Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2023

Finnvera-konserni, pörssitiedote 9.11.2023

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2023 

Finnveran rahoituksen volyymit edelleen korkealla, kotimaan riskitaso kasvussa – konsernin tulos 172 miljoonaa euroa 

Finnvera-konserni, yhteenveto 1–9/2023 (vs. 1–9/2022 tai 31.12.2022) 

• Tulos 172 Me (-19) – Risteilyvarustamoiden tappiovarauksia purettiin toisella vuosineljänneksellä 150 miljoonalla eurolla, mikä vaikutti katsauskauden voitolliseen tulokseen. Kolmannella vuosineljänneksellä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset pidettiin ennallaan.
• Tulokset segmenteittäin: emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap -liiketoiminta 34 Me (16) ja suuryritykset-liiketoiminta 114 Me (-64). Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 24 Me (29).
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kotimaan toiminnan tulos 29 Me (38). Emoyhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tulos 119 Me (-79). 
• Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuut 26,3 Mrd. e (26,6) pienenivät 1 %.
• Tase 12,6 Mrd. e (12,6) pieneni 1 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 17,1 Mrd. e (16,6) kasvoivat 3 %.
• Vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi yhteensä 1,6 Mrd. e (1,4) kasvoivat 12 %. 
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,4 Mrd. e (1,5) pienenivät 7 %.
• Omavaraisuus parani 1,4 %-yksikköä 8,6 %:iin (7,2).
• Kulu-tuotto-suhde parani 0,6 %-yksikköä 18,5 %:iin (19,1).
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli 64 (73) eli 9 pistettä edellisen vuoden vastaavaa jaksoa alemmalla tasolla.

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Taloudellisen tilanteen epävarmuus ja Suomen vajoaminen taantumaan näkyivät erityisesti kotimaan rahoituksen riski-indikaattorien kasvuna. Yritysten riskiluokitukset ovat heikentyneet, maksuvaikeudet lisääntyneet ja yrityssaneerausten sekä konkurssien määrät kasvaneet vuoden kolmannella neljänneksellä. Finnveran kannalta muutos ei vielä ole euromääräisesti dramaattinen, mutta Suomen talouden kannalta signaali on huolestuttava.

Finnvera myönsi tammi–syyskuussa kotimaan lainoja ja takauksia edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän, yhteensä 0,9 miljardia euroa (0,7). Rahoituksesta valtaosa kohdistui strategian mukaisesti kasvuyrityksille, innovatiivisille yrityksille sekä vientiyrityksille ja kansainvälistymällä kasvua hakeville yrityksille. On kuitenkin mahdollista, että tulevaisuuteen suuntautuva toimeliaisuus ja rahoituskysyntä tulevat alenemaan, kun etenkin valmistavan teollisuuden asiakasyritykset purkavat koronapandemiaa seuranneen komponenttipulan aikana täyttämiään varastoja ja lykkäävät ostoja. Finnveran asiakkaana olevien pienten aloittavien yritysten määrä on laskenut selvästi.

Finnvera myönsi tammi–syyskuussa vientitakuita ja erityistakauksia 3,8 miljardia euroa (3,6). Viennin rahoituksen vastuiden kannalta suurimman toimialan, risteilyalusliiketoiminnan näkymät ovat parantuneet, ja suurimpien risteilyvarustamoiden asiakasmäärät ja kannattavuus ovat palautuneet lähelle vuoden 2019 tasoa. Finnveran vienninrahoituksen vastuukannan toiseksi suurimmaksi toimialaksi on noussut telesektori 18 prosentin osuudella.

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 172 miljoonaa euroa (-19). Sekä emoyhtiön pk- ja midcap -liiketoiminta että suuryritykset-liiketoiminta kuten myös tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy tekivät positiivisen tuloksen. Pidimme vienninrahoituksen luottotappiovaraukset ennallaan vuoden kolmannella neljänneksellä. Finnveran Venäjä-vastuut olivat syyskuun 2023 lopussa 311 miljoonaa euroa. Toisella vuosineljänneksellä purimme osan koronapandemian vuoksi vuonna 2020 tehdyistä luottotappiovarauksista, joista suurin osa kohdistui risteilyvarustamoihin. 

Finnveran hallitus hyväksyi elokuussa yhtiön päivitetyn strategian, jossa perustehtävien, viennin edistämisen ja kotimaan rahoituksen monipuolistamisen ohella täsmennettiin Finnveran tulevia ilmastotavoitteita. Kuluneen vuoden aikana talouden positiivisena ajurina ovat olleet kasvavat investoinnit puhtaaseen siirtymään. Kesäkuussa käyttöön ottamiemme ilmasto- ja ympäristölainan sekä digitalisaatio- ja innovaatiolainan kysyntä on ollut vilkasta. Yhteistyössä Euroopan investointirahaston kanssa toteutettuja, InvestEU-ohjelman mahdollistamia vakuudettomia lainoja myönnettiin syyskuun loppuun mennessä 15 miljoonaa euroa.

Suomen hallitusohjelmaan kirjatun Finnveraa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelu on käynnistynyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Tavoitteena on yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja parantaa viennin rahoituksen kilpailukykyä suhteessa muihin maihin.

Viennin merkitys Suomen taloudelle on suuri, ja vientitakuut turvaavat vientiä etenkin globaalin epävarmuuden aikana. Lähi-idässä puhjenneen kriisin vaikutukset maailmantalouteen tullaan näkemään myöhemmin.”

Finnvera-konserni 

Myönnetty rahoitus 1–9/2023 (vs. 1–9/2022)

• Myönnetyt kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 920 Me (664), muutos 39 %.
• Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakaukset: 3,8 Mrd. e (3,6), muutos 3 %.
• Myönnetyt vientiluotot: 33 Me (891), muutos -96 %.
  • Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
  • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

Vastuukanta 30.9.2023 (vs. 31.12.2022)

• Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,8 Mrd. e (2,7), muutos 3 %.
• Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakaukset: 23,6 Mrd. e (23,9), muutos -2 %.
  • Nostetut vastuut 13,8 Mrd. e (14,1), muutos -3 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 6,5 Mrd. e (6,6).
  • Nostamattomat vastuut 6,6 Mrd. e (7,9) ja sitovat tarjoukset 3,2 Mrd. e (1,9) eli yhteensä 9,8 Mrd. e (9,8), muutos 0 %. Tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut yhteensä 5,3 Mrd. e (6,1).
• Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 6,5 Mrd. e (7,5), muutos -14 %.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2023 tulos oli 172 miljoonaa euroa (-19). Konsernin tuloksesta 24 miljoonaa euroa kertyi heinä–syyskuussa ja 148 miljoonaa euroa alkuvuoden aikana tammi–kesäkuussa. Risteilyvarustamoiden tappiovarauksia purettiin toisella vuosineljänneksellä 150 miljoonalla eurolla, mikä vaikutti myös tammi–syyskuun voitolliseen tulokseen. Kolmannella vuosineljänneksellä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset pidettiin ennallaan. Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat vuoden 2023 aikana parantuneet ja toimialan vastuut pienentyneet, mutta luottoriski on kuitenkin yhä korkealla. Riskiä on osaltaan lisännyt markkinakorkojen nousu, ja tappiovaraukset toimialasta ovat kokonaismääränä edelleen merkittävät. Venäjä-vastuut olivat syyskuun lopussa 311 miljoonaa euroa (422). Venäjä-vastuiden luottoriskin ja tappiovaraustarpeen ei arvioida muuttuneen.

Finnvera-konsernin toteutuneiden luottotappioiden määrä oli katsauskaudella yhteensä 106 miljoonaa euroa (6). Tappiovaraukset pienenivät yhteensä 107 miljoonaa euroa, kun ne kasvoivat vertailukaudella 216 miljoonaa euroa. Toteutuneet luottotappiot ja tappiovarausten muutos oli nettomääräisesti yhteensä miljoona euroa positiivinen, kun vertailukaudella vastaava erä oli 222 miljoonaa euroa negatiivinen.

Konsernin korkokate oli katsauskaudella 82 miljoonaa euroa (50) ja nettopalkkiotuotot 137 miljoonaa euroa (155). Korkokatetta paransi edellisen vuoden vastaavasta jaksosta erityisesti markkinakorkojen nousu. Nettopalkkiotuottoja kertyi edellisvuotta vähemmän, mikä johtui vertailukaudella tehdyistä rahoitussopimusten uudelleenjärjestelyistä ja vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen myötä tuloutetuista takuumaksuista.

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat syyskuun lopussa katsauskauden tuloksen jälkeen yhteensä 1 415 miljoonaa euroa (1 261). Puskurivarat muodostuivat seuraavasti ja ne kattavat myös vientiluottojen luottoriskin: kotimaan toiminnan rahasto 404 miljoonaa euroa (375) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 011 miljoonaa euroa (886). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat ovat kertyneet Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta ja joka kattaa valtiontakuurahastolain mukaisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä.

Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli syyskuun lopussa 195 miljoonaa euroa (171).

Rahoituksen riskiasema

Kotimaan rahoituksen nostettujen lainojen ja takausten vastuukanta oli syyskuun lopussa 2 544 miljoonaa euroa (2 335), ja se nousi edellisen vuoden lopusta 209 miljoonaa euroa. 

Kotimaan rahoituksen luottosalkun laatuun on jossain määrin vaikuttanut yleinen talouden heikkeneminen, mutta toistaiseksi merkittäviltä luottotappioilta on vältytty. Yksittäisiin asiakkaisiin liittyvät riskit ovat pysyneet kohtuullisella tasolla, vaikkakin rästien euromäärässä on havaittavissa lievää kasvua vuodenvaihteeseen verrattuna. Vastuista noin 70 prosenttia sijoittuu luottoriskiltään keskimääräisiin riskiluokkiin B- – BB+. 

Vientitakuu- ja erityistakausvastuut olivat syyskuun lopussa 23 563 miljoonaa euroa (23 928). Voimassa olevien vientitakuiden ja erityistakausten 20 405 miljoonan euron (22 031) ja sitovien tarjousten 3 158 miljoonan euron (1 897) määrästä noin 75 prosenttia oli EU- ja OECD-maista. Vastuista 33 prosenttia oli investointitasoa olevassa BBB- tai sitä paremmissa riskiluokissa.

Vientitakuusalkun riskijakaumassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2022 loppuun nähden. Suurimmat riskit liittyvät edelleen alus- ja telakkasektoriin sekä Venäjän-vastuisiin.

Tulosnäkymät vuodelle 2023

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet vuoden 2023 aikana, ja Finnvera-konsernin vastuut risteilytoimialasta samoin kuin Venäjä-vastuut ovat pienentyneet. Vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla. Riskit kohdistuvat erityisesti risteilyvarustamoihin ja Venäjä-vastuisiin, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2023 tuloskehitykseen. Katsauksen H1/2023 mukaisesti konsernin vuoden 2023 tuloksen kannalta ratkaisevaa ovat toteutuvat luottotappiot ja muutokset tappiovarausten määrässä. 

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–syyskuun 2023 johdon osavuotisesta selvityksestä ja sisältää sen olennaiset tiedot. Johdon osavuotinen selvitys on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2023 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit