Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Uutiset
19.10.2017
Talotehdas Karelment otti avainhenkilöt omistajiksi

Henkilöstö on käyttämätön voimavara yritysten omistajina.  Yrittäjät eivät aina tule ajatelleeksi omaa henkilökuntaa, kun yritykselle tarvitaan jatkaja tai lisää omistajia. Tutkimusten mukaan yrityksen myynti ulkopuoliselle on yrittäjälle yleisin vaihtoehto. Vain joka kymmenes uskoo jatkajan löytyvän yrityksen omasta johdosta tai avainhenkilöstöstä.Talotehdas Karelmentin yrittäjien oli pakko miettiä yrityksen tulevaisuuden omistusrakennetta, kun yksi kolmesta omistajasta menehtyi viime vuonna.- Talven yli mentiin siten, että kuolinpesä oli yksi omistajista, sanoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Ari Kilpeläinen.Yrittäjät päätyivät pohdinnan jälkeen ratkaisuun, jossa kolme yrityksen muuta avainhenkilöä tuli mukaan omistajiksi. Nyt yhtiöllä on viisi omistajaa, kaikki tasaosuuksin.- Järjestely oli hieno asia, sillä halusimme sitouttaa avainhenkilöt. Saimme myös lisää osaamista suunnittelu- ja talouspuolelle sekä vahvistimme yrityksen omaa pääomaa. Kaikilla on sama hanskat käteen ja töihin -ajattelumalli, Kilpeläinen kertoo.Kilpeläisen mukaan aloite järjestelyyn tuli häneltä ja toiselta pääomistajalta. Varsinaiset neuvottelut osakekaupasta alkoivat keväällä ja päättyivät jo heinäkuussa.Neuvottelujen keskiössä olivat yrityksen arvo, yhteiset pelisäännöt ja kauppojen rahoitus. Finnvera on ollut mukana rahoittamassa kauppaa.- Jouduimme teettämään arvonmäärityksen ulkopuolisella jo viime syksynä. Sen pohjalta mietimme hinnan. Näkemykset eivät olleet kaukana toisistaan, vaikka siihen tietynlaista kaupankäyntiä liittyikin, Kilpeläinen vahvistaa.- Teimme myös osakassopimuksen. Aikaisemmin sellaista ei ollut. Sopimuksessa on useita sivuja tekstiä. Sinne on pyritty tekemään mahdollisimman selvät pelisäännöt, hän jatkaa.Rankasta vuodesta huolimatta Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa sijaitseva Karelment onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan 3,9 miljoonaan euroon.Yhtiö on tullut tunnetuksi Samitalo-omakotitaloista. Lisäksi puolet liikevaihdosta syntyy rivi- ja paritaloihin toimitettavista rakennusmateriaaleista. Yrityksille suunnattu hallirakentaminen on vielä käynnistysvaiheessa.- Pyrimme pientalopuolella edelleen erikoistumaan ja tarjoamaan ekologisia ratkaisuja. Rakennusliikepuolella on paljon potentiaalia ja uskon, että palvelun joustavuus on yksi vahvuuksistamme. Myyntiin pitää kuitenkin panostaa, Kilpeläinen listaa.Kovaa kasvua idässäKarelmentin omistusjärjestelyt ovat yksi esimerkki yrityskaupoista Pohjois-Karjalassa. Omistajanvaihdosten määrä kasvoi maakunnassa alkuvuonna huimaa vauhtia.Finnveran tilastojen perusteella Pohjois-Karjalassa yrityskauppoja tehtiin tammi-kesäkuussa 44 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu on viidenneksi kovinta koko Suomessa. Vain Etelä-Karjala, Kainuu, Lappi ja Kanta-Häme ylsivät kovempiin kasvulukuihin.Suomessa toteutettiin alkuvuonna 550 yrityskauppaa, joissa Finnvera oli rahoittajana. Pohjois-Karjalan osuus kaikista kaupoista on vajaat seitsemän prosenttia.Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen sanoo, että pienemmissä yrityskaupoissa ostajana on yleensä uusi yrittäjä. Isommissa kaupoissa yritykset puolestaan hakevat kasvua investoimalla uuteen liiketoiminta-alueeseen.- Toimialarajat ovat hämärtyneet. Yritykset eivät osta vain kilpailijoita, vaan laajentavat toimialojen yli. Muutosta on myös siinä, että entistä nuoremmat luopuvat yrityksistään. Ne yritykset ovat alusta asti myyntikunnossa, Vänttinen kertoo.Hänen mukaansa kasvua selittää aktiivinen tiedotus alueen yrittäjille. Omistajanvaihdosiltoja on järjestetty ympäri maakuntaa.- Työ kantaa hedelmää pienellä viiveellä. Myyjät täytyy ensin saada aktivoitumaan ja näkemään oman yrityksensä arvo realistisesti. Rahoittaja on paras arvioimaan hintaa, jos kauppaan tarvitaan vierasta pääomaa, Vänttinen sanoo.Suomessa tehdään vuosittain arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa. Finnvera on mukana rahoittamassa yli tuhatta omistajanvaihdosta.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista.

Artikkelit
16.10.2017
Duunikunto-ohjelma haastoi tiimipäällikkö Leena Waarnan pohtimaan työhyvinvointia

​Finnvera osallistuu tänä syksynä MTV:n Huomenta Suomen Duunikunto-ohjelmaan, jossa teemana on työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Ohjelmasarja käsittelee oikeanlaisen ruoan, liikunnan sekä henkisten harjoitusten vaikutusta työkykyyn ja hyvinvointiin inspiroivien mentorien avulla. Sarjan juontaa Heidi Sohlberg ja ohjelma alkaa pyöriä torstaina 19.10.Finnveralaisena ohjelmassa on mukana tiimipäällikkö Leena Waarna, jonka työhyvinvoinnin kehittymistä ohjelmassa seurataan pitkin syksyä. Leenan mukaan ohjelman teosta on tarttunut matkaan hyviä käytäntöjä, kuten hyötyliikunnan lisääminen ja uudenlaiset ruokailutottumukset.– Olen mahdollisuuksien mukaan alkanut käyttää arkena enemmän lenkkareita, jolloin paikasta toiseen pinkominen on helpompaa. Lisäksi olen siirtänyt päivän ruokailujen painopistettä illasta aamuun. Nyt syön aina ison aamupalan ja kunnon lounaan.Myös Kaikki muut finnveralaiset on ohjelman teon myötä haastettu mukaan pitämään yllä omaa duunikuntoaan. Ohjelmassa finnveralaisille annettu yhteisöllinen haaste koskee sähkötyöpöytien tarjoamaa mahdollisuutta vaihtelevien työasentojen hyödyntämiseen ja työn tekemistä välillä seisaallaan.– Tämä juttu ei muutenkaan ole pelkästään minulle, vaan haluan, että kaikki muutkin finnveralaiset voivat halutessaan hyötyä niistä vinkeistä, joita ohjelman aikana saan, Leena sanoo.Ohjelman pääyhteistyökumppani on Ilmarinen, ja ohjelmaa on kuvattu muun muassa Team Finland -talossa. Duunikunto-ohjelmaa esitetään Huomenta Suomessa 19.10. lähtien ja Team Finland -talossa kuvattu jakso esitetään 2.11.

Uutiset
09.10.2017
Ostajarahoitus järjestyi vientitakuulaitosten yhteistyönä

Rahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppaneuvotteluissa, ja trendi on voimistunut viime vuosina. Finnvera edisti Nokian verkkolaitetoimituksia maailman johtaviin teleoperaattoreihin kuuluvalle Verizonille tarjoamalla ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kokoluokaltaan mittavassa rahoituksessa Finnveran takuun ja rahoituksen osuus on 1,5 miljardia dollaria eli noin 1,3 miljardia euroa. Pohjois-Amerikkaan suunnattu rahoitus syntyi vientitakuulaitosten yhteistyönä, sillä mukana rahoituksen järjestelyssä oli myös Kanadan vientitakuulaitos Export Development Canada (EDC).Vientitakuulaitosten yhdessä toteuttama rahoitus on ensimmäinen laatuaan.–Verizon on Nokian johtava asiakas kaikissa pääteknologioissa, tuotteissa ja palveluissa. Olemme tyytyväisiä, että pystyimme edistämään Nokian ja Verizonin suhteita Nokian vientitakuulaitoskumppanien Finnveran ja EDC:n tukemana. Vientiluotto oli merkittävä virstanpylväs, sanoo Nokian Amerikan mantereen varainhankinnan ja strukturoidun rahoituksen johtaja Lenny Floria.Telesektorilla suurin kauppa, jonka rahoitukseen Finnvera on osallistunutMitä vaikeammille ja kovemmin kilpailluille markkinoille yritys pyrkii, sitä todennäköisemmin ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi. Vientitakuulaitoksena Finnveran tehtävä on edistää suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia markkinoilla. Finnveran kannalta poikkeuksellista oli kaupan koko. Telesektorilla kauppa on suurin, jossa Finnvera on ollut mukana.–Tämä osoitti, että ostajarahoituksen ja takuiden avulla voimme edistää suomalaisyritysten vientiä. Vaikka ostaja on globaali yritys, vientitakuulaitoksella voi olla tärkeä rooli rahoituksessa, sillä suuryritykset pyrkivät hankkimaan rahoitusta monipuolisesti eri lähteistä, sanoo rahoituspäällikkö Antti Saviaho Finnverasta.Finnvera tarjosi rahoituksen pääjärjestäjälle Deutsche Bankille takuun. Ostajaluoton rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.–Finnveran kannalta kyseessä on normaali rahoitusjärjestely, joka perustuu muiden suurten rahoitusten tapaan huolelliseen analyysiin, riskinarvioon ja itsekannattavuuteen, joka on keskeinen Finnveran toimintaa ohjaava tekijä. Finnvera ei anna tukea vaan katamme asiakkailta saaduilla tuloilla toiminnan menot, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Telekommunikaatio yksi suurista suomalaisista vientialoista Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen lakimuutoksilla. Kuluvan vuoden lukujen perusteella kasvaneille valtuuksille on myös todella ollut tarvetta. Verizon-kauppa on mittava esimerkki siitä, miten Finnvera kasvaneita valtuuksiaan käyttää Suomen vientisektorin edistämiseksi.Vientitakuulaitoksille tyypillisesti Finnverankin vienninrahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialoille.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 050 346 9537 Antti Saviaho, rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 468 4478

Artikkelit
03.10.2017
Viemässä pk-rahoitusta uudelle tasolle

Kannattavat projektit eivät saa jäädä vaille rahoitusta. Tämän varmistaminen on tärkeä osa Finnveran tehtävää valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus on tärkeä painopiste, sanoo pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut merkittävä osa mandaattiamme vientitakuulaitoksena. Tämän kaikki vientitakuulaitokset tuovat mielellään esille strategioissaan ja viestinnässään, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Monet vientitakuulaitokset ovatkin kehittäneet tuotteitaan ja palvelujaan vastaamaan paremmin myös pk-yritysten tarpeita. Finnverakin on tuonut palveluvalikoimaansa nimenomaan pk-vientiyrityksille ja pieniin vientikauppoihin soveltuvia tuotteita. Hiljattain lanseerattu vientisaatavatakuu on suunnattu vientiyrityksille ja laskusaatavatakuu puolestaan pankeille, jotka rahoittavat viejien saatavia. Lisäksi Finnvera on lanseerannut vekselitakuun markkinoille, joilla vekseli toimii hyvin.Monet vientitakuulaitokset ovat viime vuosina menestyksekkäästi tuoneet markkinoille käyttöpääomatakuun kaltaisia tuotteita. Finnveran näkökulmasta tässä ei ole mitään uutta, sillä kotimainen pk-rahoitus ja vientitakuutoimintamme ovat toimineet rinta rinnan yhtiön alkuvaiheista saakka, ja tuotevalikoimassamme ovat esimerkiksi Finnvera-takaus ja rahoitustakuu pankin myöntämälle käyttöpääomarahoitukselle. Pk-yritysten käyttöpääomatarpeiden vahvistaminen on ollut toimintamme ytimessä 1960-luvulta lähtien.Keskittyminen pelkästään tuotteisiin ei riitä – se on jopa hieman vanhanaikaista. Pk-yritykset eivät ehkä tiedä, mitä tuotteita ne tarvitsevat tai haluavat. Kasvavien pk-yritysten ja midcap-yritysten rahoituksen parissa työskentelevät pankkiammattilaiset eivät puolestaan ehkä aina tunne viennin rahoituksen kaikkia välineitä. Tämän kuilun ylittämiseen Finnvera on luonut vientikaupan koulutusohjelmia sekä kasvuyrityksille että pankeille. Nyt Finnvera suunnittelee viennin rahoituksen neuvontapalvelujen kehittämistä pk-yrityksille.Finnvera keskittyy erityisesti kasvaviin ja kansainvälistyviin pk-yrityksiin. Tätä kohderyhmää palveleva yksikkömme tarjoaa sekä kotimaan että viennin rahoituksen palveluja. On ratkaisevan tärkeää, että asiakasvastaavamme pystyvät tarjoamaan ratkaisuja myös suuremman mittaluokan rahoitustarpeisiin niin, että kotimaan pk-rahoitusta ja viennin rahoitusta ei tehdä siiloissa.Kotimaan rahoituksen ja vientitakuutoiminnan yhdistäminenkään ei vielä kerro kaikkea Finnveran toiminnan laajuudesta. Olemme osa Team Finland -verkostoa, joka kokoaa yhteen useiden julkisten toimijoiden kansainvälistymispalvelut ja luo siten synergiaetuja asiakkaillemme.Olemme varmoja siitä, että seuraava megatrendi julkisessa pk-rahoituksessa on yhteistyön lisääntyminen toimintojen keskittymisen sijasta. Kysymys kuuluu, miten yhdistämme voimamme kumppaniorganisaatioidemme kanssa, jotta voimme palvella pk-yrityksiä paremmin. Tämä edellyttää uudenlaista asennetta, mutta Finnvera on päättänyt olla eturivissä etsimässä parempia tapoja edistää pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Loppujen lopuksi vain tuloksilla on merkitystä: tarvitsemme lisää uusia globaaleja yrityksiä! Katja KeitaanniemiLiiketoimintajohtaja, Finnvera Teksti on lyhennelmä alun perin Bernin Unionin Bulletin-uutiskirjeessä julkaistusta englanninkielisestä artikkelista. Pääset lukemaan koko artikkelin englanniksi täältä.Lisätietoa Bernin Unionista

Artikkelit
26.09.2017
Hyvässä hallitustyöskentelyssä 1+1=11

Kukaan ei tarvitse tuotettasi. Ole valmis luopumaan omista suosikeistasi – tässä muutamia Sissi Silvánin oppeja brändäykseen ja hallitustyöskentelyyn. Mitä suomalaisyritykset voisivat oppia mielikuvien rakentamisesta, ja miten hallitustyöskentelystä saadaan kaikki tehot irti?Sissi Silvánin oma yritys PanScan Consulting auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Aikaisemmin esimerkiksi Finpron ja H&M Finlandin johdossa työskennelleen Silvánin piinkova asiantuntemus B2C-tuotteiden, retail-konseptien ja muotoilun parissa takaa hänen osaamiselleen kovan kysynnän myös hallitusammattilaisena.Silván tyrmää sitkeässä istuvan uskomuksen suomalaisyritysten kyvyttömyydestä menestyä kansainvälisesti.– Suomi ei ole huono eikä heikko, olemme yksinkertaisesti kaupallisesti pieni peluri. Meillä on aloja, joilla on valtava mahdollisuus kasvattaa kansainvälistä kauppaa.Silván asuu puolet vuodesta 150-vuotiaassa olkikattoisessa tanskalaistalossa ja ammentaa ammatillisesti tanskalaisesta asenteesta ja sykkeestä. Tanskan koti mahdollistaa myös kyvyn jakaa asiakkaille viimeisimpiä tuulia maailmalta. Silvánin mukaan yksi yritysten suurimmista haasteista on napakka erottautuminen.– Vanha kunnon hissipuhe on edelleen kunniassaan. Jokaisen yrittäjän pitää pystyä kertomaan tiiviisti, mistä yrityksessä on kyse. Mitä teemme, ja miten se on erilaista?Maailmassa on jo kaikkeaSilvánin mukaan hyvä lähtökohta brändiajatteluun on kollegalta lainattu ”basically nobody needs your product” – kaikesta on jo tarjontaa. Yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus ja vastuu tehdä tuotteesta kiinnostava. Tämän tiedostettuaan on helpompaa pohtia, mikä tekee omasta tekemisestä tai tuotteesta kiinnostavan. Bränditarinan on oltava aito ja oivaltava, sillä päälle liimatun kiillon aika on ohi.Erottautua voi myös tekemällä jotain poikkeuksellisesti ja tavalla, joka tarjoaa kuluttajalle helppoutta. Fyysisissä tuotteissa erottautumistekijänä voi toimia tuotteen uudenlainen tai miellyttävä muotoilu. Eräs tapa erottautua on myös alalle poikkeuksellinen valmistustapa – esimerkiksi ekologista uutuutta on helppo brändätä ja markkinoida.– Ja kaiken tämän pitää luonnollisesti olla myös houkuttelevassa paketissa. Koiraihmisenä sanon aina, että kuluttajalle pitää tulla kuolatipat!Suomalaisyritysten vahvuudet ovat osaaminen, kunnianhimo ja huolellinen viimeistely, Silván listaa. Haasteena on se, että maailmassa tätä kaikkea on jo yllin kyllin. Silván luonnehtii Suomea pieneksi ja kiltiksi markkinaksi, mikä ei ole omiaan hilaamaan markkinoinnin rimaa riittävän korkealle.– Vaikka brändi olisi kuinka hyvä, kansainvälistyminen on paljolti myös jalkatyötä ja rantautumista ihmisten keskuuteen. Nopean kiinnostuksen herättäminen on nykyään erittäin tärkeää. Myyntitilanteessa oma innostus pitää saada tartutettua.Yrityksen pyrkiessä uusille markkinoille on äärimmäisen tärkeää saada tuotteesta tai palvelusta rehellistä palautetta jo varhaisessa vaiheessa. Mukana on hyvä olla paikallisen kulttuurikontekstin tunteva henkilö, sillä monesti ulkomailla tapa kommunikoida on liikemaailmassa kuorrutetumpi kuin Suomessa.Hallitustyöskentelystä resursseja ja ammattimaisuutta Kaikkien yritysten ei tarvitse kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta julkinen rahoitus halutaan kuitenkin kohdistaa yrityksiin, jotka aidosti hakevat kasvua myös maailmalta. Silvánin mukaan on ymmärrettävää, jos jo ympäripyöreää päivää painava yrittäjä empii bisneksensä kasvattamista. Tähän Silván tarjoaa ratkaisuksi ammattimaista hallitustyöskentelyä, jota hänen mukaansa hyödynnetään aivan liian vähän.– Yrittäjät pelkäävät hallitustyöskentelyssä lähinnä kolmea mörköä: päätösvallan menetystä, kuluja ja päätöksenteon jäykkyyttä.Silván haluaa rauhoitella yrittäjiä. Omistajan äänen yli ei voida ajaa. Kulut kannattaa ajatella äärimmäisen edullisena konsultointina. Hallitustyöskentelyn mukanaan tuoma systemaattisuus taas on hyvä saada mukaan mahdollisimman varhain, jotta pystyy kasvattamaan jotain muuta kuin korttitaloa. Järjestelmällisyys myös valmistaa kasvuun.Hallitustyöskentelyssä on hyvä kuitenkin valmistautua kompromisseihin –  ”be prepared to kill your darlings”. Toimitusjohtaja saattaa myös huomata, että omat vahvuudet ovatkin esimerkiksi tuotekehityksessä, jolloin on hyvä pohtia, mikä firman kasvulle on tehokkainta. Hallitusten jäsenten näkemyksistä kannattaa ilahtua, ei ahdistua. Yksikään hallitus ei halua olla vain kumileimasin.Synergiaa ja henkilökemioitaHallitukseen on hyvä saada henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemystä vastaavantyyppisistä haasteista ja siitä, missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä – sanalla sanoen: strategista osaamista. Hallituksen päätehtävänä tulee olla yrityksen strategian luominen ja siihen sitoutuminen. Hallitus pohtii yhdessä, mitä yrityksen matkaan tarvitaan, mitä vielä puuttuu ja mihin halutaan sparrausta.Hallituksen ja johtoryhmän olisi hyvä muodostaa tiimi, jolla on myös hauskaa yhdessä.– Hyvä fiilis syntyy henkilökemioista. Hallitustyöskentelyssä 1+1 on päivänselvästi 11! Tämä kuvaa sitä synergiaa, joka tiimissä pitää syntyä.Lisää rahoitusta myyntiinSilvántoimii nykyään myös bisnesenkelinä. Hän pitää yritysten rahoitusmahdollisuuksia kaikissa Pohjoismaissa hyvinä, mutta löytää myös parannettavaa.– Suomessa myyntiin liittyvät toimenpiteet ovat asia, joihin ei voi saada rahoitusta. Ehkä meillä myyntiä pidetään tietynlaisena punaisena vaatteena, mikä kertoo siitä, ettemme täysin ymmärrä sen merkitystä yrityksen kasvulle. Julkisella rahoituksella voisi toteuttaa myyntiesitys-koulutuksia ja sparrausta. Pitäisin tätä hyvänä investointina.Sanottua On hyvä miettiä, miten kauan ihminen on samassa tehtävässä parhaimmillaan. Uskon tässäkin vahvasti kierrätykseen. Työelämää pitäisi muutenkin ajatella enemmän kolmiulotteisena surffauksena kuin uratikkaina, joita kiivetään yhteen suuntaan. Usein kysytään, miten luovuus ja kaupallisuus sopivat yhteen. Kysymys on nurinkurinen – kaiken luomisen lähtökohta on, mikä tässä on kiinnostavaa ja mitä hyötyä tästä on. Näkisin mielelläni enemmän yhteistyötä kilpailijoiden välillä. Yhdessä olemme vahvempia.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot