Pietarsaarelainen Oy Fluid-Bag Ab on jäänyt kotimaassa varsin tuntemattomaksi toimijaksi pakkausalalla. Asian selittää se, että teollisuuden nestepakkauksiin erikoistuneen yhtiön asiakkaista 97 prosenttia on ulkomailla. Team Finland -verkostoa monipuolisesti hyödyntänyt perheyritys ottaa seuraavan kasvuaskeleensa Yhdysvaltain markkinoilla.

Hallitus esittää Finnvera Oyj:n vientirahoituksen laissa olevien myöntämisvaltuuksien merkittävää korottamista. Esityksellä varmistetaan hallitusohjelman mukaisesti viennin rahoituksen valtuuksien ja ehtojen säilyminen vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolla.Lue aiheesta tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on lisääntynyt viime keväästä ja voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on jo finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Rahoituksen hakeminen kuitenkin takkuaa. Tiedot ilmenevät tuoreesta Pk-barometrista.Jo keväällä näkynyt positiivinen kehityssuunta on jatkunut, sillä pk-yritysten suhdanneodotukset lähitulevaisuudelle ovat huomattavasti aiempaa positiivisemmat. Suunta näkyy myös kasvuhalukkuudessa, sillä nyt jo 11 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 39 prosenttia tavoittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan.Kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun väylänä. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on jo lukumääräisesti saman verran kuin ennen finanssikriisiä.Ulkopuolisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutosta ja hieman aiempaa useammat pk-yritykset suunnittelevat hakevansa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Toisaalta joka kymmenes vastanneista kertoi, että heillä olisi ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tarvetta rahoitukselle, mutta eivät ole hakeneet sitä. Myöskään kansainvälistymisrahoituksen hakuinto ei ole noussut samassa suhteessa kasvuhakuisuuden lisääntymisen kanssa.– Rahoitusta hakeneista noin 80 prosenttia kertoo, ettei rahoituksen ehdoilla tai saatavuudella ollut negatiivista vaikutusta hankkeiden toteutukseen. Kun peräti joka kymmenes jättää rahoituksen hakematta olettaen nimenomaan saatavuuden huonoksi, on meidän entistä selkeämmin tuotava pk-yrityskenttään viestiä siitä, että kannattaviin hankkeisiin rahoitusta kyllä löytyy, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Positiivista signaalia rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta kertoo kuitenkin se, että 46 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät tarpeestaan huolimatta rahoitusta hakeneet, ilmoittavat hankkeensa joka tapauksessa toteutuneen suunnitelmien mukaisena.Vienti- ja investointiodotukset kasvussaPk-yritysbarometriin vastanneiden odotukset viennin suhteen ovat myös positiiviset ja viennin odotetaan kasvavan voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Rahoitusta haetaan nyt hieman aiempaa enemmän investointeihin ja käyttöpääomaa hakevien määrä on laskenut.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2016 barometri perustuu yli 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien sivuilla.Lisätietoja:liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, puh. 029 460 2888tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Isoon-Britanniaan Middlesboroughin kaupungin lähelle nousee maailman suurin pelkkää biomassaa polttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos. Voimalaitoksen kiertoleijupetikattilan sekä savukaasunpuhdistuslaitoksen toimittaa Amec Foster Wheeler Energia Oy.  Finnvera on mukana rahoittamassa hanketta 100 miljoonalla punnalla eli noin 120 miljoonalla eurolla.Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa eli noin 780 miljoonaa euroa.MGT Teesside -voimalaitoksen alustavat rakennustyöt alkavat lähikuukausina. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Polttoaineenaan 299 megawatin voimalaitos käyttää pelkästään puhtaita puupellettejä ja puuhaketta.– Olemme iloisia, että saamme olla mukana tukemassa suomalaisen uusiutuvan energian teknologiavientiä. Suomessa on vahvaa osaamista tämän tyyppisestä uusiutuvan energian teknologiasta, joka yllättävää kyllä, koetaan maailmalla usein vielä uutena, sanoo Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.– Finnveran mukanaolo hankkeessa mahdollisti pitkäaikaisen, 15 vuoden rahoituksen, mikä on keskeistä tämän tyyppisen hankkeen onnistumiselle, hän lisää.Voimalaitoksen kattilalaitoksen toimittavan Amec Foster Wheeler Energia Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Riiali pitää hanketta hyvänä aluevaltauksena keskisessä Euroopassa suurille sähköyhtiöluokan biokattiloille. Lisäksi se toimii esimerkkinä myös pohjoisemmille maille siitä, että fossiilisten polttoaineiden rinnalla myös biomassa soveltuu polttoaineeksi suurille peruskuormalaitoksille. – Finnveran mukaantulo rahoitusratkaisuun antoi vakautta rahoitusneuvotteluille ja helpotti merkittävästi projektrahoitussopimuksen syntyä, Riiali sanoo.Polttoainetta vastuullisesti hoidetuista metsistäBiomassaa polttavan voimalaitoksen polttoaineenhankinnan kestävyys on pyritty varmistamaan käyttämällä FSC Forest Management -sertifioiduilta metsäalueilta hankittua polttoainetta. Polttoaineen FSC-tavaramerkki takaa, että se on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.Englannin valtio maksaa puhtaalla biomassalla tuotetusta sähköstä huomattavasti normaalia korkeampaa sähkönhintaa ja haluaa tukea tällä hallituksen sekä Euroopan Unionin tavoitetta saavuttaa CO2 –päästötavoitteet ja edistää lisäksi tavoitetta vähentää hiilen polttoa suurissakin sähköntuotantoyksiköissä.Lisätietoja:Tuukka Andersén, rahoitusjohtaja, Finnvera, p. 029 460 2688Jaakko Riiali, varatoimitusjohtaja, Amec Foster Wheeler Energia Oy, p. 040 585 1590

Kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevien yritysten pitkään vähentyneet investoinnit näyttävät kääntyneen kasvuun vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tieto perustuu Finnveran alkuvuoden aikana käsittelemiin rahoitushakemuksiin.– Tämä on mielestäni hyvä signaali yritysten investointiluottamuksen parantumisesta. Erityisen merkittäväksi muutoksen tekee se, että investointien kasvu perustuu aineettomiin investointeihin, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen, sekä erilaisiin yritysjärjestelyihin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aineettomien investointien osuus Finnveran rahoittamista kansainvälistyvien yritysten hankkeista on viime vuosina ollut 2–3 % tasolla. Tämän vuoden alkupuoliskolla niiden osuus kuitenkin lähes kaksinkertaistui. Myös yritysjärjestelyihin tarvittavan rahoituksen määrä nousi lähes kaksinkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna.Keitaanniemi korostaa aineettomien investointien tärkeyttä pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämisessä.– Suomen ongelma kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa on ollut suhteellisen pieni yrityskoko, jolloin käytettävissä olevat resurssit ovat myös pieniä. Yrityskoon kasvaessa mahdollisuus panostaa kansainväliseen kasvuun lisääntyy.– Mikään yksittäinen alue tai toimiala ei selitä investointien kasvua, joten kyse lienee yleisen investointiaktiivisuden lisääntymisestä, Keitaanniemi arvioi.Positiivista kehityssuuntaa vahvistavat myös FK:n ja EK:n kyselyt. Investointien lisääntymisestä huolimatta kasvun vaatima käyttöpääoma on edelleen suurin yksittäinen tarve Finnveran rahoitukselle.Linkit:Kasvu > InvestoinnitKasvu > Liiketoiminta ulkomaillaJätä yhteydenottopyyntö

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa aloittanut Mikael Pentikäinen on uuden haasteen edessä. Suomalaisyritykset tarvitsevat lisää kasvua, kilpailua ja kehitystä, sekä rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin.Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että moni yrittäjä tuntuu olevan odottavissa tunnelmissa.– Kentällä selvästi odotetaan, että hallitusohjelmaan kirjatut asiat laitettaisiin toimeen. Etenkin työmarkkinoiden dynamiikkaa ja talouden kilpailua lisäävät uudistukset ovat valtaosin vielä tekemättä.Keskeinen haaste Pentikäisen mukaan on kasvun puuttuminen, johon vaikuttaa esimerkiksi se, että työntekijöiden palkkaaminen saatetaan kokea riskinä.– Avainasemassa ovat työmarkkinoiden ja talouden kilpailun lisääminen, työllistämisen riskien keventäminen ja kannustava verotus. Näillä asioilla voidaan saavuttaa yritysmaailmaan nostetta – lisää asiakkaita, liikevaihtoa ja kasvua, Pentikäinen summaa.Investoinnit ja rahoitus tiukassaToisena haasteena Pentikäinen mainitsee rahoituksen, joka sekin on yhteydessä kasvun puuttumiseen ja nihkeyteen palkata uutta työvoimaa.Rahoitusmarkkinoiden lisääntynyt säätely ja pk-yritysten rahoitusehtojen tiukentuminen ovat Pentikäisen kokemuksen mukaan aiheuttaneet pullonkauloja pk-yritysten rahoitukseen.– Pankkikilpailu on paikoittain Suomessa myös hävinnyt, mikä asettaa yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Kun kilpailu vähenee, hinnat nousevat tai rahoituksen saaminen voi vaikeutua, Pentikäinen toteaa.Rahoituskentältä on onneksi kuulunut myös positiivisia uutisia.– Esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahasto on tervetullut lisä rahoitusmarkkinoita täydentämään. Sitä täytyy rohkeasti markkinoida ja tuoda esille, Pentikäinen mainitsee.Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva rahasto vauhdittaa investointeja kannattaviin hankkeisiin, joista osa saattaa olla korkeampiriskisiä. Suomessa ESIR:in keskeisinä välittäjäorganisaatioina toimivat Finnveran lisäksi Teollisuussijoitus ja Tekes.Digitalisaatio vaikuttaa yrittäjyyden murrokseenInvestointien vähyys on kurittanut koko Eurooppaa, jonka talous painii osittain yhä talouskriisin jälkimainingeissa. Suomen valttikorteiksi kansainvälisessä kilpailussa Pentikäinen mainitsee erinomaisen koulutusjärjestelmän, toimivan oikeusvaltion sekä hyvän infrastruktuurin.Yhteiskunta ja sen myötä yrittäjyys ovat kuitenkin murroksessa. Digitalisaatio muuttaa yritysten prosesseja, markkinointia ja kilpailua, tuoden maailman lähemmäs yrittäjää. Toisaalta se tuo myös lisää kilpailua.– Digitalisaatio muuttaa joka ikistä toimialaa ja yritystä, luoden mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Yhdelläkään yrittäjällä ei ole varaa jäädä digitalisaation kelkasta pois, sillä kilpailija varmasti hyödyntää mahdollisuudet, Pentikäinen sanoo.Hänen mukaansa moni yrittäjä ei ole tarpeeksi kiinnostunut tai paneutunut asiaan, ja tämä tulee jatkossa erottamaan jyvät akanoista.Muita tulevaisuuden trendejä ovat Pentikäisen mukaan yrittäjyyden lisääntyminen, niin nuorten kasvaneen innon, yhteiskunnan murroksen kuin joskus myös pakon vuoksi.– Tosiasia on, että yhä useampi meistä työllistää itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä. Yrittäjyys on joustava vaihtoehto epävarmassa työllisyystilanteessa, ja nuoret ovat tämän jo hyväksyneet, Pentikäinen kertoo.Omistajanvaihdoksia vauhdittamalla kaksi kärpästä yhdellä iskullaVastikään julkaistun tutkimuksen mukaan jopa joka viides 18–24-vuotias suomalaisnuori haluaa tulevaisuudessa työllistää itsensä. Luku on kaksikymmenkertaistunut reilun kymmenen vuoden aikana.– Tämä on suuri mahdollisuus Suomelle. Mitä useampi näistä nuorista onnistuu yrittäjyydessä, sitä parempi asia se on yhteiskunnalle. Tämä on vain ja ainoastaan hyvä uutinen, Pentikäinen iloitsee.Yhtenä ratkaisuna yrittäjäinnostuksen nousuun ja toisaalta kasvaneeseen työttömyyteen on Pentikäisen mukaan yritysten omistajanvaihdokset. Suomessa on lähes 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista monen yrityksen liiketoiminta työpaikkoineen on yrittäjän eläköitymisen jälkeen vaakalaudalla.Pentikäisen mukaan kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan.– Meidän täytyy varmistaa, että yrityksen myyminen tai liiketoiminnan siirtäminen on luontevaa ja helppoa. Olisi tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.Ne yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä, pitäisi tuoda yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneiden ihmisten kanssa.– Tarvitaan erilaisia tilaisuuksia, sivistyksellisiä toimia, keskusteluja ja hyviä esimerkkejä. Tärkeintä on tiedostaa, ettei asia hoidu itsestään, vaan asia vaatii toimia, yhteistyötä ja herättelyä, Pentikäinen muistuttaa.Lue lisää omistajanvaihdosten rahoitusmahdollisuuksista: www.finnvera.fi/omistajanvaihdos.Sanottua”Yksikään suuri yritys ei ole syntynyt suurena – jokainen on aloittanut pienestä. Pitäisi keskittyä siihen, millä tavalla omistajayrittäjän riskiä voidaan pitää hallittavana ja samalla tukea kasvua ja työllisyyttä.”” Liiketoiminnan eteenpäin siirtämisen tulisi olla luontevaa ja helppoa. On tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.””Start-up -buumin lisäksi meidän pitäisi puhua restart-ajattelusta. Miten saadaan haarukoitua yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä ja ohjattua niiden ihmisten tietoisuuteen, joita yritystoiminta kiinnostaa?”