Content Section
Artikkelit

Maat ja markkinat 3/2021: Suomi pyrkii vauhdittamaan vientiä Afrikkaan - Nigeria, Etelä-Afrikka ja Etiopia ovat potentiaalisia markkinoita, kunhan koronapandemia ja kriisit hellittävät

Yleinen mielikuva Nigeriasta lienee, että suuri markkina tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Toimintaympäristönä maa kuitenkin on haastava ja riskit korkeita. Luotettavien paikallisten kumppanien kautta kiinnostavia mahdollisuuksia voi löytyä eri sektoreilta, kertoo Finnveran aluepäällikkö Mika Relander. Kuva maan suurimmasta kaupungista, Lagosista.
Published date

Suomen Afrikka-strategian tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen ja Afrikan maiden välinen kauppa vuosien 2020–2030 välillä. Koronapandemia on nakertanut Afrikan kehitysodotuksia, talouskasvu on hidastunut ja velkaantuneisuus kasvanut. Myös toiveita herättänyt Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen lanseeraus on edennyt hitaasti. Mantereella on kuitenkin suhteellisen suuria markkinoita, kuten Nigeria, Etelä-Afrikka ja sisällissotaan ajautunut Etiopia, joiden suotuisa talouskehitys loisi myös vientipotentiaalia suomalaisille yrityksille. Rahoituksen saatavuus ja ehdot ohjaavat investointeja erityisesti korkeamman luottoriskin toimintaympäristössä. Maaluokitukseltaan paras näistä on Etelä-Afrikka, jonne Finnvera voi myöntää vientitakuita. Nigeriaan takuita myönnetään tapauskohtaisesti, mutta aiemmin lupaavaan Etiopiaan vientitakuita ei tällä hetkellä myönnetä.

Nigeriasta voi aueta vientipotentiaalia toimintaympäristön ja tavat tuntevalle viejälle

Nigeria ohitti viime vuosikymmenen lopulla Etelä-Afrikan Saharan eteläpuolisen Afrikan suurimpana taloutena. Maan väestönkasvu on hurjaa. Reilun 200-miljoonaisen väestön on arvioitu yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Talouden kasvupotentiaali on valtava, mutta kehitys kangertelee poliittisen epävakauden, öljyn hintojen heilahtelun, koronan ja heikkojen instituutioiden takia. Maa luokitellaan alemman keskitulon maaksi. Kolmannes työvoimasta on vailla työtä. Koronarokotukset ovat edenneet hitaasti, ja rokotevastaisuus on yleistä.

Öljyn ja kaasun vienti on puolet valtion tuloista ja vientitulosta jopa 80 prosenttia. Niinpä öljyviennin arvo putosi vuonna 2020 jopa 40 prosentilla edellisvuodesta, kun hinnat notkahtivat. Vuonna 2021 öljyn hinnan nousu on parantanut tilannetta. Talouskasvun ennakoidaan pysyvän 3-4 prosentin tasolla lähivuosina.

Nigerian vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi ja julkinen velka on hyvinkin kohtuullisella tasolla. Valtiolla on koronakriisistä huolimatta edelleen useita vaihtoehtoja nostaa rahoitusta kehityshankkeisiinsa, sillä kehitysrahoittajien ohella myös kansainväliset markkinaehtoiset rahoitusmarkkinat ovat käytettävissä, vaikka maan kansainväliset luottokelpoisuusluokitukset kuvastavat suhteellisen korkeaa riskiä. Maan valuuttavaranto on kohtuullisella tasolla. Ulkomaankaupassa vaikeuksia tuottaa monimutkainen valuuttajärjestelmä, mutta öljyn viennin arvon nousun ja maan öljynjalostuskapasiteetin kasvun odotetaan kohentavan myös valuuttatilannetta vuonna 2022. Keskuspankki on tietoinen valuutansiirron hitaudesta ja pyrkii löytämään asiaan ratkaisuja.

Tärkeät talousuudistukset (mm. veronkorotukset, tukiaisten poisto) eivät kuitenkaan tule etenemään ennen vuoden 2023 presidentinvaaleja.

Nigeria on liittovaltio, jonka presidentti on yleensä valittu vuoroin pohjoisesta ja vuoroin etelästä. Nykyisen pohjoista edustavan presidentti Buharin aikana korkeaan työttömyyteen tai köyhyysongelmaan ei ole löytynyt ratkaisuja. Samaan aikaan Nigerian isot kotimarkkinat ovat kuitenkin mahdollistaneet tiettyjen alueiden ja alojen nopeaa kehitystä. Alueista tärkeimmät ovat hallituksen valvonnassa, mutta osassa maata kuohuu, mikä jarruttaa maan kehitystä ja talouskasvua. Maan turvallisuuskoneiston pyrkii kontrolloimaan akuuteimpia kriisejä vuorotellen: Koillisosan osavaltioita vaivaavat islamistiset terrorijärjestöt, keskiosassa kiistoja on maanviljelijöiden ja paimentolaisten välillä. Kaakkoisosassa levottomuutta lisää uusi öljytuloja jakava lainsäädäntö.  Toimintaympäristönä maa on haastava muun muassa korruption, turvallisuuskysymysten ja ihmiskaappausten takia.

Nigerian markkinoista kiinnostuneen suomalaisyrityksen on syytä tuntea maan makrotalouden haasteet ja niihin liittyvät monimutkaiset, osin politisoituneet instituutiot. Tässä hyvänä apuna toimivat Suomen lähetystö ja Team Finland -toimijat. Toimintatapojen tunteminen avaa mahdollisuuksia valittujen hankkeiden läpiviemiseen, kun luottoriskit on huolellisesti analysoitu.

Nigerian maaluokka on 6/7 (maaluokka 7 heikoin). Finnvera voi myöntää Nigeriaan uusia vientitakuita tapauskohtaisella harkinnalla. Finnvera kattaa remburssien riskejä useasta nigerialaisesta pankista.

Tutustu Finnveran maaluokituksiin.

""

Vienninedistämismatkalla Nigeriassa. Kuvassa vasemmalta: Tony Elumelu, Chairman of Heirs Holding, edustuston apulaispäällikkö Johanna Antila ja suurlähettiläs Leena Pylvänäinen Suomen Nigerian-suurlähetystöstä, alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti ulkoministeriöstä, Trade Commissioner Olu Raheem Business Finland Nigeriasta, Länsi- ja Keski-Afrikan tiimipäällikkö Jussi Nummelin ulkoministeriöstä ja aluepäällikkö Mika Relander Finnverasta. Tony Elumelu on muun muassa United Bank of African omistaja ja vaikuttaa Nigerian öljy- ja kaasu, terveys- sekä kiinteistösektoreilla. Heirs Holdings on 20 Afrikan maassa toimiva säätiö, joka edistää mm. start-up-yrittäjyyttä.

Korona on kurittanut Etelä-Afrikan taloutta, mutta yhteiskunnan instituutiot ovat edelleen vahvoja

Lähes 60 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikka luokitellaan ylemmän keskitulon maaksi. Bruttokansantuote supistui koronapandemian takia 7 prosenttia vuonna 2020, mutta vuodelle2021 odotetaan laskentatavasta riippuen jo jopa 5 prosentin talouskasvua. Uuden koronavirusmutaatio Omikronin löytyminen juuri eteläisestä Afrikasta synkensi talousnäkymiä loppuvuodesta 2021. Etelä-Afrikan presidentti on vedonnut länsimaihin, ettei maata kohtaan suunnattaisi ankaria matkustusrajoituksia.

Pandemia on kärjistänyt sosiaalisia ongelmia, ja maassa on ollut levottomuuksia heikentyneen ostovoiman ja koronarajoitusten takia. Rokotevastaisuus on korkealla, mutta toisaalta yhden rokotteen oli marraskuussa 2021 saanut yli neljäsosa maan väestöstä ja ison osan väestöstä katsotaan omaavan vasta-aineita sairastetun koronan takia.

Talouden toipumista vahvistaa se, että inflaatio on pysynyt kohtuullisena ja korot suhteellisen alhaisina. Etelä-Afrikka tuottaa paljon kaivannaisia, ja raaka-aineiden globaali kysyntä ja hintataso maailmanmarkkinoilla on vahvistunut. Ennen omikronin löytymistä toivottiin, että ulkomaisten investoijien kiinnostus maahan lisääntyisi. Talouskasvua ja investointien houkuttelemista jarruttavat tautitilanteen lisäksi aiemman presidentti Zuman kaudella heikentynyt toimintaympäristö ja lisääntynyt korruption sekä epäonnistuneen energiapolitiikan aiheuttamat jatkuvat sähkökatkot.

Sinänsä kuvaavaa maan kehityksen kaksijakoisuudelle on, että maassa on maailman parhaita virustutkimuslaitoksia, mutta terveyssektorin toimintakyky ei ole riittänyt köyhän väestön rokottamiseen.

Kansainväliset luottoluokittelijat heikensivät maan luokitusta koronapandemian aikana, vaikkakin maan valuuttakurssi ja sen rahoituksen riskimarginaalit palautuivat koronan aiheuttamasta shokista. Maan valuuttavaranto on riittävällä tasolla samalla, kun randin kurssi heittelehtii kriisiajan edelleen jatkuessa. Koronapandemia on kasvattanut julkisen sektorin velkaantumista. Heikko talouskasvu lisää julkisen sektorin säästöpaineita samalla, kun valtion omistamien yritysten taloustilanne on heikko. Poliittisella kentällä on esillä monia ristiriitoja liittyen esim. maaomistuksen uusjakoon niin, ettei maan mainetta oikeusvaltiona vaarannettaisi.

""

Etelä-Afrikan randia koristaa maan entisen presidentin Nelson Mandelan kuva. Valuutan kurssi on heittelehtinyt kriisin aikana.

Raaka-aineiden kasvava globaali kysyntä voisi nostaa Etelä-Afrikan kasvu-uralle ja mahdollisesti rakenteellisiin uudistuksiin. Nykyisen presidentti Ramaphosan hallituskaudella fokuksen toivotaan pysyvän maan talousongelmien ratkaisemisessa. Kolmannes väestöstä on työttöminä, työn tuottavuus heikkoa ja koulutuksessa on suuria puutteita. Korruptio on lisääntynyt ja maa on pudonnut sijalle 84/190 maailmanpankin Doing Business -luokituksessa. Toisaalta Etelä-Afrikan verotusjärjestelmä on maailman parhaimpien joukossa, ja pankki- ja valuuttajärjestelmä sekä oikeusjärjestelmä arvioidaan kokonaisuudessaan hyviksi. Maan suurimmat pankit ovat selviytyneet hyvin aiemmista kriisikausista, joten niiden resilienssiä voidaan pitää hyvänä. Valtio ei ole rajoittanut valuuttaliikennettä koronan tai aiempien talouskriisien aikana.

Etelä-Afrikan maaluokka on 4/7. Finnvera voi myöntää Etelä-Afrikkaan uusia vientitakuita (luottovakuutus, ostajaluottotakuut, remburssitakuut, vientikaupan takaukset), joilla rahoitetaan vientiä luottokelpoisuudeltaan hyväksyttäville riskinkohteille eri maksuajoilla. Suomella on myös Etelä-Afrikassa aktiivinen suurlähetystö ja Team Finland -toimintaa tasoittamassa suomalaisyritysten tietä markkinoille.

Etiopia - Hetki sitten lupaavalta näyttänyt vientimarkkina kriisiytyi nopeasti

Etiopia on ollut jo vuosikymmenen ajan yksi maailman nopeimmin kasvavista talouksista. Tosin suuria kasvuprosentteja selittää osaltaan BKT:n matala lähtötaso. 110 miljoonan asukkaan Etiopia luokitellaan alhaisen tulotason maaksi eikä kansantalous ole kovin kehittynyt, mutta suunta on pitkään ollut rohkaiseva. Muutama vuosi sitten toiveikkuutta nosti Nobelin rauhanpalkinnollakin 2019 palkittu pääministeri Abiy Ahmed Ali, jonka hallinto on ajanut maahan kaivattuja talousuudistuksia talouden markkinaehtoisuuden keinoin. Abiyn hallinnon kunnianhimoisena tavoitteena oli uudistaa etnisen liittovaltion rakenteeseen perustunut vallanjako sekä joustavoittaa kankean, sulkeutuneen ja valtiojohtoisen sosialistisen maan hallintoa ja päätöksentekoa. Tavoitteisiin kuului laaja valtionyhtiöiden yksityistämissuunnitelma, jonka toivottiin johtavan toiminnan tehostumiseen ja houkuttelevan ulkomaisia investointeja maahan.

Positiivinen kehitys kuitenkin tyssäsi syksyllä 2020, kun pohjoinen Tigrayn maakunta kieltäytyi vallanjakouudistusten seurauksena kansallisista vaaleista, mikä johti aseelliseen konfiktiin Etiopian armeijan ja maakunnan TPLF-puolueen välillä. Etiopia on vuodessa luisunut alueellisesta aseellisesta konfliktista enemmän tai vähemmän maanlaajuiseen sisällissotaan, jonka seurauksena maan tulevaisuus ja identiteetti valtiona ovat uhattuina.

""

Etiopian pääkaupunki Addis Abeba sijaitsee Oromian osavaltiossa. Väkiluku on noin kolme miljoonaa.

Kriisin pahetessa Etiopian hallitus julisti marraskuun 2021 alussa puoli vuotta kestävän hätätilan. Levottomuuksiin on liittynyt myös muita hallitusta ja uutta vallanjakoa vastustavia ryhmiä maan eri alueilta, kuten pääministeri Abiyn kotimaakunnasta Oromiasta, mikä kertoo tilanteen monimutkaisuudesta. Toistaiseksi on vaikea arvioida kapinallisryhmien todellista kykyä tai suunnitelmia ottaa hallintaansa pääkaupunki Addis Abebaa ja maan hallintoa, mutta tilanteen heikkenemistä ja muuttumista täysmittaiseksi sisällissodaksi pidetään mahdollisena, jopa todennäköisenä. Voidaankin sanoa, että Etiopiaa uhkaa jonkinasteinen balkanisaatio eli hajautuminen useiksi valtioiksi. Viimeisimpien tietojen mukaan tilanne on jälleen kääntynyt keskushallinnon eduksi, ja taistelut ovat vetäytyneet pääkaupungista kohti pohjoista, lähemmäksi kriisin alkutilannetta. 

Kyseessä on maan uusista vallanjakosuunnitelmista kumpuava poliittinen kriisi, jonka nopeaa ratkeamista pidetään epätodennäköisenä ja jonka arvioidaan yleisesti jatkuvan pitkään ja romuttavan valtion jo ennestään heikon talouden. Akuutin tilanteen seurauksena maan taloudelle välttämätön velkojenjärjestely ja IMF:n hätärahoitus ovat toistaiseksi jäissä, mikä voi nopeallakin aikataululla ajaa maan talouden maksukyvyttömäksi. Konfliktin ratkaisun nopeuttamiseksi ja väitettyjen ihmisoikeusrikkomusten lopettamiseksi Yhdysvallat on määrännyt konfliktin kaikille osapuolille sanktioita. Täsmentyessään ne mahdollisesti vaikeuttavat rahoittajien toimintaa maassa ja aiheuttavat investointivetoiselle talouskehitykselle haasteita. Käynnissä on kansainvälisiä yrityksiä rauhanomaisen ratkaisun löytymiseksi, mutta niiden tehosta ei ole vielä mitään merkkejä. Vaarana on konfliktin leviäminen muihin maihin. Vanhat vihollisuudet esimerkiksi Eritrean kanssa ovat herkkiä leimahtamaan uudelleen.

Finnveralla on Etiopiaan myönnettyjä vientitakuita, ja tilanteen kehitys vaikuttaa suhtautumiseemme niin olemassa oleviin takuisiin kuin tuleviinkin rahoitusmahdollisuuksiin Etiopiaan. Maa on hyvä esimerkki korkean riskin alueen maasta, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti. Vielä hetki sitten lupaavalta näyttänyt vientimarkkina muuttuu haasteelliseksi hyvin nopeasti. On kuitenkin mahdollista, että tilanne ratkeaa, ja Etiopian positiivinen kehitys voi jälleen jatkua. Tällä hetkellä Finnvera ei myönnä maahan uusia vientitakuita, mutta seuraamme tilanteen kehitystä tiiviisti.

Kirjoittajat:

Etelä-Afrikka ja Nigeria: Outi Homanen, aluepäällikkö, Etelä- Aasia, eteläinen ja Länsi-Afrikka, [email protected]

Etiopia ja Nigeria: Mika Relander, aluepäällikkö, Latinalainen Amerikka ja Itä-Aasia (mm. Kiina), Itä-Afrikka, [email protected]

Lisätietoa:

Anu-Leena Koskelainen, maariskien hallinnan tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819, [email protected]

Lisää aiheesta:

Finnveran maaluokituskartta.

Maat ja markkinat -katsaus 2/2021: Voiko Venäjällä ja Valko-Venäjällä tehdä edelleen kauppaa? | Finnvera

Maat ja markkinat 1/2021: Kiina toipui koronasta, Turkin talous ajautui vaikeuksiin – Myanmar avautui ja sulkeutui | Finnvera

Maat ja markkinat 3/ 2020: Koronapandemia hidastaa vientiä

Maat ja markkinat 2/2020: Afrikan potentiaali – Miten koronapandemia vaikuttaa maanosan talouskehitykseen?