Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Artikkelit
16.10.2017
Duunikunto-ohjelma haastoi tiimipäällikkö Leena Waarnan pohtimaan työhyvinvointia

​Finnvera osallistuu tänä syksynä MTV:n Huomenta Suomen Duunikunto-ohjelmaan, jossa teemana on työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Ohjelmasarja käsittelee oikeanlaisen ruoan, liikunnan sekä henkisten harjoitusten vaikutusta työkykyyn ja hyvinvointiin inspiroivien mentorien avulla. Sarjan juontaa Heidi Sohlberg ja ohjelma alkaa pyöriä torstaina 19.10.Finnveralaisena ohjelmassa on mukana tiimipäällikkö Leena Waarna, jonka työhyvinvoinnin kehittymistä ohjelmassa seurataan pitkin syksyä. Leenan mukaan ohjelman teosta on tarttunut matkaan hyviä käytäntöjä, kuten hyötyliikunnan lisääminen ja uudenlaiset ruokailutottumukset.– Olen mahdollisuuksien mukaan alkanut käyttää arkena enemmän lenkkareita, jolloin paikasta toiseen pinkominen on helpompaa. Lisäksi olen siirtänyt päivän ruokailujen painopistettä illasta aamuun. Nyt syön aina ison aamupalan ja kunnon lounaan.Myös Kaikki muut finnveralaiset on ohjelman teon myötä haastettu mukaan pitämään yllä omaa duunikuntoaan. Ohjelmassa finnveralaisille annettu yhteisöllinen haaste koskee sähkötyöpöytien tarjoamaa mahdollisuutta vaihtelevien työasentojen hyödyntämiseen ja työn tekemistä välillä seisaallaan.– Tämä juttu ei muutenkaan ole pelkästään minulle, vaan haluan, että kaikki muutkin finnveralaiset voivat halutessaan hyötyä niistä vinkeistä, joita ohjelman aikana saan, Leena sanoo.Ohjelman pääyhteistyökumppani on Ilmarinen, ja ohjelmaa on kuvattu muun muassa Team Finland -talossa. Duunikunto-ohjelmaa esitetään Huomenta Suomessa 19.10. lähtien ja Team Finland -talossa kuvattu jakso esitetään 2.11.

Uutiset
09.10.2017
Ostajarahoitus järjestyi vientitakuulaitosten yhteistyönä

Rahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppaneuvotteluissa, ja trendi on voimistunut viime vuosina. Finnvera edisti Nokian verkkolaitetoimituksia maailman johtaviin teleoperaattoreihin kuuluvalle Verizonille tarjoamalla ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kokoluokaltaan mittavassa rahoituksessa Finnveran takuun ja rahoituksen osuus on 1,5 miljardia dollaria eli noin 1,3 miljardia euroa. Pohjois-Amerikkaan suunnattu rahoitus syntyi vientitakuulaitosten yhteistyönä, sillä mukana rahoituksen järjestelyssä oli myös Kanadan vientitakuulaitos Export Development Canada (EDC).Vientitakuulaitosten yhdessä toteuttama rahoitus on ensimmäinen laatuaan.–Verizon on Nokian johtava asiakas kaikissa pääteknologioissa, tuotteissa ja palveluissa. Olemme tyytyväisiä, että pystyimme edistämään Nokian ja Verizonin suhteita Nokian vientitakuulaitoskumppanien Finnveran ja EDC:n tukemana. Vientiluotto oli merkittävä virstanpylväs, sanoo Nokian Amerikan mantereen varainhankinnan ja strukturoidun rahoituksen johtaja Lenny Floria.Telesektorilla suurin kauppa, jonka rahoitukseen Finnvera on osallistunutMitä vaikeammille ja kovemmin kilpailluille markkinoille yritys pyrkii, sitä todennäköisemmin ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi. Vientitakuulaitoksena Finnveran tehtävä on edistää suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia markkinoilla. Finnveran kannalta poikkeuksellista oli kaupan koko. Telesektorilla kauppa on suurin, jossa Finnvera on ollut mukana.–Tämä osoitti, että ostajarahoituksen ja takuiden avulla voimme edistää suomalaisyritysten vientiä. Vaikka ostaja on globaali yritys, vientitakuulaitoksella voi olla tärkeä rooli rahoituksessa, sillä suuryritykset pyrkivät hankkimaan rahoitusta monipuolisesti eri lähteistä, sanoo rahoituspäällikkö Antti Saviaho Finnverasta.Finnvera tarjosi rahoituksen pääjärjestäjälle Deutsche Bankille takuun. Ostajaluoton rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.–Finnveran kannalta kyseessä on normaali rahoitusjärjestely, joka perustuu muiden suurten rahoitusten tapaan huolelliseen analyysiin, riskinarvioon ja itsekannattavuuteen, joka on keskeinen Finnveran toimintaa ohjaava tekijä. Finnvera ei anna tukea vaan katamme asiakkailta saaduilla tuloilla toiminnan menot, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Telekommunikaatio yksi suurista suomalaisista vientialoista Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen lakimuutoksilla. Kuluvan vuoden lukujen perusteella kasvaneille valtuuksille on myös todella ollut tarvetta. Verizon-kauppa on mittava esimerkki siitä, miten Finnvera kasvaneita valtuuksiaan käyttää Suomen vientisektorin edistämiseksi.Vientitakuulaitoksille tyypillisesti Finnverankin vienninrahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialoille.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 050 346 9537 Antti Saviaho, rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 468 4478

Artikkelit
03.10.2017
Viemässä pk-rahoitusta uudelle tasolle

Kannattavat projektit eivät saa jäädä vaille rahoitusta. Tämän varmistaminen on tärkeä osa Finnveran tehtävää valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus on tärkeä painopiste, sanoo pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut merkittävä osa mandaattiamme vientitakuulaitoksena. Tämän kaikki vientitakuulaitokset tuovat mielellään esille strategioissaan ja viestinnässään, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Monet vientitakuulaitokset ovatkin kehittäneet tuotteitaan ja palvelujaan vastaamaan paremmin myös pk-yritysten tarpeita. Finnverakin on tuonut palveluvalikoimaansa nimenomaan pk-vientiyrityksille ja pieniin vientikauppoihin soveltuvia tuotteita. Hiljattain lanseerattu vientisaatavatakuu on suunnattu vientiyrityksille ja laskusaatavatakuu puolestaan pankeille, jotka rahoittavat viejien saatavia. Lisäksi Finnvera on lanseerannut vekselitakuun markkinoille, joilla vekseli toimii hyvin.Monet vientitakuulaitokset ovat viime vuosina menestyksekkäästi tuoneet markkinoille käyttöpääomatakuun kaltaisia tuotteita. Finnveran näkökulmasta tässä ei ole mitään uutta, sillä kotimainen pk-rahoitus ja vientitakuutoimintamme ovat toimineet rinta rinnan yhtiön alkuvaiheista saakka, ja tuotevalikoimassamme ovat esimerkiksi Finnvera-takaus ja rahoitustakuu pankin myöntämälle käyttöpääomarahoitukselle. Pk-yritysten käyttöpääomatarpeiden vahvistaminen on ollut toimintamme ytimessä 1960-luvulta lähtien.Keskittyminen pelkästään tuotteisiin ei riitä – se on jopa hieman vanhanaikaista. Pk-yritykset eivät ehkä tiedä, mitä tuotteita ne tarvitsevat tai haluavat. Kasvavien pk-yritysten ja midcap-yritysten rahoituksen parissa työskentelevät pankkiammattilaiset eivät puolestaan ehkä aina tunne viennin rahoituksen kaikkia välineitä. Tämän kuilun ylittämiseen Finnvera on luonut vientikaupan koulutusohjelmia sekä kasvuyrityksille että pankeille. Nyt Finnvera suunnittelee viennin rahoituksen neuvontapalvelujen kehittämistä pk-yrityksille.Finnvera keskittyy erityisesti kasvaviin ja kansainvälistyviin pk-yrityksiin. Tätä kohderyhmää palveleva yksikkömme tarjoaa sekä kotimaan että viennin rahoituksen palveluja. On ratkaisevan tärkeää, että asiakasvastaavamme pystyvät tarjoamaan ratkaisuja myös suuremman mittaluokan rahoitustarpeisiin niin, että kotimaan pk-rahoitusta ja viennin rahoitusta ei tehdä siiloissa.Kotimaan rahoituksen ja vientitakuutoiminnan yhdistäminenkään ei vielä kerro kaikkea Finnveran toiminnan laajuudesta. Olemme osa Team Finland -verkostoa, joka kokoaa yhteen useiden julkisten toimijoiden kansainvälistymispalvelut ja luo siten synergiaetuja asiakkaillemme.Olemme varmoja siitä, että seuraava megatrendi julkisessa pk-rahoituksessa on yhteistyön lisääntyminen toimintojen keskittymisen sijasta. Kysymys kuuluu, miten yhdistämme voimamme kumppaniorganisaatioidemme kanssa, jotta voimme palvella pk-yrityksiä paremmin. Tämä edellyttää uudenlaista asennetta, mutta Finnvera on päättänyt olla eturivissä etsimässä parempia tapoja edistää pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Loppujen lopuksi vain tuloksilla on merkitystä: tarvitsemme lisää uusia globaaleja yrityksiä! Katja KeitaanniemiLiiketoimintajohtaja, Finnvera Teksti on lyhennelmä alun perin Bernin Unionin Bulletin-uutiskirjeessä julkaistusta englanninkielisestä artikkelista. Pääset lukemaan koko artikkelin englanniksi täältä.Lisätietoa Bernin Unionista

Artikkelit
26.09.2017
Hyvässä hallitustyöskentelyssä 1+1=11

Kukaan ei tarvitse tuotettasi. Ole valmis luopumaan omista suosikeistasi – tässä muutamia Sissi Silvánin oppeja brändäykseen ja hallitustyöskentelyyn. Mitä suomalaisyritykset voisivat oppia mielikuvien rakentamisesta, ja miten hallitustyöskentelystä saadaan kaikki tehot irti?Sissi Silvánin oma yritys PanScan Consulting auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Aikaisemmin esimerkiksi Finpron ja H&M Finlandin johdossa työskennelleen Silvánin piinkova asiantuntemus B2C-tuotteiden, retail-konseptien ja muotoilun parissa takaa hänen osaamiselleen kovan kysynnän myös hallitusammattilaisena.Silván tyrmää sitkeässä istuvan uskomuksen suomalaisyritysten kyvyttömyydestä menestyä kansainvälisesti.– Suomi ei ole huono eikä heikko, olemme yksinkertaisesti kaupallisesti pieni peluri. Meillä on aloja, joilla on valtava mahdollisuus kasvattaa kansainvälistä kauppaa.Silván asuu puolet vuodesta 150-vuotiaassa olkikattoisessa tanskalaistalossa ja ammentaa ammatillisesti tanskalaisesta asenteesta ja sykkeestä. Tanskan koti mahdollistaa myös kyvyn jakaa asiakkaille viimeisimpiä tuulia maailmalta. Silvánin mukaan yksi yritysten suurimmista haasteista on napakka erottautuminen.– Vanha kunnon hissipuhe on edelleen kunniassaan. Jokaisen yrittäjän pitää pystyä kertomaan tiiviisti, mistä yrityksessä on kyse. Mitä teemme, ja miten se on erilaista?Maailmassa on jo kaikkeaSilvánin mukaan hyvä lähtökohta brändiajatteluun on kollegalta lainattu ”basically nobody needs your product” – kaikesta on jo tarjontaa. Yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus ja vastuu tehdä tuotteesta kiinnostava. Tämän tiedostettuaan on helpompaa pohtia, mikä tekee omasta tekemisestä tai tuotteesta kiinnostavan. Bränditarinan on oltava aito ja oivaltava, sillä päälle liimatun kiillon aika on ohi.Erottautua voi myös tekemällä jotain poikkeuksellisesti ja tavalla, joka tarjoaa kuluttajalle helppoutta. Fyysisissä tuotteissa erottautumistekijänä voi toimia tuotteen uudenlainen tai miellyttävä muotoilu. Eräs tapa erottautua on myös alalle poikkeuksellinen valmistustapa – esimerkiksi ekologista uutuutta on helppo brändätä ja markkinoida.– Ja kaiken tämän pitää luonnollisesti olla myös houkuttelevassa paketissa. Koiraihmisenä sanon aina, että kuluttajalle pitää tulla kuolatipat!Suomalaisyritysten vahvuudet ovat osaaminen, kunnianhimo ja huolellinen viimeistely, Silván listaa. Haasteena on se, että maailmassa tätä kaikkea on jo yllin kyllin. Silván luonnehtii Suomea pieneksi ja kiltiksi markkinaksi, mikä ei ole omiaan hilaamaan markkinoinnin rimaa riittävän korkealle.– Vaikka brändi olisi kuinka hyvä, kansainvälistyminen on paljolti myös jalkatyötä ja rantautumista ihmisten keskuuteen. Nopean kiinnostuksen herättäminen on nykyään erittäin tärkeää. Myyntitilanteessa oma innostus pitää saada tartutettua.Yrityksen pyrkiessä uusille markkinoille on äärimmäisen tärkeää saada tuotteesta tai palvelusta rehellistä palautetta jo varhaisessa vaiheessa. Mukana on hyvä olla paikallisen kulttuurikontekstin tunteva henkilö, sillä monesti ulkomailla tapa kommunikoida on liikemaailmassa kuorrutetumpi kuin Suomessa.Hallitustyöskentelystä resursseja ja ammattimaisuutta Kaikkien yritysten ei tarvitse kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta julkinen rahoitus halutaan kuitenkin kohdistaa yrityksiin, jotka aidosti hakevat kasvua myös maailmalta. Silvánin mukaan on ymmärrettävää, jos jo ympäripyöreää päivää painava yrittäjä empii bisneksensä kasvattamista. Tähän Silván tarjoaa ratkaisuksi ammattimaista hallitustyöskentelyä, jota hänen mukaansa hyödynnetään aivan liian vähän.– Yrittäjät pelkäävät hallitustyöskentelyssä lähinnä kolmea mörköä: päätösvallan menetystä, kuluja ja päätöksenteon jäykkyyttä.Silván haluaa rauhoitella yrittäjiä. Omistajan äänen yli ei voida ajaa. Kulut kannattaa ajatella äärimmäisen edullisena konsultointina. Hallitustyöskentelyn mukanaan tuoma systemaattisuus taas on hyvä saada mukaan mahdollisimman varhain, jotta pystyy kasvattamaan jotain muuta kuin korttitaloa. Järjestelmällisyys myös valmistaa kasvuun.Hallitustyöskentelyssä on hyvä kuitenkin valmistautua kompromisseihin –  ”be prepared to kill your darlings”. Toimitusjohtaja saattaa myös huomata, että omat vahvuudet ovatkin esimerkiksi tuotekehityksessä, jolloin on hyvä pohtia, mikä firman kasvulle on tehokkainta. Hallitusten jäsenten näkemyksistä kannattaa ilahtua, ei ahdistua. Yksikään hallitus ei halua olla vain kumileimasin.Synergiaa ja henkilökemioitaHallitukseen on hyvä saada henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemystä vastaavantyyppisistä haasteista ja siitä, missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä – sanalla sanoen: strategista osaamista. Hallituksen päätehtävänä tulee olla yrityksen strategian luominen ja siihen sitoutuminen. Hallitus pohtii yhdessä, mitä yrityksen matkaan tarvitaan, mitä vielä puuttuu ja mihin halutaan sparrausta.Hallituksen ja johtoryhmän olisi hyvä muodostaa tiimi, jolla on myös hauskaa yhdessä.– Hyvä fiilis syntyy henkilökemioista. Hallitustyöskentelyssä 1+1 on päivänselvästi 11! Tämä kuvaa sitä synergiaa, joka tiimissä pitää syntyä.Lisää rahoitusta myyntiinSilvántoimii nykyään myös bisnesenkelinä. Hän pitää yritysten rahoitusmahdollisuuksia kaikissa Pohjoismaissa hyvinä, mutta löytää myös parannettavaa.– Suomessa myyntiin liittyvät toimenpiteet ovat asia, joihin ei voi saada rahoitusta. Ehkä meillä myyntiä pidetään tietynlaisena punaisena vaatteena, mikä kertoo siitä, ettemme täysin ymmärrä sen merkitystä yrityksen kasvulle. Julkisella rahoituksella voisi toteuttaa myyntiesitys-koulutuksia ja sparrausta. Pitäisin tätä hyvänä investointina.Sanottua On hyvä miettiä, miten kauan ihminen on samassa tehtävässä parhaimmillaan. Uskon tässäkin vahvasti kierrätykseen. Työelämää pitäisi muutenkin ajatella enemmän kolmiulotteisena surffauksena kuin uratikkaina, joita kiivetään yhteen suuntaan. Usein kysytään, miten luovuus ja kaupallisuus sopivat yhteen. Kysymys on nurinkurinen – kaiken luomisen lähtökohta on, mikä tässä on kiinnostavaa ja mitä hyötyä tästä on. Näkisin mielelläni enemmän yhteistyötä kilpailijoiden välillä. Yhdessä olemme vahvempia.

Artikkelit
19.09.2017
Riskeiltä suojautuminen kuuluu vientitakuutoimintaan

Finnvera varautuu kasvaneisiin vastuisiin jälleenvakuutuksilla ja pyrkii lieventämään erityisesti toimialakeskittymistä johtuvia riskejä.Finnvera on uudistanut vientitakuutoiminnan portfoliojälleenvakuutuksensa osana yhtiön riskienhallintastrategiaa. Jälleenvakuutuksilla Finnvera varautuu kasvaneisiin vastuisiin ja pyrkii lieventämään erityisesti toimialakeskittymistä johtuvia riskejä. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vienti keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat, kuten risteilijätilaukset, voivat olla hyvin suuria. Maaliskuussa 2017 julkistetun kansainvälisen arviointiraportin mukaan Finnveran riskien ja vastuiden hallinta ovat kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Jälleenvakuuttamisessa Finnvera kuuluu vientitakuulaitosten joukossa edelläkävijöihin.Uudelleen neuvoteltu, aiempaa laajempi niin sanottu portfoliojälleenvakuutus astui voimaan 1.7.2017. Portfoliojälleenvakuutus kattaa merkittävän osan Finnveran koko vientitakuuvaltuuksista ja on räätälöity kattamaan Finnveran riskiprofiili. Uudistettu portfoliojälleenvakuutus on monitasoinen, jotta se kattaa kaikki tarvittavat vastuukoot. Jälleenvakuuttajina toimii useita kansainvälisiä jälleenvakuutusyhtiöitä vakuutusturvan kattavuuden varmistamiseksi.Finnvera on kansainvälisesti vertaillen yksi ensimmäisiä vientitakuulaitoksia, jonka suojausstrategiaan on vuosien ajan kuulunut systemaattinen riskeiltä suojautuminen jälleenvakuutuksilla sen lisäksi, että toiminta perustuu aina hallittuun riskinottoon ja analyysiin ostajasta, toimialasta ja maasta.–Systemaattinen kaupallinen jälleenvakuuttaminen ei välttämättä kuulu kaikkien maiden vientitakuulaitosten toimintaan. Vaikka vientitakuutoiminnan itsekannattavuusvaatimus tulee jo kansainvälisistä säännöksistä, on se myös mukana Finnveraa koskevassa yhtiölaissa. Meidän täytyy siis kattaa kulumme toiminnastamme saatavilla tuloilla. Jälleenvakuutus suojaa vientikaupan riskeiltä aivan kuten kotitalouksissa kotivakuutus, ja on myöhäistä pohtia sen hankkimista silloin, kun liekit lyövät liedellä, sanoo jälleenvakuuttamisesta vastaava rahoituspäällikkö Jenni Ruotsi Finnveran suuryritykset-yksiköstä.–Kannamme huolta siitä, että tutkimusten mukaan suomalaisista pk-yrityksistä vain noin kolmannes suojautuu viennin riskeiltä, ja haluamme itse toimia kuin opetamme. Jotta voimme varmistaa toimintamme jatkuvuuden, meidän täytyy suojautua riskeiltä, joita ei aina voi ennakoida. Valtion vientitakuulaitoksena tehtävämme on tukea suomalaisia vientiyrityksiä saamaan kauppoja ulkomailta, ja ilman Finnveran riskinottoa moni vientikauppa jäisi toteutumatta. Vastuumme ovat isoja, mutta meidän on toimittava niin, ettei riskin mahdollinen toteutuminen vaarantaisi itsekannattavuutta pitkälläkään aikavälillä, Ruotsi sanoo.Toimialakeskittyminen tyypillistä vientitakuutoiminnalleSuomalaiset yritykset ovat tehneet suuria vientikauppoja, mikä on myönteinen asia Suomen kansantaloudelle. Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiinkin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen lakimuutoksilla. Alkuvuoden lukujen perusteella kasvaneille valtuuksille on myös todella ollut tarvetta.Finnveran vienninrahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialoille.Toistaiseksi Finnveran olemassaoloajan ainoa suurempi riski on toteutunut juuri telesektorilla: Finnvera on kertonut varautuvansa merkittävämpään tappioon Brasiliassa. Jälleenvakuutusten ansiosta tappio on merkittävästi pienempi kuin se muutoin voisi olla.Toimialakeskittyminen on hyvin tiedostettu seikka, joka kuuluu vientitakuutoiminnan luonteeseen.–Vientitakuulaitoksille on tyypillistä, että niiden vastuut painottuvat vahvasti johonkin sektoriin, joka hallitsee kyseisen maan elinkeinorakennetta. Esimerkiksi Tanskassa painopiste on tuulivoimassa, Norjassa öljysektorilla ja Italiassa telakkateollisuudessa. Keskittymäriskien syntyminen on myös syy, miksi vientitakuulaitokset tarvitsevat valtion viimekätistä tukea toiminnalleen.Uusien suojausmenetelmien kartoitus riskienhallintastrategiassaPortfoliojälleenvakuutuksen lisäksi Finnvera käyttää ja kehittää aktiivisesti muita suojaustapoja katettujen vastuiden suojaamiseksi, kuten tiettyyn riskiin liittyviä pistevakuutuksia. Samaa riskiä voidaan suojata eri tavoin, ja kuten asuntokaupassa ostettava asunto toimii vakuutena, vientikaupassakin käytetään vakuuksia.–Uusien suojausmenetelmien kartoittaminen kuuluu Finnveran riskienhallintastrategiaan. Tähtäimemme on itsekannattavuus pitkällä tähtäimellä, ja haluamme toimia etunojassa. Jälleenvakuuttaminen on yksi alue, jossa haluamme jatkossakin olla maailman vientitakuulaitosten joukossa uranuurtaja.Lisätiedot:Jenni Ruotsi, rahoituspäällikkö, 050 352 2430

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot