Etsi Finnverasta
Pk-yritys

Oletko perustamassa tai ostamassa yritystä, investoimassa tai satsaamassa ulkomaille?

Tutustu Takaisin
Suuryritys

Kaikki vientitakuista ja -luotoista sekä muista kansainvälistymistä palvelevista ratkaisuistamme

Tutustu Takaisin

Omistajanvaihdos

Harkitsetko yrityksen myymistä tai ostamista? Omistajanvaihdos herättää kysymyksiä sekä myyjälle että ostajalle. Mikä on yrityksesi arvo? Mitä sinun ostajana tulisi huomioida yrityskaupassa ja mistä saat tarvittavan rahoituksen? Olemme koostaneet aiheeseen liittyvää tietoa yhteen paikkaan.

Katso lisää

Yhdessä eteenpäin

Finnvera parantaa ja monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin ja vienninrahoituspalveluin.

Tervetuloa mukaan.
Katso video Tutustu Finnveraan
Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus

Maksutavat, riskeiltä suojautuminen ja rahoitustarpeet nivoutuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä sekä oman pankin että Finnveran kanssa.

Tutustu aiheeseen
Positiivisen käänteen vuosi 2017

Tavoitteenamme on, että rahoittamamme yritykset menestyvät, kasvavat ja kansainvälistyvät. Itse haluamme olla rohkeasti uudistuva ja ketterä erityisrahoittaja. Voit tutustua vuosikertomuksessamme siihen, miten onnistuimme kaikessa tässä vuonna 2017.

Tutustu vuosikertomukseemme
Uutiset
17.05.2018
Arviointi: Business Finland ja Finnvera tukeneet kansainvälisen liiketoiminnan kasvussa

Tänään 17.5.2018 julkaistu arviointi listaa Team Finland-toimijoiden, Finnveran ja Business Finlandin (entisen Tekesin ja Finpron), vaikutuksia. Arvioinnissa haastatellut pk-yritykset katsovat, että Business Finlandin ja Finnveran yhteistyö on edistänyt keskeisesti verkostoitumista ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaa.Etlatieto ja konsulttiyhtiö 4FRONT arvioivat keväällä 2017 kolmen Team Finland -toimijan (Finnvera, Finpro, Tekes) vaikuttavuutta kansainvälisesti orientoituneiden pk-yritysten keskuudessa vuosina 2009-2017. Arvioinnin mukaan Business Finland ja Finnvera ovat palvelleet kansainvälisesti suuntautuneita pk-yrityksiä vuosina 2009-2015. Kyseessä olevia pk-yrityksiä on Suomessa lähes 4 000. Yrityksistä 1 700 on Business Finlandin (Tekes & Finpro) tai Finnveran asiakkaita, joka on 44 prosenttia yritysjoukosta.Vuonna 2009 Finnveran, Finpron tai Tekesin asiakkaina oli 29 prosenttia Suomessa toimivista kansainvälisesti orientoituneista pk-yrityksistä. Vuonna 2014 vastaava osuus oli jo 44 prosenttia, joten määrä on kasvanut nopeasti. Tilastollisen yritysanalyysin perusteella kyseessä olevat yritykset ovat todennäköisesti samanaikaisesti useamman toimijan asiakkaita.Finnveran, Finpron tai Tekesin vaikutukset näiden pk-yritysten koti- ja ulkomaiseen työllisyyteen ja liikevaihtoon, kotimaiseen tuottavuuteen sekä vientiin olivat kaikkien kolmen toimijan osalta positiivisia useissa arviointikohdissa.Yhteistyö tuo tehokkuuttaLaajassa merkityksessä Team Finland -verkostoon kuuluu kansallisten toimijoiden lisäksi erilaisia alueellisia ja paikallisia toimijoita, joilla on keskenään kilpaileviakin palveluita. Arvioinnin mukaan Team Finlandissa löytyy synergiaetuja innovatiivisuudessa, kansainvälistymisessä ja kasvun aikaansaamisessa, ja näiden edistäminen yhdessä on tehokkaampaa. Arvioinnissa suositellaan, että Team Finlandia tulee kehittää, ei hylätä.Tutustu arviointiinLisätietoja:Jari Hyvärinen, Business Finland, p. 029-50 55803, jari.hyvarinen(a)businessfinland.fiPetri Rouvinen, toimitusjohtaja, Etlatieto, p. 050-367 3474, petri.rouvinen(a)etla.fiLisätietoa pk-yritysten viennin rahoituksesta

Artikkelit
16.05.2018
Rohkeasti maailmalle monipuolistuvan yritysrahoituksen turvin

Taloudessa menee nyt hyvin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomen Pankki on nostanut Suomen bruttokansantuotteen kasvuennusteen 2,5 prosenttiin vuodelle 2018, ja euroalueen talouden on ennustettu kasvavan lähes samaa tahtia. Suomalaisyrityksille tämä kasvu tuo lisää mahdollisuuksia, toteaa Pentti Hakkarainen, Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan neuvoston jäsen ja Finnveran hallituksen puheenjohtaja.Euroopan keskuspankin (EKP) pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen toimii Frankfurtissa ja vastaa pankkivalvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Ennen siirtymistään EKP:lle Hakkarainen työskenteli Suomen Pankin johtokunnassa.- Taloudesta kuuluu hyviä uutisia. Sekä maailmantalouden että euroalueen talouden laaja-alainen kasvu tuo mahdollisuuksia sekä suomalaisille vienti- että kotimaan markkinoilla toimiville yrityksille. Myös yritysten investoinnit ovat lisääntyneet. Tätä kehitystä tukee parantunut kustannuskilpailukyky, Hakkarainen kertoo.Suomalaisyritysten mahdollisuuksiin Euroopassa vaikuttavat luonnollisesti näiden investointihalukkuus ja kansainvälistymissuunnitelmat. Ne puolestaan riippuvat lukuisista tekijöistä – yksi tärkeä tekijä on yritysrahoituksen saatavuus ja ehdot.- Finanssikriisi heikensi yritysrahoituksen ehtoja joksikin aikaa, sillä monet rahoituslaitokset, erityisesti isot kansainväliset pankit, vetäytyivät omille kotimarkkinoilleen ja riskejä vähennettiin. Tuoreiden seurantatutkimusten mukaan tilanne on parantunut ja pankkien halu yritysrahoituksen lisäämiseen on kasvanut. Yritysrahoituksen korot ovat historiallisen matalat ja rahoituksen saatavuudessakin on myönteisiä merkkejä.Hakkarainen uskoo pankkien välisen kilpailun ja alalle tulevien uusien toimijoiden ja toimintamallien tuovan yritysrahoitukseen lisätarjontaa ja monipuolisempia rahoitusratkaisuja. Näistä esimerkkeinä ovat yritysrahoitusrahastot, erilaiset uuden teknologian rahoitusyhtiöt ja joukkorahoituksen uudet muodot.Jos kotipesä on kunnossa, myös Suomeen tulee Hakkaraisen mukaan investointeja.- Suomen tulee olla kilpailukykyinen niin kustannusten kuin muiden toimintaedellytysten suhteen. Jälkimmäisessä olennaista on koulutetun, ammattitaitoisen työvoiman saanti. Kärjistäen sanottuna investointien saamiseksi Suomeen ei riitä, että toimintaympäristömme on yleisesti ottaen vähintään muiden maiden tasolla, vaan meidän pitää olla hiukan parempia joissakin toimintaedellytyksissä.Pankkialan murros näyttäytyy yrityksille mahdollisuutenaPankkiala on murroksessa: Digitalisaatio muuttaa pankkitoimintaa, Tanskassa pyritään eroon käteisestä rahasta, ja rajuimpien ennusteiden mukaan uusi finanssiteknologia lohkaisee pankkialan liiketoiminnasta neljänneksen. On arvioitu, että tulevaisuudessa perinteiset pankit toimivat lähinnä datan ja teknologioiden välittäjinä kuluttajien ja uusien digitaalisten partnerien välillä sen sijaan, että ne välittäisivät varainhoitoa ja pankkipalveluja.Murroksella on väistämättä seurauksia myös pk-yrityksille. Hakkarainen ei kuitenkaan ole huolissaan, päinvastoin.- Rahoitustarjonnan monipuolistuminen tuo kaikille, mukaan lukien pienemmät yritykset ja yrittäjät, nykyistä laajemman mahdollisuuksien kirjon. Tätä kautta vahvistuva kilpailu on myös reaalitaloudelle hyväksi, sillä kilpailu parantaa rahoitusalan toimijoiden tuottavuutta ja tuoteinnovointia.Finnveran vienninrahoitusstrategian keskiössä vaikuttavuusFinnvera on Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö ja vientitakuulaitos, joka huolehtii osaltaan siitä, että suomalaisilla yrityksillä on käytettävissään monipuoliset ja kilpailijamaiden tasolla olevat vienninrahoituksen edellytykset.Finnveran vienninrahoitusstrategian ytimessä ovat kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset. On osoittautunut, että isotkin yritykset tarvitsevat Finnveran vientitakuita ja -rahoitusta. Suomen erityispiirre moniin muihin maihin verrattuna on vientiyritysten suuri koko toimialoillaan. Lisäksi suomalainen vienti keskittyy tietyille, harvoille toimialoille.Hakkaraisen mukaan erityisrahoituslaitosten vaikuttavuutta arvioidaan lähinnä sen mukaan, miten niiden antamien palveluiden avulla yritykset saavat aikaan jotain, mikä ilman näitä palveluja jäisi toteutumatta. Vaikuttavuutta lisäämään Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia korotettiin vuonna 2016. Valtuuksien korotus oli Hakkaraisen mukaan Suomen talouden kannalta välttämätöntä.- Vientisektori ja sen kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset tuovat Suomeen hyvinvointia, tuloja ja työtä. Erityisen tärkeää valtuuksien korotus on ollut alus-, tele- ja metsäsektorin viennille ja takaus- ja rahoitustarpeille. Viime vuosina suomalaisyritykset ovat onnistuneet saamaan isoja vientikauppoja, jotka ovat edellyttäneet historiallisen suuria rahoitusjärjestelyjä. Näissä Finnveran rooli on ollut tärkeä kaupan rahoituksellisten edellytysten varmistamisessa, Hakkarainen luonnehtii.Tavoitteena kaksinkertaistaa pk-yritysten vientiSuomessa on verrattain vähän vientiä harjoittavia pk-yrityksiä ja viennin rahoitusratkaisut tunnetaan heikosti. Team Finland -verkoston tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti lähivuosien aikana.- Usein vientikauppaa ei saada, jos rahoitusta ei ole jo valmiiksi suunniteltu. Toinen kansainvälistymisen mahdollinen jarru on pelko luottotappioista, mutta tämä on usein selätettävissä rahoitusratkaisuin, Hakkarainen rohkaisee kansainvälistyviä yrityksiä.

Artikkelit
15.05.2018
Alustatalous mullistaa perinteiset liiketoimintamallit

Kevään pk-yritysbarometrin tekoälyn hyödyntämistä koskevan osuuden vastaukset kertovat, että vain kolmasosa koko maan vastaajista hyödyntää tekoälyä yrityksessään. Suosituimpia tekoälyn hyödyntämisen tai kokeilun muotoja ovat tekoälyalustat, jotka mahdollistavat tämän päivän digitaalisen alustatalouden. Mutta miksi vielä niin harva yritys vasta harkitsee tekoälyn hyödyntämistä?Asiantuntija-arvioiden mukaan alustatalouden eteneminen muuttaa viidessä vuodessa maailmaa enemmän kuin internet on muuttanut tähän mennessä. Internetin digisisältöjen määrä tuplaantuu jokaisen puolentoista vuoden aikana. Lisäksi tietoa on valtavasti erilaisissa suljetuissa tietokannoissa.Alustatalous haastaa perinteisen liiketoimintamallin. Maailman tuottavimmat ja nopeimmin arvoa kasvattavat yritykset ovat alustatalousyrityksiä ja kehitys on nopeinta kuluttaja- ja palveluliiketoiminnoissa. On kuitenkin nähtävissä, että kestokulutus- ja pääomahyödykkeiden osalta myös teollisuus on heräämässä alustatalouteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.Olennaista on asiakaslähtöinen businessmalli ja teknologia, eli se, miten dataa keräämällä, yhdistelemällä, analysoimalla ja tulkitsemalla voidaan luoda uusia palvelukokonaisuuksia ihmisten ja yritysten tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi Internet of Things -sovellusten myötä yritysten huomio siirtyy tuotteiden kertaluonteisesta toimittamisesta tuotteen elinkaaren mittaisiin palveluihin ja niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan ympäristöissä. Palvelutuotannon toimintamallilla mahdollistetaan sellainen asiakasarvo ja asiakaskokemus, jota tavara yksin ei kykene toteuttamaan. Toimiakseen käytännössä edellyttää laajaa tietopohjaa. Teknologia ei siis määritä alustataloutta, vaan mahdollistaa sen toteutumisen.Kun samaa alustaa hyödyntää moni osapuoli, se mahdollistaa arvonluonnin eri toimijoiden välillä ja tuottaa arvoa osapuolille yhdessä määritellyllä tavalla. Alustaan perustuvassa liiketoiminnassa ratkaisevaa on, että liiketoiminnan kehitys, uusi tieto ja uusi oppi, käytetään hyväksi alustan jatkokehittämisessä. Alusta ei käytössä kulu vaan paranee.Digitalisoinnin tuoma tehostaminen on myös mahdollistanut sen, että yritykset tuottavat voittoa ja kerryttävät omistajilleen varallisuutta tehokkaasti vaikka liikevaihto jopa laskisi. Olisi kuitenkin uskaliasta toimia ilman, että pohtii uuden liiketoiminnan kehittämistä tai uusien toimialojen synnyttämisen näkökulmaa?Useimmat suomalaisyritykset ovat olleet aktiivisia datan kerääjiä ja analysoineet sitä oman ydinliiketoimintansa tueksi, mutta dataa ei ole oltu valmiita avaamaan toisten käyttöön. Uskon että tämä muuttuu lähitulevaisuudessa. Kehitys kohti datalähtöisyyttä vaikuttaa selvältä, ja mielestäni on välttämätöntä, että yritykset pysyvät muutoksen vauhdissa mukana. On myös uskallettava luottaa siihen, että matkalla opitaan se, mitä nyt ei vielä tiedetä.Positiivinen haaste suomalaisten yritysten menestykselle ja omalle osaamiselle – ihan meille kaikille. Pienen maan ja talouden on oltava ketterä ja yhteistyöhaluinen – tehdään kaikki parhaamme tämän eteen!Markus LaakkonenAluejohtaja, Etelä-Suomi, Finnvera

Artikkelit
03.05.2018
Suurten yritysten joukkoon mahtuu – midcap-yrityksissä iso kasvupotentiaali

Midcap-kokoluokan yrityksillä on suurin mahdollisuus kasvattaa Suomen viennin muskeleita. Nopeimmin kasvu syntyy yrityskaupoilla. Näin kävi Aulis Asikaisen vetämälle Comatecille, joka on tehnyt jo 28 yrityskauppaa.Midcap-yrityksillä on kaikki edellytykset nousta kasvun ja viennin vetureiden joukkoon Suomessa. Yrityksillä on käytössään riittävän isot resurssit, ja niillä on valmiiksi kansainvälistä liiketoimintaa.Midcapiksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on 50–300 miljoonaa euroa ja työntekijöitä yli 250. Näitä yrityksiä on Suomessa laskentatavasta riippuen 300–400.Finnveran rahoituspäällikön Pertti Lähdeahon mukaan erilaiset yritysjärjestelyt ovat nopein keino nousta seuraavalle tasolle.– Midcap-yrityksissä on potentiaalia. Pelkkä orgaaninen kasvu on kuitenkin pitkän tien päässä, Lähdeaho arvioi.Midcapien joukossa on paljon ulkomaisten jättien tytäryhtiöitä ja perheyrityksiä.Yli kaksi vuotta sitten julkaistun PwC Global family business survey -raportin perusteella seitsemän prosenttia suomalaisista perheyrityksistä haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia kasvaa maltillisesti. Yritykset ilmoittivat hakevansa kasvua nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.– Yrityksistä pitää löytyä henkilöitä, joilla on uusien maiden vienti- ja kulttuuriosaamista. Menestymisen perusedellytyksenä on se, että tuote on todella hyvä ja sille on globaaleilla markkinoilla kysyntää. Pelkällä alihankinnalla ryhmään on vaikea nousta, Lähdeaho listaa.Yrityskaupoilla eteenpäinAulis Asikaisen johtaman Comatecin kasvutarina on vakuuttava. Yhtiö on kasvanut yhden miehen yrityksestä yli 500 henkeä työllistäväksi konserniksi 33 vuodessa.Kehitystä on vienyt eteenpäin Asikaisen henkilökohtainen halu kasvattaa yritystä. Kansainvälisyys on ollut osa strategiaa.– Teimme ulkomaille kauppaa jo 90-luvun laman aikana. Se oli pakko. Saimme töitä USA:sta ja Saksasta silloisten yhtiökumppanien ansiosta. Heillä oli sinne hyvät suhteet ja kulttuurituntemus, Asikainen muistelee.Comatec on tamperelainen insinööritoimisto, joka on erikoistunut teknologiateollisuuden ja koneenrakennuksen suunnitteluun sekä projektinhallintaan. Comatecilla on tytäryhtiöt Virossa ja Puolassa. Osakkuus intialaisesta yhtiöstä tuli yrityskaupan kylkiäisenä.Ensimmäisestä yrityskaupasta on kulunut 15 vuotta. Sen jälkeen Comatec on tehnyt kauppoja lähes liukuhihnalla, yhteensä 28.– Yrityskaupat ovat tehokkaampi keino kasvaa. Ennen kauppaa suurin vaikeus on arvioida, miten ostettava kohde sopii meidän muuhun liiketoimintaan. Kaupan jälkeen pitää miettiä sisäänajoa. Meille on kehittynyt vuosien aikana selkeä polku. Pystymme tekemään kaksi kauppaa per vuosi. Se on hyvä tahti integroinnin ja rahoituksen näkökulmasta, Asikainen kertoo.Yrityskauppojen vaikutus näkyy selvästi myös yhtiön vientiluvuissa. Toissa vuonna suoran viennin osuus oli 1,5–2 miljoonaa euroa. Viime vuonna suora vienti nousi jo lähelle viittä miljoonaa. Comatecin kokonaisliikevaihto on 36 miljoonaa euroa.Liikevaihdoltaan insinööritoimisto kuuluisi vielä keskisuurten yritysten joukkoon, mutta työntekijämäärä nostaa sen midcapeihin.– Suora vienti on kolminkertaistunut vuoden 2009 alkaneen laman jälkeen. Silloin oli taas pakko hakea asiakkaita ulkomailta, Asikainen sanoo.Hän myöntää, että kansainvälinen kasvu on vaatinut paljon myös henkistä kasvua. Yritykseen on palkattu uutta osaamista. Jo pelkästään hallituksessa istuu kaksi yliopiston professoria ja ulkopuolisia hallituksen jäseniä on neljä.– Olemme palkanneet liiketoiminnan osaajia, lakimiehen, yritystutkijan ja monia muita. Panostamme aiempaa enemmän teknologian kehitykseen ja projektien hallinnan tehokkuuteen, Asikainen luettelee.Kasvu vaatii rahaaKasvu ja kansainvälistyminen nielevät rahaa. Asikaisen mukaan Finnveralla on ollut iso rooli Comatecin kasvussa takauksien antajana. Insinööritoimistolla on ollut yhteistyöhankkeita myös Business Finlandin kanssa.Finnveran kasvulainan ohjelmapäällikkö Kalle Åström sanoo, että midcapeille sopivat kaikki Finnveran rahoitusinstrumentit, paitsi yrittäjälainat.Hän nostaa esimerkiksi kasvulainan ja joukkovelkakirjat.Kasvulainalla tuetaan yrityksen omaa pääomaa. Se on juniorilaina eli alisteinen seniorilainalle.Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.– Joukkovelkakirja toimii siten, että joku toimii lainan liikkeeseen laskijana ja myy sen sijoittajille. Finnvera voi merkitä maksimissaan puolet koko emissiosta. Joukkovelkakirja sopii suuriin, yli viiden miljoonan euron, rahoitustarpeisiin, Åström kuvaa.Fakta: Mikä Midcap? Pk-yritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa, ja sillä on alle 250 työntekijää. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50-249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Midcap-kokoluokka muodostaa seuraavan tason. Midcapiksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijöitä midcapeilla on yli 250. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Lue lisää kasvulainastaTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
26.04.2018
Viisas viejä turvaa saatavansa – hyödynnä nämä suojautumiskeinot

Vientikauppaan liittyy sekä ostajasta itsestään että ostajan pankista ja maasta aiheutuvia luottoriskejä. Riskeiltä suojautumisen merkitys korostuu, mitä räätälöidyimmästä ja merkittävämmästä vientikaupasta on kyse.Pieleen menneestä vientikaupassa toteutunut luottoriski voi olla kohtalokas isku vientiä käynnistävälle pk-yritykselle. Kun toimit suunnitelmallisesti, varaudut riskeihin ja luot yrityksellesi luottopolitiikan, joka määrittelee, millaisia riskejä yrityksesi on valmis ottamaan, voit turvallisesti lisätä paukkuja vientikauppaan ja samalla nukkua yösi rauhassa.– Luottoriskeiltä voi suojautua monilla keinoilla. Ennakkomaksut, maksutavan valinta, luottovakuutukset ja erilaiset rahoitusratkaisut sulautuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella pankin ja Finnveran kanssa hyvissä ajoin, jo ennen tarjouksen tekemistä, sanoo Finnveran kehityspäällikkö Minna Lindqvist.Ennakkomaksut vähentävät tarvetta muille suojauskeinoilleMitä suuremmat ennakkomaksut saat ostajalta, sitä vähemmän on tarvetta muiden suojauskeinojen käytölle. Ennakkomaksuista sopiminen ei kuitenkaan aina onnistu, eikä tarjouksesi välttämättä ole kilpailukykyinen, mikäli siinä edellytetään huomattavasti kilpailijoita suurempia ennakkoja.Ostaja saattaa vaatia ennakkomaksun vastineeksi myös vakuutta, kuten esimerkiksi viejän puolesta annettua pankkitakausta. Takaus varmistaa, että ostaja saa ennakkoon maksamansa rahat takaisin, jos viejä ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan.Tällaisessa tilanteessa voit hyödyntää vientitakaustamme vastavakuutena omalle pankillesi.Oikea maksutapa oikeaan kauppaanOsa vientikaupassa käytettävistä maksutavoista jättää viejän täysin ostajan maksukyvyn ja -halun armoille. Osa tavoista turvaa maksun saamisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa.Tutustu maksutapoihin ja vertaile niitä keskenään täällä.Lue myös: Vientikaupassa maksutavan valinta on ennen kaikkea riskien hallintaaVakuutathan myös matkatavarasi, miksi et siis vientisaataviasi?Luottovakuutus on palvelu, joka muiden vakuutusten tavoin korvaa vahingon tilanteessa, jossa asiat eivät suju suunnitelmien mukaan. Vientikaupassa tämä tarkoittaa tilannetta, jossa ostaja ei syystä tai toisesta maksa sovittua kauppasummaa. Luottovakuutustuotteita tarjoavat sekä kaupalliset luottovakuutusyhtiöt että Finnvera.Luottovakuutuksen hyödyntäminen on paikallaan etenkin silloin, kun kaupassa käytettävä maksutapa ei ole turvaava eikä siten varmista maksun saamista.– Vientisaatavatakuumme on suunnattu toimituksen jälkeiseen lyhyen maksuajan vakuuttamiseen. Sitä käytetään yleensä jatkuvassa kaupassa samalle ostajalle, kun maksuaika on joitain kuukausia, kertoo Lindqvist. Toinen viejille myönnettävä tuote on luottoriskitakuu, jota voidaan käyttää pitkänkin maksuajan kaupoissa sekä myös kattamaan räätälöidyn vientituotteen valmistusaikana tapahtuvaan kaupan keskeytymiseen liittyvää riskiä, hän jatkaa.Näiden viejälle myönnettävien vientitakuiden lisäksi tarjoamme useita rahoittajille suunnattuja luottoriskeiltä suojautumiseen tarkoitettuja tuotteita.Tutustu aiheeseen tarkemmin: Pk-yrityksen vientikauppojen rahoittaminen

Artikkelit
20.04.2018
Vientikaupassa maksutavan valinta on ennen kaikkea riskien hallintaa

Kun suomalainen yritys tekee kauppasopimusta ulkomaisen ostajan kanssa, yksi ensimmäisistä päätettävistä asioista on kaupassa käytettävä maksutapa. Maksutavat eroavat toisistaan monin tavoin, mutta viejän kannalta merkittävin ero löytyy maksutapoihin sisältyvästä luottoriskistä. Osa maksutavoista jättää viejän täysin ostajan maksukyvyn ja -halun armoille. Toiset taas turvaavat maksun saamisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa.Lähtökohta maksutavan valintaan on usein se, että viejä haluaisi maksun ennen tavaran toimitusta. Ostaja puolestaan haluaisi maksaa vasta tavaran saatuaan.Vientiä aloittelevan pk-yrityksen kannattaakin vertailla eri maksutapoja jo hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä ja valita kuhunkin tilanteeseen sopivin ratkaisu.– Jokaisen vientiyrityksen pitäisi miettiä, millainen vaikutus toteutuneella luottoriskillä olisi yrityksen talouteen. Turvaava maksutapa nostaa kustannuksia, mutta maksutavasta aiheutuneet kustannukset ovat silti yleensä vain murto-osa maksuviiveen tai luottotappion vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Lisäksi nämä kustannukset ovat etukäteen arvioitavissa, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Outi Mikola.Tärkeämpi kauppa, turvaavampi maksutapaSama maksutapa ei todennäköisesti sovellu jokaiseen vientikauppaan. Maksutapaa valittaessa pyritään löytämään sekä viejää että ostajaa miellyttävä ratkaisu, jolla pystytään poistamaan turhat maksuun ja tavaran saantiin liittyvät riskit.– Yrityksellä tulisi olla riskipolitiikka, joka pitkälti määrittelee, mitä riskejä erilaisissa kaupoissa voidaan ottaa. Luottoriskeiltä suojautumisen merkitys korostuu mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä vientikaupasta on kyse, sanoo Mikola.Kaikkein turvaavin maksutapa on vahvistettu remburssi, joka suojaa viejää myös ostajan pankkiin ja maahan liittyviltä riskeiltä. Oikein käytettynä remburssi on 100 % takuu maksun saamisesta. Ellei ostajan kanssa päästä sopimukseen turvaavasta maksutavasta, kannattaa luottoriskin kattamiseksi harkita luottovakuutusta tai Finnveran vientitakuuta.Maksutavan valinta, riskeiltä suojautuminen ja erilaiset ostajan ja viejän rahoitustarpeen muodostavat vientikaupassa kokonaisuuden, jolla voidaan sekä parantaa yrityksen kilpailukykyä että välttyä luottotappioilta.Tutustu maksutapojen eroihin ja muihin viennin rahoitusratkaisuihin täällä.

Artikkelit
05.04.2018
Alustatalous vaatii vahvaa osaamista

Alustataloudesta on tullut ilmiö. Ilmatilaa hallitsevat amerikkalaiset ja aasialaiset yritykset, mutta myös Euroopassa alustatalouden mahdollisuuksiin on herätty. Suomalaisen Zadaan tavoitteena on lanseerata muodin kauppapaikka sataan maahan viidessä vuodessa, sanoo toimitusjohtaja Iiro Kormi.Alustatalouden osuus kasvaa eri ennusteiden mukaan neljäsosaan kaikesta liiketoiminnasta alle kymmenessä vuodessa. Letkaa vetävät Googlen, Alibaban ja Airbnb:n kaltaiset jätit, joiden alustoilla on miljoonia käyttäjiä päivittäin.Suomalaisella Zadaalla on jo 150 000 käyttäjää, vaikka yhtiö julkaisi beta-version palvelustaan kaksi vuotta sitten. Zadaan alustalla kuluttajat ostavat ja myyvät vaatteita tänä vuonna yli 10 miljoonalla eurolla. Palveluun kuuluu myös tuotteiden toimittaminen.– Idea Zadaasta lähti siitä, kun huomasin kaverin Facebook-päivityksen. Kuvassa oli läjä vaatteita, joita hän myi. Ajattelin, että mikä saa ihmisen myymään vaatteita Facebookissa, muistelee Zadaan toimitusjohtaja Iiro Kormi.Palvelun varsinainen tuotekehitysvaihe kesti yli vuoden. Lanseerauksen jälkeen Zadaa on kuitenkin kasvanut 10–15 prosenttia joka kuukausi. Yhtiö toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa. Saksa avautuu huhtikuussa.– Markkinoiden koko on 18 miljardia euroa. Kaikki on kuitenkin kiinni ajoituksesta. Nettikauppa on räjäyttänyt muodin ostamisen, eikä kaikkia vaatteita haluta palauttaa. Kuluttajat ovat myös valmiita kertomaan kokotietonsa ja haluavat ostaa yli rajojen, Kormi kertoo.Nopeasti kansainvälisille markkinoille ja rahoitus kuntoonKokonaisuuden hallitseminen on kaikki kaikessa. Idea, tarve eli yhteisö ja ajoitus ovat tärkeitä menestyksen kannalta. Lisäksi yritys tarvitsee verkostoliiketoiminnan osaamista tiimiltä ja rahaa.– Rakensimme kaiken systemaattisesti kansainvälisesti skaalautuvaksi ja englannin kielellä. Jostain täytyy aina lähteä liikkeelle, mutta ulkomaille pitää mennä nopeasti. Olemme erittäin datapainotteinen yhtiö. Kaikki ennusteet ja päätökset perustuvat dataan. Tiedän paljon startupeja, jotka eivät ole rakentaneet liiketoimintamallia niin, Kormi sanoo.Hänen mukaansa data ja raha kulkevat käsi kädessä. Zadaalla on parhaillaan menossa maaliin 3–4 miljoonan euron rahoituskierros.– Meillä on neljä perustajaosakasta ja kolmas rahoituskierros menossa. Lisäksi meillä on luotollisen tilin takaus Finnverasta. Se on tärkeä osa rahoitustamme, Kormi sanoo.Zadaan potentiaali on huomattu myös kansainvälisesti. Amerikkalainen talousmedia Forbes nosti Kormin uusimmalle nuorten innovaattoreiden ja vaikuttajien listalle verkkokauppasarjassa.Startupien lisäksi huomiota kasvaviin scaleup-yrityksiinZadaa on yksi harvoista suomalaisista alustatalouden onnistujista.Kasvuyritysten ja innovaatioalustojen kehittämisen asiantuntija Jukka Viitanen arvioi, että Suomesta löytyy ylipäätään muutamia kymmeniä yrityksiä, jotka ovat puhtaasti keskittyneet alustatalouteen. Viitanen on Resolute HQ:n toimitusjohtaja.– Ensimmäisessä aallossa oleville täytyy nostaa hattua. Startup-porukasta vain hyvin harva menestyy. Tyypillistä on, että uudet tulokkaat tulevat tunnetuksi ryminällä, Viitanen sanoo.Hänen mukaansa suurin kasvun jarru suomalaisilla on puute verkostoliiketoiminnan osaajista.Finnveran kasvavista ja kansainvälistyvistä yrityksistä vastaava rahoitusjohtaja Titta Mantila odottaa niin ikään, että alustatalouteen erikoistuvia yrityksiä tulee lisää.– Alustatalous ei näy meillä mitenkään erityisesti. Tutkimustenkin mukaan Suomessa ollaan alkuvaiheessa ja yritykset rakentavat enintään puoliavoimia alustoja, Mantila kertoo.Hän tosin muistuttaa, että alustatalouden yrityksiä rahoittavat alussa perustajat ja sijoittajat. Tuotekehitysvaiheessa Business Finlandilla on käytössään erilaisia vaihtoehtoja. Muu vieras pääoma tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun omaa pääomaa on riittävästi ja yrityksellä on näyttöä takaisinmaksukyvystä.– Optimaalinen rahoituspolku on rakennettava aina tapauskohtaisesti. Velkarahoitusta haettaessa on tärkeää ennustaa kannattavuuden ja tulorahoituksen kehitystä. Liian varhainen velkarahoitus voi pahimmillaan olla este jatkosijoituksille. Kun yhtiön tuote tai palvelu on valmis tai sillä on jo liikevaihtoa, niin voimme tulla mukaan tarjoamaan vakuutta pankkirahoitukseen.Mantila esittää hyväksi malliksi rahoituspaketin kasaamisessa niin sanottua vaiheistettua pakettia. Siinä neuvotellaan sijoittajilta ja rahoittajilta riittävän kokoinen rahamäärä, jonka nostaminen on vaiheistettu. Pääoman nosto on sidottu yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen.– Startup-yritysten ympärillä käy nyt hyvä kuhina. Olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös niin sanottuihin scaleup-vaiheen yrityksiin. Niiden tarpeet poikkeavat rajusti startupeista esimerkiksi rahoituksen ja osaamisen suhteen, Mantila kertoo.FAKTA: Satoja miljoonia vientiin Finnvera myönsi viime vuonna rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yli 960 miljoonalla eurolla. Rahoitushakemuksia tuli yhteensä lähes 19 000. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 40 prosenttia ja euromääräisesti 385 miljoonaa euroa. Myönteisen päätöksen sai 80 prosenttia hakijoista. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää, taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen. Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 30 prosenttia. Yksityissijoittajat ja pääomasijoitusyhtiöiden tekemät sijoitukset aikaisen vaiheen kasvuyhtiöihin olivat toissa vuonna 383 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 42 prosenttia. Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
29.03.2018
Kasvuyritys Midaxo jatkaa kasvuaan uuden rahoituksen turvin – alkuvaiheessa pääomasijoittajana toiminut Finnvera irtautuu yrityksestä

Yrityskauppaohjelmiston kehittäjä Midaxo on saanut päätökseen 10,3 miljoonan euron rahoituskierroksen. Lisäksi alkuvaiheen sijoittajat, mm. Finnvera (EAKR-Aloitusrahasto Oy), myivät omistuksiaan 2,6 miljoonan edestä. Ranskalainen kasvusijoittaja Idinvest Partners oli merkittävin uusi rahoittaja, ja kierrokseen osallistuivat lisäksi nykyiset sijoittajat Tesi ja ruotsalainen EOC Capital. Midaxon keräämä kokonaisrahoitus nousi yli 16 miljoonaan euroon. Lisärahoituksella Midaxo vahvistaa asemaansa johtavana yrityskauppoja tukevien ohjelmistojen tarjoajana.Vuonna 2017 Midaxo kaksinkertaisti liikevaihtonsa sekä laajensi asiakaskuntansa yli kahteensataan johtavaan organisaatioon, konsulttitoimijaan ja pääomasijoittajaan, mukaan lukien yli 40 Global 1000 -listalla olevaa yritystä, mm. HP Enterprise, Philips, Daimler, sekä Verizon. Midaxon asiakkaista 90 % on Yhdysvalloissa. Midaxolla on noin 70 työntekijää Bostonissa, Helsingissä, Amsterdamissa ja Riikassa. Työntekijämäärä kaksinkertaistui viime vuonna, ja kasvu jatkuu edelleen – yritys etsii aktiivisesti mm. osaavia ohjelmistokehittäjiä Helsinkiin.Finnvera on ollut pääomasijoittajana mahdollistamassa Midaxon kasvua ja kansainvälistymistä.– Yhteistyömme Midaxon kanssa on ollut erinomaista ja toivomme yritykselle kaikkea hyvää jatkossa. Tehtävämme alkuvaiheen riskinjakajana on hoidettu, ja nyt kun yrityksen tulevaisuus on osaavien jatkosijoittajien myötä turvattu, ajankohta Finnveran irtautumiselle on hyvä, sanoo Finnveran manageri Heidi Ahonen.Midaxon pilvipalvelun avulla yritysostajat hallitsevat koko monimutkaisen ostoprosessin kohteiden löytämisestä aina integraation päätökseen.– Lähes kaikki suuret yritykset sekä 60 % keskisuurista yrityksistä tekevät yrityskauppoja kasvaakseen tai nopeuttaakseen kehitystään. Parhaat ostajat hyödyntävät tarkoitukseen suunniteltuja työkaluja toimiakseen systemaattisemmin ja tehokkaammin sekä välttääkseen riskejä. Midaxon avulla esimerkiksi due diligence -vaiheen voi hoitaa merkittävästi nopeammin ja pienemmin resurssein, mikä johtaa selviin säästöihin sekä parantaa ostajan kykyä reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin, Midaxon toimitusjohtaja Ari Salonen kommentoi.Lisätietoja:Heidi Ahonen, manageri, Finnvera Oyj+358 400 606 122heidi.ahonen(at)finnvera.fiAri Salonen, toimitusjohtaja, Midaxo Oy+1 617 818 0501ari.salonen(at)midaxo.comMidaxo Oy:n pilvipalvelu tukee yritysostajia saumattomasti ostokohteen valinnasta integraatioon. www.midaxo.com ja @Midaxo

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot