Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Finnveran vuosi 2016

Haluamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin. Finnveran strategian tavoitteena on suomalaisyritysten kilpailukyvyn kasvattaminen siten, että yritykset pystyvät kilpailemaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Verkkovuosikertomuksemme avulla voit tutustua toimintaamme ja sen vaikutuksiin vuonna 2016.

Avaa vuosikertomus
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Artikkelit
14.12.2017
Toimialatuntemus tukee selvästi yrityskaupan onnistumista

Menestyksekäs yrityskauppa koostuu useista eri taustatekijöistä Ostajan toimialatuntemus ja kokemus nousevat merkittävään rooliin yrityskauppojen onnistumisen kannalta. Onnistuneissa yrityskaupoissa ostajan mediaani-ikä on 42 vuotta. Samalla ostajalle on kertynyt kokemusta toimialalta yli kymmenen vuotta, joko yrittäjänä tai työntekijänä.– On tärkeää huomata, että vaikka aikaisemmasta yrittäjäkokemuksesta on hyötyä, se ei ole ratkaisevassa roolissa. Myyjien onkin hyvä tunnistaa potentiaaliset yritystoiminnan jatkajat myös yrityksen työntekijöiden joukosta, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Elisa Sipponen.Tiedot selviävät Sipposen Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tekemästä pro gradu -tutkimuksesta, jota varten hän kävi läpi 1 629 omistajanvaihdosta vuosilta 2010–2011. Näistä yrityksistä 81,5 prosenttia jatkoi toimintaansa viisi vuotta kaupan jälkeen.Tarkemmin Sipponen tutki 50 yrityskaupan onnistumisen edellytyksiä.Finnveran aluepäällikön Janne Koivuniemen mukaan kokemus ja toimialanäkemys lisäävät ymmärrystä hankittavasta liiketoiminnasta. Se heijastuu myös yrityksestä maksettavaan hintaan. Liian korkeat kauppahinnat ovat iso riski varsinkin silloin, jos mukana on paljon vierasta pääomaa.– Yritystään myyvien yrittäjien ja yritysten ostamista harkitsevien olisi hyvä selvittää kaupan rahoittamisen mahdollisuudet. Rahoitus ei tietysti ole itsestäänselvyys, mutta toisinaan aliarvioidaan mahdollisuudet rahoituksen järjestymiseen. Kun ostettava liiketoiminta, ostajan kyvykkyys ja kauppahinta kohtaavat, rahoituksen saatavuus on tällä hetkellä varsin hyvä, Koivuniemi painottaa.Yllättäen ostajan koulutustasolla ei vaikuttaisi olevan ratkaisevaa merkitystä kauppojen onnistumiseen, ainakaan pienempien yritysten kaupoissa.– Merkittäviksi tekijöiksi nousivat ostetun yrityksen haltuunotto sekä henkilöstön ja asiakkaiden sitouttaminen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Haltuunoton nopeus ja suunnitelmallisuus ratkaisevat. Ostajan pitää miettiä tarkasti, mitkä ovat ostettavan liiketoiminnan kriittiset tekijät, jotka tuottavat arvoa niin yritykselle kuin sen asiakkaille, Sipponen kertoo.Kuinka vanhan yrityksen ostat?Sipposen tutkimuksessa tulee ilmi muitakin yrityskaupan menestystekijöitä. Ostajan henkilökohtaisten kyvykkyyksien lisäksi hän tarkasteli aihetta ostettavan yrityksen ominaisuuksien, ostajayrityksen, toimialaympäristön ja yrityskauppatekijöiden näkökulmasta.Pidempään toiminut yritys vaikuttaisi olevan turvallisempi ostokohde. Onnistuneissa yrityskaupoissa ostettavan yrityksen mediaani-ikä oli 12 vuotta. Epäonnistuneissa tapauksissa taas korostuvat henkilöyhtiöt. Henkilöyhtiöillä tarkoitetaan toiminimiyrityksiä.– Yksi tai kaksi vuotta toimineista yhtiöistä on vaikea saada kokonaiskuvaa, esimerkiksi tuloksentekokyvystä tai yleisestikin liiketoimintamallin toimivuudesta. Myös tunnettuus ja yleinen uskottavuus kehittyvät vain ajan kanssa. Yhden tai kahden henkilön yhtiöt voivat olla hyvinkin henkilöitynyttä liiketoimintaa. Lisäksi kauppahinnan arviointi toiminimiyrityksissä on kirjanpidollisista syistä haastavaa, Sipponen sanoo.Koivuniemi ihmettelee sitä, että pk-yrityksissä käytetään edelleen liian harvoin ulkopuolista asiantuntija-apua esimerkiksi yrityksen arvonmääritykseen, verotukseen tai muuhun juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä.– Yrityskauppaprosessin onnistuneeseen läpiviemiseen tarvittavat kyvykkyydet eroavat selvästi yrityksen normaalin liiketoiminnan pyörittämiseen liittyvästä osaamisesta. Harvemmin asuntojakaan ostetaan ilman ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä, Sipponen kommentoi.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Alkuvuonna yrityskauppojen kasvu oli kuusi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.Suomessa tehdään arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain.FAKTA: Näin yrityskauppa onnistuu Yrityskaupan menestystekijät ovat seuraavat: ostajan toimialaosaaminen ja kokemus, ostettavan yrityksen ikä ja kannattavuus, toimialaympäristö, yrityskaupan rahoitusrakenne sekä myyjän osallistuminen kauppaan. Yrityskaupan sudenkuopat ovat: toimialan kova kilpailutilanne ja liian korkea valuaatio. Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Yrityskauppa on tilastojen valossa paljon riskittömämpi vaihtoehto verrattuna uuden yrityksen perustamiseen. Kolmen vuoden jälkeen 92 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa ja vielä viiden vuoden jälkeenkin selviytymisaste on 77 prosenttia. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on käyttökate kertaa 3–5. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Lisää tietoa omistajanvaihdoksista. Katso videolta, miten rahoitus voi järjestyä esimerkiksi 500 000 euron yrityskauppaan. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
13.12.2017
Asiakkaan tunteminen on kaikkien etu vientikaupassa

Rahoituslaitoksia sitovat asiakkaan tuntemisvelvoitteet – Näin Finnvera toimiiRahoitustoiminta perustuu monelta osin kansallisiin ja kansainvälisiin lakeihin ja ohjeistuksiin, joita Finnvera toiminnassaan noudattaa. Asiakkaan tuntemisvelvoitteet perustuvat EU:n rahanpesudirektiiviin, jonka kansallista soveltamista Finanssivalvonta (Fiva) ohjeistaa ja valvoo. Kansallisen rahanpesulain tiukentumisen myötä Finnvera tarkentaa omia käytäntöjään asiakkaan tuntemisessa tammikuusta 2018 lähtien.Uusi tehostettu asiakkaan tunteminen tarkoittaa käytännössä asiakkaiden ja tietyissä tilanteissa myös muiden rahoitushankkeen osapuolten entistä systemaattisempaa ja dokumentoidumpaa tuntemista.Mitä asiakkaan tunteminen käytännössä tarkoittaa?Asiakkaan tunteminen (KYC, know your customer) on rahanpesulaissa asetettu rahanpesun ja terrorismin estämistoimenpiteisiin liittyvä velvoite. Se tarkoittaa rahoituslaitosten tai muiden toimijoiden velvollisuutta tunnistaa ja tuntea asiakkaansa sekä tämän toiminnan laatu ja laajuus.Käytännössä yrityksen hakiessa rahoitusta tuntemisvelvoitteet pitävät perustilanteessa sisällään yksilöintitiedot asiakkaasta, yrityksen omistusrakenteesta sekä yritystoiminnan luonteesta. Asiakkaalla tarkoitetaan rahoituksen hakijayritystä ja Finnveran takuun tai takauksen edunsaajatahoja.Lisäksi tarvittaessa voidaan hakea erilaisia yritystä koskevia, niin sanottuja maineriskiin kytkeytyviä taustatietoja, kuten negatiivisia uutisia, pakote- ja korruptiolistamerkintöjä sekä tietoja mahdollisista viranomaissanktioista.Kesäkuusta 2018 lähtien tunteminen ulotetaan myös vientiyrityksen ostaja-asiakkaaseen eli niin sanottuun kolmanteen osapuoleen. Tämä tarkoittaa maineriskiselvityksen tekemistä ostajasta ja muista tarvittavista osapuolista, kun kyseessä on maksuajaltaan yli kahden vuoden ostajaluottotakuu, vientiluotto tai yli kahden vuoden remburssitakuu tai vekselitakuu. Laki ei tätä edellytä, mutta Finnveralle tämä third party due diligence on osa vastuullista rahoitustoimintaa.Miksi Finnvera tiukentaa käytäntöjään?Rahoitushankkeiden osapuolten laajempi tunteminen on nykypäivää. Omistajamme, yhteistyöpankkimme ja Fiva edellyttävät tai suosittavat vahvasti tällaisia vastuullisen rahoitustoiminnan käytäntöjä. Finanssialalla sovelletaan vastaavanlaisia tuntemisvelvoitteita. On lisäksi järkevää riskienhallintaa tehdä itsenäinen arvio hankkeiden osapuolista.Mitä tämä edellyttää asiakkailta ja rahoitushankkeiden muilta osapuolilta?Tarvitsemme jonkin verran lisää tietoa yrityksestä, ja tarvittaessa myös rahoitushankkeen muista osapuolista. Finnvera hyödyntää mahdollisimman paljon julkisista rekistereistä ja muista tietokannoista saatavia tietoja. Pyrimme siihen, että asiakkaalle koituisi mahdollisimman vähän lisävaivaa.Finnveran tekemästä taustaselvityksestä voi olla hyötyä myös rahoitushankkeen muille osapuolille. Saamme vaihtaa tietoja samaan hankkeeseen osallistuvan tahon, kuten pankin, kanssa tietojaMiksi Finnvera kysyy samoja asioita kuin pankki samasta hankkeesta?Vaikka samassa hankkeessa olevat tahot voivatkin vaihtaa tietoja, rahanpesulaki edellyttää viime kädessä itsenäistä asiakkaan tuntemista. Emme siis voi nojautua pelkästään muiden tekemillä selvityksiin. Toki mahdollisuuksien mukaan teemme yhteistyötä pankin kanssa, jos mukana on esimerkiksi ulkomainen ostaja tai muu osapuoli, josta pankilla voi olla tietoa.Mitä Finnvera tekee, jos KYC-selvityksessä käy ilmi esimerkiksi negatiivisia uutisia luotonsaajayhtiöstä? Jääkö takuu myöntämättä?Takuun epääminen ei ole ensisijainen vaihtoehtomme. Luotonsaajasta esiin tulleet negatiiviset asiat (kuten yritykseen kytkeytyvä korruptio, ihmisoikeus- tai ympäristörikkomukset tai muu rikollinen toiminta) käsitellään aina tapauskohtaisesti ja riskiä arvioidaan haettavan hankkeen osalta. Olennaista näiden arvioinnissa on muun muassa se, kuinka tuoreista tapahtumista on kyse, onko yritys tapahtuneen jälkeen ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin asian osalta ja ennen kaikkea, voidaanko olla riittävän varmoja, ettei näitä asioita kohdistu haettavaan hankkeeseen.Mitä muiden maiden vientitakuulaitokset edellyttävät ja millaiset käytännöt niillä on? Rahoitushankkeen osapuolten aiempaa parempi tunteminen on yleinen takuulaitosten piirissä oleva trendi. Rahoitustoiminnan vastuullisuus on viime aikoina korostunut erityisesti julkisten rahoittajien piirissä ja tämä tarkoittaa käytännössä mm. tuntemisvelvoitteiden tehostamista. Asiakkaan tuntemiseen liittyvät resurssit ja käytettävät tietokannat laajenevat koko ajan.Finnveran malli on laadittu pitkälti pohjoismaisten vientitakuulaitosten mallin mukaan, ja esimerkiksi Ruotsissa on käytössä hyvin saman tyyppinen riskinhallintamalli.Lisätietoja:Anne Haataja, compliance officer, Finnvera 029 460 2852

Artikkelit
28.11.2017
Uusi rahoitusmalli sinetöi yritysten liiton – Paloff Group sai vauhtia kasvulainasta ja yrityskaupasta

Kasvua hakevat pk-yritykset törmäävät säännöllisesti lasikattoihin, joiden läpäiseminen on vaikeaa. Ensimmäinen lasikatto tulee tutkitusti vastaan 1–1,5 miljoonan euron liikevaihdon kohdalla ja toinen lasikatto 4–5 miljoonassa. Finnveran kasvulaina pönkitti äskettäin perustetun Paloff Groupin omaa pääomaa. Yrityskauppa kasvatti yrityksen uudelle tasolle.Sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin erikoistuneen Aronian toimitusjohtaja Sammy Lindholm (kuvassa oik.) sanoo huomanneensa lasikatot myös omassa työssään. Aronia on tehnyt noin tuhat erilaista yritysjärjestelyä.–Selkänahasta repimällä yritys pääsee liikevaihdossa miljoonaan, mutta sen jälkeen pitäisi osata palkata työnjohtoa ja delegoida. Neljän miljoonan jälkeen täytyy rakentaa oikeasti toimiva hallinto ja ohjata tekemistä lukujen valossa.Lindholmin mukaan lasikattojen ylittäminen vaatii yritysten omistajilta aiempaa suurempaa riskinottoa ja näkemystä tulevasta.Paloturvallisuuteen erikoistuneessa Paloff Groupissa tunnistetaan lasikattojen olemassaolo. Koko konserni on itse asiassa syntynyt sen ansiosta, että yrittäjät halusivat viedä yrityksensä seuraavalle tasolle.Paloff Groupin muodostavat sprinklerisuunnitteluun erikoistuneet Novecom ja sen tytäryhtiö Hewal sekä JH-Sprinkleriurakointi ja sen tytäryhtiö JH-Sprinklerihuolto. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 7,1 miljoonaa euroa, ja sillä on 50 työntekijää.–Huomasimme ja tunnistimme itse, että paukut loppuivat. Kun yrittäjät pelaavat omilla rahoillaan, niin kynnys ottaa riskiä on suuri. Nyt meillä on isompi kokonaisuus, sanoo Paloff Groupin toimitusjohtaja Jarkko Tuuri (kuvassa toinen vas.).Hän perusti Novecomin yhtiökumppaninsa kanssa viisi vuotta sitten. Novecom törmäsi ensimmäiseen lasikattoon, JH-Sprinkleriurakoinnin vetäjä Jani Hämäläinen (kuvassa toinen oik.) kumppaneineen toiseen.–Tiesimme, että kapasiteetti tulee vastaan tietyllä liikevaihdon tasolla. Iso kysymys oli se, miten pystymme jatkamaan kasvua, Hämäläinen kertoo.Motivaatio tallellaKummankaan yrityksen vetäjiä ei innostanut malli, jossa päätäntävalta olisi siirtynyt ulkopuolisille. Hämäläisen mukaan vieras omistus olisi heikentänyt motivaatiota.Konsernin osakkeenomistajina jatkavat kaikki yhtiöiden aiemmat omistajat. Yritysjärjestelijä Aronia on mukana vähemmistöomistajana.Aronian Lindholm allekirjoittaa yrittäjien näkemyksen motivaatiosta. Yhtiö on kehittänyt omaa Kimppa-nimistä konseptia, jonka tavoitteena on luoda yrittäjävetoisia yhteenliittymiä.–Yritysten pitää saada yhteenliittymästä sellaista arvoa, mitä ne eivät yksin pysty saavuttamaan eli lisää kasvua. Paloffin mukana syntyi paloturvallisuutta parantava kokonaisuus. Tällaisen mallin pitää olla kaikin puolin avoin, Lindholm sanoo.Haltuunotto vie aikaaNeuvottelut yhteenliittymästä kestivät 5–6 kuukautta. Niissä sovittiin muun muassa arvonmäärityksestä, konsernin omistusosuuksista, omistajien uusista rooleista ja haltuunotosta.–Aronia oli neutraalina tahona ratkaisevassa roolissa. Yrittäjien voimin yhteenliittymää ei olisi saatu aikaiseksi. Työskentelytapa on nyt muuttunut ammattimaisempaan suuntaan. Meillä on budjetoidut myyntitasot seuraavalle viidelle vuodelle ja kansainvälistymisen selvittäminen on kirjattu mukaan, Tuuri kertoo.Aronian osakas Kaisa Arovaara vastaa kokonaisuuden haltuunotosta. Hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään on toimitusjohtajan työn tukeminen ja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen.To do -lista on aika pitkä, ja haltuunotto vie aikaa. Esimerkiksi henkilökunnan me-henki ei synny hetkessä. Yhteisiä tapaamisia tarvitaan paljon, Arovaara sanoo.Rahoitus elintärkeäOsapuolet myöntävät, että rahoituksen järjestyminen oli elinehto yhteenliittymän toteutumiseksi. Rahoitukselle oli tarvetta, sillä yritykset myytiin perustetulle konsernille. Ensin piti vahvistaa konsernin omaa pääomaa.–Finnveralla oli ratkaiseva rooli. Se myönsi meille kasvulainan, joka vaikutti muun rahoituksen saatavuuteen, ehtoihin ja hintaan, Tuuri kuvaa.Finnveran ohjelmapäällikön Kalle Åströmin mukaan kasvulainalla tuetaan nimenomaan yrityksen omaa pääomaa. Kasvulaina on juniorilaina eli alisteinen muille normaaleille pankkilainoille.Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.–Kasvulaina on hyvä tuote. Se ei koske pelkästään yritysostoja, vaan sitä voidaan myöntää kasvuloikkiin ja kansainvälistymiseen. Meidän toiveissamme on, että kaikki pankit hyödyntäisivät tuotteen ominaisuudet, Åström sanoo.Kuvateksti: Aronian Sammy Lindholm ja Kaisa Arovaara sekä yrittäjät Jarkko Tuuri ja Jani Hämäläinen ovat avainasemassa, kun Paloff Groupille rakennetaan uutta yrityskulttuuria. Muut osakkaat konsernissa ovat Tomi Parkkinen, Jouni Tuuri, Jarmo Kemppainen, Petteri Tikkunen ja Marko Suolahti.FAKTA: Mikä kasvulaina? Kasvulaina on vakuudeton laina, jonka tavoitteena on pönkittää yrityksen omaa pääomaa. Laina on niin sanottu vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Kasvulaina on juniorilaina eli se on alisteinen seniorilainoille. Käytännössä yrityksen pitää hoitaa ensin kaikki seniorilainavelvoitteet. Finnvera voi myöntää kasvulainaa yli kolme vuotta toimineille pk- ja midcap-yrityksille. Se on tarkoitettu kasvu- ja kansainvälistymishankkeisiin tai yritysjärjestelyihin. Yrityksen omarahoitusosuuden pitää olla vähintään 20 prosenttia. Lisäksi muiden rahoittajien osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia. Lue lisää kasvulainasta lisää. Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
24.11.2017
Pieni Sri Lanka ehostaa kasvojaan kiinalaisella rahalla

Kiinalaisen unelman eli uuden silkkitien lonkerot ulottuvat laajalle. Hyvänä esimerkkinä tästä on pieni Sri Lanka, jonka satamiin ja muuhun infrastruktuuriin kiinalaiset investoivat parhaillaan satoja miljoonia euroja. Suomalaisyrityksille suhteellisen tuntematon maa pyrkii tärkeäksi väliasemaksi meriliikenteessä.Syynä investointi-innolle on saarivaltion sijainti.–Kaikki Aasian meriliikenne ohittaa käytännössä Sri Lankan. Kiina toivoo siitä väliasemaa kuljetuksille, sanoo Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.Sri Lanka myös markkinoi, että sillä on vapaakauppasopimukset muiden lähialueen valtioiden kanssa. Näin se toimisi hyvänä porttina isoille markkinoille, kuten naapurimaa Intiaan.Saarivaltion kiinnostus merenkulun infrahankkeisiin ja erityisesti valvontaan on nyt kova. Projektien toteuttamiseen tarvitaan kiinalaisten lisäksi muitakin ulkomaisia yrityksiä. Suomen vahvuutena on yli 3 000 yrityksen muodostama meriklusteri.Pääministeri Ranil Wickremesinghen vierailu Suomeen lokakuussa nosti esiin myös muita kiinnostuksen kohteita. Homasen mukaan suomalainen terveysteknologia, energiasektori, voimalaitokset, cleantech ja koulutus olivat mukana keskusteluissa.–Kannattaa huomioida, että pääministerin vierailu kohdistui vain Suomeen ja muut Pohjoismaat jätettiin väliin. Suomalaisen elinkeinoelämän tarjontaa pidettiin erityisen kiinnostavana. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä otti Sri Lankan pääministerin Ranil Wickremesinghen vastaan lokakuussa Helsingissä. Tapaamisessa keskusteltiin vientikauppojen mahdollisuuksista Sri Lankaan.Vientipotentiaalia myös suomalaisille - kaupan varmistamiseen esimerkiksi remburssiSri Lankan jättimäiset investoinnit ja tärkeä sijainti eivät ole vielä saaneet suomalaisyrityksiä laajalti liikkeelle. Tullin tilastojen perusteella yritysten tavaravienti Sri Lankaan oli viime vuonna vaivaiset 9,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alkupuolella vienti on ollut sitäkin vaatimattomampaa.Vertailun vuoksi, suomalaisyritykset vievät naapurimaa Intiaan tavaraa yli puolella miljardilla ja Pakistaniinkin 60 miljoonalla eurolla.–Sri Lankassa toimintaympäristö on helpompi kuin esimerkiksi Bangladeshissa tai Pakistanissa. Maa on ketterä ja tuotannollisesti korkeamman tason kumppani esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa, Outi Homanen kertoo.Hänen mukaansa yritysten on hyvä huomioida, että englanti on saarivaltiossa käytännössä virallinen kieli. Brittiläinen historia näkyy myös pankkijärjestelmässä. Sitä Homanen kuvaa luotettavaksi ja toimivaksi.Finnvera suosittelee vientikaupan varmistamista remburssilla varsinkin, jos kyseessä on uusi ostaja. Sri Lankaan voidaan tapauskohtaisesti harkita myös Finnveran vientitakuun myöntämistä keskipitkän tai pitkän maksuajan viennin rahoitukseen.Rahoitusta investointeihinYli 20 miljoonan asukkaan Sri Lankalla on oma synkkä menneisyytensä, sillä vuosikausia kestänyt sisällissota jätti jälkensä. Uusi poliittinen johto on kuitenkin valmis muutokseen.Saarivaltio pyrkii houkuttelemaan turisteja ja kasvattamaan tekstiiliteollisuuden vientiä. Yksi tärkeimmistä vientivalteista on tee.Homanen sanoo, että Sri Lankan talous on kasvanut 5–8 prosentin vauhtia. Viime vuosina vauhti on tosin hidastunut alle viiteen. Talouskasvulla on myös käänteinen puolensa. Sri Lanka on noussut Maailmanpankin luokituksessa alemman keskitulon maiden luokkaan, mikä tarkoittaa pehmeäehtoisen kehitysrahoituksen vähentymistä.Sri Lanka pystyy kuitenkin hyödyntämään monia osittain pehmeäehtoisia rahoitusmuotoja. Maahan suuntautuviin hankkeisiin voi hakea muun muassa Suomen ulkoministeriön hallinnoimaa, kehittyvän maan julkisen sektorin investointeihin tarkoitettua rahoitusta (PIF).–Yksi Sri Lankan suurimmista riskeistä on valtion velkaantuminen. Innokkaat investoinnit lisäävät velkaantumista, mutta toisaalta investointeja tarvitaan talouskasvun perustaksi, Homanen sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoLue lisää vientitakuutoiminnasta täältäKatso Finnveran maaluokitukset täältäLue myös: Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkia pk-yrityksille

Artikkelit
22.11.2017
Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkiä pk-yrityksille

Monelle pk-yritykselle lähtö vientikauppaan ja ulkomaankaupan rahoitukseen voi tuntua melkoiselta seikkailulta. Seikkailuun voi kuitenkin lähteä, kun valmistautuu huolella. Finnvera kutsui pk-vientiyrityksiä treffeille ja esitti 8 simppeliä mutta tarkkaan harkittua kysymystä. Näihin vastaamalla mahdollisesti tuottelias vientimatka voi alkaa.1. Onko viennin osuus liikevaihdostasi merkittävä?Jos vastaat kyllä, potentiaalia yhteistyöllemme löytyy! Ulkomaankauppaan liittyvien riskien hallinta ja niiltä suojautuminen on yrityksellesi tärkeää, koska riskien toteutumisesta voisi koitua suuria taloudellisia tappioita toiminnallesi.                              2. Pidätkö eksotiikasta ja liittyykö vientikauppojesi kohdemaihin riskejä?Riskit voivat liittyä muun muassa seuraaviin tilanteisiin: sota, kapina, vallankumous, luonnonkatastrofit, ostajan maan lainsäädäntö tai viranomaisten toimet kuten valuutan siirto- tai vaihtorajoitukset, pakkolunastukset tai kansallistaminen. Finnveran takuilla voit poistaa liiallisesta eksotiikasta aiheutuvia maariskejä.3. Onko kumppanisi ihan uusi tuttavuus?Jos kumppanisi maksukyvystä tai maksuhalusta ei ole kertynyt aiempia kokemuksia, kumppanin toimintatapojen ja luotettavuuden arvioiminen voi olla haastavaa. Finnveran takuilla voit poistaa kauppakumppaniisi liittyvät luottoriskit. Riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös vakiintuneissa kauppasuhteissa ja maksutavan valintaan kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota.4. Tarvitsetko lainaa vientituotteen valmistamiseen?Finnvera kantaa toimintaasi liittyvät luottoriskit, jolloin saat pankista helpommin lainaa. Eli anna vain mennä täysillä!5. Jos kauppa peruuntuu valmistusaikana yrityksestäsi riippumattomista syistä ja ostaja tekee oharit, onko uuden kumppanin löytäminen ja vekottimesi myyminen vaikeaa?Viejälle syntyy kustannuksia tuotteen valmistamisesta. Mitä räätälöidymmästä ja merkittävämmästä kaupasta on kyse, sitä vaikeampaa on löytää uusi ostaja ja sitä tärkeämpää viejän on suojautua alkuperäisen kumppanuussuhteen kariutumiseen liittyviltä riskeiltä. Finnveran takuilla voit kattaa syntyneet valmistuskustannukset vahingon sattuessa.6. Vaatiiko kumppanisi jotain vakuuksia varmistuakseen toimituskyvystäsi?Kauppakumppanisi on helppo saada pankiltasi takaus toiminnastasi aiheutuvien epävarmuuksien varalle, kun pyydät Finnveralta pankillesi vastatakauksen. Järkevät ostajat eivät kuitenkaan sokkona luota toimituskykyysi, vaan pyytävät vähintäänkin ennakkomaksunsa vakuudeksi takauksen.7. Myönnätkö maksuaikaa kumppanillesi ihan itse?Mitä pienempi ennakkomaksu ja mitä pidempi maksuaika, sitä kovempi rasite kaupasta syntyy kukkarollesi ja sitä tärkeämpää on maksun saantiin liittyviltä riskeiltä suojautuminen. Finnveran takuut ovat turvanasi, jos päätät itse ryhtyä luotottajaksi ja myönnät maksuaikaa kumppanillesi.8. Haluaisitko maksun kaupasta nopeasti kassaan?Maksuajan tarjoaminen saattaa olla kaupan voittamisen kilpailuvaltti. Anna pankkisi rahoittaa kumppanisi tarvitsema maksuaika sen sijaan, että rahoitat sen itse. Finnvera poistaa rahoitukseen liittyvät riskit pankiltasi, kumppanisi saa maksuaikaa ja oma likviditeettitilanteesi paranee saatavien kilahtaessa rahaksi kassaan.Muista myös riskipolitiikkaUlkomaankauppaan liittyy monenlaisia riskejä eikä kaikilta voi suojautua. Vältä kuitenkin turhien riskien ottamista tilanteissa, joihin löytyy suojautumiskeinoja. Olethan huolellisesti arvioinut, millaisia riskejä siedät tietoisesti itse ja millainen riskitaso on yrityksellesi hyväksyttävä? Riskien hallintaa varten on hyvä tehdä kirjallinen riskipolitiikka, jonka mukaisesti kaikki päätökset riskinotosta tehdään. Riskipolitiikan teko lähtee riskien tunnistamisesta sekä niiden suuruuden ja todennäköisyyden arvioinnista.Erilaiset riskeiltä suojautumisen keinot kannattaa käydä huolella läpi ja arvioida niiden kustannuksia riskin toteutumisen aiheuttamaan mahdolliseen taloudelliseen tappioon nähden. Riskit tulisi analysoida jo ennen kauppaneuvotteluja, jotta kaupan kannattavuus tulee varmistettua ja suojautumisen kustannukset sisällytettyä kauppahintaan.Mitä ajatuksia kysymykset herättivät yrityksessäsi? Ovatko omat vastauksesi valmiina?Seuraa Finnveraa somessa ja osoitteessa Finnvera.fi/uutishuone. Lisätietoja vientikaupan rahoitusvaihtoehdoista ja riskeiltä suojautumisesta löydät päänavigaation Vienti-otsikon alta.Ota yhteyttä:Finnveran rahoitusneuvonta 029 460 2580 (arkisin 9.00–16.15).Jätä yhteydenottopyyntö.Lue lisää aiheista:Vientikaupan luottoriskitVientitakuutoimintaMaaluokitukset ja maaluokituskartta

Artikkelit
13.11.2017
Iso verkosto varmistaa laivan rakentamisen

Yksi miljardiluokan laivakauppa poksauttaa kuohujuomapullot auki muuallakin kuin pelkästään Turun telakalla. Jättiristeilijän suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuu useita veturiyrityksiä ja satoja alihankkijoita ympäri Suomea. Konecranes toimittaa jättimäisen nosturin telakalle, turkulaisyritys puolestaan suunnittelee laivoihin sisustuksia. Havainnekuva Turun telakalta kertoo, minkälaisiin korkeuksiin Konecranesin uusi nosturi nousee. Takana vanha nosturi, joka myös jatkaa telakan käytössä.Suomeen on syntynyt maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen meriteollisuuden klusteri. Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 13 miljardia euroa.Noin joka kolmas meriklusterin yrityksistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa klusterin ytimen muodostaa saksalaisen Meyerin omistuksessa oleva Turun telakka.Yksi nostalgisimmista hetkistä Turun telakalla koetaan ensi vuoden toukokuussa, kun Konecranesin toimittama jättimäinen telakkanosturi on käyttövalmis. Yhtiön ensimmäinen Goliath-luokan telakkanosturi toimitettiin yli 40 vuotta sitten, sekin Turkuun.Vanha nosturi jää myös käyttöön ja sen modernisointiprojekti on käynnissä. Lisäksi Konecranesilla on molemmista nostureista huolenpitosopimus.- Ei näitä tilaisuuksia voi jättää käyttämättä. Kauppa on meille yksi merkittävimmistä, sanoo Konecranesin vientikauppojen rahoituksesta vastaava johtaja Matti Malminen.Nosturin maksimikorkeus on 120 metriä ja nostokyky 1 200 tonnia. Hitsausvaiheeseen liittyy yksi erikoisuus, sillä nosturin tilannut telakka on toiminut pääkannattimen hitsaustöissä Konecranesin alihankkijana.- Kaikki kriittiset komponentit tulevat Suomesta Konecranesin tehtailta. Vaihteet, sähköjärjestelmät ja nostokoneisto ovat nosturin sydän, kertoo projekti-insinööri Vesa Pietilä.Hän on ollut mukana nosturiprojektissa lähes neljä vuotta. Varsinainen toimitusaika laitteelle on kaksi vuotta.Rahoituksella rooli kaupoissaPietilä ja Malminen pitävät osaavaa alihankintaverkostoa onnistumisen edellytyksenä niin Konecranesille kuin koko telakalle. Ketju on iso ja alihankkijoilta vaaditaan laatua sekä toimitusvarmuutta.- Olemme panostaneet alihankkijaverkostoon paljon ja haluamme, että se toimii. Yrityksiä koulutetaan ja niitä valvotaan, Malminen vahvistaa.Telakkakaupan arvo on Konecranesille 35 miljoonaa euroa. Se on vain murto-osa pörssiyhtiön yli kolmen miljardin euron liikevaihdosta.Kansainväliset, kymmeniin miljooniin euroihin yltävät kaupat vaativat usein rahoitusjärjestelyjä. Niin sanottu ”Lex Jordan” antoi Finnveralle mahdollisuuden myöntää takuita myös kotimaisiin projekteihin, jotka edistävät suomalaista vientitoimintaa. Nosturitoimitus Turun telakalle on tästä hyvä esimerkki.- Finnvera ja SEB Leasing Oy ovat järjestelleet rahoituksen. Meillä on tälläkin hetkellä neljä muuta isoa vientikauppaa auki, missä ostajaluotto tai Finnveran vientitakuut ovat merkittävässä roolissa tilausten varmistamiseksi, Malminen sanoo.Verkoston voimallaLaivojen sisustusratkaisuihin erikoistuneen Naval Interior Teamin (NIT) toimitusjohtaja Jari Suominen nostaa Turun telakkaklusterin yhdeksi neljästä merkittävimmästä globaalista verkostosta. Kolme muuta sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa paikallisten telakoiden yhteydessä.- Turun suurin kilpailuvaltti on se, että tärkeä teknologia on verkostolla. Muualla telakat pitävät sen itsellään, Suominen kertoo.- Turun telakka on meille elintärkeä. Täällä on mahdollista kehittää toimintoja helpommin ja tuoda uusia innovaatioita käyttöön, hän jatkaa.Vuosituhannen alussa perustettu perheyritys on kokenut Turun telakan laskun ja nousun. Yhtiön johto päätti kansainvälistyä, kun telakan tulevaisuus oli vaakalaudalla korealaisomistuksessa.- Pääsimme Saksan telakoille ja Japaniin. Hetken aikaa olimme myös Ranskassa, mutta Japanissa oli suurin tarve. Niiden avulla nousimme, Suominen muistelee.NIT:n yli 77 miljoonan euron liikevaihdosta 75 prosenttia tulee ulkomailta. Yhtiön kasvuluvut ovat huimat, sillä vielä muutama vuosi sitten liikevaihto oli kymmenesosa nykyisestä.Suomisen mukaan NIT kuuluu harvaan kokonaistoimittajien yritysryhmään. Tärkeintä onnistumisen kannalta on yhteistyö telakan, varustamon ja arkkitehtien kanssa.Laivaprojekteissa yhtiön omat työntekijät ovat projektinjohtajina, tekevät suunnittelun ja ostot, johtavat logistiikkaa ja toimivat työmaavalvojina. Materiaalit ja asennustyöt tulevat pääosin alihankkijoilta.- Kaikki ratkaisut joudutaan miettimään alusta. Avain onnistuneeseen projektiin on osaava tiimimme. Tehokkaiden tiimien rakentaminen on todella haastavaa, Suominen vahvistaa.Toimitusjohtaja pitää Finnveran roolia merkittävänä koko klusterin kannalta.- Emme olisi itse päässeet ulkomaille ilman Finnveran rahoitusta. Joudumme hommaamaan telakoille aina vakuuden. Lisäksi tarvitsemme käyttöpääomaa suunnittelu- ja valmistusvaiheessa.Finnveran saamien uusien vientitakuuhakemusten euromäärä nousi viime vuonna ennätystasolle 14,6 miljardiin euroon. Vahva kysyntä johtuu erityisesti telakkateollisuuden tilauskannan kasvusta. Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo, että meriklusterin menestys heijastuu koko Suomeen ja satoihin yrityksiin. Ensimmäisellä kehällä ovat kokonaistoimittajat, kuten NIT. Ne tarvitsevat toimitusvakuuksia ja muuta projektirahoitusta.Rahoitustarpeet valuvat verkostossa alaspäin myös kokonaistoimittajien alihankkijoille.- Yrityksillä on nyt matala kynnys kansainvälistyä, kun Saksassa on toinen Meyerin telakka. Osaamista pölytetään ristiin. Suomalaisia alihankkijoita myös lähestytään, sillä heillä on hyvä maine. Meille tulee jatkuvasti kyselyitä rahoituksen saamisesta, Pelkonen sanoo.FAKTA: Viennin veturit, meriklusteri Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että Suomen meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Näistä puolet ovat osakeyhtiöitä, joiden tilinpäätöstiedot ovat saatavilla. Meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto oli 13,0 miljardia euroa vuonna 2015, ja yritykset työllistivät noin 49 000 henkilöä. Meriklusterin yritykset keskittyvät Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Brahea-keskuksen tutkimuksesta selviää, että vajaat kolmannes meriklusterin yrityksistä sijaitsee Turun ympäristössä. Turun klusterin ydin on telakka. Telakan tilauskirja ulottuu vuoteen 2024 asti. Tilauskirjassa on kahdeksan matkustajalaivaa. Varsinais-Suomessa on myös kasvava autoteollisuuden ja kaivosteollisuuden klusteri. Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi suurin vientimaakunta euroissa mitattuna ja kolmanneksi suurin vientiyritysten lukumäärän perusteella. Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä. Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä. Lue lisää ostajaluotoista täältä. Teksti: Kimmo Koivikko Lue myös: Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla

Uutiset
09.11.2017
Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla – Royal Caribbean Cruises -varustamon alustilaus on Finnveran kaikkien aikojen suurin rahoitushanke

