Content Section
Tiedotteet

Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2022

""
Published date

Finnvera-konserni, pörssitiedote, 18.8.2022

Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2022

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti alkuvuonna Finnveran rahoitukseen ja luottotappioriskin kasvuun – konsernin tulos 29 miljoonaa euroa tappiollinen

Finnvera-konserni, yhteenveto H1/2022 (vs. H1/2021 tai 31.12.2021)

  • Tulos -29 miljoonaa euroa (65) – Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriski ja tappiovaraukset kasvoivat alkuvuonna 210 miljoonaa euroa – perusteita vuonna 2020 koronapandemian seurauksena tehtyjen tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut. 
  • Tulokset segmenteittäin: emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos 11 (11), suuryritykset-liiketoiminnan tulos -65 miljoonaa euroa (35) ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vaikutus konsernitulokseen 25 miljoonaa euroa (19).
  • Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulos -79 miljoonaa euroa (38).
  • Tase 12,8 miljardia euroa (12,2) – muutos 5 prosenttia, mihin vaikutti merkittävimmin lyhytaikainen varainhankinta.
  • Taseen ulkopuoliset sitoumukset 15,7 miljardia euroa (15,9) – muutos -2 prosenttia, mihin vaikutti merkittävimmin kotimaan takauskannan ja sitovien vientiluottojen rahoituslupausten pieneneminen.
  • Emoyhtiö Finnvera Oyj:n kokonaisvastuiden määrä pieneni 25,1 miljardiin euroon (25,6).
  • Vapaan oman pääoman ja valtiontakuurahaston vapaiden varojen määrä eli puskurivarat yhteensä pienenivät 1,3 miljardiin euroon (1,4).
  • Omavaraisuus laski 0,6 prosenttiyksikköä 6,5 prosenttiin (7,1).
  • Taseen odotettavissa olevat luottotappiot kasvoivat Venäjän tappiovarausten kasvun vaikutuksesta 1,6 miljardiin euroon (1,4).
  • Kulu-tuotto-suhde parani 7,8 prosenttiyksikköä 18,8 prosenttiin (26,6).
  • Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi 81 (70) – keskiarvoa nosti paikalliset pienyritykset- ja suuryritykset-segmenttien NPS-indeksien parantuminen.

Finnvera-konserni, H1/2022

Tulos

H1/2022

-29 Me

H1/2021: 65 Me

Taseen loppusumma

30.6.2022

12,8 Mrd. e

31.12.2021: 12,2 Mrd. e
muutos 5 %

Kokonaisvastuut, emoyhtiön

kotimaan toiminta sekä

vientitakuu- ja erityistakaustoiminta

30.6.2022

25,1 Mrd. e

31.12.2021: 25,6 Mrd. e

muutos -2 %

Vapaa oma pääoma ja

valtiontakuurahasto

H1/2022 tuloksen jälkeen

30.6.2022

1,3 Mrd. e

31.12.2021: 1,4 Mrd. e

muutos -7 %

Kulu-tuotto-suhde H1/2022

18,8 %

H1/2021: 26,6 %

muutos -7,8 %-yks.

Omavaraisuus 30.6.2022

6,5 %

31.12.2021: 7,1 %

muutos -0,6 %-yks.

NPS-indeksi

(net promoter score)

H1/2022

81

H1/2021: 70

muutos 11 pistettä

Taseen odotettavissa 

olevat luottotappiot

30.6.2022

1,6 Mrd. e

31.12.2021: 1,4 Mrd. e

muutos 15 %

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa monella tapaa negatiivisesti maailmantalouteen. Keskuspankkien odotetaan kiristävän rahapolitiikkaansa, mikä voi hidastaa jyrkästi noussutta inflaatiota, mutta voi johtaa globaalin taantumaan. Taantuman riskiä nostavat myös Kiinan talouden supistuminen tiukan koronapolitiikan seurauksena sekä maailmanlaajuisesti heikentynyt komponenttien saatavuus.

Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,5 miljardia euroa (0,9). Rahoituksesta valtaosa kohdistui strategian mukaisesti kasvuyrityksille, innovatiivisille yrityksille sekä kansainvälistymällä kasvua hakeville ja vientiyrityksille. Olemme kuitenkin nähneet monien kotimaan investointisuunnitelmien lykkääntyvän ja jopa peruuntuvan talouden epävarmuuden vuoksi. Myös omistajanvaihdosten rahoitus laski. Rahoitus kokonaisuudessaan on kuitenkin edelleen koronapandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla. Pankkien käytettävissä on entistä enemmän EU-rahoitusinstrumentteja.

Vientitakuita ja erityistakauksia myönnettiin tammi–kesäkuussa 2,4 miljardia euroa (1,6). Vientitakuiden myöntäminen Venäjälle päättyi 22. helmikuuta, mikä osaltaan laski myönnettyjen vientitakuiden kappalemäärää. Viennin rahoituksen vuosittaiseen volyymiin vaikuttaa suurten yksittäisten hankkeiden ajoittuminen. Alkuvuonna suuria vientihankkeita rahoitettiin erityisesti telesektorilla. Koronapandemiasta kärsineellä alus- ja telakkasektorilla ei tehty uusia alustilauksia. Saksalainen MW Werftenin telakka omistajineen ajautui selvitystilaan, mistä tulee aiheutumaan tappioita myös Finnveralle. Finnvera takasi vuonna 2019 suomalaisten yritysten toimituksia telakalle. Tappioiden lopullinen suuruus selviää myöhemmin. Globaalisti alus- ja telakkatoimialalla näkyy kuitenkin merkkejä toipumisesta, vaikka Venäjän sotatoimet aiheuttavat viiveitä risteilykysyntään. Perusteita Finnverassa vuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei vielä ole.

Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2022 tulos oli 29 miljoonaa euroa tappiollinen, kun edellisen vuoden vastaavalla jaksolla tulos oli 65 miljoonaa euroa voitollinen. Venäjän vientitakuuvastuiden luottotappioriskin kasvun johdosta annoimme 11.3.2022 negatiivisen tulosvaroituksen. Sodan ja pakotteiden takia tehtyjen järjestelyjen myötä Finnveran vastuut Venäjällä ovat laskeneet vuoden 2021 lopusta noin 440 miljoonaa euroa. Tappiovarauksia kirjattiin katsauskaudelle Venäjä-vastuista 210 miljoonaa euroa.

Inflaatio ja taantumariski varjostavat loppuvuoden talousnäkymiä. Finnvera pystyy rahoitusvaltuuksiensa puitteissa vastaamaan yritysten rahoitustarpeisiin. Voimme edelleen rahoittaa suuryrityksiä Euroopan investointipankin EGF-takausohjelman puitteissa. Vientikauppojen vauhdittamiseen tarkoitettu suora luotonanto ulkomaisille ostajille päästäneen lanseeraamaan loppuvuonna. Vastuullisuus ja erityisesti ilmastonmuutos ovat strategiamme keskiössä, ja olemme tuomassa innovatiivisten ja digitaalisten yritysten sekä kestävän kehityksen hankkeiden rahoittamiseen erityisen digi- ja ilmastolainan.”

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukanta

H1 /2022 (H1/2021)

  • Myönnetyt lainat ja takaukset: 531 Me (918), muutos -42 %.
  • Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 2 399 Me (1 594), muutos 50 %.
  • Myönnetyt vientiluotot: 149 Me (346), muutos -57 %.
    • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.
    • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen.

30.6.2022 (31.12.2021)

  • Vastuukanta, kotimaan rahoituksen lainat ja takaukset: 2,7 Mrd. euroa (3,0), muutos -8 %.
  • Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sisältäen pk- ja midcap-vientitakaukset: 22,4 Mrd. euroa (22,6), muutos -1 %.
    • Nostetut vastuut 13,5 Mrd. euroa (12,1), muutos 11 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut 5,9 Mrd. euroa (5,4).
    • Nostamattomat vastuut 7,0 Mrd. euroa (7,4) ja sitovat tarjoukset 1,9 Mrd. euroa (3,1) eli yhteensä 8,9 Mrd. euroa (10,5), muutos -15 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkasektorin vastuut yhteensä 5,8 Mrd. euroa (6,4).
  • Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7,6 Mrd. euroa (7,9), muutos -5 %

Tuloskehitys

Finnvera-konserni 
Tuloskehitys

H1/2022
Me

H1/2021
Me

Muutos
Me

Muutos
%

2021
Me

Korkokate

31

27

4

16 %

55

Palkkiotuotot ja -kulut, netto

107

78

30

38 %

167

Voitot/tappiot käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot

9

-2

12

-

2

Liiketoiminnan muut tuotot

74

0

74

-

4

Toimintakulut

-25

-22

2

11 %

-46

Liiketoiminnan muut kulut ja poistot

-3

-5

-2

-37 %

-8

Toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien

luottotappioiden muutos yhteensä, netto

-217

-6

211

-

-11

Liikevoitto/ -tappio

-23

69

-92

-

164

Tilikauden voitto/tappio

-29

65

-94

-

153

Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2022 tulos oli 29 miljoonaa euroa tappiollinen, kun vertailukaudella tulos oli 65 miljoonaa euroa voitollinen. Tappiollinen tulos johtui Venäjän vientitakuuvastuiden tappiovarausten kasvusta 210 miljoonalla eurolla ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Merkittäviä yksittäisiä lopullisia tappioita ei ensimmäisellä eikä toisella vuosineljänneksellä toteutunut. Alus- ja telakkatoimialalla ei katsauskaudella tapahtunut merkittävää elpymistä eikä takuusitoumusten luottoriskissä olennaista pienentymistä, joten perusteita vuonna 2020 tehtyjen mittavien tappiovarausten purkamiselle ei vielä ollut. Riskinkohteissa tapahtuvia muutoksia seurataan yhtiössä aktiivisesti. Odotettavissa olevat luottotappiot kasvoivat tammi–kesäkuussa yhteensä 213 miljoonaa euroa (2), ja lopullisia luottotappioita toteutui 16 miljoonaa euroa (14).

Venäjän kokonaisvastuut pienenivät katsauskaudella tehtyjen järjestelyjen ja ennenaikaisten takaisinmaksujen vaikutuksesta 45 prosenttia eli 977 miljoonasta eurosta 536 miljoonaan euroon. Vastuista nostettujen vastuiden osuus oli kesäkuun lopussa 489 miljoonaa euroa.

Korkokate ja nettopalkkiotuotot paranivat tammi–kesäkuussa edellisvuoteen ja myös koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Korkokatetta kertyi 4 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti merkittävimmin parempi korko- ja sijoitusposition tulos. Nettopalkkiotuottoja kertyi vastaavasti 30 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, mihin vaikutti erityisesti etukäteen saatujen takuumaksujen tuloutus katsauskaudelle vastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen seurauksena.

Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä olivat 9 miljoonaa euroa (-2), josta velkojen, saamistodistusten sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset olivat 9 miljoonaa euroa (-3).

Finnveran kotimaan ja viennin rahoituksen puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat kesäkuun lopussa tammi–kesäkuun tulos huomioon ottaen yhteensä 1 097 miljoonaa euroa (1 224). Puskurivarat muodostuivat seuraavasti: kotimaan rahoituksen vapaa oma pääoma 423 miljoonaa euroa (399) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vapaa oma pääoma sekä tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 674 miljoonaa euroa (825).

Rahoituksen näkymät

Talouden näkymien epävarmuudesta johtuen Finnveran kotimaan rahoituskysyntä saattaa vuoden 2022 jälkipuoliskolla kohdistua pk-yritysten investointien sijaan enemmän käyttöpääomarahoitukseen. Pankeilla on aiempaa enemmän käytössään EU-rahoitusinstrumentteja, mikä voi pienentää Finnveran rahoituskysyntää. Finnvera pyrkii hyödyntämään InvestEU-takausohjelmaa uuden ilmasto- ja digilainan lanseeraamiseksi vuoden 2022 aikana. Erityisesti pk-yritysten viennin ja pienempien vientikauppojen vauhdittamiseen tarkoitetun suoran vientiluoton myöntäminen ostajille käynnistyy loppuvuoden aikana, jos sen mahdollistava lakimuutos hyväksytään eduskunnassa. Rahoitustarjonnan monipuolistamisella tuemme entistä vahvemmin suomalaisten yritysten perustamista, omistajanvaihdoksia, kasvua ja kansainvälistymistä.

Odotamme vientitakuiden ja -luottojen euromääräisen kysynnän pysyvän aiempien vuosien tasolla, ja mahdollisuudet uusiin rahoitushankkeisiin ovat hyvät. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisvuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Suurten yritysten käyttöpääomarahoitus Euroopan investointipankin EGF-takausohjelman kautta jatkuu vuoden 2022 loppuun saakka. Luottovakuuttamisen kappalemääräistä kysyntää voi alentaa se, että vientitakuiden myöntäminen Venäjälle on pysäytetty. Viennin rahoituksen kysyntä keskittynee pääasiassa metsä- ja telesektoreille. Alus- ja telakkasektorin näkymiin ja vienninrahoituksen kysyntään vaikuttaa voimakkaasti se, miten varustamot toipuvat pandemian vaikutuksista.

Alus- ja telakkatoimialan toipuminen koronapandemiasta sekä Ukrainan sota ja globaalisti heikentyneet talousnäkymät aiheuttavat merkittävää epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2022 tuloskehitykseen taloudellisen katsauksen Q1/2022 mukaisesti. Muutokset tappiovarausten määrässä ja mahdolliset lopulliset tappiot ratkaisevat vuoden 2022 tuloksen tappiollisuuden tai voitollisuuden. Tappiovarausten muutosten ja toteutuvien tappioiden ennakointi on vallitsevassa tilanteessa edelleen erittäin vaikeaa.

Lisätiedot:

Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2022 (PDF)

Jakelu:

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Puolivuosikatsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit.