Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Positiivisen käänteen vuosi 2017

Tavoitteenamme on, että rahoittamamme yritykset menestyvät, kasvavat ja kansainvälistyvät. Itse haluamme olla rohkeasti uudistuva ja ketterä erityisrahoittaja. Voit tutustua siihen, miten onnistuimme kaikessa tässä viime vuonna, kun vuosikertomuksemme julkaistaan 23.2.

Tutustu tilinpäätökseemme
Alkutakaus aloittaville yrityksille

Alkutakaus on tarkoitettu henkilöomisteisille yrityksille, joiden kaupparekisteriin merkitsemisestä on kulunut enintään kolme vuotta. Pankki hakee takausta puolestasi Finnveralta.

Lue lisää
Tiedotteet
20.02.2018
Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2017

Pörssitiedote 20.2.2018Viennin rahoitus kasvoi voimakkaasti – vientiyritysten tulevat toimitukset yli puolet vastuukannastaToimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:”Tärkeillä vientitoimialoilla, erityisesti alus-, tietoliikenne- sekä energia- ja metsäteollisuudessa, näkymät ovat hyvät. Suuryritysten vientitakuiden ja erityistakausten 22,2 miljardin euron vastuukannasta noin 9,0 miljardia euroa on jo nostettuja takuita ja luottoja. Vastuukannasta yli puolet on tarjouksia tai sopimuksia, jotka liittyvät vientiyritysten tuleviin toimituksiin. Näin pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvaa kysyntää Finnverassa ei ole aiemmin nähty.Finnveran vientitakuutoiminta on ollut koko historiansa ajan itsekannattavaa ja toimintamme tulos positiivinen, minkä myötä vientitakuutoiminnalle on kertynyt yhteensä noin 1,4 miljardin euron puskurivarat mahdollisia tulevia tappioita vastaan. Vuoden 2017 tilikauden tulos, 107 miljoonaa euroa, oli tavoitteidemme mukaisesti voitollinen. Tulos vahvistaa mahdollisuuksiamme kattaa nykyiset ja tulevat vastuut. Kehitämme riskienhallintaamme jatkuvasti, ja panostamme voimakkaasti jälleenvakuuttamiseen ja muihin riskinsiirtomenetelmiin.Myös kotimaassa taloudellinen toimeliaisuus ja investoinnit piristyivät, joskaan se ei suoraan näkynyt Finnveran pk- ja midcap-rahoituksen kasvuna. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) korvaa tai täydentää osaltaan rahoitustarjontaamme, ja suomalaisyritykset ovat löytäneet ESIR-rahoituksen hyvin. Tämä on hyvä osoitus yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistumisesta.Strategiamme mukaisesti kohdennamme voimakkaasti rahoitustamme yrityksen muutostilanteisiin eli alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä omistajanvaihdoksiin. Tällä hetkellä jo 80 prosenttia rahoituksestamme kohdistuu painopistealueillemme. Tärkeä onnistumisemme mittari on vaikuttavuus. Yhteinen nimittäjä vaikuttavuudessa on se, että yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista ilman Finnveraa.”Finnvera-konserni, liiketoiminta ja tuloskehitys, vuosi 2017 (vs. 2016) Myönnetyt lainat ja takaukset: 782 M€ (845 M€), muutos -7 % Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 7 693 M€1 (4 438), muutos 73 % Myönnetyt vientiluotot: 6 555 M€1 (760), muutos 763 % Vastuukanta, pk- ja midcap-yritysten lainat ja takaukset: 2 129 M€ (2 232), muutos -5 % Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset, sis. pk- ja midcap-vientitakuut: 22 562 M€ (18 426), muutos 22 %joista nostetut vastuut 9 136 M€ (9 659), muutos -5 % Vastuukanta, vientiluotot: 4 758 M€2 (4 782), muutos -1 % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto): 174 M€ (194), muutos -11 % Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot, sis. valtion luottotappiokorvaus: 19 M€ (66), muutos -72 % Finnvera-konsernin tulos: 107 M€ (70), muutos 52 % Oma pääoma 1 314 M€ (1 207), muutos 9 % Taseen loppusumma: 10 337 M€ (9 498), muutos 9 % 1 Myönnetyn rahoituksen merkittävään kasvuun vaikuttivat yksittäiset isot tarjoukset alus- ja teletoimialoilla.2 Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.Finnvera-konserni 2017 (vs. 2016) Kumulatiivinen itsekannattavuus on toteutunut tavoitteiden mukaisesti,Finnveran toiminta on ollut itsekannattavaa yhtiön lähes 20 toimintavuoden ajan Oman pääoman tuotto, ROE1–12/20178,5 % (6,0 %) Koko pääoman tuotto, ROA1–12/20171,1 % (0,8 %) Kotimaan toiminnan rahasto31.12.2017214 M€ (155) Vientitakuu- ja erityistak.toiminnanrahasto 688 M€ ja VTR3 673 M€ 31.12.20171 361 M€ (1 334) Omavaraisuus31.12.201712,7 % (12,7 %) Vakavaraisuus, Tier 1, kotimaan toiminta 31.12.201725,3 % (22,4 %) Kulu-tuotto-suhde1–12/201727,2% (27,0%) Henkilöstömäärä31.12.2017375 (381) 3) VTR= valtiontakuurahastoFinnvera-konsernin H2/2017 tulos oli 50 miljoonaa euroa (77) ja konsernin koko vuoden tulos oli 107 miljoonaa euroa (70). Vuoden 2017 tulos parani edellisvuodesta 36 miljoonaa euroa eli 52 prosenttia. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat edellistä tilikautta 53 miljoonaa euroa ja 56 prosenttia pienemmät emoyhtiö Finnvera Oyj:n saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot. Finnvera-konserniTuloskehitys  H2/2017Me H1/2017Me Muutos% H2/2016Me 2017Me 2016Me MuutosMe Muutos% Korkokate 23 23 -2 % 24 46 50 -4 -8 % Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 61 66 -8 % 77 127 144 -17 -12 % Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä -2 3 -177 % -10 1 -20 20 103 % Hallintokulut -21 -22 -4 % -22 -43 -44 -1 -2 %  - josta henkilösidonnaiset kulut -14 -15 -3 % -15 -29 -30 -1 -4 % Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (brutto) -22 -20 9 % -13 -41 -94 -53 -56 % Luottotappiokorvaus valtiolta 12 11 6 % 13 23 28 -5 -19 % Liikevoitto 49 60 -18 % 77 109 69 39 57 % Tilikauden voitto 50 57 -13 % 77 107 70 36 52 % Rahoituksen näkymätSuomen talouden näkymät vuodelle 2018 ovat hyvät. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Rahoituksen kysynnän odotetaan pysyvän korkealla tasolla koko pk- ja midcap-yrityskentässä, ja rahoituksen saatavuuden arvioidaan säilyvän hyvänä myös kuluvana vuonna. Finnveran tavoitteena on edelleen siirtää pk- ja midcap-rahoituksen painopistettä kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin ja aloittaviin yrityksiin. Kampanja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi jatkuu, ja omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyvä rahoituskysyntä pysynee edelleen aiempien vuosien tapaan korkealla.Tavoitteena on myös lisätä vientiä harjoittavien pk-yritysten määrää ja kohdistaa neuvontapalveluja pk-vientiyrityksille vientikauppojen riskeihin varautumiseen. Odotamme tämän lisäävän viennin rahoituksen kysyntää kuluvana vuonna.Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana vuonna 2018. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisten vuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Kysyntää odotetaan etenkin alus-, metsä- ja teletoimialoille. Alueellisesti vahvinta kysynnän oletetaan olevan Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisyritysten mielenkiinto Venäjän-markkinoita kohtaan kääntyi kasvuun vuonna 2017, ja vuodelle 2018 odotetaan jälleen uutta kysyntää.Strategian toteutuksen arvioidaan etenevän konsernissa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2018 ja toiminnan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mistä johtuen toteutuvat tulokset saattavat poiketa arvioidusta merkittävästikin.Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2017 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017 (PDF)

Uutiset
15.02.2018
Pk-yritysbarometri: Suhdanne jatkuu hyvänä, työvoiman saatavuus jo ongelma

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä, sillä niistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin 15. helmikuuta 2018.– Kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä yritysjoukko on Suomen talouden ja työllisyyden selkäranka, joten niiden näkymät kertovat paljon myös yleisestä talouden kehityksestä. Barometri lupaa hyvän suhdannetilanteen jatkuvan, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.Osaavan työvoiman saatavuuden eteen tehdään töitäYli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.– Barometristä nousee esiin yksi erittäin vakava huoli: työvoiman saatavuus estää tai rajoittaa kasvua jo yli puolella yrityksistä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta. Tämä on vahva viesti koulutusjärjestelmän uudistamisen ja työmarkkinareformien puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.– Noususuhdanteessa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisiin kasvun pullonkauloihin. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaanto sekä osaavan työvoiman saanti ovat hallituksessakin tunnistettuja ongelmia, joiden eteen tehdään töitä. Yhtä hopealuotia ei ole olemassa, vaan tarvitsemme laajasti työnvoiman liikkumiseen, osaamiseen, työkykyyn ja kannustinloukkuihin liittyviä ratkaisuja, ministeri Lintilä vastaa.Kannattavuusodotukset ja odotukset henkilöstömäärän kasvun suhteen ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan, kun talouskasvu on jatkunut. Parantunut suhdannetilanne näkyy myös pk-yritysten sopeuttamistarpeen vähentymisenä.Menestystä haetaan kansainvälistymisestä ja uusista teknologioistaYhteensä jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa 50 prosenttia hakee kasvua ulkomailta. Viimeisen vuoden aikana jopa 76 prosenttia pk-yrityksistä on investoinut koneisiin, ohjelmistoihin tai tietotekniikkaan. Henkilöstöään on kouluttanut noin 60 prosenttia.Viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja neljännes uutta tekniikkaa. Pk-yrityksiltä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa tekoälyn käytöstä. Tekoälyä jossakin muodossa hyödynsi noin kuusi prosenttia vastaajista, minkä lisäksi yli neljännes vastaajista kertoi tutkivansa tai pilotoivansa tekoälyn hyödyntämistä.– Yritysten uusiutuminen on tärkeää kasvun ja tuottavuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa huomata, että pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti uusiutumisen tielle. Voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä uusiutuminen on erityisen vahvaa, kertoo ministeri Lintilä.Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 84 prosenttia arvioi, että suhdannetilanne oman liiketoiminnan kannalta paranee seuraavan vuoden aikana. Voimakasta kasvua hakee 10 prosenttia ja kasvua mahdollisuuksien mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten vastauksia on analysoitu tarkemmin nyt julkaistavassa työ- ja elinkeinoministeriön Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset -julkaisussa.Yritykset hakevat rahoitusta kasvu- ja kehityshankkeisiinNeljännes pk-yrityksistä aikoo hakea rahoitusta tulevan vuoden aikana, osuus on kasvanut viime syksystä. Finnveran mukaan taustalla näkyy talouskasvu ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Jo yli puolet ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista aikoo hakea sitä kone- ja laiteinvestointeihin. Aikomukset ovat lisääntyneet selvästi edellisestä barometristä. Yrityksen kasvu ja kehittämishankkeet ovat myös merkittäviä syitä hakea rahoitusta.– Tämä näkyy myös Finnveran rahoituksessa, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan viime vuonna. Positiivista on myös se, että kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointiaktiivisuus osoittaa myönteisiä merkkejä. Kyselyn mukaan rahoituksen saatavuutta ei myöskään pidetä enää yhtä suurena ongelmana kuin aiemmin. Tämä on tärkeää, jotta kehityshankkeita uskalletaan viedä eteenpäin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnverasta.Näkemykset rahoituksen saatavuudesta ovat normalisoituneet.Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja Finnveran rooli pankkirahoituksen täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen, suurinta kiinnostus on teollisuudessa.Pk-yritysbarometri  Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Lisätiedot:elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, p. 050 340 2250neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo, TEM, p. 029 504 8084toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944 ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, Finnvera Oyj, p. 029 460 2888

Artikkelit
01.02.2018
Vastuullisuus ja läpinäkyvyys ohjaavat ympäristö- ja ihmisoikeusarviointia

Finnvera ottaa viennin rahoitustoiminnassaan huomioon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset osana rahoittamiensa hankkeiden kokonaisriskiarviota, ja ympäristö- ja sosiaalisten riskien arviointi on ulkomaille suuntautuvissa rahoitushankkeissa tärkeässä roolissa. Finnverassa arviointeja tekevät ympäristöasiantuntija Lauri Etelämäki (kuvassa oikealla) ja ihmisoikeusasiantuntija Timo Hankala, joka aloitti tehtävässään syksyllä 2017. Arviointi on konkreettista vastuullisuuden varmistamista, ja työtä ohjaa vahvasti pyrkimys läpinäkyvyyteen.Mitä työnkuvaasi kuuluu? Lauri ja Timo: Arvioimme ja seulomme hankkeiden ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä. Tutustumme ensin hankkeisiin saamamme tiedon perusteella ja arvioimme niihin liittyviä mahdollisia riskejä. Tämän jälkeen menemme tarpeen mukaan käymään kohteissa paikan päällä ja arvioimme, millaisia johtamistapoja kohteissa on riskien hallinnoimiseksi.Vuonna 2017 teimme varsinaisen ympäristö- ja ihmisoikeusarvioinnin yhteensä noin kymmenestä hankkeesta. Jos hankkeeseen liittyy liian suuria riskejä, se selviää yleensä heti arvioinnin alussa. Tällaisia caseja tulee vuodessa korkeintaan muutama.  Mistä pidät työssäsi eniten?Timo: Hankkeiden ihmisoikeusasiantuntijana tunnen tekeväni tärkeätä työtä, kun olen omalta osaltani vaikuttamassa hankkeiden vastuullisuuteen. Jokainen hanke on myös täysin omanlaisensa, vaikka hankkeita arvioidaan samoin standardein.Lauri: Olen samaa mieltä Timon kanssa ja lisäisin vielä sen, että kun työ on niin konkreettista, niin siinä pääsee näkemään hyvin omien käsiensä jäljen. Minulle henkilökohtaisesti iso motivaation lähde on myös hankkeiden vaikutus. Osa hankkeista on kokoluokaltaan valtavan isoja, ja niiden kautta pääsee vaikuttamaan kyseisen toimialan toimintatapoihin laajemminkin jopa koko maan tasolla.Mikä hanke on jäänyt eniten mieleesi?  Timo: Hanke, jonka kautta pystyimme vaikuttamaan ison valtiollisen yhtiön toimintatapoihin. On todella palkitsevaa nähdä, kuinka työmme kautta saamme isoja muutoksia aikaan.Lauri: Käytämme riskien arvioinnissa ulkopuolisia konsultteja, ja joskus hankkeissa saattaa olla erilaisia näkemyksiä konsulttien valinnasta. Muistan erään hankkeen, jossa konsultin vaihtamisesta käytiin tiukkaa keskustelua, mutta lopulta meidän näkemystämme kuunneltiin. Valitsemamme konsultti on onnistunut merkittävästi muuttamaan hankkeen ja jopa yhtiön toimintatapoja parempaan suuntaan ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa.Suurin onnistuminen työssäsi? Lauri: Suurimpana onnistumisena voi pitää juuri tuota hanketta, jossa konsultin arvioinnin voi sanoa muuttaneen yhtiön asennemaailmaa ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa.Timo: Olen ollut nykyisessä roolissani vasta niin vähän aikaa, että tuohon on vielä vaikea vastata. Aikaisemmassa lakimiehen roolissani Finnverassa olin mukana eräässä hankkeessa, jossa voimalaitoshankkeemme näytti positiivisessa mielessä täysin erilaiselta niin sisältä kuin ulkoa verrattuna vieressä seisoviin muihin voimalaitoksiin. Tästä on jäänyt selkeä muistikuva mieleen.Onko hankearviointeihin tai vastuulliseen rahoittamiseen laajemmin nähtävillä tiettyjä trendejä? Timo: Ihmisoikeusasioissa selkeä trendi on läpinäkyvyyden vaatimusten lisääntyminen varsinkin kansalaisjärjestöjen suunnalta. Ihmisoikeusvaatimukset yrityksiä ja hankkeita kohtaan myös kehittyvät ja laajenevat koko ajan. Vaikeasti mitattava ihmisoikeuksiin liittyvien riskien hallinnointi ja sen systemaattisuus ovat vielä kehittymisvaiheessa.Lauri: Toimialoja ajatellen tällä hetkellä on melkoinen kaivosbuumi meneillään erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Kaivoshankkeet ovat hankkeina hyvin laajoja ja ne ovat vaativimpien hankkeiden joukossa. Ne vaativat toteutuakseen paljon pinta-alaa, ja tämä voi vaikuttaa hyvin merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen ja paikallisten ihmisten elämään.Hankkeiden vaatimustaso kasvaa myös koko ajan erityisesti hankkeiden kokoluokkien kasvaessa, hankkeiden siirtyessä maihin, joissa riskit ovat suuret ja Finnveran riskienhallinnan kehittyessä. Tämä vaatii meiltä asiantuntijoilta jatkuvasti enemmän.Lue lisää:Finnveran politiikka hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksiVastuullinen rahoittaminen

Tiedotteet
30.01.2018
Ennakkotietoja Finnveran vuodesta 2017: Viennin rahoitus kasvoi voimakkaasti – kasvavissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä investointien osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan

Finnveran viennin rahoitus kasvoi voimakkaasti vuonna 2017. Finnvera myönsi vientitakuita ja erityistakauksia lähes 80 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen määrä kasvoi merkittävästi 6,6 miljardiin euroon. Rahoitus kohdistuu erityisesti alus- ja teletoimialoille, joilla Finnvera oli mukana historiansa suurimmissa rahoitushankkeissa. Pk- ja midcap-rahoituksessa painopiste on kasvavissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Investointien osuus kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kokonaishankkeista jatkoi kasvuaan vuonna 2017. Myös rahoitettujen omistajanvaihdosten määrä pysyi korkealla tasolla.Vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen määrä kasvoiMyönnetty viennin rahoitus kasvoi vuonna 2017 odotetusti: Finnvera myönsi vientitakuita ja erityistakauksia 7,5 miljardia euroa (4,2), eli lähes 80 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen määrä kasvoi merkittävästi, ja Finnvera myönsi vientiluottoja 6,6 miljardia euroa (0,8).Finnveran vientitakuuvaltuus nousi vuoden alusta 27 miljardiin ja vientiluottojen rahoitusvaltuus 22 miljardiin euroon, mikä mahdollisti vastaamisen kasvaneeseen rahoituskysyntään.Vientiteollisuuden näkymät ovat hyvät. Erityisesti varustamo-, tietoliikenne- sekä energia- ja metsäteollisuudessa yrityksillä on tilauskantaa jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Vientitakuiden ja erityistakausten 22,2 miljardin euron vastuukannasta noin 9 miljardia euroa on nostettuja takuita ja luottoja. Vastuukannasta siis yli puolet on tarjouksia tai sopimuksia, jotka liittyvät vientiyritysten tuleviin toimituksiin jopa vuoteen 2024 saakka.Finnvera oli vuonna 2017 mukana historiansa suurimmassa alusrahoituksessa ja samalla historiansa suurimmassa yksittäisessä rahoitushankkeessa, kun Finnvera oli mukana rahoittamassa Royal Caribbean Cruises -varustamon risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla.Telesektorilla Finnvera oli mukana noin 1,3 miljardin euron rahoituksessa Nokian verkkolaitetoimituksille teleoperaattori Verizonille. Rahoitus syntyi vientitakuulaitosten yhteistyönä, sillä mukana rahoituksen järjestelyssä oli myös Kanadan vientitakuulaitos Export Development Canada (EDC). Vientitakuulaitosten yhdessä toteuttama rahoitus on ensimmäinen laatuaan.Suurilla rahoitus- ja vientihankkeilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia viejäyrityksessä ja alihankintaverkostossa, ja Finnvera on mukana Suomen vientiteollisuuden keskeisillä toimialoilla toimivien yritysten rahoittamisessa koko arvoketjun osalta. Erinomainen esimerkki suuryritysten laajavaikutuksisista investoinneista on vuonna 2017 käyttöönotettu Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskella.Rahoitus kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin kasvoiFinnvera tarjosi vuonna 2017 rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yhteensä 963 miljoonaa euroa (1 040), eli 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Aleneminen johtuu siitä, että pankkien aktiivisesti käyttämä eurooppalainen ESIR-takaus osin korvasi tarvetta käyttää Finnveran takauksia.Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti. Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta nousi 40 prosenttiin (38 %). Euromääräisesti osuus oli 385 miljoonaa euroa.Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointiaktiivisuus kääntyi pitkän laskun jälkeen kasvuun vuoden 2016 kuluessa, ja sekä rahoitettujen hankkeiden kappalemäärä että rahoitettujen investointien määrä euroina jatkoi nousua vuonna 2017. Kasvavissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä investointien euromääräinen osuus rahoitetuista kokonaishankkeista nousi noin 180 miljoonaan euroon eli 19 prosenttiin (17 %). Ohjelmistojen ja palvelukonseptien viennin kasvu näkyy myös investointien rakenteessa – aineettomien investointien osuus kasvaa trendinomaisesti.Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2017 lopussa 2,5 miljardia euroa.Yritysten omistajanvaihdokset saivat vuoden aikana paljon näkyvyyttä, mikä kertoo siitä, että yrityskauppojen tärkeys yritystoiminnan elinvoimaisuudelle ja kasvuyritysten luomiselle on tunnistettu. Omistuksenvaihdosten rahoitus oli vuonna 2017 kappalemääräisesti edellisvuoden tasolla, ja Finnvera oli rahoittamassa lähes 1000 yrityksen omistajanvaihdosta yhteensä 121 miljoonalla eurolla (141).Finnvera julkistaa 1.1.–31.12.2017 tilinpäätöksen 20.2.2018. Vuosikertomus julkaistaan Finnveran verkkosivuilla viikolla 8.Lisätietoja:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Uutiset
22.01.2018
Vinkit sujuvaan asiointiin

Alkuvuosi on tuonut Finnveran palveluihin uutuuksia, kuten asiakaspalvelu-chatin. Kokosimme myös muita vinkkejä tekemään asioinnistasi kanssamme entistäkin sujuvampaa.Chattaa kysymyksesi asiakaspalveluunFinnveran verkkosivujen oikeasta laidasta löytyy puhekuplaikoni, jota klikkaamalla voit avata chat-keskustelun asiakaspalvelijamme kanssa. Chat on avoinna arkisin kello 10–15, ja kysymyksiin vastaavat samat rahoituksen asiantuntijat, jotka vastaavat myös puhelinsoittoihin puhelinpalvelussamme 029 460 2580.Chatissa voimme vastata yleisiin rahoitusta ja sen hakemista käsitteleviin kysymyksiin. Jos haluat hoitaa jo olemassa olevaan asiakkuuteesi liittyvää asiaa, voit soittaa puhelinpalveluumme 029 460 2580 tai kirjautua sähköiseen asiointipalveluumme ja lähettää viestin palvelusta löytyvän ”Viestit”-osion kautta.Sähköinen asiointi tutuksiTutustu sähköiseen asiointipalveluun ja sen mahdollisuuksiin. Voit hoitaa asiakkuuteesi liittyvät asiat pääsääntöisesti siellä. Kun olet tunnistautunut palveluun, voit lähettää myös viestejä suojatussa yhteydessä.Voit käyttää asiasi hoitamiseen myös oheisia verkkolomakkeita, jotka löytyvät avoimilta verkkosivuiltamme: Lähetä palautetta Finnveralle Yrityksen yhteystietojen muutos Yrittäjän / yksityishenkilön yhteystietojen muutos Tilinpäätösajankohdan muutos Jätä yhteydenottopyyntö Vuodenvaihteen ajankohtaiset asiatFinnvera lähettää yrityksille saldo- ja vakuusilmoitukset automaattisesti, eikä sinun tarvitse olla erikseen yhteydessä asiakaspalveluumme.Jos yritykselläsi on tarve tehdä muutoksia maksuohjelmaan tai sopia maksuaikaa, voit helposti tehdä muutoshakemuksen sähköisessä asioinnissa.Näin löydät oikeat yhteystiedotJos asiasi liittyy alkavan tai toimivan yrityksen rahoitusneuvontaan, kaipaat tukea verkossa asiointiin tai sinulla on tarve muuttaa yrityksen yhteystietoja, voit soittaa rahoitusneuvontaamme puh. 029 460 2580 arkisin 9.00–16.15 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen puhelinpalvelu(at)finnvera.fiMaksuohjelmien muutoksissa, saldo- tai vakuustodistuksissa tai tilinpäätösajankohdan muutoksissa soita numeroon 029 460 2790 arkisin 9.00–16.15 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maksuohjelmat(at)finnvera.fiVinkki! Jos asiasi liittyy esimerkiksi rahoitustarjouksen hyväksymiseen, löydät oikean yhteystiedon saamasi tarjouskirjeen toiselta sivulta.Suunnitteletko yrityskauppaa?Yrityksen ostaminen on yksi fiksu tapa ryhtyä yrittäjäksi. Saat monta asiaa valmiina, ja sinun on helpompi tehdä kehityssuunnitelmia olemassa olevan pohjalle. Finnvera tarjoaa yritysjärjestelyissä lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan.Lue lisää yrityksen ostamisesta ja yrityskaupoista.

Artikkelit
18.01.2018
Konepajat käyvät taas täysillä – Eri alojen yritykset kasvavat Pirkanmaalla perinteisen teollisuuden vanavedessä

Paljon saa vettä virrata Tammerkoskessa, ennen kuin perinteinen teollisuus menettää Pirkanmaalla asemansa viennin veturina. Kivijalka-aloista tekstiiliteollisuus on lähes kadonnut ja metsäteollisuuden asema on heikentynyt samaa vauhtia kuin tehtaita on suljettu. Konepajateollisuus muodostaa vielä 2010-luvullakin maakunnan hyvinvoinnin kivijalan. Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin toimitusjohtaja Kalle Kuusento laskee, että yhtiöllä on asiakkaita yli 40 maassa.Konepajateollisuuden ytimenä ovat muutamat suuryritykset. Lisäksi sadat alihankkijat, vahva insinööriosaaminen ja jopa ict-yritykset tukevat konepajoja aina tuotekehityksestä varsinaiseen tuotantoon, palveluihin ja logistiikkaan.– Konepajateollisuuden heijastinvaikutukset ovat isot. Monet yritykset ovat syntyneet palvelemaan suurteollisuutta. Veturit haluavat, että niillä on maailmanluokan alihankkijat, kertoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola.Hänen mukaansa viimeisin talouden taantuma iski Pirkanmaalle kovaa. Pahimmillaan yritysten liikevaihdosta katosi yli puolet, kun vienti tyssäsi. Nyt konepajojen laakerit ovat taas punaisena.Yksi vientivetureista on pörssiyhtiö Metsoon kuuluva kivenmurskaus- ja seulantalaitteita Tampereella valmistava Metso Minerals.Kauppa käy ja yhtiön noin 350 miljoonan euron liikevaihdosta 95 prosenttia menee vientiin. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Pohjoismaat ja muu Eurooppa.Metso Mineralsin johtajan Pirjo Virtasen mukaan viennin veturit eli esimerkiksi Metso, Sandvik ja Valmet jakavat pk-yritysten huolen tulevaisuuden työvoiman saatavuudesta ja tekevät siksi paljon töitä opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Alueen suuret yritykset myös käyttävät osin samoja alihankkijoita.– Suomi on laadukkaan työn maineessa. Alihankkijoilla laatutaso pitää olla sellainen, mikä kelpaa meille kaikille. Samalla varmistetaan, että alihankkija ei joudu vaikeuksiin, vaikka yhdellä vetureista olisi menossa huono vuosi. Yhteistyö vaatii paljon luottamusta, Virtanen kertoo.Metso oli viime vuonna Pirkanmaan suurin teollinen työnantaja, jolla on 700 työntekijää Tampereella. Siitä huolimatta 80 prosenttia jalostusarvosta on muuta kuin omaa työtä. Metso ostaa alihankkijoilta muun muassa osakokoonpanoa, komponenttien valmistusta, suunnittelua ja logistiikan palveluja.– Laadun hallinta on meidän core-osaamistamme ja hankintaverkoston johtaminen on asianmukaisesti resursoitu. Kumppanuudet ovat pitkäaikaisia, mutta periaatteessa kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. Se on kuitenkin pitkä polku aina arvioinnista auditointiin, Virtanen listaa.Rahoitus ratkaisevan tärkeääMetson Tampereen-tehtaan valmistamien laitteiden asiakkaat ovat pääosin louhoksia tai infra-rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä. Yhden tilauksen arvo vaihtelee 200 000 euron ja viiden miljoonan euron välillä.Esimerkiksi Lähi-idästä, Balkanista ja Etelä-Amerikasta tulevat tilaukset edellyttävät Metsolta myös rahoituksen ja maksuajan tarjoamista.– Rahoitusta tarjoamalla varmistamme paikkamme neuvottelupöydässä. Tyypillinen rahoitushanke on alle viiden miljoonan euron toimitusluotto. Käytämme Finnveran vekselitakuuta, joka sopii hyvin tarpeeseemme, sanoo Metson kaupanrahoituksesta vastaava johtaja Virpi Gustafsson.Tällöin pankki ostaa Metsolta ostajan hyväksymän vekselin eli maksusitoumuksen ja maksaa kauppasumman Metsolle, kun vientitoimitus on tapahtunut. Finnvera takaa rahoitetusta summasta 95 prosenttia.Finnveran rahoituspäällikkö Hannele Matilainen pitää vekseliä hyvänä ratkaisuna hoitaa alle viiden miljoonan vientikauppoja. Vekselitakuu on lanseerattu kaksi vuotta sitten.– Ostaja saa luottoa ja maksuaikaa. Lisäksi myyjä saa rahat nopeasti. Vekseleiden toimivuus täytyy selvittää jokaisessa maassa erilaisen lainsäädännön takia, Matilainen kertoo.Niin Gustafsson kuin Matilainen näkevät rahoituksen kriittisenä tekijänä laitteen toimittajavalinnassa.– Se mahdollistaa yksittäisen konekaupan ja usein yhden koneen rahoittaminen antaa mahdollisuuden uuteen konekauppaan, Gustafsson vahvistaa.Pora matkaa maailmalleVeturit ovat Pirkanmaalla tärkeässä roolissa, mutta maakunnasta löytyy myös kymmeniä pk-yrityksiä, joiden liikevaihdosta suurin osa menee vientiin.Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin porakoneista yhdeksän kymmenestä matkaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Nokialaisyrityksen toimitusjohtaja Kalle Kuusento sanoo, että vienti on ollut yrityksen dna:ssa jo sen perustamisesta lähtien. Suomen markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Dooforin liikevaihto on noin 2,9 miljoonaa euroa.– Saimme alkuun muutamia asiakkaita Italiasta, USA:sta ja Kanadasta. Me keskitymme vain yhteen osa-alueeseen ja sen on oltava maailman paras, Kuusento kertoo.Lupaus on kova, mutta toimitusjohtajan mukaan avainhenkilöiden osaaminen ratkaisee. Heidän pitää ymmärtää porausta ja asiakkaiden toiveita. Vaatimustaso välittyy myös alihankkijoille.– Meillä on oma laatujärjestelmä alihankkijoita varten. Toimitusajoissa pysyminen on aika tärkeää ja siinä on monella vielä kehittämistä, Kuusento sanoo.Doofor täytti viime vuonna 30 vuotta, joten se on alalla tunnettu yritys. Tunnettuutta ja vakuuttavuutta haetaan säännöllisesti kansainvälisiltä messuilta.– Kommunikaatio ulkomaisten asiakkaiden kanssa on tärkeää. Asiakkailla voi olla pelko, että heitä ei auteta laitteen rikkouduttua, kun olemme täällä kaukana. Se on selkeä haaste, Kuusento arvioi.Hän uskoo porauslaitteiden kysynnän kasvavan kansainvälisesti. Dooforissa on varauduttu kasvuun laajentamalla tiloja kaksinkertaiseksi. Jo aiemmin yhtiö on investoinut koekäyttö- ja testilaitteisiin. Kuusennon mukaan on positiivista, että metalliteollisuudessa on alettu muutenkin investoida ja modernisoida laitteita.Finnveran Ketola allekirjoittaa yrittäjän näkemyksen.– Olen ollut tähän asti hieman huolissani, kun emme ole saaneet juuri investointihakemuksia. Rahoitus on keskittynyt vientiprojektien toimituksiin ja kasvun käyttöpääomaan. Nyt investoinnit ovat lähteneet käyntiin. Yritykset uusivat ja kasvattavat tuotantokapasiteettia, Ketola sanoo. FAKTA: Viennin veturit, kaivosteollisuus ja maanrakennus Pirkanmaa on Suomen kolmanneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen. Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 1 400 vientiyritystä. Pirkanmaan viennin sydän on perinteinen konepajateollisuus. Teollisuusyritysten liikevaihto oli maakunnassa 10,2 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihdosta vienti toi 5,7 miljardia euroa. Vientiyrityksistä ylivoimaisesti suurin on Nokian Renkaat. Pörssiyhtiön jälkeen tulevat Sandvik Mining and Construction, Metso Minerals ja John Deere Forestry. Vetureiden lisäksi konepajaklusteriin kuuluu satoja alihankkijoita. Pirkanmaan kauppakamarin tekemän yritysbarometrin mukaan vientiyrityksistä 58 prosenttia laskee viennin kehittyneen suuremmaksi vuodentakaiseen verrattuna.    Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä.Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista.Lue lisää ostajaluotoista.Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
11.01.2018
Rahat kotiin vientikaupasta - työkalupakki täynnä keinoja

Vientiä harjoittavien pk-yritysten kanssa keskustellessa käy toisinaan ilmi, että viejäyritykset ovat pyörällä päästään erilaisista vientikaupan rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista suojautua riskeiltä. Kokosimme muutamia niksejä avuksi vientikaupan riskien hallintaan. Ohessa myös pieni pähkinä pureskeltavaksi havainnollistamaan Finnveran tarjoamia ratkaisuja.Riskienhallinta ja sopivimman rahoitusratkaisun valinta alkaa kokonaistilanteen arvioimisesta. Arvioinnin tueksi voi piirtää vientikaupan elinkaarta kuvaavan aikajanan. Sen avulla voi pohtia, mitä riskejä vientikaupan eri vaiheisiin liittyy ja mikä riskit aiheuttaa.Riskit voidaan jaotella eri tavoin: Ne voivat olla pitkäaikaisia tai lyhytaikaisia ja liittyä esimerkiksi valmistusaikaan, toimitukseen ja toimituksen jälkeiseen aikaan. Ulkomaankaupan rahoittamisessa puhutaan usein kaupallisista eli luottoriskeistä ja poliittisista eli maariskeistä. Riskit vaihtelevat myös vientituotteen räätälöintiasteesta johtuen. Lisäksi mm. eri valuuttojen käytöstä voi aiheutua kurssiriskiä ja vaikkapa raaka-aineiden hinnanvaihteluista riskiä kaupan katteelle. Myös ostajan maan lainsäädäntö asettaa usein omat vaatimuksensa tuotteelle ja kauppasopimukselle. Osa riskeistä syntyy jo ennen kauppasopimuksen tekoa eli riskianalyysi kannattaa tehdä ajoissa, jotta mahdolliset suojautumiskustannukset saadaan sisällytettyä kauppahintaan. Kun aikajana on piirretty ja riskit tunnistettu, on tarkistettava, mitä yrityksen oma riskipolitiikka sanoo. Riskipolitiikan avulla määritellään yrityksen riskinottohalukkuuden ja sietokyvyn rajat sekä päätösvaltuudet. Se toimii toimintaohjeena henkilöstölle. Jos kirjallista riskipolitiikkaa ei vielä ole, se kannattaa tehdä pikimmiten.Konkreettisia keinoja hallita riskejä ovat mm. asiakas- ja maalimiittien käyttöönotto, vakioitujen kauppasopimuslausekkeiden käyttäminen ja suositukset maksutapojen ja suojausinstrumenttien käytölle.Luottotappioita välttääkseen vain joka kolmas vientiyrityksistä käyttää jotain suojausmekanismia.Yritykset eivät koe vakuuttamista tarpeelliseksi, koska asiakkaan maksuhistoria on ollut hyvä tai koska ostaja on iso yhtiö. Toisaalta pk-yritykset eivät tunnista mahdollisuuksia myyntisaatavien suojaamiseksi. Ja yksikin tappio voi aiheuttaa ison taloudellisen vahingonOikea tuote oikeaan tilanteeseen – testaa tietosi vientikaupasta!Vientipähkinässämme riskeiltä suojautuminen ja vientikaupan rahoitustarpeet nivoutuvat yhteen. Kaikki esimerkkikaupat ovat arvoltaan alle kaksi miljoonaa euroa.Löydätkö oikeat parit yhdistämällä tilanteisiin 1–4 työkalupakista sopivimman keinon A–D? Oikeat vastaukset löytyvät jutun lopusta.Tilanteet1. Pitkälle ostajan toiveiden mukaisesti räätälöidyn tuotantolinjaston vienti Kiinaan.Jos ostaja peruu kaupan, tuotetta on vaikea myydä eteenpäin. Ostaja on uusi asiakas. Viejä haluaa suojautua kaupan peruuntumisen varalta ja varmistaa kauppahinnan saamisen toimituksen yhteydessä.2. Puutavaran jatkojalosteen vienti Venäjälle. Ostaja on viejän vakiintunut kauppakumppani joka tekee ostoja jatkuvasti. Ostajan maksuaika on 3 kk. Viejän oma kassatilanne on hyvä, koska viejä saa mm. osan kauppahinnasta ennakkoon.3. Koneiden vienti jälleenmyyjälle Etelä-Amerikkaan. Koneet ovat liikuteltavissa ja myytävissä edelleen. Yhteistyö jälleenmyyjän kanssa on jatkunut vuosia. Viejä myy useita koneita pitkin vuotta ja vuosittainen myynti jälleenmyyjälle on 1-2 miljoonaa euroa. Ostaja tarvitsee 5 kk maksuaikaa mutta viejä haluaa rahat kassaan heti toimituksen jälkeen.4. Yksittäinen 2 miljoonan euron laitetoimitus sairaalalle Brasiliaan. Laitteet ovat viejän perustuotteita ja ne saadaan myytyä toiselle ostajalle, jos kauppa peruuntuu. Ostaja edellyttää 3 vuoden maksuaikaa. Viejä toivoo pankin rahoittavan maksuajan, jotta viejä saisi itse rahat toimituksen yhteydessä.RatkaisutA. LuottovakuutusLuottovakuutuksenavulla viejä voi vakuuttaa myyntisaatavansa ja varmistaa kauppahinnan saamisen. Pelkkänä vakuutustuotteena se sopii ratkaisuksi, kun viejä voi hyvän kassatilanteensa ansiosta rahoittaa itse ostajan maksuajan. Luottovakuutus on hinnaltaan kilpailukykyisin.Luottovakuutuksella viejä voi siirtää ostajan maksukykyyn ja maksuhaluun sekä ostajan maahan liittyvät riskit Finnveralle. Luottovakuutusta käytetään yleisemmin toimituksen jälkeisten saatavien vakuuttamiseen, mutta se sopii myös syntyneiden valmistuskustannusten kattamiseen, jos kauppa peruuntuu valmistusaikana.B. Laskusaatavatakuu Laskusaatavatakuu antaa viejälle samanlaisen turvan kuin luottovakuutus, kun toimitus on tapahtunut ja viejä myy kauppasopimukseen perustuvat syntyneet laskusaatavansa pankilleen. Pankki rahoittaa ostajan maksuajan, ja viejä saa rahat kassaan toimituksen jälkeen saatavan myyntihetkellä.Finnveran takuu antaa laskusaatavan ostaneelle pankille kattavan turvan siltä varalta, että ostaja ei maksakaan laskua eräpäivänä. Laskusaatavatakuu sopii tyypillisesti alle puolen vuoden maksuajan jatkuvalle kaupalle samalle ostajalle, kuten luottovakuutuskin.C. VekselitakuuVekselitakuun avulla viejä voi myöntää ostajalle jopa viiden vuoden maksuajan ja saada rahat kaupasta kassaan heti, kun toimitus on tapahtunut ja viejä myy ostajan hyväksymän vekselin pankilleen. Vekseli on kauppasopimuksesta irrallinen ja siirrettävissä oleva velkakirja viejän ja ostajan välillä. Vekseli toimii monessa maassa. Viejä siirtää vekseliin liittyvät luottoriskit pankilleen, kun viejä myy vekselin.Vekselitakuu turvaa vekselin ostanutta pankkia luottoriskien varalta. Se sopii sekä lyhyelle että pitkälle maksuajalle.D. RemburssitakuuRemburssitakuu suojaa remburssin vahvistavaa pankkia. Vahvistetun remburssin avulla viejä saa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät riskit poistettua itseltään. Viejä saa remburssin kattaman kauppahinnan omalta pankiltaan heti kun viejä täyttää remburssissa sovitut ehdot ja toimittaa vaaditut asiakirjat pankilleen.Remburssi on hyvä ratkaisu, jos kauppakumppanit eivät tunne toisiaan. Remburssi suojaa kumpaakin osapuolta ja antaa turvan jo valmistusajalle.Jos ostaja tarvitsee lisäksi maksuaikaa, voidaan sopia maksuajallisen remburssin käytöstä, jolloin viejän pankki voi diskontata kauppahinnan viejälle.VastauksetOikeat parit ovat: 1–D, 2–A, 3–B, 4–C.Erilaiset riskeiltä suojautumisen keinot kannattaa käydä huolella läpi hyvissä ajoin ja arvioida niiden kustannuksia riskin toteutumisen aiheuttamaan mahdolliseen taloudelliseen tappioon nähden. Ota meihin yhteyttä varhaisessa vaiheessa.Menestystä vientikauppaan!Lue lisää aiheista:Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkiä pk-yritykselleVientikaupan luottoriskitVientitakuutoimintaMaaluokitukset ja maaluokituskarttaOta yhteyttä:Finnveran rahoitusneuvonta 029 460 2580 (arkisin 9.00–16.15).Jätä yhteydenottopyyntö.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot