Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Artikkelit
28.11.2017
Uusi rahoitusmalli sinetöi yritysten liiton – Paloff Group sai vauhtia kasvulainasta ja yrityskaupasta

Kasvua hakevat pk-yritykset törmäävät säännöllisesti lasikattoihin, joiden läpäiseminen on vaikeaa. Ensimmäinen lasikatto tulee tutkitusti vastaan 1–1,5 miljoonan euron liikevaihdon kohdalla ja toinen lasikatto 4–5 miljoonassa. Finnveran kasvulaina pönkitti äskettäin perustetun Paloff Groupin omaa pääomaa. Yrityskauppa kasvatti yrityksen uudelle tasolle.Sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin erikoistuneen Aronian toimitusjohtaja Sammy Lindholm (kuvassa oik.) sanoo huomanneensa lasikatot myös omassa työssään. Aronia on tehnyt noin tuhat erilaista yritysjärjestelyä.–Selkänahasta repimällä yritys pääsee liikevaihdossa miljoonaan, mutta sen jälkeen pitäisi osata palkata työnjohtoa ja delegoida. Neljän miljoonan jälkeen täytyy rakentaa oikeasti toimiva hallinto ja ohjata tekemistä lukujen valossa.Lindholmin mukaan lasikattojen ylittäminen vaatii yritysten omistajilta aiempaa suurempaa riskinottoa ja näkemystä tulevasta.Paloturvallisuuteen erikoistuneessa Paloff Groupissa tunnistetaan lasikattojen olemassaolo. Koko konserni on itse asiassa syntynyt sen ansiosta, että yrittäjät halusivat viedä yrityksensä seuraavalle tasolle.Paloff Groupin muodostavat sprinklerisuunnitteluun erikoistuneet Novecom ja sen tytäryhtiö Hewal sekä JH-Sprinkleriurakointi ja sen tytäryhtiö JH-Sprinklerihuolto. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 7,1 miljoonaa euroa, ja sillä on 50 työntekijää.–Huomasimme ja tunnistimme itse, että paukut loppuivat. Kun yrittäjät pelaavat omilla rahoillaan, niin kynnys ottaa riskiä on suuri. Nyt meillä on isompi kokonaisuus, sanoo Paloff Groupin toimitusjohtaja Jarkko Tuuri (kuvassa toinen vas.).Hän perusti Novecomin yhtiökumppaninsa kanssa viisi vuotta sitten. Novecom törmäsi ensimmäiseen lasikattoon, JH-Sprinkleriurakoinnin vetäjä Jani Hämäläinen (kuvassa toinen oik.) kumppaneineen toiseen.–Tiesimme, että kapasiteetti tulee vastaan tietyllä liikevaihdon tasolla. Iso kysymys oli se, miten pystymme jatkamaan kasvua, Hämäläinen kertoo.Motivaatio tallellaKummankaan yrityksen vetäjiä ei innostanut malli, jossa päätäntävalta olisi siirtynyt ulkopuolisille. Hämäläisen mukaan vieras omistus olisi heikentänyt motivaatiota.Konsernin osakkeenomistajina jatkavat kaikki yhtiöiden aiemmat omistajat. Yritysjärjestelijä Aronia on mukana vähemmistöomistajana.Aronian Lindholm allekirjoittaa yrittäjien näkemyksen motivaatiosta. Yhtiö on kehittänyt omaa Kimppa-nimistä konseptia, jonka tavoitteena on luoda yrittäjävetoisia yhteenliittymiä.–Yritysten pitää saada yhteenliittymästä sellaista arvoa, mitä ne eivät yksin pysty saavuttamaan eli lisää kasvua. Paloffin mukana syntyi paloturvallisuutta parantava kokonaisuus. Tällaisen mallin pitää olla kaikin puolin avoin, Lindholm sanoo.Haltuunotto vie aikaaNeuvottelut yhteenliittymästä kestivät 5–6 kuukautta. Niissä sovittiin muun muassa arvonmäärityksestä, konsernin omistusosuuksista, omistajien uusista rooleista ja haltuunotosta.–Aronia oli neutraalina tahona ratkaisevassa roolissa. Yrittäjien voimin yhteenliittymää ei olisi saatu aikaiseksi. Työskentelytapa on nyt muuttunut ammattimaisempaan suuntaan. Meillä on budjetoidut myyntitasot seuraavalle viidelle vuodelle ja kansainvälistymisen selvittäminen on kirjattu mukaan, Tuuri kertoo.Aronian osakas Kaisa Arovaara vastaa kokonaisuuden haltuunotosta. Hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään on toimitusjohtajan työn tukeminen ja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen.To do -lista on aika pitkä, ja haltuunotto vie aikaa. Esimerkiksi henkilökunnan me-henki ei synny hetkessä. Yhteisiä tapaamisia tarvitaan paljon, Arovaara sanoo.Rahoitus elintärkeäOsapuolet myöntävät, että rahoituksen järjestyminen oli elinehto yhteenliittymän toteutumiseksi. Rahoitukselle oli tarvetta, sillä yritykset myytiin perustetulle konsernille. Ensin piti vahvistaa konsernin omaa pääomaa.–Finnveralla oli ratkaiseva rooli. Se myönsi meille kasvulainan, joka vaikutti muun rahoituksen saatavuuteen, ehtoihin ja hintaan, Tuuri kuvaa.Finnveran ohjelmapäällikön Kalle Åströmin mukaan kasvulainalla tuetaan nimenomaan yrityksen omaa pääomaa. Kasvulaina on juniorilaina eli alisteinen muille normaaleille pankkilainoille.Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.–Kasvulaina on hyvä tuote. Se ei koske pelkästään yritysostoja, vaan sitä voidaan myöntää kasvuloikkiin ja kansainvälistymiseen. Meidän toiveissamme on, että kaikki pankit hyödyntäisivät tuotteen ominaisuudet, Åström sanoo.Kuvateksti: Aronian Sammy Lindholm ja Kaisa Arovaara sekä yrittäjät Jarkko Tuuri ja Jani Hämäläinen ovat avainasemassa, kun Paloff Groupille rakennetaan uutta yrityskulttuuria. Muut osakkaat konsernissa ovat Tomi Parkkinen, Jouni Tuuri, Jarmo Kemppainen, Petteri Tikkunen ja Marko Suolahti.FAKTA: Mikä kasvulaina? Kasvulaina on vakuudeton laina, jonka tavoitteena on pönkittää yrityksen omaa pääomaa. Laina on niin sanottu vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Kasvulaina on juniorilaina eli se on alisteinen seniorilainoille. Käytännössä yrityksen pitää hoitaa ensin kaikki seniorilainavelvoitteet. Finnvera voi myöntää kasvulainaa yli kolme vuotta toimineille pk- ja midcap-yrityksille. Se on tarkoitettu kasvu- ja kansainvälistymishankkeisiin tai yritysjärjestelyihin. Yrityksen omarahoitusosuuden pitää olla vähintään 20 prosenttia. Lisäksi muiden rahoittajien osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia. Lue lisää kasvulainasta lisää. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
24.11.2017
Pieni Sri Lanka ehostaa kasvojaan kiinalaisella rahalla

Kiinalaisen unelman eli uuden silkkitien lonkerot ulottuvat laajalle. Hyvänä esimerkkinä tästä on pieni Sri Lanka, jonka satamiin ja muuhun infrastruktuuriin kiinalaiset investoivat parhaillaan satoja miljoonia euroja. Suomalaisyrityksille suhteellisen tuntematon maa pyrkii tärkeäksi väliasemaksi meriliikenteessä.Syynä investointi-innolle on saarivaltion sijainti.–Kaikki Aasian meriliikenne ohittaa käytännössä Sri Lankan. Kiina toivoo siitä väliasemaa kuljetuksille, sanoo Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.Sri Lanka myös markkinoi, että sillä on vapaakauppasopimukset muiden lähialueen valtioiden kanssa. Näin se toimisi hyvänä porttina isoille markkinoille, kuten naapurimaa Intiaan.Saarivaltion kiinnostus merenkulun infrahankkeisiin ja erityisesti valvontaan on nyt kova. Projektien toteuttamiseen tarvitaan kiinalaisten lisäksi muitakin ulkomaisia yrityksiä. Suomen vahvuutena on yli 3 000 yrityksen muodostama meriklusteri.Pääministeri Ranil Wickremesinghen vierailu Suomeen lokakuussa nosti esiin myös muita kiinnostuksen kohteita. Homasen mukaan suomalainen terveysteknologia, energiasektori, voimalaitokset, cleantech ja koulutus olivat mukana keskusteluissa.–Kannattaa huomioida, että pääministerin vierailu kohdistui vain Suomeen ja muut Pohjoismaat jätettiin väliin. Suomalaisen elinkeinoelämän tarjontaa pidettiin erityisen kiinnostavana. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä otti Sri Lankan pääministerin Ranil Wickremesinghen vastaan lokakuussa Helsingissä. Tapaamisessa keskusteltiin vientikauppojen mahdollisuuksista Sri Lankaan.Vientipotentiaalia myös suomalaisille - kaupan varmistamiseen esimerkiksi remburssiSri Lankan jättimäiset investoinnit ja tärkeä sijainti eivät ole vielä saaneet suomalaisyrityksiä laajalti liikkeelle. Tullin tilastojen perusteella yritysten tavaravienti Sri Lankaan oli viime vuonna vaivaiset 9,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alkupuolella vienti on ollut sitäkin vaatimattomampaa.Vertailun vuoksi, suomalaisyritykset vievät naapurimaa Intiaan tavaraa yli puolella miljardilla ja Pakistaniinkin 60 miljoonalla eurolla.–Sri Lankassa toimintaympäristö on helpompi kuin esimerkiksi Bangladeshissa tai Pakistanissa. Maa on ketterä ja tuotannollisesti korkeamman tason kumppani esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa, Outi Homanen kertoo.Hänen mukaansa yritysten on hyvä huomioida, että englanti on saarivaltiossa käytännössä virallinen kieli. Brittiläinen historia näkyy myös pankkijärjestelmässä. Sitä Homanen kuvaa luotettavaksi ja toimivaksi.Finnvera suosittelee vientikaupan varmistamista remburssilla varsinkin, jos kyseessä on uusi ostaja. Sri Lankaan voidaan tapauskohtaisesti harkita myös Finnveran vientitakuun myöntämistä keskipitkän tai pitkän maksuajan viennin rahoitukseen.Rahoitusta investointeihinYli 20 miljoonan asukkaan Sri Lankalla on oma synkkä menneisyytensä, sillä vuosikausia kestänyt sisällissota jätti jälkensä. Uusi poliittinen johto on kuitenkin valmis muutokseen.Saarivaltio pyrkii houkuttelemaan turisteja ja kasvattamaan tekstiiliteollisuuden vientiä. Yksi tärkeimmistä vientivalteista on tee.Homanen sanoo, että Sri Lankan talous on kasvanut 5–8 prosentin vauhtia. Viime vuosina vauhti on tosin hidastunut alle viiteen. Talouskasvulla on myös käänteinen puolensa. Sri Lanka on noussut Maailmanpankin luokituksessa alemman keskitulon maiden luokkaan, mikä tarkoittaa pehmeäehtoisen kehitysrahoituksen vähentymistä.Sri Lanka pystyy kuitenkin hyödyntämään monia osittain pehmeäehtoisia rahoitusmuotoja. Maahan suuntautuviin hankkeisiin voi hakea muun muassa Suomen ulkoministeriön hallinnoimaa, kehittyvän maan julkisen sektorin investointeihin tarkoitettua rahoitusta (PIF).–Yksi Sri Lankan suurimmista riskeistä on valtion velkaantuminen. Innokkaat investoinnit lisäävät velkaantumista, mutta toisaalta investointeja tarvitaan talouskasvun perustaksi, Homanen sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoLue lisää vientitakuutoiminnasta täältäKatso Finnveran maaluokitukset täältäLue myös: Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkia pk-yrityksille

Artikkelit
22.11.2017
Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkiä pk-yrityksille

Monelle pk-yritykselle lähtö vientikauppaan ja ulkomaankaupan rahoitukseen voi tuntua melkoiselta seikkailulta. Seikkailuun voi kuitenkin lähteä, kun valmistautuu huolella. Finnvera kutsui pk-vientiyrityksiä treffeille ja esitti 8 simppeliä mutta tarkkaan harkittua kysymystä. Näihin vastaamalla mahdollisesti tuottelias vientimatka voi alkaa.1. Onko viennin osuus liikevaihdostasi merkittävä?Jos vastaat kyllä, potentiaalia yhteistyöllemme löytyy! Ulkomaankauppaan liittyvien riskien hallinta ja niiltä suojautuminen on yrityksellesi tärkeää, koska riskien toteutumisesta voisi koitua suuria taloudellisia tappioita toiminnallesi.                              2. Pidätkö eksotiikasta ja liittyykö vientikauppojesi kohdemaihin riskejä?Riskit voivat liittyä muun muassa seuraaviin tilanteisiin: sota, kapina, vallankumous, luonnonkatastrofit, ostajan maan lainsäädäntö tai viranomaisten toimet kuten valuutan siirto- tai vaihtorajoitukset, pakkolunastukset tai kansallistaminen. Finnveran takuilla voit poistaa liiallisesta eksotiikasta aiheutuvia maariskejä.3. Onko kumppanisi ihan uusi tuttavuus?Jos kumppanisi maksukyvystä tai maksuhalusta ei ole kertynyt aiempia kokemuksia, kumppanin toimintatapojen ja luotettavuuden arvioiminen voi olla haastavaa. Finnveran takuilla voit poistaa kauppakumppaniisi liittyvät luottoriskit. Riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös vakiintuneissa kauppasuhteissa ja maksutavan valintaan kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota.4. Tarvitsetko lainaa vientituotteen valmistamiseen?Finnvera kantaa toimintaasi liittyvät luottoriskit, jolloin saat pankista helpommin lainaa. Eli anna vain mennä täysillä!5. Jos kauppa peruuntuu valmistusaikana yrityksestäsi riippumattomista syistä ja ostaja tekee oharit, onko uuden kumppanin löytäminen ja vekottimesi myyminen vaikeaa?Viejälle syntyy kustannuksia tuotteen valmistamisesta. Mitä räätälöidymmästä ja merkittävämmästä kaupasta on kyse, sitä vaikeampaa on löytää uusi ostaja ja sitä tärkeämpää viejän on suojautua alkuperäisen kumppanuussuhteen kariutumiseen liittyviltä riskeiltä. Finnveran takuilla voit kattaa syntyneet valmistuskustannukset vahingon sattuessa.6. Vaatiiko kumppanisi jotain vakuuksia varmistuakseen toimituskyvystäsi?Kauppakumppanisi on helppo saada pankiltasi takaus toiminnastasi aiheutuvien epävarmuuksien varalle, kun pyydät Finnveralta pankillesi vastatakauksen. Järkevät ostajat eivät kuitenkaan sokkona luota toimituskykyysi, vaan pyytävät vähintäänkin ennakkomaksunsa vakuudeksi takauksen.7. Myönnätkö maksuaikaa kumppanillesi ihan itse?Mitä pienempi ennakkomaksu ja mitä pidempi maksuaika, sitä kovempi rasite kaupasta syntyy kukkarollesi ja sitä tärkeämpää on maksun saantiin liittyviltä riskeiltä suojautuminen. Finnveran takuut ovat turvanasi, jos päätät itse ryhtyä luotottajaksi ja myönnät maksuaikaa kumppanillesi.8. Haluaisitko maksun kaupasta nopeasti kassaan?Maksuajan tarjoaminen saattaa olla kaupan voittamisen kilpailuvaltti. Anna pankkisi rahoittaa kumppanisi tarvitsema maksuaika sen sijaan, että rahoitat sen itse. Finnvera poistaa rahoitukseen liittyvät riskit pankiltasi, kumppanisi saa maksuaikaa ja oma likviditeettitilanteesi paranee saatavien kilahtaessa rahaksi kassaan.Muista myös riskipolitiikkaUlkomaankauppaan liittyy monenlaisia riskejä eikä kaikilta voi suojautua. Vältä kuitenkin turhien riskien ottamista tilanteissa, joihin löytyy suojautumiskeinoja. Olethan huolellisesti arvioinut, millaisia riskejä siedät tietoisesti itse ja millainen riskitaso on yrityksellesi hyväksyttävä? Riskien hallintaa varten on hyvä tehdä kirjallinen riskipolitiikka, jonka mukaisesti kaikki päätökset riskinotosta tehdään. Riskipolitiikan teko lähtee riskien tunnistamisesta sekä niiden suuruuden ja todennäköisyyden arvioinnista.Erilaiset riskeiltä suojautumisen keinot kannattaa käydä huolella läpi ja arvioida niiden kustannuksia riskin toteutumisen aiheuttamaan mahdolliseen taloudelliseen tappioon nähden. Riskit tulisi analysoida jo ennen kauppaneuvotteluja, jotta kaupan kannattavuus tulee varmistettua ja suojautumisen kustannukset sisällytettyä kauppahintaan.Mitä ajatuksia kysymykset herättivät yrityksessäsi? Ovatko omat vastauksesi valmiina?Seuraa Finnveraa somessa ja osoitteessa Finnvera.fi/uutishuone. Lisätietoja vientikaupan rahoitusvaihtoehdoista ja riskeiltä suojautumisesta löydät päänavigaation Vienti-otsikon alta.Ota yhteyttä:Finnveran rahoitusneuvonta 029 460 2580 (arkisin 9.00–16.15).Jätä yhteydenottopyyntö.Lue lisää aiheista:Vientikaupan luottoriskitVientitakuutoimintaMaaluokitukset ja maaluokituskartta

Artikkelit
13.11.2017
Iso verkosto varmistaa laivan rakentamisen

Yksi miljardiluokan laivakauppa poksauttaa kuohujuomapullot auki muuallakin kuin pelkästään Turun telakalla. Jättiristeilijän suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuu useita veturiyrityksiä ja satoja alihankkijoita ympäri Suomea. Konecranes toimittaa jättimäisen nosturin telakalle, turkulaisyritys puolestaan suunnittelee laivoihin sisustuksia. Havainnekuva Turun telakalta kertoo, minkälaisiin korkeuksiin Konecranesin uusi nosturi nousee. Takana vanha nosturi, joka myös jatkaa telakan käytössä.Suomeen on syntynyt maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen meriteollisuuden klusteri. Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 13 miljardia euroa.Noin joka kolmas meriklusterin yrityksistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa klusterin ytimen muodostaa saksalaisen Meyerin omistuksessa oleva Turun telakka.Yksi nostalgisimmista hetkistä Turun telakalla koetaan ensi vuoden toukokuussa, kun Konecranesin toimittama jättimäinen telakkanosturi on käyttövalmis. Yhtiön ensimmäinen Goliath-luokan telakkanosturi toimitettiin yli 40 vuotta sitten, sekin Turkuun.Vanha nosturi jää myös käyttöön ja sen modernisointiprojekti on käynnissä. Lisäksi Konecranesilla on molemmista nostureista huolenpitosopimus.- Ei näitä tilaisuuksia voi jättää käyttämättä. Kauppa on meille yksi merkittävimmistä, sanoo Konecranesin vientikauppojen rahoituksesta vastaava johtaja Matti Malminen.Nosturin maksimikorkeus on 120 metriä ja nostokyky 1 200 tonnia. Hitsausvaiheeseen liittyy yksi erikoisuus, sillä nosturin tilannut telakka on toiminut pääkannattimen hitsaustöissä Konecranesin alihankkijana.- Kaikki kriittiset komponentit tulevat Suomesta Konecranesin tehtailta. Vaihteet, sähköjärjestelmät ja nostokoneisto ovat nosturin sydän, kertoo projekti-insinööri Vesa Pietilä.Hän on ollut mukana nosturiprojektissa lähes neljä vuotta. Varsinainen toimitusaika laitteelle on kaksi vuotta.Rahoituksella rooli kaupoissaPietilä ja Malminen pitävät osaavaa alihankintaverkostoa onnistumisen edellytyksenä niin Konecranesille kuin koko telakalle. Ketju on iso ja alihankkijoilta vaaditaan laatua sekä toimitusvarmuutta.- Olemme panostaneet alihankkijaverkostoon paljon ja haluamme, että se toimii. Yrityksiä koulutetaan ja niitä valvotaan, Malminen vahvistaa.Telakkakaupan arvo on Konecranesille 35 miljoonaa euroa. Se on vain murto-osa pörssiyhtiön yli kolmen miljardin euron liikevaihdosta.Kansainväliset, kymmeniin miljooniin euroihin yltävät kaupat vaativat usein rahoitusjärjestelyjä. Niin sanottu ”Lex Jordan” antoi Finnveralle mahdollisuuden myöntää takuita myös kotimaisiin projekteihin, jotka edistävät suomalaista vientitoimintaa. Nosturitoimitus Turun telakalle on tästä hyvä esimerkki.- Finnvera ja SEB Leasing Oy ovat järjestelleet rahoituksen. Meillä on tälläkin hetkellä neljä muuta isoa vientikauppaa auki, missä ostajaluotto tai Finnveran vientitakuut ovat merkittävässä roolissa tilausten varmistamiseksi, Malminen sanoo.Verkoston voimallaLaivojen sisustusratkaisuihin erikoistuneen Naval Interior Teamin (NIT) toimitusjohtaja Jari Suominen nostaa Turun telakkaklusterin yhdeksi neljästä merkittävimmästä globaalista verkostosta. Kolme muuta sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa paikallisten telakoiden yhteydessä.- Turun suurin kilpailuvaltti on se, että tärkeä teknologia on verkostolla. Muualla telakat pitävät sen itsellään, Suominen kertoo.- Turun telakka on meille elintärkeä. Täällä on mahdollista kehittää toimintoja helpommin ja tuoda uusia innovaatioita käyttöön, hän jatkaa.Vuosituhannen alussa perustettu perheyritys on kokenut Turun telakan laskun ja nousun. Yhtiön johto päätti kansainvälistyä, kun telakan tulevaisuus oli vaakalaudalla korealaisomistuksessa.- Pääsimme Saksan telakoille ja Japaniin. Hetken aikaa olimme myös Ranskassa, mutta Japanissa oli suurin tarve. Niiden avulla nousimme, Suominen muistelee.NIT:n yli 77 miljoonan euron liikevaihdosta 75 prosenttia tulee ulkomailta. Yhtiön kasvuluvut ovat huimat, sillä vielä muutama vuosi sitten liikevaihto oli kymmenesosa nykyisestä.Suomisen mukaan NIT kuuluu harvaan kokonaistoimittajien yritysryhmään. Tärkeintä onnistumisen kannalta on yhteistyö telakan, varustamon ja arkkitehtien kanssa.Laivaprojekteissa yhtiön omat työntekijät ovat projektinjohtajina, tekevät suunnittelun ja ostot, johtavat logistiikkaa ja toimivat työmaavalvojina. Materiaalit ja asennustyöt tulevat pääosin alihankkijoilta.- Kaikki ratkaisut joudutaan miettimään alusta. Avain onnistuneeseen projektiin on osaava tiimimme. Tehokkaiden tiimien rakentaminen on todella haastavaa, Suominen vahvistaa.Toimitusjohtaja pitää Finnveran roolia merkittävänä koko klusterin kannalta.- Emme olisi itse päässeet ulkomaille ilman Finnveran rahoitusta. Joudumme hommaamaan telakoille aina vakuuden. Lisäksi tarvitsemme käyttöpääomaa suunnittelu- ja valmistusvaiheessa.Finnveran saamien uusien vientitakuuhakemusten euromäärä nousi viime vuonna ennätystasolle 14,6 miljardiin euroon. Vahva kysyntä johtuu erityisesti telakkateollisuuden tilauskannan kasvusta. Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo, että meriklusterin menestys heijastuu koko Suomeen ja satoihin yrityksiin. Ensimmäisellä kehällä ovat kokonaistoimittajat, kuten NIT. Ne tarvitsevat toimitusvakuuksia ja muuta projektirahoitusta.Rahoitustarpeet valuvat verkostossa alaspäin myös kokonaistoimittajien alihankkijoille.- Yrityksillä on nyt matala kynnys kansainvälistyä, kun Saksassa on toinen Meyerin telakka. Osaamista pölytetään ristiin. Suomalaisia alihankkijoita myös lähestytään, sillä heillä on hyvä maine. Meille tulee jatkuvasti kyselyitä rahoituksen saamisesta, Pelkonen sanoo.FAKTA: Viennin veturit, meriklusteri Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että Suomen meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Näistä puolet ovat osakeyhtiöitä, joiden tilinpäätöstiedot ovat saatavilla. Meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto oli 13,0 miljardia euroa vuonna 2015, ja yritykset työllistivät noin 49 000 henkilöä. Meriklusterin yritykset keskittyvät Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Brahea-keskuksen tutkimuksesta selviää, että vajaat kolmannes meriklusterin yrityksistä sijaitsee Turun ympäristössä. Turun klusterin ydin on telakka. Telakan tilauskirja ulottuu vuoteen 2024 asti. Tilauskirjassa on kahdeksan matkustajalaivaa. Varsinais-Suomessa on myös kasvava autoteollisuuden ja kaivosteollisuuden klusteri. Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi suurin vientimaakunta euroissa mitattuna ja kolmanneksi suurin vientiyritysten lukumäärän perusteella. Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä. Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä. Lue lisää ostajaluotoista täältä. Teksti: Kimmo Koivikko Lue myös: Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla

Uutiset
09.11.2017
Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla – Royal Caribbean Cruises -varustamon alustilaus on Finnveran kaikkien aikojen suurin rahoitushanke

Finnvera osallistui lokakuussa Royal Caribbean Cruises Ltd. -varustamon kahden risteilyaluksen rahoitukseen järjestämällä varustamolle yhteensä yli 2,5 miljardin euron ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kyse on varustamon ja Meyer Turku Oy:n vuonna 2016 julkistamiin aiesopimuksiin liittyvä rahoitus ostajalle. Nyt toteutuvat alustilaukset ovat vientikauppoina erittäin mittavia ja niiden positiiviset kerrannaisvaikutukset näkyvät työllisyys- ja alihankintavaikutuksina useiden vuosien ajan. Kuvan alus on RCCL-varustamon Allure of the Seas, joka rakennettiin Turussa vuonna 2010.Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2017 alusta pääosin alusrahoituksen kasvaneen kysynnän vuoksi.–Viennin näkymien ja työllisyysvaikutusten kannalta on hienoa, että tilauksia on tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Tämä antaa monelle meriklusteriin kuuluvalle yritykselle mahdollisuuden investoida ja suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Vientitakuulaitoksena Finnveralla on iso rooli rahoitushankkeissa maksuaikojen ollessa pitkiä, ja rahoituksessa tehtiin jälleen myös vientitakuulaitosten välistä yhteistyötä, tällä kertaa Saksan Euler Hermesin kanssa, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Finnvera tarjosi kaupan järjestäjäpankille takuut 12 vuoden ostajaluotolle, jotka rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.ICON 1 ja 2 -alusten luovutukset telakalta tilaajalle tapahtuvat vuosina 2022 ja 2024. Alukset tulevat olemaan ennätyksellisen energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ympäristöystävällisiä. ICON 1 ja 2 käyttävät pääpolttoaineenaan LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua. Osa aluksen energiankulutuksesta on tarkoitus kattaa polttokennoilla.Finnveran historian suurin alusrahoitushankeKuluneen vuoden aikana Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto on osoittanut tarpeellisuutensa. Tammi–kesäkuun aikana Finnvera tarjosi vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi: Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi–kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5).Nyt järjestetty yli 2,5 miljardin euron rahoitus on suurin alusrahoitus, jossa Finnvera on ollut mukana ja samalla Finnveran historian suurin yksittäinen rahoitushanke. Paitsi että kyse on suurista rahoitus- ja vientihankkeista, ne ovat myös mittavia hankkeita työllisyyden edistämiseksi.–Yksittäisten suurten vientikauppojen saaminen Suomeen voi merkitä satoja tai jopa tuhansia henkilötyövuosia viejäyrityksessä ja alihankintaverkostossa, jota se hyödyntää. Selvitysten mukaan Suomen meriklusteriin kuuluu 3 000 yritystä. Kahden suuren risteilyaluksen rakentaminen tuo töitä jopa kaksikymmentäviisituhatta henkilötyövuotta, eli vaikutukset ovat erittäin merkittävät, Haarasilta sanoo.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 029 460 2601Lue myös: Iso verkosto varmistaa laivan rakennuksen

Artikkelit
07.11.2017
Omistajanvaihdoksista lisää toivottua dynamiikkaa pk-yrityskenttään

Pk-yritysten kasvulla on huomattava merkitys työpaikkojen syntymiselle ja laajemminkin talouden kehitykselle. Siksi pk-yritysten näkymiä seurataankin tarkkaan: ovatko yritykset valmiita investoimaan tai mikä on kansainvälistymishalukkuuden aste. Selvää on, että investoinneissa on varovaisuutta, ja vientiä harjoittavia pk-yrityksiä on Suomessa suhteellisen vähän.Pk-yrityskannan selkärangan muodostavat perinteisten alojen yritykset, jotka kuitenkin juhlapuheissa jäävät toisinaan startuppien varjoon. Miten nämä perinteiset yritykset ja kasvunälkäiset uudet yrittäjät saadaan kohtaamaan? Tässä voi piillä lääke kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen.Valtaosassa pk-yrityksiä omistus, hallitus ja ylin johto ovat pääosin samoissa käsissä. Monissa tapauksissa yhtiön uudistumiseen ja uuden kasvu-uran hakemiseen johtavan prosessin luontevimpana herätteenä toimiikin omistuksen vaihtuminen.  Jatkava omistajataho voi olla uusi yrittäjä tai yrittäjätiimi, sijoittaja tai toinen yritys. Joskus voidaan puhua sukupolvenvaihdoksesta. Tilanteet ovat moninaisia, mutta lähes poikkeuksetta ostajan suunnitelmissa on toiminnan kehittäminen, yrityksen uudistaminen ja hyvin usein myös kasvun hakeminen. Finnveralla on hyvä näköala suomalaiseen pk-yrityskauppakenttään; olemme vuosittain mukana noin tuhannen pk-yrityksen erilaisen omistajanvaihdoksen rahoittamisessa. Arvioimme, että niistä liki kolmannes yltää omistajanvaihdosta seuraavien kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosentin vuotuiseen kasvuun, jota voi pitää toimintansa jo vakiinnuttaneille pk-yrityksille varsin hyvänä saavutuksena.Yleisessä keskustelussa törmää toisinaan mainintaan yrityskauppojen riskisyydestä. Omaan aineistoomme perustuen näemme asian toisin: monilla mittareilla mitattuna rahoitettujen yrityskauppojen jälkeinen ”selviytymisaste” on varsin korkea. Yrityskaupan kautta uuden elämän saanut yritys on paljon todennäköisemmin toiminnassa vielä kolmen ja jopa viiden vuoden päästä kuin aivan puhtaalta pöydältä käynnistetty yritys. Yrityskauppa tai osakkuus väylänä yrittäjyyteen on mielenkiintoinen vaihtoehto, joka voisi samalla olla yksi linkki toimintansa vakiinnuttaneiden pk-yritysten ja kasvuhakuisten tuoreiden yrittäjien välillä.Voisi väittää, ettei omistajanvaihdosten roolia pk-yrityskentän dynamiikassa ole ilmiönä vieläkään täysin ymmärretty, ja asia kaipaisi laajempaa huomiota. Eri tavoin tapahtuva omistajanvaihdosten edistäminen tai pk-yrityskauppamarkkinan kiihdyttäminen on mielenkiintoinen mahdollisuus, joka osaltaan edistää pk-yritysten kasvuhakuisuutta, vientikaupan yleistymistä, digiloikkaa ja samalla kasvua pienyritysvaltaisuudesta kohti suurempia yrityskokoluokkia.Janne KoivuniemiAluepäällikkö, FinnveraLue lisää omistajanvaihdoksista.Yrittäjäksi yrityskaupan kautta.Lue myös: Yrityskauppa onnistuu kovalla prosentilla.

Artikkelit
26.10.2017
Energia imee yritykset yhteen Vaasassa - Rahoitus usein isossa roolissa vientikaupoista kilpailtaessa

Pohjanmaalle on syntynyt vuosien aikana poikkeuksellinen yrityskeskittymä, jossa yritykset ruokkivat toinen toistaan kasvuun. Yhteisenä nimittäjänä klusterille on energia. Wärtsilä on yksi vientivetureista. Kasvuyritys WE Tech aikoo leikata laivojen öljynkulutusta kolmanneksella, kertoo toimitusjohtaja Mårten Storbacka.Energiaklusterin luvut ovat vakuuttavat. Klusteriin kuuluu noin 150 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli neljä miljardia euroa. Yrityksissä työskentelee 11 000 työntekijää, heistä yli tuhat tuotekehityksessä.Yksi Vaasan alueen kovista kasvuyrityksistä on laivojen energiatehokkuuden parantamiseen erikoistunut WE Tech. Yrityksen visiona on leikata laivojen öljynkulutusta globaalisti kolmanneksella.Toimitusjohtaja Mårten Storbacka pitää Vaasan vahvuutena laajaa osaajien verkostoa. Yhtiön ydinjoukko oli töissä muissa klusteriyrityksissä ennen WE Techin perustamista.- Hyödynnämme toinen toisiamme. Win-win-strategia on täällä aika voimakasta, Storbacka sanoo.WE Tech käyttää kestomagneetti- ja taajuusmuuttajateknologiaa. Yksinkertaistettuna laivoihin asennettava akseligeneraattori tuottaa sähkön, kun laiva liikkuu merellä. Laivan apumoottorit voi sammuttaa ja polttoaineen kulutus laskee.Yhtiön kumppaneina ovat muun muassa tuulivoimayritys The Switch ja Danfoss Drives eli entinen Vacon.- Olemme meidän alamme veturi. Hoidamme asiakkaalle koko elinkaaren, aina myynnistä huoltoon, Storbacka kertoo.Veturin rooli ja kumppanuus isompien yritysten kanssa kiinnostaa myös alihankkijoita. Toimitusjohtajan mukaan pienemmät yritykset haluavat tehdä yhteistyötä ja toisaalta WE Tech kartoittaa itsekin koko ajan sopivia kumppaneita.WE Techin liikevaihto oli viime vuonna 6,2 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle ennuste on 12 miljoonaa euroa. Kasvupotentiaalia on paljon, sillä rahtilaivoja tilataan vuosittain satoja.- Kilpailijamme ovat isoja kansainvälisiä yrityksiä. Olemme kuitenkin keihäänkärkeä tekniikassa. Meillä on nykyään myös erinomainen referenssilista jo myydyistä projekteista. Potentiaalinen asiakas katsoo, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Lisäksi hyödynnämme kumppaneidemme huoltoverkostoa. Verkostomme kattaa yli 50 maata, Storbacka sanoo.Veturit opettavatSuomen energiaviennistä lähes kolmasosa on lähtöisin Vaasan alueelta. Finnveran Länsi-Suomen alueen aluepäällikön John Ericksonin mukaan veturiyritysten, kuten Wärtsilän, vaikutus näkyy tilastoissa. - Veturien ansiosta Vaasaan on syntynyt paljon muitakin yrityksiä, jotka ovat kasvaneet. Esimerkiksi insinööritoimistoja, komponenttivalmistajia ja ohjelmistotaloja, Erickson luettelee.Myös Wärtsilä ja muut veturit tekevät keskenään yhteistyötä. Wärtsilän Vaasassa toimiva Energy Solutions -yksikkö toimittaa maailmalle muun muassa kaasu- ja öljyvoimalaitoksia. Voimalaitoksen ydin on Wärtsilän itse kehittämä moottori, mutta Energy Solutions myy aina asiakkaalle kokonaisratkaisun, jota Wärtsilän Services-yksikön tuki voimalan koko elinkaarelle täydentää. Moottorin ympärille syntyy voimalaitosratkaisu alihankinta- ja kumppaniverkoston avulla.- Meillä on keskeinen rooli, sillä me mahdollistamme vientikaupan. Paketoimme kaiken yhteen, vahvistaa Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski.Alihankkijat pääsevät Wärtsilän avulla kiinni kansainväliseen bisnekseen.- Koko ketjun pitää täyttää kansainvälinen laatu- ja vaatimustaso, ja samoin rahoituskumppaniemme täytyy olla kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla, Haapakoski sanoo.Erilaiset rahoitustarpeetJopa satojen megawattien laitostoimitukset eivät ole nappikauppaa. Tänä vuonna Wärtsilä on julkistanut kauppoja voimalaitostoimituksista esimerkiksi Indonesiaan. Yhtiöllä on toimituksia ympäri maailmaa.- Asiakkaiden paine laitosten rahoituksesta kohdistuu myös meille etenkin kehittyvissä maissa. Hankkeet ovat isoja ja asiakkaat tarvitsevat kilpailukykyistä rahoitusta, Haapakoski kertoo.Rahoitus on usein isossa roolissa vientikaupan varmistamisessa Suomeen. Finnveran Suuryritykset-yksikön rahoituspäällikön Petri Vartiaisen mukaan Finnveraa tarvitaan rahoituksen järjestämiseen, sillä ostajat ovat pääasiassa kehittyvän ja kasvavan talouden maissa. Hankkeista kilpailevilla laitetoimittajilla on useimmissa tapauksissa tarjota oman maansa vientitakuulaitoksensa tuki.- Tyypillinen rahoituspaketti liikkuu 50–100 miljoonan euron haarukassa, ja takaisinmaksuaika on yleensä 8–12 vuotta, Vartiainen sanoo.Ensikontaktin Finnveraan tekee pääsääntöisesti viejä. Finnveran takaamassa ostajaluotossa myyjä saa rahansa voimalaitoksen luovutushetkeen mennessä. Ostaja rahoittaa investoinnin pitkäaikaisella luotolla, jonka Finnvera takaa ostajaluoton myöntäneelle pankille. Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy voi myös tarvittaessa rahoittaa luoton ja tarjota luotolle korontasauksen. Lisäksi projektirahoitus on yksi vaihtoehto.Vientiä harjoittaville pk-yrityksille on niin ikään tarjolla useita rahoitusvaihtoehtoja. Samalla tarpeet vaihtelevat. Osa tarvitsee valmistuksen aikaista rahoitusta, osa puolestaan haluaa varmistaa toimituksen jälkeiset saatavansa. Esimerkiksi WE Tech käyttää rahoitusratkaisuna vastatakuuta. Vastatakuulla viejä voi vakuuttaa ulkomaisen ostajan hyväksi annettavia vakuuksia, kuten tarjous-, ennakon-, toimitus- ja vastuuajan takauksia.Finnveran Erickson sanoo, että tärkeintä on olla ajoissa rahoittajaan yhteydessä.- Viennin, kuten myös valmistusaikaisen rahoituksen määrät ovat nousussa. Yritykset ovat oivaltaneet mahdollisuutemme rahoittaa ja vakuuttaa vientiä. Kotimaiset alihankkijat puolestaan tarvitsevat rahoitusta käyttöpääomaan volyymien kasvaessa ja palkatessaan uutta henkilökuntaa, Finnveran Erickson sanoo.FAKTA: Viennin veturit, Pohjanmaa Vaasan energiaklusterin muodostaa noin 150 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli neljä miljardia euroa. Klusterin liikevaihdosta noin 80 prosenttia kertyy viennistä. Yrityksissä työskentelee noin 11 000 henkilöä, joista yli tuhat tuotekehityksessä. Pohjanmaalla on myös toinen klusteri, joka on osa Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa sijaitsevaa bioenergian ja kemian teollisuuden klusteria. Tullin tilastojen mukaan Pohjanmaan osuus koko Suomen viennistä on kuusi prosenttia. Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä. Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä. Lue lisää ostajaluotoista täältä. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
24.10.2017
Suunnitelmissa yritys? Katso viisi vinkkiä rahoituksen suunnitteluun ja hakemiseen

Yrityksen perustaminen saattaa muhia haaveissa pitkään ennen toteutumistaan. Rahoituksen järjestyminen on usein aivan keskeisessä roolissa. Yritys tarvitsee rahaa käyttöpääomaksi ja investointeihin sekä toiminnan käynnistysvaiheessa että laajentaessa toimintaansa. Toimintaa aloitettaessa alkuinvestoinnit on tehtävä ennen kuin tulorahoitusta alkaa kertyä yrityksen kassaan.Jotta aloittava yrittäjä pääsee ideastaan toteutukseen, yrityksen perusasioiden, eritoten liiketoimintasuunnitelman, on oltava kunnossa. Kokosimme viisi käytännön vinkkiä yrityksen alkutaipaleeseen.1. Liiketoimintasuunnitelma kuntoonLaadi perusteellinen liiketoimintasuunnitelma, jossa hanke on kerrottu selkeästi auki. Mitä konkreettisemmalla tasolla suunnitelma on, sen parempi. Tiedätkö esimerkiksi jo, keitä tulevan yrityksesi asiakkaat ovat ja miten heidät tavoitat?Jos olet vasta aloittamassa yritystoimintaa, kerro omasta taustastasi riittävästi. Oma koulutus ja kokemus ovat tärkeitä alkavan toiminnan kannalta.2. Laadi yritykselle tulosennuste.Tee tulosennuste huolellisesti. Kun laadit ennustetta, lähde liikkeelle siitä, mikä on sinun tuotantokapasiteetillasi ja työpanoksellasi realistinen myyntitavoite ja paljonko siten voit saada liikevaihtoa aikaan. Yleensä kulupuolen arvioiminen on helpompaa kuin liikevaihdon ennustaminen. Hyviä laskureita löytyy netistä. Yritys-Suomi3. Paljonko rahaa tarvitset?Rahoituksen suunnittelussa tarvitaan hyvät laskelmat. Kiinnitä huomioita erityisesti rahoituksen oikeaan määrään ja riittävyyteen, sillä rahoituksen tulee riittää liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen kokonaisuudessaan.Yleisohje on, että alussa kannattaa varautua vähintään kolmen kuukauden käyttöpääomatarpeen rahoittamiseen. Laske toiminnan kiinteät kulut ostojen lisäksi ja muista myös oma toimeentulosi.  Mikäli myyt tuotteesi tai palvelusi laskulla, ota huomion antamasi maksuaika. Vaikka olisit aloittamassa yritystoimintaa ostamalla valmiiksi toimivan yrityksen kalustoineen, muista silti miettiä käyttöpääoman tarve. Kassavarat eivät pääsääntöisesti siirry kaupan mukana.4. Millaista rahoitusta voit saada?Rahoitus voi koostua yrittäjän omasta rahoituksesta ja vieraasta pääomasta. Oma rahoitus tarkoittaa esimerkiksi omia säästöjä tai yrittäjän henkilökohtaisesti ottamaa lainaa, jonka hän sijoittaa yritykseen. Oman rahoituksen osuus on yleensä vähintään 20 prosenttia koko rahoitustarpeesta. Vieras pääoma puolestaan on yritykselle myönnettyä lainaa. Varmista rahoitushakemusta täyttäessäsi, että rahan lähteet ja rahan käyttötarkoitus ovat yhtä suuret. Joskus yrittäjä pyrkii selviämään liiankin pienellä lainalla, joskus taas haetaan turhan suurta puskuria.5. Rahoitusta pankista vai Finnverasta?Kun liiketoimintasuunnitelma ja rahoitussuunnitelma ovat valmiit, ota yhteys omaan pankkiisi.Yrityksen rahoituksessa pankki voi myöntää lainaa. Jos pankki tarvitsee lainalle lisävakuutta, se voi hakea puolestasi alkutakausta Finnverasta. Alkutakaus sopii erinomaisesti alle kolme vuotta toimineelle yritykselle vauhdittamaan toiminnan alkuvaihetta.Lisätietoa muista rahoitusvaihtoehdoista löydät täältä.--Lisätietoa aiheesta:Apua yrittäjätaipaleen alkuun saa esimerkiksi uusiyrityskeskusten yrittäjäkursseilta. Ohjeita ja vinkkejä yritystä perustavalle löytyy Yritys-Suomesta.Lisätietoa yrityksen alkuvaiheestaOletko siirtymässä yrittäjäksi yrityskaupan kautta?Lue myös: Yrityskauppa onnistuu isolla prosentilla

Aloittava yrittäjä
Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot