Yhdessä eteenpäin

Finnveran uudesta laskusaatavatakuusta lisää vauhtia pienten vientikauppojen rahoitukseenPuolet suomalaisista pk-vientiyrityksistä uskoo vientikauppansa arvon kasvavan tänä vuonna. Yhtä moni yritys lisää myös panostuksia kansainvälistymiseen. Tämä käy ilmi kevään Pk-yritysbarometristä, johon vastanneista noin 4 800 yrityksestä yli  tuhat toimii kansainvälisillä markkinoilla. Vientiyrityksillä on kuitenkin edelleen haasteita pienten vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä ja viennin riskeiltä suojautumisessa. Rahoituksen vauhdittamiseksi Finnvera on tuonut markkinoille uuden laskusaatavatakuun vuosi sitten lanseerattujen vekselitakuun ja vientisaatavaluoton lisäksi.Laskusaatavatakuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan, kun vientituotteina ovat esimerkiksi kulutustavarat, raaka-aineet, palvelut tai puolivalmisteet. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä. Takuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia.– Pienten vientikauppojen rahoittamiseen käytettävien instrumenttien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä sekä viejälle että pankille. Pyrimme jatkuvasti kehittämään tuotteitamme niin, että pankkien olisi helppo tarjota takuidemme avulla pieneenkin vientikauppaan rahoitusta. Alle 2 miljoonan euron kauppoihin suunnatuissa tuotteissa Finnvera pyrkii ehtoja keventämällä vauhdittamaan rahoitusta ja edistämään kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia, sanoo kehityspäällikkö Minna Lindqvist Finnverasta.Uudet tuotteet pienentävät viejän ja pankin riskiäSekä laskusaatavatakuu että vekselitakuu mahdollistavat sen, että viejä voi myöntää ostajalleen maksuaikaa ja saada itse rahat kaupasta heti kassaan. Kumpikin takuu suojaa pankkia ensisijaisesti ostajaan ja ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Vekselitakuu voidaan myöntää jopa viiden vuoden maksuajalle ja se soveltuukin hyvin esimerkiksi yksittäiseen pääomatavarakauppaan, kuten kone- tai laitevientiin, kun taas laskusaatavatakuu soveltuu lyhyeen maksuaikaan. Tuotteet täydentävät toisiaan. Finnvera ei esimerkiksi myönnä vekselitakuuta Venäjälle suuntautuviin kauppoihin, koska vekseli ei ole Venäjällä yleisesti käytetty maksuväline. Laskusaatavakuuta sen sijaan voidaan käyttää Venäjän-kauppoihin.Vuosi sitten lanseeratun vekselitakuun käyttö on hienoisessa kasvussa. Takuun hakijoiden joukossa on suuria, pieniä ja midcap-yrityksiä, joiden kaupat ovat suuntautuneet pääosin Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Keskimääräinen kaupan koko hakemusten perusteella on ollut 1,3 miljoonaa euroa ja pienin tähän mennessä vekselitakuulla taattu kauppa arvoltaan 200 000 euroa. Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltäUudet tuotteet lisäävät myös vientiyritysten keinoja suojautua vientikauppaan liittyviltä riskeiltä. Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä, ja jopa kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Näin siitä huolimatta, että yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden etenkin, jos kyseessä on vientiä aloittava yritys. Vientikaupan riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös nyt, kun vienti vetää ja talouden suhdanne on erittäin lupaava.–Mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä kaupasta yritykselle on kyse, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen. Kannustamme vientikauppaa tekeviä yrityksiä ottamaan meihin yhteyttä kauppaneuvottelujen varhaisessa vaiheessa, jos jokin kaupassa mietityttää. Neuvomme mielellämme soveltuvan rahoitusratkaisun valinnassa. Tavoitteenamme on auttaa kaikenkokoisia suomalaisyrityksiä voittamaan kaupat kotiin sekä suojautumaan vientiin liittyviltä riskeiltä, Lindqvist sanoo.Lisätiedot:Minna Lindqvist, kehityspäällikkö, Finnvera +358 50 5267 639 , etunimi.sukunimi@finnvera.fiPk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä.Lue myös:Lisätietoa laskusaatavatakuusta. Lisätietoa vekselitakuusta.Finnveralta jälleen uusi rahoitusmalli pienille vientikaupoille. Vekselitakuusta vauhtia pienille vientikaupoille.

Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.Suomalaisyritysten kasvava kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan näkyy lisääntyneinä kyselyinä Finnveran Pietarin-edustustossa. Venäjän talous on kääntynyt hienoiseen nousuun, mikä avaa haasteista huolimatta mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Finnveran arvion mukaan rahoituksen kysyntä Venäjän-kauppaan tulee vilkastumaan tänä vuonna.Ohje kuulostaa kliseeltä mutta on täyttä totta: Kotiläksyt pitää tehdä hyvin, kun yritys tähtää Venäjän markkinoille.–Venäjällä ei voi ajatella, että hyvä tuote myy itse itsensä. Suhteet ja kauppakumppanin luottamus ovat tärkeitä, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnverasta.Hän siirtyi huhtikuussa 2017 Finnveran suuryritykset-yksikköön maa- ja ympäristöriskien hallinnan vetäjäksi Suomen Moskovan-lähetystön talous- ja rahoitusasiantuntijan paikalta, jossa hän seurasi aitiopaikalta Venäjän talouden kehitystä kolmen ja puolen vuoden ajan. Venäjä lähialueineen oli tuttu jo aiemmalta uralta Nordeassa ja sen edeltäjissä, ja Finnvera puolestaan tuttu yritysrahoituksen kautta.Verrattuna vuosiin 2014–15 talouden näkymät ovat Venäjällä parantuneet. Lännen asettamilla pakotteilla tai Venäjän omilla vastapakotteilla on toki ollut vaikutusta, muttei ehkä niin paljon kuin ennakoitiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.–Kun talous supistuu, sen täytyy jossain vaiheessa myös kasvaa.  Aiemmin talouskasvun moottorina ollut yksityinen kulutus on voimakkaan laskun jälkeen kääntynyt hienoiseen kasvuun.  Venäjän ulkomaankauppa kasvaa parin–kolmen vuoden laskun jälkeen. Vuoden 2017 alussa tapahtui käänne mielialoissa, ja Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun.Investoinneissa tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomi vieMyös suomalaisyritysten näkymät Venäjästä ovat aiempaa positiivisemmat. Vaikka Venäjä on kääntynyt protektionistiseen suuntaan ja suosii kotimaista tuotantoa tuonnin korvaus -ohjelmallaan, se voi avata mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Muun muassa EU:n Venäjän-kaupalle asettamat sanktiot ovat edelleen voimassa, mutta ne huomioiden kaupankäynti on mahdollista.–Venäjän oman tuotannon kehittäminen tarvitsee investointeja, joihin tarvitaan ulkomaista teknologiaa. Silloin tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomesta viedään eniten, Koskelainen sanoo.Venäjä on erittäin varteenotettava kauppakumppani siitä huolimatta, että viejän täytyy tuntea paikalliset olot ja viranomaiset, tottua byrokratiaan ja pohtia suhtautuminen korruptioon.–Venäjä kannustaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan maahan.  Vientikauppa puolestaan on helpompaa, kun ei tarvitse etabloitua. Haasteina ovat kuitenkin partnereiden löytäminen, luottamus ja se, miten varmistaa saamiset myydystä tavarasta.–Vakiintuneissa kumppanuuksissa kauppaa tehdään yleisesti laskua vastaan. Laskusaataviensa turvaamiseen suomalaiset viejät voivat käyttää Finnveran vientisaatavatakuuta, joka soveltuu kulutustavaroiden ja raaka-aineiden lyhyellä maksuajalla käytävään kauppaan. Tälläkin hetkellä Finnvera luottovakuuttaa yli sataan venäläiseen ostajayritykseen liittyviä luottoriskejä. Kun Venäjällä on kriisi, käytetään paljon ennakkomaksua. Silloin puolestaan ostajan täytyy luottaa myyjään. Remburssia käytetään paljon saatavien varmistamiseen, mutta Venäjällä se on myös rahoitusinstrumentti.Lähivuosina ei näköpiirissä muutosta talouspolitiikkaanVenäjän taloutta vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten valtion vahva rooli, heikko työn tuottavuus ja demografian haasteet.  Ennen maaliskuun 2018 presidentinvaaleja suuria muutoksia talouspolitiikkaan tuskin kuitenkaan tulee. Budjettivajetta on viime vuosina katettu öljytuloista kerätyillä rahastoilla.–Budjettivaje on yksi suurimmista talouden ongelmista, ja se vaikuttaa valtion hallitsemassa taloudessa siihen, mihin jakovaraa on.  Nyt kun talouden näkymät ovat paremmat, mittavia uudistuksia ei välttämättä ole pakko tehdä.Suomen näkökulmasta Venäjä on kuitenkin moneen muuhun vientikaupan kohteeseen nähden lähellä ja maantieteellisesti valtavan suuri. Vaikka ongelmiakin on, Venäjä on parantanut asemaansa sääntelyä kartoittavassa Maailmanpankin Doing business -vertailussa.--”Kyselyjä tulee siitä, miten Venäjällä menee”Suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden tauon jälkeen kiinnostuneet jälleen Venäjän-kaupasta.–Asiakaskyselyitä tulee runsaasti yleisesti markkinoista ja siitä, miten Venäjällä menee. Tämä on positiivinen asia. Positiivista on myös se, että venäläisiä turisteja tulee kuluvana vuonna taas enemmän Suomeen vilkastuttamaan elinkeinoelämää tällä puolella rajaa. Ruplan ostovoima suhteessa euroon on parantunut, mikä lisää venäläisten turistien halua tulla Suomeen, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen. Hän on hoitanut suomalaisyritysten suhteita Pietarin alueella kymmenisen vuotta, joista yhteensä seitsemän vuoden ajan työpistekin on sijainnut Pietarissa. –Toimin Finnveran silminä ja korvina Pietarissa, hän luonnehtii.Finnvera rahoitti Venäjän-vientiä kasvavassa määrin vuosina 2014–15, jolloin Finnveran vastuukanta Venäjällä 1,5-kertaistui. Vastuukanta on nyttemmin hieman pienentynyt, koska venäläiset maksavat luottoja pois.Yrityksille välineitä verkostoitumiseen ja toimiviin asiantuntijapalveluihinPietiläisen mukaan tällä hetkellä Venäjälle investoivat pääasiassa sellaiset suomalaiset pk-yritykset, jotka tuntevat jo Venäjän markkinat viejinä tai ovat jo etabloituneet Venäjälle. Tuotantolinja Venäjällä auttaa yritystä nyt, kun Venäjä rajoittaa tuontia tullialueensa ulkopuolelta.Venäjällä toimii tälläkin hetkellä lukuisia suomalaisia rakennustuoteteollisuuden, puunjalostusteollisuuden ja palvelualan yrityksiä.Finnvera toimii Venäjällä yhteistyössä Team Finland -toimijoiden kanssa. Ne auttavat yrityksiä verkostoitumaan, luomaan kontakteja ja opastavat muun muassa käyttämään paikallisia asiantuntijapalveluita.  Ensi vaiheen jälkeen yritykset hoitavat pääosin itse yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin venäläisiin yhteistyötahoihin.Luoteis-Venäjällä suomalaiset tunnetaan hyvin maineeltaan luotettavina kauppakumppaneina. Useimmat Venäjällä toimivat suomalaisyritykset toimivatkin Pietarin alueella. Moskovassa tai kauempana Suomi-tuntemus ei ole yhtä vankkaa. Kesäkuussa Kazakstanin Astanassa alkavassa maailmannäyttelyssä aukeaa tilaisuus tunnettuuden lisäämiseen myös Venäjän ulkopuolella.Linkit:MaaluokituksetVientikaupan luottoriskit

Suomalaisyritysten kaupat Brasiliaan ovat perinteisesti erittäin suuria. Myös pk-yritysten vientimahdollisuudet ovat hyvät.Brasilian kansallistanssin samban sävelet ovat pikkuhiljaa kääntymässä mollista duuriin. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurimman valtion talous koki historiansa pahimman laman. Vuonna 2015 talous pieneni lähes neljä prosenttia, eikä viime vuosi ollut paljoa parempi.– Brasilia on ollut perinteisesti vahva raaka-aineviejä, mutta maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta alkanut lama ja poliittinen kriisi ovat horjuttaneet toimintaympäristöä viime vuosina. Tälle vuodelle odotetaan vihdoin pientä kasvua ja ensi vuonna kasvua on luvassa enemmän, sanoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Relanderin näkemystä tukevat myös tilastot. Brasilian bruttokansantuote oli jo alkuvuonna plussalla. Relanderin mukaan protektionismi ja byrokratia jylläävät edelleen, ja maassa käsitellään korruptioon liittyviä kysymyksiä, mutta asenteet vapaakauppaan ovat hiljalleen muuttumassa myönteisemmiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa suunta on toinen.– Brasilian omat sisämarkkinat ovat valtavat, ja kotimaan kysyntä on ollut perinteisesti maan talouskasvun veturi. Kysyntä on hieman tökkinyt työttömyyden kasvaessa, mutta silläkin saralla suunta on kääntynyt parempaan.Brasilia on ollut pitkään Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Yksittäiset kaupat ovat euromääräisesti erittäin suuria. Suomesta Brasiliaan on matkannut erityisesti raskaan teollisuuden koneita ja laitteita, erilaisia kemikaaleja sekä lannoitteita. Maa tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös pk-yritysten viennille.Relander huomauttaa, että Finnveran vientitakuuvastuiden määrällä mitattuna Brasilia on edelleen kolmen suurimman poliittisen riskin maan joukossa.– Takuukysyntä on jatkuvaa ja varsin laajaa, vaikka sellu- ja telepuolella on ollut aiempaa hiljaisempaa. Investointien maan infrastruktuuriin odotetaan lähivuosina jälleen virkistyvän. Se tuo mahdollisuuksia suomalaisviejille, Relander sanoo.Kasvu pitää maassaKehittyvä talous houkutteli Valmetin Brasiliaan yli 50 vuotta sitten.Valmetin nykyinen painopiste Brasiliassa on sellutuotannon teknologioissa sekä siihen liittyvissä automaatio- ja palveluratkaisuissa.Viimeisen viiden vuoden aikana Valmet on toimittanut Brasiliaan kaksi suurta sellutehdasta. Toimitusten arvo on ollut satoja miljoonia euroja. Sen lisäksi Valmet on perustanut palveluliiketoimintaa alueelle. Tällä hetkellä yrityksellä on Brasiliassa noin 500 työntekijää viidessä eri toimipisteessä. Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Bertel Karlstedt kertoo, että Brasilian talous ja poliittinen järjestelmä ovat Eurooppaan verrattuna paljon epävakaampia.– Epävakaus luonnollisesti vaikuttaa meihin ja asiakkaisiimme. Brasiliassa on ollut voimakkaita kasvun vuosia esimerkiksi vuodesta 2002 vuoteen 2011. Toisaalta maassa on ollut myös viime vuosien kaltaisia lama-aikoja. Toimintaympäristö on silti meille houkutteleva, sillä toimimme globaaleilla markkinoilla ja haemme kasvua kehittyvistä alueista.Karlstedt sanoo, että asiakkaiden tuottamasta sellusta merkittävä osa menee vientiin.– Globaalit markkinat ohjaavat voimakkaasti asiakkaidemme investointeja ja liiketoiminnan kannattavuutta. Reilun kymmenen vuoden aikana Brasiliaan on rakennettu maailman suurimpia sellutehtaita.Karlstedtin mukaan Brasilian vuotuinen inflaatio on ollut viime vuosina noin kuuden prosentin luokkaa. Vuonna 2015 inflaatio tosin nousi yli kymmenen prosentin.– Voimakas inflaatio vaikuttaa niin palkkoihin kuin erilaisiin toimitussopimuksiinkin.Brasilia ei ole ollut Valmetille helpoin mahdollinen toimintaympäristö. Kilpailu selluteknologian toimittajien kesken on erittäin kovaa.– Valmet on yksi johtavista toimijoista Brasiliassa, mutta myös uusia kilpailijoita tulee markkinoille. Olemme kehittäneet sekä omaa paikallista tuotantoa että tuotantoa kumppaniverkoston kanssa. Meidän on toimittava näin, jotta pystymme varmistamaan kilpailukyvyn ja toisaalta selviämme tuontitulleista ja veroista.Karlstedt huomauttaa, että Brasilian hallinto on pyrkinyt ohjaamaan tuotantoa maan sisälle tuontitullien ja verojen avulla.– Tullien purkamiseen on paineita. Maan sisäinen tilanne saattaa ajaa asioita myös toiseen suuntaan.Paikalle suuntaavan yrityksen on Karlstedtin mielestä syytä varautua myös siihen, että Brasiliassa yritykset kantavat sosiaalista vastuuta panostamalla hyväntekeväisyyteen erityisesti niillä alueilla, joilla yritys toimii.– Valmet antaa merkittävää tukea paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Instituto Ayrton Sennalle ja Instituto Ecofuturolle. Tuettavien ohjelmien tavoitteena on tukea peruskoulutusta ja ympäristönsuojelua. Lisäksi olemme lahjoittaneet vanhoja tietokoneita koululle ja keränneet varoja päiväkodille.FAKTA: Brasilia Finnveran määrittelemä, maan maksukykyä kuvaava maaluokka on 5/7 (välttävä maksukyky). Bruttokansantuote: Noin 1 603 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 7 838 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: -3,6 % (2016). Tälle vuodelle odotetaan 0,6 prosentin kasvua. Inflaatio: 10,7 (2015). Vienti: 170 miljardia euroa (2015). Tuonti: 152 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Brasiliaan oli vuonna 2016 noin 381 miljoonaa euroa. Päätoimialat: maatalous, kaivosteollisuus ja selluteollisuus. Valuutta: Brasilian real: 1 eurolla saa 3,3 realia. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliKuva: Mika Relander, Finnvera

Kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla vientikauppaan liittyvä rahoitus voi tuoda ratkaisevan edun suomalaiselle toimijalle. Finnveran tarjoama takuu ja Nordean tarjoama rahoitus varmistivat Metsolle tilauksen Omaniin, mihin Metso toimittaa murskaus- ja seulontalaitoksen paikalliselle sementtiyritykselle Al Tasnimille. Projekti on käynnissä ja ensimmäiset laitetoimitukset tehtiin helmikuussa 2017.Kyseessä on vuosien tauon jälkeen Metson ensimmäinen sopimus kokonaisen murskaus- ja seulontalaitoksen toimittamisesta Omaniin. Se on myös ensimmäinen Omaniin saatu kauppa, joka ratkaistiin ostajarahoitusjärjestelyn avulla.Metso teki Al Tasnimille tarjouksen, jossa vientirahoitus kattoi 85 prosenttia vientikaupan hinnasta. Rahoituksen tarjosi Nordea ja Finnvera kattoi kaupan luottoriskit vekselitakuulla.Vekselitakuu kattaa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät luottoriskit. Tyypillisin riski on ostajan maksukyvyttömyys eli konkurssi.Vekselitakuu soveltuu hyvin esimerkiksi yksittäisiin pääomatavarakauppoihin, kuten kone- ja laitehankintoihin. Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehdoilla ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Viejä saa rahat heti ja ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan. Finnvera antaa pankille vekselintakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta.–Vekselitakuu on takuumuotona mahdollinen silloin, kun ostaja ja ostajamaa ovat luottokelpoisia ja kun ostajan maassa on toimiva vekselilainsäädäntö. Vekselitakuun  haaste on, että valmistelut on aloitettava jo varsin varhaisessa vaiheessa kauppaa. Samalla kun viejä ja ostaja neuvottelevat tuotteesta, rahoittajan puolella tehdään selvityksiä rahoituksen ehdoista ja kauppaan liittyvistä riskeistä, kertoo tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta.Finnvera on kehittänyt vekselitakuuta ja haluaa edistää sen  käyttöä maksuajaltaan enintään viiden vuoden mittaisissa ja alle muutamien miljoonien eurojen euron arvoisissa hankkeissa. Omanin kaupassa ostajan takaisinmaksuaika vekselille on kolme vuotta.–Kilpailunäkökulmasta rahoitusta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa rahoituspakettia tarjoamaan. Kansainvälisessä kilpailussa vientitakuilla pyritään aina edistämään suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vientiä, Pietikäinen sanoo. Onnistunut Omanin kauppa on hyvä esimerkki yhteistyöstä viejän, vientitakuulaitoksen ja liikepankin välillä.–Kilpailun voittaminen ei perustu vain tarjoamiimme ratkaisuihin vaan myös myynnin ja rahoituksen saumattomaan yhteistyöhön. Olemme sitoutuneet alentamaan ostajan kynnystä kaupantekoon siten, että ”tulemme puolitiehen vastaan” rahoitusmielessä. Vetoan myyntitiimeihimme eri puolilla maailmaa, että ne todella kuuntelevat asiakkaita ymmärtääkseen, mikä helpottaisi asiakkaiden tuskaa ostoprosessissa, sanoo Olli Kellokumpu, johtaja, myynti ja palvelut, Metso Minerals, Lähi-itä ja Itä Afrikka.Lisätietoa Finnveran vientitakuista.Lue lisää vekselitakuusta.

Mikko Vänttinen on nimitetty Finnveran Itä-Suomen aluejohtajaksi 1.8.2017 alkaen.Vänttinen siirtyy Finnveraan Danske Bankin Savo-Karjalan alueen finanssikeskuksen johtajan tehtävästä. Hän on toiminut pitkään pk-yritysten parissa alueella. Finnveran Itä-Suomen alueeseen kuuluvat Kuopion, Jyväskylän, Joensuun ja Mikkelin toimipisteet. Finnvera palvelee yrityksiä koko Suomessa viidellä toimialueella.Lisätiedot: viestintäjohtaja Tarja Svartström, puh. 029 460 2424

Savon pk-vientiyritykset hakevat kuluvana vuonna voimakasta kasvua. Lähes puolet maakunnan kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä aikoo kasvattaa panostuksiaan kansainvälistymiseen. Lisäksi selvästi yli puolet yrityksistä kertoo innovaatiosatsaustensa kasvavan. Pohjois-Savossa toimivista pk-yrityksistä hieman alle puolet ilmoittaa toimivansa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. Tämä käy ilmi keväällä julkaistusta Pk-yritysbarometrista.Kaksi kolmesta kansainvälisesti toimivasta pohjoissavolaisesta yrityksestä harjoittaa suoraa vientiä, ja pienellä osalla on ulkomainen yhteisyritys tai tytäryhtiö. Silti vain noin joka neljäs yrityksistä arvioi, että kokonaisliikevaihdosta yli puolet tulee suorasta viennistä.–Savon pk-vientiyritysten näkymät ovat hyvin positiiviset, halua kasvuun löytyy. Pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet vastaajista arvioi, että yrityksen viennin arvon kasvaa kuluvan vuoden aikana. Erinomainen merkki on myös se, että yli puolet ulkomaanmarkkinoilla toimivista savolaisyrityksistä aikoo panostaa lisää kansainvälistymiseen. Joka neljäs vientiyrityksistä kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja lisäksi yli puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteensä kolmannes yrityksistä pohtii myös yrityskauppoja seuraavien viiden vuoden sisällä, sanoo rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnverasta.Team Finland- toimijat Finnvera, Finpro, Tekes ja Ulkoministeriö kumppaneineen ovat mukana 1.6.2017 Kuopiossa järjestettävässä Sawosta maailmalle -tapahtumassa, joka keskittyy yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Pohjois-Savossa on runsaasti suhteellisen pieniä, innovatiivisia ja menestyviä pk-kasvuyrityksiä, joilla on markkinapotentiaalia sekä lähimarkkinoilla että kauempanakin.–Eritysesti pk-yritysten kansainvälistymisen tukena ovat Finpron asiantuntijat yli 30 toimistossa eri puolilla maailmaa sekä Suomessa lähellä yrityksiä. Olemme aina valmiita sparraamaan, neuvomaan ja opastamaan yrityksiä eteenpäin kansainvälistymisen eri vaiheissa sekä valituilla markkinoilla. Olemme luoneet myös laajan kontakti- ja asiantuntijaverkoston maailmalla tukemaan ja auttamaan suomalaisia yrityksiä kohdemaissa, kertoo Seppo Tossavainen, Export Finland, Finpro.Hän kehottaa yrityksiä olemaan aktiivisia ja rohkeasti yhteydessä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Yrityksen apuna kansainvälistymisessä maailmalla Finpron lisäksi on myös ulkoministeriön noin 90 edustuston globaali ulkomaanverkko.–Verkostomme auttaa varsinkin mahdollisten viennin esteiden ja ongelmien taklaamisessa, antaa yrityksille analyyttistä tietoa kohdemaasta ja auttaa monin eri tavoin yrityksen verkottumisessa ja kontakteissa kohdemarkkinalla, sanoo Team Finland -vientisuurlähettiläs Juha Markkanen ulkoministeriöstä.Finpro ja muut Team Finland -toimijat seuraavat jatkuvasti globaaleja markkinamahdollisuuksia, suoria kaupanmahdollisuuksia sekä pidemmälle luotsaavia signaaleja markkinoilta, joilla voi olla vaikutusta suomalaisyritysten menestymiseen markkinoilla. Kaikki nämä löytyvät www.marketopportunities.fi-verkkopalvelusta.Innovaatioihin ja tuotekehitykseen halutaan panostaa enemmän kuin koko maassa keskimäärinPohjois-Savossa 60 prosenttia kansainvälisesti toimivista pk-yrityksistä arvioi kasvattavansa innovaatio-, tuotanto- ja tuotekehityspanostuksiaan. Into panostaa innovaatioihin ja toiminnan kehittämiseen on maakunnan vientiyrityksissä korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, sillä koko maassa puolet vientiyrityksistä kertoo lisäävänsä innovaatiopanostuksia.Tekes rahoitti pohjoissavolaisia yrityksiä viime vuonna lähes 13,5 miljoonalla eurolla. Hieman yli puolet rahoituksesta suunnattiin teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Palvelualoja rahoitettiin noin 6,3 miljoonalla eurolla.–Valtaosa eli 89 prosenttia pohjoissavolaisten yritysten Tekes-rahoituksesta kohdistui pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Valtakunnallisestikin pk-yritykset ovat Tekesin keskeisin asiakasryhmä, viime vuonna 77 prosenttia rahoituksestamme käytettiin kasvuhakuisten pk-yritysten innovaatioprojekteihin. Viime syksynä lanseeratusta innovaatiosetelistä tuli nopeasti suosittu myös Pohjois-Savossa, iloitsee palvelujohtaja Kari Komulainen Tekesistä.Sawosta maailmalle powered by Team Finland -tapahtuma järjestetään 1.6.2017 Kuopiossa Ravintola Albatrossissa. Lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.sawostamaailmalle.fi. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Savonia ammattikorkeakoulu ja Kuopion alueen kauppakamari.Lisätiedot:Heidi Nousiainen rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 5756 335 etunimi.sukunimi@finnvera.fi Hetta Huittinen viestintäpäällikkö, Finpro, 040 033 9597 etunimi.sukunimi@finpro.fi Kari Komulainen palvelujohtaja, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi Juha Markkanen vientisuurlähettiläs, Ulkoministeriö, 050 3271 314 Juha.markkanen@formin.fi Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä. Barometriin osallistuneista pohjoissavolaisista yrityksistä 20 ilmoitti harjoittavansa kansainvälistä liiketoimintaa.