Yhdessä eteenpäin

Taloudessa menee nyt hyvin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomen Pankki on nostanut Suomen bruttokansantuotteen kasvuennusteen 2,5 prosenttiin vuodelle 2018, ja euroalueen talouden on ennustettu kasvavan lähes samaa tahtia. Suomalaisyrityksille tämä kasvu tuo lisää mahdollisuuksia, toteaa Pentti Hakkarainen, Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan neuvoston jäsen ja Finnveran hallituksen puheenjohtaja.Euroopan keskuspankin (EKP) pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen toimii Frankfurtissa ja vastaa pankkivalvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Ennen siirtymistään EKP:iin Hakkarainen työskenteli Suomen Pankin johtokunnassa.- Taloudesta kuuluu hyviä uutisia. Sekä maailmantalouden että euroalueen talouden laaja-alainen kasvu tuo mahdollisuuksia sekä suomalaisille vienti- että kotimaan markkinoilla toimiville yrityksille. Myös yritysten investoinnit ovat lisääntyneet. Tätä kehitystä tukee parantunut kustannuskilpailukyky, Hakkarainen kertoo.Suomalaisyritysten mahdollisuuksiin Euroopassa vaikuttavat luonnollisesti näiden investointihalukkuus ja kansainvälistymissuunnitelmat. Ne puolestaan riippuvat lukuisista tekijöistä – yksi tärkeä tekijä on yritysrahoituksen saatavuus ja ehdot.- Finanssikriisi heikensi yritysrahoituksen ehtoja joksikin aikaa, sillä monet rahoituslaitokset, erityisesti isot kansainväliset pankit, vetäytyivät omille kotimarkkinoilleen ja riskejä vähennettiin. Tuoreiden seurantatutkimusten mukaan tilanne on parantunut ja pankkien halu yritysrahoituksen lisäämiseen on kasvanut. Yritysrahoituksen korot ovat historiallisen matalat ja rahoituksen saatavuudessakin on myönteisiä merkkejä.Hakkarainen uskoo pankkien välisen kilpailun ja alalle tulevien uusien toimijoiden ja toimintamallien tuovan yritysrahoitukseen lisätarjontaa ja monipuolisempia rahoitusratkaisuja. Näistä esimerkkeinä ovat yritysrahoitusrahastot, erilaiset uuden teknologian rahoitusyhtiöt ja joukkorahoituksen uudet muodot.Jos kotipesä on kunnossa, myös Suomeen tulee Hakkaraisen mukaan investointeja.- Suomen tulee olla kilpailukykyinen niin kustannusten kuin muiden toimintaedellytysten suhteen. Jälkimmäisessä olennaista on koulutetun, ammattitaitoisen työvoiman saanti. Kärjistäen sanottuna investointien saamiseksi Suomeen ei riitä, että toimintaympäristömme on yleisesti ottaen vähintään muiden maiden tasolla, vaan meidän pitää olla hiukan parempia joissakin toimintaedellytyksissä.Pankkialan murros näyttäytyy yrityksille mahdollisuutenaPankkiala on murroksessa: Digitalisaatio muuttaa pankkitoimintaa, Tanskassa pyritään eroon käteisestä rahasta, ja rajuimpien ennusteiden mukaan uusi finanssiteknologia lohkaisee pankkialan liiketoiminnasta neljänneksen. On arvioitu, että tulevaisuudessa perinteiset pankit toimivat lähinnä datan ja teknologioiden välittäjinä kuluttajien ja uusien digitaalisten partnerien välillä sen sijaan, että ne välittäisivät varainhoitoa ja pankkipalveluja.Murroksella on väistämättä seurauksia myös pk-yrityksille. Hakkarainen ei kuitenkaan ole huolissaan, päinvastoin.- Rahoitustarjonnan monipuolistuminen tuo kaikille, mukaan lukien pienemmät yritykset ja yrittäjät, nykyistä laajemman mahdollisuuksien kirjon. Tätä kautta vahvistuva kilpailu on myös reaalitaloudelle hyväksi, sillä kilpailu parantaa rahoitusalan toimijoiden tuottavuutta ja tuoteinnovointia.Finnveran vienninrahoitusstrategian keskiössä vaikuttavuusFinnvera on Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö ja vientitakuulaitos, joka huolehtii osaltaan siitä, että suomalaisilla yrityksillä on käytettävissään monipuoliset ja kilpailijamaiden tasolla olevat vienninrahoituksen edellytykset.Finnveran vienninrahoitusstrategian ytimessä ovat kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset. On osoittautunut, että isotkin yritykset tarvitsevat Finnveran vientitakuita ja -rahoitusta. Suomen erityispiirre moniin muihin maihin verrattuna on vientiyritysten suuri koko toimialoillaan. Lisäksi suomalainen vienti keskittyy tietyille, harvoille toimialoille.Hakkaraisen mukaan erityisrahoituslaitosten vaikuttavuutta arvioidaan lähinnä sen mukaan, miten niiden antamien palveluiden avulla yritykset saavat aikaan jotain, mikä ilman näitä palveluja jäisi toteutumatta. Vaikuttavuutta lisäämään Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia korotettiin vuonna 2016. Valtuuksien korotus oli Hakkaraisen mukaan Suomen talouden kannalta välttämätöntä.- Vientisektori ja sen kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset tuovat Suomeen hyvinvointia, tuloja ja työtä. Erityisen tärkeää valtuuksien korotus on ollut alus-, tele- ja metsäsektorin viennille ja takaus- ja rahoitustarpeille. Viime vuosina suomalaisyritykset ovat onnistuneet saamaan isoja vientikauppoja, jotka ovat edellyttäneet historiallisen suuria rahoitusjärjestelyjä. Näissä Finnveran rooli on ollut tärkeä kaupan rahoituksellisten edellytysten varmistamisessa, Hakkarainen luonnehtii.Tavoitteena kaksinkertaistaa pk-yritysten vientiSuomessa on verrattain vähän vientiä harjoittavia pk-yrityksiä ja viennin rahoitusratkaisut tunnetaan heikosti. Team Finland -verkoston tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti lähivuosien aikana.- Usein vientikauppaa ei saada, jos rahoitusta ei ole jo valmiiksi suunniteltu. Toinen kansainvälistymisen mahdollinen jarru on pelko luottotappioista, mutta tämä on usein selätettävissä rahoitusratkaisuin, Hakkarainen rohkaisee kansainvälistyviä yrityksiä.

Kevään pk-yritysbarometrin tekoälyn hyödyntämistä koskevan osuuden vastaukset kertovat, että vain kolmasosa koko maan vastaajista hyödyntää tekoälyä yrityksessään. Suosituimpia tekoälyn hyödyntämisen tai kokeilun muotoja ovat tekoälyalustat, jotka mahdollistavat tämän päivän digitaalisen alustatalouden. Mutta miksi vielä niin harva yritys vasta harkitsee tekoälyn hyödyntämistä?Asiantuntija-arvioiden mukaan alustatalouden eteneminen muuttaa viidessä vuodessa maailmaa enemmän kuin internet on muuttanut tähän mennessä. Internetin digisisältöjen määrä tuplaantuu jokaisen puolentoista vuoden aikana. Lisäksi tietoa on valtavasti erilaisissa suljetuissa tietokannoissa.Alustatalous haastaa perinteisen liiketoimintamallin. Maailman tuottavimmat ja nopeimmin arvoa kasvattavat yritykset ovat alustatalousyrityksiä ja kehitys on nopeinta kuluttaja- ja palveluliiketoiminnoissa. On kuitenkin nähtävissä, että kestokulutus- ja pääomahyödykkeiden osalta myös teollisuus on heräämässä alustatalouteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.Olennaista on asiakaslähtöinen businessmalli ja teknologia, eli se, miten dataa keräämällä, yhdistelemällä, analysoimalla ja tulkitsemalla voidaan luoda uusia palvelukokonaisuuksia ihmisten ja yritysten tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi Internet of Things -sovellusten myötä yritysten huomio siirtyy tuotteiden kertaluonteisesta toimittamisesta tuotteen elinkaaren mittaisiin palveluihin ja niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan ympäristöissä. Palvelutuotannon toimintamallilla mahdollistetaan sellainen asiakasarvo ja asiakaskokemus, jota tavara yksin ei kykene toteuttamaan. Toimiakseen käytännössä edellyttää laajaa tietopohjaa. Teknologia ei siis määritä alustataloutta, vaan mahdollistaa sen toteutumisen.Kun samaa alustaa hyödyntää moni osapuoli, se mahdollistaa arvonluonnin eri toimijoiden välillä ja tuottaa arvoa osapuolille yhdessä määritellyllä tavalla. Alustaan perustuvassa liiketoiminnassa ratkaisevaa on, että liiketoiminnan kehitys, uusi tieto ja uusi oppi, käytetään hyväksi alustan jatkokehittämisessä. Alusta ei käytössä kulu vaan paranee.Digitalisoinnin tuoma tehostaminen on myös mahdollistanut sen, että yritykset tuottavat voittoa ja kerryttävät omistajilleen varallisuutta tehokkaasti vaikka liikevaihto jopa laskisi. Olisi kuitenkin uskaliasta toimia ilman, että pohtii uuden liiketoiminnan kehittämistä tai uusien toimialojen synnyttämisen näkökulmaa?Useimmat suomalaisyritykset ovat olleet aktiivisia datan kerääjiä ja analysoineet sitä oman ydinliiketoimintansa tueksi, mutta dataa ei ole oltu valmiita avaamaan toisten käyttöön. Uskon että tämä muuttuu lähitulevaisuudessa. Kehitys kohti datalähtöisyyttä vaikuttaa selvältä, ja mielestäni on välttämätöntä, että yritykset pysyvät muutoksen vauhdissa mukana. On myös uskallettava luottaa siihen, että matkalla opitaan se, mitä nyt ei vielä tiedetä.Positiivinen haaste suomalaisten yritysten menestykselle ja omalle osaamiselle – ihan meille kaikille. Pienen maan ja talouden on oltava ketterä ja yhteistyöhaluinen – tehdään kaikki parhaamme tämän eteen!Markus LaakkonenAluejohtaja, Etelä-Suomi, Finnvera

Kauhajoella päämajaansa pitävä Pesmel Oy toimittaa kokonaisvaltaisia, täysin automatisoituja materiaalinkäsittely-, lastaus- ja pakkausjärjestelmiä paperi- ja metalliteollisuuden tarpeisiin ympäri maailmaa.  Rahoitusratkaisut ovat mahdollistaneet käänteentekeviä riskinottoja ja kansainvälistä kasvua. Kauppoja on mahdollistanut esimerkiksi ostajalle järjestetty rahoitus.

Midcap-kokoluokan yrityksillä on suurin mahdollisuus kasvattaa Suomen viennin muskeleita. Nopeimmin kasvu syntyy yrityskaupoilla. Näin kävi Aulis Asikaisen vetämälle Comatecille, joka on tehnyt jo 28 yrityskauppaa.Midcap-yrityksillä on kaikki edellytykset nousta kasvun ja viennin vetureiden joukkoon Suomessa. Yrityksillä on käytössään riittävän isot resurssit, ja niillä on valmiiksi kansainvälistä liiketoimintaa.Midcapiksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on 50–300 miljoonaa euroa ja työntekijöitä yli 250. Näitä yrityksiä on Suomessa laskentatavasta riippuen 300–400.Finnveran rahoituspäällikön Pertti Lähdeahon mukaan erilaiset yritysjärjestelyt ovat nopein keino nousta seuraavalle tasolle.– Midcap-yrityksissä on potentiaalia. Pelkkä orgaaninen kasvu on kuitenkin pitkän tien päässä, Lähdeaho arvioi.Midcapien joukossa on paljon ulkomaisten jättien tytäryhtiöitä ja perheyrityksiä.Yli kaksi vuotta sitten julkaistun PwC Global family business survey -raportin perusteella seitsemän prosenttia suomalaisista perheyrityksistä haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia kasvaa maltillisesti. Yritykset ilmoittivat hakevansa kasvua nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.– Yrityksistä pitää löytyä henkilöitä, joilla on uusien maiden vienti- ja kulttuuriosaamista. Menestymisen perusedellytyksenä on se, että tuote on todella hyvä ja sille on globaaleilla markkinoilla kysyntää. Pelkällä alihankinnalla ryhmään on vaikea nousta, Lähdeaho listaa.Yrityskaupoilla eteenpäinAulis Asikaisen johtaman Comatecin kasvutarina on vakuuttava. Yhtiö on kasvanut yhden miehen yrityksestä yli 500 henkeä työllistäväksi konserniksi 33 vuodessa.Kehitystä on vienyt eteenpäin Asikaisen henkilökohtainen halu kasvattaa yritystä. Kansainvälisyys on ollut osa strategiaa.– Teimme ulkomaille kauppaa jo 90-luvun laman aikana. Se oli pakko. Saimme töitä USA:sta ja Saksasta silloisten yhtiökumppanien ansiosta. Heillä oli sinne hyvät suhteet ja kulttuurituntemus, Asikainen muistelee.Comatec on tamperelainen insinööritoimisto, joka on erikoistunut teknologiateollisuuden ja koneenrakennuksen suunnitteluun sekä projektinhallintaan. Comatecilla on tytäryhtiöt Virossa ja Puolassa. Osakkuus intialaisesta yhtiöstä tuli yrityskaupan kylkiäisenä.Ensimmäisestä yrityskaupasta on kulunut 15 vuotta. Sen jälkeen Comatec on tehnyt kauppoja lähes liukuhihnalla, yhteensä 28.– Yrityskaupat ovat tehokkaampi keino kasvaa. Ennen kauppaa suurin vaikeus on arvioida, miten ostettava kohde sopii meidän muuhun liiketoimintaan. Kaupan jälkeen pitää miettiä sisäänajoa. Meille on kehittynyt vuosien aikana selkeä polku. Pystymme tekemään kaksi kauppaa per vuosi. Se on hyvä tahti integroinnin ja rahoituksen näkökulmasta, Asikainen kertoo.Yrityskauppojen vaikutus näkyy selvästi myös yhtiön vientiluvuissa. Toissa vuonna suoran viennin osuus oli 1,5–2 miljoonaa euroa. Viime vuonna suora vienti nousi jo lähelle viittä miljoonaa. Comatecin kokonaisliikevaihto on 36 miljoonaa euroa.Liikevaihdoltaan insinööritoimisto kuuluisi vielä keskisuurten yritysten joukkoon, mutta työntekijämäärä nostaa sen midcapeihin.– Suora vienti on kolminkertaistunut vuoden 2009 alkaneen laman jälkeen. Silloin oli taas pakko hakea asiakkaita ulkomailta, Asikainen sanoo.Hän myöntää, että kansainvälinen kasvu on vaatinut paljon myös henkistä kasvua. Yritykseen on palkattu uutta osaamista. Jo pelkästään hallituksessa istuu kaksi yliopiston professoria ja ulkopuolisia hallituksen jäseniä on neljä.– Olemme palkanneet liiketoiminnan osaajia, lakimiehen, yritystutkijan ja monia muita. Panostamme aiempaa enemmän teknologian kehitykseen ja projektien hallinnan tehokkuuteen, Asikainen luettelee.Kasvu vaatii rahaaKasvu ja kansainvälistyminen nielevät rahaa. Asikaisen mukaan Finnveralla on ollut iso rooli Comatecin kasvussa takauksien antajana. Insinööritoimistolla on ollut yhteistyöhankkeita myös Business Finlandin kanssa.Finnveran kasvulainan ohjelmapäällikkö Kalle Åström sanoo, että midcapeille sopivat kaikki Finnveran rahoitusinstrumentit, paitsi yrittäjälainat.Hän nostaa esimerkiksi kasvulainan ja joukkovelkakirjat.Kasvulainalla tuetaan yrityksen omaa pääomaa. Se on juniorilaina eli alisteinen seniorilainalle.Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.– Joukkovelkakirja toimii siten, että joku toimii lainan liikkeeseen laskijana ja myy sen sijoittajille. Finnvera voi merkitä maksimissaan puolet koko emissiosta. Joukkovelkakirja sopii suuriin, yli viiden miljoonan euron, rahoitustarpeisiin, Åström kuvaa.Fakta: Mikä Midcap? Pk-yritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa, ja sillä on alle 250 työntekijää. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50-249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Midcap-kokoluokka muodostaa seuraavan tason. Midcapiksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijöitä midcapeilla on yli 250. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Lue lisää kasvulainastaTeksti: Kimmo Koivikko

Vientikauppaan liittyy sekä ostajasta itsestään että ostajan pankista ja maasta aiheutuvia luottoriskejä. Riskeiltä suojautumisen merkitys korostuu, mitä räätälöidyimmästä ja merkittävämmästä vientikaupasta on kyse.Pieleen menneestä vientikaupassa toteutunut luottoriski voi olla kohtalokas isku vientiä käynnistävälle pk-yritykselle. Kun toimit suunnitelmallisesti, varaudut riskeihin ja luot yrityksellesi luottopolitiikan, joka määrittelee, millaisia riskejä yrityksesi on valmis ottamaan, voit turvallisesti lisätä paukkuja vientikauppaan ja samalla nukkua yösi rauhassa.– Luottoriskeiltä voi suojautua monilla keinoilla. Ennakkomaksut, maksutavan valinta, luottovakuutukset ja erilaiset rahoitusratkaisut sulautuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella pankin ja Finnveran kanssa hyvissä ajoin, jo ennen tarjouksen tekemistä, sanoo Finnveran kehityspäällikkö Minna Lindqvist.Ennakkomaksut vähentävät tarvetta muille suojauskeinoilleMitä suuremmat ennakkomaksut saat ostajalta, sitä vähemmän on tarvetta muiden suojauskeinojen käytölle. Ennakkomaksuista sopiminen ei kuitenkaan aina onnistu, eikä tarjouksesi välttämättä ole kilpailukykyinen, mikäli siinä edellytetään huomattavasti kilpailijoita suurempia ennakkoja.Ostaja saattaa vaatia ennakkomaksun vastineeksi myös vakuutta, kuten esimerkiksi viejän puolesta annettua pankkitakausta. Takaus varmistaa, että ostaja saa ennakkoon maksamansa rahat takaisin, jos viejä ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan.Tällaisessa tilanteessa voit hyödyntää vientitakaustamme vastavakuutena omalle pankillesi.Oikea maksutapa oikeaan kauppaanOsa vientikaupassa käytettävistä maksutavoista jättää viejän täysin ostajan maksukyvyn ja -halun armoille. Osa tavoista turvaa maksun saamisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa.Tutustu maksutapoihin ja vertaile niitä keskenään täällä.Lue myös: Vientikaupassa maksutavan valinta on ennen kaikkea riskien hallintaaVakuutathan myös matkatavarasi, miksi et siis vientisaataviasi?Luottovakuutus on palvelu, joka muiden vakuutusten tavoin korvaa vahingon tilanteessa, jossa asiat eivät suju suunnitelmien mukaan. Vientikaupassa tämä tarkoittaa tilannetta, jossa ostaja ei syystä tai toisesta maksa sovittua kauppasummaa. Luottovakuutustuotteita tarjoavat sekä kaupalliset luottovakuutusyhtiöt että Finnvera.Luottovakuutuksen hyödyntäminen on paikallaan etenkin silloin, kun kaupassa käytettävä maksutapa ei ole turvaava eikä siten varmista maksun saamista.– Vientisaatavatakuumme on suunnattu toimituksen jälkeiseen lyhyen maksuajan vakuuttamiseen. Sitä käytetään yleensä jatkuvassa kaupassa samalle ostajalle, kun maksuaika on joitain kuukausia, kertoo Lindqvist. Toinen viejille myönnettävä tuote on luottoriskitakuu, jota voidaan käyttää pitkänkin maksuajan kaupoissa sekä myös kattamaan räätälöidyn vientituotteen valmistusaikana tapahtuvaan kaupan keskeytymiseen liittyvää riskiä, hän jatkaa.Näiden viejälle myönnettävien vientitakuiden lisäksi tarjoamme useita rahoittajille suunnattuja luottoriskeiltä suojautumiseen tarkoitettuja tuotteita.Tutustu aiheeseen tarkemmin: Pk-yrityksen vientikauppojen rahoittaminen

Kun suomalainen yritys tekee kauppasopimusta ulkomaisen ostajan kanssa, yksi ensimmäisistä päätettävistä asioista on kaupassa käytettävä maksutapa. Maksutavat eroavat toisistaan monin tavoin, mutta viejän kannalta merkittävin ero löytyy maksutapoihin sisältyvästä luottoriskistä. Osa maksutavoista jättää viejän täysin ostajan maksukyvyn ja -halun armoille. Toiset taas turvaavat maksun saamisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa.Lähtökohta maksutavan valintaan on usein se, että viejä haluaisi maksun ennen tavaran toimitusta. Ostaja puolestaan haluaisi maksaa vasta tavaran saatuaan.Vientiä aloittelevan pk-yrityksen kannattaakin vertailla eri maksutapoja jo hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä ja valita kuhunkin tilanteeseen sopivin ratkaisu.– Jokaisen vientiyrityksen pitäisi miettiä, millainen vaikutus toteutuneella luottoriskillä olisi yrityksen talouteen. Turvaava maksutapa nostaa kustannuksia, mutta maksutavasta aiheutuneet kustannukset ovat silti yleensä vain murto-osa maksuviiveen tai luottotappion vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Lisäksi nämä kustannukset ovat etukäteen arvioitavissa, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Outi Mikola.Tärkeämpi kauppa, turvaavampi maksutapaSama maksutapa ei todennäköisesti sovellu jokaiseen vientikauppaan. Maksutapaa valittaessa pyritään löytämään sekä viejää että ostajaa miellyttävä ratkaisu, jolla pystytään poistamaan turhat maksuun ja tavaran saantiin liittyvät riskit.– Yrityksellä tulisi olla riskipolitiikka, joka pitkälti määrittelee, mitä riskejä erilaisissa kaupoissa voidaan ottaa. Luottoriskeiltä suojautumisen merkitys korostuu mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä vientikaupasta on kyse, sanoo Mikola.Kaikkein turvaavin maksutapa on vahvistettu remburssi, joka suojaa viejää myös ostajan pankkiin ja maahan liittyviltä riskeiltä. Oikein käytettynä remburssi on 100 % takuu maksun saamisesta. Ellei ostajan kanssa päästä sopimukseen turvaavasta maksutavasta, kannattaa luottoriskin kattamiseksi harkita luottovakuutusta tai Finnveran vientitakuuta.Maksutavan valinta, riskeiltä suojautuminen ja erilaiset ostajan ja viejän rahoitustarpeen muodostavat vientikaupassa kokonaisuuden, jolla voidaan sekä parantaa yrityksen kilpailukykyä että välttyä luottotappioilta.Tutustu maksutapojen eroihin ja muihin viennin rahoitusratkaisuihin täällä.