Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Artikkelit
20.03.2017
Rahoittaja ennustaa: Viisi maata saa erityistä huomiota yrityksiltä

Intiassa on käynnissä aggressiivinen kilpailu telesektorilla.Finnvera uskoo, että vientiyritykset kääntävät tänä vuonna katseensa erityisesti viiteen maahan.Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistuu Argentiinaan ja Iraniin. Lisäksi Finnveran takuiden kysyntä kasvaa ennusteissa myös Intiassa ja Meksikossa. Viidentenä maana listalle pääsee Venäjä.Näissä maissa etenkin infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät investoinnit luovat suomalaisillekin yrityksille vientimahdollisuuksia.– Esimerkiksi Intiassa vientitakuut ovat olleet suurimmillaan yli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisten kolmen vuoden aikana vienti on ollut laskussa, sanoo Finnveran Aasian-aluepäällikkö Outi Homanen. - Viimeisen puolen vuoden aikana kysyntää on kuitenkin ilahduttavasti viriämässä.Hän muistuttaa, että viisikosta Iran on muihin maihin verrattuna eri asemassa. Maahan kohdistuu yhä pakotteita, jotka vaikeuttavat vientiä ja rajoittavat viennin rahoittamista.Finnvera takaa ulkomaisille yrityksille annettuja vientiluottoja, jotta suomalaisyritykset voivat tehdä niiden kanssa kauppaa. Yhdessä kaupassa kyse voi olla jopa sadoista miljoonista euroista. Homasen mukaan Finnveraa tarvitaan varsinkin silloin, kun vientiluottojen maksuaika on pankin riskinoton kannalta liian pitkä.– Takuulaitosten merkitys on muutenkin kasvanut 2010-luvulla. Pankit ovat edelleen varovaisia edellisen talouskriisin jälkeen, Homanen kertoo.Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus sekä tele- ja metsäsektori.Riskiarvioita myös paikanpäälläVientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu ja arvioida samalla riskejä. Osa riskiarvioista tehdään paikanpäällä.Finnveran edustajat vierailivat viime vuonna pelkästään telesektorin asiakasyritysten kanssa Intiassa, Venäjällä, Nigeriassa, Dubaissa, Meksikossa, Argentiinassa ja Brasiliassa.Intiassa toimivien teleoperaattoreiden 3G- ja 4G-asiakkaiden lukumäärät ovat viisinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Operaattoreiden välille on tullut uusia kilpailijoita, kuten noin vuoden ajan Intiassa toiminut, äärimmäisen aggressiivisesti kampanjoiva Reliance Jio.Reliance Jio oli yksi syy siihen, miksi Finnvera ja Nokia jalkautuivat viime syksynä yhteiselle Intian matkalle.– Intia on aina ollut äärimmäisen kilpailtu ja hintaherkkä markkina-alue. Asukkaita on paljon, joten volyymit ovat suuria. Intiassa tehdään nyt isoja investointeja operaattoreille, kun esimerkiksi 3G-verkko päivitetään 4G-verkkoon. Tällaiset tilanteet vaativat usein rahoituskeskusteluja, joihin Finnverakin pyydetään mukaan, kertoo telesektorista Finnveralla vastaava rahoituspäällikkö Antti Saviaho.Kaikki paikalliset operaattorit eivät kuitenkaan tarvitse vientitakuulaitoksia.– Kansainvälisesti suurilla toimijoilla on usein käytössään omia rahoitusvaihtoehtoja, Saviaho sanoo.Finnvera tapasi viime syksyisen vierailun aikana noin puoli tusinaa Nokian asiakasta. Näistä osa oli vanhoja asiakkaita, osa uudempia tuttavuuksia.– Meillä oli hyviä tapaamisia yhdessä viejän kanssa ja saimme paljon lisätietoa Intian markkinatilanteesta. Tapasimme oikeastaan kaikki operaattorit, ja oli kiinnostavaa huomata, että ne kaikki näkivät markkinatilanteen ja siinä tapahtuneet suuret muutokset vähän eri tavalla.Nokian treasurysta sekä viennin- ja kaupanrahoitustoiminnasta Aasiassa vastaavan Gergely Abrahamin mukaan Finnveran läsnäolo kohdemaassa hyödyttää kaikkia osapuolia.– Se on usein elintärkeää Nokian paikallisille asiakkaille ja keskeistä Nokian rahoitukselliselle kilpailukyvylle. Tavallaan näissä on kyse erittäin tehokkaasta ovelta ovelle -markkinoinnista, jonka avulla pääsemme tapaamaan kaikki oleelliset kaupan osapuolet, Abraham sanoo.FAKTA: Näin toimii viennin rahoitus Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille samantasoisen vienninrahoitusjärjestelmän kuin Suomen pääkilpailijamaat. Ostaja hyötyy kilpailukykyisistä rahoitusehdoista. Vientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu. Yhteistyömatkat auttavat Finnveraa arvioimaan riskejä, parantamaan Finnveran tunnettuutta ja edistämään suomalaista vientiä. Palvelumalli on sama kaikille isoille viejille eri toimialoilla. Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan niiden arvioidun maksukyvyn perusteella kahdeksaan maaluokkaan. Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Finnveran vienninrahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon. Jokainen rahoituspäätös tehdään aina huolelliseen arviointiin ja analyysiin perustuen. Lisäksi Finnvera arvioi portfoliotaan säännöllisesti. Tähän mennessä toiminnasta on kertynyt lähes 1,8 miljardin euron puskurit kattamaan mahdollisia tulevia tappioita. Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältäLue lisää vientiluotoista täältäLue lisää vientitakuutuotteista täältä

Artikkelit
16.03.2017
Kasvuyritykset kääntyvät Finnveran puoleen investoinneissa

Kovaa vauhtia kasvava Mittametalli haki rahoitusta laiteinvestointiin.Kaikki yritysten investointiaikeita kuvaavat ennusteet osoittavat tällä hetkellä kohti koillista. Esimerkiksi helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan investointiaikeet ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2011. Vuodet 2010 ja 2011 olivat positiivisimmat sitten finanssikriisin. Finanssikriisiä edeltävälle huipputasolle on kuitenkin vielä matkaa.– Investoinneissa on tapahtunut viime syksyn ja tämän kevään aikana selkeä muutos. Yhä useampi kasvuyritys hakee Finnveralta rahoitusta, kertoo Finnveran aluejohtaja Mirjam Sarkki.Hänen mukaansa yritykset tarvitsevat rahoitusta varsinkin kone- ja laite- sekä kiinteistöinvestointeihin. Erityisesti kasvavilla yrityksillä avun tarve rahoituksessa voi olla suuri, sillä niillä on harvoin tarpeeksi vakuuksia hakea kaupallista rahoitusta.– Finnveran rahoitus antaa mahdollisuuden monen pk-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen, Sarkki kertoo.Investointien vetureina toimivat teollisuusalan yritykset.Joka neljäs teollisuusyritys ilmoitti pk-barometrissa lisäävänsä investointeja seuraavan 12 kuukauden aikana. Teollisuusyritykset ovat myös halukkaimpia hakemaan ulkoista rahoitusta. Tärkein ulkopuolisen rahoituksen käyttökohde ovat investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Muutos on iso, sillä aiemmin rahoitusta on haettu pääosin käyttöpääomaksi.– Osa investoinneista on korvausinvestointeja, eli yritykset korvaavat vanhentunutta kalustoa uudella. Tämäkin on siinä mielessä positiivinen ilmiö, että korvausinvestointien avulla yritykset pystyvät toimimaan tehokkaammin ja siten parantamaan kilpailukykyään, Sarkki sanoo.Varsinaista investointien aaltoa ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Esimerkiksi palveluala on investoinneissa varovainen.– Kehitys on maltillista, mutta pientä positiivisuutta on näköpiirissä, Sarkki vahvistaa.Eroja on myös maakunnallisesti. Investointiaikeita on eniten Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Lapissa sekä Etelä-Savossa. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa investoinnit ovat alamaissa.Apua laitehankintoihinHeinolalainen, vuonna 2012 perustettu Mittametalli Oy kasvaa kovaa vauhtia. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli jo lähes kolme miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli vajaa miljoona.Mittametalli on tyyppiesimerkki nopeasti kasvavasta teollisuusyrityksestä, joka tarvitsee Finnveran rahoitusta investointien tueksi. – Investoimme uusien laitteiden hankintaan, joten Finnveran takaama rahoitus tuli tarpeeseen. Saimme rahoittajalta ammattimaista apua ja yrityksemme tarpeet ymmärrettiin todella hyvin, sanoo Mittametallin toimitusjohtaja Jari Kolehmainen.Yritys valmistaa huonekaluputkesta osia putkilaserilla ja ohutlevystä komponentteja yhdistelmäkoneella. Asiakkaita löytyy niin kalusteteollisuudessa, rakennusteollisuudessa kuin kone- ja laiterakentajissakin.Kasvuhakuinen yritys saattaa tarvita rahoittajan vetoapua myös jatkossa.– Liikevaihtomme kasvaa kovaa tahtia. Vedämme nyt vuoden verran henkeä, mutta tarkoituksena on kasvattaa yritystä selvästi myös jatkossa, Kolehmainen kertoo.Pk-yritysbarometri on Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa toteuttama tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.FAKTA: Rahoitusta kasvuunFinnvera voi osallistua yrityksen kasvun ja investointien rahoitukseen. Rahoitus täydentää pankkirahoitusta ja voi olla joko laina tai yrityksen puolesta pankin lainalle tarjottu vakuus.Finnvera takaa lainoja kaikille toimialoille lukuun ottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia.Lue lisää Finnvera-lainasta täältäLue lisää Finnvera-takauksesta täältäLue lisää alkutakauksesta täältäLue lisää kasvulainasta täältä Teksti: Pi Mäkilä

Uutiset
13.03.2017
Finnvera tiivistää yhteistyötä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa

Finnvera ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding) koskien yhteistyötä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa.Yhteistyö koskee muun muassa tiedonvaihtoa ja hyvien toimintamallien jakamista. Se voi tarkoittaa myös osallistumista neuvontakeskuksen työryhmiin, keskusteluihin ja esimerkiksi aloitteisiin, joiden tarkoituksena on tiedonvaihto tai kansallisen neuvontapalvelun kehittäminen.Euroopan investointipankki ja Euroopan komissio ovat käynnistäneet Euroopan investointineuvontakeskuksen osana Euroopan investointiohjelmaa. Investointiohjelman tavoitteena on poistaa investointien esteitä Euroopassa, antaa investointihankkeille näkyvyyttä ja teknistä apua sekä tukea nykyisten rahoituslähteiden hyödyntämistä entistä paremmin. Kaksikymmentä maata Euroopassa ovat tähän mennessä allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan EIP:n kanssa. Osana Euroopan investointiohjelmaa Finnvera myös ylläpitää Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) neuvontapalvelua (esir.fi).- Yhteistyö parantaa suomalaisten investointihankkeiden mahdollisuuksia hyödyntää Eurooppalaista investointineuvontaa. Keskeistä toimintaan osallistumisessa on myös yhteistyön kehittäminen muiden kansallisten Team Finland -toimijoiden kanssa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Valtteri Vento, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2531valtteri.vento@finnvera.fiwww.esir.fi

Artikkelit
13.03.2017
Tunnetko vientikaupan rahoituksen mahdollisuudet?

Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman puitteissa on viiden vuoden aikana järjestetty yritysten avainhenkilöiden kanssa lähes 200 tapaamista. Tapaamisissa haetaan ratkaisuja muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten ostaja voi varmistaa myyjän toimituskyvyn? Mahdollistaisiko pidempi maksuaika isommat kertaostot? Helpottaisiko maksuaika osto- tai investointipäätöstä? Mistä valmistusaikainen rahoitus? Ohjelmaan otetaan jatkuvasti mukaan yrityksiä.Miten yrityksesi hallitsee vientikaupan vastapuoliriskejä?Kansainvälisessä kaupassa vastapuoliriski korostuu. Osapuolten tulisi arvioida omaa riskipolitiikkaansa ja sitä, miten varautua vastapuolen kyvyttömyyteen tai haluttomuuteen vastata omista sitoumuksistaan. Tämä koskee niin taloudellisia kuin toiminnallisiakin sitoumuksia.Riski voi ilmetä ostajalle esimerkiksi toimituksen myöhästymisenä, mikä puolestaan voi johtaa ostajan omien sopimusvelvoitteiden rikkoutumiseen tai jopa toiminnan keskeytymiseen. Vastaavasti myyjän näkökulmasta vastapuoliriski voi ilmetä kaupan peruuntumisena myöhäisessä vaiheessa, kun merkittäviä resursseja on jo sitoutunut tuotantoon tai luottotappiona.Kilpailunäkökulmasta vakuutta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa turvaa tarjoamaan. Jo pelkkä vakuuden tarjoaminen on osoitus maksu- tai toimituskyvystä. Vastapuoliriski on olemassa aina tarjouksesta maksu- ja mahdollisen takuuajan loppuun asti.Onko yrityksesi suojautunut maariskiä vastaan?Poliittisella maariskillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa viennin kohdemaan viranomaisten toiminta (valuuttasiirtojen rajoittaminen, sota, kapina tms. poikkeustila) estää maksamisen. Maariski voi olla myös taloudellinen, maan valuuttavaranto hupenee ja uhkaa maksuvalmiutta.Yrityksen harkittu riskipolitiikka luo raamit riskeiltä suojautumiselle.  Jo neuvotteluvaiheessa on hyvä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen.  Suunniteltu vakuuspolitiikka puolestaan varmistaa, että käyttöpääoma on tehokkaasti käytössä. Kun nämä asiat ovat osana myynti- ja ostotoimintaa, vältytään yllätyksiltä ja tulevia kauppoja voidaan suunnitella varmemmalta pohjalta.Tutustu Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan

Tiedotteet
03.03.2017
Korjauksia Finnvera-konsernin tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä selvitykseen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

PörssitiedoteFinnvera-konsernin 28.2.2017 julkistettu tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisälsivät joitakin virheellisiä tietoja. Näillä virheillä ei ole vaikutusta yhtiön liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin tai liikkeellelaskijan, Finnvera Oyj:n, lainojen takaisinmaksukykyyn.Korjatut versiot Finnvera-konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksestä, hallituksen toimintakertomuksesta sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä ovat tämän tiedotteen liitteenä.Tehdyt korjaukset: (suluissa tieto ennen korjausta)Hallituksen toimintakertomus- Tase 31.12.2016Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja joulukuun lopussa yhteensä 5 175 (4 962) miljoonaa euroa.Liitetiedot- Liitetieto B1 Luottoriskit, luvut esitetty tuhansina euroinaSaamistodistukset; 193 425 (208 919)- Liitetieto B11 Maksuvalmiusriski, varojen, velkojen ja takausten erääntyminen, luvut esitetty tuhansina euroinaVertailuvuoden 2015 varat, velat ja johdannaiset netto -rivillä olevien lukujen esitystapa korjattu.- Liitetieto E3 Sijoitukset, luvut esitetty tuhansina euroinaSijoitukset osakkuusyrityksissä yhteensäKonserni 31.12.2015; 19 860 (2 058 655)Emoyhtiö 31.12.2016; 0 (2 153 299)Emoyhtiö 31.12.2015; 0 (2 178 721)Sijoitukset yhteensäKonserni 31.12.2015; 2 058 655 (19 860)Emoyhtiö 31.12.2016; 2 153 299 (0)Emoyhtiö 31.12.2015; 2 178 721 (0)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä- VarainhankintaMoody’s:in luokitus Finnveralle Aa1 (Aaa)Finnvera-konsernin H2/2016 ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2016 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (PDF)Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460   2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460   2458Lue myös uutinen: Finnvera-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2016

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muutokset maksuohjelmiin

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Muut muutokset

029 460 2791 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot