Yhdessä eteenpäin

Rahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppaneuvotteluissa, ja trendi on voimistunut viime vuosina. Finnvera edisti Nokian verkkolaitetoimituksia maailman johtaviin teleoperaattoreihin kuuluvalle Verizonille tarjoamalla ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kokoluokaltaan mittavassa rahoituksessa Finnveran takuun ja rahoituksen osuus on 1,5 miljardia dollaria eli noin 1,3 miljardia euroa. Pohjois-Amerikkaan suunnattu rahoitus syntyi vientitakuulaitosten yhteistyönä, sillä mukana rahoituksen järjestelyssä oli myös Kanadan vientitakuulaitos Export Development Canada (EDC).Vientitakuulaitosten yhdessä toteuttama rahoitus on ensimmäinen laatuaan.–Verizon on Nokian johtava asiakas kaikissa pääteknologioissa, tuotteissa ja palveluissa. Olemme tyytyväisiä, että pystyimme edistämään Nokian ja Verizonin suhteita Nokian vientitakuulaitoskumppanien Finnveran ja EDC:n tukemana. Vientiluotto oli merkittävä virstanpylväs, sanoo Nokian Amerikan mantereen varainhankinnan ja strukturoidun rahoituksen johtaja Lenny Floria.Telesektorilla suurin kauppa, jonka rahoitukseen Finnvera on osallistunutMitä vaikeammille ja kovemmin kilpailluille markkinoille yritys pyrkii, sitä todennäköisemmin ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi. Vientitakuulaitoksena Finnveran tehtävä on edistää suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia markkinoilla. Finnveran kannalta poikkeuksellista oli kaupan koko. Telesektorilla kauppa on suurin, jossa Finnvera on ollut mukana.–Tämä osoitti, että ostajarahoituksen ja takuiden avulla voimme edistää suomalaisyritysten vientiä. Vaikka ostaja on globaali yritys, vientitakuulaitoksella voi olla tärkeä rooli rahoituksessa, sillä suuryritykset pyrkivät hankkimaan rahoitusta monipuolisesti eri lähteistä, sanoo rahoituspäällikkö Antti Saviaho Finnverasta.Finnvera tarjosi rahoituksen pääjärjestäjälle Deutsche Bankille takuun. Ostajaluoton rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.–Finnveran kannalta kyseessä on normaali rahoitusjärjestely, joka perustuu muiden suurten rahoitusten tapaan huolelliseen analyysiin, riskinarvioon ja itsekannattavuuteen, joka on keskeinen Finnveran toimintaa ohjaava tekijä. Finnvera ei anna tukea vaan katamme asiakkailta saaduilla tuloilla toiminnan menot, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Telekommunikaatio yksi suurista suomalaisista vientialoista Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen lakimuutoksilla. Kuluvan vuoden lukujen perusteella kasvaneille valtuuksille on myös todella ollut tarvetta. Verizon-kauppa on mittava esimerkki siitä, miten Finnvera kasvaneita valtuuksiaan käyttää Suomen vientisektorin edistämiseksi.Vientitakuulaitoksille tyypillisesti Finnverankin vienninrahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialoille.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 050 346 9537 Antti Saviaho, rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 468 4478

Arvo Ylppö, Aira Samulin – ja Marja Putkisto. Harvassa ovat ihmiset, jotka ottavat sydämenasiakseen joka ikisen suomalaisen terveyden. Putkisto käänsi oman intohimonsa menestyväksi yritystoiminnaksi, ja Method Putkisto on valittu yhdeksi Suomen kansainvälisistä menestystuotteista. Putkiston mukaan yrittäjyydelle on pohjaa nimenomaan silloin, kun hyväksi todetulle konseptille sykkii sydänjuuriaan myöten.

Kannattavat projektit eivät saa jäädä vaille rahoitusta. Tämän varmistaminen on tärkeä osa Finnveran tehtävää valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus on tärkeä painopiste, sanoo pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut merkittävä osa mandaattiamme vientitakuulaitoksena. Tämän kaikki vientitakuulaitokset tuovat mielellään esille strategioissaan ja viestinnässään, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Monet vientitakuulaitokset ovatkin kehittäneet tuotteitaan ja palvelujaan vastaamaan paremmin myös pk-yritysten tarpeita. Finnverakin on tuonut palveluvalikoimaansa nimenomaan pk-vientiyrityksille ja pieniin vientikauppoihin soveltuvia tuotteita. Hiljattain lanseerattu vientisaatavatakuu on suunnattu vientiyrityksille ja laskusaatavatakuu puolestaan pankeille, jotka rahoittavat viejien saatavia. Lisäksi Finnvera on lanseerannut vekselitakuun markkinoille, joilla vekseli toimii hyvin.Monet vientitakuulaitokset ovat viime vuosina menestyksekkäästi tuoneet markkinoille käyttöpääomatakuun kaltaisia tuotteita. Finnveran näkökulmasta tässä ei ole mitään uutta, sillä kotimainen pk-rahoitus ja vientitakuutoimintamme ovat toimineet rinta rinnan yhtiön alkuvaiheista saakka, ja tuotevalikoimassamme ovat esimerkiksi Finnvera-takaus ja rahoitustakuu pankin myöntämälle käyttöpääomarahoitukselle. Pk-yritysten käyttöpääomatarpeiden vahvistaminen on ollut toimintamme ytimessä 1960-luvulta lähtien.Keskittyminen pelkästään tuotteisiin ei riitä – se on jopa hieman vanhanaikaista. Pk-yritykset eivät ehkä tiedä, mitä tuotteita ne tarvitsevat tai haluavat. Kasvavien pk-yritysten ja midcap-yritysten rahoituksen parissa työskentelevät pankkiammattilaiset eivät puolestaan ehkä aina tunne viennin rahoituksen kaikkia välineitä. Tämän kuilun ylittämiseen Finnvera on luonut vientikaupan koulutusohjelmia sekä kasvuyrityksille että pankeille. Nyt Finnvera suunnittelee viennin rahoituksen neuvontapalvelujen kehittämistä pk-yrityksille.Finnvera keskittyy erityisesti kasvaviin ja kansainvälistyviin pk-yrityksiin. Tätä kohderyhmää palveleva yksikkömme tarjoaa sekä kotimaan että viennin rahoituksen palveluja. On ratkaisevan tärkeää, että asiakasvastaavamme pystyvät tarjoamaan ratkaisuja myös suuremman mittaluokan rahoitustarpeisiin niin, että kotimaan pk-rahoitusta ja viennin rahoitusta ei tehdä siiloissa.Kotimaan rahoituksen ja vientitakuutoiminnan yhdistäminenkään ei vielä kerro kaikkea Finnveran toiminnan laajuudesta. Olemme osa Team Finland -verkostoa, joka kokoaa yhteen useiden julkisten toimijoiden kansainvälistymispalvelut ja luo siten synergiaetuja asiakkaillemme.Olemme varmoja siitä, että seuraava megatrendi julkisessa pk-rahoituksessa on yhteistyön lisääntyminen toimintojen keskittymisen sijasta. Kysymys kuuluu, miten yhdistämme voimamme kumppaniorganisaatioidemme kanssa, jotta voimme palvella pk-yrityksiä paremmin. Tämä edellyttää uudenlaista asennetta, mutta Finnvera on päättänyt olla eturivissä etsimässä parempia tapoja edistää pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Loppujen lopuksi vain tuloksilla on merkitystä: tarvitsemme lisää uusia globaaleja yrityksiä! Katja KeitaanniemiLiiketoimintajohtaja, Finnvera Teksti on lyhennelmä alun perin Bernin Unionin Bulletin-uutiskirjeessä julkaistusta englanninkielisestä artikkelista. Pääset lukemaan koko artikkelin englanniksi täältä.Lisätietoa Bernin Unionista

Pörssitiedote 29.9.2017, klo 10:00Finnvera Oyj laski 27.9.2017 liikkeeseen 1 miljardin US-dollarin kolmen vuoden joukkovelkakirjalainan. Merkintöjen yhteismäärä nousi nopeasti noin 1,6 miljardiin dollariin. Kyseessä on Finnveran suurin dollarimääräinen laina.Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat Crédit Agricole CIB, Citi, HSBC ja Nordea. Suurin kysyntä tuli amerikkalaisilta ja aasialaisilta sijoittajilta.Finnvera käyttää varat sekä vientiluottojen rahoitukseen että pk-yritysrahoitukseen.Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen Finnveran EMTN-lainaohjelman (Euro Medium Term Note) puitteissa. Sen alla liikkeeseen lasketuilla lainoilla on valtion takaus. Finnveran EMTN-ohjelman luokitus vastaa Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle annettua luokitusta. Moody’s:in luokitus Finnveralle on Aa1 ja Standard & Poor’s:in AA+.Lisätietoja:Ulla Hagman, CFO, puh. 029 460 2458Mikael Nordgren, Head of Treasury, puh. 029 460 2467

Kukaan ei tarvitse tuotettasi. Ole valmis luopumaan omista suosikeistasi – tässä muutamia Sissi Silvánin oppeja brändäykseen ja hallitustyöskentelyyn. Mitä suomalaisyritykset voisivat oppia mielikuvien rakentamisesta, ja miten hallitustyöskentelystä saadaan kaikki tehot irti?Sissi Silvánin oma yritys PanScan Consulting auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Aikaisemmin esimerkiksi Finpron ja H&M Finlandin johdossa työskennelleen Silvánin piinkova asiantuntemus B2C-tuotteiden, retail-konseptien ja muotoilun parissa takaa hänen osaamiselleen kovan kysynnän myös hallitusammattilaisena.Silván tyrmää sitkeässä istuvan uskomuksen suomalaisyritysten kyvyttömyydestä menestyä kansainvälisesti.– Suomi ei ole huono eikä heikko, olemme yksinkertaisesti kaupallisesti pieni peluri. Meillä on aloja, joilla on valtava mahdollisuus kasvattaa kansainvälistä kauppaa.Silván asuu puolet vuodesta 150-vuotiaassa olkikattoisessa tanskalaistalossa ja ammentaa ammatillisesti tanskalaisesta asenteesta ja sykkeestä. Tanskan koti mahdollistaa myös kyvyn jakaa asiakkaille viimeisimpiä tuulia maailmalta. Silvánin mukaan yksi yritysten suurimmista haasteista on napakka erottautuminen.– Vanha kunnon hissipuhe on edelleen kunniassaan. Jokaisen yrittäjän pitää pystyä kertomaan tiiviisti, mistä yrityksessä on kyse. Mitä teemme, ja miten se on erilaista?Maailmassa on jo kaikkeaSilvánin mukaan hyvä lähtökohta brändiajatteluun on kollegalta lainattu ”basically nobody needs your product” – kaikesta on jo tarjontaa. Yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus ja vastuu tehdä tuotteesta kiinnostava. Tämän tiedostettuaan on helpompaa pohtia, mikä tekee omasta tekemisestä tai tuotteesta kiinnostavan. Bränditarinan on oltava aito ja oivaltava, sillä päälle liimatun kiillon aika on ohi.Erottautua voi myös tekemällä jotain poikkeuksellisesti ja tavalla, joka tarjoaa kuluttajalle helppoutta. Fyysisissä tuotteissa erottautumistekijänä voi toimia tuotteen uudenlainen tai miellyttävä muotoilu. Eräs tapa erottautua on myös alalle poikkeuksellinen valmistustapa – esimerkiksi ekologista uutuutta on helppo brändätä ja markkinoida.– Ja kaiken tämän pitää luonnollisesti olla myös houkuttelevassa paketissa. Koiraihmisenä sanon aina, että kuluttajalle pitää tulla kuolatipat!Suomalaisyritysten vahvuudet ovat osaaminen, kunnianhimo ja huolellinen viimeistely, Silván listaa. Haasteena on se, että maailmassa tätä kaikkea on jo yllin kyllin. Silván luonnehtii Suomea pieneksi ja kiltiksi markkinaksi, mikä ei ole omiaan hilaamaan markkinoinnin rimaa riittävän korkealle.– Vaikka brändi olisi kuinka hyvä, kansainvälistyminen on paljolti myös jalkatyötä ja rantautumista ihmisten keskuuteen. Nopean kiinnostuksen herättäminen on nykyään erittäin tärkeää. Myyntitilanteessa oma innostus pitää saada tartutettua.Yrityksen pyrkiessä uusille markkinoille on äärimmäisen tärkeää saada tuotteesta tai palvelusta rehellistä palautetta jo varhaisessa vaiheessa. Mukana on hyvä olla paikallisen kulttuurikontekstin tunteva henkilö, sillä monesti ulkomailla tapa kommunikoida on liikemaailmassa kuorrutetumpi kuin Suomessa.Hallitustyöskentelystä resursseja ja ammattimaisuutta Kaikkien yritysten ei tarvitse kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta julkinen rahoitus halutaan kuitenkin kohdistaa yrityksiin, jotka aidosti hakevat kasvua myös maailmalta. Silvánin mukaan on ymmärrettävää, jos jo ympäripyöreää päivää painava yrittäjä empii bisneksensä kasvattamista. Tähän Silván tarjoaa ratkaisuksi ammattimaista hallitustyöskentelyä, jota hänen mukaansa hyödynnetään aivan liian vähän.– Yrittäjät pelkäävät hallitustyöskentelyssä lähinnä kolmea mörköä: päätösvallan menetystä, kuluja ja päätöksenteon jäykkyyttä.Silván haluaa rauhoitella yrittäjiä. Omistajan äänen yli ei voida ajaa. Kulut kannattaa ajatella äärimmäisen edullisena konsultointina. Hallitustyöskentelyn mukanaan tuoma systemaattisuus taas on hyvä saada mukaan mahdollisimman varhain, jotta pystyy kasvattamaan jotain muuta kuin korttitaloa. Järjestelmällisyys myös valmistaa kasvuun.Hallitustyöskentelyssä on hyvä kuitenkin valmistautua kompromisseihin –  ”be prepared to kill your darlings”. Toimitusjohtaja saattaa myös huomata, että omat vahvuudet ovatkin esimerkiksi tuotekehityksessä, jolloin on hyvä pohtia, mikä firman kasvulle on tehokkainta. Hallitusten jäsenten näkemyksistä kannattaa ilahtua, ei ahdistua. Yksikään hallitus ei halua olla vain kumileimasin.Synergiaa ja henkilökemioitaHallitukseen on hyvä saada henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemystä vastaavantyyppisistä haasteista ja siitä, missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä – sanalla sanoen: strategista osaamista. Hallituksen päätehtävänä tulee olla yrityksen strategian luominen ja siihen sitoutuminen. Hallitus pohtii yhdessä, mitä yrityksen matkaan tarvitaan, mitä vielä puuttuu ja mihin halutaan sparrausta.Hallituksen ja johtoryhmän olisi hyvä muodostaa tiimi, jolla on myös hauskaa yhdessä.– Hyvä fiilis syntyy henkilökemioista. Hallitustyöskentelyssä 1+1 on päivänselvästi 11! Tämä kuvaa sitä synergiaa, joka tiimissä pitää syntyä.Lisää rahoitusta myyntiinSilvántoimii nykyään myös bisnesenkelinä. Hän pitää yritysten rahoitusmahdollisuuksia kaikissa Pohjoismaissa hyvinä, mutta löytää myös parannettavaa.– Suomessa myyntiin liittyvät toimenpiteet ovat asia, joihin ei voi saada rahoitusta. Ehkä meillä myyntiä pidetään tietynlaisena punaisena vaatteena, mikä kertoo siitä, ettemme täysin ymmärrä sen merkitystä yrityksen kasvulle. Julkisella rahoituksella voisi toteuttaa myyntiesitys-koulutuksia ja sparrausta. Pitäisin tätä hyvänä investointina.Sanottua On hyvä miettiä, miten kauan ihminen on samassa tehtävässä parhaimmillaan. Uskon tässäkin vahvasti kierrätykseen. Työelämää pitäisi muutenkin ajatella enemmän kolmiulotteisena surffauksena kuin uratikkaina, joita kiivetään yhteen suuntaan. Usein kysytään, miten luovuus ja kaupallisuus sopivat yhteen. Kysymys on nurinkurinen – kaiken luomisen lähtökohta on, mikä tässä on kiinnostavaa ja mitä hyötyä tästä on. Näkisin mielelläni enemmän yhteistyötä kilpailijoiden välillä. Yhdessä olemme vahvempia.

Porvoolainen Hamari Auditorium Furniture Solutions Oy tekee tuotteitaan asiakaslähtöisesti vain tilauksesta ja tarpeeseen. Vasta kolmevuotiaalla Hamarilla on asiakkaita Japania ja Yhdysvaltoja myöten – ja taustallaan jo 20 vuoden kokemus.