Content Section
Artikkelit

Liiketoimintajohtajan katsaus: Ilmastoteema tuli vahvasti mukaan viennin rahoitukseen

Liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.
Published date

Sekä maailmalla että Suomen taloudessa elettiin vahvaa kasvukautta, mikä näkyi monilla vientialoilla tilausten lisääntymisenä. Koronapandemian pitkittyminen lisäsi kuitenkin epävarmuutta. Ilmastoteema tuli vahvasti esiin vienninrahoituksen kansainvälisessä keskustelussa ja Finnveran strategiassa.

Minkälainen vuosi 2021 oli viennin rahoituksen näkökulmasta?

Finnvera myönsi vientitakuita ja erityistakauksia selvästi edellisvuotta enemmän. Monilla vientialoilla yritykset toteuttivat suuria investointihankkeita, ja Finnverassa tehtiin niihin liittyviä rahoituspäätöksiä.

Viennin rahoituksen vuosittaiseen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Erittäin suuria yksittäisiä rahoituspäätöksiä, kuten alusrahoituksia, ei vuonna 2021 tehty. Suurimmista hankkeista Metsä Groupin Kemin biotuotetehtaan 500 miljoonan euron vientitakuu tuottaa kerrannaisvaikutuksineen merkittävästi työpaikkoja, kasvua ja vientiä Suomeen tulevina vuosina.

Vientitakuiden ohella rahoitimme aiempaa enemmän suurten yritysten toimintaa kotimaassa. Euroopan investointipankin EGF-takausohjelma laajentaa Finnveran mahdollisuuksia täydentää kaupallista rahoitusmarkkinaa.

Finnveran suuryritykset-liiketoiminnan erillistulos vuonna 2021 oli 73 miljoonaa euroa (-848), kun edellisen vuoden tulos oli luottotappiovarausten seurauksena merkittävästi tappiollinen.

Finnveran vientitakuuvastuiden kannalta merkittävä alus- ja telakkasektori kärsi edelleen pandemiasta. Risteilyvarustamot pääsivät käynnistämään toimintaansa uudelleen, mutta vuoden lopussa omikronmuunnos vaikeutti jälleen liiketoimintaa.

Mitkä olivat vuoden suurimmat onnistumiset ja haasteet?

Kehitimme toimintaamme asiakaslähtöisemmäksi lisäämällä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin ja selkeytimme tuotevalikoimaamme, jotta yritysten on helpompi hyödyntää viennin rahoitusta.

Pandemian pitkittyminen lisäsi talouden epävarmuutta. Finnveran tehtävä rahoittajana on luoda vakautta. Suuret vientihankkeet ovat usein pitkiä prosesseja, jolloin rahoituksen pitkäjänteisyys on keskeinen tekijä siinä, että suomalaiset vientiyritykset ja ulkomaiset ostajat voivat sitoutua suuriin vientikauppoihin.

Millaiset ovat näkymät vuodelle 2022?

Maailmantalouden epävarmuudessa vientitakuulaitosten rooli tyypillisesti korostuu. Pyrimme vastaamaan tilanteeseen varmistamalla Finnveran vienninrahoituksen kilpailukyvyn ja tuomalla uusia keinoja esimerkiksi pienten vientikauppojen rahoitukseen.

Miten vastuullisuus näkyy Finnveran liiketoiminnassa?

Ilmastotoimet konkretisoituivat vahvasti vuonna 2021. Päivitimme rahoitustoiminnan toimialalinjauksia emmekä osallistu uusien hiilivoimaloiden tai niihin liittyvän infrastruktuurin rahoitukseen. Taustalla on OECD-maiden päätös lopettaa vientiluotot uusiin hiilivoimaloihin. Emme jatkossa rahoita myöskään turvevoimalahankkeita ulkomailla.

Viennin rahoituksen ja ilmastoteeman yhteensovittamista tukevat myös valtiotason aloitteet, joihin Suomi on sitoutunut. Valtion vientitakuulaitoksena Finnveralla on hyvät mahdollisuudet toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä rahoitamme uusia investointeja ja teknologiaa. Alusrahoituksen ilmastovaikutusta mittaamme osana Poseidon Principles -aloitetta, johon liittyen laskimme alusrahoituksemme CO2-päästöt. Tulos oli rohkaiseva, alitimme kansainvälisen tavoitetason, mikä oli tavoitteenamme. Mittaustapa ei huomioi alusten metaanipäästöjä.

Uskomme, että rahoituksemme avulla voimme vaikuttaa siirtymään kohti aiempaa parempaa ja vähäpäästöisempää teknologiaa.

Jatkossa kannustamme yhä tavoitteellisemmin yrityksiä tarttumaan vihreän siirtymän mahdollisuuksiin, kehitämme vastuukantamme päästöjen mittausta ja osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön viennin rahoituksen pelisäännöistä.

Alusrahoituksen hiili-intensiteettitaso alitti tavoitteiden mukaisesti 7 %:lla Poseidon Principlesin tavoitetason, joka perustuu Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n merenkulun päästötavoitteisiin.

Jussi Haarasilta
liiketoimintajohtaja, suuryritykset-liiketoiminta

Jaa sivu: