Etsi Finnverasta

Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin

Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan

Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää

Kasvusuunnitelman tekeminen

Pelkkä kasvuennuste ei tee yrityksestä potentiaalista kasvajaa, vaan siihen tarvitaan monen asian kehittämistä. Ainakin seuraaviin kysymyksiin tulee löytää vastaukset kasvusuunnitelmasta.

Lue lisää
Uutiset
08.07.2016
Muutoksia Finnveran maaluokkiin: Iran, Nigeria, Sambia

 Iranin maaluokka parani, Nigerian ja Sambian heikkeni. Maaluokista päätettiin OECD:n maariskityöryhmässä, jossa Finnvera on jäsenenä.Iranin maaluokkaa on parannettu luokkaan 6. Maa on avautumassa ulkomaiselle liiketoiminnalle, joskin hyvin hitaasti. Usealla takuulaitoksella on pakotteista johtuvia vanhoja saatavia Iranista, joita maa on nyt ruvennut maksamaan. Tämän vuoksi maaluokan parantaminen oli mahdollista.Nigerian maaluokka heikkeni luokkaan 6. Nigeria on Afrikan suurin talous ja hyvin riippuvainen öljystä. Nyt sekä valtion- että vientitulot ovat laskeneet ja ulkomaisesta valuutasta on pulaa.  Nigerialaisilla yrityksillä ja pankeilla on vaikeuksia saada valuuttaa maksujen hoitoon. Maan turvallisuustilanne on heikko.Sambian maaluokka heikkeni luokkaan 6. Sambian vienti nojaa kupariin ja Kiina on ollut tärkeä kumppani. Poliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja IMF:n apu on tulevaisuudessa todennäköistä.Maaluokan 6 maat ovat haavoittuvaisia usein juuri talouden yksipuolisuuden vuoksi, kuten Nigerian ja Sambian kohdalla. Epäedullisissa suhdanteissa paikallisilla toimijoilla voi syntyä vaikeuksia hoitaa luottoja tai maksuja. Myös valtiontalous heikkenee tulojen vähetessä.Maaluokitus vaikuttaa osaltaan Finnveran asettamiin vakuusvaatimuksiin vientikaupan rahoittamiseksi. Usein 6 luokan maissa edellytetään remburssin käyttöä maksuvälineenä. Se on viejän kannalta turvallisin maksuväline. Riski siirtyy remburssin vahvistavalle pankille ja Finnveralle.Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.Lisätietoja: Raija Rissanen (Iran), p. 029 460 2726 Liisa Tolvanen (Nigeria, Sambia), p. 029 460 2728 Finnveran maaluokitukset

Artikkelit
21.06.2016
Pk-yritysten hallitustyössä otettu iso askel: Katse käännetty tulevaan

Finnveran sijoitusjohtaja listaa hyvän hallituksen kokoonpanon ja tehtävät. Turkulaisen BCB Medicalin roolitus on kuin oppikirjasta.Suomalaisyritysten kannalta kriittinen johtamisen osa-alue eli hallitustyö on parantunut selvästi viimeisen 5-10 vuoden aikana.Finnveran sijoitusjohtaja Petri Laine arvioi, että hallituksissa suunnitellaan nykyään paljon paremmin pk-yritysten tulevaisuutta kuin aikaisemmin.– Jos viisi vuotta sitten hallituksen kokouksissa vain 20 prosenttia ajasta suunniteltiin tulevaa ja 80 prosenttia kulutettiin menneiden asioiden käsittelyyn, niin nyt suhdeluku on 50-50. Sen pitäisi olla 80-20, Laine sanoo.Kehityksen taustalla on monia tekijöitä. Kauppakamarien viime vuonna toteuttama pk-hallitusbarometri paljasti, että laskusuhdanne on pakottanut pk-yritysten hallituksia päivittämään strategiaa ja riskienhallintaa. Myös hallitusjäsenten koulutusta on lisätty.Laine nostaa esiin vielä kaksi syytä: startupit ja omistajanvaihdokset. Startupeissa on yleensä rahoittajia taustalla, jotka haluavat ammattimaisen hallituksen kehittämään yritystä.– Yrityskauppatilanteissa hyvä hallituksen puheenjohtaja on avainpeluri. Hän käy keskustelut ja toimitusjohtaja keskittyy bisnekseen, Laine sanoo.Laineella itsellä on pitkä kokemus hallitustyöstä. Finnvera on tälläkin hetkellä sijoittajana 130 yrityksessä. Ensisijoituksia ei ole tehty enää vuodenvaihteen jälkeen, sillä varhaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehitysvastuu on siirtynyt Tekesille. Tekes ei tosin tee suoria sijoituksia, vaan toimii rahastojen kautta.– Olemme halunneet tuoda oman pääoman ehtoista rahoitusta yhtiöihin ja olla mukana kantamassa riskiä, Laine perustelee.Finnveran tavoitteena on irtautua yrityksistä 5-7 vuodessa, mutta pidempiäkin omistuksia löytyy listalta. Yksi sijoituksista on verkko- ja mediatietojen jalostamiseen erikoistunut M-Brain, joka on ollut Finnveran salkussa sijoitustoiminnan alusta asti eli vuodesta 2006.M-Brainin liikevaihto on nykyään noin 40 miljoonaa euroa.Verkostot avainasemassaMinkälainen sitten on hyvä hallitus?Laineen mielestä ideaalitilanteessa hallituksessa on maksimissaan kuusi jäsentä. Hallitusjäsenten taustojen täytyy olla myös riittävän erilaiset.– Yhdellä on hyvä olla toimialakokemusta, yhdellä startup-kokemusta, yhdellä suuryritystaustaa, yhdellä myynnin johtamisen osaamista ja yhdellä rahoitustuntemusta, Laine luettelee.Samalla puheenjohtajan rooli korostuu. Puheenjohtajalla pitää olla kykyä ja aikaa keskustella toimitusjohtajan kanssa kokousten välissäkin.– Hallitusjäsenten tärkein lisäarvo on tuoda osaamista sekä verkostoja ja miettiä aina yrityksen etua. Suomessa on edelleen yrityksiä, joissa toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on sama henkilö. Se ei pitkällä aikavälillä toimi, Laine sanoo.Hän painottaa ulkopuolisten hallitusjäsenten arvoa. He katsovat asioita riittävän neutraalisti.– Pk-yritysten hallituksiin tarvitaan vielä paljon lisää raskaan sarjan yritysjohtajia.Hallitustyölle kiitettäväTurkulaislähtöinen kasvuyritys BCB Medical on hyvä esimerkki Laineenkin mainitsemasta hyvästä hallitustyöstä.Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajalla on hallituksessa puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä. Heistä kaikki ovat operatiivisen toiminnan ulkopuolella ja yksi jäsen on ulkomailta. Ulkomaalainen suomalaisyrityksen hallituksen jäsenenä on vieläkin harvinaisuus jopa suurissa yrityksissä.– Päätimme heti alussa, että pieni koko ei saa olla tekosyy, vaan asiat pitää tehdä oikein. Hallituksen täytyy palvella koko ajan yrityksen strategiaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tero Silvola.Hänen mukaansa hallituksen jäsenten yksi suurimmista lisäarvoista on tuoda aitoja voimavaroja liiketoiminnan kehittämiseen, yhtenä esimerkkinä verkostojen luominen.– Tämä on referenssiliiketoimintaa. Jäsenten laajan ja monipuolisen kokemuksen avulla avaamme asiakasrajapinnassa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Hallituksen jäsenet osaavat katsoa asioita myös tarpeeksi pitkälle.Silvola antaa nykyiselle hallitukselle kouluarvosanaksi kiitettävän. Yhteistyö puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välillä sujuu niin ikään hyvin.– Meillä on yrityksen perustaja edelleen toimitusjohtajana. Yhteistyötä on harjoiteltu ja roolit ovat selvät.FAKTA: Hyvä hallituskokoonpano Hallitusjäsenten tärkein tehtävä on antaa oma osaaminen ja verkostot yrityksen käyttöön. Hyvässä hallituksessa on maksimissaan kuusi jäsentä. Yhdellä jäsenellä on hyvä olla kokemusta toimialalta, yhdellä startup-maailmasta, yhdellä taustaa suuryritysten johtotehtävistä, yhdellä myynnistä ja yhdellä rahoituksesta. Lisäksi hallitusjäsenistä kaksi on hyvä olla ulkopuolisia. Finnvera on sijoittajana 130 yrityksessä. Listalla on paljon mielenkiintoisia yrityksiä. Finnveran omat asiantuntijat tai kumppanit istuvat jokaisen yrityksen hallituksessa. Teksti: Kimmo Koivikko

Tiedotteet
09.06.2016
Yrityskaupoissa kovat luvut - kasvua 11 prosenttia

Finnvera on alkuvuonna rahoittanut pk-yritysten omistajanvaihdoksia lähes 70 miljoonalla eurolla.Yrityskauppojen määrä on yllättänyt rahoittajat positiivisesti.Finnveran rahoittamat omistajanvaihdokset ovat alkuvuoden aikana lisääntyneet euromääräisesti 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Finnvera rahoitti liki 70 miljoonalla eurolla lähes 500 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.Vertailun vuoksi, vuonna 2015 vastaavat luvut koko vuoden osalta olivat 120 miljoonaa euroa ja lähes tuhat omistusjärjestelyä. Omistusjärjestelyt nousivatkin tuolloin ensimmäistä kertaa kasvuun vuoden 2010 jälkeen.Asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi yllättyi yrityskauppojen määrästä, sillä vertailukauden eli viime vuoden alku oli todella kova. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta kasvu oli lähes 70 prosenttia. Loppuvuotta kohti volyymi laimeni selvästi.– En ollut tällaiseen varautunut, eikä varmaan kukaan muukaan. Tästä vuodesta tulee viime vuotta vilkkaampi, Koivuniemi ennustaa.– Kappalemääräisesti kauppoja on nyt rahoitettu suunnilleen samaan tahtiin. Se kertoo siitä, että hankkeet ovat isompia, hän jatkaa.Koivuniemen mukaan yrityskauppojen osuus Finnveran pk-yritysten kokonaisrahoituksesta on myös noussut, 15 prosenttiin. Kasvua on kolme prosenttiyksikköä.– Joillakin alueilla yrityskauppajärjestelyjen osuus on jopa yli neljänneksen, Koivuniemi vahvistaa.Pientä ja perinteistäAsiakkuuspäällikkö näkee kasvun taustalla useitakin syitä.Yrityskaupat ja omistajanvaihdokset ovat olleet viimeisen vuoden aikana enemmän julkisuudessa. Lisäksi Finnvera on entisestään lisännyt omaa aktiivisuuttaan niin yrityskauppojen asiantuntijoiden kuin suoraan yritystenkin kanssa.Ylivoimaisesti suurin osa rahoitetuista kaupoista kohdistuu edelleen pieniin, muutaman hengen yrityksiin. Tutkimusten mukaan omistajaa vaihtavan yrityksen keskimääräinen liikevaihto on noin 400 000 euroa.– Yritykset ovat myös aika perinteisiltä aloilta, kuten tuotannosta ja palvelualalta sekä jonkin verran maahantuontialan yrityksiä, Koivuniemi vahvistaa.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa.Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan yrityskauppojen määrän on ennakoitu jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa, sillä Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle. Jatkajan etsiminen on kuitenkin verkkaista.– Passiivisuus liikkeelle lähtemisen ja jatkajan etsimisen suhteen on aika hämmentävää. Yrittäjät kuvittelevat, että omistajanvaihdos hoituu lyhyessä ajassa. Joskus toki kaupat järjestyvät muutamassa kuukaudessa, mutta ei välttämättä luopuvan yrittäjän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kauppahinta voi jäädä alhaisemmaksi kuin yrityksellä olisi potentiaalia, Koivuniemi sanoo.Hänen mukaansa esimerkiksi liiketoiminnan kannalta ei-välttämättömistä kustannuksista ja tase-eristä karsitut tunnusluvut olisi hyvä näkyä useammassa tilinpäätöksessä.– Silloin potentiaalisella ostajalla ja rahoittajalla olisi selvempi kuva siirtyvän liiketoiminnan suorituskyvystä.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Testaa laskuria Lisää tietoa omistajanvaihdoksista Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
06.06.2016
Riskinottoa tarvitaan pk-rahoituksessa

Finnveralla on merkittävä rooli suomalaisen pk-yrityskentän rahoittajana. Tehtävänä on rahoituksen keinoin auttaa suomalaisyrityksiä menestymään.Finnveraa tarvitaan erityisesti silloin, kun yrityksen rahoitus ei järjesty kaupallisilta markkinoilta. Vuonna 2015 Finnvera sai pk-yrityksiltä yli 12 800 rahoitushakemusta, joista noin 80 prosenttia sai myönteisen päätöksen.Yhtiön pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi vastaa yleisimpiin Finnveran rahoitustoimintaa koskeviin kysymyksiin.Miksi Finnveraa tarvitaan pk-yritysten rahoittajaksi?Erityisesti epävarmassa taloustilanteessa yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, ja silloin tarvitaan Finnveraa. Voimme ottaa enemmän riskejä kuin yksityiset rahoittajat ja näin edesauttaa suomalaisten pk-yritysten toimintaa ja koko kansantalouden kasvua.Parannamme ja monipuolistamme yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Ilman Finnveraa voisi käydä niin, että uutta yritystoimintaa ei syntyisi tai olemassa olevat yritykset eivät kehittyisi yhtä paljon kuin avullamme.Voimme rahoittaa suomalaisia pk-yrityksiä lainoin ja takauksin, sekä myöntää takuita pk-yritysten vientikauppoihin. Rahoitus perustuukin riskien ja yrityksen menestysmahdollisuuksien arviointiin sekä rahoituksella saavutettavaan vaikuttavuuteen.Mitä korkeampi riskinotto käytännössä tarkoittaa?Finnvera toimii viime kädessä valtion vastuulla ja pystyy ottamaan yksityisiä rahoituslaitoksia enemmän luottoriskejä. Toiminnan keskiössä on erityisesti kasvun rahoitus, jossa voimme ottaa tavanomaistakin enemmän riskejä.Valtio korvaa Finnveralle noin puolet pk-rahoituksessa syntyneistä luottotappioista. Valtion luottotappiokorvauksen jälkeen aiheutuva tappio katetaan kunkin vuoden tuloksesta, ja sen jälkeen taseessa olevasta kotimaan toiminnan rahastosta, jonne on siirretty edellisvuosien voitollisia tuloksia. Finnveran toteutuneet luottotappiot ovat olleet vuosittain noin 2,0–3,5 prosenttia vastuukannasta, joka oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2015.Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite, jonka mukaan Finnveran tulee pitkällä aikavälillä kattaa omat toimintakustannuksensa sekä vastuullaan olevat luotto- ja takaustappiot liiketoiminnasta saamillaan tuloilla. Siksi asiakas maksaa rahoituksestaan aina myös hinnan.Kilpaileeko Finnvera pankkien kanssa?Finnvera ei kilpaile pankkien kanssa. Päinvastoin, täydennämme pankkien ja muiden rahoittajien tarjoamia rahoituspalveluita ja jaamme riskiä muiden rahoittajien kanssa. Pankeilla on suuri rooli rahoitusjärjestelyissämme.Finnvera arvioi asiakkaan luottoriskin aina tapauskohtaisesti. Mitkä ovat rahoituksen myöntämisen edellytykset ja mitä vakuuksia asiakas tarvitsee?Ennen rahoituspäätöstä teemme selvityksen yrityksen mahdollisuuksista harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Arvioimme yrityksen tavoitteita, kehittämissuunnitelmia ja markkinatilannetta sekä paikallista kilpailutilannetta, samoin kuin yrityksen liiketoiminnan vaatiman kokonaisrahoituksen ja omarahoitusosuuden riittävyyttä. Yrittäjän henkilökohtaisen talouden tulee myös olla kunnossa.Rahoituspäätös perustuu pääasiassa yrityksen menestysmahdollisuuksien arviointiin, mutta usein tarvitaan myös vakuuksia. Vakuus voi olla esimerkiksi henkilötakaus. Suuremmissa rahoitustarpeissa käytetään usein vakuutena yrityskiinnityksiä tai kiinteistökiinnityksiä. Yrittäjän omistamaa, omassa käytössä olevaa asuntoa Finnvera ei koskaan käytä rahoituksen vakuutena.Mistä luotonantoon tarvittavat varat hankitaan?Rahoitamme toimintaamme pääasiassa laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja pääomamarkkinoilla. Varainhankinnalla on Suomen valtion takaus. Emme siis käytä antolainauksessamme valtion varoja, vaan hankimme varat markkinoilta. Hankittuja varoja käytetään sekä pk-yritysten että vientiluottojen rahoitukseen.Lue lisää Finnveran roolista ja toiminnan merkityksestä.

Vaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Maksuohjelmat

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Asiointi

029 460 2791 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin pääkonttori

Eteläesplanadi 8

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot