Yhdessä eteenpäin

Finnvera toimii syksyllä Barcelonassa, Espanjassa järjestettävän kansainvälisen vienninrahoitusseminaarin ECA partnerina eli vientitakuulaitosyhteistyökumppanina. Global Export Finance -konferenssi (GEF) järjestetään 12.–14. syyskuuta 2017.Puhtaasti vienninrahoituksen markkinoihin keskittynyt GEF on vaikutusvaltaisimpia ja vakiintuneimpia kansainvälisiä alan ammattilaisten kokoontumisia, joka kerää vuosittain osallistujia eri puolilta maailmaa. GEF järjestetään tänä vuonna 18. kerran, ja sen järjestää brittiläinen kansainväliseen kauppaan ja finanssimarkkinoihin keskittynyt kustantaja Euromoney Trade Finance.Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri on yksi tapahtuman pääpuhujista. Vesteri on kansainvälisen Bernin Unionin presidentti. Bernin Unioni on maailmankaupan poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuuttajien järjestö.Tutustu konferenssin ohjelmaan ja lue lisää tapahtumasta!

Heinäkuu on tyypillisintä lomakautta, mutta miltä näyttää kesä yrityksessä? Kysyimme asiaa turkulaiselta pakopeliyritykseltä, CLU TKU:lta. Toni Heinonen ja Heta Pyhäjärvi vastasivat.Suomi on kiinni heinäkuussa, näin usein todetaan. Pitääkö tämä paikkansa teidän näkökulmastanne?Toni: Alkukesä on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle. Yritykset ovat pitäneet kesäjuhliaan ja tulleet viettämään osan päivästä meille. Kesäkuussa asiakkaat ovat myös hajaantuneet enemmän arkipäiville ja viikonloput olleet hiljaisempia, kun talviaikana viikonloput olivat vilkkaampia. Heinäkuun tilannetta on vielä vaikea arvioida. CLU TKU on auki koko kesän lukuun ottamatta elo-syyskuun taitetta.Heta: Kuluva kesä on CLU TKU:n ensimmäinen, sillä pakohuoneet avattiin joulukuussa 2016. Nyt vasta näemme, millainen kesästä tulee. Veikkaan, että muitakin kuin turkulaisia, matkailijoita ja turisteja, saattaa tulla käymään. Ehkä kävijöiden määrä on myös säästä riippuvaista. Jos ei olekaan niin aurinkoista, ihmiset saattavat hakeutua sisäaktiviteetteihin.Toinen paljon käytetty ilmaisu on, että yrittäjä ei koskaan lomaile. Pitääkö paikkansa?Toni: Olen päätoimisesti yrittäjä, mutta myös päätoiminen opiskelija. Minusta kesäaika sinänsä tuntuu lomalta, kun opiskelut ovat tauolla ja teen vain yhtä asiaa. Nyt tuntuu, että olisi vaikeaa irrottautua töistä kuukaudeksi tai edes viikoksi. Vaatii luovuutta, miten oman lomahetken löytää.Miten yrittäjä lataa akkuja?Toni: Kesän ajaksi on sovittu monta pientä parin päivän lomailua lähellä, Tukholmassa, Tallinnassa ja Suomessa. On kiva lähteä vähän pois kotoa, jotta pystyy irrottautumaan arjesta.Heta: Minulle fyysinen aktiviteetti ja liikunta on tärkeä tapa virkistyä. Se voi olla mitä vain: uintia, vaeltamista tai vaikka pyöräilyä saaristoon.Pakohuoneessa ratkotaan mysteerejäCLU TKU on pakohuoneyritys, jossa asiakkaat saavat ratkaista mysteereitä menneisyydestä: etsiä kadonnutta mayojen aarretta vuonna 1915 Jukatanin niemimaalla, auttaa Sherlock Holmesia ratkaisemaan rikosta Baker Streetillä tai selvittää hämäriä bisneksiä 1970-luvun pankissa.Pakohuonepelissä ideana on erilaisia arvoituksia ratkaisemalla selvittää tunnissa tiensä ulos suljetusta huoneesta. Arvoituksia ratkaistaan 4-6 henkilön ryhmissä, joten tiimiyhteistyö on suuressa roolissa. Pakohuoneen kävijöitä Baker Streetin tunnelmissa. Kuva: CLU TKUMillainen yritys CLU TKU on? Millaisella kokoonpanolla toimitte, millainen tausta teillä on?Toni: Olen toinen perustajista. Alkuperäinen idea tuli Iraklis Grousilta, joka pyysi minua mukaan. Hän on kotoisin Kreikasta, missä Ateenassa on jo satoja pakohuoneita pelattavana. Tuntui, että Turussa voisi olla tilaa uudelle toimijalle. Iraklisilta löytyi bisneskokemus ja minulta osaaminen pelien suunnitteluun ja rakentamiseen. Opiskelen game designia, pelisuunnittelua, Turun yliopistossa.Heta: Tulin CLU TKU:un töihin helmikuussa 2017. Taustani on journalistisessa kirjoittamisessa ja tiedottamisessa. Vastaan osittain niistä, mutta teen myös paljon yritysasiakkaiden kanssa työtä. Pienessä yrityksessä on hyvä osata kaikkea ja opetella uutta.Onko yritystoiminta ollut sellaista kuin etukäteen ajattelitte? Millaisia yllätyksiä, onnistumisia tai haasteita eteen on tullut?Toni: Pääsääntöisesti yrittäjyys on ollut sellaista, mitä oletinkin. On täytynyt opetella paljon yrityksen pyörittämiseen liittyviä asioita, joita ei ollut etukäteen ajatellut. On myös täytynyt oppia delegoimaan. Vaikka olisi halu tehdä kaikki itse, jotkut tehtävät on hyvä antaa muille. Esimerkiksi kirjanpito on parasta antaa kirjanpidon ammattilaisen hoitoon. Aiemmat verkostot Turun seudun yrityskiihdyttämöistä ja muilta tahoilta ovat olleet yllättävän tärkeitä yrityksen alkutaipaleella. Rahoitukseen liittyvän tiedon löytyminen ei silti ollut erityisen haastavaa.Kun on suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä, on aina yllättävää miten paljon erilaisia ihmisiä kohtaa. Ideamme on, että elämys alkaa jo ovelta, kun asiakkaat astuvat sisälle tiloihimme. Kutsumme heidät saman tien luomaamme maailmaan. Tilanteessa ihmiset täytyy uskaltaa kohdata rohkeasti, tunnustella reaktioita ja saada heidät rentoutumaan. Tämä on omalla tavallaan showbisnestä ja teatteria.Lisätietoa:Mikä CLU TKU? CLU TKU Facebookissa Kiinnostaako yrityksen perustaminen? Lisätietoa löydät täältä.

Uinuvat ostajaehdokkaat ja yrittäjät eivät tunne kaikkia yrityskaupan rahoitusmahdollisuuksia.Yritysostoista kiinnostuneiden on turha pelästyä kauppahintoja suhteessa omiin säästöihin. Parhaassa tapauksessa miljoonan euron yrityskaupan voi järjestellä lähes kokonaan ulkoisella rahoituksella, jos säästöstä löytyy 25 000 euroa.Laskukaava menee siten, että yksi neljäsosa yrityskaupasta eli 250 000 euroa miljoonasta on niin sanottu omarahoitusosuus. Omarahoitusosuus on minimissään 20 prosenttia, usein 30 prosenttia tai ylikin.Esimerkkilaskelmassa on mukana kaksi ostajaa tasaosuuksin, jotka kumpikin sijoittavat 125 000 euroa. Sijoituksen määrästä he järjestävät vähintään 20 prosenttia eli 25 000 euroa omista säästöistään, ja neuvottelevat Finnveralta 100 000 euron henkilökohtaisen yrittäjälainan. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen vakuudeton luotto.Omien sijoitustensa lisäksi ostajat varmistavat myyjältä 100 000 euron rahoituksen.- Ulkopuolisen rahoituksen osaksi kauppahinnasta tulisi esimerkkitapauksessa 650 000 euroa. Se summa voidaan neuvotella pankista käyttäen vakuuksina Finnveran 50 prosentin takausta ja yritystoimintaan mahdollisesti sisältyvää vakuusmassaa, sanoo Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi.Esimerkkilaskelmalla Koivuniemi haluaa herätellä etenkin niin sanottuja uinuvia, potentiaalisia ostajaehdokkaita.- He tuntevat rahoitusmahdollisuudet heikosti, eivätkä uskalla toteuttaa omaa haavettaan ryhtyä yrittäjäksi. Kauppahinta pelottaa liikaa.Koivuniemen mukaan suuri osa yrittäjistäkään ei tunne yrityskaupan rahoitusmekanismeja.- Yrityskaupan rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja. Ne pitäisi selvittää ajoissa useiden rahoittajien kanssa. Neljä viidestä tarvitsee kuitenkin ulkopuolista rahoitusta yrityskaupassa.Jokainen yritys on yksilöKoivuniemi muistuttaa, että jokaisen yrityskaupan rahoitusratkaisu räätälöidään tapaus kerrallaan. Rahoittaja kiinnittää huomiota etenkin yrityksen tuleviin kassavirtoihin ja niihin liittyviin riskeihin.Käytännössä ostettavan yrityksen pitää olla liiketoiminnallisesti ja liiketaloudellisesti hyvässä kunnossa. Lisäksi ostajan henkilökohtainen osaaminen ja talous vaikuttavat rahoituksen ehtoihin.- Kauppahinnan tulee olla kannattavuuteen ja kassavirtaan suhteutettuna kohtuullinen. Myös myyjän rooli muutostilanteen onnistumisen turvaamisessa on tärkeä. Eikä pidä unohtaa kaupan valmistelun laatua, sopimuksia ja muuta dokumentaatiota, Koivuniemi listaa.Hän näkee myyjän kahdessa roolissa: yrityksen jatkuvuuden varmistajana ja rahoittajana.- Se voi tarkoittaa, että myyjä jää osakkaaksi yhtiöön tietyksi aikaa. Myyjä voi myös tarjota maksuaikaa, lainaa tai rahoittajille vakuuksia.Kauppa vauhdittaa kasvuaLainan takaisinmaksuaika vaikuttaa aina saatavaan rahoitukseen. Yrityskauppaan liittyvät luotot pitäisi pystyä maksamaan noin viiden vuoden maksuohjelmalla.Koivuniemen mukaan pidemmät maksuajat ovat harvinaisempia.- Omarahoitusosuus on tärkeä rahoituselementti. Se on käytännössä edellytys ulkopuolisen rahoittajien mukaantuloon.Pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamisella on iso merkitys yritysten uudistumiselle.Ensinnäkin omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen.Toiseksi, onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät yritysten kasvuluvuissa. Joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kaupan jälkeen kasvuyritykseksi.- Viime vuonna yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, Koivuniemi sanoo.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Yhteensä Suomessa tehdään 2 000-3 000 yrityskauppaa vuosittain. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon?Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet.Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin?Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset.Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen.Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa.Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa.Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Finnveran uudesta laskusaatavatakuusta lisää vauhtia pienten vientikauppojen rahoitukseenPuolet suomalaisista pk-vientiyrityksistä uskoo vientikauppansa arvon kasvavan tänä vuonna. Yhtä moni yritys lisää myös panostuksia kansainvälistymiseen. Tämä käy ilmi kevään Pk-yritysbarometristä, johon vastanneista noin 4 800 yrityksestä yli  tuhat toimii kansainvälisillä markkinoilla. Vientiyrityksillä on kuitenkin edelleen haasteita pienten vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä ja viennin riskeiltä suojautumisessa. Rahoituksen vauhdittamiseksi Finnvera on tuonut markkinoille uuden laskusaatavatakuun vuosi sitten lanseerattujen vekselitakuun ja vientisaatavaluoton lisäksi.Laskusaatavatakuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan, kun vientituotteina ovat esimerkiksi kulutustavarat, raaka-aineet, palvelut tai puolivalmisteet. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä. Takuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia.– Pienten vientikauppojen rahoittamiseen käytettävien instrumenttien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä sekä viejälle että pankille. Pyrimme jatkuvasti kehittämään tuotteitamme niin, että pankkien olisi helppo tarjota takuidemme avulla pieneenkin vientikauppaan rahoitusta. Alle 2 miljoonan euron kauppoihin suunnatuissa tuotteissa Finnvera pyrkii ehtoja keventämällä vauhdittamaan rahoitusta ja edistämään kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia, sanoo kehityspäällikkö Minna Lindqvist Finnverasta.Uudet tuotteet pienentävät viejän ja pankin riskiäSekä laskusaatavatakuu että vekselitakuu mahdollistavat sen, että viejä voi myöntää ostajalleen maksuaikaa ja saada itse rahat kaupasta heti kassaan. Kumpikin takuu suojaa pankkia ensisijaisesti ostajaan ja ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Vekselitakuu voidaan myöntää jopa viiden vuoden maksuajalle ja se soveltuukin hyvin esimerkiksi yksittäiseen pääomatavarakauppaan, kuten kone- tai laitevientiin, kun taas laskusaatavatakuu soveltuu lyhyeen maksuaikaan. Tuotteet täydentävät toisiaan. Finnvera ei esimerkiksi myönnä vekselitakuuta Venäjälle suuntautuviin kauppoihin, koska vekseli ei ole Venäjällä yleisesti käytetty maksuväline. Laskusaatavakuuta sen sijaan voidaan käyttää Venäjän-kauppoihin.Vuosi sitten lanseeratun vekselitakuun käyttö on hienoisessa kasvussa. Takuun hakijoiden joukossa on suuria, pieniä ja midcap-yrityksiä, joiden kaupat ovat suuntautuneet pääosin Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Keskimääräinen kaupan koko hakemusten perusteella on ollut 1,3 miljoonaa euroa ja pienin tähän mennessä vekselitakuulla taattu kauppa arvoltaan 200 000 euroa. Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltäUudet tuotteet lisäävät myös vientiyritysten keinoja suojautua vientikauppaan liittyviltä riskeiltä. Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä, ja jopa kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Näin siitä huolimatta, että yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden etenkin, jos kyseessä on vientiä aloittava yritys. Vientikaupan riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös nyt, kun vienti vetää ja talouden suhdanne on erittäin lupaava.–Mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä kaupasta yritykselle on kyse, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen. Kannustamme vientikauppaa tekeviä yrityksiä ottamaan meihin yhteyttä kauppaneuvottelujen varhaisessa vaiheessa, jos jokin kaupassa mietityttää. Neuvomme mielellämme soveltuvan rahoitusratkaisun valinnassa. Tavoitteenamme on auttaa kaikenkokoisia suomalaisyrityksiä voittamaan kaupat kotiin sekä suojautumaan vientiin liittyviltä riskeiltä, Lindqvist sanoo.Lisätiedot:Minna Lindqvist, kehityspäällikkö, Finnvera +358 50 5267 639 , etunimi.sukunimi@finnvera.fiPk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä.Lue myös:Lisätietoa laskusaatavatakuusta. Lisätietoa vekselitakuusta.Finnveralta jälleen uusi rahoitusmalli pienille vientikaupoille. Vekselitakuusta vauhtia pienille vientikaupoille.

Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.Suomalaisyritysten kasvava kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan näkyy lisääntyneinä kyselyinä Finnveran Pietarin-edustustossa. Venäjän talous on kääntynyt hienoiseen nousuun, mikä avaa haasteista huolimatta mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Finnveran arvion mukaan rahoituksen kysyntä Venäjän-kauppaan tulee vilkastumaan tänä vuonna.Ohje kuulostaa kliseeltä mutta on täyttä totta: Kotiläksyt pitää tehdä hyvin, kun yritys tähtää Venäjän markkinoille.–Venäjällä ei voi ajatella, että hyvä tuote myy itse itsensä. Suhteet ja kauppakumppanin luottamus ovat tärkeitä, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnverasta.Hän siirtyi huhtikuussa 2017 Finnveran suuryritykset-yksikköön maa- ja ympäristöriskien hallinnan vetäjäksi Suomen Moskovan-lähetystön talous- ja rahoitusasiantuntijan paikalta, jossa hän seurasi aitiopaikalta Venäjän talouden kehitystä kolmen ja puolen vuoden ajan. Venäjä lähialueineen oli tuttu jo aiemmalta uralta Nordeassa ja sen edeltäjissä, ja Finnvera puolestaan tuttu yritysrahoituksen kautta.Verrattuna vuosiin 2014–15 talouden näkymät ovat Venäjällä parantuneet. Lännen asettamilla pakotteilla tai Venäjän omilla vastapakotteilla on toki ollut vaikutusta, muttei ehkä niin paljon kuin ennakoitiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.–Kun talous supistuu, sen täytyy jossain vaiheessa myös kasvaa.  Aiemmin talouskasvun moottorina ollut yksityinen kulutus on voimakkaan laskun jälkeen kääntynyt hienoiseen kasvuun.  Venäjän ulkomaankauppa kasvaa parin–kolmen vuoden laskun jälkeen. Vuoden 2017 alussa tapahtui käänne mielialoissa, ja Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun.Investoinneissa tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomi vieMyös suomalaisyritysten näkymät Venäjästä ovat aiempaa positiivisemmat. Vaikka Venäjä on kääntynyt protektionistiseen suuntaan ja suosii kotimaista tuotantoa tuonnin korvaus -ohjelmallaan, se voi avata mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Muun muassa EU:n Venäjän-kaupalle asettamat sanktiot ovat edelleen voimassa, mutta ne huomioiden kaupankäynti on mahdollista.–Venäjän oman tuotannon kehittäminen tarvitsee investointeja, joihin tarvitaan ulkomaista teknologiaa. Silloin tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomesta viedään eniten, Koskelainen sanoo.Venäjä on erittäin varteenotettava kauppakumppani siitä huolimatta, että viejän täytyy tuntea paikalliset olot ja viranomaiset, tottua byrokratiaan ja pohtia suhtautuminen korruptioon.–Venäjä kannustaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan maahan.  Vientikauppa puolestaan on helpompaa, kun ei tarvitse etabloitua. Haasteina ovat kuitenkin partnereiden löytäminen, luottamus ja se, miten varmistaa saamiset myydystä tavarasta.–Vakiintuneissa kumppanuuksissa kauppaa tehdään yleisesti laskua vastaan. Laskusaataviensa turvaamiseen suomalaiset viejät voivat käyttää Finnveran vientisaatavatakuuta, joka soveltuu kulutustavaroiden ja raaka-aineiden lyhyellä maksuajalla käytävään kauppaan. Tälläkin hetkellä Finnvera luottovakuuttaa yli sataan venäläiseen ostajayritykseen liittyviä luottoriskejä. Kun Venäjällä on kriisi, käytetään paljon ennakkomaksua. Silloin puolestaan ostajan täytyy luottaa myyjään. Remburssia käytetään paljon saatavien varmistamiseen, mutta Venäjällä se on myös rahoitusinstrumentti.Lähivuosina ei näköpiirissä muutosta talouspolitiikkaanVenäjän taloutta vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten valtion vahva rooli, heikko työn tuottavuus ja demografian haasteet.  Ennen maaliskuun 2018 presidentinvaaleja suuria muutoksia talouspolitiikkaan tuskin kuitenkaan tulee. Budjettivajetta on viime vuosina katettu öljytuloista kerätyillä rahastoilla.–Budjettivaje on yksi suurimmista talouden ongelmista, ja se vaikuttaa valtion hallitsemassa taloudessa siihen, mihin jakovaraa on.  Nyt kun talouden näkymät ovat paremmat, mittavia uudistuksia ei välttämättä ole pakko tehdä.Suomen näkökulmasta Venäjä on kuitenkin moneen muuhun vientikaupan kohteeseen nähden lähellä ja maantieteellisesti valtavan suuri. Vaikka ongelmiakin on, Venäjä on parantanut asemaansa sääntelyä kartoittavassa Maailmanpankin Doing business -vertailussa.--”Kyselyjä tulee siitä, miten Venäjällä menee”Suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden tauon jälkeen kiinnostuneet jälleen Venäjän-kaupasta.–Asiakaskyselyitä tulee runsaasti yleisesti markkinoista ja siitä, miten Venäjällä menee. Tämä on positiivinen asia. Positiivista on myös se, että venäläisiä turisteja tulee kuluvana vuonna taas enemmän Suomeen vilkastuttamaan elinkeinoelämää tällä puolella rajaa. Ruplan ostovoima suhteessa euroon on parantunut, mikä lisää venäläisten turistien halua tulla Suomeen, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen. Hän on hoitanut suomalaisyritysten suhteita Pietarin alueella kymmenisen vuotta, joista yhteensä seitsemän vuoden ajan työpistekin on sijainnut Pietarissa. –Toimin Finnveran silminä ja korvina Pietarissa, hän luonnehtii.Finnvera rahoitti Venäjän-vientiä kasvavassa määrin vuosina 2014–15, jolloin Finnveran vastuukanta Venäjällä 1,5-kertaistui. Vastuukanta on nyttemmin hieman pienentynyt, koska venäläiset maksavat luottoja pois.Yrityksille välineitä verkostoitumiseen ja toimiviin asiantuntijapalveluihinPietiläisen mukaan tällä hetkellä Venäjälle investoivat pääasiassa sellaiset suomalaiset pk-yritykset, jotka tuntevat jo Venäjän markkinat viejinä tai ovat jo etabloituneet Venäjälle. Tuotantolinja Venäjällä auttaa yritystä nyt, kun Venäjä rajoittaa tuontia tullialueensa ulkopuolelta.Venäjällä toimii tälläkin hetkellä lukuisia suomalaisia rakennustuoteteollisuuden, puunjalostusteollisuuden ja palvelualan yrityksiä.Finnvera toimii Venäjällä yhteistyössä Team Finland -toimijoiden kanssa. Ne auttavat yrityksiä verkostoitumaan, luomaan kontakteja ja opastavat muun muassa käyttämään paikallisia asiantuntijapalveluita.  Ensi vaiheen jälkeen yritykset hoitavat pääosin itse yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin venäläisiin yhteistyötahoihin.Luoteis-Venäjällä suomalaiset tunnetaan hyvin maineeltaan luotettavina kauppakumppaneina. Useimmat Venäjällä toimivat suomalaisyritykset toimivatkin Pietarin alueella. Moskovassa tai kauempana Suomi-tuntemus ei ole yhtä vankkaa. Kesäkuussa Kazakstanin Astanassa alkavassa maailmannäyttelyssä aukeaa tilaisuus tunnettuuden lisäämiseen myös Venäjän ulkopuolella.Linkit:MaaluokituksetVientikaupan luottoriskit

Suomalaisyritysten kaupat Brasiliaan ovat perinteisesti erittäin suuria. Myös pk-yritysten vientimahdollisuudet ovat hyvät.Brasilian kansallistanssin samban sävelet ovat pikkuhiljaa kääntymässä mollista duuriin. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurimman valtion talous koki historiansa pahimman laman. Vuonna 2015 talous pieneni lähes neljä prosenttia, eikä viime vuosi ollut paljoa parempi.– Brasilia on ollut perinteisesti vahva raaka-aineviejä, mutta maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta alkanut lama ja poliittinen kriisi ovat horjuttaneet toimintaympäristöä viime vuosina. Tälle vuodelle odotetaan vihdoin pientä kasvua ja ensi vuonna kasvua on luvassa enemmän, sanoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Relanderin näkemystä tukevat myös tilastot. Brasilian bruttokansantuote oli jo alkuvuonna plussalla. Relanderin mukaan protektionismi ja byrokratia jylläävät edelleen, ja maassa käsitellään korruptioon liittyviä kysymyksiä, mutta asenteet vapaakauppaan ovat hiljalleen muuttumassa myönteisemmiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa suunta on toinen.– Brasilian omat sisämarkkinat ovat valtavat, ja kotimaan kysyntä on ollut perinteisesti maan talouskasvun veturi. Kysyntä on hieman tökkinyt työttömyyden kasvaessa, mutta silläkin saralla suunta on kääntynyt parempaan.Brasilia on ollut pitkään Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Yksittäiset kaupat ovat euromääräisesti erittäin suuria. Suomesta Brasiliaan on matkannut erityisesti raskaan teollisuuden koneita ja laitteita, erilaisia kemikaaleja sekä lannoitteita. Maa tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös pk-yritysten viennille.Relander huomauttaa, että Finnveran vientitakuuvastuiden määrällä mitattuna Brasilia on edelleen kolmen suurimman poliittisen riskin maan joukossa.– Takuukysyntä on jatkuvaa ja varsin laajaa, vaikka sellu- ja telepuolella on ollut aiempaa hiljaisempaa. Investointien maan infrastruktuuriin odotetaan lähivuosina jälleen virkistyvän. Se tuo mahdollisuuksia suomalaisviejille, Relander sanoo.Kasvu pitää maassaKehittyvä talous houkutteli Valmetin Brasiliaan yli 50 vuotta sitten.Valmetin nykyinen painopiste Brasiliassa on sellutuotannon teknologioissa sekä siihen liittyvissä automaatio- ja palveluratkaisuissa.Viimeisen viiden vuoden aikana Valmet on toimittanut Brasiliaan kaksi suurta sellutehdasta. Toimitusten arvo on ollut satoja miljoonia euroja. Sen lisäksi Valmet on perustanut palveluliiketoimintaa alueelle. Tällä hetkellä yrityksellä on Brasiliassa noin 500 työntekijää viidessä eri toimipisteessä. Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Bertel Karlstedt kertoo, että Brasilian talous ja poliittinen järjestelmä ovat Eurooppaan verrattuna paljon epävakaampia.– Epävakaus luonnollisesti vaikuttaa meihin ja asiakkaisiimme. Brasiliassa on ollut voimakkaita kasvun vuosia esimerkiksi vuodesta 2002 vuoteen 2011. Toisaalta maassa on ollut myös viime vuosien kaltaisia lama-aikoja. Toimintaympäristö on silti meille houkutteleva, sillä toimimme globaaleilla markkinoilla ja haemme kasvua kehittyvistä alueista.Karlstedt sanoo, että asiakkaiden tuottamasta sellusta merkittävä osa menee vientiin.– Globaalit markkinat ohjaavat voimakkaasti asiakkaidemme investointeja ja liiketoiminnan kannattavuutta. Reilun kymmenen vuoden aikana Brasiliaan on rakennettu maailman suurimpia sellutehtaita.Karlstedtin mukaan Brasilian vuotuinen inflaatio on ollut viime vuosina noin kuuden prosentin luokkaa. Vuonna 2015 inflaatio tosin nousi yli kymmenen prosentin.– Voimakas inflaatio vaikuttaa niin palkkoihin kuin erilaisiin toimitussopimuksiinkin.Brasilia ei ole ollut Valmetille helpoin mahdollinen toimintaympäristö. Kilpailu selluteknologian toimittajien kesken on erittäin kovaa.– Valmet on yksi johtavista toimijoista Brasiliassa, mutta myös uusia kilpailijoita tulee markkinoille. Olemme kehittäneet sekä omaa paikallista tuotantoa että tuotantoa kumppaniverkoston kanssa. Meidän on toimittava näin, jotta pystymme varmistamaan kilpailukyvyn ja toisaalta selviämme tuontitulleista ja veroista.Karlstedt huomauttaa, että Brasilian hallinto on pyrkinyt ohjaamaan tuotantoa maan sisälle tuontitullien ja verojen avulla.– Tullien purkamiseen on paineita. Maan sisäinen tilanne saattaa ajaa asioita myös toiseen suuntaan.Paikalle suuntaavan yrityksen on Karlstedtin mielestä syytä varautua myös siihen, että Brasiliassa yritykset kantavat sosiaalista vastuuta panostamalla hyväntekeväisyyteen erityisesti niillä alueilla, joilla yritys toimii.– Valmet antaa merkittävää tukea paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Instituto Ayrton Sennalle ja Instituto Ecofuturolle. Tuettavien ohjelmien tavoitteena on tukea peruskoulutusta ja ympäristönsuojelua. Lisäksi olemme lahjoittaneet vanhoja tietokoneita koululle ja keränneet varoja päiväkodille.FAKTA: Brasilia Finnveran määrittelemä, maan maksukykyä kuvaava maaluokka on 5/7 (välttävä maksukyky). Bruttokansantuote: Noin 1 603 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 7 838 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: -3,6 % (2016). Tälle vuodelle odotetaan 0,6 prosentin kasvua. Inflaatio: 10,7 (2015). Vienti: 170 miljardia euroa (2015). Tuonti: 152 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Brasiliaan oli vuonna 2016 noin 381 miljoonaa euroa. Päätoimialat: maatalous, kaivosteollisuus ja selluteollisuus. Valuutta: Brasilian real: 1 eurolla saa 3,3 realia. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliKuva: Mika Relander, Finnvera