Finnvera osallistui lokakuussa Royal Caribbean Cruises Ltd. -varustamon kahden risteilyaluksen rahoitukseen järjestämällä varustamolle yhteensä yli 2,5 miljardin euron ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kyse on varustamon ja Meyer Turku Oy:n vuonna 2016 julkistamiin aiesopimuksiin liittyvä rahoitus ostajalle. Nyt toteutuvat alustilaukset ovat vientikauppoina erittäin mittavia ja niiden positiiviset kerrannaisvaikutukset näkyvät työllisyys- ja alihankintavaikutuksina useiden vuosien ajan. Kuvan alus on RCCL-varustamon Allure of the Seas, joka rakennettiin Turussa vuonna 2010.Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2017 alusta pääosin alusrahoituksen kasvaneen kysynnän vuoksi.–Viennin näkymien ja työllisyysvaikutusten kannalta on hienoa, että tilauksia on tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Tämä antaa monelle meriklusteriin kuuluvalle yritykselle mahdollisuuden investoida ja suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Vientitakuulaitoksena Finnveralla on iso rooli rahoitushankkeissa maksuaikojen ollessa pitkiä, ja rahoituksessa tehtiin jälleen myös vientitakuulaitosten välistä yhteistyötä, tällä kertaa Saksan Euler Hermesin kanssa, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Finnvera tarjosi kaupan järjestäjäpankille takuut 12 vuoden ostajaluotolle, jotka rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.ICON 1 ja 2 -alusten luovutukset telakalta tilaajalle tapahtuvat vuosina 2022 ja 2024. Alukset tulevat olemaan ennätyksellisen energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ympäristöystävällisiä. ICON 1 ja 2 käyttävät pääpolttoaineenaan LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua. Osa aluksen energiankulutuksesta on tarkoitus kattaa polttokennoilla.Finnveran historian suurin alusrahoitushankeKuluneen vuoden aikana Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto on osoittanut tarpeellisuutensa. Tammi–kesäkuun aikana Finnvera tarjosi vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi: Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi–kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5).Nyt järjestetty yli 2,5 miljardin euron rahoitus on suurin alusrahoitus, jossa Finnvera on ollut mukana ja samalla Finnveran historian suurin yksittäinen rahoitushanke. Paitsi että kyse on suurista rahoitus- ja vientihankkeista, ne ovat myös mittavia hankkeita työllisyyden edistämiseksi.–Yksittäisten suurten vientikauppojen saaminen Suomeen voi merkitä satoja tai jopa tuhansia henkilötyövuosia viejäyrityksessä ja alihankintaverkostossa, jota se hyödyntää. Selvitysten mukaan Suomen meriklusteriin kuuluu 3 000 yritystä. Kahden suuren risteilyaluksen rakentaminen tuo töitä jopa kaksikymmentäviisituhatta henkilötyövuotta, eli vaikutukset ovat erittäin merkittävät, Haarasilta sanoo.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 029 460 2601Lue myös: Iso verkosto varmistaa laivan rakennuksen

Artikkelit
07.11.2017
Omistajanvaihdoksista lisää toivottua dynamiikkaa pk-yrityskenttään

Pk-yritysten kasvulla on huomattava merkitys työpaikkojen syntymiselle ja laajemminkin talouden kehitykselle. Siksi pk-yritysten näkymiä seurataankin tarkkaan: ovatko yritykset valmiita investoimaan tai mikä on kansainvälistymishalukkuuden aste. Selvää on, että investoinneissa on varovaisuutta, ja vientiä harjoittavia pk-yrityksiä on Suomessa suhteellisen vähän.Pk-yrityskannan selkärangan muodostavat perinteisten alojen yritykset, jotka kuitenkin juhlapuheissa jäävät toisinaan startuppien varjoon. Miten nämä perinteiset yritykset ja kasvunälkäiset uudet yrittäjät saadaan kohtaamaan? Tässä voi piillä lääke kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen.Valtaosassa pk-yrityksiä omistus, hallitus ja ylin johto ovat pääosin samoissa käsissä. Monissa tapauksissa yhtiön uudistumiseen ja uuden kasvu-uran hakemiseen johtavan prosessin luontevimpana herätteenä toimiikin omistuksen vaihtuminen.  Jatkava omistajataho voi olla uusi yrittäjä tai yrittäjätiimi, sijoittaja tai toinen yritys. Joskus voidaan puhua sukupolvenvaihdoksesta. Tilanteet ovat moninaisia, mutta lähes poikkeuksetta ostajan suunnitelmissa on toiminnan kehittäminen, yrityksen uudistaminen ja hyvin usein myös kasvun hakeminen. Finnveralla on hyvä näköala suomalaiseen pk-yrityskauppakenttään; olemme vuosittain mukana noin tuhannen pk-yrityksen erilaisen omistajanvaihdoksen rahoittamisessa. Arvioimme, että niistä liki kolmannes yltää omistajanvaihdosta seuraavien kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosentin vuotuiseen kasvuun, jota voi pitää toimintansa jo vakiinnuttaneille pk-yrityksille varsin hyvänä saavutuksena.Yleisessä keskustelussa törmää toisinaan mainintaan yrityskauppojen riskisyydestä. Omaan aineistoomme perustuen näemme asian toisin: monilla mittareilla mitattuna rahoitettujen yrityskauppojen jälkeinen ”selviytymisaste” on varsin korkea. Yrityskaupan kautta uuden elämän saanut yritys on paljon todennäköisemmin toiminnassa vielä kolmen ja jopa viiden vuoden päästä kuin aivan puhtaalta pöydältä käynnistetty yritys. Yrityskauppa tai osakkuus väylänä yrittäjyyteen on mielenkiintoinen vaihtoehto, joka voisi samalla olla yksi linkki toimintansa vakiinnuttaneiden pk-yritysten ja kasvuhakuisten tuoreiden yrittäjien välillä.Voisi väittää, ettei omistajanvaihdosten roolia pk-yrityskentän dynamiikassa ole ilmiönä vieläkään täysin ymmärretty, ja asia kaipaisi laajempaa huomiota. Eri tavoin tapahtuva omistajanvaihdosten edistäminen tai pk-yrityskauppamarkkinan kiihdyttäminen on mielenkiintoinen mahdollisuus, joka osaltaan edistää pk-yritysten kasvuhakuisuutta, vientikaupan yleistymistä, digiloikkaa ja samalla kasvua pienyritysvaltaisuudesta kohti suurempia yrityskokoluokkia.Janne KoivuniemiAluepäällikkö, FinnveraLue lisää omistajanvaihdoksista.Yrittäjäksi yrityskaupan kautta.Lue myös: Yrityskauppa onnistuu kovalla prosentilla.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot