Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Positiivisen käänteen vuosi 2017

Tavoitteenamme on, että rahoittamamme yritykset menestyvät, kasvavat ja kansainvälistyvät. Itse haluamme olla rohkeasti uudistuva ja ketterä erityisrahoittaja. Voit tutustua vuosikertomuksessamme siihen, miten onnistuimme kaikessa tässä vuonna 2017.

Tutustu vuosikertomukseemme
Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus

Maksutavat, riskeiltä suojautuminen ja rahoitustarpeet nivoutuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä sekä oman pankin että Finnveran kanssa.

Tutustu aiheeseen
Artikkelit
20.04.2018
Vientikaupassa maksutavan valinta on ennen kaikkea riskien hallintaa

Kun suomalainen yritys tekee kauppasopimusta ulkomaisen ostajan kanssa, yksi ensimmäisistä päätettävistä asioista on kaupassa käytettävä maksutapa. Maksutavat eroavat toisistaan monin tavoin, mutta viejän kannalta merkittävin ero löytyy maksutapoihin sisältyvästä luottoriskistä. Osa maksutavoista jättää viejän täysin ostajan maksukyvyn ja -halun armoille. Toiset taas turvaavat maksun saamisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa.Lähtökohta maksutavan valintaan on usein se, että viejä haluaisi maksun ennen tavaran toimitusta. Ostaja puolestaan haluaisi maksaa vasta tavaran saatuaan.Vientiä aloittelevan pk-yrityksen kannattaakin vertailla eri maksutapoja jo hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä ja valita kuhunkin tilanteeseen sopivin ratkaisu.– Jokaisen vientiyrityksen pitäisi miettiä, millainen vaikutus toteutuneella luottoriskillä olisi yrityksen talouteen. Turvaava maksutapa nostaa kustannuksia, mutta maksutavasta aiheutuneet kustannukset ovat silti yleensä vain murto-osa maksuviiveen tai luottotappion vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Lisäksi nämä kustannukset ovat etukäteen arvioitavissa, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Outi Mikola.Tärkeämpi kauppa, turvaavampi maksutapaSama maksutapa ei todennäköisesti sovellu jokaiseen vientikauppaan. Maksutapaa valittaessa pyritään löytämään sekä viejää että ostajaa miellyttävä ratkaisu, jolla pystytään poistamaan turhat maksuun ja tavaran saantiin liittyvät riskit.– Yrityksellä tulisi olla riskipolitiikka, joka pitkälti määrittelee, mitä riskejä erilaisissa kaupoissa voidaan ottaa. Luottoriskeiltä suojautumisen merkitys korostuu mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä vientikaupasta on kyse, sanoo Mikola.Kaikkein turvaavin maksutapa on vahvistettu remburssi, joka suojaa viejää myös ostajan pankkiin ja maahan liittyviltä riskeiltä. Oikein käytettynä remburssi on 100 % takuu maksun saamisesta. Ellei ostajan kanssa päästä sopimukseen turvaavasta maksutavasta, kannattaa luottoriskin kattamiseksi harkita luottovakuutusta tai Finnveran vientitakuuta.Maksutavan valinta, riskeiltä suojautuminen ja erilaiset ostajan ja viejän rahoitustarpeen muodostavat vientikaupassa kokonaisuuden, jolla voidaan sekä parantaa yrityksen kilpailukykyä että välttyä luottotappioilta.Tutustu maksutapojen eroihin ja muihin viennin rahoitusratkaisuihin täällä.

Artikkelit
05.04.2018
Alustatalous vaatii vahvaa osaamista

Alustataloudesta on tullut ilmiö. Ilmatilaa hallitsevat amerikkalaiset ja aasialaiset yritykset, mutta myös Euroopassa alustatalouden mahdollisuuksiin on herätty. Suomalaisen Zadaan tavoitteena on lanseerata muodin kauppapaikka sataan maahan viidessä vuodessa, sanoo toimitusjohtaja Iiro Kormi.Alustatalouden osuus kasvaa eri ennusteiden mukaan neljäsosaan kaikesta liiketoiminnasta alle kymmenessä vuodessa. Letkaa vetävät Googlen, Alibaban ja Airbnb:n kaltaiset jätit, joiden alustoilla on miljoonia käyttäjiä päivittäin.Suomalaisella Zadaalla on jo 150 000 käyttäjää, vaikka yhtiö julkaisi beta-version palvelustaan kaksi vuotta sitten. Zadaan alustalla kuluttajat ostavat ja myyvät vaatteita tänä vuonna yli 10 miljoonalla eurolla. Palveluun kuuluu myös tuotteiden toimittaminen.– Idea Zadaasta lähti siitä, kun huomasin kaverin Facebook-päivityksen. Kuvassa oli läjä vaatteita, joita hän myi. Ajattelin, että mikä saa ihmisen myymään vaatteita Facebookissa, muistelee Zadaan toimitusjohtaja Iiro Kormi.Palvelun varsinainen tuotekehitysvaihe kesti yli vuoden. Lanseerauksen jälkeen Zadaa on kuitenkin kasvanut 10–15 prosenttia joka kuukausi. Yhtiö toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa. Saksa avautuu huhtikuussa.– Markkinoiden koko on 18 miljardia euroa. Kaikki on kuitenkin kiinni ajoituksesta. Nettikauppa on räjäyttänyt muodin ostamisen, eikä kaikkia vaatteita haluta palauttaa. Kuluttajat ovat myös valmiita kertomaan kokotietonsa ja haluavat ostaa yli rajojen, Kormi kertoo.Nopeasti kansainvälisille markkinoille ja rahoitus kuntoonKokonaisuuden hallitseminen on kaikki kaikessa. Idea, tarve eli yhteisö ja ajoitus ovat tärkeitä menestyksen kannalta. Lisäksi yritys tarvitsee verkostoliiketoiminnan osaamista tiimiltä ja rahaa.– Rakensimme kaiken systemaattisesti kansainvälisesti skaalautuvaksi ja englannin kielellä. Jostain täytyy aina lähteä liikkeelle, mutta ulkomaille pitää mennä nopeasti. Olemme erittäin datapainotteinen yhtiö. Kaikki ennusteet ja päätökset perustuvat dataan. Tiedän paljon startupeja, jotka eivät ole rakentaneet liiketoimintamallia niin, Kormi sanoo.Hänen mukaansa data ja raha kulkevat käsi kädessä. Zadaalla on parhaillaan menossa maaliin 3–4 miljoonan euron rahoituskierros.– Meillä on neljä perustajaosakasta ja kolmas rahoituskierros menossa. Lisäksi meillä on luotollisen tilin takaus Finnverasta. Se on tärkeä osa rahoitustamme, Kormi sanoo.Zadaan potentiaali on huomattu myös kansainvälisesti. Amerikkalainen talousmedia Forbes nosti Kormin uusimmalle nuorten innovaattoreiden ja vaikuttajien listalle verkkokauppasarjassa.Startupien lisäksi huomiota kasvaviin scaleup-yrityksiinZadaa on yksi harvoista suomalaisista alustatalouden onnistujista.Kasvuyritysten ja innovaatioalustojen kehittämisen asiantuntija Jukka Viitanen arvioi, että Suomesta löytyy ylipäätään muutamia kymmeniä yrityksiä, jotka ovat puhtaasti keskittyneet alustatalouteen. Viitanen on Resolute HQ:n toimitusjohtaja.– Ensimmäisessä aallossa oleville täytyy nostaa hattua. Startup-porukasta vain hyvin harva menestyy. Tyypillistä on, että uudet tulokkaat tulevat tunnetuksi ryminällä, Viitanen sanoo.Hänen mukaansa suurin kasvun jarru suomalaisilla on puute verkostoliiketoiminnan osaajista.Finnveran kasvavista ja kansainvälistyvistä yrityksistä vastaava rahoitusjohtaja Titta Mantila odottaa niin ikään, että alustatalouteen erikoistuvia yrityksiä tulee lisää.– Alustatalous ei näy meillä mitenkään erityisesti. Tutkimustenkin mukaan Suomessa ollaan alkuvaiheessa ja yritykset rakentavat enintään puoliavoimia alustoja, Mantila kertoo.Hän tosin muistuttaa, että alustatalouden yrityksiä rahoittavat alussa perustajat ja sijoittajat. Tuotekehitysvaiheessa Business Finlandilla on käytössään erilaisia vaihtoehtoja. Muu vieras pääoma tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun omaa pääomaa on riittävästi ja yrityksellä on näyttöä takaisinmaksukyvystä.– Optimaalinen rahoituspolku on rakennettava aina tapauskohtaisesti. Velkarahoitusta haettaessa on tärkeää ennustaa kannattavuuden ja tulorahoituksen kehitystä. Liian varhainen velkarahoitus voi pahimmillaan olla este jatkosijoituksille. Kun yhtiön tuote tai palvelu on valmis tai sillä on jo liikevaihtoa, niin voimme tulla mukaan tarjoamaan vakuutta pankkirahoitukseen.Mantila esittää hyväksi malliksi rahoituspaketin kasaamisessa niin sanottua vaiheistettua pakettia. Siinä neuvotellaan sijoittajilta ja rahoittajilta riittävän kokoinen rahamäärä, jonka nostaminen on vaiheistettu. Pääoman nosto on sidottu yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen.– Startup-yritysten ympärillä käy nyt hyvä kuhina. Olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös niin sanottuihin scaleup-vaiheen yrityksiin. Niiden tarpeet poikkeavat rajusti startupeista esimerkiksi rahoituksen ja osaamisen suhteen, Mantila kertoo.FAKTA: Satoja miljoonia vientiin Finnvera myönsi viime vuonna rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yli 960 miljoonalla eurolla. Rahoitushakemuksia tuli yhteensä lähes 19 000. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 40 prosenttia ja euromääräisesti 385 miljoonaa euroa. Myönteisen päätöksen sai 80 prosenttia hakijoista. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää, taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen. Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 30 prosenttia. Yksityissijoittajat ja pääomasijoitusyhtiöiden tekemät sijoitukset aikaisen vaiheen kasvuyhtiöihin olivat toissa vuonna 383 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 42 prosenttia. Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
29.03.2018
Kasvuyritys Midaxo jatkaa kasvuaan uuden rahoituksen turvin – alkuvaiheessa pääomasijoittajana toiminut Finnvera irtautuu yrityksestä

Yrityskauppaohjelmiston kehittäjä Midaxo on saanut päätökseen 10,3 miljoonan euron rahoituskierroksen. Lisäksi alkuvaiheen sijoittajat, mm. Finnvera (EAKR-Aloitusrahasto Oy), myivät omistuksiaan 2,6 miljoonan edestä. Ranskalainen kasvusijoittaja Idinvest Partners oli merkittävin uusi rahoittaja, ja kierrokseen osallistuivat lisäksi nykyiset sijoittajat Tesi ja ruotsalainen EOC Capital. Midaxon keräämä kokonaisrahoitus nousi yli 16 miljoonaan euroon. Lisärahoituksella Midaxo vahvistaa asemaansa johtavana yrityskauppoja tukevien ohjelmistojen tarjoajana.Vuonna 2017 Midaxo kaksinkertaisti liikevaihtonsa sekä laajensi asiakaskuntansa yli kahteensataan johtavaan organisaatioon, konsulttitoimijaan ja pääomasijoittajaan, mukaan lukien yli 40 Global 1000 -listalla olevaa yritystä, mm. HP Enterprise, Philips, Daimler, sekä Verizon. Midaxon asiakkaista 90 % on Yhdysvalloissa. Midaxolla on noin 70 työntekijää Bostonissa, Helsingissä, Amsterdamissa ja Riikassa. Työntekijämäärä kaksinkertaistui viime vuonna, ja kasvu jatkuu edelleen – yritys etsii aktiivisesti mm. osaavia ohjelmistokehittäjiä Helsinkiin.Finnvera on ollut pääomasijoittajana mahdollistamassa Midaxon kasvua ja kansainvälistymistä.– Yhteistyömme Midaxon kanssa on ollut erinomaista ja toivomme yritykselle kaikkea hyvää jatkossa. Tehtävämme alkuvaiheen riskinjakajana on hoidettu, ja nyt kun yrityksen tulevaisuus on osaavien jatkosijoittajien myötä turvattu, ajankohta Finnveran irtautumiselle on hyvä, sanoo Finnveran manageri Heidi Ahonen.Midaxon pilvipalvelun avulla yritysostajat hallitsevat koko monimutkaisen ostoprosessin kohteiden löytämisestä aina integraation päätökseen.– Lähes kaikki suuret yritykset sekä 60 % keskisuurista yrityksistä tekevät yrityskauppoja kasvaakseen tai nopeuttaakseen kehitystään. Parhaat ostajat hyödyntävät tarkoitukseen suunniteltuja työkaluja toimiakseen systemaattisemmin ja tehokkaammin sekä välttääkseen riskejä. Midaxon avulla esimerkiksi due diligence -vaiheen voi hoitaa merkittävästi nopeammin ja pienemmin resurssein, mikä johtaa selviin säästöihin sekä parantaa ostajan kykyä reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin, Midaxon toimitusjohtaja Ari Salonen kommentoi.Lisätietoja:Heidi Ahonen, manageri, Finnvera Oyj+358 400 606 122heidi.ahonen(at)finnvera.fiAri Salonen, toimitusjohtaja, Midaxo Oy+1 617 818 0501ari.salonen(at)midaxo.comMidaxo Oy:n pilvipalvelu tukee yritysostajia saumattomasti ostokohteen valinnasta integraatioon. www.midaxo.com ja @Midaxo

Artikkelit
28.03.2018
Lappi vastaa matkailukysyntään investoimalla sadoilla miljoonilla

Lapin matkailubuumi näkyy ja kuuluu. Investoinnit kasvoivat 20 prosenttia, ja tänä vuonna kasvutahti jatkuu. Erähotelli Nellim on panostanut miljoonia uusiin majoitustiloihin. Yrittäjäpariskunta Mari ja Jouko Lappalainen ovat olleet matkailuyrittäjinä yli 10 vuotta.Matkailualan yritykset kasvattavat vauhdilla majoituskapasiteettia Lapissa.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Juuso Heinilä arvioi, että viime vuonna Lapin matkailun investoinnit kasvoivat 20 prosenttia ja tälle vuodelle hän ennustaa vähintään yhtä isoja kasvulukuja.- Kysyntää on paljon, joten lisäinvestoinnit ovat tarpeen. Matkailun kasvun kannalta investoinnit ovat tärkeitä myös laadun ja kilpailukykyisen hintatason ylläpitämiseksi. Hyvänä esimerkkinä onnistuneista investoinneista ovat noin tuhat iglua, jotka on rakennettu viime vuosina Lappiin, Heinilä sanoo.Luvut Lapin majoituskapasiteetista vaihtelevat. Joka tapauksessa yöpymispaikkoja on pohjoisessa yli 100 000, kun mukaan lasketaan mökkimajoitukset.Matkailuinvestoinnit olivat Lapin liiton laskelmien mukaan viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa. Lapin kauppakamari on puolestaan laskenut investointipotentiaaliksi kymmenkertaisen euromäärän.Yritysten investointiedellytyksiin ja Finnveran rooliin rahoittajana vaikuttavat useat yhtäaikaiset tekijät.- Pankit ovat talouskasvun kirkastumisen ansiosta valmiita ottamaan enemmän riskiä. Toisaalta yritykset ovat paremmassa kunnossa ja pystyvät hoitamaan suuremman osan investointien rahoituksesta kassavirran avulla. Finnveran roolina on täydentää rahoitusmarkkinoita lainoin ja takauksin. Meille sopii erinomaisesti se, että pankit ottavat rahoituksesta aiempaa suurempaa roolia, Heinilä kertoo.Verkostomaista ajatteluaLapin matkailu on kovassa nosteessa. Viime vuonna ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi lähes viidenneksellä 1,2 miljoonaan yöpymiseen. Parhaillaan käynnissä oleva sesonki näyttää yhtä hyvältä.Heinilän mukaan aasialaisten matkustusinto kasvaa ja toimialaa jaetaan nyt uudelleen. Siitä huolimatta ulkomaisten turistien kolmen kärki tulee Englannista, Saksasta ja Ranskasta.- Yritykset ovat aiemminkin tehneet yhteistyötä, mutta nyt se on käsin kosketeltavaa. Hyvänä esimerkkinä ovat yhteiset varausjärjestelmät ja markkinointi. Koko matkailuklusteri toimii ja ajattelee verkostomaisesti, Heinilä kehuu.Hän nostaa useita tahoja veturin rooliin. Vetureita ovat suurimpien matkailuyritysten lisäksi kunnat, lentoyhtiöt, Finavia ja yritysyhdistykset. Niiden ympärille on rakentunut verkostoja eri puolille Lappia.- Lapin matkailu on keskeinen osa Suomi-brändiä. Puhtaus, turvallisuus, revontulet ja eksotiikka ovat vetonauloina. Suomen Lapissa on myös kehittyneempi infrastruktuuri kuin esimerkiksi Ruotsissa. On mahdollista, että lappilaiset yritykset hyödyntävät jatkossa asiakasverkostojaan ja kansainvälisiä kontaktejaan laajentuen eri puolelle Suomea. Se tukisi matkailun kehittymistä koko maassa.Rohkeita investointejaMatkailuvienti ei kirjaudu virallisiin vientitilastoihin. Koko Suomen matkailuviennin arvo on noin neljä miljardia euroa, josta Lapin osuus on vajaan neljänneksen.Iso osa tulosta syntyy siitä, kun turisti tulee paikalle ja ostaa paikallisia palveluja ja tuotteita.- Jalostusarvo on valtavan korkea. Tuntuukin ihmeelliseltä, että osa pitää matkailua edelleen puuhasteluna, Heinilä sanoo.Esimerkiksi Ivalossa Inarijärven rannalla sijaitsevan Erähotelli Nellimin toiminta on kaukana puuhastelusta. Yrityksen liikevaihtoennuste tälle vuodelle on yhdeksän miljoonaa euroa.Yhtiö on investoinut uusiin majoitustiloihin viime vuosina miljoonia euroja. Majoituspaikkoja on nyt 450.- Ostimme kunnalta vanhan koulun, tontin ja maat yli 10 vuotta sitten. Lähdimme kehittämään niitä matkailukäyttöön kansainvälisille matkailijoille. Silloin oli enemmän intoa kuin järkeä, muistelee toimitusjohtaja Jouko Lappalainen.Erähotelli Nellim tarjoaa majoituksen lisäksi safareja, tutustumista saamelaiskulttuuriin ja muita aktiviteetteja. Revontulet ovat yksi turistien suosikkinähtävyyksistä.Lappalainen pitää yritystään yhtenä veturina alueella, vaikka alihankkijoilla on iso rooli. Hän jakaa kiitosta myös lentoyhtiöille kasvaneesta lentokapasiteetista.- Kaikki ovat kytköksissä toisiinsa. Meillä ei olisi toimintaa tässä muodossa, jos huskyt tai porotilat puuttuisivat, Lappalainen sanoo.Erähotelli Nellim on siinä mielessä erikoisuus, että suurin osa ulkomaisista yöpyjistä on omatoimimatkailijoita. Etenkin keskieurooppalaiset ja aasialaiset ovat löytäneet kohteen.- Markkinoimme paikkaa erilaisilla myyntitapahtumilla ja kutsumme lehdistöä paikalle. Lisäksi vierailijat kirjoittavat meistä paljon sosiaalisessa mediassa. Ainoa ongelma on kausiluontoisuus. Kesäajan matkailua pitää paremmin brändätä, sillä siinä on iso mahdollisuus, Lappalainen kertoo. FAKTA: Useita kivijalkoja viennissä Lappi on Suomen neljänneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan jälkeen. Tullin vuoden 2017 tammi-kesäkuun tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 450 vientiyritystä. Vienti kasvoi peräti 20 prosenttia. Lapissa on useita viennin tukijalkoja ja vetureita. Vientitilastoissa näkyvät vahvat teräs-, kaivos- ja metsäteollisuus. Vetureiden ympärille on syntynyt satojen alihankkijoiden ketjuja. Lapin matkailuviennin arvo on noin miljardi euroa, vaikka matkailua ei kirjata Tullin vientitilastoihin. Koko Suomen matkailuvienti on noin neljä miljardia euroa. Lapissa kirjattiin viime vuonna yli 1,2 miljoonaa ulkomaalaisturistin yöpymistä. Yöpymisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tälle vuodelle on ennustettu kaksinumeroisia kasvulukuja. Eniten turisteja Lappiin tulee talvikaudella Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Suomessa on noin 29 000 matkailualan yritystä. Näistä Lapissa on noin 1 500 yritystä. Lue lisää:Pk-yritysten vientikauppojen rahoituksesta.Lisätietoa vientikaupan luottoriskeistä.Lisätietoa käyttöpääomaratkaisuista.Lisätietoa ostajaluotoista.Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
23.03.2018
Yhä useampi suomalaisyritys haluaa Norjan-markkinoille

Norjassa toimii arviolta 200-300 suomalaisyritystä, mutta niiden määrä voi kasvaa nopeasti. Kyselyjen perusteella Norja sijoittuu jatkuvasti 3-4 kiinnostavimman vientikohteen joukkoon. Myös kokkolalainen Mesmec hakee kasvua naapurimaista. Mesmecin Anders Asplund (vas.) ja Mats Strandvall uskovat, että luottamuksen rakentaminen lähialueilla on paljon helpompaa kuin kaukomaissa.Kiinnostusta on etenkin ict-alan, terveysteknologian, uusiutuvan energian, sekä metalli- ja rakennusteollisuuden yrityksissä.– Olen itse saanut puolen vuoden aikana eri lähteistä yli 100 kontaktia yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan Norjassa tai ovat jo hiljattain toiminnan siellä aloittaneet, iloitsee Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Norjaan kasvoi viime vuonna kolme prosenttia. Samaan aikaan vienti Ruotsiin kasvoi 10, Venäjälle 15 ja Viroon 20 prosenttia.Perinteiset öljy-, kaasu ja energia-alat ovat pitkään vetäneet yrityksiä vuonomaahan. Kysyntää on myös merenkulussa, kalastuksessa ja rakennusteollisuudessa. Valtio investoi pelkästään infrastruktuuriin vuosittain 6–8 miljardia euroa. Rakentamisessa eletään muutenkin huippukautta.– Metallipuolella on ollut haasteita muutaman viime vuoden aikana. Uskoisin, että öljyteollisuuden alkaneet uusinvestoinnit lisäävät mahdollisuuksia, Laakkonen sanoo.Hän haluaa kumota mielikuvia Norjasta protektionismin mallimaana. Vain maatalous ja oma elintarviketuotanto on vahvasti suojattu tullein. Muilta osin maa noudattaa vapaakauppaa.– Kanssakäymisen vähyys on ollut suurin este kaupankäynnin lisääntymiselle. Lähtökohtaisesti suomalaisiin suhtaudutaan varsin positiivisesti. Tunnettuus vie aikaaKova kysyntä houkutteli myös Mesmecin Norjaan. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa elintarvike- ja prosessiteollisuudelle raaka-aineiden käsittelyjärjestelmiä.Kokkolalaisyrityksen omistajat ja johto päättivät viime vuonna panostaa tosissaan vientiin, kun yhtiössä tehtiin omistusjärjestelyjä. Kasvu tulee ainakin alussa naapurimaista, sillä Ruotsissa ja Norjassa luottamuksen rakentaminen on huomattavasti helpompaa kuin kaukomaissa.Mesmecin yhdeksän miljoonan euron liikevaihdosta 6–10 prosenttia tulee ulkomailta. Tavoitteena on nostaa viennin osuus 20 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä.– Meillä on myyntiedustajat Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. Näissä maissa meillä on myös hyvät referenssit. Myynti on pitkäjänteistä työtä, sillä ydinosaamisestamme kertominen vaatii aikaa ja kokemusta, sanoo varatoimitusjohtaja Anders Asplund.Yhtiön asiakkaina ulkomailla ovat pääasiassa elintarvikealan yritykset, kuten lihanjalostamot, lemmikkieläinruokaan erikoistuneet yritykset ja teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden käsittelylaitokset.– Norjalaiset elintarvikeyritykset hankkivat prosessilaitteitaan pääasiassa ulkomailta, joten suomalaisena yrityksenä meidät otettiin hyvin avoimesti vastaan. Vastaanottoa helpotti vahva ruotsin ja norjan kielen taito, Asplund kertoo.Hän neuvoo muita suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomiota referensseihin ja siihen, että yritys sitoutuu palvelemaan asiakasta koko tuotteen elinkaaren ajan.Asplundin mukaan Mesmecin haasteet ovat liittyneet tunnettuuden rakentamiseen. Norjalaiset haluavat tutustua ensin kunnolla ulkomaisten yritysten osaamiseen.– He arvostavat suomalaisten luotettavuutta ja tapaa toimia. Tätä kannattaa hyödyntää. Kokonaisuuksien hallintakyky ja vahva kokemus alalta ovat auttaneet meitä eteenpäin.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
22.03.2018
Bernin Unionin vientitakuulaitokset ja luottoriskivakuuttajat kattavat 14 prosenttia maailmankaupasta

Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuutusten käyttäminen on kasvava trendi, mikä on hyvä uutinen kaikille maailmankaupan osapuolille. Luotto- ja investointiriskien vakuuttajien kansainvälisen järjestön, Bernin Unionin, jäsenten suojaama osuus maailmankaupasta nousi 14 prosenttiin vuonna 2017. Vientitakuulaitoksena myös Finnvera kuuluu Bernin Unioniin. Unionin kevätkokous pidettiin Kenian Kilifissä maaliskuussa 2018.Afrikka on nouseva markkina-alue Bernin Unionin jäsenille. Viime vuonna jäsenet kattoivat vientiä Afrikan maihin yhteensä 80 miljardin dollarin arvosta. Lisäksi jäsenet suojasivat 9 miljardin dollarin arvosta Afrikkaan suuntautuneita ulkomaisia suoria investointeja infrastruktuuriin, energiantuotantoon ja uusiutuvaan energiaan sekä kaivostoimintaan.Maailmanlaajuisesti Bernin Unioninin jäsenten yhteenlaskettu uusi liiketoiminta ylsi 2 350 miljardiin dollariin vuonna 2017. Kasvua edellisvuodesta oli 3 prosenttia.Jäsenet maksoivat korvauksia toteutuneista riskeistä yhteensä yli 6 miljardia dollaria, mikä ylittää korvausten 10 vuoden keskiarvon, mutta on edelleen 2,4 prosenttia alle vuoden 2016 huippuvuoden.–Vuosi 2017 oli kaikilla mittareilla erinomainen vuosi Bernin Unionin jäsenille, ja meillä oli jälleen valtava positiivinen vaikutus globaaliin kauppaan ja investointeihin. Jäsentemme liiketoiminta kasvaa, mikä on hyvä uutinen sekä vakuuttajille että maailmantaloudelle, jonka kauppaa vakuutamme. Maksettujen korvausten määrä on korkea, mutta se on hyvä uutinen vakuutetuille, jotka pystyvät jatkamaan toimintaansa kauppaan luontaisesti liittyvistä riskeistä huolimatta. Vakuuttajien osalta pitkän aikavälin näkymät ovat vakaat. Meillä on hyvät valmiudet ja resurssit mukautua ja kehittää jatkuvasti tukeamme kaupalle ja investoinneille maailmanlaajuisesti, sanoo kevätkokousta johtanut Bernin Unionin presidentti, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.Bernin Unioni on vientitakuulaitosten, luottovakuuttajien ja poliittisen riskin vakuuttajien kansainvälinen järjestö, jolla on 85 jäsentä. Jäseniin kuuluu niin valtiollisia vientitakuulaitoksia, yksityisiä luotto- ja poliittisten riskien vakuuttajia sekä monenkeskisiä toimijoita kaikkiaan 73 eri maasta. Finnveran Topi Vesteri on johtanut järjestöä syksystä 2015 lähtien.Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2679Lisätietoa Bernin Unionista ja jäsenistä: www.berneunion.org

Tiedotteet
16.03.2018
Finnveran yhtiökokous: hallintoneuvostoon uusia jäseniä – hallitus jatkaa samalla kokoonpanolla

Finnvera Oyj Pörssitiedote 16.3.2018, klo 17.15Finnveran yhtiökokous valitsi 16.3.2018 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon. Hallituskokoonpanoon ei tullut muutoksia.Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat kansanedustajat Pia Kauma ja Anne Louhelainen sekä puheenjohtaja Timo Saranpää.Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Krista Kiuru. Jäseninä jatkavat kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Timo Kalli, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Kari Luoto, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Ville Niinistö, toimitusjohtaja Carita Orlando, tiimipäällikkö Olli Rantanen, kansanedustaja Eero Suutari ja johtava asiantuntija Tommi Toivola.Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa EKP:n Pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen. I varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana ylijohtaja Terhi Järvikare. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, KTM Ritva Laukkanen, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen ja yrittäjäneuvos, hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2017 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot