Vientitakuutoiminta

Content Sections

Vientitakuutoiminta

Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukyvyn vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille vähintään samantasoiset järjestelyt vienti- ja projektirahoitusriskien kattamiseksi kuin pääkilpailijamaamme tarjoavat omille yrityksilleen. Asiakkainamme ovat sekä yritykset että kotimaiset ja kansainväliset pankit ja rahoituslaitokset.

Katettavat riskit

Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan kahdeksaan maaluokkaan vientitakuulaitoksissa käytössä olevien menetelmien ja maariskiarvion perusteella. Maaluokan määräytymiseen vaikuttavat arvio maan kyvystä hoitaa ulkoiset velvoitteensa, odotukset maan talouden tulevasta kehityksestä sekä poliittinen vakaus ja lainsäädäntö.

Riskinoton perustana on Finnveran maakohtainen takuupolitiikka, sillä yksittäisten, samassa maaluokassa olevien maiden välillä voi olla huomattaviakin eroja.

Seuraamme maiden taloudellista ja poliittista tilannetta ja sopeutamme maaluokan muutoksien mukaisesti. Jokaisen maan luokitus tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

Section title

Poliittiset riskit

Text

Poliittiset riskit liittyvät ulkomaisen ostajan tai luotonsaajan maahan tai johonkin kolmanteen maahan, josta voi aiheutua luottotappioita viejälle, investoijalle tai rahoittajalle.

Tavallisimmat poliittiset riskit ovat luottovaluutan siirron rajoitukset, velkojen vakauttaminen ja sota tai kapina. Suvereeni riski on kyseessä, kun luotonsaajana tai takaajana on viennin kohdemaan keskuspankki, valtiovarainministeriö tai muu viranomainen, joka edustaa suoraa valtion riskiä.

Pelkkää poliittista riskiä katettaessa ei kateta ostajan, luotonsaajan tai takaajan aiheuttamia kaupallisia riskejä.

Poliittista riskiä arvioidaan seuraamalla jatkuvasti poliittisen riskin maiden luottokelpoisuutta (ks.maapolitiikka). Poliittisia riskejä arvioidaan seuraavin maan taloudelliseen tilanteeseen liittyvin kriteerein:

Accordions

Section title

Kaupalliset riskit

Text

Vientitakuutoiminnan kaupallisen riskin kohteet ovat ulkomaisia, yleensä OECD-alueen ulkopuolella sijaitsevia pankkeja, yrityksiä tai projektiyhtiöitä, joista aiheutuvia riskejä katetaan Finnveran myöntämien kaupallisten riskien vientitakuilla.

Tyypillisimpiä kaupallisia riskejä ovat konkurssi, muu maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus. Luotonsaaja/yritys- tai ostajariski pääsääntöisesti aina analysoidaan ennen takuun myöntämistä, myös silloin kun pankki on luoton takaajana. Hankkeesta suoritettavan riskinanalyysin laajuus suhteutetaan aina kaupan kokoon ja arvioituun riskimäärään.

Takuuhakemuksen kaupallisen riskin arvioon vaikuttavia keskeisiä asioita ovat:

  • kaupan kohde/hanke
  • toimiala
  • liiketoiminta ja sen kannattavuus
  • rahoitusrakenne
  • riskinjako/katteet
  • vakuudet
  • ympäristövaikutukset
  • kohdemaa
  • toimintaympäristö
  • hinnoittelu
  • muut mahdolliset näkökohdat

Finnvera voi muuttaa takuupolitiikkaansa tai kaupallisten riskien hinnoittelua olosuhteiden tätä edellyttäessä.

Lisätietoa kaupallisista riskeistä

  • Yritys- ja ostajariski
  • Projektiriski
  • Pankkiriski
Accordions

Section title

Maapolitiikka

Text

Maapolitiikka ja maaluokitus luovat puitteet vientiriskien kattamiselle. Finnvera arvioi jatkuvasti poliittisen riskin maiden luottokelpoisuutta.

Maapolitiikka kertoo

  • Finnveran riskinoton kyseisessä maassa
  • vaadittavat vastavakuudet tai edellytettävät maksuehdot
  • hyväksyttävän maksimiriskiajan

Finnvera jakaa maat kahdeksaan maaluokkaan. Tietyn kohdemaan lyhyen ja keskipitkän/pitkän maksuajan riskit voidaan luokitella eri maaluokkiin.

Accordions

Kansainvälinen sääntely ja yhteistyö

Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia, joiden avulla pyritään hillitsemään vientiluottoehdoilla käytävää kilpailua. Näiden pelisääntöjen noudattaminen ja kehittäminen edellyttää Finnveralta tiivistä kansainvälistä yhteistyötä.

Valtioiden välinen yhteistyö tapahtuu OECD:n ja Euroopan unionin puitteissa. OECD-vientiluottosopimus on tärkein vientiluottotoimintaa sääntelevä kansainvälinen sopimus. EU puolestaan pyrkii luomaan kaikille jäsenmaidensa viejille tasaveroisen kilpailuaseman.

Bernin Unioni on takuulaitosten yhteistyöjärjestö, joka tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden laajaan tietojenvaihtoon ja edistää vienti- ja investointitakuutoiminnan terveitä periaatteita.

Section title

OECD

Text

OECD (Organization for Economic Cooperation and Development, suom. taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) on kehittyneiden markkinatalousmaiden yhteistyöjärjestö, jonka päämaja on Pariisissa.

Järjestöön kuuluu tällä hetkellä 30 jäsenmaata. OECD edistää kestävää taloudellista kasvua ja työllisyyttä.

Accordions

Euroopan Unioni

EU:n keskipitkän ja pitkän maksuajan takuutoiminnan harmonisointiin tähtäävä direktiivi astui voimaan kesäkuussa 1998. Direktiivin tavoitteena on taata vientitakuiden käyttäjille kaikissa jäsenmaissa samanveroiset vientitakuuehdot ja sitä kautta yhtäläiset mahdollisuudet kilpailla vientituotteen eikä siihen liittyvien rahoitusehtojen avulla. Direktiivi käsittää takuuehtoja, takuumaksuja, maapolitiikkaa ja ilmoitusmenettelyä koskevia sääntöjä. Takuumaksujen ja maapolitiikan suhteen direktiivi myötäilee OECD-takuumaksusopimusta.

Vuoden 2013 alusta tuli voimaan päivitetty EU:n kilpailulainsäädäntöön perustuva, lyhyen maksuajan (riskiaika alle 2 vuotta) vientitakuutoimintaa koskeva tiedonanto, jota edeltävä versio on ollut voimassa jo vuodesta 1997 saakka. Tiedonanto kieltää julkisia vientitakuulaitoksia takaamasta ns. markkinakelpoisia riskejä, eli sellaisia riskejä, joita yksityiset vakuutusyhtiöt ovat valmiita takaamaan. Tiedonannon mukaan Finnvera ei tavallisessa markkinatilanteessa voi myöntää alle 2 vuoden riskiajan takuita (valmistusaika + luoton takaisinmaksuaika) seuraaviin maihin:

  • Alankomaat, Australia, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari, USA, Uusi Seelanti, Viro

Koronapandemian vuoksi EU-komissio otti käyttöön laajan toimenpidepaketin, jonka yksi osa on tiedonanto lyhytaikaisesta luottovakuutuksesta. Tiedonannon mukaan yllä luetellut maat ovat väliaikaisesti julistettu ei-markkinakelpoisiksi vuoden 2020 loppuun asti. Näin EU-jäsenmaiden vientitakuulaitokset voivat osaltaan lieventää koronakriisin vaikutuksia luottovakuutuskentällä.
Lue lisää vientisaatavatakuusta

Alle kahden vuoden riskiajan kauppojen EU-sääntely näihin niin sanottuihin markkinariskimaihin koskee vain perinteistä luottovakuuttamista ostajariskien kattamiseksi, ei pankkiriskien takaamista. Jos maksutapana on remburssi ja käytetään remburssitakuuta tai muuta takuuta, jossa riskinkohteena on pankki, voi Finnvera riskinjakoperiaatteella harkita takuun myöntämistä kyseisiin maihin.

EU-komission lyhyen maksuajan vientitakuutoimintaa koskeva tiedonanto

Bernin Unioni

Finnvera on Bernin Unionin (International Union of Credit and Investment Insurers) jäsen. Bernin unioni on vientiluottoriskien ja investointeihin liittyvien poliittisten riskien vakuuttajien kansainvälinen yhteistyöjärjestö, johon kuuluu yli 50 jäsentä yli 40:stä maasta eri puolilta maapalloa.

BU:n tavoitteena on kehittää vienti- ja investointitakuutoimintaa lähinnä laajan ammatillisen tietojenvaihdon avulla.

BU:n jäsenet ovat sitoutuneen yhteisiin toimintaa ohjaaviin periaatteisiin (Guiding Principles). Bernin unionin toimintaan ja toimintaperiaatteisiin voi tutustua järjestön kotisivuilla.

www.berneunion.org.uk

Yhteistyösopimukset

Takuulaitosten välinen yhteistyö korostuu hankkeissa, joissa vientiyrityksillä on tuotantoa eri maissa ja vientiprojekteihin sisältyy toimituksia eri maiden viejiltä. Finnvera on solminut yhteistyösopimuksia useiden takuulaitosten sekä pankkien kanssa.

Sopimukset luovat puitteet yhteistyölle eri hankkeissa, mutta eivät ole yhteistyön edellytys - Finnvera voi olla mukana yhteishankkeissa, vaikka kahdenkeskistä puitesopimusta ei olisikaan solmittu.

Yksinkertaisin tapa osallistua hankkeisiin, joihin tulee vientitoimituksia eri maista, on sisällyttää muiden maiden toimitukset Finnveran myöntämään takuuseen.

Yhteistakuu- ja jälleenvakuutusjärjestelyt

Yhteistakuu- ja jälleenvakuutusjärjestelyt ovat käytännöllisiä erityisesti, kun on kyse suurehkoista hankkeista tai riskialttiista markkinoista. Yhteistakuussa kunkin viejämaan takuulaitos kattaa oman kansallisen osuutensa ja yhteistyö on lähinnä hankkeeseen liittyvää tietojenvaihtoa. Jälleenvakuutuksessa yleensä sen maan takuulaitos, jonka vientiosuus hankkeesta on suurin, toimii päävakuuttajana. Päävakuuttaja tekee koko hanketta koskevan takuusopimuksen ja solmii alihankkijamaan takuulaitoksen kanssa jälleenvakuutussopimuksen. Tässä järjestelyssä alihankkijamaan takuulaitos yleensä pääosin hyväksyy päävakuuttajan takuuehdot.

Finnveralla on seuraavien organisaatioiden kanssa yhteistyö- tai jälleenvakuutussopimus:

Suomalainen intressi

Vientitakuu- ja vienninrahoitustoiminnassa suomalainen intressi toteutuu suoraan, kun vientihankkeen kotimaisuusaste (=ostot ja kustannukset Suomesta sekä kaupan kate) on merkittävä eli yli 27 % vientihankkeen arvosta (mukaan lukien paikalliskustannukset) tai 33 % vientiluoton määrästä. Tämä pätee, kun vientiluoton takaisinmaksuaika on yli 2 vuotta.

Mikäli kauppakohtainen kotimaisuusastevaatimus ei täyty yksittäistä vientikauppaa tarkasteltaessa, viejän on annettava lisäselvitys kotimaisen intressin toteutumisesta muutoin. Kotimainen intressi voi toteutua muun muassa seuraavasti:

  • Viejäyhtiön edellisen vuoden aikana toteutuneiden vientikauppojen yhteenlaskettu kotimaisuusaste tai yrityksen tuotteiden keskimääräinen kotimaisuusaste on 27 % tai enemmän.
  • Viejä on kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä pk-yritys.
  • Kyseessä on uuden tuotteen markkinoille tuonti ja sen viennin edistäminen.
  • Vientikaupan suunnittelu, projektinjohto tai yrityksen omistamat patentti- tai teollisuusoikeudet ovat Suomessa.
  • Vientikauppaan liittyy runsaasti toimituksia EU-alueelta tai toimitukset tapahtuvat useasta maasta, eikä päätoimittajaa ole.
  • Tytäryhtiöllä ei ole mahdollisuutta saada vientitakuuta sijaintimaan vientitakuulaitokselta.
  • Hankkeessa toteutuu riskinjako.
  • Yksittäisen, alhaisemman kotimaisuusasteen vientikaupan toteutuminen voi mahdollistaa korkeamman kotimaisuusasteen jatkokaupat (asiakassuhde).
  • Viejäyhtiön toiminta kokonaisuutena hyödyttää merkittävällä tavalla taloudellista kehitystä Suomessa.

Politiikka hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi

Finnvera ottaa viennin rahoitustoiminnassaan huomioon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset osana rahoittamiensa hankkeiden kokonaisriskiarviota.

Finnveran rahoitustoiminnan ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallinnan politiikka päivitettiin vuonna 2019. Tutustu uudistettuun politiikkaamme (PDF).  

Sen mukaiset toimintaohjeet tullaan tekemään vuoden 2020 aikana, ja nettisivumme päivitetään uuden politikan ja toimintaohjeiden mukaisiksi. 

Periaatteet

Seuraavat periaatteet ohjaavat Finnveran viennin rahoitustoimintaa ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa:

  • Ympäristövaikutukset osana hankkeen kokonaisriskinarviointia
    Vientitakuuta myönnettäessä ja vientitakuun ehtoja vahvistettaessa otetaan huomioon mm. taattavan hankkeen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset osana hankkeen kokonaisriskinarviointia.
  • Vientitakuulaitosten yhteistyö ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa
    Finnvera osallistuu aktiivisesti vientitakuulaitosten (Export Credit Agency, ECA) väliseen keskusteluun ja työryhmiin yhteisistä lähestymistavoista ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa.
    Finnvera tukee kansainvälistä kehitystä luoda vientitakuulaitoksille yhteiset pelisäännöt, jotta eri maiden viejille voidaan tältä osin luoda yhtäläiset kilpailumahdollisuudet.
    Finnvera noudattaa taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) hyväksymää sopimusta ympäristö- ja sosiaalisia asioita sekä julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevista yhteisistä lähestymistavoista, Recommendation of the Council on Common Approaches for Officially Supported Export Credits and Environmental and Social Due Diligence.
  • Muut kansainväliset sopimukset ja kehikot 
    OECD:n työn perustana ovat myös seuraavat kansainväliset sopimukset ja kehikot: YK:n ohjeistus ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamisesta, ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja –oikeuksista, YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus sekä OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille.
  • Jatkuva parantaminen
    Finnveran politiikkaa hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi kehitetään jatkuvasti. Kansainväliset kilpailutekijät, viennin rahoitukseen liittyvien ympäristö- ja sosiaalisten asioiden kehitys ja omat kokemukset otetaan suunnittelussa huomioon.
    Finnvera kouluttaa henkilöstöään tunnistamaan ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia ja arvioimaan niihin liittyviä riskejä. Alan tietoa ja hankekohtaisia oppeja jaetaan asiantuntijoiden kesken Finnveran sisällä.
Accordions

Soveltamisala

OECD-sopimuksen mukaisesti tämä politiikka koskee kaikkia Finnveran viennin rahoitustuotteita, joihin liittyvän luoton takaisinmaksuaika on kaksi vuotta tai yli kaksi vuotta.

Tämän politiikan ulkopuolelle jäävät suuryritykset-yksikön käsittelemät  ympäristötakaukset, Finnvera-takaukset, rahoitus- ja vastatakuut sekä takuut, jotka koskevat sotilasteknologiaa tai jalostamattomia maataloustuotteita.

Takuut ja takaukset, jotka liittyvät telakoihin ja varustamoihin, jotka toimivat EU-lainsäädännön tai sitä vastaavan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti, arvioidaan Finnverassa tarvittaessa. Tehdyt arviot, selvitykset ja esimerkiksi mahdolliset ympäristöluvat tulee kuitenkin toimittaa tarvittaessa Finnveran käyttöön.

Raaka-ainetakuut kuuluvat politiikan piiriin. Raaka-ainetakuita myönnetään valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain nojalla. Raaka-ainetakuiden osalta ympäristö- ja sosiaaliset asiat selvitetään hankekohtaisesti.

Jälleenvakuutustilanteessa, mikäli Finnvera antaa jälleenvakuutuksen päävakuuttajalle, voidaan Finnveran hankearvio tehdä muun vientitakuulaitoksen, rahoitukseen osallistuvan merkittävän monikansallisen rahoituslaitoksen tai päävakuuttajan arvioinnin pohjalta. Edellytyksenä on, että kyseinen arvio on riittävän kattava.

Finnveran hankearviointi kohdistuu pääsääntöisesti koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus myönnettäisiin vain hankkeen osalle tai yksittäiselle laitetoimitukselle, joka liittyy johonkin hankkeeseen.

Luottoriskitakuista, joita haetaan valmistusaikaisille riskeille, selvitetään hankekohtaisesti tietohaulla mahdollisia ympäristö- ja sosiaalisia riskejä. Tarvittaessa pyydetään viennin rahoituksen hakijalta lisätietoja.

Ulkoasiainministeriön myöntämiin korkotukiluottoihin liittyy aina Finnveran vientitakuu, mutta niiden osalta hankkeen ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tarkastelusta kustannuksineen vastaa ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen osasto. Ulkoasiainministeriö määrittelee vaadittavan arvioinnin kohteen ja laajuuden.

Section title

Ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiprosessi

Text

Hankeseulonta, luokittelu ja hankearviointi

Seulonnan tarkoituksena on tunnistaa Finnveran hankearvioinnin piiriin kuuluvat hakemukset. Hakemus arvioidaan, jos siihen liittyy hanke. Hankkeiden seulonnassa ja luokittelussa tunnistetaan mahdollisten kielteisten ja myönteisten ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten taso, joiden mukaan määritellään hankkeelle tarkoituksenmukainen arvioinnin laajuus ja hankeluokka.

Accordions

Tietojen julkaisu

Finnvera rohkaisee viennin rahoituksen hakijoita ja hankkeiden toteuttajia julkaisemaan mahdollisuuksiensa mukaan tietoja hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista ja niiden seurannasta.

A-hankeluokan hankkeissa viennin rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on ympäristö- ja sosiaalisten tietojen julkaiseminen 30 päivää ennen kuin Finnvera allekirjoittaa viennin rahoitussopimuksen. Julkaisulle pyydetään asianosaisten tahojen suostumukset.

A-luokan hankkeissa kansainvälinen ESIA-käytäntö edellyttää lähtökohtaisesti ympäristö- ja sosiaalisten tietojen julkaisua paikallisesti. Finnveran www-sivuilla julkaistaan linkki www-osoitteeseen, josta ESIA-raportti tai sen tiivistelmä on saatavilla. Julkaistavien tietojen laajuus vaihtelee riippuen hankkeesta. Voidaan myös sopia muu tapa, jolla tiedot julkaistaan.

Lisäksi sivuillamme julkaistaan hankkeesta seuraavat perustiedot:

  • hankkeen nimi ja sijainti,
  • hankkeen kuvaus, ja
  • hankeluokka (A).

Sidosryhmien antama palaute kootaan ja sen sisältöä voidaan huomioida siinä tapauksessa, että palaute tuo esiin jonkin oleellisen uuden näkökohdan hankkeesta. Tarvittaessa voidaan sopia, että mahdolliset sidosryhmien esittämät kysymykset ohjataan esim. viennin rahoituksen hakijalle.

Finnvera julkaisee lisäksi OECD:n sopimuksen mukaisesti vähintään vuosittain tietoja niistä A- ja B-luokkien hankkeista, joihin se on vuoden aikana sitoutunut. A-luokan hankkeista julkaistavat tiedot ovat samat kuin yllä mainitussa ennakkojulkaisutapauksessa täydennettynä tarkemmilla tiedoilla viennin rahoituksesta. B-luokan hankkeiden keskeisistä ympäristö- ja sosiaalisista näkökohdista tehdään lyhyt yhteenveto. Julkaisu kattaa lisäksi tiedot arvioinnin taustamateriaalista ja käytetyistä kansainvälisistä standardeista sekä vientitakuulaitoksen yhteyshenkilön nimen. Sekä A- että B-hankkeiden osalta pyydetään julkaisulupa asianosaisilta tahoilta.

Julkaisuvaatimuksesta voidaan luopua poikkeuksellisista syistä (kts. OECD:n sopimus).

Accordions

A-hankeluokan hankkeet

OECD:n hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia koskevan sopimuksen mukaan Finnveran tulee julkaista ympäristö- ja/tai sosiaalisia tietoja hankkeista, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia (ns. A-hankeluokan hankkeet). Tiedot on julkaistava tarjousvaiheessa, vähintään 30 kalenteripäivää ennen kuin Finnvera allekirjoittaa viennin rahoitussopimuksen. Sopimuksen tultua voimaan hankkeen tiedot siirretään rahoitusosapuolten suostumuksella Taatut kaupat -sivulle.

A-hankeluokan hankkeet:

Hankkeen nimi: LD Celulose Dissolving Pulp Mill
Hankekuvaus: Hankkeessa rakennetaan liukosellua valmistava tehdas
Hankkeen sijainti: Minas Gerais, Brazil
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 10.12.2019
Ympäristö- ja sosiaalisen tiedon lähde: amadeus (ZIPX)

Hankkeen nimi: PLN Riau voimalaitos
Hankekuvaus: kaasuvoimalaitoksen rakentaminen
Hankkeen sijainti: Balai Pungut-kylä, Riau provinssi, Sumatra, Indonesia
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 28.10.2019
Ympäristö- ja sosiaalisen tiedon lähde: EIA 160 MW to 360 MW (ZIPX)

Hankkeen nimi: Puma 2, Klabin S.A.
Hankekuvaus: Hankkeessa laajennetaan olemassa olevaa sellu- ja paperitehdasta.
Hankkeen sijainti: Brasilia, Paraná-osavaltio, Ortiguiera
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 19.8.2019
Ympäristö- ja sosiaalisen tiedon lähde:
Relatorio Ambiental Preliminar Puma II (PDF)

Hankkeen nimi: JK Paper, Mill Expansion Plan (MEP)
Hankekuvaus: Hankkeessa laajennetaan ja modernisoidaan olemassa olevaa sellu- ja kartonkitehdasta.
Hankkeen sijainti: Intia, Guajarat, Songadh
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 16.8.2019
Ympäristö- ja sosiaalisen tiedon lähde:
EXECUTIVE SUMMARY (PDF, 123 kt)

Hankkeen nimi: LNG to Power and Ahuachapán-Acajutla Transmission Line
Hankekuvaus: Hankkeessa rakennetaan kaasuvoimalaitos, laivoilla tuotavan nestekaasun (LNG) vastaanottoterminaali, kaasuputki voimalaitokselle sekä voimalinja voimalaitokselta eteenpäin.
Hankkeen sijainti: Acajutla, El Salvador
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 25.10.2018
Ympäristö- ja sosiaalisen tiedon lähde:
01_EIA T-Line Vol. I and II - Feb 2017.pdf (PDF, 74 Mb)
01_ESIA Tome I to V DEC 2016.pdf (PDF, 870 Mb)

Hankkeen nimi: Shanying Huazhong, paperitehdasprojekti
Hankekuvaus: Teollisen pakkauspaperitehtaan, hiilivoimalan, kiinteän jätteen polttovoimalaitoksen ja muiden komponenttien rakentaminen
Hankkeen sijainti: Gong’an kunta, Jingzhoun kaupunki, Hubein provinssi, Kiina
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 14.9.2018
Ympäristö- ja sosiaalisen tiedon lähdeYmpäristövaikutusraportti (PDF)

Hankkeen nimi: Eti Bakirin kuparikaivoshanke Adiyamanissa
Hankekuvaus: Toimitukset kuparimalmin rikastuslaitokselle
Hankkeen sijainti: Adiyaman, Turkki
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 28.3.2018
Ympäristö- ja sosiaalisen tiedon lähdeYmpäristövaikutusraportti (PDF, 230 Mb)

Ostajan maa: Australia
Vientikauppa/Hanke: kontinkäsittelylaitteita
Hankeluokka: A
Tiedot julkaistu: 19.8.2015
Ympäristötiedot A-ympäristöluokan hankkeesta:
http://portcapacity.portofmelbourne.com/pages/home.asp