Etelä-Amerikan jättiläinen on valmis uuteen kasvuun

Suomalaisyritysten kaupat Brasiliaan ovat perinteisesti erittäin suuria. Myös pk-yritysten vientimahdollisuudet ovat hyvät.

Brasilian kansallistanssin samban sävelet ovat pikkuhiljaa kääntymässä mollista duuriin. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurimman valtion talous koki historiansa pahimman laman. Vuonna 2015 talous pieneni lähes neljä prosenttia, eikä viime vuosi ollut paljoa parempi.

– Brasilia on ollut perinteisesti vahva raaka-aineviejä, mutta maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta alkanut lama ja poliittinen kriisi ovat horjuttaneet toimintaympäristöä viime vuosina. Tälle vuodelle odotetaan vihdoin pientä kasvua ja ensi vuonna kasvua on luvassa enemmän, sanoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.

Relanderin näkemystä tukevat myös tilastot. Brasilian bruttokansantuote oli jo alkuvuonna plussalla. Relanderin mukaan protektionismi ja byrokratia jylläävät edelleen, ja maassa käsitellään korruptioon liittyviä kysymyksiä, mutta asenteet vapaakauppaan ovat hiljalleen muuttumassa myönteisemmiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa suunta on toinen.

– Brasilian omat sisämarkkinat ovat valtavat, ja kotimaan kysyntä on ollut perinteisesti maan talouskasvun veturi. Kysyntä on hieman tökkinyt työttömyyden kasvaessa, mutta silläkin saralla suunta on kääntynyt parempaan.

Brasilia on ollut pitkään Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Yksittäiset kaupat ovat euromääräisesti erittäin suuria. Suomesta Brasiliaan on matkannut erityisesti raskaan teollisuuden koneita ja laitteita, erilaisia kemikaaleja sekä lannoitteita. Maa tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös pk-yritysten viennille.

Relander huomauttaa, että Finnveran vientitakuuvastuiden määrällä mitattuna Brasilia on edelleen kolmen suurimman poliittisen riskin maan joukossa.

– Takuukysyntä on jatkuvaa ja varsin laajaa, vaikka sellu- ja telepuolella on ollut aiempaa hiljaisempaa. Investointien maan infrastruktuuriin odotetaan lähivuosina jälleen virkistyvän. Se tuo mahdollisuuksia suomalaisviejille, Relander sanoo.

Kasvu pitää maassa

Kehittyvä talous houkutteli Valmetin Brasiliaan yli 50 vuotta sitten.

Valmetin nykyinen painopiste Brasiliassa on sellutuotannon teknologioissa sekä siihen liittyvissä automaatio- ja palveluratkaisuissa.

Viimeisen viiden vuoden aikana Valmet on toimittanut Brasiliaan kaksi suurta sellutehdasta. Toimitusten arvo on ollut satoja miljoonia euroja. Sen lisäksi Valmet on perustanut palveluliiketoimintaa alueelle. Tällä hetkellä yrityksellä on Brasiliassa noin 500 työntekijää viidessä eri toimipisteessä.

Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Bertel Karlstedt kertoo, että Brasilian talous ja poliittinen järjestelmä ovat Eurooppaan verrattuna paljon epävakaampia.

– Epävakaus luonnollisesti vaikuttaa meihin ja asiakkaisiimme. Brasiliassa on ollut voimakkaita kasvun vuosia esimerkiksi vuodesta 2002 vuoteen 2011. Toisaalta maassa on ollut myös viime vuosien kaltaisia lama-aikoja. Toimintaympäristö on silti meille houkutteleva, sillä toimimme globaaleilla markkinoilla ja haemme kasvua kehittyvistä alueista.

Karlstedt sanoo, että asiakkaiden tuottamasta sellusta merkittävä osa menee vientiin.

– Globaalit markkinat ohjaavat voimakkaasti asiakkaidemme investointeja ja liiketoiminnan kannattavuutta. Reilun kymmenen vuoden aikana Brasiliaan on rakennettu maailman suurimpia sellutehtaita.

Karlstedtin mukaan Brasilian vuotuinen inflaatio on ollut viime vuosina noin kuuden prosentin luokkaa. Vuonna 2015 inflaatio tosin nousi yli kymmenen prosentin.

– Voimakas inflaatio vaikuttaa niin palkkoihin kuin erilaisiin toimitussopimuksiinkin.

Brasilia ei ole ollut Valmetille helpoin mahdollinen toimintaympäristö. Kilpailu selluteknologian toimittajien kesken on erittäin kovaa.

– Valmet on yksi johtavista toimijoista Brasiliassa, mutta myös uusia kilpailijoita tulee markkinoille. Olemme kehittäneet sekä omaa paikallista tuotantoa että tuotantoa kumppaniverkoston kanssa. Meidän on toimittava näin, jotta pystymme varmistamaan kilpailukyvyn ja toisaalta selviämme tuontitulleista ja veroista.

Karlstedt huomauttaa, että Brasilian hallinto on pyrkinyt ohjaamaan tuotantoa maan sisälle tuontitullien ja verojen avulla.

– Tullien purkamiseen on paineita. Maan sisäinen tilanne saattaa ajaa asioita myös toiseen suuntaan.

Paikalle suuntaavan yrityksen on Karlstedtin mielestä syytä varautua myös siihen, että Brasiliassa yritykset kantavat sosiaalista vastuuta panostamalla hyväntekeväisyyteen erityisesti niillä alueilla, joilla yritys toimii.

– Valmet antaa merkittävää tukea paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Instituto Ayrton Sennalle ja Instituto Ecofuturolle. Tuettavien ohjelmien tavoitteena on tukea peruskoulutusta ja ympäristönsuojelua. Lisäksi olemme lahjoittaneet vanhoja tietokoneita koululle ja keränneet varoja päiväkodille.

FAKTA: Brasilia

• Finnveran määrittelemä, maan maksukykyä kuvaava maaluokka on 5/7 (välttävä maksukyky).
• Bruttokansantuote: Noin 1 603 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015).
• Bruttokansantuote per capita: 7 838 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).
• Talouskasvu: -3,6 % (2016). Tälle vuodelle odotetaan 0,6 prosentin kasvua.
• Inflaatio: 10,7 (2015).
• Vienti: 170 miljardia euroa (2015).
• Tuonti: 152 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Brasiliaan oli vuonna 2016 noin 381 miljoonaa euroa.
• Päätoimialat: maatalous, kaivosteollisuus ja selluteollisuus.
• Valuutta: Brasilian real: 1 eurolla saa 3,3 realia.

Linkit:

Maaluokitukset ja maaluokituskartta

Vientitakuutoiminta

Lähteet:  Ulkoministeriö ,  Focus Economics ,  Tulli

Kuva: Mika Relander, Finnvera