Hallinnointi
Hyvä hallinnointitapa
Finnvera noudattaa hyvää hallinnointitapaa, ja tavoitteenamme on toiminnan läpinäkyvyys kaikilla organisaatiotasoilla.
Finnveran hallitus on hyväksynyt yhtiön operatiivista toimintaa ohjaavat keskeiset politiikat, linjaukset, periaatteet ja ohjeistukset.
Finnveran toimintaa ohjaavat hallituksen vahvistamat liiketoimintaperiaatteet – Code of Conduct. Se kokoaa yhteen sekä eettiset periaatteet että juridiset säännöt, joita toiminnassamme noudatamme ja joihin olemme sitoutuneet.
Code of Conductia täsmentävät Finnveran eettiset ohjeet. Code of Conduct ja eettiset ohjeet koskevat sekä Finnveran toimihenkilöitä että sen hallintoelinten jäseniä.
Omistus ja omistajapolitiikka
Suomen valtio omistaa Finnvera Oyj:n koko osakekannan.
Finnveraa koskeva lainsäädäntö määrittelee tehtävät, joilla yhtiö vaikuttaa yritystoiminnan ja työllisyyden kehittymiseen Suomessa.
Finnveran omistaja- ja elinkeinopoliittisesta ohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa ja valvoo Finnveran toimintaa ja asettaa Finnveralle neljän vuoden jaksolle tavoitteet. Tavoitteita määritettäessä on otettu huomioon Suomen valtion hallitusohjelma, ministeriön konsernistrategia, ministeriön hallinnonalaa koskevat tavoitelinjaukset sekä EU-ohjelmien tavoitteet.
Asetettujen tavoitteiden perusteella arvioidaan Finnveran onnistumista mm. yritystoiminnan, työllisyyden, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen sekä viennin edistäjänä. Omistajapoliittiset tavoitteet koskevat yhtiön toiminnan tehokkuutta ja vakavaraisuutta. Tehokkuutta arvioidaan ensisijaisesti kustannustehokkuussuhteella. Vakavaraisuuden tulee olla riittävä yhtiön riskinkantokyvyn varmistamiseksi ja varainhankintakulujen pitämiseksi mahdollisimman kohtuullisina.
Yhtiökokous
Yhtiökokous voi päättää laeissa ja yhtiöjärjestyksessä yhtiökokoukselle määritellyistä tehtävistä. Yhtiökokous valitsee sekä hallintoneuvoston että hallituksen jäsenet, molempien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat sekä tilintarkastajat.
Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.
Hallintoneuvosto
Hallintoneuvosto valvoo yhtiön hallintoa. Se antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta sekä ohjeistaa asioista, jotka koskevat yhtiön toiminnan huomattavaa supistamista, laajentamista tai organisaation olennaista muuttamista. Lisäksi hallintoneuvosto antaa hallitukselle ohjeita laajakantoisista tai periaatteellisesti tärkeistä asioista. Hallintoneuvostoon kuuluu vähintään kahdeksan ja enintään kahdeksantoista jäsentä. Hallintoneuvoston jäsenet valitaan yhtiökokouksessa vuodeksi kerrallaan.
Hallitus
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, hyväksyy yhtiön strategian, vuosisuunnitelmat, puolivuosikatsaukset ja vuositilinpäätöksen sekä riskienhallinnan periaatteet. Hallitus edistää yhtiön kehitystä ja varmistaa, että toiminta on lainmukaista ja täyttää omistajan sille asettamat tavoitteet. Myös yksittäiset, merkittävät rahoitusratkaisut kuuluvat hallituksen toimivaltaan.
Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa sekä nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä muut ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt. Hallitus on asettanut keskuudestaan tarkastus-, palkitsemis- ja riskivaliokunnat, jotka avustavat hallitusta sille kuuluvien tehtävien hoitamisessa.
Yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kuusi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenistä yksi valitaan työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi valtiovarainministeriön nimeämistä ehdokkaista. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan.
Yhtiön johtaminen
Toimitusjohtaja vastaa yhtiön operatiivisesta hallinnosta hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajaa avustavat osakeyhtiölain mukaisten tehtävien hoidossa johtoryhmä ja johtajisto.
Hallintoneuvoston palkkiot
Hallituksen palkkiot
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitseminen
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkoista päättää palkitsemisvaliokunnan esityksestä yhtiön hallitus. Yhtiön johtoryhmän jäsenten palkat perustuvat kokonaispalkkaukseen. Johtoryhmän jäsenillä voi olla osana kokonaispalkkaa autoetu sekä puhelinetu. Lisäksi johtoryhmän jäsenillä on lounasetu.
Yhtiön hallitus vahvistaa vuosittain yhtiön johtoryhmän tulospalkkiojärjestelmän periaatteet sekä tulospalkkiotavoitteet. Tulospalkkiojärjestelmä vastaa valtio-omistajan antamaa ohjeistusta ylimmän johdon palkitsemisesta. Tulospalkkiojärjestelmän piirissä ovat toimitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsenet. Hallitus päättää palkitsemisvaliokunnan esityksestä tulospalkkion maksamisesta ja määrästä.
Johtoryhmän tulospalkkio voi olla enintään 15 % vuosiansioista niin sanotun tavoitetason toteutuessa ja 30 % vuosiansioista, mikäli yhtiön ja palkkionsaajan suoritus on ollut poikkeuksellisen hyvä.
Tulospalkkion maksamisen yleisenä edellytyksenä on, että tilikauden tulos on voitollinen. Hallitus arvioi tulospalkkion maksamisen edellytyksinä johtoryhmän toimintaa neljällä yhteisellä osa-alueella sekä kunkin johtoryhmän jäsenen henkilökohtaista suoriutumista erikseen. Kullekin osa-alueelle on määritelty mittarit sekä tavoite- ja maksimitasot.
Tulospalkkio määräytyy seuraavien neljän osa-alueen sekä henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella:
- Asiakkaat ja sidosryhmät
- Omistaja
- Henkilöstö
- Yhtiön talous.
Toimitusjohtaja (1 000 e)
- Palkka ja palkkiot 2022: 431 (2021: 397)
- Lisäeläkemaksut 2022: 49 (2021: 47)
Muu johtoryhmä (1 000 e)
- Palkat ja palkkiot 2022: 1 280 (2021: 1 168)
- Lisäeläkemaksut 2022: 58 (2021: 22)
Toimitusjohtajan työsuhteen edut
Kokonaispalkkaan sisältyy autoedun verotusarvo.
Eläkejärjestely: Toimitusjohtaja kuuluu maksuperusteisen eläkejärjestelyn piiriin, jonka mukainen eläkeikä on 63 vuotta.
Ryhmälisäeläkejärjestelmä muutettiin 1.1.2013 alkaen etuusperusteisesta maksuperusteiseksi. Toimitusjohtajan tavoite-eläke on 66 prosenttia 63 vuoden eläke-iästä alkaen ja lisäeläkemaksuprosentti kiinteä 11,47 % bonuksilla ja muilla tulosidonnaisilla palkanerillä vähennetystä TyEL-ansiosta.
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta, minkä lisäksi maksetaan 18 kuukauden palkkaa vastaava irtisanomiskorvaus, jos irtisanominen tapahtuu yhtiön toimesta.
Kannustinpalkkio
Finnveran hallitus on vahvistanut käytössä olevan, koko henkilöstöä koskevan, kannustinpalkkiojärjestelmän. Kertaluonteisia erillispalkkioita voidaan maksaa erityisestä syystä 1–4 viikon palkan suuruisena.
Kannustinpalkkioilla palkitaan poikkeuksellisen hyviä työsuorituksia, osallistumista erilaisiin projekteihin, kouluttautumista ja muuten esimerkillistä toimintaa. Kannustinpalkkiojärjestelmä ei koske yhtiön johtoryhmän jäseniä.
Riskienhallinta
Riskienhallinnalla on keskeinen merkitys yhtiön riskinottokyvyn säilyttämisessä, pääomien hallinnassa sekä taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa pitkällä aikavälillä. Riskienhallinnan tavoitteena on omalta osaltaan turvata strategian toteuttamisen edellytykset.
Yhtiön hallitus ja ylin johto vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä organisoinnista. Hallitus hyväksyy päätöksentekovaltuudet, riskienhallinnan periaatteet ja riskipolitiikat. Hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle raportoidaan neljännesvuosittain konsernin kokonaisriskiasema ja siinä tapahtuneet muutokset.
Ensisijainen vastuu sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on liiketoimintayksiköillä ja konserniyhtiöillä, jotka vastaavat liiketoiminnan päivittäisestä johtamisesta ja riskienhallintatoimenpiteistä. Nämä toimenpiteet on sisällytetty toimintajärjestelmän prosesseihin ja niitä toteuttaa koko organisaatio.
Yhtiön liiketoiminnoista riippumattomat riskienvalvonta-, compliance- ja muut tukitoiminnot tukevat liiketoimintayksiköitä riskienhallinnassa ja sisäisessä valvonnassa. Riskienvalvontatoiminnon vastuulla ovat riskienhallinnan menetelmien kehittäminen, toiminnan ohjeistus, konsernin riskiaseman seuranta sekä raportointi hallitukselle ja yhtiön toimivalle johdolle.
Riskienhallinnan menettelyt
Finnveran hallitus vahvistaa konsernin riskienhallinnan periaatteet, riskinoton tavoitteet, noudatettavat politiikat ja riskinoton linjaukset sekä päätösvaltuudet.
Finnveran riskit voidaan ryhmitellä seuraavasti:
- Strategiset riskit
- Luotto-, takaus- ja takuuriskit
- Maksuvalmiusriskit
- Markkinariskit
- Operatiiviset riskit.
Riskinottohalukkuus riskityypeittäin on määritelty siten, että käytössä olevat pääomat ja muut riskipuskurit ovat riittävällä tasolla suunnitellun toiminnan riskitasoon nähden. Luottoriskin osalta riskinottohalukkuuteen vaikuttaa muun muassa toiminnan suuntaaminen strategian mukaisille painopistealueille. Pääomien riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti.
Taloudelliseen raportointiin liittyviä operatiivisia riskejä tunnistetaan, arvioidaan ja valvotaan osana operatiivisten riskien hallintaa.
Riskienhallinnan sisäinen raportointi toimii konsernin kaikilla tasoilla. Emoyhtiö hallitsee tytäryhtiöissä syntyviä riskejä omistajaohjauksella ja pitämällä kaikki tytäryhtiöt konsernissa noudatettavan riskienhallinnan piirissä.
Valtion vastuu yhtiön sitoumuksista
Finnveran on pyrittävä siihen, että sen toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla. Valtion talousarvioon otetaan tarvittavat määrärahat kattamaan yhtiön sellaiset toimet, joita valtio päättää erikseen tukea.
Kotimaan ja viennin rahoituksen vuosittaiset voitolliset tulokset siirretään yhtiön taseessa oleviin erillisiin kotimaan ja viennin rahastoihin. Vastaavasti kotimaan toiminnan tappiot katetaan kotimaan rahastosta ja vienti- ja erityistakaustoiminnan tappiot viennin rahastosta. Rahastot eivät subventoi toisiaan. Kotimaan rahaston varat olivat vuoden 2019 lopussa 266 miljoonaa euroa.
Valtiontakuurahasto ja valtio vastaavat Finnveran toiminnan tappiollisesta tuloksesta vasta sen jälkeen, kun Finnveran kotimaan tai viennin rahaston varat eivät riitä. Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston ja valtiontakuurahaston yhteenlasketut puskurivarat olivat vuoden 2019 lopussa noin 1,5 miljardia euroa.
Valtiontakuurahasto toimii puskurina valtion talousarvion ja valtiontakuurahastolain 4 §:n mukaisen, viime kädessä valtion vastuulla olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta syntyvän tappion välillä. Valtiontakuurahastosta katetaan myös Finnveraan liitetyn Valtiontakuukeskuksen ja sen edeltäjien antamien takuu-, takaus- ja muiden vastuusitoumusten muodostama vastuukanta.
Valtio on antanut yhtiölle sitoumukset luotto- ja takaustappioiden korvaamisesta sekä korko- ja takausprovisiotuen maksamisesta.
Valtion vastuusitoumukset antavat Finnveralle mahdollisuuden ottaa kotimaan liiketoiminnassa kaupallisia rahoituslaitoksia korkeampia riskejä. Lisäksi valtioneuvostolla on oikeus antaa valtion omavelkaisia takauksia yhtiön ottamien kotimaisten ja ulkomaisten lainojen vakuudeksi.
Finnveran taseen vapaaseen omaan pääomaan sisältyy lisäksi pääomasijoitustoiminnan rahasto, jonka kautta seurataan pääomasijoitustoimintaan kohdennettavia Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoja.
Varainhankinta
Finnveran pitkäaikainen varainhankinta toteutetaan valtaosin laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja pääomamarkkinoilla. Finnvera hankkii pitkäaikaista rahoitusta pääasiassa laskemalla liikkeelle velkakirjoja Suomen valtion takaaman Euro Medium Term Note -lainaohjelman alla.
Tarkemmat tiedot varainhankinnasta löydät sijoittajasivustoltamme.
Seuranta
Hallitus ja toimiva johto seuraavat toiminnan tuloksia säännöllisen raportoinnin avulla. Lisäksi heille toimitetaan raportteja riskienhallinnasta, laatujärjestelmän arvioinneista, sisäisestä tarkastuksesta ja tilintarkastuksesta. Hallituksella on lisäksi erillinen tarkastusvaliokunta, joka avustaa hallitusta valvontatehtävissä.
Valvontatoiminnot
Finnveran toimintapolitiikat ja ohjeistus varmistavat kaikkien keskeisten toimintojen hallinnan. Talous- ja IT-yksikkö vastaa taloudellisen raportoinnin prosesseista ja niiden kehittämisestä. Riskienvalvonta-toiminto on mukana vakavaraisuuslaskennan ja arvonalentumisten laskentaperiaatteiden tuottamisessa.
Sisäinen tarkastus
Sisäinen tarkastus tukee Finnvera-konsernia ja sen ylintä johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation sisäisen valvonnan, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintoprosessien toimivuuden ja tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen.
Sisäinen tarkastus toimii liiketoiminnasta riippumattomana toimintona hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa ja raportoi suoraan hallitukselle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Yhtiön hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuksen toimintaohjeen ja vuosisuunnitelman. Tarkastustoiminnassa noudatetaan alan kansainvälisiä ammatillisia standardeja.
Ulkoinen tarkastus
Finnveralla on vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tilintarkastajien tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä.
Finnvera-konsernin tilintarkastusyhteisöksi valittiin vuonna 2012 järjestetyssä kilpailutuksessa KPMG Oy Ab. Yhtiökokous valitsee päävastuullisen tilintarkastajan vuosittain. Tilintarkastaja osallistuu neljännesvuosittain hallituksen tarkastusvaliokunnan kokouksiin ja laatii puolivuosittain erillisen raportin hallitukselle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastajan tarkastuskertomus toimitetaan lisäksi hallintoneuvostolle.
Finanssivalvonta valvoo Finnveran joukkovelkakirjojen liikkeellelaskua. Muutoin Finnveran rahoitusvalvontaa hoitaa työ- ja elinkeinoministeriön tarkastusyksikkö Finanssivalvonnan standardeja soveltaen.
Työ- ja elinkeinoministeriön Finnveralle antamien elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamista valvoo ministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osasto, jolle raportoidaan kaksi kertaa vuodessa.
Vuonna 2022 Finnvera-konsernin tilintarkastajille maksama tilintarkastuspalkkio oli 127 000 euroa, jonka lisäksi tilintarkastusyhteisölle maksettiin neuvontapalveluista 13 000 euroa.