Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Uutiset
22.01.2018
Vinkit sujuvaan asiointiin

Alkuvuosi on tuonut Finnveran palveluihin uutuuksia, kuten asiakaspalvelu-chatin. Kokosimme myös muita vinkkejä tekemään asioinnistasi kanssamme entistäkin sujuvampaa.Chattaa kysymyksesi asiakaspalveluunFinnveran verkkosivujen oikeasta laidasta löytyy puhekuplaikoni, jota klikkaamalla voit avata chat-keskustelun asiakaspalvelijamme kanssa. Chat on avoinna arkisin kello 10–15, ja kysymyksiin vastaavat samat rahoituksen asiantuntijat, jotka vastaavat myös puhelinsoittoihin puhelinpalvelussamme 029 460 2580.Chatissa voimme vastata yleisiin rahoitusta ja sen hakemista käsitteleviin kysymyksiin. Jos haluat hoitaa jo olemassa olevaan asiakkuuteesi liittyvää asiaa, voit soittaa puhelinpalveluumme 029 460 2580 tai kirjautua sähköiseen asiointipalveluumme ja lähettää viestin palvelusta löytyvän ”Viestit”-osion kautta.Sähköinen asiointi tutuksiTutustu sähköiseen asiointipalveluun ja sen mahdollisuuksiin. Voit hoitaa asiakkuuteesi liittyvät asiat pääsääntöisesti siellä. Kun olet tunnistautunut palveluun, voit lähettää myös viestejä suojatussa yhteydessä.Voit käyttää asiasi hoitamiseen myös oheisia verkkolomakkeita, jotka löytyvät avoimilta verkkosivuiltamme: Lähetä palautetta Finnveralle Yrityksen yhteystietojen muutos Yrittäjän / yksityishenkilön yhteystietojen muutos Tilinpäätösajankohdan muutos Jätä yhteydenottopyyntö Vuodenvaihteen ajankohtaiset asiatFinnvera lähettää yrityksille saldo- ja vakuusilmoitukset automaattisesti, eikä sinun tarvitse olla erikseen yhteydessä asiakaspalveluumme.Jos yritykselläsi on tarve tehdä muutoksia maksuohjelmaan tai siirtää laskujen eräpäiviä, voit helposti tehdä muutoshakemuksen sähköisessä asioinnissa.Näin löydät oikeat yhteystiedotJos asiasi liittyy alkavan tai toimivan yrityksen rahoitusneuvontaan, kaipaat tukea verkossa asiointiin tai sinulla on tarve muuttaa yrityksen yhteystietoja, voit soittaa rahoitusneuvontaamme puh. 029 460 2580 arkisin 9.00–16.15 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen puhelinpalvelu(at)finnvera.fiMaksuohjelmien muutoksissa, saldo- tai vakuustodistuksissa tai tilinpäätösajankohdan muutoksissa soita numeroon 029 460 2790 arkisin 9.00–16.15 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maksuohjelmat(at)finnvera.fiVinkki! Jos asiasi liittyy esimerkiksi rahoitustarjouksen hyväksymiseen, löydät oikean yhteystiedon saamasi tarjouskirjeen toiselta sivulta.Suunnitteletko yrityskauppaa?Yrityksen ostaminen on yksi fiksu tapa ryhtyä yrittäjäksi. Saat monta asiaa valmiina, ja sinun on helpompi tehdä kehityssuunnitelmia olemassa olevan pohjalle. Finnvera tarjoaa yritysjärjestelyissä lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan.Lue lisää yrityksen ostamisesta ja yrityskaupoista.

Artikkelit
18.01.2018
Konepajat käyvät taas täysillä – Eri alojen yritykset kasvavat Pirkanmaalla perinteisen teollisuuden vanavedessä

Paljon saa vettä virrata Tammerkoskessa, ennen kuin perinteinen teollisuus menettää Pirkanmaalla asemansa viennin veturina. Kivijalka-aloista tekstiiliteollisuus on lähes kadonnut ja metsäteollisuuden asema on heikentynyt samaa vauhtia kuin tehtaita on suljettu. Konepajateollisuus muodostaa vielä 2010-luvullakin maakunnan hyvinvoinnin kivijalan. Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin toimitusjohtaja Kalle Kuusento laskee, että yhtiöllä on asiakkaita yli 40 maassa.Konepajateollisuuden ytimenä ovat muutamat suuryritykset. Lisäksi sadat alihankkijat, vahva insinööriosaaminen ja jopa ict-yritykset tukevat konepajoja aina tuotekehityksestä varsinaiseen tuotantoon, palveluihin ja logistiikkaan.– Konepajateollisuuden heijastinvaikutukset ovat isot. Monet yritykset ovat syntyneet palvelemaan suurteollisuutta. Veturit haluavat, että niillä on maailmanluokan alihankkijat, kertoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola.Hänen mukaansa viimeisin talouden taantuma iski Pirkanmaalle kovaa. Pahimmillaan yritysten liikevaihdosta katosi yli puolet, kun vienti tyssäsi. Nyt konepajojen laakerit ovat taas punaisena.Yksi vientivetureista on pörssiyhtiö Metsoon kuuluva kivenmurskaus- ja seulantalaitteita Tampereella valmistava Metso Minerals.Kauppa käy ja yhtiön noin 350 miljoonan euron liikevaihdosta 95 prosenttia menee vientiin. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Pohjoismaat ja muu Eurooppa.Metso Mineralsin johtajan Pirjo Virtasen mukaan viennin veturit eli esimerkiksi Metso, Sandvik ja Valmet jakavat pk-yritysten huolen tulevaisuuden työvoiman saatavuudesta ja tekevät siksi paljon töitä opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Alueen suuret yritykset myös käyttävät osin samoja alihankkijoita.– Suomi on laadukkaan työn maineessa. Alihankkijoilla laatutaso pitää olla sellainen, mikä kelpaa meille kaikille. Samalla varmistetaan, että alihankkija ei joudu vaikeuksiin, vaikka yhdellä vetureista olisi menossa huono vuosi. Yhteistyö vaatii paljon luottamusta, Virtanen kertoo.Metso oli viime vuonna Pirkanmaan suurin teollinen työnantaja, jolla on 700 työntekijää Tampereella. Siitä huolimatta 80 prosenttia jalostusarvosta on muuta kuin omaa työtä. Metso ostaa alihankkijoilta muun muassa osakokoonpanoa, komponenttien valmistusta, suunnittelua ja logistiikan palveluja.– Laadun hallinta on meidän core-osaamistamme ja hankintaverkoston johtaminen on asianmukaisesti resursoitu. Kumppanuudet ovat pitkäaikaisia, mutta periaatteessa kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. Se on kuitenkin pitkä polku aina arvioinnista auditointiin, Virtanen listaa.Rahoitus ratkaisevan tärkeääMetson Tampereen-tehtaan valmistamien laitteiden asiakkaat ovat pääosin louhoksia tai infra-rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä. Yhden tilauksen arvo vaihtelee 200 000 euron ja viiden miljoonan euron välillä.Esimerkiksi Lähi-idästä, Balkanista ja Etelä-Amerikasta tulevat tilaukset edellyttävät Metsolta myös rahoituksen ja maksuajan tarjoamista.– Rahoitusta tarjoamalla varmistamme paikkamme neuvottelupöydässä. Tyypillinen rahoitushanke on alle viiden miljoonan euron toimitusluotto. Käytämme Finnveran vekselitakuuta, joka sopii hyvin tarpeeseemme, sanoo Metson kaupanrahoituksesta vastaava johtaja Virpi Gustafsson.Tällöin pankki ostaa Metsolta ostajan hyväksymän vekselin eli maksusitoumuksen ja maksaa kauppasumman Metsolle, kun vientitoimitus on tapahtunut. Finnvera takaa rahoitetusta summasta 95 prosenttia.Finnveran rahoituspäällikkö Hannele Matilainen pitää vekseliä hyvänä ratkaisuna hoitaa alle viiden miljoonan vientikauppoja. Vekselitakuu on lanseerattu kaksi vuotta sitten.– Ostaja saa luottoa ja maksuaikaa. Lisäksi myyjä saa rahat nopeasti. Vekseleiden toimivuus täytyy selvittää jokaisessa maassa erilaisen lainsäädännön takia, Matilainen kertoo.Niin Gustafsson kuin Matilainen näkevät rahoituksen kriittisenä tekijänä laitteen toimittajavalinnassa.– Se mahdollistaa yksittäisen konekaupan ja usein yhden koneen rahoittaminen antaa mahdollisuuden uuteen konekauppaan, Gustafsson vahvistaa.Pora matkaa maailmalleVeturit ovat Pirkanmaalla tärkeässä roolissa, mutta maakunnasta löytyy myös kymmeniä pk-yrityksiä, joiden liikevaihdosta suurin osa menee vientiin.Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin porakoneista yhdeksän kymmenestä matkaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Nokialaisyrityksen toimitusjohtaja Kalle Kuusento sanoo, että vienti on ollut yrityksen dna:ssa jo sen perustamisesta lähtien. Suomen markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Dooforin liikevaihto on noin 2,9 miljoonaa euroa.– Saimme alkuun muutamia asiakkaita Italiasta, USA:sta ja Kanadasta. Me keskitymme vain yhteen osa-alueeseen ja sen on oltava maailman paras, Kuusento kertoo.Lupaus on kova, mutta toimitusjohtajan mukaan avainhenkilöiden osaaminen ratkaisee. Heidän pitää ymmärtää porausta ja asiakkaiden toiveita. Vaatimustaso välittyy myös alihankkijoille.– Meillä on oma laatujärjestelmä alihankkijoita varten. Toimitusajoissa pysyminen on aika tärkeää ja siinä on monella vielä kehittämistä, Kuusento sanoo.Doofor täytti viime vuonna 30 vuotta, joten se on alalla tunnettu yritys. Tunnettuutta ja vakuuttavuutta haetaan säännöllisesti kansainvälisiltä messuilta.– Kommunikaatio ulkomaisten asiakkaiden kanssa on tärkeää. Asiakkailla voi olla pelko, että heitä ei auteta laitteen rikkouduttua, kun olemme täällä kaukana. Se on selkeä haaste, Kuusento arvioi.Hän uskoo porauslaitteiden kysynnän kasvavan kansainvälisesti. Dooforissa on varauduttu kasvuun laajentamalla tiloja kaksinkertaiseksi. Jo aiemmin yhtiö on investoinut koekäyttö- ja testilaitteisiin. Kuusennon mukaan on positiivista, että metalliteollisuudessa on alettu muutenkin investoida ja modernisoida laitteita.Finnveran Ketola allekirjoittaa yrittäjän näkemyksen.– Olen ollut tähän asti hieman huolissani, kun emme ole saaneet juuri investointihakemuksia. Rahoitus on keskittynyt vientiprojektien toimituksiin ja kasvun käyttöpääomaan. Nyt investoinnit ovat lähteneet käyntiin. Yritykset uusivat ja kasvattavat tuotantokapasiteettia, Ketola sanoo. FAKTA: Viennin veturit, kaivosteollisuus ja maanrakennus Pirkanmaa on Suomen kolmanneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen. Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 1 400 vientiyritystä. Pirkanmaan viennin sydän on perinteinen konepajateollisuus. Teollisuusyritysten liikevaihto oli maakunnassa 10,2 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihdosta vienti toi 5,7 miljardia euroa. Vientiyrityksistä ylivoimaisesti suurin on Nokian Renkaat. Pörssiyhtiön jälkeen tulevat Sandvik Mining and Construction, Metso Minerals ja John Deere Forestry. Vetureiden lisäksi konepajaklusteriin kuuluu satoja alihankkijoita. Pirkanmaan kauppakamarin tekemän yritysbarometrin mukaan vientiyrityksistä 58 prosenttia laskee viennin kehittyneen suuremmaksi vuodentakaiseen verrattuna.    Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä.Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista.Lue lisää ostajaluotoista.Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
11.01.2018
Rahat kotiin vientikaupasta - työkalupakki täynnä keinoja

Vientiä harjoittavien pk-yritysten kanssa keskustellessa käy toisinaan ilmi, että viejäyritykset ovat pyörällä päästään erilaisista vientikaupan rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista suojautua riskeiltä. Kokosimme muutamia niksejä avuksi vientikaupan riskien hallintaan. Ohessa myös pieni pähkinä pureskeltavaksi havainnollistamaan Finnveran tarjoamia ratkaisuja.Riskienhallinta ja sopivimman rahoitusratkaisun valinta alkaa kokonaistilanteen arvioimisesta. Arvioinnin tueksi voi piirtää vientikaupan elinkaarta kuvaavan aikajanan. Sen avulla voi pohtia, mitä riskejä vientikaupan eri vaiheisiin liittyy ja mikä riskit aiheuttaa.Riskit voidaan jaotella eri tavoin: Ne voivat olla pitkäaikaisia tai lyhytaikaisia ja liittyä esimerkiksi valmistusaikaan, toimitukseen ja toimituksen jälkeiseen aikaan. Ulkomaankaupan rahoittamisessa puhutaan usein kaupallisista eli luottoriskeistä ja poliittisista eli maariskeistä. Riskit vaihtelevat myös vientituotteen räätälöintiasteesta johtuen. Lisäksi mm. eri valuuttojen käytöstä voi aiheutua kurssiriskiä ja vaikkapa raaka-aineiden hinnanvaihteluista riskiä kaupan katteelle. Myös ostajan maan lainsäädäntö asettaa usein omat vaatimuksensa tuotteelle ja kauppasopimukselle. Osa riskeistä syntyy jo ennen kauppasopimuksen tekoa eli riskianalyysi kannattaa tehdä ajoissa, jotta mahdolliset suojautumiskustannukset saadaan sisällytettyä kauppahintaan. Kun aikajana on piirretty ja riskit tunnistettu, on tarkistettava, mitä yrityksen oma riskipolitiikka sanoo. Riskipolitiikan avulla määritellään yrityksen riskinottohalukkuuden ja sietokyvyn rajat sekä päätösvaltuudet. Se toimii toimintaohjeena henkilöstölle. Jos kirjallista riskipolitiikkaa ei vielä ole, se kannattaa tehdä pikimmiten.Konkreettisia keinoja hallita riskejä ovat mm. asiakas- ja maalimiittien käyttöönotto, vakioitujen kauppasopimuslausekkeiden käyttäminen ja suositukset maksutapojen ja suojausinstrumenttien käytölle.Luottotappioita välttääkseen vain joka kolmas vientiyrityksistä käyttää jotain suojausmekanismia.Yritykset eivät koe vakuuttamista tarpeelliseksi, koska asiakkaan maksuhistoria on ollut hyvä tai koska ostaja on iso yhtiö. Toisaalta pk-yritykset eivät tunnista mahdollisuuksia myyntisaatavien suojaamiseksi. Ja yksikin tappio voi aiheuttaa ison taloudellisen vahingonOikea tuote oikeaan tilanteeseen – testaa tietosi vientikaupasta!Vientipähkinässämme riskeiltä suojautuminen ja vientikaupan rahoitustarpeet nivoutuvat yhteen. Kaikki esimerkkikaupat ovat arvoltaan alle kaksi miljoonaa euroa.Löydätkö oikeat parit yhdistämällä tilanteisiin 1–4 työkalupakista sopivimman keinon A–D? Oikeat vastaukset löytyvät jutun lopusta.Tilanteet1. Pitkälle ostajan toiveiden mukaisesti räätälöidyn tuotantolinjaston vienti Kiinaan.Jos ostaja peruu kaupan, tuotetta on vaikea myydä eteenpäin. Ostaja on uusi asiakas. Viejä haluaa suojautua kaupan peruuntumisen varalta ja varmistaa kauppahinnan saamisen toimituksen yhteydessä.2. Puutavaran jatkojalosteen vienti Venäjälle. Ostaja on viejän vakiintunut kauppakumppani joka tekee ostoja jatkuvasti. Ostajan maksuaika on 3 kk. Viejän oma kassatilanne on hyvä, koska viejä saa mm. osan kauppahinnasta ennakkoon.3. Koneiden vienti jälleenmyyjälle Etelä-Amerikkaan. Koneet ovat liikuteltavissa ja myytävissä edelleen. Yhteistyö jälleenmyyjän kanssa on jatkunut vuosia. Viejä myy useita koneita pitkin vuotta ja vuosittainen myynti jälleenmyyjälle on 1-2 miljoonaa euroa. Ostaja tarvitsee 5 kk maksuaikaa mutta viejä haluaa rahat kassaan heti toimituksen jälkeen.4. Yksittäinen 2 miljoonan euron laitetoimitus sairaalalle Brasiliaan. Laitteet ovat viejän perustuotteita ja ne saadaan myytyä toiselle ostajalle, jos kauppa peruuntuu. Ostaja edellyttää 3 vuoden maksuaikaa. Viejä toivoo pankin rahoittavan maksuajan, jotta viejä saisi itse rahat toimituksen yhteydessä.RatkaisutA. LuottovakuutusLuottovakuutuksenavulla viejä voi vakuuttaa myyntisaatavansa ja varmistaa kauppahinnan saamisen. Pelkkänä vakuutustuotteena se sopii ratkaisuksi, kun viejä voi hyvän kassatilanteensa ansiosta rahoittaa itse ostajan maksuajan. Luottovakuutus on hinnaltaan kilpailukykyisin.Luottovakuutuksella viejä voi siirtää ostajan maksukykyyn ja maksuhaluun sekä ostajan maahan liittyvät riskit Finnveralle. Luottovakuutusta käytetään yleisemmin toimituksen jälkeisten saatavien vakuuttamiseen, mutta se sopii myös syntyneiden valmistuskustannusten kattamiseen, jos kauppa peruuntuu valmistusaikana.B. Laskusaatavatakuu Laskusaatavatakuu antaa viejälle samanlaisen turvan kuin luottovakuutus, kun toimitus on tapahtunut ja viejä myy kauppasopimukseen perustuvat syntyneet laskusaatavansa pankilleen. Pankki rahoittaa ostajan maksuajan, ja viejä saa rahat kassaan toimituksen jälkeen saatavan myyntihetkellä.Finnveran takuu antaa laskusaatavan ostaneelle pankille kattavan turvan siltä varalta, että ostaja ei maksakaan laskua eräpäivänä. Laskusaatavatakuu sopii tyypillisesti alle puolen vuoden maksuajan jatkuvalle kaupalle samalle ostajalle, kuten luottovakuutuskin.C. VekselitakuuVekselitakuun avulla viejä voi myöntää ostajalle jopa viiden vuoden maksuajan ja saada rahat kaupasta kassaan heti, kun toimitus on tapahtunut ja viejä myy ostajan hyväksymän vekselin pankilleen. Vekseli on kauppasopimuksesta irrallinen ja siirrettävissä oleva velkakirja viejän ja ostajan välillä. Vekseli toimii monessa maassa. Viejä siirtää vekseliin liittyvät luottoriskit pankilleen, kun viejä myy vekselin.Vekselitakuu turvaa vekselin ostanutta pankkia luottoriskien varalta. Se sopii sekä lyhyelle että pitkälle maksuajalle.D. RemburssitakuuRemburssitakuu suojaa remburssin vahvistavaa pankkia. Vahvistetun remburssin avulla viejä saa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät riskit poistettua itseltään. Viejä saa remburssin kattaman kauppahinnan omalta pankiltaan heti kun viejä täyttää remburssissa sovitut ehdot ja toimittaa vaaditut asiakirjat pankilleen.Remburssi on hyvä ratkaisu, jos kauppakumppanit eivät tunne toisiaan. Remburssi suojaa kumpaakin osapuolta ja antaa turvan jo valmistusajalle.Jos ostaja tarvitsee lisäksi maksuaikaa, voidaan sopia maksuajallisen remburssin käytöstä, jolloin viejän pankki voi diskontata kauppahinnan viejälle.VastauksetOikeat parit ovat: 1–D, 2–A, 3–B, 4–C.Erilaiset riskeiltä suojautumisen keinot kannattaa käydä huolella läpi hyvissä ajoin ja arvioida niiden kustannuksia riskin toteutumisen aiheuttamaan mahdolliseen taloudelliseen tappioon nähden. Ota meihin yhteyttä varhaisessa vaiheessa.Menestystä vientikauppaan!Lue lisää aiheista:Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkiä pk-yritykselleVientikaupan luottoriskitVientitakuutoimintaMaaluokitukset ja maaluokituskarttaOta yhteyttä:Finnveran rahoitusneuvonta 029 460 2580 (arkisin 9.00–16.15).Jätä yhteydenottopyyntö.

Artikkelit
08.01.2018
Kaikki mahdollinen irti puusta – Äänekosken biotuotetehdas on Keski-Suomen kasvun moottori

Mielipiteet muuttuvat nopeasti. Metsäteollisuutta oltiin jo kovaa vauhtia kuoppaamassa Suomessa menneisyyden toimialana, vaikka metsäyhtiöt tekivät investointeja finanssikriisin synkimpinäkin aikoina yli 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Molli vaihtui duuriin viimeistään siinä vaiheessa, kun Metsä Fibre ilmoitti uuden, yli miljardi euroa maksavan biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle Keski-Suomeen. Viime elokuussa käynnistetyn tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, eli laitoksen tuotanto on yli kaksinkertainen aiempaan tehtaaseen verrattuna. Suomessa on myös iloittu laitehankintojen korkeasta kotimaisuusasteesta, joka nousi lopulta 70 prosenttiin. Tähän antoi mahdollisuuden niin sanottu Lex Jordan.– Vientitakuulakiin tehtiin muutos kolme vuotta sitten. Aikaisemmin pystyimme tukemaan suuryrityksiä ainoastaan myöntämällä vientiluottoja, joissa kohde oli ulkomailla. Nyt voimme olla mukana suuryritysten investoinneissa myös Suomessa, kertoo Finnveran asiakas- ja hankevastaavana Äänekosken investoinnissa ollut Satu Savelainen.Finnvera on taannut 400 miljoonan euron lainan Äänekosken investointiin. Savelaisen mukaan investoinnin täytyy edistää vientiä, joko suoraan tai välillisesti. Metsä Fibre on itse arvioinut, että hanke lisää Suomen viennin arvoa puolella miljardilla eurolla vuodessa.– Suomalaiset laitetoimittajat voivat jättää tarjouksia nyt samoin rahoitusehdoin kuin ulkomaiset kilpailijansa. Pahimmassa tapauksessa Metsä Fibre olisi maksimoinut laitehankinnat ulkomailta, jolloin yhtiö olisi voinut hyödyntää paikallisten vientitakuulaitosten palveluja. Tämän kokoluokan hankkeissa rahoitus tyypillisesti koostuu useista eri lähteistä. Tässäkin hankkeessa teimme yhteistyötä Ruotsin takuulaitoksen EKN:n kanssa, Savelainen sanoo.Finnveran ulkomaisiin investointeihin käyttämä instrumentti kulkee nimellä ostajaluottotakuu. Se on viennin rahoittajalle, eli yleensä pankille, myönnettävä vakuus luoton takaisinmaksuun liittyvien riskien varalle. Rahoituksen järjestyminen ostajalle auttaa suomalaista vientiyritystä kauppojen saamisessa.Vastaavanlainen takuujärjestely on nyt myös kotimaisille investoinneille nimellä rahoitustakuu.Savelainen kertoo, että Äänekosken kaltaisia kotimaisia investointihankkeita on hänen pöydällään useita.– Toimialat vaihtelevat, samoin kokoluokka. Joka tapauksessa hankkeet ovat jo pidemmällä kuin pelkässä tunnusteluvaiheessa.Videolla Metsä Fibren pääjohtaja Ilkka Hämälän ja EcoEnergy SF Oy:n toimitusjohtaja Tero Mäen haastattelu Äänekosken hankkeesta. Haastattelu on tehty englanniksi.Maakunnan moottoriksiBiotuotetehtaan tavoitteena on ottaa puusta irti sivuvirtoina kaikki mahdollinen. Tällöin kaatopaikkajätettä ei synny lainkaan.Valikoiman ytimen muodostavat sellun lisäksi mäntyöljy, tärpätti, biosähkö ja kaukolämpö. Tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on Metsä Fibren ilmoituksen mukaan 240 prosenttia.– Tehdas on merkittävä Keski-Suomen kasvun moottori. Sen ympärillä on nyt puolenkymmentä muuta yritystä ja sivuvirtojen hyödyntämiseen syntyy lisää yrityksiä 1–1,5 vuoden aikana, kun tehdas pääsee kunnolla käyntiin, sanoo Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen.Hänen mukaansa veturin rooli näkyy muutenkin, erityisesti raaka-aineen liikkumisessa.– Tehdas käyttää kuitupuuta, ja tukkipuu siirtyy sahateollisuudelle. Positiivinen vire on näkynyt jo pitkään sahoilla, kun korvausinvestointeja on tehty. Lisäksi tehtaalla on todella iso merkitys logistiikkaan ja kuljetuksiin, Vänttinen jatkaa.Finnvera pystyy rahoittamaan pk-yritysten investointeja joko suoraan tai myöntämällä takauksia.Aluejohtaja puhuu myös innovaatioiden merkityksestä koko metsäklusterissa. Metsäteollisuus käytti Suomessa viime vuonna tuotekehitykseen yli 100 miljoonaa euroa.– Toimialat menettävät merkityksensä perinteisessä mielessä. Yritysten kannattaa nyt katsoa tuotekehityksessä eri toimialojen rajojen yli, Vänttinen sanoo. FAKTA: Viennin veturit, metsäklusteri Metsäteollisuus vei tavaraa ulkomaille viime vuonna 11,5 miljardilla eurolla. Metsän osuus koko Suomen tavaraviennistä oli 21,6 prosenttia. Suomi on yksi suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista. Metsäteollisuus työllistää suoraan tai välillisesti jopa 150 000 suomalaista. Metsäteollisuuden suurin keskittymä on välillä Etelä-Karjala ja Keski-Suomi. Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden bruttoarvosta on Etelä-Karjalassa peräti 69 prosenttia, Keski-Suomessa puolestaan 35 prosenttia (neljänneksi suurin). Metsä Fibren jätti-investointi Äänekoskelle nostaa tulevaisuudessa metsäteollisuuden painoarvoa Keski-Suomessa. Biotuotetehtaan kustannus oli 1,2 miljardia euroa. Tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehdas käyttää havupuuta 4,5 miljoonaa kuutiota ja koivua 2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
31.12.2017
The Montreal Group: Innovatiiviset tuotteet ja palvelut tärkeitä pk-yrityksille

Ympäristöystävällinen rahoitus, innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä online-palvelut ja digitalisaatio ovat kansainvälisestikin tärkeitä teemoja pienille ja keskisuurille yrityksille. Teemoista keskusteltiin kesäkuussa 2017 Helsingissä, kun Finnvera isännöi The Montreal Groupin vuosikokousta. Yhteisten teemojen ympärille kokoontui lähes neljäkymmentä vierasta ryhmän yhdeksästä jäsenmaasta.The Montreal Group on vuonna 2012 perustettu valtio-omisteisten mikro-ja pk-yrityksiin keskittyvien valtiollisten kehityspankkien maailmanlaajuinen yhteistyöryhmä parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden vaihtoon. Suomi liittyi vuonna 2014 ryhmään, jonka muita jäseniä ovat Brasilia, Intia, Kanada, Kiina, Malesia, Meksiko, Ranska ja Saudi-Arabia. The Montreal Group keskittyy vuosittain kolmeen pääteemaan, jotka vuosina 2016–2017 olivat juuri ympäristöystävällinen rahoitus, innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä online-palvelut ja digitalisaatio.Teemojen sisältöjä työstetään vuoden aikana työryhmissä, joissa on jäseniä kaikista jäsenpankeista, ja työryhmien anti esitellään vuosikokousten yhteydessä. Helsingin vuosikokousta isännöivät Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, joka on myös The Montreal Groupin hallituksen jäsen.Vuosikokouksen yhteydessä myös kansainvälinen pk-yritystapahtumaHelsingin kolmipäiväisen vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa myös pk-yritystapahtuma, jossa teemoina olivat cleantech ja Internet of Things (IoT). The Montreal Groupin, Finnveran ja Finpron organisoimaan SME Helsinki Missioniin osallistui yli 50 ulkomaista pk-yritysjohtajaa kuudesta jäsenmaasta ja yli 30 suomalaisyritysten johtajaa.Yritystapahtuma koostui teemaluennoista, round table -keskusteluista ja yli 120 tapaamisesta osallistujayritysten välillä. Tapahtuman cleantech-yritykset osallistuivat Helsingissä samaan aikaan järjestettyyn World Circular Economy Forumiin ja IoT-yritykset vierailivat Tiedolla, Startup Saunassa ja Nokialla. Erinomaisen palautteen saanut pk-yritystapahtuma järjestetään myös vuoden 2018 vuosikokouksen yhteydessä Montrealissa.Lisätietoa The Montreal GroupistaKuvateksti: The Montreal Groupin puheenjohtaja ja Bpifrancen pääjohtaja Pascal Lagarde avasi vuosikokouksen Helsingissä, jota hän luonnehti yhdeksi maailman innovatiivisimmista kaupungeista.

Artikkelit
22.12.2017
Askel askelelta kohti liikunnallisempia vaihtoehtoja

”Olen tyytyväinen, että lähdin mukaan ohjelmaan. Duunikunto on ollut oma matkansa. Matka on hyvä sana kuvaamaan, ja matka jatkuu edelleen, sanoo Finnveran tiimipäällikkö Leena Waarna. Hän osallistui finnveralaisena kymmenosaiseen MTV:n Huomenta Suomen Duunikunto-ohjelmaan ja sai konkreettisia keinoja arjen hyvinvointiin.​Duunikunnon teemana oli työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Ohjelmasarja käsitteli oikeanlaisen ruoan, liikunnan sekä henkisten harjoitusten vaikutusta työkykyyn ja hyvinvointiin asiantuntijoiden ohjauksella.Jokainen osallistuja lähti ratkaisemaan itselleen sopivaa hyvinvointihaastetta. Leenan (kuvassa keskellä keltaisessa takissa) haaste oli liikkumisen ilo ja lisävirtaa arkeen.– Ohjelma tehtiin hyvällä fiiliksellä arkijärkeä käyttämällä. Pyrin olemaan armollinen itselleni ja tein parhaani, mutta on selvää, että yhdellä kertaa ei voi kaikkea muuttaa.Aivan ensimmäiseksi Leena kiinnitti huomiota lepoon ja uneen.– Rupesin kiinnittämään huomiota uneen, sillä kun on saanut tarpeeksi unta, silloin jaksaa syödä fiksusti ja sitten jaksaa liikkua.– Varsinkin ohjelman myötä olen muuttanut ruokailujani. Nyt syön ison aamupalan. Reissupäivinä se kantaa silloinkin, jos aikataulut muuttuvat. Pyrin myös aina syömään lounaan, ja siinä noudatan puolet lautasesta kasviksia -ohjetta. Syön kunnolla, en pihistele lounaalla. Kun vihanneksia ja kasviksia on paljon, ruuasta ei tule liian raskasta. Töissä minulla on mukana näkkileipäpaketti. Syön välipalana hedelmän ja näkkileivän, sillä Duunikunnossa tuli esille, että pelkkä hedelmä ei riitä välipalaksi. Sen ansiosta illallakaan ei ole niin nälkä, Leena kertoo.Liikunnan osalta haasteena oli arkiaktiivisuuden lisääminen. Sykemittari auttaa seuraamisessa, ennen sitä asian ajoi taskussa kulkeva askelmittari.–Käyn kaksi kertaa viikossa salilla, mutta ennen kaikkea arkiaktiivisuutta ja hyötyliikuntaa pidän tärkeänä. Korkkarit vaihtuivat lenkkareihin, työasioilla kävelen välimatkoja, töissä valitsen rappusia. Joka kohdassa mietin aina sen liikunnallisen vaihtoehdon. Välillä kävelen työmatkani, joka on 5 kilometriä, ja jos kuljen bussilla, pyrin jäämään pois jonkun pysäkkivälin aikaisemmin. Duunikunto toi näkyväksi levon, ravinnon ja liikunnan muodostaman kolmion. Liikunnassa on tärkeää myös palauttava liikunta, jota minulla on kyllä paljonkin, Leena nauraa.–Lopputuloksena Duunikunnossa kuitenkin sain korkeimmat arkiaktiivisuusprosentit, mikä tulee juuri tasaisesta liikkumisesta.Jatkossa häntä kiinnostaisi jokin hauska ryhmäliikunta, johon pienen ryhmäpaineen takia tulisi aina mentyä. Se löytyy aikanaan, Leena uskoo.Tsemppiä ja innostusta - uusia käytäntöjä myös työkavereillePäällimmäisenä hänelle jäi Duunikunnosta mieleen hyvä mieli ja tsemppihenki.–Kun haaste tulee eteen, on hyvä sanoa kyllä asioille. Sain Duunikunnosta hyviä ystäviä ja porukkatsemppiä. Finnverassa koen, että olen saanut innostettua toimipisteen ja tiimin ihmisiä työskentelemään seisten. He ovat olleet kiinnostuneita projektista ja olen saanut tuoda omia näkemyksiäni esille. Olen saanut paljon tsemppiä myös koko Finnverasta, ja minulla on ollut olo, että tämä on koko talon yhteinen projekti. Toivon, että tämä hyödyttää meitä kaikkia, sillä ohjelmassa tuodaan esille sellaisia asioita, joita kaikki voivat tehdä. Olen tosi kiitollinen koko projektista, Leena sanoo. Finnvera oli mukana ohjelmassa yhtenä viidestä yrityksestä, muut yritykset ovat OP, Norra, Ramboll ja Rinnekoti Ohjelman pääyhteistyökumppani on Ilmarinen.Kuvateksti: Kuvassa koko Duunikunto-porukka: Vasemmalta Ville OP:sta, ohjelman juontaja Heidi Sohlberg, Leena Finnverasta, Kaisa Rinnekodista, Hannele Norrasta ja Ari Rambollista.Lue myös: Duunikunto-ohjelma haastoi tiimipäällikkö Leena Waarnan pohtimaan työhyvinvointiaLisätietoa ohjelmasta: www.mtv.fi/duunikunto.

Uutiset
20.12.2017
Suomi on hyötynyt EU-yritysrahoituksesta eniten suhteessa väkilukuun

ESIR-rahoitusta hyväksytty Suomeen tähän mennessä 1,4 miljardia euroaSuomalaiset yritykset ovat löytäneet hyvin tarjolla olevan EU-rahoituksen. Euroopan maista Suomi on hyötynyt Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) eniten suhteessa väkilukuun ja kuudenneksi eniten suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomeen on tähän mennessä hyväksytty ESIR-rahoitusta 1,4 miljardia euroa, jonka odotetaan käynnistävän investointeja 5,6 miljardilla eurolla tulevien vuosien aikana. Tuoreimmat rahoitussopimukset ovat kohdentuneet korkean teknologian hankkeisiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. ESIR on osa Euroopan investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä investointeja ja parantaa työllisyyttä Euroopassa. ESIR käynnistyi vuonna 2015, ja rahoitettujen hankkeiden määrä on kasvanut Suomessa joka vuosi. Suomalaiset pankit ovat olleet eurooppalaisen rahoituksen hyödyntämisessä aktiivisia. Kasvua selittää myös tietoisuuden lisääntyminen.–ESIR-rahoitus on lähtenyt hyvin käyntiin, ja pk-yritykset ovat yhä enemmän päässeet hyödyntämään paitsi ESIRiä, myös Euroopan investointipankin, EIP:n, suoraa rahoitusta sekä muita EU:n tarjoamia rahoitusinstrumentteja. Aiempina vuosina rahoituskohteina oli isoja infra- ja rakennushankkeita, mutta tänä vuonna rahoitus on painottunut korkean teknologian pk-yrityksiin sekä tutkimus ja kehityshankkeisiin, sanoo ESIR-rahoituksen ohjelmapäällikkö Valtteri Vento Finnverasta.ESIR-takausjärjestelyllä suoraan tuetut rahoitukset ovat kokoluokaltaan vaihdelleet 10 miljoonasta 150 miljoonaan euroon.Hankekriteereinä muun muassa tutkimustoiminta ja ympäristö- sekä energiatehokkuusESIRin mahdollistamaa rahoitusta voi hakea, kun hanke täyttää toimialakriteerit, on kannattava ja sille on myös omaa tai muuta rahoitusta tiedossa. Suomen kannalta keskeisimpiä toimialakriteerejä ovat tutkimus, kehittäminen ja innovointi, ympäristön suojelu ja ympäristöasioiden hallinta, koulutus, pk-yritykset ja energiatehokkuus ja uusiutuva energia.EU:n avulla yritys voi saada tarvitsemalleen rahoitukselle 50 prosentin takauksen. Alle 10 miljoonan euron rahoitustarpeissa takaus kanavoidaan välittäjäpankkien kautta suurempien tukeutuessa suoraan EIP:n rahoitukseen. Esimerkiksi pk-yrityksille suunnattu SME InnovFin-instrumentti tarjoaa ESIR-takausjärjestelyä pankin kautta alle 7,5 miljoonan euron hankkeissa.ESIR-rahoitus ei ole avustusta vaan vastikkeellista rahoitusta, ja hakijalta edellytetään aina myös omaa rahoitusta. Pk-yritysten rahoituksissa ESIR-takauksen lisäksi hankkeeseen on mahdollista saada myös Finnveran 30 prosentin osatakaus. Tammi–kesäkuussa 2017 Finnveran osatakausten määrä kolminkertaistui noin 24 miljoonaan euroon viime vuoden loppupuoleen verrattuna.Tämä ennakoi vahvaa kysyntää myös jatkossa.Koko Euroopan tasolla takausjärjestelyn mittaluokka on valtava. Tavoitteena on saada ensimmäisessä vaiheessa 4. heinäkuuta 2018 mennessä investointeja Euroopassa liikkeelle 315 miljardin euron edestä. Jatkossa takausjärjestelyn katto on tarkoitus kasvattaa 500 miljardiin euroon ja toiminta-aika vuoteen 2020 asti.Neuvontapalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvastiOsana Euroopan investointiohjelmaa Finnvera on tarjonnut vuoden 2017 alusta lähtien neuvontaaeurooppalaisesta rahoituksesta puhelinpalvelussa, sähköpostitse ja tapaamisissa. Lisätietoa löytyy esir.fi-nettisivuilta, joilla asiakas voi muun muassa tehdä soveltuvuusarvion hankkeensa sopivuudesta ESIRin piiriin.–Kiinnostus ESIR-rahoitusta kohtaan on jatkuvassa kasvussa. Nettisivut tavoittavat kuukaudessa noin 300 uutta kävijää. Neuvontaa on kaikkiaan tähän mennessä annettu noin 120 taholle. Lisäksi erilaisia infotilaisuuksia on järjestetty kymmeniä ympäri Suomea.Finnveran tarjoama neuvontapalvelu auttaa myös pankkeja ESIRiin ja eurooppalaiseen rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.Lisätietoja:Valtteri Vento, ohjelmapäällikkö, Finnvera, 029 460 2531, etunimi.sukunimi@finnvera.fiLisätietoa ESIR-rahoituksesta.

Artikkelit
18.12.2017
Finnvera solmi ensimmäisen jälleenrahoitustakuujärjestelyn TD Securitiesin ja Natixisin kanssa

Finnvera on solminut ensimmäisen jälleenrahoitustakuusopimuksen kanadalaisen rahoituslaitoksen TD Securitiesin kanssa. TD Securities jälleenrahoittaa noin 85 miljoonaa dollaria 200 miljoonan dollarin ostajaluotosta, jonka ranskalaispankki Natixis on järjestänyt Finnveran takuulla Nokian vientitoimitusten rahoittamiseksi.  Institutionaaliselle sijoittajalle tai luottolaitokselle myönnettävällä Finnveran jälleenrahoitustakuulla voidaan monipuolistaa viennin rahoituksen varainhankintaa. Se on vaihtoehtoinen tapa rahoittaa vientiluottoja Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluoton tarjoaman rahoituksen sijasta tai sen rinnalla.TD Securitiesin vahva asema dollarirahoituksen järjestäjänä mahdollisti järjestelyn yhdessä Finnveran takuiden ja Suomen Vientiluoton rahoituksen kanssa. Finnvera myönsi erillisen on demand -tyyppisen takuun jälleenrahoittajalle ja normaalin ostajaluottotakuun rahoituksen järjestävälle pankille.TD Securities on yksi Kanadan johtavista asiantuntija- ja pääomamarkkinapalveluiden sekä rahoituksen tarjoajista yrityksille, valtioille ja instituutioille. TD Securities on osa yhtä Kanadan vanhinta pankkia, Toronto-Dominion Bank Groupia.Natixis on osa Groupe BPCE:tä, Ranskan toiseksi suurinta pankkiyhtymää ja harjoittaa kansainvälistä yritys- ja investointipankkitoimintaa tarjoten asiakkailleen varainhoitoa sekä vakuutus- ja rahoituspalveluita.Lisätietoja:Eeva-Maija Pietikäinen, tiimipäällikkö ja rahoitusjohtajan sijainen, Finnvera, puh. 029 460 2674Tommi Sirviö, lakimies, Finnvera, puh. 029 460 2803Lisätietoa jälleenrahoitustakuusta. 

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot