Etsi Finnverasta

Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin

Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan

Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää

Rahoituksen hakeminen kasvuun

Voit tehdä rahoitushakemuksen turvallisesti ja helposti sähköisessä asiointipalvelussamme. Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai Katso-organisaatiotunnisteella.

Lue lisää
Artikkelit
26.08.2016
Himmenevä Afrikan tähti odottaa Aasian vetoapua

Raaka-aineiden hintojen lasku jarruttaa maanosan kehitystä ja syö ostovoimaa. Yritykset hakevat nyt uusia markkinoita varsinkin Egyptistä.Voitot ovat niin suuria, että niiden tavoitteleminen päihittää kaikki haasteet.Näin ovat yritykset kuvailleet kaupankäyntiä Egyptissä. Vanha sanonta ”korkeat riskit, isot voitot” pätee hyvin koko Afrikkaan.Yritysten kertomia haasteita riittää. Levottomuuksien lisäksi Afrikkaa ja erityisesti maanosan kehittyneintä maata Etelä-Afrikkaa kiusaa raaka-aineiden alhainen hinta. Ongelmien taustalla on heikko kysyntä Aasiassa.– Etelä-Afrikka on vetänyt muita mukaansa. Monet maat ovat ottaneet viime vuosina askeleita taaksepäin, sanoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen. Jarkko HaapiainenOngelmista huolimatta Afrikka kiinnostaa yrityksiä ympäri maailmaa.Esimerkiksi tanskalainen Vestas on solminut yli kahden miljardin euron kaupat tuulienergiasta Egyptiin. Myös maan ensimmäinen Ikea on avattu Kairossa.– Suomalaisten kilpailijat juoksevat Egyptissä koko ajan. Siellä on sata miljoonaa asukasta, joista osa on ostovoimaista väkeä, sanoo Suomen Egyptin suurlähettiläs Tuula Yrjölä.Pohjoisen Egyptin, lännessä sijaitsevan niin ikään väkirikkaan Nigerian ja Etelä-Afrikan tarpeet ovat samankaltaiset. Energia- ja ict-alan yrityksille on kysyntää. Samoin puutteita on infrassa, cleantechissä ja terveydenhuollossa.Pk-yritykset voivat löytää liiketoimintaa isojen toimialojen ulkopuoleltakin. Afrikan maat arvostavat varsinkin niitä yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisratkaisuja.– Mobiiliteknologia on myös tärkeässä asemassa. Keniassa hoidetaan kännykällä jo pankkipalveluja. Mobiilipuolelle tarvitaan palveluntarjoajia, Finnveran Haapiainen uskoo.Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria ovat suomalaisyrityksille eksoottisia kauppakohteita, mutta siellä kauppaa tekevät yritykset ovat kuvailleet liiketoimintaympäristöä samanlaiseksi kuin Venäjällä. Ja itänaapurin kanssahan kauppaa on tehty pitkään.Egypti tarvitsee puutaKolmikosta eniten tavaraa Suomesta kulkee Egyptiin. Alkuvuonna tavaraviennin arvo oli yli 160 miljoonaa euroa, josta kasvua on yli kymmenen prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.Sen sijaan vienti Etelä-Afrikkaan on vähentynyt ja Nigeriaan suorastaan romahtanut. Nigeria on Afrikan suurin talous, mutta sen mainetta ovat tahranneet nigerialaiskirjeet ja Boko Haram –terroristijärjestö.– Egyptiin viedään pääosin puuta. Siellä on tällä hetkellä massiivisia infrahankkeita suunnitteilla, kuten toisen pääkaupungin rakentaminen ja Suezin kanavan ympäristö. Ongelmana on heikko taloustilanne ja maksujen kanssa on ollut viiveitä, Haapiainen sanoo.Hänen mukaansa viiveet johtuvat valuuttapulasta. Egypti odottaa kuumeisesti Kansainvälisen valuuttarahaston 12 miljardin lainapäätöstä, joka tuo toteutuessaan rakenneuudistukset. Egyptissä on eri arvioiden mukaan noin 60 suomalaisyritystä.Myös Etelä-Afrikassa on kymmeniä suomalaisyrityksiä ja maalla on suuria suunnitelmia investoida sähkö- ja voimalaitoksiin.– Kun rahat ovat tiukoilla, niin kuinka paljon hankkeita viedään eteenpäin? Haapiainen kysyy.Afrikan ”Singapore”Haapiainen pitää koko Afrikkaa rahoittajan näkökulmasta hankalana alueena, mutta vientitakuut ovat voimassa suurimmassa osassa maanosaa. Sotaa käyvät maat ovat takuiden ulkopuolella.– Afrikkaan on jonkin verran kysyntää, mutta hirveän moni hanke ei ole mennyt maaliin asti. Varmasti sinne on sellaistakin vientiä, joka ei näy meille. Suosittelen kuitenkin vahvasti remburssien käyttöä myyntisaatavien turvaamiseksi. Myös oikean paikallisen kumppanin löytäminen on erittäin tärkeää, Haapiainen kertoo.Yhdeksi potentiaaliseksi vientikohteeksi Haapiainen nostaa vielä Ruandan, joka pyrkii Afrikan Singaporeksi.– Namibia on myös vakaa maa liiketoimintaympäristön puolesta. Ja Marokko on hoitanut talouttaan hyvin, Haapiainen sanoo.FAKTA: Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria lukuina (2015)Finnvera on luokitellut Egyptin ja Nigerian maariskitasolle 6/7. Sen sijaan Etelä-Afrikan maariskitaso on 4/7.EGYPTI: Bruttokansantuote: 293 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 3 313 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa. Talouskasvu: 4,2 %. Inflaatio: 11,1 %. Vienti: 19,5 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Egyptiin oli tammi-toukokuussa 161,4 miljoonaa euroa (+14%). Tuonti: 54 miljardia euroa. Päätoimialat: Turismi, tekstiili-, elintarvike-, öljy-, metalli- ja kemian teollisuus. Valuutta Punta: 1 eurolla saa 8,68 puntaa. ETELÄ-AFRIKKA: Bruttokansantuote: 291 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 5 309 euroa. Talouskasvu: 1,3 %. Inflaatio: 5,2 %. Vienti: 76 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Etelä-Afrikkaan oli tammi-toukokuussa 99,4 miljoonaa euroa (-5%). Tuonti: 80 miljardia euroa. Päätoimialat: Raaka-aineet, kaivos-, auto-, metalli-, konepaja- ja tekstiiliteollisuus. Valuutta Randi: 1 eurolla saa 15,9 randia. NIGERIA: Bruttokansantuote: 424 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 2 371 euroa. Talouskasvu: 2,7 %. Inflaatio: 9,6 %. Vienti: 73,5 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Nigeriaan oli tammi-toukokuussa 7,8 miljoonaa euroa (-53%). Tuonti: 55 miljardia euroa. Päätoimialat: Öljy-, elintarvike-, rakennus-, paperi- ja kemian teollisuus. Valuutta Naira: 1 eurolla saa 220 nairaa. Lisätietoa:VientitakuutMaaluokituksetLähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
25.08.2016
Team Finland -palvelulle hyvää asiakaspalautetta

Vajaan vuoden verran on rakennettu toimintatapaa, jossa eri Team Finland -verkoston toimijat kokoavat ratkaisut asiakkaan puolesta palveluehdotukseksi. Tuoreen kyselyn perusteella toiminta saa hyvää palautetta.Uudenlaista toimintatapaa on rakennettu tiimissä, johon kuuluvat edustajat Finnfundista, Finprosta, Finnverasta, Tekesistä ja ELY-keskuksista sekä PRH:stä ja ulkoministeriöstä.  Tiimi on rakentanut asiakkuuden hoitoon yhteistä prosessia, jossa asiakkaan ei tarvitse selvittää eri organisaatioiden palveluja erikseen, vaan ne tarjotaan hänelle yhdellä kertaa kohdennettuna yrityksen tarpeisiin.Kesäkuussa 2016 tehtyyn kyselyyn tuli 62 kpl vastauksia palveluehdotuksen saaneilta yrityksiltä. Asteikolla 1-5 (5 erinomainen, 1 huono) erityisesti Team Finland -asiantuntijoiden rooli alkuvaiheen neuvotteluissa (4,1/5) ja palvelut ehdotuksen jälkeen (4,3/5) saivat kiitosta.Kehitettävää nähtiin jonkin verran sparrauskeskustelujen sisällössä kansainvälistymisen kannalta (3,7/5) ja esitettyjen palveluiden osuvuudessa yrityksen tarpeisiin (3,8/5)."Yritysten antama palaute on ensiarvoisen tärkeää kehittäessämme palveluidemme sisältöä vastaamaan entistä paremmin yritysten tarpeisiin", toteaa Team Finlandin kansallisesta palvelumallista vastaava Jukka Salo.Sanallisissa palautteissa varsinkin yhden luukun periaate sai kiitosta.”TF-konsepti on erinomainen palvelukokonaisuus kansainvälistyville yrityksille, jossa vihdoin valtiovaltakin on ymmärtänyt "yhden luukun periaatteen". Vielä toiminta on melko jäyhää ja virkamiesmäistä, mutta alku on lupaava. Olen mielelläni mukana palveluita käyttämässä ja kehittämässä jatkossakin!””Palveluehdotus ja Team Finlandin aktiivisuus on erittäin tärkeää. Tietenkin päävastuu hakemisesta ja kaikesta muusta on yrityksellä, mutta oikean tuen hakeminen tai sen hakeminen oikealla tavalla on haastavaa, kun on muutenkin kiire. Kaikista tuista ei useinkaan ole joko mitään tietoa tai se on puutteellista tai se ei ole yrityksessä ajan tasalla.”Palveluehdotuksen kautta rakentuu syvempi luottamus ja tiiviimpi yhteydenpito yrityksen ja Team Finland toimijoiden välille.”Team Finland -palveluehdotuksen tekeminen yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa luo vahvan perustan yrityksen todellisten palvelutarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Samalla rakentuu luottamus yrityksen ja palveluja tuottavan julkisen asiantuntijaverkoston välille. Toimiva palveluehdotuskonsepti edellyttää säännöllistä, yrityksen kasvuun ja muutostilanteisiin perustuvaa yhteydenpitoa myös Team Finland -yhteyshenkilön toimesta ja tarvittaessa suunnitelmien päivittämistä, jotta palveluehdotus toimii käytännön työkaluna eikä jää vain arkistopapereiksi mappeihin”, kertoo Varsinais-Suomen Team Finland -koordinaattori Jari Kauppila.”Yhteenvetona voi sanoa, että palvelun piirissä olevat yritykset ovat tyytyväisiä palveluun. Seuraava haaste on palvelujen tunnettavuuden lisääminen sekä markkinointi laajemmalle yritysjoukolle”, summaa johtaja Reijo Kangas Tekesistä.Lisätietoja:Markku Jokelaryhmäpäällikkö, Satakunnan ELY-keskuspuh. 029 50 22045markku.jokela(at)tekes.fiRisto Kaskialuepäällikkö, Finpropuh. 0400 384 147risto.kaski(a)finpro.fiPetri Kuurmakaupallinen sihteeri, ulkoministeriöpuh. 0295 351 427petri.kuurma(at)formin.fiJukka Suokassidosryhmäpäällikkö, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2525jukka.suokas(at)finnvera.fi

Artikkelit
23.08.2016
Omistaja ratkaisee

Pienten ja suurten yritysten menestystä selittävät tekijät ovat erilaiset. Tutkimusten mukaan pk-yritykselle kaikkein ratkaisevinta on yrityksen johto. Suurelle yritykselle taas tarjolla ovat laajemmat johdon rekrytointimarkkinat ja esimerkiksi mahdollisuus siirtää toimintoja maasta toiseen kustannusetujen saavuttamiseksi. Tästä syystä suuren yrityksen menestyksen kanssa eniten korreloiva yksittäinen tekijä on yksinkertaisesti toimiala.Kun Finnverassa on mahdollisuus seurata tuhansien erilaisten yritysten tarinoita sekä nähdä menestykseen – ja joskus valitettavasti menetykseen – vaikuttaneita syy-seuraussuhteita, sanoisin itse, että pk-yritykselle jopa johtoakin tärkeämpi on omistaja. Usein nämä ovat tietysti sama henkilö. Mutta silloinkin kun eivät ole, omistaja vaikuttaa suoremmin johdon valintaan ja saattaa puuttua enemmän yhtiön operatiiviseen toimintaan kuin isoissa yrityksissä tapahtuu.Hyvä tai huono omistaja voi olla sangen ratkaiseva suurellekin yritykselle – esimerkiksi käynee Turun telakan uudistuminen omistajan vaihduttua korealaisesta saksalaiseen – mutta pk-yritykselle omistaja on siis yleensä aina täysin keskeisesti vaikuttamassa siihen, miten yritys kehittyy ja menestyy.Finnvera rahoittaa yli tuhat omistajanvaihdosta vuodessa. Yrittäjien ikärakennetta koskevat tilastot kertovat, että tarve sukupolvenvaihdoksille ja yrityskaupoille jatkuu poikkeuksellisen korkeana jopa seuraavat kymmenen vuotta. Kyselytutkimusten mukaan tärkeimmät pullonkaulat ovat toisilleen sopivien ostajien ja myyjien löytyminen, oikea arvonmääritys sekä verotukseen ja juridiikkaan liittyvät seikat. Rahoitus tulee seuraavana näiden jälkeen.Yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa Finnvera pyrkii aktiivisesti myötävaikuttamaan kaikkien mainittujen pullonkaulojen poistumiseen. Järjestämme eri puolilla maata lukuisia tilaisuuksia, joissa ostajat, myyjät, eri alojen asiantuntijat ja rahoittajat pääsevät kohtaamaan toisiansa. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni yritys, jonka nykyinen omistaja on tuonut oman ainutlaatuisen polkunsa kautta tähän hetkeen, löytää uuden hyvän omistajan, jolla on valmiudet ja halu jatkaa seuraavaan tulevaisuuden menestystarinaan!Pauli HeikkiläFinnveran toimitusjohtaja

Artikkelit
16.08.2016
Silkkitie on hyvä syy kääntää katse Kazakstaniin

Kazakstanissa järjestetään ensi vuonna myös Maailmannäyttely. Myyntisaatavien suojaaminen on tärkeää.Jos Suomen ja Venäjän välinen maaraja on pitkä, niin keskiaasialaisella Kazakstanilla sitä vasta riittää.Venäjän kanssa yhteistä rajaa on peräti 6 500 kilometriä ja Kiinankin kanssa 1 500 kilometriä. Entinen neuvostotasavalta on maailman suurin sisämaavaltio, jonka tunnetuin ”asukas” lienee koomikko Sacha Baron Cohenin luoma törttöilevä tv-toimittaja Borat.Naurut on kuitenkin nopeasti naurettu, kun puhe kääntyy Silkkitiehen. Tuo muinainen kauppareitti elää Kiinan johdolla uutta kukoistusvaihetta ja Kazakstanin sijainti on keskeinen kauttakulkumaana.Kiina on pistänyt peliin paljon arvovaltaa ja kymmeniä miljardeja euroja rahaa Silkkitien toteutumisen puolesta. One Belt, One Road -nimeä kantavan hankkeen massiivisuudesta kertoo jotain se, että Silkkitie yhdistää 64 maata ja alueella asuu 4,4 miljardia ihmistä.Tavoitteena on luoda tiiviit juna- ja lentoyhteydet sekä tieverkosto Euroopan ja Aasian välillä.– Kiina toimii moottorina. Hankkeet ovat todella isoja, joten suomalaisyritysten voi olla hankala päästä niihin mukaan. Alihankkijana toimiminen saattaisi olla sopivampi rooli, arvioi Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.Ulkomaisia yrityksiä tarvitaan ainakin infrastruktuurin, liikenteen, logistiikan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian suunnittelussa sekä toteuttamisessa.Homanen jatkaa vielä listaa Kazakstanin osalta.– Kazakstan on asettanut kestävän kehityksen tavoitteekseen ja valtio tukee esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita. Lisäksi cleantech, koulutus ja kaivososaaminen kiinnostaa, hän kertoo.Ensi vuonna valokeilassaSuomalaisyritysten kannattaa muutenkin kääntää enemmän katsetta Kazakstanin suuntaan. Syynä on ensi vuonna järjestettävä Maailmannäyttely.Suomi osallistuu Astana Expoon omalla paviljongilla.– Osallistuminen tuo Suomelle paljon positiivista näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech-sektorilla, Homanen uskoo.Maailmannäyttelystä ja Silkkitien tuomista mahdollisuuksista huolimatta Finnvera luokittelee Kazakstanin korkean riskin maaksi.Öljyn hinnan lasku on lähes puolittanut vientitulot, inflaatio laukkaa yli kymmenessä prosentissa ja valuutan arvo romahti viime vuonna. Nyt valuutan arvo on vakaampi. Myös valtion omistamien yhtiöiden rooli on korostunut vaikeassa taloustilanteessa.Osittain näistä syistä suomalaisyritykset eivät ole tuttu näky Kazakstanissa.– Liiketoimintaympäristö on haastava ja siksi yritysten käyttäytymistä voi olla vaikea ennakoida. Yleensä asiat venyvät. Toisaalta joissakin kiireellisissä tilanteissa käteistäkin saattaa löytyä. Saatavien suojaaminen on erittäin tärkeää ja remburssien käyttö on suositeltavaa, Homanen kuvailee tilannetta.Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.Homanen lisää vielä yhtenä kysymysmerkkinä poliittisen tilanteen. Kazakstanilla on ollut vain yksi presidentti, Nursultan Nazarbayev.– On hyvin epävarmaa, mitä hänen jälkeensä tapahtuu. Suuriin muutoksiin pitää varautua, Homanen pohtii.FAKTA: Kazakstan lukuinaFinnvera on luokitellut Kazakstanin maariskitasolle 6/7. Kazakstan on merkittävä öljyn ja kaasun viejä ja maassa on runsaasti muitakin luonnonvaroja. Maan velkaantuneisuus on kasvanut samalla, kun öljyn hinnan romahdus heikentää tulovirtaa.Kazakstanin poliittinen tilanne on tällä hetkellä suhteellisen vakaa. Finnveran vastuut maassa ovat noin 10 miljoonaa euroa. Finnvera tekee maariskiluokkien arvioinnissa yhteistyötä OECD:n maariskityöryhmän kanssa.Kazakstan on nykyään Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen.Bruttokansantuote: 110 miljardia euroa (2015). Toissa vuonna BKT oli 185 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015).Bruttokansantuote per capita: 6 230 euroa (2015). Toissa vuonna bruttokansantuote per capita oli 10 600 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).Talouskasvu: Ennuste 0,1-0,7 % (2016). Viime vuonna kasvu oli 1 % ja toissa vuonna 4,3 %.Inflaatio: 13,6 % (2015).Vienti: Noin 46 miljardia dollaria (2015).Tuonti: Noin 30 miljardia dollaria (2015).Päätoimialat: Öljy- ja kaasu- sekä malmi- ja metalliteollisuus. Kazakstan on Top 20 –öljyntuottajamaa. Keskimäärin öljyntuotanto on noin 1,5-1,6 miljoonaa barrelia päivässä eli samaa tasoa kuin Norjassa. Maailmassa tuotetaan keskimäärin 80 miljoonaa barrelia päivässä.Valuutta Tenge: 1 eurolla saa 376 tengeä.Suomen kansalaisilla on mahdollista matkustaa Kazakstaniin ilman viisumia ja oleskella maassa maksimissaan 15 päivää. Viisumivapaus on määräaikainen ja päättyy ensi vuoden lopussa.Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, IMF, Asian Dev Bank, Focus Economics.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
12.08.2016
Team Finland lisää yhteistyötään

Kansainvälistymisen kirkkain osaaminen löytyy nyt yhden katon alta.Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaamme edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut.Yhteistyö on tulevaisuudessa entistäkin tiiviimpää ja saumattomampaa, kun Team Finland -verkostoon kuuluvat Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat 15.8. samoihin tiloihin Helsingin Ruoholahteen. Lisäksi tässä Team Finland -talossa tulee työskentelemään väkeä useasta viennin edistämisen parissa toimivasta ministeriöstä. Ensi vuoden puolella taloon muuttaa myös Teollisuussijoitus."Teemme yhteistyötä asiakasta varten. Finnveran, Finpron, Tekesin ja Tesin palvelut ovat erilaisia ja toisiaan täydentäviä. Asiakas saattaa tarvita niistä useampia, jolloin tiedon nopea liikkuminen hyödyttää kaikkia", sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita."Suomen menestyminen on entistä riippuvaisempaa yritystemme kansainvälisestä menestymisestä. Meillä Team Finland -talon toimijoilla on merkittävä rooli yritysten tukemisessa maailmalla", toteaa Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.Finpro koostuu kolmesta toiminnosta: Export Finlandista, Invest in Finlandista ja Visit Finlandista. Toiminnot edistävät kotimaisten yritysten kansainvälistymistä, houkuttelevat ulkomaisia investointeja Suomeen ja edistävät ulkomailta tänne suuntautuvaa matkailua. Finpron tehtävä on tuoda kasvua Suomeen."Team Finlandin tehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä maailmalle. Yhdistimme voimamme ja muutimme samaan osoitteeseen, jotta voisimme palvella yrittäjiä entistä paremmin. Kaikki kansainvälistymisen asiantuntijapalvelut löytyvät nyt keskeiseltä paikalta Ruoholahdesta. Uusi toimintamalli takaa, että yrittäjä saa tarvitsemansa ratkaisut mahdollisimman nopeasti", sanoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.Tekesin innovaatiorahoituksella yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluja sekä työstää liiketoimintasuunnitelman kansainvälisille markkinoille. Tekesin ohjelmat tarjoavat verkostoja, tietoa ja näkemystä kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.Suomen Teollisuussijoitus Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka tarjoaa kasvuyrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja. Teollisuussijoitus sijoittaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen yhdessä koti- ja ulkomaisten sijoittajakumppanien kanssa.Team Finland -talon avautumisen yhteydessä uudistuu myös verkoston yhteinen logo. Talo sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1 (Ilmarisen toimitalo). Siellä tulee työskentelemään yhteensä yli 600 kansainvälistymisen ammattilaista.  

Tiedotteet
11.08.2016
Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016

Finnveran valtuudet kasvoivat merkittävästi – tulos lievästi tappiollinenKatsauskaudella korotettiin lakimuutoksilla Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä. Korotustarpeiden taustalla olivat etenkin alusrahoituksen määrän jyrkkä kasvu viime vuosina sekä tietoliikenteen ja metsäteollisuuden vientihankkeiden määrän lisääntyminen. Konsernin alkuvuoden tulos painui 7 miljoonaa euroa tappiolliseksi, mikä oli seurausta vientitakuutoiminnan tappioista ja tappiovarauksista. Negatiivinen tulos ei kuitenkaan vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiivisen itsekannattavuuden toteutumiseen.Vienninrahoituspalvelujen kysynnän voimistuessa kasvoi myös varainhankinnan tarve. Huhtikuussa Finnveran liikkeeseen laskema miljardin euron kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina oli yhtiön ensimmäinen 10 vuoden euromääräinen joukkovelkakirjalaina.Huhtikuussa Finnvera käynnisti yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanjan pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Erilaisilla aktivointitoimenpiteillä pyritään lisäämään yritysten tietoisuutta muun muassa arvonmääritykseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Finnveran rahoittamissa omistajanvaihdoksissa tapahtui alkuvuonna euromäärillä mitattuna 17 prosentin kasvu.Finnvera toi hallitusohjelmaan perustuen markkinoille uutena tuotteena kasvulainan, joka on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Se on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden rahoittamiseen.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnveran vienti- ja erityistakausten kysyntä oli katsauskaudella noin 50 prosenttia ja vientiluottojen rahoituksen kysyntä lähes 90 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Sen sijaan pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta 17 prosenttia.Vaikka vienti -ja erityistakausten kysyntä kasvoi, Finnvera antoi katsauskaudella vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 76 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 87 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Pk- ja midcap-yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä laski katsauskaudella edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 11 prosenttia. Finnvera-konserni 1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 483 541 -11 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  1 226 5 124 -76 %     Vientiluotot 477 3 601 -87 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Vastuut, Me           Lainat ja takaukset 2 322 2 285 2 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  16 896 17 436 -3 %     Vientiluotot 4 718 4 240 11 %           1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut, Me 93 102 -8 % Liikevoitto, Me -7 56 -113 % Tulos, Me -7 55 -113 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 166 8 418 9 % Oma pääoma, Me 1 116 1 121 0 %   - josta vapaat rahastot, Me 865 871 -1 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos %-yks. Omavaraisuus, %  12,2 % 13,3 % -1,1 % Vakavaraisuus, Tier 2, % 18,9 % 19,6 % -0,7 % Kulu-tuotto-suhde, % 30,6 % 28,3 % 2,3 % Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli tappiollinen 7 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 55 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 62 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavan jakson tulosta heikompi.Alkuvuoden tappiolliseen tulokseen vaikuttivat merkittävimmin vertailukautta suuremmat emoyhtiö Finnveran vienti-takuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat katsauskaudella 66 miljoonaa euroa (2). Katsauskaudella ilmeni, että brasilialaisesta Oi S.A.-konsernista voi realisoitua riski, joka saattaa tämän hetken arvion mukaan aiheuttaa noin 55 miljoonan euron tappion. Tämän perusteella katsauskaudella kasvatettiin takuutappio-varausten määrää. Tappiovaraukset ovat tämänhetkisiä arvioita. Niiden määrä voi vielä merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos -7 miljoonaa euroa (56) oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liike-toiminnan tulos oli -17 miljoonaa euroa (48) ja pk-liiketoiminnan 10 miljoonaa euroa (8).Konsernin tulos on ollut yhtiön 17 toimintavuoden aikana tilikausittain ja alkuvuoden 2009 jälkeen myös puolivuosikat-sauskausittain voitollinen ennen nyt päättynyttä tammi–kesäkuun katsauskautta. Myös emoyhtiö Finnveran vientitakuu-toiminta on ollut yhtiön toimintavuosien aikana kumulatiivisesti itsekannattavaa tammi–kesäkuun negatiivinen tulos huomioiden. Finnvera-konserni H1/2016 H1/2015 Muutos Muutos *2015   Me Me Me % Me Korkokate 27 28 -2 -6 56 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 67 73 -7 -9 141 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -10 -6 4 63 -21 Hallintokulut -22 -22 0 1 -44 Liiketoiminnan muut kulut -3 -3 0 -5 -6 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot -65 -14 51 352 -15     Luotoista ja takauksista -15 -72 -57 -79 -87     Luottotappiokorvaus valtiolta 15 60 -45 -74 83     Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta -66 -2 64 - -10 Liikevoitto -7 56 -63 -113 114 Tilikauden voitto -7 55 -62 -113 111 Rahoituksen näkymätFinnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan jatkossakin. Kysynnän euromäärä painottunee edelleen risteilijä-, tele- ja metsäsektoreihin. Näillä toimialoilla kansainvälisesti kilpailukykyisen vienninrahoitusjärjestelmän rooli on merkittävä yksittäisten investointien suuren mittaluokan vuoksi.Uusia vientimarkkinoita on auennut muun muassa Iraniin ja Argentiinaan. Markkinoiden avautuessa julkisella rahoituksella, kuten Finnveran vientitakuilla, on tärkeä merkitys vientikauppojen toteutumiselle. Finnveran vastuumaista Brasilian, Turkin ja Venäjän tilanteen odotetaan jatkuvan epävarmana aiheuttaen haasteita näissä maissa toimiville yrityksille. Toisaalta mm. Brasilian ja Venäjän heikentynyt paikallisvaluutan arvo tukee näissä maissa toimivien vientiyritysten toimintaedellytyksiä, mikä voi lisätä kiinnostusta investointeihin ja tuoda vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi aiheuttaa Euroopassa epävarmuutta todennäköisesti  useiden vuosien ajan.Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vähäisempää kuin mitä se oli vuotta aiemmin. Myös myönnetty rahoitus oli viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Alkuvuoden aikana Finnvera valmisteli uuden kasvulaina-välirahoitustuotteen käyttöönottoa sekä valmistautui tehtäväänsä Euroopan strategisten investointien rahaston välittäjäorganisaationa. Nämä yhdessä käyttöön otetun omistajanvaihdosohjelman kanssa lisännevät rahoituksen kysyntää ja myöntämistä loppuvuonna.Vuoden 2016 tulos toteutunee alkuvuodesta annetun arvion mukaan vuoden 2015 tulosta heikompana. Puolivuotiskatsauskauden tappiollinen tulos ei vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiiviseen itsekannattavuuden toteutumiseen.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vastuuluvut ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen, ja Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan myös jatkossa. On tärkeää huolehtia viennin rahoitusjärjestelmämme toimivuudesta, jotta suomalaisyritykset voivat kilpailla vientikaupoista yhtä hyvillä rahoitusehdoilla kuin niiden kilpailijayrityksetkin.Pk-yritysten rahoituksen osalta yrityskauppojen määrän kasvu on ollut ilahduttavaa. Jatkamme ponnisteluja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi myös jatkossa; mitä useampi yritys jatkaa toimintaansa, sitä paremmin koko Suomen taloudella menee. Uusi omistaja tuo yritykseen mukanaan usein myös kehittämisajatuksia ja kasvuhalua.Työ Team Finland -verkoston kehittämiseksi on tiivistä. Yhteisen kotimaan palvelumallin parantaminen jatkuu loppuvuoden ajan. Tähän mennessä palvelun piirissä olleilta asiakkailta koottu palaute on ollut positiivista. Käytännössä Team Finland -yhteistyö saa vauhtia, kun Finnvera, Finpro ja Tekes sekä Suomen Teollisuussijoitus muuttavat lähiaikoina yhteisiin toimitiloihin Team Finland -taloon Helsingin Ruoholahteen.Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin aina väistämättä liittyy. Kuluneella vuosipuoliskolla tällaisia riskejä toteutui.”Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2016 (PDF)Lisätiedot: Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400 Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Artikkelit
09.08.2016
Kesätöistä arvokasta työkokemusta tulevaan

Finnverassa on tänä kesänä työskennellyt 21 kesätyöntekijää ja kolme harjoittelijaa. Joka vuosi palkkaamme noin kaksikymmentä opiskelijaa kesätöihin. Liiketoimintoihin ja tukitoimintoihin työllistyvät nuoret ovat tärkeä lisäresurssi kesän ajan. Meille halutaan myös tulla takaisin töihin; jopa 16 tämän kesän kesätyöntekijöistä on työskennellyt talossa aiemminkin.Haluamme tarjota nuorille opintoja vastaavan työkokemuksen ja hyvän kuvan työelämästä, mitkä kannustavat opiskelemaan ja valmistumaan nopeammin työelämään. Onnistunut kesätyö antaa nuorille ajatuksia myös tulevaisuuden ammatista. Vastavuoroisesti odotamme nuorilta sitoutunutta ja ahkeraa otetta työhön, sekä uusia ajatuksia ja näkökulmia.Finnveran HR-asiantuntija Tiina Hiltunen on ilokseen huomannut, että useat Finnverassa aiemmin kesätöissä olleista ovat ammattikorkeakoulututkinnon suoritettuaan motivoituneet jatkamaan yliopistoon maisteriopintoihin.Kyselimme kuulumisia kahdelta tämän kesän kesätyöntekijältä nyt, kun kokemusta Finnverassa on takana jo muutama kuukausi. Ensimmäistä kesää Finnveran Oulun-pisteessä työskentelevä Karri Leino opiskelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa alkutakausten toteutus palvelutuotanto-yksikössä.1. Miksi hait juuri Finnveraan kesätöihin?Ensimmäisenä kriteerinä oli oman alan työ, ja ilmoituksessa mainittiin kesätyö rahoituksen tuessa. Finnvera oli minulle siinä vaiheessa vielä hieman mystinen rahoitusalan toimija. Kun aloin perehtymään työnantajaan tarkemmin selvisi, että tarjolla on kesätyö rahoitusalan ylimmän kerroksen näköalaterassilla, joten päätös hakemuksen jättämisestä oli helppo tehdä.2. Onko työ vastannut mielikuviasi ja oletko saanut tarpeeksi haasteita?Voin myöntää, että työnkuva ei ollut aivan selvillä itselleni, kun ensimmäisenä päivänä saavuin toimistolle. Olihan se käyty tietenkin läpi, mutta käytännön konkretia puuttui. Onneksi sain loistavan perehdytyksen. Vielä kolmen kuukauden jälkeenkin tulee eteen uusia tilanteita, mutta on mahtavaa, että apua tarjotaan ja sitä on aina saatavilla.3. Onko kesätyö tukenut opintojasi?Ehdottomasti. Koulussa opittua on voinut hyödyntää käytännön työssä, ja toisaalta taas moni kursseilla käyty asia on saanut aivan uuden valon, kun siihen on törmännyt oman työn ohessa.4. Missä haluat työskennellä valmistumisen jälkeen?Työ finanssialalla on ollut jo aika pitkään selkeä päämäärä ja etenkin kansainväliset tehtävät kiehtovat. Kesän aikana olen saanut tavata monissa eri työtehtävissä työskenteleviä finnveralaisia ja uskon, että olen aivan oikeilla jäljillä uravalintani suhteen.5. Mikä työssäsi on parasta?Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat aina mukavia piristysruiskeita. Yrittäjistä huokuva innostuneisuus ja usko omaan juttuun saavat aikaan fiiliksen, että omalla työlläni on oikeasti merkitystä ja olen mukana toteuttamassa yhteiskunnallisesti tärkeää duunia.6. Minkälainen työyhteisö Finnvera on?Finnveran yhteishenki on vertaansa vailla. On ollut ilo huomata ja kokea heti alusta alkaen, että saan aidosti kuulua porukkaan. Kiitos koko ”joukkueelle” kuluneesta kesästä jo tässä vaiheessa, toivottavasti tavataan taas! Vilma Makkonen työskentelee toista kesää Kuopion-toimipisteessämme perintäassistenttina. Hän opiskelee oikeustiedettä Lapin yliopistossa. Vaikka perinnässä käsitellään rahoitusalan nurjempaa puolta, ei sen takia pidä Vilman mielestä yöunia menettää, vaan nämäkin asiat on pyrittävä hoitamaan ammattimaisesti.1. Miksi hait juuri Finnveran töihin?Olin kuullut, että Finnvera on hyvä työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia työtehtäviä. Viihdyin hyvin ensimmäisenä kesänä, joten tulin mielelläni tänä vuonna uudestaan.2. Onko työ vastannut mielikuviasi ja oletko saanut tarpeeksi haasteita?Kesätyö Finnverassa on vastannut odotuksia, ja etenkin nyt toisena kesänä olen saanut tehdä monipuolisesti omaan alaan liittyviä työtehtäviä.3. Onko kesätyö tukenut opintojasi?Oikeustieteellisessä opiskelu on hyvin teoriapainotteista, joten Finnveralla perintäyksikössä työskentelystä olen saanut tulevaisuutta ajatellen arvokasta käytännön kokemusta insolvenssioikeudesta.4. Missä haluat työskennellä valmistumisen jälkeen?Finnvera on ensimmäinen oman alan työpaikkani, ja positiivisten kokemusten perusteella pidän mahdollisena, että työskentelen tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä rahoitusalalla tai yritysten parissa.5. Mikä työssäsi on parasta?Mielenkiintoiset työtehtävät, viihtyisä työympäristö ja hyvät henkilöstöedut. Puhumattakaan mukavista työkavereista!6. Minkälainen työyhteisö Finnvera on?Finnverassa on mielestäni avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa voi rohkeasti kysyä jos ei jotain osaa tai tiedä.

Vaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Maksuohjelmat

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Asiointi

029 460 2791 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin pääkonttori

Eteläesplanadi 8

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot