Yhdessä eteenpäin

Lapin matkailubuumi näkyy ja kuuluu. Investoinnit kasvoivat 20 prosenttia, ja tänä vuonna kasvutahti jatkuu. Erähotelli Nellim on panostanut miljoonia uusiin majoitustiloihin. Yrittäjäpariskunta Mari ja Jouko Lappalainen ovat olleet matkailuyrittäjinä yli 10 vuotta.Matkailualan yritykset kasvattavat vauhdilla majoituskapasiteettia Lapissa.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Juuso Heinilä arvioi, että viime vuonna Lapin matkailun investoinnit kasvoivat 20 prosenttia ja tälle vuodelle hän ennustaa vähintään yhtä isoja kasvulukuja.- Kysyntää on paljon, joten lisäinvestoinnit ovat tarpeen. Matkailun kasvun kannalta investoinnit ovat tärkeitä myös laadun ja kilpailukykyisen hintatason ylläpitämiseksi. Hyvänä esimerkkinä onnistuneista investoinneista ovat noin tuhat iglua, jotka on rakennettu viime vuosina Lappiin, Heinilä sanoo.Luvut Lapin majoituskapasiteetista vaihtelevat. Joka tapauksessa yöpymispaikkoja on pohjoisessa yli 100 000, kun mukaan lasketaan mökkimajoitukset.Matkailuinvestoinnit olivat Lapin liiton laskelmien mukaan viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa. Lapin kauppakamari on puolestaan laskenut investointipotentiaaliksi kymmenkertaisen euromäärän.Yritysten investointiedellytyksiin ja Finnveran rooliin rahoittajana vaikuttavat useat yhtäaikaiset tekijät.- Pankit ovat talouskasvun kirkastumisen ansiosta valmiita ottamaan enemmän riskiä. Toisaalta yritykset ovat paremmassa kunnossa ja pystyvät hoitamaan suuremman osan investointien rahoituksesta kassavirran avulla. Finnveran roolina on täydentää rahoitusmarkkinoita lainoin ja takauksin. Meille sopii erinomaisesti se, että pankit ottavat rahoituksesta aiempaa suurempaa roolia, Heinilä kertoo.Verkostomaista ajatteluaLapin matkailu on kovassa nosteessa. Viime vuonna ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi lähes viidenneksellä 1,2 miljoonaan yöpymiseen. Parhaillaan käynnissä oleva sesonki näyttää yhtä hyvältä.Heinilän mukaan aasialaisten matkustusinto kasvaa ja toimialaa jaetaan nyt uudelleen. Siitä huolimatta ulkomaisten turistien kolmen kärki tulee Englannista, Saksasta ja Ranskasta.- Yritykset ovat aiemminkin tehneet yhteistyötä, mutta nyt se on käsin kosketeltavaa. Hyvänä esimerkkinä ovat yhteiset varausjärjestelmät ja markkinointi. Koko matkailuklusteri toimii ja ajattelee verkostomaisesti, Heinilä kehuu.Hän nostaa useita tahoja veturin rooliin. Vetureita ovat suurimpien matkailuyritysten lisäksi kunnat, lentoyhtiöt, Finavia ja yritysyhdistykset. Niiden ympärille on rakentunut verkostoja eri puolille Lappia.- Lapin matkailu on keskeinen osa Suomi-brändiä. Puhtaus, turvallisuus, revontulet ja eksotiikka ovat vetonauloina. Suomen Lapissa on myös kehittyneempi infrastruktuuri kuin esimerkiksi Ruotsissa. On mahdollista, että lappilaiset yritykset hyödyntävät jatkossa asiakasverkostojaan ja kansainvälisiä kontaktejaan laajentuen eri puolelle Suomea. Se tukisi matkailun kehittymistä koko maassa.Rohkeita investointejaMatkailuvienti ei kirjaudu virallisiin vientitilastoihin. Koko Suomen matkailuviennin arvo on noin neljä miljardia euroa, josta Lapin osuus on vajaan neljänneksen.Iso osa tulosta syntyy siitä, kun turisti tulee paikalle ja ostaa paikallisia palveluja ja tuotteita.- Jalostusarvo on valtavan korkea. Tuntuukin ihmeelliseltä, että osa pitää matkailua edelleen puuhasteluna, Heinilä sanoo.Esimerkiksi Ivalossa Inarijärven rannalla sijaitsevan Erähotelli Nellimin toiminta on kaukana puuhastelusta. Yrityksen liikevaihtoennuste tälle vuodelle on yhdeksän miljoonaa euroa.Yhtiö on investoinut uusiin majoitustiloihin viime vuosina miljoonia euroja. Majoituspaikkoja on nyt 450.- Ostimme kunnalta vanhan koulun, tontin ja maat yli 10 vuotta sitten. Lähdimme kehittämään niitä matkailukäyttöön kansainvälisille matkailijoille. Silloin oli enemmän intoa kuin järkeä, muistelee toimitusjohtaja Jouko Lappalainen.Erähotelli Nellim tarjoaa majoituksen lisäksi safareja, tutustumista saamelaiskulttuuriin ja muita aktiviteetteja. Revontulet ovat yksi turistien suosikkinähtävyyksistä.Lappalainen pitää yritystään yhtenä veturina alueella, vaikka alihankkijoilla on iso rooli. Hän jakaa kiitosta myös lentoyhtiöille kasvaneesta lentokapasiteetista.- Kaikki ovat kytköksissä toisiinsa. Meillä ei olisi toimintaa tässä muodossa, jos huskyt tai porotilat puuttuisivat, Lappalainen sanoo.Erähotelli Nellim on siinä mielessä erikoisuus, että suurin osa ulkomaisista yöpyjistä on omatoimimatkailijoita. Etenkin keskieurooppalaiset ja aasialaiset ovat löytäneet kohteen.- Markkinoimme paikkaa erilaisilla myyntitapahtumilla ja kutsumme lehdistöä paikalle. Lisäksi vierailijat kirjoittavat meistä paljon sosiaalisessa mediassa. Ainoa ongelma on kausiluontoisuus. Kesäajan matkailua pitää paremmin brändätä, sillä siinä on iso mahdollisuus, Lappalainen kertoo. FAKTA: Useita kivijalkoja viennissä Lappi on Suomen neljänneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan jälkeen. Tullin vuoden 2017 tammi-kesäkuun tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 450 vientiyritystä. Vienti kasvoi peräti 20 prosenttia. Lapissa on useita viennin tukijalkoja ja vetureita. Vientitilastoissa näkyvät vahvat teräs-, kaivos- ja metsäteollisuus. Vetureiden ympärille on syntynyt satojen alihankkijoiden ketjuja. Lapin matkailuviennin arvo on noin miljardi euroa, vaikka matkailua ei kirjata Tullin vientitilastoihin. Koko Suomen matkailuvienti on noin neljä miljardia euroa. Lapissa kirjattiin viime vuonna yli 1,2 miljoonaa ulkomaalaisturistin yöpymistä. Yöpymisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tälle vuodelle on ennustettu kaksinumeroisia kasvulukuja. Eniten turisteja Lappiin tulee talvikaudella Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Suomessa on noin 29 000 matkailualan yritystä. Näistä Lapissa on noin 1 500 yritystä. Lue lisää:Pk-yritysten vientikauppojen rahoituksesta.Lisätietoa vientikaupan luottoriskeistä.Lisätietoa käyttöpääomaratkaisuista.Lisätietoa ostajaluotoista.Teksti: Kimmo Koivikko

Viennin maksutavat, riskeiltä suojautuminen ja rahoitustarpeet nivoutuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä oman pankin ja Finnveran kanssa. Verkkosivuillamme julkaistun uuden ”Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus ” -osion avulla voit tutustua vientikaupassa käytettäviin maksutapoihin, luottoriskeiltä suojautumisen keinoihin sekä ostajalle myönnettävän maksuajan rahoittamiseen.Sivuston sisältö tulee tämän vuoden aikana päivittymään myös muilla vientikaupan rahoitukseen liittyvillä elementeillä.Vientikaupan rahoitusinstrumenttien hallinta on tärkeä osa myyntiosaamista. Oikeita maksutapoja sekä rahoitus- ja suojausinstrumentteja käyttämällä voit merkittävästi parantaa kilpailukykyäsi viennissä.Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus

Norjassa toimii arviolta 200-300 suomalaisyritystä, mutta niiden määrä voi kasvaa nopeasti. Kyselyjen perusteella Norja sijoittuu jatkuvasti 3-4 kiinnostavimman vientikohteen joukkoon. Myös kokkolalainen Mesmec hakee kasvua naapurimaista. Mesmecin Anders Asplund (vas.) ja Mats Strandvall uskovat, että luottamuksen rakentaminen lähialueilla on paljon helpompaa kuin kaukomaissa.Kiinnostusta on etenkin ict-alan, terveysteknologian, uusiutuvan energian, sekä metalli- ja rakennusteollisuuden yrityksissä.– Olen itse saanut puolen vuoden aikana eri lähteistä yli 100 kontaktia yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan Norjassa tai ovat jo hiljattain toiminnan siellä aloittaneet, iloitsee Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Norjaan kasvoi viime vuonna kolme prosenttia. Samaan aikaan vienti Ruotsiin kasvoi 10, Venäjälle 15 ja Viroon 20 prosenttia.Perinteiset öljy-, kaasu ja energia-alat ovat pitkään vetäneet yrityksiä vuonomaahan. Kysyntää on myös merenkulussa, kalastuksessa ja rakennusteollisuudessa. Valtio investoi pelkästään infrastruktuuriin vuosittain 6–8 miljardia euroa. Rakentamisessa eletään muutenkin huippukautta.– Metallipuolella on ollut haasteita muutaman viime vuoden aikana. Uskoisin, että öljyteollisuuden alkaneet uusinvestoinnit lisäävät mahdollisuuksia, Laakkonen sanoo.Hän haluaa kumota mielikuvia Norjasta protektionismin mallimaana. Vain maatalous ja oma elintarviketuotanto on vahvasti suojattu tullein. Muilta osin maa noudattaa vapaakauppaa.– Kanssakäymisen vähyys on ollut suurin este kaupankäynnin lisääntymiselle. Lähtökohtaisesti suomalaisiin suhtaudutaan varsin positiivisesti. Tunnettuus vie aikaaKova kysyntä houkutteli myös Mesmecin Norjaan. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa elintarvike- ja prosessiteollisuudelle raaka-aineiden käsittelyjärjestelmiä.Kokkolalaisyrityksen omistajat ja johto päättivät viime vuonna panostaa tosissaan vientiin, kun yhtiössä tehtiin omistusjärjestelyjä. Kasvu tulee ainakin alussa naapurimaista, sillä Ruotsissa ja Norjassa luottamuksen rakentaminen on huomattavasti helpompaa kuin kaukomaissa.Mesmecin yhdeksän miljoonan euron liikevaihdosta 6–10 prosenttia tulee ulkomailta. Tavoitteena on nostaa viennin osuus 20 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä.– Meillä on myyntiedustajat Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. Näissä maissa meillä on myös hyvät referenssit. Myynti on pitkäjänteistä työtä, sillä ydinosaamisestamme kertominen vaatii aikaa ja kokemusta, sanoo varatoimitusjohtaja Anders Asplund.Yhtiön asiakkaina ulkomailla ovat pääasiassa elintarvikealan yritykset, kuten lihanjalostamot, lemmikkieläinruokaan erikoistuneet yritykset ja teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden käsittelylaitokset.– Norjalaiset elintarvikeyritykset hankkivat prosessilaitteitaan pääasiassa ulkomailta, joten suomalaisena yrityksenä meidät otettiin hyvin avoimesti vastaan. Vastaanottoa helpotti vahva ruotsin ja norjan kielen taito, Asplund kertoo.Hän neuvoo muita suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomiota referensseihin ja siihen, että yritys sitoutuu palvelemaan asiakasta koko tuotteen elinkaaren ajan.Asplundin mukaan Mesmecin haasteet ovat liittyneet tunnettuuden rakentamiseen. Norjalaiset haluavat tutustua ensin kunnolla ulkomaisten yritysten osaamiseen.– He arvostavat suomalaisten luotettavuutta ja tapaa toimia. Tätä kannattaa hyödyntää. Kokonaisuuksien hallintakyky ja vahva kokemus alalta ovat auttaneet meitä eteenpäin.Teksti: Kimmo Koivikko

Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuutusten käyttäminen on kasvava trendi, mikä on hyvä uutinen kaikille maailmankaupan osapuolille. Luotto- ja investointiriskien vakuuttajien kansainvälisen järjestön, Bernin Unionin, jäsenten suojaama osuus maailmankaupasta nousi 14 prosenttiin vuonna 2017. Vientitakuulaitoksena myös Finnvera kuuluu Bernin Unioniin. Unionin kevätkokous pidettiin Kenian Kilifissä maaliskuussa 2018.Afrikka on nouseva markkina-alue Bernin Unionin jäsenille. Viime vuonna jäsenet kattoivat vientiä Afrikan maihin yhteensä 80 miljardin dollarin arvosta. Lisäksi jäsenet suojasivat 9 miljardin dollarin arvosta Afrikkaan suuntautuneita ulkomaisia suoria investointeja infrastruktuuriin, energiantuotantoon ja uusiutuvaan energiaan sekä kaivostoimintaan.Maailmanlaajuisesti Bernin Unioninin jäsenten yhteenlaskettu uusi liiketoiminta ylsi 2 350 miljardiin dollariin vuonna 2017. Kasvua edellisvuodesta oli 3 prosenttia.Jäsenet maksoivat korvauksia toteutuneista riskeistä yhteensä yli 6 miljardia dollaria, mikä ylittää korvausten 10 vuoden keskiarvon, mutta on edelleen 2,4 prosenttia alle vuoden 2016 huippuvuoden.–Vuosi 2017 oli kaikilla mittareilla erinomainen vuosi Bernin Unionin jäsenille, ja meillä oli jälleen valtava positiivinen vaikutus globaaliin kauppaan ja investointeihin. Jäsentemme liiketoiminta kasvaa, mikä on hyvä uutinen sekä vakuuttajille että maailmantaloudelle, jonka kauppaa vakuutamme. Maksettujen korvausten määrä on korkea, mutta se on hyvä uutinen vakuutetuille, jotka pystyvät jatkamaan toimintaansa kauppaan luontaisesti liittyvistä riskeistä huolimatta. Vakuuttajien osalta pitkän aikavälin näkymät ovat vakaat. Meillä on hyvät valmiudet ja resurssit mukautua ja kehittää jatkuvasti tukeamme kaupalle ja investoinneille maailmanlaajuisesti, sanoo kevätkokousta johtanut Bernin Unionin presidentti, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.Bernin Unioni on vientitakuulaitosten, luottovakuuttajien ja poliittisen riskin vakuuttajien kansainvälinen järjestö, jolla on 85 jäsentä. Jäseniin kuuluu niin valtiollisia vientitakuulaitoksia, yksityisiä luotto- ja poliittisten riskien vakuuttajia sekä monenkeskisiä toimijoita kaikkiaan 73 eri maasta. Finnveran Topi Vesteri on johtanut järjestöä syksystä 2015 lähtien.Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2679Lisätietoa Bernin Unionista ja jäsenistä: www.berneunion.org

Aiemmin Tampereen kaupungilla opetustehtävissä toiminut Ville Salonen pohti yrityksen perustamista ja löysi intohimonsa pelattuaan pakohuonepeliä. Yritys otti nopeasti tuulta alleen, ja nyt Room Escape Finland Oy:lla on jo kuusi toimipistettä. Tavoitteena on kasvu kansainvälisille markkinoille.

Finnvera Oyj Pörssitiedote 16.3.2018, klo 17.15Finnveran yhtiökokous valitsi 16.3.2018 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon. Hallituskokoonpanoon ei tullut muutoksia.Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat kansanedustajat Pia Kauma ja Anne Louhelainen sekä puheenjohtaja Timo Saranpää.Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Krista Kiuru. Jäseninä jatkavat kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Timo Kalli, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Kari Luoto, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Ville Niinistö, toimitusjohtaja Carita Orlando, tiimipäällikkö Olli Rantanen, kansanedustaja Eero Suutari ja johtava asiantuntija Tommi Toivola.Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa EKP:n Pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen. I varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana ylijohtaja Terhi Järvikare. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, KTM Ritva Laukkanen, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen ja yrittäjäneuvos, hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2017 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520