Yhdessä eteenpäin

Suomalaisilta pk-vientiyrityksiltä jää hyvin todennäköisesti vientikauppoja saamatta, koska ne eivät tunne riittävästi ostajalle kaupanteossa tarjottavia rahoitusvaihtoehtoja. Ostajarahoituksen merkitystä yrityksen kilpailuvalttina ei tiedosteta. Joka viidennelle vientiyritykselle on syntynyt kahden viime vuoden aikana luottotappioita, koska ostaja on jättänyt laskun maksamatta. Vientikauppaa jarruttaakin pelko luottotappioista. Samaan aikaan useat yritykset kokevat, ettei niiden tarvitse hallita vientikaupan rahoitusriskejä. Tiedot käyvät ilmi Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n teettämästä vientikaupan rahoitusbarometristä.Isommissa ja paljon vientikauppaa harjoittavissa yrityksissä vientikaupan luottoriskien hallinnan ja ostajarahoituksen tavat tunnetaan melko hyvin. Keskisuurissa ja pienemmissä yrityksissä vientikaupan toimintatapojen tunteminen ja tietoisuus palveluista ovat paikoin yllättävän vähäisiä.–Suomen talous on vientivetoista, mutta suuryritysten varassa. Pk-yritysten viennin osuus on Pohjoismaiden alhaisimpia. Tutkimuksemme mukaan vientikauppoja on hävitty rahoitukseen tai luottoriskien hallintaan liittyvien seikkojen vuoksi, joten vientikaupan rahoitusosaamisen nostaminen toisi lisää kauppoja kotiin, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Yrityksistä, joilla vientikauppoja on jäänyt toteutumatta, 39 prosenttia kertoo, ettei ostaja saanut rahoitustaan järjestymään. Lisäksi 11 prosenttia vastasi ostajan saaneen rahoituksen paremmilla ehdoilla ulkomaiselta kilpailijalta. Molempiin tapauksiin vientiyritys voisi vaikuttaa pankin ja vientitakuulaitoksen avulla. Huolestuttavaa on, että ostajarahoituksen puutteesta ovat kärsineet etenkin voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset, joilla on suurin potentiaali kansainvälistymiseen.Viidennes vientiyrityksistä ei suojaudu vientikaupan luottoriskeiltä mitenkäänPuolet suomalaisista vientiyrityksistä tekee vientikauppaa laskua vastaan ja antaa näin ostajalle maksuaikaa – joskin lyhyesti. Maksuajalla myymiseen liittyy kuitenkin aina luottotappion riski, koska ostaja voi jättää laskun maksamatta.Kolme neljästä yrityksestä käyttää luottoriskeiltä suojautumiseen ennakkomaksua vientikaupoissaan. Remburssi, pankkitakaus, luottovakuutus tai Finnveran vientitakuut tunnetaan pääasiassa suurimmissa vientiyrityksissä. Peräti viidennes kaikista kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole suojannut vientikauppojaan mitenkään. Näistä lähes puolet arvioi, etteivät suojaustavat ole tarpeellisia. Pieni osa myöntää, ettei tunne tapoja riittävän hyvin.– Suurin osa pk-yrityksistä ei tunne tapoja suojautua luottoriskeiltä eikä näin ollen osaa käyttää niiden hyötyjä hyväksi vientikaupan vauhtiin saamisessa. Kauppoja jää saamatta tai yritykset pysyvät poissa vientimarkkinoilta luottoriskien pelossa. Lähes 60 prosenttia vastanneista yrityksistä kokee, että yksittäinen tappio voi vaarantaa toimintaedellytykset pitkäksi aikaa, toteaa Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n maajohtaja Timo Vuori.Rahoittajat, luottovakuuttajat ja kauppakamarit yhteistyöhön yritysten rahoitusosaamisen lisäämiseksiFinnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n aloitteesta viennin rahoittajat ja luottovakuuttajat ovat päättäneet ryhtyä laajaan yhteistyöhön pk-vientiyritysten rahoitusosaamisen vahvistamiseksi. Vuosina 2018–2019 toteutetaan alueellinen Vientikaupan rahoituskiertue, jossa ovat mukana Finnveran ja alueellisten kauppakamarien lisäksi suurimmat Suomessa toimivat pankit ja kaikki yksityiset luottovakuuttajat.–Meillä on yhteinen intressi ja tavoite edistää suomalaista vientiä ja talouskasvua. Lisäämme neuvontaa ja järjestämme syksystä lähtien viennin rahoituksen työpajoja yrityksille eri puolilla maata. Menemme yritysten luo ja madallamme kynnystä, jotta voisimme saavuttaa valtakunnallisestikin julkilausutun tavoitteen lisätä pk-vientiyritysten määrää, Heikkilä ja Vuori korostavat.Tutkimuksen toteutti Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n toimeksiannosta Taloustutkimus huhti–toukokuussa 2018 internetkyselynä ja puhelinhaastatteluina. Tutkimukseen vastasi 654 suomalaista suoraa vientikauppaa tekevää yritystä. Vastaajayrityksissä viennin osuus kokonaisliikevaihdosta on 42 prosenttia ja vientiliikevaihto keskimäärin 12,7 miljoonaa euroa.Lisätiedot: Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2400, pauli.heikkila@finnvera.fiTimo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC; johtaja, Keskuskauppakamari, puh. 050 553 5319, timo.vuori@chamber.fiTutustu tutkimuksen aineistoon.

Finnveran Kajaanin-toimipiste muuttaa uusiin tiloihin keskiviikkona 13.6. Toimipiste on suljettuna muuttopäivän ajan. Toimipisteen uusi osoite on Kalliokatu 4, 87100 Kajaani.Puhelinnumerot ja muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.Vaihde 029 460 11Puhelinpalvelu 029 460 2580www.finnvera.fi

Sata vuotta sitten maailma oli toipumassa ensimmäisestä maailmansodasta. Ensimmäiset viennin riskejä vakuuttavat luottovakuuttajat ja vientitakuulaitokset perustettiin vauhdittamaan kriisin jälkeistä maailmankauppaa. Vientiä tarvittiin talouskasvun taustalle, ja viejät tarvitsivat suojaa kaupan riskeiltä sekä rahoitusta toimintaansa. Samoista syistä vientitakuulaitoksia ja luottovakuuttajia tarvitaan edelleen. Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuutusten käyttäminen on kasvava trendi maailmalla.Vuonna 2017 jo 14 prosenttia maailman tavara- ja palveluviennistä oli suojattu luottovakuutuksilla, kertoo luotto- ja investointiriskien vakuuttajien kansainvälinen järjestö, Bernin Unioni. Järjestö on toiminut vuodesta 1934, ja sen 85 jäsentä yli 70 maasta ovat valtiollisia vientitakuulaitoksia, yksityisiä luottovakuuttajia ja monenkeskisiä multilateraaleja vakuuttajia, jotka kaikki vakuuttavat vientiin ja ulkomaisiin investointeihin liittyviä riskejä. Maailmanlaajuisesti Bernin Unionin jäsenten yhteenlaskettu uusi liiketoiminta ylsi viime vuonna 14 biljoonaan dollariin. Summa jää vain hieman Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta, mutta ylittää selvästi Kiinan bruttokansantuotteen ja on noin 2 000 dollaria jokaista maailman asukasta kohden.–Viime vuosina yksityisten luottovakuuttajien rooli on kasvanut, ja yksityiset markkinat ovat ottaneet entistä enemmän osuutta valtiollisilta toimijoilta. Tämä on tervetullut kehitystrendi, sanoo Finnveran varatoimitusjohtaja ja Bernin Unionin presidentti Topi Vesteri. Hänet palkittiin äskettäin kansainvälisesti elämäntyöstään viennin rahoituksessa TXF Industry Fellowship -palkinnolla. –Hyvässä taloussuhdanteessa yksityisten toimijoiden osuus nousee, eikä valtiollisten osuus kasva yhtä paljon. Taantumassa tuppaa käymään päinvastoin, yksityiset väistyvät ja julkiset vientitakuulaitokset pyrkivät paikkaamaan markkinapuutetta ottamalla enemmän viennin riskejä kantaakseen, Vesteri sanoo.Tietyt kaupat eivät synny ilman vientitakuulaitoksiaVesterin mukaan valtiolliset vientitakuulaitokset eivät ole näillä näkymin tekemässä itseään tarpeettomiksi, vaikka näin on ehkä joskus toivottu ja ajateltu.–Yksityiset eivät korvaa valtiollisia toimijoita. Tietyt suuret pitkää maksuaikaa vaativat kaupat vain eivät synny ilman, että mukana on valtiollinen vientitakuulaitos. Tähän vaikuttaa myös pankkien tiukentunut sääntely, jonka myötä yhä harvemmat pankit ovat halukkaita toimimaan vientiluottojen riskinottajina ja rahoittajina. Eikä regulaatio tule vähenemään, Vesteri sanoo.Joissain tapauksissa valtiolliset laitokset toimivat itse suoran vientiluoton antajina ilman pankkien mukanaoloa tai ne toimivat pääjärjestäjinä syndikoiden osan luotosta pankeille. Myös pienten vientiluottojen hoitamiseen pankkien kiinnostus koetaan riittämättömäksi.Kehitys on johtanut siihen, että kansainvälisesti vientitakuulaitosten rooli on kasvanut suurissa vientikaupoissa, joissa maksuajat ovat pitkiä ja joihin liittyy keskimääräistä enemmän potentiaalisia riskejä. Juuri niiden kantamiseen vientitakuulaitokset on alun perin perustettukin. Kyse ei kuitenkaan ole vain riskeistä vaan hyvin hoidettuna kyse voi olla valtiolle tuottavasta liiketoiminnasta, jonka vaikuttavuus vientiin ja työllisyyteen on merkittävä. Esimerkiksi Suomessa takuutoiminnan ylijäämistä on kertynyt noin 1,4 miljardin euron rahasto, joka toimii puskurina mahdollisia Finnveran tulevia vientitakuutappioita varten.Aasian maiden vaikutus kasvussa – Yhdysvallat suurin kohdemaaMaailman suurimpien vientitakuiden myöntäjien joukossa ovat Euroopasta Saksa ja Italia. Tänä päivänä top 5:ssä on kolme Aasian maata mukaan lukien Kiina, jonka vaikutus maailmantaloudessa näkyy vahvasti myös tätä kautta.–Aasian maiden merkitys viejinä on kasvanut valtavasti. Maailman suurin vientiluotottaja on itse asiassa China Development Bank, joka ei edes ole Kiinan virallinen vientiluotottaja, vaan näitä ovat China Eximbank ja takuulaitos Sinosure, jonka volyymit ovat Bernin Unionin suurimmat, Vesteri sanoo.–Me kehittyneissä maissa koemme olomme uhatuiksi, kun uudet vientimaat jyräävät maailmankaupassa. Toinen puoli kuitenkin on se, että elintaso on noussut ja kokonaisia maita on nousemassa ja noussut köyhyydestä globalisaation ja viennin myötä, esimerkkeinä juuri Kiina ja Intia.Vientiluottoja myönnetään ja taataan eniten Yhdysvaltoihin suuntautuviin kauppoihin.–Yhdysvaltoihin liittyy luonnollisesti riskejäkin, ja esimerkiksi Bernin Unionin jäsenet maksoivat viime vuonna eniten korvauksia Yhdysvaltoihin tehdyistä lyhyen maksuajan luottovakuutuksista.Suurempi syy Yhdysvaltain ykkössijaan on kuitenkin se, että siellä yksityinen sektori investoi tuotteisiin, jotka vaativat pitkän maksuajan ja joihin liittyy esimerkiksi toimialaan ja taloussuhdanteisiin liittyviä riskejä.–Julkisesti tuetut vientiluotot ovat suurten risteilyaluskauppojen edellytys. Rahoitusmarkkinakriisin opettamina varustamot eivät allekirjoita suuria alustilauksia varmistamatta vuosien päähäähän ajoittuvien toimitusten pitkäaikaista rahoitusta. Finnvera kansainvälisesti paras vientitakuulaitos vuonna 2017Finnvera onnistui vientitakuulaitoksena palvelemaan ulkomaisia ostajia parhaiten vuonna 2017. Tämä käy kansainvälisen viennin rahoitukseen erikoistuneen median ja analyytikon TXF:n haastattelututkimuksesta, jossa arvioijia olivat pääomatavaroiden ostajat eri puolilta maailmaa. Finnvera oli koko Importers' Choice -vertailun selvä ykkönen ja onnistui ostajien mielestä erityisesti toimialan asiantuntemuksessa, asiakkaiden liiketoiminnan ymmärtämisessä ja asiakaspalvelussa.Finnvera oli paras muun muassa asiakaspalvelussa ja rahoituskapasiteetissa. Molemmissa ostajien arviot paranivat selvästi aiemmasta.– Tutkimuksella on meille erityistä arvoa, sillä siinä meitä arvioivat ulkomaiset ostajat eli ne yritykset, jotka ostavat suomalaisilta vientiyrityksiltä hyödykkeitä. Meidän tehtävämme on edistää suomalaista vientiä, ja yhä useammin kauppojen syntyminen on kiinni yhteistyöstä myös ostajan kanssa, eli miten suomalainen viejä pystyy tarjoamaan ostajalle joustavan rahoituksen tuotteen ostamiseen, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Finnvera paransi suoritustaan myös kauppojen toimeenpanossa ja sai kiitosta joustavuudesta.Palkinto luovutettiin TXF:n konferenssissa Prahassa 6.6.2018. Finnvera palkittiin myös viejien arvioissa Exporters' Choice -vertailussa yhtenä parhaista vientitakuulaitoksista, jotka ovat onnistuneet tukemaan vientiyritysten liiketoimintaa.–Olemme erittäin iloisia siitä, että erotumme maailmalla juuri vientitakuulaitoksena, joka ymmärtää viejien ja ostajien tarpeet ja liiketoiminnan. Liiketoimintaosaamisen ansiosta löydämme molempien osapuolten kannalta parhaat ratkaisut siten, että kauppaan liittyvät riskit on Finnveran kannalta huolellisesti analysoitu.TXF luovutti Prahassa myös Finnveran varatoimitusjohtajalle Topi Vesterille TXF Industry Fellowship -palkinnon elämäntyöstään viennin rahoituksessa. Lisätietoa:Tietoa palkinnoista TXF Median Twitter-sivulla.Tutustu TXF News -sivustoon.

EU:n rahoitusjärjestelyillä on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten yritysten toimintaan. Etenkin pienten ja keskisuurten kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat parantuneet merkittävästi SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumenttien myötä, kertoo Finnveran KPMG:ltä tilaama selvitys.Selvityksen mukaan takausinstrumentit ovat helpottaneet rahoituksen saantia etenkin niissä yrityksissä, joiden olisi muuten vaikeaa tai mahdotonta asettaa tarvittavalle lainamäärälle vaadittuja vakuuksia. Vaikka osa yrityksistä olisikin mahdollisesti saanut pankkirahoitusta ilman EU-takausjärjestelyä, se on mahdollistanut näissäkin tapauksissa tarpeeksi suuren lainan ja edullisemmat lainakustannukset. Etenkin kasvuyritykset ja yritykset, joiden liiketoiminnassa ei tyypillisesti ole vakuudeksi sopivaa omaisuutta, ovat hyötyneet takausinstrumenteista merkittävästi.Haastatellut yritykset saivat rahoitusta EU:n takausjärjestelyjen avulla vuosina 2016 ja 2017, ja saatujen lainojen koko vaihteli 59 000 eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Keskimäärin lainan koko on noin 100 000 euroa. Rahoitusneuvojat ovat myös avustaneet asiakkaitaan jopa useiden kymmenien miljoonien eurojen suuruisten suorien ESIR-rahoitusten hakemisessa.Rahoituksen saaminen mahdollistanut myös toiminnan tehokkuuden kasvattamisenEtenkin pienten ja keskisuurten kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat parantuneet merkittävästi SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumenttien myötä. Kaikki haastatellut yritykset, sekä myös rahoituksen välittäjän edustajat ja yksityiset rahoituskonsultit, näkevät EU:n rahoitus- ja takausjärjestelyillä positiivisia vaikutuksia yritysten liiketoimintaan.— Finnveralla on oma tärkeä roolinsa EU:n takausinstrumenttien hyödyntämisessä, niin neuvontapalvelujen tarjoajana kuin osatakauksen antajana. Erityisesti Suomessa käytössä oleva lähestymistapa, jossa yritykset voivat yhdistää EU:n antaman takauksen Finnveran takaukseen nähtiin hyväksi ratkaisuksi. Finnveran osatakaukset nousivat 61 miljoonaan euroon vuonna 2017. Kyseisenä vuonna Finnveran suoraan myöntämä pk- ja midcap-rahoitus oli kaikkiaan 963 miljoonaa euroa, kertoo ohjelmapäällikkö Valtteri Vento. Merkittävä osa haastatelluista yrityksistä on jo nyt kyennyt lisäämään henkilöstöä joko suoraan omassa yrityksessään, tai välillisesti alihankkijan kautta. Niissäkin yrityksissä, joissa henkilöstömäärää ei ole lisätty, on tehty investointeja esimerkiksi automaatioon ja toiminnan tehostamiseen ja luotu sitä kautta liiketoiminnan kasvua.Osassa haastatelluissa yrityksissä oli jo havaittu liikevaihdon kasvua, mutta osa kuvaili kasvua vielä maltilliseksi. Yritykset ovat saaneet rahoitusta tarkasteltavien takausinstrumenttien avulla vasta aikaisintaan vuonna 2016 ja sitä myöhemmin, joten kasvu on todennettavissa vasta aikaisintaan yritysten vuoden 2017 talousluvuissa, joita ei ole vielä pääosin selvityksen tekohetkellä julkaistu.Haastateltujen, SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumentteja tarjoavien rahoituslaitosten toimintaan kyseiset instrumentit ovat tuoneet uusia asiakkuuksia ja mahdollisuuden rahoittaa paremmin myös hankkeita, joille ei yleensä vajaaksi jäävistä vakuuksista johtuen kyetty myöntämään lainaa. Kaikki rahoituslaitosten edustajat pitivät SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumentteja tärkeinä pk-yritysten kasvun mahdollistajina, mutta toisaalta näkivät niistä koituvan byrokraattisen taakan kohtuullisen suurena.Selvitys koostuu laadullisesta ja määrällisestä osuudesta, ja sitä varten haastateltiin kymmenen yritystä, kolme rahoituksen välittäjää sekä kaksi rahoituksen neuvontapalvelua tarjoavaa yritystä. Määrällinen aineisto saatiin 91 yrityksestä. Suomessa on satoja yrityksiä jotka ovat saaneet pankkirahoitusta SME InnovFin- ja SME Initiative -instrumenttien avulla. Koska kyse on pankkisalaisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta, tutkimuksen vaatiman tausta-aineiston saatavuudessa on rajoituksia. Rahoituslaitosten edustajat ja yksityiset rahoituskonsultit olivat yleisesti sitä mieltä, että liikevaihdon ja tuloksen kasvun osalta vaikutukset tulevat paremmin näkyviin vasta lähivuosien aikana – tässä vaiheessa selkein vaikutus ovat kasvaneet investoinnit.Lisätietoja:Valtteri Vento, ohjelmapäällikkö, 029 460 2531Tutustu raporttiin

Finnveran varatoimitusjohtajalle Topi Vesterille on myönnetty kansainvälinen TXF Industry Fellowship -palkinto huomionosoituksena mittavasta urasta viennin rahoituksen parissa ja työstä kansainvälisen vientiluottoyhteisön hyväksi. Tunnustuksen myöntää kaupan ja viennin rahoitukseen erikoistunut media ja tapahtumajärjestäjä TXF (Trade and Export Finance). Topi Vesteri on palkinnon ensimmäinen saaja. Hän on työskennellyt Finnverassa joulukuusta 1998 ja johti suurasiakasyksikköä sekä vienninrahoitusyksikköä lähes 17 vuoden ajan. Vuodesta 2015 lähtien hän on varatoimitusjohtajana ja luottopäätösyksikön johtajana vastannut Finnveran luottopäätös- ja analyysiyksiköstä. Kansainvälisissä tehtävissä hän on toiminut luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajien kansainvälisen järjestön, Bernin Unionin, presidenttinä (2015–), varapresidenttinä (2002–2003) sekä valtiollisten vientitakuulaitosten komitean puheenjohtajana (2009–2011).–Topi Vesterin panos viennin rahoituksen toimijoille on ollut täysin poikkeuksellinen, sanoo TXF:n päätoimittaja ja johtaja Jonathan Bell.–Finnverasta on kahdenkymmenen vuoden aikana kehittynyt yksi innovatiivisimmista alan toimijoista, joka saa vuodesta toiseen korkeimpia asiakastyytyväisyysarvioita, joka kehittää jatkuvasti toimintaansa sekä palvelujaan ja joka toimii läheisessä yhteistyössä kansainvälisten liikepankkien ja yksityisten luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajien sekä toisten vientitakuulaitosten kanssa. Topin tultua Bernin Unionin presidentiksi hänen johdollaan on viety läpi merkittäviä muutoksia ja parannuksia, kuten Prahan Klubin fuusioiminen Bernin Unioniin. Luovutan tämän ensimmäisen Industry Fellowship Awardin erittäin mielelläni juuri Topille, joka inspiroi meitä kaikkia, Bell sanoo.Nyt julkistettu tunnustus luovutetaan 6. kesäkuuta 2018 Prahassa viennin ja kaupan rahoituksen suurimmassa vuotuisessa tapahtumassa TXF Global -tapahtumassa, johon on ilmoittautunut yli 1 000 osanottajaa.Lisätietoja:TXF:n tiedote: Vesteri to be presented with TXF Industry Fellowship Award

Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto, joka pyrkii tarjoamaan yrityksille räätälöidyn ja sujuvan palveluketjun neuvonnasta ja koulutuksesta rahoitukseen, markkinamahdollisuuksien selvittämiseen ja verkostojen rakentamiseen. Palvelupalettiin kuuluvat myös erityiset Team Finland -vientimatkat. Yksi uusimmista työkaluistamme on Team Finland -palveluehdotus, johon yhteistyössä yrityksen kanssa kootaan kaikki ne Team Finland -palvelut, joista voi olla yrityksen kasvussa ja viennissä apua, kertoo rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen.Oiva esimerkki Team Finland -palveluehdotuksen saaneista yrityksistä on iisalmelainen erikoisajoneuvoja valmistava Profile Vehicles Oy. Vuonna 1982 perustettu yritys on keskittynyt korkeatasoisten ambulanssien valmistukseen ja niiden elinkaaren palveluliiketoimintaan. Liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 140. Yrityksen kasvua ja vientiä on Finnveran lisäksi rahoittanut tuote- ja prosessikehityksen osalta Tekes. Tuloksena on syntynyt uudenlainen tehdas, joka lisää tuotannon tehokkuutta ja kilpailukykyä. Käytössä ovat myös Lean- ja 5S-prosessimallit. Niiden ansiosta on avautunut uusia markkinoita muun muassa Singaporessa. Finnvera on tarjonnut yhtiölle kaupankäyntiin ja toimituksiin liittyvää rahoitusta ja toimitusvakuuksia. Suomen suurlähetystöt ovat olleet avuksi esimerkiksi tuotteiden esittelytilaisuuksien järjestämisessä muun muassa Budapestissa, Kairossa ja Singaporessa. Finpro on tehnyt markkinatutkimuksia ja auttanut avainkontaktien luomisessa eri maissa.Samaan tapaan räätälöidyn palveluehdotuksen saa tänä vuonna 500 yritystä, joilla on halu kasvaa viennin kautta. Ne kaikki kutsutaan 30.8.2018 Helsinkiin Team Finland -päivään, jossa on esillä upea kattaus suomalaisia yrityksiä, suurlähetystöjä, rahoittajia sekä muita verkostoja yrityksen kasvun tueksi.Tarvitseeko sinunkin yrityksesi vauhtia kansainvälistymiseen? Ota yhteyttä meihin!Team Finland -verkostoon kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Business Finland (entiset Finpro ja Tekes), Finnvera, Tesi (Suomen Teollisuussijoitus), ELY-keskukset, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Finnfund, Finnpartnership sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit.Heidi NousiainenRahoituspäällikkö, Finnvera Oyj, Pk- ja kansainvälistymisrahoitus, Team Finland -asiat