Etsi Finnverasta

Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin

Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan

Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää

Kasvusuunnitelman tekeminen

Pelkkä kasvuennuste ei tee yrityksestä potentiaalista kasvajaa, vaan siihen tarvitaan monen asian kehittämistä. Ainakin seuraaviin kysymyksiin tulee löytää vastaukset kasvusuunnitelmasta.

Hae mukaan
Uutiset
04.05.2016
Kasvulainalla vauhtia kasvuun ja kansainvälistymiseen

Huhtikuun alussa Finnveran rahoituspalveluvalikoima kasvoi uudella lainatuotteella, kasvulainalla.Ohjelmapäällikkö Kalle Åström Finnveran pk-yritykset-yksiköstä, minkälaisiin hankkeisiin kasvulaina on suunnattu?– Kasvulaina on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden tai yritysjärjestelyjen rahoitukseen. Ajatuksena on, että lainan avulla saataisiin markkinaehtoisia rahoittajia mukaan sellaisiin hankkeisiin, joissa riskit ovat korkeat, mutta joiden kannattavuus ja vaikuttavuus arvioidaan hyväksi.Kuka kasvulainaa voi hakea?– Finnveran kasvulainaa voidaan myöntää yli kolme vuotta toiminnassa olleille pk- ja midcap-yrityksille. Aivan yritystoiminnan alkuvaiheeseen tai pieniin hankkeisiin laina ei sovi. Tällöin ratkaisuna voivat olla muut rahoitustuotteemme, esimerkiksi Finnveran alkutakaus, jota pankki hakee meiltä asiakkaansa puolesta.Kasvulaina on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote, jossa yhdistyy piirteitä sekä oman että vieraan pääoman rahoituksesta. Yrityksen omarahoitusosuuden on oltava aina vähintään 20 prosenttia, ja Finnveran lisäksi rahoituskokonaisuuteen osallistuvien muiden rahoittajien osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia kokonaishankkeesta.Kasvulaina myönnetään hankekohtaisesti, ja kunkin hankkeen kannattavuus ja rahoituskelpoisuus arvioidaan yhdessä muiden rahoittajien kanssa.Lue lisää: Kasvulaina

Uutiset
02.05.2016
Vienninrahoitus on tärkeä osa Suomen kilpailukykyä

Finnveran yhtenä keskeisenä tehtävänä on edesauttaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia käydä vientikauppaa. Samalla edistämme koko Suomen kilpailukykyä.Finnvera on tällä hetkellä takaamassa 17 miljardin euron arvosta suomalaisten viejien kauppojen rahoitusta yli 60 maassa.Finnveran suuryritystoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta vastaa yleisimpiin vientitakuutoimintaa koskeviin kysymyksiin.Mikä on Finnveran rooli Suomen viennissä?Finnvera tarjoaa vientiyrityksille ja vientiä rahoittaville pankeille kansainvälisesti kilpailukykyisiä palveluja, jotta suomalaisyritykset voisivat myyntitilanteissa lähteä samalta viivalta kilpailijoidensa kanssa. On erittäin tärkeää, että yrityksillä on tarjota ostaja-asiakkaille myös rahoitusratkaisuja. Kannustaisinkin nykyistä useampaa yritystä pohtimaan asiakasrahoituksen merkitystä omassa liiketoiminnassaan.Suomen kilpailijamaissa on käytössä vastaavat vientitakuujärjestelmät – siksi Finnveraa tarvitaan. Finnvera on 100-prosenttisesti Suomen valtion omistuksessa.Miksi Finnvera ottaa kantaakseen vientikauppoihin liittyviä riskejä?Se on meille laissa annettu tehtävä. Sama systeemi on käytössä useissa muissa maissa. Otamme kantaaksemme osittain niitä rahoitusriskejä, joita vientikauppoihin aina väistämättä liittyy, ja joita muut rahoituslaitokset kuten pankit eivät välttämättä halua yksin kantaa. Riskit voivat olla kaupallisia tai poliittisia. Ja edellytyksenä takuiden tai rahoituksen myöntämiselle on, että rahoitettavista kaupoista on hyötyä Suomen kansantaloudelle. Lisäksi lainan ottajan on oltava luottokelpoinen.Mitä Suomen viennille tapahtuisi ilman Finnveraa?Koska vientikauppoihin kuten muuhunkin liiketoimintaan aina väistämättä liittyy epävarmuuksia, ilman Finnveraa moni kauppa jäisi syntymättä. Pankit ja muut rahoituslaitokset eivät nimittäin läheskään aina olisi valmiita kantamaan kaupallisia riskejä kokonaan. Finnvera tulee mukaan jakamaan vientihankkeisiin liittyviä riskejä. Ja useinhan kauppojen vaikutus ulottuu vientiyritystä laajemmalle alihankkijoihin ja myös uusina investointeina Suomessa.Suomen valtio takaa Finnveran ottamat riskit. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?Se tarkoittaa, että viime kädessä valtio on vastuussa vientitakuutoiminnan riskeistä. Finnveran vientitakuutoiminta on koko 17 vuoden olemassaolonsa ajan ollut itsekannattavaa.On myös hyvä muistaa, että toimimme valtion myöntämien valtuuksien rajoissa – näistä rajoista on eduskunta päättänyt. Luonnollisesti huolehdimme hankkeidemme riskienhallinnasta tekemällä laajoja etukäteisselvityksiä ennen kuin päätämme lähtemisestä mukaan hankkeisiin. Finnveralla on myös mittavat omat puskurirahastot, joista mahdolliset tappiot ensikädessä katetaan.Mitä merkitystä on sillä, että vienninrahoitus on keskittynyt tietyille toimialoille?On totta, että vienninrahoituksen toiminta on keskittynyt harvoille toimialoille – tämä on tietysti seurasta siitä, että Suomen viennin rakenne on ylipäätään keskittynyt tietyille toimialoille kuten telakkateollisuuteen. Samankaltainen ilmiö on tyypillistä eri maiden vientitakuulaitoksissa (esim. Tanskassa tuuli, Norjassa öljy).Arvioimme aina hankekohtaisesti ja huolellisesti vientikauppoihin liittyvät riskit ennen kuin teemme päätöksiä. Lisäksi hyödynnämme tilastollisia malleja arvioidessamme tilannetta.Miksi takausvastuut ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti?Taustalla on se, että suomalaiset vientiyritykset ovat onnistuneet tekemään suuria vientikauppoja, joiden rahoitus on hyvin pitkäaikaista. Ja koska Finnvera ja viime kädessä Suomen valtio näitä kauppoja takaa, niin toki vastuiden määräkin kasvaa.Kaiken kaikkiaan on tietenkin myönteistä Suomen kansantalouden kannalta, että suomalaiset vientiyritykset ovat pystyneet ja pystyvät jatkossakin tekemään kauppaa ulkomaille. Tähänhän nimenomaan pyritään. Finnveran roolina on toimia kauppojen takaajana ja sitä kautta edistää Suomen vientiä. Mitä enemmän kauppoja suomalaiset vientiyritykset saavat, sitä enemmän meillä on työpaikkoja ja sitä paremmin koko Suomi voi.

Uutiset
29.04.2016
Yksi joukko korostuu: kasvuyritykset hakevat ahkerasti rahoitusta

Rahoittajakin näkee kasvun lasikatot ja toivoo yrittäjiltä vielä enemmän suunnitelmallisuutta.Kasvuyritykset ovat nousseet alkuvuonna merkittävään rooliin ainakin Finnveran lainatiskillä. Tammikuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana Finnvera myönsi yrityksille rahoitusta yli 300 miljoonalla eurolla, josta kasvuyritysten osuus on 49 prosenttia eli lähes puolet.Myönnetyllä rahoituksella tarkoitetaan takauksia ja lainoja. Vientitakuut eivät ole luvuissa mukana.Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen sanoo, että rahoituslaitoksen raportointikäytännöt ovat muuttuneet vuoden alussa, joten vertailua edellisiin vuosiin on hankala tehdä. Hän pitää nykyistä kehitystä kuitenkin hyvänä ja positiivisena uutisena.– Rahoituskohteet voivat vaihdella vuoden aikana. Rahoitamme myös omistajanvaihdoksia ja aloittavia sekä vakiintuneempia yrityksiä. Yksi tavoitteistamme on kuitenkin kohdistaa rahoitusta kasvuyrityksille, Tuominen sanoo.Kasvuyritykset käyttävät euronsa lähes samalla tavalla kuin muutkin yritykset. Rahaa tarvitaan käyttöpääomaksi, ei niinkään investointeja varten.Rohkeus vastaan suunnitelmallisuusKauppalehden perinteinen Kasvajat-kiertue alkaa toukokuussa. Kohti kasvajia –sarjassaan lehti kysyi kasvuyrityksiltä syitä lasikattoihin eli siihen, mitkä syyt estävät yrityksiä kasvamasta.Syitä olivat muun muassa myynti- ja markkinointiosaaminen sekä osaavan henkilökunnan saatavuus. Myös rahoituksen hankkiminen nousi kärkikolmikkoon.Ensimmäisen kerran lasikatto tulee vastaan, kun yrityksen liikevaihto on lähellä miljoonaa euroa. Toisen kerran lasikatto jarruttaa kasvua viiden miljoonan kohdalla.Finnveran Tuominen allekirjoittaa näkemyksen, vaikka liikevaihtorajat eivät olekaan kiveen hakatut.Hänen mukaansa tietyt perusasiat korostuvat aina rahoittajan näkökulmasta. Ne liittyvät itse yrittäjään, organisaatioon ja tarvittaviin resursseihin.– Tiimi on keskiössä, mitä isommaksi yritys kasvaa. Miten resursseja osataan täydentää. Tiimin monipuolisuus on tärkeää, Tuominen sanoo.Hän pitää kasvuyrittäjien osaamistasoa suhteellisen hyvänä. Erityisesti uuden sukupolven vahvuuksina ovat rohkeus ja uskallus ottaa riskiä.Joitakin puutteitakin löytyy, varsinkin suunnitelmallisuudessa.– Omat asiat pitää opetella todella hyvin. Ydinviesti, miksi yrityksen palvelu tai tuote on parempi kuin muilla ja miten on tarkoitus mennä markkinoille. Tarvitsemme samanlaista hissipuhetta kuin sijoittajatkin. Rahoitusta on myös hyvä hakea riittävästi, ettei se lopu kesken, Tuominen opastaa.FAKTA: Keinot, joilla lasikatto murretaan Joka viidennellä yrityksellä on tullut kasvussa lasikatto vastaan. Suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Kasvuyrittäjien mielestä lasikaton voi rikkoa, jos johdolla tai omistajilla on riittävä riskinottokyky. Se on merkittävin yksittäinen keino. Muita tärkeitä ovat tuote- ja palveluinnovaatiot, myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus ja asiakaskysyntä. Tiedot perustuvat Kauppalehden Kasvuyrityskyselyyn, joka lähetettiin 715 yrittäjälle. Näistä 92 vastasi kyselyyn. Käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla löytyy useita eri rahoitusratkaisuja. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
27.04.2016
Nuoret entistä yrittäjähenkisempiä

Vastaajana järjestöpäällikkö Joonas Mikkilä Suomen YrittäjistäErityisesti korkeakouluopiskelijat ovat ottaneet yrittäjyyden omakseen, todetaan Suomen Yrittäjien selvityksessä. Opiskelijoista viidennes pitää yrittäjyyttä todennäköisenä urasuuntana.Miten kiinnostus yrittäjyyteen on kehittynyt nuorten keskuudessa?JOONAS MIKKILÄ: Käynnissä on merkittävä asenteiden sukupolvimurros, jonka tuloksena työmarkkinoille on tulossa entistä yrittäjähenkisempiä nuoria. Global Entrepreneurship Monitor -tutkimuksen mukaan vuonna 2015 peräti 20 prosenttia 18–24-vuotiaista arvioi perustavansa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuosituhannen alussa näin ajatteli vain muutama prosentti ikäryhmästä.Kuinka aktiivisesti suomalaiset nuoret perustavat yrityksiä muiden maiden nuoriin verrattuna?JM: Melko aktiivisesti. Noin viisi prosenttia alle 30-vuotiaista työssäkäyvistä toimii yrittäjänä Suomessa. Muissa Pohjoismaissa nuorten yrittäjyysaste on 2–4 prosenttia. EU:n keskiarvo on noin seitsemän prosenttia.Miten Suomessa innostetaan nuoria yrittäjyyteen ja millaista mentorointia on tarjolla?JM: Suomalaisessa koulutuspolitiikassa on panostettu 90-luvulta lähtien yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen perusopetuksessa ja toisella asteella. Tulokset alkavat selvästi näkyä. Korkeakoulutkin ovat vähitellen havahtuneet yrittäjyysopetuksen tärkeyteen nuorten työelämävalmiuksien vahvistajana. Korkea-asteen opiskelijat ovat myös itse perustaneet kampuksille kasvuyrittäjyyskulttuuria edistäviä yhteisöjä.Mentorointia nuorille yrittäjille tarjoaa Suomen Yrityskummit ry. Uusyrityskeskukset taas antavat laadukasta yritysneuvontaa liiketoiminnan käynnistämistä suunnitteleville. Korkeakoulujen ja seudullisten kehittämisyhtiöiden yhteydessä toimii yrityskiihdyttämöitä nopeampaa kasvua tavoitteleville. Nuorten Yrittäjien toimintamme pyrkii tarjoamaan aloittaville yrittäjille vertaistukea ja valmiit verkostot.  Mitkä ovat nuoren yrittäjän suurimmat haasteet?JM: Rahoituksen lisäksi työllistämisen riskit arveluttavat monia nuoria yrittäjiä, jotka pyrkivät kasvattamaan toimintaansa. Yksinyrittäjien määrän merkittävä kasvu 2000-luvulla kielii osaltaan työllistämisen korkeasta kynnyksestä ja työmarkkinoidemme jäykkyydestä. Tietyillä toimialoilla myös sääntelyn ja hallintokommervenkkien määrä aiheuttaa harmaita hiuksia. Miten rahoitus järjestyy?JM: Pankkirahoituksen saaminen on tällä hetkellä aloittavalle, vähän omaa pääomaa omaavalle yrittäjälle haastavaa. Finnveran ja Tekesin täydentävä rahoitus on kuitenkin tuonut tilanteeseen helpotusta. Myös uusien joukkorahoitusmuotojen suosio on selvästi kasvamassa.Miten nuoret saataisiin kiinnostumaan jo olemassa olevien yritysten ostamisesta?JM: Yrittäjyyskasvatusta ja -neuvontaa tekevien on viestittävä nuorille, että olemassa olevien yritysten jatkaminen on erinomainen väylä yrittäjyyteen. Yrittäjien ikääntyessä näitä mahdollisuuksia on lähivuosina tarjolla entistä enemmän.Lisätietoja:www.yrityssuomi.fiwww.uusyrityskeskukset.fiwww.yrittajat.fiwww.nuoretyrittajat.fiwww.yrityskummit.fiwww.nuoriyrittajyys.fiwww.yes-keskus.fiKuva: Jaakko Översti

Artikkelit
22.04.2016
Haluatko yrityksesi kaupaksi? Ajattele kuin ostaja

Yrityksen myyntikunnon kehittäminen vie vuosia. Yrittäjä Mari Laaksonen hämmästelee, miten kaikki yrittäjät eivät tiedä yrityksensä arvoa.Suuri osa yrittäjistä elää epärealistisessa toivemaailmassa yritystensä arvosta ja myyntikunnosta.Näin sanoo omistajanvaihdoksiin erikoistunut Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi. Hän viittaa viime tiistaina julkaistun kyselyn tuloksiin, joiden mukaan yrittäjät seuraavat yritystensä arvoa laiskasti. Puolella yrityksistä ei ole myöskään minkäänlaisia suunnitelmia omistajanvaihdoksen varalta.– Myyjän pitää ajatella ensisijaisesti ostajan toiveita. Miksi hän haluaisi ostaa ja mitä, Koivuniemi tiivistää.Hän ei osaa arvioida, paljonko yrityskauppoja jää toteutumatta heikon valmistautumisen takia. Joka tapauksessa arvonmääritykseen liittyvät erimielisyydet ovat merkittävä syy yrityskauppojen kariutumiseen.– Viimeistään rahoittaja tuo arvonmääritykseen realismia. Vaarana on myös se, että liian myöhään tapahtuvan omistajanvaihdoksen takia yrityksen toiminta alkaa hiipua tai polkee vain paikallaan, ja samalla arvo laskee, Koivuniemi sanoo.Nyrkkisääntönä ostajan pitäisi pystyä maksamaan kauppasumma lainoineen tulevalla kassavirralla 3-5 vuodessa.Koivuniemen mukaan jokaisen yrittäjän kannattaa miettiä tarkasti, onko yrityksessä jotain myytävää. Jopa yksinyrittäjien. Tuhannet yksinyrittäjät ovat laittamassa vain lapun luukulle.– Jotain hyväähän on ollut yrityksessä, joka on toiminut vuosikausia.Johtamisen työkaluYrityksen myyntikunto ja arvon kehittymisen seuraaminen eivät liity pelkästään yrityskauppoihin. Yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tarvitaan tunnuslukuja, myös yrityksen arvoon liittyviä.Koivuniemi kertoo, että hyvä yritys on kannattava, sillä on motivoitunut sekä osaava henkilökunta ja se näyttää hyvältä asiakkaiden silmissä. Ja tietenkin ostajien.Pelkästään hyvän kannattavuustason saavuttaminen voi viedä vuosia.– Taseessa ei kannata pitää yritystoimintaan kuulumatonta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi auto tai sijoitusvarallisuus. Myös hallit tai vastaavat voivat olla erillisessä yhtiössä. Rahoittajan tai ostajan näkökulmasta tase ei saa olla liian raskas, Koivuniemi luettelee.Yrittäjä itse voi muodostua myös riskiksi. Näin käy, jos iso osa liiketoiminnasta henkilöityy pelkästään yrittäjäpersoonaan.– Lisäksi kaikki dokumentaatio on hyvä pitää jatkuvasti kunnossa: toimitussopimukset, asiakasrekisterit, kriittiset tiedot tuotannosta jne.Älä rakastu yritykseenHelsinkiläisen puhtauspalveluja tarjoavan CleanMarinin omistaja Mari Laaksonen hämmästelee, miksi kaikki yrittäjät eivät tiedä oman yrityksensä arvoa.– Sillä on ihan järjetön merkitys, että tietää missä kunnossa yritys on ja miten sitä pystyy kehittämään. Me olemme tehneet jokaisena vuonna hyvää tulosta ja kasvu on ollut tasaista, Laaksonen sanoo.CleanMarinin liikevaihto on vähän yli miljoona euroa ja yhtiö työllistää 19 työntekijää. Yt-laki pitää työntekijämäärän myös jatkossa alle 20 hengessä.Perinteisten talouslukujen lisäksi Laaksonen haluaa kiinnittää huomiota motivoituneeseen henkilökuntaansa ja pitkiin asiakassuhteisiin. Niillä on iso merkitys ostajalle.– Ajatuksena on myydä yritys eteenpäin, kun olen yli 50-vuotias, Laaksonen sanoo.Hän on perustanut CleanMarinin yli kymmenen vuotta sitten. Tunneside on vahva, mutta yrittäjä tietää realiteetit kauppasumman muodostumisesta.– En koe, että tunnearvoa on liikaa. Se on kuitenkin vain yritys, Laaksonen sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Esimerkiksi Finnvera oli viime vuonna rahoittamassa 120 miljoonalla eurolla lähes tuhannen pk-yrityksen omistusjärjestelyjä. FAKTA: Näin pidät yrityksesi myyntikunnossaTalous Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa Finnveran laskurilla, millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos Yrittäjä Yritys ei saa henkilöityä liikaa yrittäjään. Delegoi, jaa vastuuta. Dokumentoi. Tilaus- ja vuokrasopimukset, asiakasrekisterit, -sopimukset, työsopimukset, kriittiset tiedot tuotannosta… Henkilöstö Selkeä ja toimiva organisaatio. Työtehtävät ja vastuut määritelty. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
20.04.2016
Muutakin kuin tunnearvo

Viime vuonna Finnvera oli mukana rahoittamassa 120 miljoonalla eurolla liki tuhannen suomalaisen pk-yrityksen omistusjärjestelyjä. Nopeasti arvioiden määrä voi vaikuttaa suurelta, mutta silti tuhansia omistajanvaihdoksia jää vuosittain toteutumatta.Tutkimusten mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana kymmenet tuhannet yritykset Suomessa vaihtavat omistajaa tai lopettavat toimintansa. Joka puolella puhutaan nyt startupeista, mutta niiden varjoon jäävät omistajanvaihdokset ovat merkittävä tekijä maamme talouskasvun kannalta. Jokainen yritysjärjestely ja omistajanvaihdos on uuden kasvun mahdollisuus. Omistajanvaihdosta voikin verrata omakotitalon ostoon, sillä usein uusi omistaja lähtee tarmolla remontoimaan ja tekemään kodista oman näköistä. Lähes puolessa tapauksista yritystoiminnan myymistä ei kuitenkaan edes mietitä. Tai jos mietitäänkin, se aloitetaan liian myöhään.Omistajanvaihdoksen pohtiminen liittyy usein niihin hetkiin, jolloin tehdään suunnitelmia golf-osakkeen hankinnasta Malagasta tai mietitään, miten pian lisääntyvän vapaa-ajan parhaiten käyttäisi. Tarjotakseen jatkajalle mahdollisimman elinvoimaisen ja arvokkaan yrityksen, tulisi omistajanvaihdoksen ainakin vilahtaa mielessä jokaisena päivänä. Sen pitäisi näkyä yritystoiminnan pitkän tähtäimen suunnitelmissa ja investoinneissa niin, että yrityksellä on muutakin arvoa kuin tunnearvo siinä vaiheessa, kun sille aletaan etsiä jatkajaa. Asia on ajankohtainen aina.Omistajanvaihdos edellyttää usein ulkopuolista rahoitusta. Kannattaviin hankkeisiin löytyy rahoitusta, ja meidän tehtävämme onkin rahoituksen keinoin varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus myös omistajan vaihtuessa. Kun yritys on hyvässä kunnossa, pullat ovat hyvin uunissa niin rahoituksen kuin uuden omistajan löytymisen suhteen.Parhaimmillaan oma yritys on investointi, joka antaa sinulle paljon vielä senkin jälkeen, kun luovut itse sen luotsaamisesta.Kirjoittaja on Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Lue lisää omistajanvaihdoksista ja laske yrityksesi arvo

Tiedotteet
19.04.2016
Kysely: Vain puolet pk-yrityksistä seuraa aktiivisesti yrityksen arvon kehittymistä

Puolet yrityspäättäjistä seuraa yrityksensä arvon kehittymistä. Vähän alle puolet pk-yrityksistä on varautunut omistajanvaihdoksiin. Tiedot käyvät ilmi pk-yrittäjille tehdystä kyselystä.Vuosittain tuhannet yritykset tulevat elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että omistajanvaihdos on ajankohtainen. Yli puolessa (56 %) pk-yrityksistä ei kuitenkaan ole tehty suunnitelmia omistajanvaihdoksesta. Liikevaihdoltaan ja henkilömääriltään pienimmissä yrityksissä arvonkehitystä seurataan kaikkein passiivisimmin.‒ Herättelyä asian suhteen kaivataan. Omasta yrityksestä kannattaa ehdottomasti pitää huolta myös sen arvon osalta, ja yritystä tulee kehittää koko elinkaaren ajan. Näin varmistetaan, että kun omistajanvaihdos tulee ajankohtaiseksi, on yritys valmiiksi hyvässä kunnossa, Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi sanoo.Finnvera, Suomen Yrittäjät ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tänä vuonna osana kyselyä kysyttiin erikseen omistajanvaihdoksia. Nyt julkistettavat omistajanvaihdoksiin liittyvät tulokset perustuvat kevään 2016 barometriin osallistuneiden noin 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Yrityskauppa hyvä keino kasvuun – apua tarjollaYrityskauppa voi olla hyvä keino kasvattaa liiketoimintaa. 80 prosenttia kyselyyn osallistuneista pk-yrityksistä kuitenkin ilmoitti, ettei ole kiinnostunut ostamaan yritystä tai liiketoimintaa. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset näkevät kuitenkin enemmän mahdollisuuksia, ja niistä noin 40 prosenttia pitääkin yrityksen tai liiketoiminnan ostoa kiinnostavana.‒ Kasvun näkökulmasta olemassa olevan yrityksen ostaminen tuo uusia mahdollisuuksia ja voi olla taloudellisestikin fiksumpaa kuin orgaaninen kasvu. Myös aloittavalle yrittäjälle yrityksen ostaminen on hyvä vaihtoehto, sillä silloin uusi yrittäjä saa valmiina jo hyväksi testatun idean, jota viedä eteenpäin, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä kertoo.Apua yrityskauppoihin on tarjolla. Suomen Yrittäjien Yrityspörssi on maan suurin pienten yritysten kauppapaikka. Sen ilmoituksia seuraa lähes 25 000 yrityskaupoista kiinnostunutta joka kuukausi. Yrityspörssiin on uutuutena kerätty perustietoja arvonmääritykseen, kauppatapoihin, rahoitukseen ja verotukseen liittyen. Valtakunnallisen Yrityspörssin lisäksi jo kymmenellä alueella toimii oma, alueellinen Yrityspörssi.Omistajanvaihdokset, pk-yritysbarometri, kevät 2016 (PDF)Lue lisää omistajanvaihdoksista ja laske yrityksesi arvoLisätietoja: liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, puh. 029 460 2888 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, puh. 0400 567 925Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi https://www.finnvera.fi/Finnvera/Medialle/Medialle Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä puolet on yksinyrittäjiä ja puolet työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät noin 650 000 henkilöä. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi. www.yritysporssi.fi

Vaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Maksuohjelmat

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Asiointi

029 460 2791 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin pääkonttori

Eteläesplanadi 8

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot