Maat ja markkinat 1/2021: Kiina toipui koronasta, Turkin talous ajautui vaikeuksiin – Myanmar avautui ja sulkeutui

Vientimarkkinoilla saattaa olla edessä uusjako, kun koronapandemia väistyy. Tällä hetkellä maat toipuvat tilanteesta kuitenkin hyvin eri tahtiin. Yksi voittajista on Kiina, joka toipui koronaviruksesta varsin nopeasti. Turkki puolestaan kamppailee heikentyvän valuutan ja rahapolitiikan ongelmissa. Turkki on suomalaisten yritysten perinteinen vientimarkkina, mikä on heijastunut myös Finnveraan vientitakuukysyntänä. Finnveran maavastuissa maa oli vuoden 2020 lopussa 10 tärkeimmän maan joukossa. Taloudellinen ja poliittinen epävarmuus on lisääntynyt maailmassa myös muista syistä kuin koronasta johtuen. Myanmar oli vasta avautumassa kansainväliselle kaupalle, mutta on tällä hetkellä sotilasvallankaappauksen keskellä.

Taloudellisen ja poliittisen epävarmuuden lisääntyminen kasvattaa tyypillisesti tarvetta vientitakuulaitosten takaamalle rahoitukselle. Vientitakuulaitosten, kuten Finnveran, tehtävänä on kantaa riskiä ja mahdollisuuksien mukaan jatkaa vienninrahoitusta yritysten hyville hankkeille. Näin Turkin, Kiinan ja Myanmarin tilannetta seurataan yritysrahoituksen näkökulmasta.

Turkki – Euroopan talouskasvu luo vientimahdollisuuksia, Turkin talous epävakaa

Koronapandemian vaikutuksia tasoittavien toimien ansiosta Turkin talous kasvoi hienoisesti 2020, vaikka koronan toinen aalto pakotti kiristämään rajoituksia uudelleen vuoden loppua kohti. Yksi tärkeimmistä sektoreista koko talouden kannalta on turismi, joka ajautui pandemian aikana vaikeuksiin. Näkymiä on parantanut koronarokotusten aloittaminen Turkissa ja turistien lähtömaissa. Vientiyritysten kasvumahdollisuuksia parantaa Euroopan talouskasvun elpyminen 2021. Talouden toipumisen toivotaan lisäävän vähitellen myös työllistymistä, vaikka yrityskonkurssien arvioidaan kasvavan. Maan talousvaikeudet ovat vaikuttaneet hallituksen suosioon. Pandemian hallintaan saaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi tautitapausten kasvettua taas keväällä.

Turkin liira menetti ulkoista arvoaan 2020, ja sama kehitys on jatkunut tämän vuoden puolella. Periaatteessa heikentynyt liira lisää turismin ja viennin kilpailukykyä, johon taas vaikuttaa negatiivisesti korkeana pysyttelevä inflaatio. Koronan aiheuttamien toimintavaikeuksien ohella monen yrityksen huolena on heikentyneen liiran aiheuttama valuuttamääräisen rahoituksen sekä tuonnin kallistuminen. Yritysten ohella myös valtio ja useat pankit ovat hyödyntäneet ulkomaista rahoitusta, ja kasvanut rahoitustarve altistaa Turkin rahoituksen saatavuudessa tapahtuville muutoksille. Kansainväliset rahoitusmarkkinat, joiden luottamuksen säilyttäminen on tärkeää, seuraavat Turkin tilan kehittymistä. Ulkomaiset pääomavirrat kääntävät nopeasti suunnan maasta ulos, joten maaliskuinen keskuspankin pääjohtajan erottaminen yhdistettynä alhaisiin valuuttavarantoihin näkyi myös pääomavirroissa.

Toisilleen tärkeillä kauppakumppaneilla, Turkilla ja EU:lla, on tulliunioni, jonka pitäisi parantaa suomalaistenkin yritysten kaupankäyntiä Turkkiin. Taloussuhteiden ohella Turkki on EU:lle tärkeä Eurooppaan Turkin kautta pyrkivien pakolaisten määrän rajoittamisessa. EU:n poliittiset suhteet Turkkiin ovat heikentyneet viime vuosina, yhtenä syynä ovat olleet Turkin Kyproksen aluemerellä suorittamat luvattomat poraukset, jotka johtivat lopulta EU:n asettamiin pakotteisiin. EU on ollut huolissaan muun muassa Turkin kansalaisten perusoikeuksien heikkenemisestä, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ja vallan keskittymisestä sekä yritysten toimintaympäristön kehittymisestä.

Vientitakuukysyntä yli 80 miljoonan asukkaan Turkkiin suuntautuvalle suomalaiselle viennille ja viennin rahoitukselle on jatkunut. Finnvera voi tällä hetkellä harkita vientitakuiden ja rahoituksen myöntämistä eri instrumenteilla lyhyen sekä keskipitkän tai pitkän maksuajan vientikaupoille.

Tutustu kauppoihin, joita Finnvera on taannut Turkkiin: Taatut kaupat | Finnvera

Kiinan toimet kriittisen huomion keskipisteessä – taustalla positiivista talouskehitystä

Kiinaa on läntisessä mediajulkisuudessa arvioitu viime aikoina entistä kriittisemmin. Syyt kumpuavat Kiinan lisääntyneestä halusta kasvattaa kansainvälistä vaikutusvaltaansa, omia etuja yhä suoraviivaisemmin ajavasta politiikasta ja sisäisistä konflikteista.

Kiinan Xinjiangissa harjoittama uiguurien sulauttaminen osaksi valtakulttuuria on huomion keskipisteessä. Samanlaista politiikkaa maa harjoitti Tiibetissä jo aiemmin. Oma kysymyksensä on Hong Kongin alistaminen osaksi keskushallinnon valtaa. Tulenarin kysymys lienee Taiwan, jota kohtaan Kiinan aggressio on viime aikoina kasvanut.

Kiinan keskuspankki on kehittänyt aktiivisesti omaa digivaluuttaa myös kansainväliseen maksuliikenteeseen ja pyrkii näin kasvattamaan yuanin merkitystä kansainvälisessä kaupassa ja tarvittaessa kiertämään Yhdysvaltojen mahdollisia sanktioita. Digiraha rajoittaisi yksityisten kiinalaisten sähköisen maksamisen jättiyhtiöiden toimintaa mutta mahdollistaisi myös kansalaisten seurannan.

Kiina pyrkii kyseenalaistamaan vallitsevaa länsimaiden johtamaa maailmanjärjestystä ja tarjoaa kehittyville maille vaihtoehtona kiinalaista järjestelmää.

Merkittävänä kauppakumppanina monia Kiinan toimia on pitkään katsottu läpi sormien, mutta edessä lienee murroskohta. Varsinkin USA näkee nykyään Kiinan systeemisenä pääkilpailijanaan entisen kumppanuusajattelun jälkeen. EU on seurannut tilannetta neutraalimmin, mutta joutunee ottamaan vahvemmin kantaa kasvaneessa geopoliittisessa kilpailussa.

Vienti Kiinaan palasi kasvu-uralle, Finnvera sovittaa uusia vientitakuutuotteita Kiinan-markkinoille

Moni asia Kiinan tekemisissä aiheuttaa oikeutetusti huolta, mutta usein positiivinen ja neutraali kehitys uhkaa jäädä negatiivisen uutisoinnin jalkoihin.

Kiina pystyi ainoana merkittävänä taloutena koko maailmassa pitämään viime vuoden talouskehityksensä positiivisena, ja bruttokansantuote kasvoi 2,3 prosenttia vuonna 2020. Tälle vuodelle IMF povaa Kiinalle peräti 8,4 prosentin BKT-kasvua, mutta ensi vuodeksi kasvun ennustetaan tasaantuvan 5,6 prosenttiin. Hallinto on tiedostanut maan velkaantumisen, eikä sen ennusteta tänä vuonna enää kasvavan.

Kiinan rajat ovat edelleen matkustuksen osalta kiinni ja maan odotetaan avaavan rajansa kunnolla vasta keväällä 2022. Maa on kuitenkin saanut koronaviruksen kuriin sekä markkinatilanteensa, tuotannon ja talouden normalisoitumaan, mikä luo kysyntää. Keskuskauppakamarin mukaan Suomen vienti Kiinaan on palannut kasvu-uralle. Suomen vienti Kiinaan on viime vuosina kääntynyt raaka-ainepainotteiseksi, mutta koneita ja laitteita kuin kehittyneempiä elektroniikkasektorin tuotteita viedään paljon. Mahdollisuuksia viennin kasvattamiseen on paljon. Kun mukaan lasketaan Kiinassa toimivien suomalaisyritysten kauppa, kasvavat volyymit selvästi. Kiinaan viedään kenties nyt myös tuotteita, jotka normaalitilanteessa olisi viety muille markkinoille, mutta joita ei koronatilanteen vuoksi nyt pystytä hyödyntämään.

Kysyntä Finnveran rahoitukselle ei markkinoiden kokoon ja viennin määrään suhteutettuna ole Kiinassa kovin suurta, mutta erilaisille vientikauppaa turvaaville rahoitusinstrumenteille on kuitenkin jatkuvaa tarvetta, joka voi toimia jopa kilpailuetuna viejälle. Uutena instrumenttina Kiinan markkinoille ollaan parhaillaan sovittamassa vekselitakuuta, joka yksittäistapauksissa voi auttaa sekä viejää että ostajaa kaupan toteutumisessa.

Vaikka viennin edistäminen Suomesta käsin on ollut Kiinan maahantulorajoitusten vuoksi haasteellista, Kiinan sisäinen kauppa toimii miltei normaalisti. Kiinassa toimivat suomalaiset yritykset ja siellä toimiva Team Finland -vienninedistämisverkosto ovat aktiivisesti pystyneet tapaamaan asiakkaita ja luoneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vaikka eri syistä johtuvia haasteita riittää, näyttäytyvät Kiinan markkinat suomalaisille yrityksille edelleen houkuttelevana mahdollisuutena, ja kasvaviin vientimarkkinoihin Kiinassa on syytä suhtautua jatkossakin toiveikkaasti.

Toimintaympäristön vaikutukset tuotantoketjuihin

Yhdysvaltain odotetaan kokoavan demokraattisten maiden koalitiota vastaamaan Kiinan haasteeseen. Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden kehitys tullee vaikuttamaan myös yritysten toimintaympäristöön ja niiden globaaleihin tuotantoketjuihin. Osin kehitys saattaa vaatia tuotannon kriittisten palasten kotiuttamista, toisaalta taas yritykset voivat joutua varautumaan jopa kahden eri tuotantoketjun rakentamiseen – toista länsimaisille markkinoille, toista Kiinan markkinoille. Kehitys edellyttää yrityksiltä huolellista suunnittelua, poliittisten asioiden seurantaa ja eri vaihtoehtoihin varautumista.

Kauppapoliittisella näyttämöllä edistysaskel on Kiinan liittyminen 15 maan Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Oceanian vapaakauppasopimukseen (RCEP, Regional Comprehensive Economic Partnership), jonka ratifiointi parhaillaan etenee. Sopimus paitsi vapauttaa alueellista kauppaa, tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös Kiinassa toimiville suomalaisyrityksille, jotka voivat näin helpommin viedä Kiinassa tuottamiaan tavaroita tullitta alueen kolmansiin maihin. Niin ikään EU:n kanssa Kiina sai solmittua keskinäisen investointi-sopimuksen (CAI, EU-China Comprehensive Agreement on Investment). Sopimuksen ratifiointi EU:ssa ja sen jäsenmaissa on kuitenkin tällä hetkellä vastatuulessa.

Pitemmän ajan tärkeä kehitystavoite on Kiinan ympäristön tilan parantaminen, josta selvin julkilausuttu tavoite on maan hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä.

Kiinan kansankongressi hyväksyi maaliskuussa uuden 5-vuotissuunnitelman, joka on järjestyksessä 14., eli yksi enemmän kuin Neuvostoliitto koskaan ehti tehdä. Suunnitelman selvä viesti on vahvistaa Kiinan omaa tuotantoa varsinkin teknologiasektorilla ja suunnata kansalaisten kulutusta kiinalaisiin tuotteisiin, mikä lisäisi maan sisäistä dynamiikka ja vähentäisi tuontiriippuvuutta – kuten mikrosirupulan aikana on karusti huomattu. Tarkoitus ei ole hylätä tärkeää vientisektoria ja kansainvälistä kauppaa, mutta pyrkiä tekemään sitä entistä enemmän kiinalaisten omilla ehdoilla. Toisena painopisteenä on lisätä kiinalaisten kulutusta varsinkin palvelusektorilla.

Myanmarin vientipotentiaali haihtui – Sotilasvallankaappaus pysäytti orastavan kehityksen

Koronapandemia vaikutti laajasti myös Myanmariin. Viime vuonna maa sai IMF:ltä ”koronakriisirahoitusta”, ja se myös hyväksyttiin mukaan köyhimmille maille suunnattuun, koronapandemian vaikutuksia helpottavaan Maailmanpankin ja IMF:n velka-aloitteeseen.

Myanmar siirtyi usean vuosikymmenen kestäneestä sotilashallinnosta siviilihallintoon vuonna 2011, mutta armeijalle lähipiireineen jäi yhä laaja vaikutusvalta talouteen ja politiikkaan. Rauhannobelisti Aung San Suu Kyin vapautettiin kotiarestista. Maan suhteiden normalisoituminen kansainväliseen yhteisöön ja velkojiin käynnistyi, ja muun muassa EU poisti kaikki pakotteet paitsi asevientikiellon. Muutosten myötä useat kansainväliset yritykset, investoijat sekä pankit kiinnostuivat maasta, myös suomalaisia yrityksiä suuntasi Myanmarin markkinoille.

Aung San Suu Kyi ryhtyi johtamaan maata valtiollisena neuvonantajana armeijan hyväksymän perustuslain puitteissa. Myanmarin talouden uudistaminen aloitettiin vähitellen, mutta ihmisoikeus- ja turvallisuustilan paraneminen oli hidasta, mikä on tullut vahvasti esille muun muassa Rakhinen osavaltion rohingya-muslimien humanitäärisessä kriisissä.

Marraskuussa 2020 Aung San Suu Kyi puolueineen voitti selvästi eduskuntavaalit. Armeijalla on yhä perustuslain mukainen 25 prosentin edustajakiintiö eduskunnassa sekä tärkeät ministeripaikat hallituksessa. Kun uuden eduskunnan oli helmikuun alussa 2021 määrä kokoontua ensimmäiseen istuntoonsa, niin armeija kaappasi vallan ja julisti maahan poikkeustilan. Armeija ilmoitti uudistavansa vaalitavan ja pitävänsä uudet vaalit. Aung San Suu Kyi yhdessä muun muassa maan presidentin kanssa asetettiin kotiarestiin, ja myöhemmin kumpaakin vastaan on nostettu syytteitä. Kansalaiset ovat osoittaneet mieltään vallankaappausta vastaan lakkoilemalla, mikä on vaikuttanut yritysten ja pankkien toimintaan sekä ulkomaankauppaan. Vallankaappaukseen liittyvät mielenosoittajien kuolemat ja kansalaisten pidätykset ovat edelleen huonontaneet maan ihmisoikeustilaa. Kansalaisten elinolosuhteet ovat heikentyneet, YK:n mukaan uhkana on jopa nälänhätä.

Kansainvälinen yhteisö on tuominnut vallankaappauksen, vaatinut pidätettyjen vapauttamista sekä paluuta demokratiaan. YK on tuominnut vallankaappauksen, mutta ei ole pystynyt päättämään Myanmariin kohdistettavista pakotteista. EU on asettanut vallankaappauksen jälkeen Myanmariin kohdistuvia pakotteita, joita kohdistetaan nimettyjen henkilöiden ohella muun muassa armeijan määräysvallassa oleviin yrityksiin. Jotkut kansainväliset yhtiöt ovat poistuneet Myanmarista.

Huhtikuussa 2021 syrjäytetyn hallituksen edustajat ilmoittivat perustaneensa kansallisen yhtenäisyyden hallituksen, jolle tavoitellaan kansainvälistä tunnustamista. Myanmar tarvitsee ulkopuolista rahoitusta, mutta maan siirtyminen demokratiasta sotilashallintoon vaikeuttanee tarvittavan rahoituksen järjestymistä.

Myanmarin kasvavien poliittisten ja taloudellisten vaikeuksien takia Finnvera ei tällä hetkellä voi myöntää vientitakuita Myanmariin suuntatuvalle viennille. Finnvera seuraa Myanmarin tilanteen kehittymistä.

Lisää aiheesta ja kirjoittajat:

Liisa Tolvanen, aluepäällikkö, Turkki ja Myanmar, [email protected]

Mika Relander, aluepäällikkö, Kiina, [email protected]

Anu-Leena Koskelainen, maariskien hallinnan tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819, [email protected]

Tutustu Finnveran maaluokituksiin

Maat ja markkinat 3/ 2020: Koronapandemia hidastaa vientiä

Maat ja markkinat 2/2020: Afrikan potentiaali – Miten koronapandemia vaikuttaa maanosan talouskehitykseen?

Maat ja markkinat 1/2020: Venäjän kasvuodotukset vaatimattomat, Keski-Aasian seuraava nousija voi olla Uzbekistan