Yhdessä eteenpäin

Syksyn 2017 pk-barometrissa noin 4 700 vastaajaa kertoivat pääosin parantuneista näkymistään. Erityisesti kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea siihen rahoitusta. Rahoituksen käyttökohteina korostuvat yrityksen kasvun rahoitus, kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen sekä käyttöpääoman tarve, kirjoittaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Barometrin mukaan pk-yritykset kokevat ulkoisen rahoituksen saatavuuden parantuneen.  Toki osa kokee ongelmaksi pankkien lainaehdot kuten vakuudet ja oman pääoman vaatimukset. Mutta vain joka seitsemäs yritys on jättänyt hankkeittaan toteuttamatta rahoitukseen liittyvistä syistä.Finnvera myönsi pk- ja midcap-yritysten investointeihin rahoitusta tammi–kesäkuun aikana reilut 160 miljoonaa euroa. Tästä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointirahoituksen osuus oli noin 37 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointeja rahoitettiin hieman yli 55 miljoonaa euroa. Tämä on yksi vahva tulevaisuuteen uskomisen indikaattori.Investointien lisäksi omistajanvaihdokset luovat tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. Pk-kentässä tullaan näkemään paljon omistajanvaihdoksia seuraavien 10 vuoden aikana. Eniten tätä harkitsevia on kaupan alalla.Noin viidennes yrityksistä on kiinnostuneita laajentamaan omaa toimintaansa yritysostojen kautta. Tarve rahoitukselle on silloin suuri, sillä lähes 80 prosenttia näistä yrityksistä tarvitsisi laajentumiseensa ulkoista rahoitusta.Tulosten perusteella näyttää aidosti siltä, että pk-yritykset ovat valmiita hyödyntämään talouden noususuhdanteen ja ottamaan kasvuaskelia. Samalla rahoitusmarkkinoiden kyky mahdollistaa nämä askeleet on parantunut. Me Finnverassa haluamme osaltamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin!Pauli Heikkilätoimitusjohtaja, FinnveraLue myös: Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset satsaavat nyt yrityksen kehittämiseenLue lisää Pk-yritysbarometrista 2/2017.

Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea kehityshankkeisiin ulkoista rahoitusta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä peräti puolet ja kansainvälisillä markkinoilla toimivista kolmannes aikoo hakea toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tulevan vuoden aikana, selviää Pk-yritysbarometristä.  Rahoituksen käyttökohteina erottuvat yrityksen kasvun rahoitus, yrityksen kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen samoin kuin käyttöpääoman tarve.Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset eivät pidä rahoituksen saatavuutta enää yhtä suurena esteenä yrityksen kehittämiselle kuin aiemmin. Barometrin vastaajista nyt 20 prosenttia listaa rahoituksen yhdeksi kolmesta pahimmasta liiketoimintansa kehittämisen esteistä, kun luku vuosi sitten oli 26 prosenttia. Myös kasvuhakuisten yritysten joukossa arvio rahoituksen saatavuudesta on muuttunut selvästi valoisampaan suuntaan. Ongelmaksi ne kokevat lainaehtojen kireyden ja oman pääoman vaatimukset.Yleisesti ottaen vain noin joka seitsemäs yritys on jättänyt hankkeita toteuttamatta rahoituksen saatavuuden vuoksi.–Tulosten perusteella näyttää siltä, että pk-yritykset ovat nyt valmiita hyödyntämään Suomen talouden noususuhdanteen ja ottamaan kasvuaskelia. On mielenkiintoista nähdä, miten pk-yritysten aikeet hakea rahoitusta ja toteuttaa investointeja toteutuvat loppuvuonna, sanoo toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Investointien rahoitus kasvusuunnassaPk-yritysbarometrin mukaan kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja lisääviä yrityksiä kuin niitä, joilla investoinnit ovat laskussa. Vahvimmat odotukset investointien kasvusta ovat teollisuudessa, mikä näkyy myös Finnveran rahoituksessa. Finnveran investointirahoituksen kärkitoimialat ovat metallituotteiden valmistus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, it-ala ja puuhun perustuva valmistus.Finnvera myönsi pk- ja midcap-yritysten investointeihin kokonaisuutena rahoitusta tammi–kesäkuun aikana reilut 160 miljoonaa euroa. Tästä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointirahoituksen osuus oli noin 37 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointeja rahoitettiin hieman yli 55 miljoonaa euroa. Investointien osuus kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille myönnetystä rahoituksesta on 18 prosenttia.– Rahoituksen käyttökohteet osoittavat, että kasvuhakuiset ja kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset hakevat selvästi muita yrityksiä useammin rahoitusta yrityksen kasvuun, kehittämiseen ja henkilöstön osaamiseen. Globaaleilla markkinoilla toimiminen haastaa yritysten osaamista ja toimintamalleja. Puhtaasti kotimaan markkinoilla toimivat yritykset hakevat puolestaan rahoitusta eniten kone- ja laitehankintoihin, toteaa Pauli Heikkilä.Omistajanvaihdokset luovat tarvetta ulkopuoliselle rahoituksellePk-kentässä tullaan näkemään paljon omistajanvaihdoksia seuraavien 10 vuoden aikana. Pk-yritysbarometrin vastaajista noin 40 prosenttia harkitsee yrityksestään luopumista seuraavan 10 vuoden aikana pitkälti ikääntymisen seurauksena. Eniten omistajanvaihdosta harkitsevia on kaupan alalla.Noin viidennes yrityksistä on kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa yritysostojen kautta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa neljännes on kiinnostunut laajenemaan yritysoston kautta seuraavan parin vuoden aikana. Tarve ulkopuoliselle rahoitukselle on suuri, sillä lähes 80 prosenttia toimijoista tarvitsisi laajentumiseensa ulkoista rahoitusta.Kasvuhakuiset pk-yritykset suojaavat vientikauppojaanPk-yritysten tietoisuus vientikauppojen myyntisaatavien suojaamisesta näyttää lisääntyneen. Pelkkää laskua vastaan ilman luottovakuutusta vientiä tekevien yritysten määrä on tasaisessa laskussa. Nyt 65 prosenttia pk-viejistä kertoi tekevänsä vientikauppaa ilman luottovakuutusta. Vuosi sitten osuus oli 72 prosenttia ja syksyllä 2015 peräti 75 prosenttia.Eniten vientikaupan suojaamisessa ovat kunnostautuneet kasvuhakuiset pk-yritykset. Toimialoista myyntisaatavia suojaavat parhaiten palvelualat, joista jo yli 70 prosenttia käyttää jotain instrumenttia vientikaupan rahoittamiseen ja suojaamiseen.Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, 029 460 2400Pk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2017 barometri perustuu noin 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri löytyy verkosta osoitteesta: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/a/pk-yritysbarometri-22017-562696

Valmistavan teollisuuden yritykset vaihtavat Hämeessä tiuhaan omistajaa.Uudet yrittäjät ottavat isompaa roolia yrityskaupoissa.Näin on käynyt alkuvuonna etenkin Lapissa ja Hämeessä, jossa matkailualan ja valmistavan teollisuuden yrityksiä on siirtynyt uusien yrittäjien omistukseen.Ostettavat yritykset eivät ole aina edes pienimmästä päästä. Jani Mäkinen osti toukokuussa yhdessä veljensä Jonin kanssa metallirakenteiden alihankintaa tekevän yrityksen, jonka liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa.– Olimme ammattikoulun jälkeen 13 vuotta palkkatöissä yrityksessä, jossa isä on osakkaana. Veri veti yrittäjiksi. Perustimme kahden miehen firman TwinSteel Oy:n helmikuussa, mutta sitten tuli mahdollisuus yrityskauppaan, Jani Mäkinen kertoo.Ostettu yritys jatkaa TwinSteelin nimellä.Mäkinen myöntää, että hyppäys palkkatyöstä ensin yrittäjäksi ja yrityskaupan jälkeen 11 työntekijää työllistävän yrityksen toimitusjohtajaksi on iso. Työasiat pyörivät mielessä myös vapaa-ajalla, vaikka itse työ on samanlaista.– Työntekijät ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. He ovat tyytyväisiä. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että edellinen omistaja olisi myynyt hallit ja laitteet pois. Työt olisivat loppuneet, Mäkinen sanoo.Suurimpana riskinä ja haasteena yrityskaupassa oli rahoituksen järjestyminen. Toimitusjohtajan mukaan neuvottelut kestivät kolme kuukautta.– Laskelmia piti tehdä paljon. Koneiden ja varastojen läpikäyminen, liiketoimintasuunnitelma sekä budjettilaskelmia, Mäkinen luettelee.Finnvera myönsi Mäkisille yrittäjälainan ja takasi pankkilainasta puolet. Omaa pääomaa rahoittajat edellyttivät 20 prosenttia kauppahinnasta.– Kaikilla oli lopulta sama näkemys. Odotin, että se olisi ollut hankalampaa.Orimattilassa Päijät-Hämeessä sijaitseva TwinSteel hakee nyt voimakasta kasvua.Uudet omistajat uskovat putkistorakenteiden valmistuksen lisäävän monipuolisuutta nykyiseen tuotantoon. Putkistoja on toimitettu muun muassa risteilijälaivojen vesilaitoksiin.– Tavoitteenamme on kasvattaa liikevaihtoa yhdessä henkilöstömme kanssa. Pyrimme pitkäaikaiseen omistukseen edellisten omistajien tavoin, Mäkinen uskoo.Yrittäjät eläkkeelleFinnveran Sisä-Suomen aluejohtaja Juha Ketola kertoo, että TwinSteelin esimerkki antaa hyvän kokonaiskuvan koko Hämeen osalta.Vanha yrittäjä on saavuttanut eläkeiän ja haluaa myydä yrityksen. Samaan aikaan kuluttajien luottamus on niin korkealla, että uudet yrittäjät uskaltavat ottaa riskiä ja ostavat yrityksiä. Uusilla yrittäjillä on yleensä kokemusta toimialalta.– Kaikenlaiset yritykset käyvät nyt kaupaksi. Eniten valmistavan teollisuuden, kuten puu-, metalli-, konepaja- ja sähköteollisuuden yritykset. Niillä on jo liikevaihtoa miljoonan molemmin puolin ja työntekijöitäkin 5–10, Ketola sanoo.Päijät-Hämeessä yrityskaupat kasvoivat kappalemääräisesti alkuvuonna peräti 41 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 14 prosenttia.Ketola arvioi, että kasvu jatkuu vahvana myös loppuvuonna.– Tervettä liiketoimintaa on kaupan. Ostajat ovat nälkäisiä, he näkevät paljon kasvupotentiaalia yrityksissä.FAKTA: Yrityskaupat kasvussa Finnvera rahoitti tammi-kesäkuussa 550 yrityskauppaa. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan on kolme prosenttia. Kasvu kiihtyy perinteisesti loppuvuotta kohti. Alkuvuonna yrityskauppojen veturina toimi Pohjois-Suomi, jossa kasvua oli peräti 35 prosenttia. Joka viides Suomessa toteutettu yrityskauppa tehtiin Pohjois-Suomessa. Maakunnittain kolmen kärjen muodostavat: Etelä-Karjala (+100 %), Kainuu (+86 %) ja Pohjois-Karjala (+59%). Finnvera rahoitti viime vuonna yli tuhatta yrityskauppaa 141 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla: Laske yrityksesi arvoLisää tietoa omistajanvaihdoksistaTeksti: Kimmo KoivikkoLue myös: Finnveran rahoittamat yrityskaupat lisääntyivät edelleen – Pohjois-Suomessa kasvua 35 prosenttia

Haluaako yrityksesi kasvaa kansainvälistymällä? Me Finnverassa haluamme rahoittaa yrityksiä, joilla on tahto kansainvälistyä joko tekemällä kansainvälistä kauppaa tai laajentamalla liiketoimintoja yli Suomen rajojen, sanoo aluejohtaja Markus Laakkonen.Palvelemme asiakkaitamme 15 toimipisteessämme Suomessa, ja näiden lisäksi meillä on oma edustus sekä Norjassa että Venäjällä. Venäjällä olemme toimineet jo pidempään, Norjassa aloitimme keväällä.Norja valikoitui kohdemaaksi hyvin tunnistetun potentiaalin ja asiakasyritystemme osoittaman mielenkiinnon vuoksi. Uskon, että Norjassa lähivuosina tehtävät merkittävät investoinnit esimerkiksi terveydenhuoltoon ja liikenneinfrastruktuuriin voivat olla ainutlaatuinen mahdollisuus monelle suomalaisyritykselle.  Kerromme näistä mahdollisuuksista mielellämme lisää.Suomalaisyritykset ovat Norjassa markkinapotentiaaliin nähden aliedustettuja verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Lähtökohdat ovat toki historiallisista syistä erilaiset: suomalaistaustaisten osuus koko Ruotsin väestöstä on noin 7,5 prosenttia, kun taas Norjassa asuu alle 8 000 suomalaista. Mutta yhtä kaikki bisnesmahdollisuuksia on Norjassa paljon ja toimintaympäristö ennustettava, eikä etäisyyskään ole ongelma.Myös norjalaiset toivovat suomalaisyrityksiltä näkyvämpää läsnäoloa – halua tehdä bisnestä suomalaisten kanssa tuntuu todella olevan, mutta onnistuminen vaatii suomalaisyrityksiltä nykyistä enemmän panostuksia. Pystyäksemme herättämään riittävän luottamuksen meiltä suomalaisilta odotetaan enemmän myyntityötä ja läsnäoloa: kaupankäynti perustuu luottamukseen.Tyypillisiä kansainvälistyvän yrityksen rahoitustarpeita ovat muun muassa kaupankäynnissä vaadittavien vakuuksien asettaminen, ostajalta olevan saamisen vakuuttaminen, lisääntyneen volyymin aiheuttamat lisäkapasiteetin investoinit  tai niiden sitoman lisäkäyttöpääoman rahoittaminen sekä ulkomaisen investoinnin tai yrityskaupan rahoittaminen ja suojaaminen.Haluamme näissä ponnisteluissa toimia asiakkaidemme tukena. Toimimme osana Team Finland -verkostoa, jonka tavoitteena on suomalaisten yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen mahdollistaminen. Team Finlandissa Finpron rooli on konsultatiivinen, Tekes rahoittaa kehittämis- ja tutkimustyötä ja Finnvera toimii puolestaan liiketoiminnan ja kaupan rahoittajana yhdessä pankkien kanssa. Suurlähetystöjen tärkeää roolia paikallismarkkinoiden tuntijoina ei myöskään sovi unohtaa. Yhdessä pystymme tarjoamaan paljon, mutta onnistuminen mitataan lopulta ainoastaan asiakkaidemme menestyksen kautta.Muutama vuosi sitten pohdimme, miten pystymme kohdentamaan rahoituksemme entistä paremmin kasvavien yritysten tarpeisiin ja vaikuttamaan mahdollisimman positiivisesti Suomen kansantalouteen. Päätimme tuolloin aloittaa aktiivisen myyntityön sellaisiin yrityksiin, joilla uskomme olevan mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun. Jos meistä ei ole vielä kuulunut, niin otathan reippaasti yhteyttä!Markus LaakkonenAluejohtajaFinnvera Oyj, NorjaOnko yritykselläsi liiketoimintaa Norjassa tai Venäjällä? Tiesitkö, että Finnveralla on edustus molemmissa maissa, ja toimimme yhdessä suurlähetystön, Finpron ja Tekesin kanssa? Norjan liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen voit olla yhteydessä aluejohtaja Markus Laakkoseen +358 400 843 816 markus.laakkonen(at)finnvera.fi ja Venäjän liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen edustuston päällikkö Timo Pietiläiseen +358 40 508 8956 timo.pietilainen(at)finnvera.fiLue myös:Ruotsin takana pilkistää uuteen panostava NorjaSähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

5. syyskuuta vietetään Yrittäjän päivää. Nämä luvut kuvaavat osaltaan yritystoiminnan merkittävää mittakaavaa Suomessa. Finnvera rahoitti tammi–kesäkuussa lähes 1 900:a aloittavaa yritystä. Jos määrä kehittyy loppuvuonna samaa tahtia, tänä vuonna rahoitusta saa noin 400 aloittavaa yritystä enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2016 Finnveran rahoitusta sai noin 3 400 aloittavaa yritystä. Finnveran rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä on ollut vuosittain yli 3 000 kappaletta vuodesta 2010 lähtien. Aloittavaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka on perustettu enintään kolme vuotta ennen Finnveran rahoituspäätöstä. Yritysten määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan, joskin kasvu on hidastunut viime vuosina. Suomen yrittäjien ja Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 284 000 yritystä. Luvussa eivät ole mukana maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset. Yritykset työllistävät noin 1,4 miljoonaa suomalaista. Yrityksistä yli 90 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Niitä on myös Finnveran 27 700 asiakasyrityksestä lähes 90 prosenttia. Reilut 10 prosenttia on pk- ja midcap-yrityksiä. Finnveran pk- ja midcap-rahoituksella myötävaikutettiin alkuvuonna lähes 5 200 uuden työpaikan syntyyn ja reilun 2 000 työpaikan säilymiseen. Vuonna 2016 uusia työpaikkoja syntyi Finnveran rahoituksella yli 8 700 kappaletta. Yritysten uudistumista ja kasvua pyritään vauhdittamaan muun muassa yritysten omistajanvaihdoskampanjalla. Omistajanvaihdosten on todettu nostavan pk-yritykset kasvu-uralle ja luovan niihin uusia työpaikkoja. Alkuvuonna Finnvera oli rahoittamassa 550 pk-yrityksen omistajanvaihdosta. Valtakunnallisesti alkuvuoden omistajanvaihdoksissa arvioidaan syntyneen yrityksiin yli 600 täysin uutta työpaikkaa yli 700 säilytetyn työpaikan lisäksi. Uusia rahoitus-, takaus- ja vientitakuuasiakkaita tulee vuosittain reilut 4 000. Tämän vuoden tammi–kesäkuussa uusia asiakkaita on tullut 2 200. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden tammi–maaliskuussa aloitti toimintansa reilut 8 500 uutta yritystä. Koko viime vuonna aloittaneita yrityksiä oli noin 28 500. Lähde: Finnvera, Suomen yrittäjät, Tilastokeskus

Yrityskauppojen määrä kasvoi edelleen alkuvuonna, vaikka jo viime vuosi oli poikkeuksellisen vilkas. Finnveran tammi-kesäkuun tilastojen perusteella veturin roolin on ottanut Pohjois-Suomi, jossa Finnveran rahoittamat yrityskaupat lisääntyivät peräti 35 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Yrityskauppoja syntyy paljon muun muassa terveydenhuoltoalalla yritysten valmistautuessa sote-uudistukseen. Valtakunnallisesti omistajanvaihdoksia tehtiin kolme prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Kainuussa kasvua on 86 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 38 prosenttia ja Lapissa 32 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla kauppojen määrä on hieman vähentynyt.Muualla Suomessa neljä yksittäistä maakuntaa yltää samoille luvuille.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtajan Juuso Heinilän mukaan talousnäkymät kääntyivät nopeasti positiiviseksi ja se näkyy myös yrityskaupoissa.– Halukkaita myyjiä on ollut muutaman vuoden, joten suma purkautuu. Lapissa matkailu nousee vahvasti esille, mutta Oulun alueella omistajaa vaihtavat valmistavan teollisuuden, ict- ja puualan yritykset. Lisäksi yrityskauppoja syntyy paljon terveydenhuoltoalalla. Yritykset valmistautuvat soteen, Heinilä sanoo.Alkuvuoden perusteella joka viides yrityskauppa tehtiin Pohjois-Suomessa. Loppuvuotta kohti kauppojen määrä yleensä kasvaa ja Heinilä uskoo trendin jatkuvan myös pohjoisessa.– Meillä on koko ajan hankkeita käsittelyssä, Heinilä vahvistaa.Finnvera osallistui kesäkuun 2017 loppuun mennessä lähes 550 yrityksen omistusjärjestelyn rahoittamiseen. Koko viime vuonna Finnvera rahoitti yli tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään vuosittain arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa.Työvoiman saanti haasteenaMatkailu on Lapissa kovassa nosteessa. Ulkomaisten turistien virta pohjoiseen on herättänyt yritykset investoimaan kymmeniä miljoonia euroja uusiin majoitustiloihin. Lisäkapasiteetin hankkiminen yrityskauppojen avulla ei ole kuitenkaan suurin syy matkailualan omistajanvaihdoksiin.– Yleisesti ostaja on yritys, joka toimii samalla alalla. Matkailussa yrityskaupat ovat selvästi pienempiä ja ostajat ovat monesti uusia yrittäjiä. Ikääntyneet yrittäjät ovat olleet alalla aito haaste, eikä jatkajia ole löytynyt omasta perheestä, Heinilä kertoo.– Yritysten kasvun kannalta uudet omistajat tuovat usein positiivisen muutoksen. Matkailualalla yrittäjien kasvuhalut näkyvät selkeästi. Heillä on paljon uusia ideoita esimerkiksi markkinointiin, hän jatkaa.Heinilän mukaan suurimmaksi ongelmaksi yritysten kasvulle on nousemassa osaavan työvoiman saanti.– Valtavan iso joukko yrityksiä kipuilee rekrytoinnin kanssa. Osaavan työvoiman saaminen ei ole todellakaan helppoa. Tilanne kärjistyy etenkin kasvukeskusten ulkopuolella.Yrityskaupoilla haetaan yrityksiin uutta toimeliaisuutta ja kasvua. Valtakunnallisesti alkuvuoden yrityskaupoissa arvioidaan syntyvän yrityksiin 626 täysin uutta työpaikkaa säilyvien yli 700 työpaikan lisäksi, eli toteutuessaan omistajanvaihdosten työllistävä vaikutus on huomattava.Lisätiedot: Juuso Heinilä, aluejohtaja, Finnvera, 029 460 2576Lue myös: Yrityskauppa vei veljekset palkkatyöstä yrittäjiksi - Valmistavan teollisuuden yritykset vaihtavat Hämeessä tiuhaan omistajaa