Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Artikkelit
26.09.2017
Hyvässä hallitustyöskentelyssä 1+1=11

Kukaan ei tarvitse tuotettasi. Ole valmis luopumaan omista suosikeistasi – tässä muutamia Sissi Silvánin oppeja brändäykseen ja hallitustyöskentelyyn. Mitä suomalaisyritykset voisivat oppia mielikuvien rakentamisesta, ja miten hallitustyöskentelystä saadaan kaikki tehot irti?Sissi Silvánin oma yritys PanScan Consulting auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Aikaisemmin esimerkiksi Finpron ja H&M Finlandin johdossa työskennelleen Silvánin piinkova asiantuntemus B2C-tuotteiden, retail-konseptien ja muotoilun parissa takaa hänen osaamiselleen kovan kysynnän myös hallitusammattilaisena.Silván tyrmää sitkeässä istuvan uskomuksen suomalaisyritysten kyvyttömyydestä menestyä kansainvälisesti.– Suomi ei ole huono eikä heikko, olemme yksinkertaisesti kaupallisesti pieni peluri. Meillä on aloja, joilla on valtava mahdollisuus kasvattaa kansainvälistä kauppaa.Silván asuu puolet vuodesta 150-vuotiaassa olkikattoisessa tanskalaistalossa ja ammentaa ammatillisesti tanskalaisesta asenteesta ja sykkeestä. Tanskan koti mahdollistaa myös kyvyn jakaa asiakkaille viimeisimpiä tuulia maailmalta. Silvánin mukaan yksi yritysten suurimmista haasteista on napakka erottautuminen.– Vanha kunnon hissipuhe on edelleen kunniassaan. Jokaisen yrittäjän pitää pystyä kertomaan tiiviisti, mistä yrityksessä on kyse. Mitä teemme, ja miten se on erilaista?Maailmassa on jo kaikkeaSilvánin mukaan hyvä lähtökohta brändiajatteluun on kollegalta lainattu ”basically nobody needs your product” – kaikesta on jo tarjontaa. Yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus ja vastuu tehdä tuotteesta kiinnostava. Tämän tiedostettuaan on helpompaa pohtia, mikä tekee omasta tekemisestä tai tuotteesta kiinnostavan. Bränditarinan on oltava aito ja oivaltava, sillä päälle liimatun kiillon aika on ohi.Erottautua voi myös tekemällä jotain poikkeuksellisesti ja tavalla, joka tarjoaa kuluttajalle helppoutta. Fyysisissä tuotteissa erottautumistekijänä voi toimia tuotteen uudenlainen tai miellyttävä muotoilu. Eräs tapa erottautua on myös alalle poikkeuksellinen valmistustapa – esimerkiksi ekologista uutuutta on helppo brändätä ja markkinoida.– Ja kaiken tämän pitää luonnollisesti olla myös houkuttelevassa paketissa. Koiraihmisenä sanon aina, että kuluttajalle pitää tulla kuolatipat!Suomalaisyritysten vahvuudet ovat osaaminen, kunnianhimo ja huolellinen viimeistely, Silván listaa. Haasteena on se, että maailmassa tätä kaikkea on jo yllin kyllin. Silván luonnehtii Suomea pieneksi ja kiltiksi markkinaksi, mikä ei ole omiaan hilaamaan markkinoinnin rimaa riittävän korkealle.– Vaikka brändi olisi kuinka hyvä, kansainvälistyminen on paljolti myös jalkatyötä ja rantautumista ihmisten keskuuteen. Nopean kiinnostuksen herättäminen on nykyään erittäin tärkeää. Myyntitilanteessa oma innostus pitää saada tartutettua.Yrityksen pyrkiessä uusille markkinoille on äärimmäisen tärkeää saada tuotteesta tai palvelusta rehellistä palautetta jo varhaisessa vaiheessa. Mukana on hyvä olla paikallisen kulttuurikontekstin tunteva henkilö, sillä monesti ulkomailla tapa kommunikoida on liikemaailmassa kuorrutetumpi kuin Suomessa.Hallitustyöskentelystä resursseja ja ammattimaisuutta Kaikkien yritysten ei tarvitse kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta julkinen rahoitus halutaan kuitenkin kohdistaa yrityksiin, jotka aidosti hakevat kasvua myös maailmalta. Silvánin mukaan on ymmärrettävää, jos jo ympäripyöreää päivää painava yrittäjä empii bisneksensä kasvattamista. Tähän Silván tarjoaa ratkaisuksi ammattimaista hallitustyöskentelyä, jota hänen mukaansa hyödynnetään aivan liian vähän.– Yrittäjät pelkäävät hallitustyöskentelyssä lähinnä kolmea mörköä: päätösvallan menetystä, kuluja ja päätöksenteon jäykkyyttä.Silván haluaa rauhoitella yrittäjiä. Omistajan äänen yli ei voida ajaa. Kulut kannattaa ajatella äärimmäisen edullisena konsultointina. Hallitustyöskentelyn mukanaan tuoma systemaattisuus taas on hyvä saada mukaan mahdollisimman varhain, jotta pystyy kasvattamaan jotain muuta kuin korttitaloa. Järjestelmällisyys myös valmistaa kasvuun.Hallitustyöskentelyssä on hyvä kuitenkin valmistautua kompromisseihin –  ”be prepared to kill your darlings”. Toimitusjohtaja saattaa myös huomata, että omat vahvuudet ovatkin esimerkiksi tuotekehityksessä, jolloin on hyvä pohtia, mikä firman kasvulle on tehokkainta. Hallitusten jäsenten näkemyksistä kannattaa ilahtua, ei ahdistua. Yksikään hallitus ei halua olla vain kumileimasin.Synergiaa ja henkilökemioitaHallitukseen on hyvä saada henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemystä vastaavantyyppisistä haasteista ja siitä, missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä – sanalla sanoen: strategista osaamista. Hallituksen päätehtävänä tulee olla yrityksen strategian luominen ja siihen sitoutuminen. Hallitus pohtii yhdessä, mitä yrityksen matkaan tarvitaan, mitä vielä puuttuu ja mihin halutaan sparrausta.Hallituksen ja johtoryhmän olisi hyvä muodostaa tiimi, jolla on myös hauskaa yhdessä.– Hyvä fiilis syntyy henkilökemioista. Hallitustyöskentelyssä 1+1 on päivänselvästi 11! Tämä kuvaa sitä synergiaa, joka tiimissä pitää syntyä.Lisää rahoitusta myyntiinSilvántoimii nykyään myös bisnesenkelinä. Hän pitää yritysten rahoitusmahdollisuuksia kaikissa Pohjoismaissa hyvinä, mutta löytää myös parannettavaa.– Suomessa myyntiin liittyvät toimenpiteet ovat asia, joihin ei voi saada rahoitusta. Ehkä meillä myyntiä pidetään tietynlaisena punaisena vaatteena, mikä kertoo siitä, ettemme täysin ymmärrä sen merkitystä yrityksen kasvulle. Julkisella rahoituksella voisi toteuttaa myyntiesitys-koulutuksia ja sparrausta. Pitäisin tätä hyvänä investointina.Sanottua On hyvä miettiä, miten kauan ihminen on samassa tehtävässä parhaimmillaan. Uskon tässäkin vahvasti kierrätykseen. Työelämää pitäisi muutenkin ajatella enemmän kolmiulotteisena surffauksena kuin uratikkaina, joita kiivetään yhteen suuntaan. Usein kysytään, miten luovuus ja kaupallisuus sopivat yhteen. Kysymys on nurinkurinen – kaiken luomisen lähtökohta on, mikä tässä on kiinnostavaa ja mitä hyötyä tästä on. Näkisin mielelläni enemmän yhteistyötä kilpailijoiden välillä. Yhdessä olemme vahvempia.

Artikkelit
19.09.2017
Riskeiltä suojautuminen kuuluu vientitakuutoimintaan

Finnvera varautuu kasvaneisiin vastuisiin jälleenvakuutuksilla ja pyrkii lieventämään erityisesti toimialakeskittymistä johtuvia riskejä.Finnvera on uudistanut vientitakuutoiminnan portfoliojälleenvakuutuksensa osana yhtiön riskienhallintastrategiaa. Jälleenvakuutuksilla Finnvera varautuu kasvaneisiin vastuisiin ja pyrkii lieventämään erityisesti toimialakeskittymistä johtuvia riskejä. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vienti keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat, kuten risteilijätilaukset, voivat olla hyvin suuria. Maaliskuussa 2017 julkistetun kansainvälisen arviointiraportin mukaan Finnveran riskien ja vastuiden hallinta ovat kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Jälleenvakuuttamisessa Finnvera kuuluu vientitakuulaitosten joukossa edelläkävijöihin.Uudelleen neuvoteltu, aiempaa laajempi niin sanottu portfoliojälleenvakuutus astui voimaan 1.7.2017. Portfoliojälleenvakuutus kattaa merkittävän osan Finnveran koko vientitakuuvaltuuksista ja on räätälöity kattamaan Finnveran riskiprofiili. Uudistettu portfoliojälleenvakuutus on monitasoinen, jotta se kattaa kaikki tarvittavat vastuukoot. Jälleenvakuuttajina toimii useita kansainvälisiä jälleenvakuutusyhtiöitä vakuutusturvan kattavuuden varmistamiseksi.Finnvera on kansainvälisesti vertaillen yksi ensimmäisiä vientitakuulaitoksia, jonka suojausstrategiaan on vuosien ajan kuulunut systemaattinen riskeiltä suojautuminen jälleenvakuutuksilla sen lisäksi, että toiminta perustuu aina hallittuun riskinottoon ja analyysiin ostajasta, toimialasta ja maasta.–Systemaattinen kaupallinen jälleenvakuuttaminen ei välttämättä kuulu kaikkien maiden vientitakuulaitosten toimintaan. Vaikka vientitakuutoiminnan itsekannattavuusvaatimus tulee jo kansainvälisistä säännöksistä, on se myös mukana Finnveraa koskevassa yhtiölaissa. Meidän täytyy siis kattaa kulumme toiminnastamme saatavilla tuloilla. Jälleenvakuutus suojaa vientikaupan riskeiltä aivan kuten kotitalouksissa kotivakuutus, ja on myöhäistä pohtia sen hankkimista silloin, kun liekit lyövät liedellä, sanoo jälleenvakuuttamisesta vastaava rahoituspäällikkö Jenni Ruotsi Finnveran suuryritykset-yksiköstä.–Kannamme huolta siitä, että tutkimusten mukaan suomalaisista pk-yrityksistä vain noin kolmannes suojautuu viennin riskeiltä, ja haluamme itse toimia kuin opetamme. Jotta voimme varmistaa toimintamme jatkuvuuden, meidän täytyy suojautua riskeiltä, joita ei aina voi ennakoida. Valtion vientitakuulaitoksena tehtävämme on tukea suomalaisia vientiyrityksiä saamaan kauppoja ulkomailta, ja ilman Finnveran riskinottoa moni vientikauppa jäisi toteutumatta. Vastuumme ovat isoja, mutta meidän on toimittava niin, ettei riskin mahdollinen toteutuminen vaarantaisi itsekannattavuutta pitkälläkään aikavälillä, Ruotsi sanoo.Toimialakeskittyminen tyypillistä vientitakuutoiminnalleSuomalaiset yritykset ovat tehneet suuria vientikauppoja, mikä on myönteinen asia Suomen kansantaloudelle. Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiinkin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen lakimuutoksilla. Alkuvuoden lukujen perusteella kasvaneille valtuuksille on myös todella ollut tarvetta.Finnveran vienninrahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialoille.Toistaiseksi Finnveran olemassaoloajan ainoa suurempi riski on toteutunut juuri telesektorilla: Finnvera on kertonut varautuvansa merkittävämpään tappioon Brasiliassa. Jälleenvakuutusten ansiosta tappio on merkittävästi pienempi kuin se muutoin voisi olla.Toimialakeskittyminen on hyvin tiedostettu seikka, joka kuuluu vientitakuutoiminnan luonteeseen.–Vientitakuulaitoksille on tyypillistä, että niiden vastuut painottuvat vahvasti johonkin sektoriin, joka hallitsee kyseisen maan elinkeinorakennetta. Esimerkiksi Tanskassa painopiste on tuulivoimassa, Norjassa öljysektorilla ja Italiassa telakkateollisuudessa. Keskittymäriskien syntyminen on myös syy, miksi vientitakuulaitokset tarvitsevat valtion viimekätistä tukea toiminnalleen.Uusien suojausmenetelmien kartoitus riskienhallintastrategiassaPortfoliojälleenvakuutuksen lisäksi Finnvera käyttää ja kehittää aktiivisesti muita suojaustapoja katettujen vastuiden suojaamiseksi, kuten tiettyyn riskiin liittyviä pistevakuutuksia. Samaa riskiä voidaan suojata eri tavoin, ja kuten asuntokaupassa ostettava asunto toimii vakuutena, vientikaupassakin käytetään vakuuksia.–Uusien suojausmenetelmien kartoittaminen kuuluu Finnveran riskienhallintastrategiaan. Tähtäimemme on itsekannattavuus pitkällä tähtäimellä, ja haluamme toimia etunojassa. Jälleenvakuuttaminen on yksi alue, jossa haluamme jatkossakin olla maailman vientitakuulaitosten joukossa uranuurtaja.Lisätiedot:Jenni Ruotsi, rahoituspäällikkö, 050 352 2430

Uutiset
15.09.2017
Yrityskauppa onnistuu kovalla prosentilla

Yrityskauppa on tilastojen valossa paljon riskittömämpi vaihtoehto verrattuna uuden yrityksen perustamiseen. Kolmen vuoden jälkeen 92 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa ja vielä viiden vuoden jälkeenkin selviytymisaste on 81,5 prosenttia. Luvut ovat kovat, jos niitä vertaa yritystoiminnan aloittamiseen täysin nollasta. Yli puolet perustetuista yrityksistä lopettaa toimintansa joko vapaaehtoisesti tai ajautuu konkurssiin ensimmäisen viiden vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Finnveran tilastoista, jossa on mukana 1 629 omistajanvaihdosta vuosilta 2010-2011. Omistajanvaihdosten selviytymisasteen tutkiminen on yksi osa Finnveran rahoituspäällikön Elisa Sipposen pro gradu -työtä.– Selviytymisasteen tulokset olivat positiivinen yllätys. Startup-yrittäjyys ja ylipäätään uusien yritysten syntyminen saavat paljon näkyvyyttä, mutta myös olemassa olevien yritysten potentiaalin hyödyntäminen omistajanvaihdosten kautta on tärkeää huomioida, Sipponen sanoo.Omistajanvaihdoksiin erikoistunut Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi on Sipposen kanssa samoilla linjoilla.Koivuniemen mukaan yrittäjyyttä miettivän kannattaa tosissaan pohtia yrityskauppaa yhtenä vaihtoehtona sen sijaan, että lähtee rakentamaan kaikkea alusta.– Liiketoimintamalli on testattu, ja yrityksellä on valmis asiakaskunta. Yritys tuottaa jo myyntiä ja kassavirtaa, Koivuniemi luettelee.Suuri osa nollasta liikkeelle lähtevistä yrityksistä kompastuu nimenomaan kassavirtaan. Odotukset tuloista ovat alussa liian optimistiset. Samalla kulut ja tarvittavan rahoituksen määrä on arvioitu alakanttiin.Hinta kulmakivenäSipponen selvitti tutkimuksessaan tarkemmin yrityskaupan menestystekijöitä. Hän tarkasteli aihetta viidestä näkökulmasta, joita olivat ostajan inhimillinen pääoma, ostajayrityksen taustat, ostettavan yrityksen ominaisuudet, toimintaympäristö ja yrityskauppatekijät.– Tärkeimmiksi menestystekijöiksi nousevat ostajan erityisosaaminen, yrittäjyyskokemus, ostettavan yrityksen ikä ja toimiala, kaupan rahoitusrakenne, myyjän osallistuminen kauppaan sekä ostajayrityksen kannattavuus, Sipponen luettelee.Sen sijaan ostajan koulutustasolla ei vaikuttaisi olevan merkitystä, ainakaan pienempien yritysten kaupoissa.Suurin syy yrityskaupan epäonnistumiselle on liian korkea valuaatio eli käytännössä kauppahinta suhteessa kannattavuuteen. Heikko kannattavuus korostuu, jos kauppa on pääosin rahoitettu lainarahalla.Koivuniemen mukaan järkevän kauppahinnan löytyminen on erityisen haastavaa ammatinharjoittajien liiketoimintaa myytäessä.– Yrityskauppaa pitäisi katsoa aina tuoton kautta. Jos esimerkiksi miljoonan euron kauppahinta perustuu pitkälti substanssiin, pitäisi tarkastella myös millainen tuotto sille saadaan, Koivuniemi sanoo.Rahoittaja katsoo yrityksen lainanhoitokykyä. Vieras pääoma pitää pystyä maksamaan pois muutamassa vuodessa.Koivuniemi myös varoittaa ostajia luottamasta liikaa tuleviin tuottoihin.– Ostaja ajattelee helposti, että myynnin tehostaminen on automaatio tuloksen kasvattamiseksi. Jos se on niin helppoa, niin miksi myyjä ei ole tehnyt sitä aikaisemmin? Koivuniemi kysyy.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Alkuvuonna yrityskauppojen kasvu on jatkunut kuuden prosentin vauhdilla.Yhteensä Suomessa tehdään 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain.FAKTA: Näin yrityskauppa onnistuu Yrityskaupan menestystekijät ovat seuraavat: ostajan erityisosaaminen, yrittäjyys- ja johtamiskokemus, ostajayrityksen ja ostettavan yrityksen ikä ja kannattavuus, toimiala, yrityskaupan rahoitusrakenne sekä myyjän osallistuminen kauppaan. Yrityskaupan sudenkuopat ovat: toimialan kova kilpailutilanne ja liian korkea valuaatio. Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa laskurillamme millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
12.09.2017
Pauli Heikkilä: Kehity ja kasva

Syksyn 2017 pk-barometrissa noin 4 700 vastaajaa kertoivat pääosin parantuneista näkymistään. Erityisesti kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea siihen rahoitusta. Rahoituksen käyttökohteina korostuvat yrityksen kasvun rahoitus, kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen sekä käyttöpääoman tarve, kirjoittaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Barometrin mukaan pk-yritykset kokevat ulkoisen rahoituksen saatavuuden parantuneen.  Toki osa kokee ongelmaksi pankkien lainaehdot kuten vakuudet ja oman pääoman vaatimukset. Mutta vain joka seitsemäs yritys on jättänyt hankkeittaan toteuttamatta rahoitukseen liittyvistä syistä.Finnvera myönsi pk- ja midcap-yritysten investointeihin rahoitusta tammi–kesäkuun aikana reilut 160 miljoonaa euroa. Tästä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointirahoituksen osuus oli noin 37 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointeja rahoitettiin hieman yli 55 miljoonaa euroa. Tämä on yksi vahva tulevaisuuteen uskomisen indikaattori.Investointien lisäksi omistajanvaihdokset luovat tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. Pk-kentässä tullaan näkemään paljon omistajanvaihdoksia seuraavien 10 vuoden aikana. Eniten tätä harkitsevia on kaupan alalla.Noin viidennes yrityksistä on kiinnostuneita laajentamaan omaa toimintaansa yritysostojen kautta. Tarve rahoitukselle on silloin suuri, sillä lähes 80 prosenttia näistä yrityksistä tarvitsisi laajentumiseensa ulkoista rahoitusta.Tulosten perusteella näyttää aidosti siltä, että pk-yritykset ovat valmiita hyödyntämään talouden noususuhdanteen ja ottamaan kasvuaskelia. Samalla rahoitusmarkkinoiden kyky mahdollistaa nämä askeleet on parantunut. Me Finnverassa haluamme osaltamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin!Pauli Heikkilätoimitusjohtaja, FinnveraLue myös: Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset satsaavat nyt yrityksen kehittämiseenLue lisää Pk-yritysbarometrista 2/2017.

Tiedotteet
11.09.2017
Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset satsaavat nyt yrityksen kehittämiseen

Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea kehityshankkeisiin ulkoista rahoitusta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä peräti puolet ja kansainvälisillä markkinoilla toimivista kolmannes aikoo hakea toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tulevan vuoden aikana, selviää Pk-yritysbarometristä.  Rahoituksen käyttökohteina erottuvat yrityksen kasvun rahoitus, yrityksen kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen samoin kuin käyttöpääoman tarve.Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset eivät pidä rahoituksen saatavuutta enää yhtä suurena esteenä yrityksen kehittämiselle kuin aiemmin. Barometrin vastaajista nyt 20 prosenttia listaa rahoituksen yhdeksi kolmesta pahimmasta liiketoimintansa kehittämisen esteistä, kun luku vuosi sitten oli 26 prosenttia. Myös kasvuhakuisten yritysten joukossa arvio rahoituksen saatavuudesta on muuttunut selvästi valoisampaan suuntaan. Ongelmaksi ne kokevat lainaehtojen kireyden ja oman pääoman vaatimukset.Yleisesti ottaen vain noin joka seitsemäs yritys on jättänyt hankkeita toteuttamatta rahoituksen saatavuuden vuoksi.–Tulosten perusteella näyttää siltä, että pk-yritykset ovat nyt valmiita hyödyntämään Suomen talouden noususuhdanteen ja ottamaan kasvuaskelia. On mielenkiintoista nähdä, miten pk-yritysten aikeet hakea rahoitusta ja toteuttaa investointeja toteutuvat loppuvuonna, sanoo toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Investointien rahoitus kasvusuunnassaPk-yritysbarometrin mukaan kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja lisääviä yrityksiä kuin niitä, joilla investoinnit ovat laskussa. Vahvimmat odotukset investointien kasvusta ovat teollisuudessa, mikä näkyy myös Finnveran rahoituksessa. Finnveran investointirahoituksen kärkitoimialat ovat metallituotteiden valmistus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, it-ala ja puuhun perustuva valmistus.Finnvera myönsi pk- ja midcap-yritysten investointeihin kokonaisuutena rahoitusta tammi–kesäkuun aikana reilut 160 miljoonaa euroa. Tästä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointirahoituksen osuus oli noin 37 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointeja rahoitettiin hieman yli 55 miljoonaa euroa. Investointien osuus kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille myönnetystä rahoituksesta on 18 prosenttia.– Rahoituksen käyttökohteet osoittavat, että kasvuhakuiset ja kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset hakevat selvästi muita yrityksiä useammin rahoitusta yrityksen kasvuun, kehittämiseen ja henkilöstön osaamiseen. Globaaleilla markkinoilla toimiminen haastaa yritysten osaamista ja toimintamalleja. Puhtaasti kotimaan markkinoilla toimivat yritykset hakevat puolestaan rahoitusta eniten kone- ja laitehankintoihin, toteaa Pauli Heikkilä.Omistajanvaihdokset luovat tarvetta ulkopuoliselle rahoituksellePk-kentässä tullaan näkemään paljon omistajanvaihdoksia seuraavien 10 vuoden aikana. Pk-yritysbarometrin vastaajista noin 40 prosenttia harkitsee yrityksestään luopumista seuraavan 10 vuoden aikana pitkälti ikääntymisen seurauksena. Eniten omistajanvaihdosta harkitsevia on kaupan alalla.Noin viidennes yrityksistä on kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa yritysostojen kautta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa neljännes on kiinnostunut laajenemaan yritysoston kautta seuraavan parin vuoden aikana. Tarve ulkopuoliselle rahoitukselle on suuri, sillä lähes 80 prosenttia toimijoista tarvitsisi laajentumiseensa ulkoista rahoitusta.Kasvuhakuiset pk-yritykset suojaavat vientikauppojaanPk-yritysten tietoisuus vientikauppojen myyntisaatavien suojaamisesta näyttää lisääntyneen. Pelkkää laskua vastaan ilman luottovakuutusta vientiä tekevien yritysten määrä on tasaisessa laskussa. Nyt 65 prosenttia pk-viejistä kertoi tekevänsä vientikauppaa ilman luottovakuutusta. Vuosi sitten osuus oli 72 prosenttia ja syksyllä 2015 peräti 75 prosenttia.Eniten vientikaupan suojaamisessa ovat kunnostautuneet kasvuhakuiset pk-yritykset. Toimialoista myyntisaatavia suojaavat parhaiten palvelualat, joista jo yli 70 prosenttia käyttää jotain instrumenttia vientikaupan rahoittamiseen ja suojaamiseen.Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, 029 460 2400Pk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2017 barometri perustuu noin 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri löytyy verkosta osoitteesta: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/a/pk-yritysbarometri-22017-562696

Uutiset
08.09.2017
Yrityskauppa vei veljekset palkkatyöstä yrittäjiksi

Valmistavan teollisuuden yritykset vaihtavat Hämeessä tiuhaan omistajaa.Uudet yrittäjät ottavat isompaa roolia yrityskaupoissa.Näin on käynyt alkuvuonna etenkin Lapissa ja Hämeessä, jossa matkailualan ja valmistavan teollisuuden yrityksiä on siirtynyt uusien yrittäjien omistukseen.Ostettavat yritykset eivät ole aina edes pienimmästä päästä. Jani Mäkinen osti toukokuussa yhdessä veljensä Jonin kanssa metallirakenteiden alihankintaa tekevän yrityksen, jonka liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa.– Olimme ammattikoulun jälkeen 13 vuotta palkkatöissä yrityksessä, jossa isä on osakkaana. Veri veti yrittäjiksi. Perustimme kahden miehen firman TwinSteel Oy:n helmikuussa, mutta sitten tuli mahdollisuus yrityskauppaan, Jani Mäkinen kertoo.Ostettu yritys jatkaa TwinSteelin nimellä.Mäkinen myöntää, että hyppäys palkkatyöstä ensin yrittäjäksi ja yrityskaupan jälkeen 11 työntekijää työllistävän yrityksen toimitusjohtajaksi on iso. Työasiat pyörivät mielessä myös vapaa-ajalla, vaikka itse työ on samanlaista.– Työntekijät ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. He ovat tyytyväisiä. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että edellinen omistaja olisi myynyt hallit ja laitteet pois. Työt olisivat loppuneet, Mäkinen sanoo.Suurimpana riskinä ja haasteena yrityskaupassa oli rahoituksen järjestyminen. Toimitusjohtajan mukaan neuvottelut kestivät kolme kuukautta.– Laskelmia piti tehdä paljon. Koneiden ja varastojen läpikäyminen, liiketoimintasuunnitelma sekä budjettilaskelmia, Mäkinen luettelee.Finnvera myönsi Mäkisille yrittäjälainan ja takasi pankkilainasta puolet. Omaa pääomaa rahoittajat edellyttivät 20 prosenttia kauppahinnasta.– Kaikilla oli lopulta sama näkemys. Odotin, että se olisi ollut hankalampaa.Orimattilassa Päijät-Hämeessä sijaitseva TwinSteel hakee nyt voimakasta kasvua.Uudet omistajat uskovat putkistorakenteiden valmistuksen lisäävän monipuolisuutta nykyiseen tuotantoon. Putkistoja on toimitettu muun muassa risteilijälaivojen vesilaitoksiin.– Tavoitteenamme on kasvattaa liikevaihtoa yhdessä henkilöstömme kanssa. Pyrimme pitkäaikaiseen omistukseen edellisten omistajien tavoin, Mäkinen uskoo.Yrittäjät eläkkeelleFinnveran Sisä-Suomen aluejohtaja Juha Ketola kertoo, että TwinSteelin esimerkki antaa hyvän kokonaiskuvan koko Hämeen osalta.Vanha yrittäjä on saavuttanut eläkeiän ja haluaa myydä yrityksen. Samaan aikaan kuluttajien luottamus on niin korkealla, että uudet yrittäjät uskaltavat ottaa riskiä ja ostavat yrityksiä. Uusilla yrittäjillä on yleensä kokemusta toimialalta.– Kaikenlaiset yritykset käyvät nyt kaupaksi. Eniten valmistavan teollisuuden, kuten puu-, metalli-, konepaja- ja sähköteollisuuden yritykset. Niillä on jo liikevaihtoa miljoonan molemmin puolin ja työntekijöitäkin 5–10, Ketola sanoo.Päijät-Hämeessä yrityskaupat kasvoivat kappalemääräisesti alkuvuonna peräti 41 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 14 prosenttia.Ketola arvioi, että kasvu jatkuu vahvana myös loppuvuonna.– Tervettä liiketoimintaa on kaupan. Ostajat ovat nälkäisiä, he näkevät paljon kasvupotentiaalia yrityksissä.FAKTA: Yrityskaupat kasvussa Finnvera rahoitti tammi-kesäkuussa 550 yrityskauppaa. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan on kolme prosenttia. Kasvu kiihtyy perinteisesti loppuvuotta kohti. Alkuvuonna yrityskauppojen veturina toimi Pohjois-Suomi, jossa kasvua oli peräti 35 prosenttia. Joka viides Suomessa toteutettu yrityskauppa tehtiin Pohjois-Suomessa. Maakunnittain kolmen kärjen muodostavat: Etelä-Karjala (+100 %), Kainuu (+86 %) ja Pohjois-Karjala (+59%). Finnvera rahoitti viime vuonna yli tuhatta yrityskauppaa 141 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla: Laske yrityksesi arvoLisää tietoa omistajanvaihdoksistaTeksti: Kimmo KoivikkoLue myös: Finnveran rahoittamat yrityskaupat lisääntyivät edelleen – Pohjois-Suomessa kasvua 35 prosenttia

Artikkelit
04.09.2017
Mukaan kansainväliseen bisnekseen - ehkäpä Norjaan?

Haluaako yrityksesi kasvaa kansainvälistymällä? Me Finnverassa haluamme rahoittaa yrityksiä, joilla on tahto kansainvälistyä joko tekemällä kansainvälistä kauppaa tai laajentamalla liiketoimintoja yli Suomen rajojen, sanoo aluejohtaja Markus Laakkonen.Palvelemme asiakkaitamme 15 toimipisteessämme Suomessa, ja näiden lisäksi meillä on oma edustus sekä Norjassa että Venäjällä. Venäjällä olemme toimineet jo pidempään, Norjassa aloitimme keväällä.Norja valikoitui kohdemaaksi hyvin tunnistetun potentiaalin ja asiakasyritystemme osoittaman mielenkiinnon vuoksi. Uskon, että Norjassa lähivuosina tehtävät merkittävät investoinnit esimerkiksi terveydenhuoltoon ja liikenneinfrastruktuuriin voivat olla ainutlaatuinen mahdollisuus monelle suomalaisyritykselle.  Kerromme näistä mahdollisuuksista mielellämme lisää.Suomalaisyritykset ovat Norjassa markkinapotentiaaliin nähden aliedustettuja verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Lähtökohdat ovat toki historiallisista syistä erilaiset: suomalaistaustaisten osuus koko Ruotsin väestöstä on noin 7,5 prosenttia, kun taas Norjassa asuu alle 8 000 suomalaista. Mutta yhtä kaikki bisnesmahdollisuuksia on Norjassa paljon ja toimintaympäristö ennustettava, eikä etäisyyskään ole ongelma.Myös norjalaiset toivovat suomalaisyrityksiltä näkyvämpää läsnäoloa – halua tehdä bisnestä suomalaisten kanssa tuntuu todella olevan, mutta onnistuminen vaatii suomalaisyrityksiltä nykyistä enemmän panostuksia. Pystyäksemme herättämään riittävän luottamuksen meiltä suomalaisilta odotetaan enemmän myyntityötä ja läsnäoloa: kaupankäynti perustuu luottamukseen.Tyypillisiä kansainvälistyvän yrityksen rahoitustarpeita ovat muun muassa kaupankäynnissä vaadittavien vakuuksien asettaminen, ostajalta olevan saamisen vakuuttaminen, lisääntyneen volyymin aiheuttamat lisäkapasiteetin investoinit  tai niiden sitoman lisäkäyttöpääoman rahoittaminen sekä ulkomaisen investoinnin tai yrityskaupan rahoittaminen ja suojaaminen.Haluamme näissä ponnisteluissa toimia asiakkaidemme tukena. Toimimme osana Team Finland -verkostoa, jonka tavoitteena on suomalaisten yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen mahdollistaminen. Team Finlandissa Finpron rooli on konsultatiivinen, Tekes rahoittaa kehittämis- ja tutkimustyötä ja Finnvera toimii puolestaan liiketoiminnan ja kaupan rahoittajana yhdessä pankkien kanssa. Suurlähetystöjen tärkeää roolia paikallismarkkinoiden tuntijoina ei myöskään sovi unohtaa. Yhdessä pystymme tarjoamaan paljon, mutta onnistuminen mitataan lopulta ainoastaan asiakkaidemme menestyksen kautta.Muutama vuosi sitten pohdimme, miten pystymme kohdentamaan rahoituksemme entistä paremmin kasvavien yritysten tarpeisiin ja vaikuttamaan mahdollisimman positiivisesti Suomen kansantalouteen. Päätimme tuolloin aloittaa aktiivisen myyntityön sellaisiin yrityksiin, joilla uskomme olevan mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun. Jos meistä ei ole vielä kuulunut, niin otathan reippaasti yhteyttä!Markus LaakkonenAluejohtajaFinnvera Oyj, NorjaOnko yritykselläsi liiketoimintaa Norjassa tai Venäjällä? Tiesitkö, että Finnveralla on edustus molemmissa maissa, ja toimimme yhdessä suurlähetystön, Finpron ja Tekesin kanssa? Norjan liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen voit olla yhteydessä aluejohtaja Markus Laakkoseen +358 400 843 816 markus.laakkonen(at)finnvera.fi ja Venäjän liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen edustuston päällikkö Timo Pietiläiseen +358 40 508 8956 timo.pietilainen(at)finnvera.fiLue myös:Ruotsin takana pilkistää uuteen panostava NorjaSähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

Uutiset
04.09.2017
Yritykset luovat työpaikkoja – yritystoiminnalla merkittävä vaikutus yhteiskuntaan

5. syyskuuta vietetään Yrittäjän päivää. Nämä luvut kuvaavat osaltaan yritystoiminnan merkittävää mittakaavaa Suomessa. Finnvera rahoitti tammi–kesäkuussa lähes 1 900:a aloittavaa yritystä. Jos määrä kehittyy loppuvuonna samaa tahtia, tänä vuonna rahoitusta saa noin 400 aloittavaa yritystä enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2016 Finnveran rahoitusta sai noin 3 400 aloittavaa yritystä. Finnveran rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä on ollut vuosittain yli 3 000 kappaletta vuodesta 2010 lähtien. Aloittavaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka on perustettu enintään kolme vuotta ennen Finnveran rahoituspäätöstä. Yritysten määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan, joskin kasvu on hidastunut viime vuosina. Suomen yrittäjien ja Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 284 000 yritystä. Luvussa eivät ole mukana maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset. Yritykset työllistävät noin 1,4 miljoonaa suomalaista. Yrityksistä yli 90 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Niitä on myös Finnveran 27 700 asiakasyrityksestä lähes 90 prosenttia. Reilut 10 prosenttia on pk- ja midcap-yrityksiä. Finnveran pk- ja midcap-rahoituksella myötävaikutettiin alkuvuonna lähes 5 200 uuden työpaikan syntyyn ja reilun 2 000 työpaikan säilymiseen. Vuonna 2016 uusia työpaikkoja syntyi Finnveran rahoituksella yli 8 700 kappaletta. Yritysten uudistumista ja kasvua pyritään vauhdittamaan muun muassa yritysten omistajanvaihdoskampanjalla. Omistajanvaihdosten on todettu nostavan pk-yritykset kasvu-uralle ja luovan niihin uusia työpaikkoja. Alkuvuonna Finnvera oli rahoittamassa 550 pk-yrityksen omistajanvaihdosta. Valtakunnallisesti alkuvuoden omistajanvaihdoksissa arvioidaan syntyneen yrityksiin yli 600 täysin uutta työpaikkaa yli 700 säilytetyn työpaikan lisäksi. Uusia rahoitus-, takaus- ja vientitakuuasiakkaita tulee vuosittain reilut 4 000. Tämän vuoden tammi–kesäkuussa uusia asiakkaita on tullut 2 200. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden tammi–maaliskuussa aloitti toimintansa reilut 8 500 uutta yritystä. Koko viime vuonna aloittaneita yrityksiä oli noin 28 500. Lähde: Finnvera, Suomen yrittäjät, Tilastokeskus

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot