07.10.2019

Siinäpä olisi ihanteellinen työpaikka, Kristian Pullola ajatteli Nokiasta opiskeluvuosinaan. Hän oli seurannut yhtiön kasvua mielenkiinnolla, mutta päätynyt valmistuttuaan pankkialalle. Kun ystävä soitti hänelle 1990-luvun lopulla ja pyysi Nokialle rakentamaan yritysrahoituksen tiimiä, Pullola päätti tarttua tilaisuuteen. Nyt kyseisestä tilaisuudesta on kehkeytynyt jo 20-vuotinen ura yhtiössä. Vuoden 2017 alusta Pullola on toiminut Nokian talous- ja rahoitusjohtajana.

– Edelleen opin uutta joka päivä. Se, että saan tehdä töitä niin monien osaavien ihmisten kanssa, pitää mielen virkeänä. Juuri yhteistyössä syntyvää energiaa tarvitaan, jotta voidaan kehittyä ja luoda uutta, Pullola kertoo työnsä parhaista puolista.

Hyvä työ heijastuu yhteiskuntaan

Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynnistä on tullut kuluneeksi viisi vuotta. Siitä lähtien verkkoliiketoiminta – tekno­logiakehityksen ja lisensoinnin rinnalla – on ollut Nokian päätoimialoja. Yhtiö on ollut vuodesta toiseen maamme suurin yritys liikevaihdolla mitattuna, ja tutkimus- ja tuotekehityssijoittajana se kuuluu Euroopankin kärkeen.

– Suomi on Nokialle tärkeä, sillä tulevaisuuden kannalta kriittisiä hankkeita, kuten mobiiliverkkojen ja ohjelmoinnin tuote­kehittelyä, johdetaan ja toteutetaan täällä. Innovaatio nojaa vahvasti suomalaiseen huippuosaamiseen ja sisuun. 

Myös verkkotukiasemia valmistava Oulun tehdas on Nokialle ylpeydenaihe. Se on malliesimerkki automaation vaikutuksesta tuottavuuteen ja kilpailukykyyn, ja tehdas saikin hiljattain tunnustusta myös Maailman talous­foorumilta WEF:ltä. Omien toimintojen lisäksi Nokialla on ympäri Suomea kaikkiaan noin 700 toimittajayritystä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Nokian vaikuttavuus Suomen talouteen perustuu tuotekehittelypanostusten ohella arvonlisään. Viime vuonna tehdyssä selvityksessä arvioitiin, että Nokian vientitakuiden ja -rahoituksen piirissä olevista miljardin euron toimituksista syntyy Suomeen noin 320 miljoonan euron arvonlisä.

– Moni osaaja eri puolilla elinkeino­elämää ja yhteiskuntaa on kehittynyt ja saanut kansainvälistä kokemusta Nokialla. Sitäkin kautta heijastusvaikutukset ovat merkittävät, Kristian Pullola lisää.

Uutta on vaikea luoda, jos ei ole valmis tekemään asioita totutusta poikkeavalla tavalla, Kristian Pullola sanoo.

Julkinen rahoitus mahdollistaa riskinoton – ja siten kasvun

Nokia on yksi suurimmista vientitakuiden ja -luottojen käyttäjistä Suomessa. Verkkoliiketoiminnan kansainvälisillä markkinoilla ne ovat olleet elintärkeitä.

– Meillä on länsinaapurissa ja Kiinassa todella kovat vastukset. Meidän on pystyttävä tarjoamaan asiakkaillemme kilpailukykyiset rahoitusjärjestelyt ja -takuut, jotta emme ainakaan niiden takia joudu takamatkalle tai häviä kilpailussa.

Viime vuosina rahoitusjärjestelyjen rooli on vain kasvanut vientisopimusneuvotteluissa. Kaksi vuotta sitten Finnvera edisti Nokian verkkolaitetoimituksia Pohjois-Amerikkaan, teleoperaattori Verizonille, yhdessä Kanadan vientitakuulaitoksen kanssa. Yhdessä toteutettu rahoitus oli ensimmäinen laatuaan.

– On luonnollista, että kun tehdään satojen miljoonien eurojen verkkoinvestointeja, tarvitaan myös pitkäaikaista rahoi­tusta. OECD-ehtoiset rahoitusratkaisut ovat kysyttyjä, sillä ne monipuolistavat asiakkaidemme rahoituslähteitä, mahdollistavat helpommin myös muiden rahoittajien mukaantulon ja hajauttavat siten riskiä.

Pullolan mielestä julkisen rahoituksen merkitys liittyykin nimenomaan riskin­ottoon.

– Innovaatio on osittain riskinottamista: uutta on vaikea luoda, jos ei ole valmis tekemään asioita totutusta poikkeavalla tavalla. Mahdollistamalla riskinottamisen ja riskin jakautumisen julkinen rahoitus mahdollistaa kehityksen, kasvun ja kaupan.

Jos toimivat rahoitusjärjestelyt päästävät yritykset mukaan kansainväliseen peliin, suomalaisuus on ollut Nokian menestymisessä tarpeellinen jokerikortti.

– Nokian arvot ja kulttuuri kumpuavat täältä kotimaasta. Suomalaisuuteen yhdistyvä hyvä ja luotettava maine on valtava etu varsinkin nykyisessä maailman­talouden epävarmuudessa. 

Valmiina 5G-aikaan

Uuden teknologiasukupolven ja 5G:n uskotaan mullistavan tiedonsiirron lähivuosina. Onko muutos verrattavissa matkapuhelinten yleistymiseen 1990-luvulla?

– Kännykät muuttivat erityisesti ihmisten välistä viestintää. Myös 5G tulee näkymään kuluttajille monin tavoin. Tietoliikenneyhteydet ovat nopeampia ja kapasiteettia tulee tarjolle merkittävästi enemmän, mikä vähentää datan määrän kasvun aiheuttamaa ruuhkaa. Mukaan on tulossa myös uudenlaisia päätelaitteita ja esimerkiksi lisätyn todellisuuden palveluita. Suurempi muutos tullaan kuitenkin kokemaan teollisuuden puolella.

Pullola viittaa teollisuuden neljänteen vallankumoukseen, johon suuri joukko tämän hetken trendisanoja linkittyy: 5G, automaatio, esineiden internet, tekoäly, koneoppiminen, pilvi­laskenta, älykaupungit… Nokialle ne edustavat valtavia mahdollisuuksia.

– Emme voi edes kuvitella, mitä pal­veluja kymmenen vuoden päästä on olemassa. Siinä mielessä teknologia on ihmeellistä. Se luo uusia mahdollisuuksia, joiden päälle rakennetaan jotakin vielä nyt käsittämätöntä. Ja sitten ihmetellään, miten koskaan pärjäsimme ilman, Pullola virnistää.

Laaja tuotevalikoima asettaa Nokian hyvään tilanteeseen 5G:n kannalta. Uusi teknologia tulee johtamaan siihen, että operaattorit rakentavat uudenlaisia verkkoja, joihin ne tarvitsevat erilaisia tuotteita, palveluita, ohjelmistoja, sovelluksia ja automatisointia, joista kaikki kuuluvat Nokian tuote- ja palveluvalikoimaan. Kaikkea tätä varten on Nokialla tehty paljon määrätietoista työtä. Pullola ajatteleekin, että 5G luo edellytykset sille, että nykyinen Nokia pääsee kasvamaan täyteen potentiaaliinsa.

– Visiomme on luoda teknologiaa, joka yhdistää koko maailmaa. Vaikka emme osaa arvata kaikkia muutoksia, joita tulevat vuosikymmenet tuovat, tämä perustehtävä meillä säilyy.