Content Section
Artikkelit

Maat ja markkinat 3/2020: Koronapandemia hidastaa vientiä – vientitakuulaitosten rooli viennin edellytysten turvaamisessa entistä tärkeämpi

""

Eri puolilla maailmaa on jääty odottamaan pandemian kulkua ja suunniteltuja investointeja on lykätty, mikä näkyy myös suomalaisviejien tilauskirjojen ohenemisena. Finnvera myönsi alkuvuonna vientitakuita ja erityistakauksia reilun viidenneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti väheni 17 prosenttia vuoden 2020 alkupuoliskolla edellisvuoteen verrattuna. Taloudellisen ja poliittisen epävarmuuden lisääntyminen kasvattaa tyypillisesti tarvetta vientitakuulaitosten takaamalle rahoitukselle, ja vientitakuulaitokset, kuten Finnvera, ovat valmiina jatkamaan vienninrahoitusta hyville hankkeille.

Monet Suomen viennin kannalta tärkeät maat, esimerkiksi Venäjä ja Brasilia, ovat olleet viime aikoina otsikoissa muun muassa koronaviruksen ja poliittisten tapahtumien johdosta. Samoin Valko-Venäjä, jonne viime vuosina on pyritty käynnistämään Suomesta kauppaa. Toisaalta maailmalla on potentiaalisia markkinoita, jonne Suomesta ei juurikaan tehdä vientiä. Tällainen on Intia. Argentiinaan puolestaan olisi kysyntää, kunhan maan talous nousee pinnalle. Finnveran maa- ja ympäristöriskien hallinta -tiimi seuraa taloudellista ja poliittista tilannetta muun muassa näissä maissa, joihin vuoden kolmas Maat ja markkinat -katsaus keskittyy.

Suomalaisvienti Intiaan vähäistä, vaikka viennin rahoitusta on saatavilla

Intia lähti koronan vastaiseen taisteluun koko maan kattavilla talouden sulkutoimilla maaliskuussa 2020. Sulun asteittainen purku on johtanut elokuusta lähtien jälleen lisääntyviin koronatartuntoihin. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi Intian talouden supistuvan 4,5 prosenttia vuonna 2020. Intian hallitus ilmoitti keväällä mittavista talouden tukipaketeista, koronan vastaiset toimet tulevat kasvattamaan maan budjettivajeita ja velanottoa kohtuulliselta velkatasolta. Liikenteen solmukohtien sulkeminen keväällä aiheutti ongelmia esimerkiksi ulkomaankaupan kuljetuksiin. Syksyllä edessä olevien mahdollisten uusien koronatoimien laajuutta on vaikea arvioida.

Ennen koronaa Intian nopeaa talouskasvua vauhditti mm. kasvava teknologiasektori. Maatalouden vihreä vallankumous on parantanut maan elintarviketuotantoa niin, että Intia on elintarvikkeiden nettoviejä. Maan tulotaso on noussut ja se luetaan alemman keskitulon maiden ryhmään. Silti kehitys on ollut epätasaista niin, että tuloerot väestöryhmien ja alueiden välillä ovat pysyneet suurina. Myös ympäristöön liittyvät haasteet ovat merkittäviä, ja infrastruktuuriin ja ympäristöön liittyvät investointitarpeet maassa ovat valtavia.

1,3 miljardilla asukkaallaan Intia haastaa jo Kiinan kilpailussa maailman väkirikkaimman valtion tittelistä. Maailmanpankin ostovoimamittarilla punnittuna (purchasing power parity) Intia on jo kivunnut maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi. Silti Suomen ja Intian välinen kauppavaihto on markkinan kokoon nähden valitettavan alhaisella tasolla. Suomen vienti Intiaan oli 0,8 prosenttia Suomen kokonaisviennistä vuoden 2020 alkupuoliskolla, ja Suomen tuonti Intiasta tätäkin vähäisempää. Kauppatase on Suomelle ylijäämäinen tullin julkaisemien lukujen mukaan.

Suomalaisyritysten viennin vähäisyys Intiaan näkyy Finnveran vientitakuiden heikohkona kysyntänä. Finnvera voi kuitenkin hyväksyä Intiaan suuriakin vientiluottoja yritysriskillä sekä luottovakuutusta ja remburssitakuita lyhyen maksuajan vientikaupoille, sillä Intian maaluokka on 3/7, mikä tarkoittaa riittävää maksukykyä. Intiaa pidetään luottokelpoisuudeltaan hyvänä maana, ja riskiharkintaa voidaan tehdä kunkin ostajaosapuolen tai muun riskinkohteen osalta kaupallisin perustein.

Hiljaista katukuvaa Intian Kolkatasta koronasulun aikana.

Koronasulku autioitti keväällä Kolkatan miljoonakaupungin kadut Intiassa.

Jatkuuko Venäjän-kaupan potentiaali?

Koronapandemia iski myös Venäjään vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Huhti‒toukokuussa bruttokansantuote supistui 8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Syynä oli kaksoisshokki: koronasta johtuneet talouden rajoitustoimenpiteet ja öljyn hinnan romahdus. Taloutta ja ihmisten liikkuvuutta rajoitetiin voimakkaasti maalis‒kesäkuussa. Ruplan kurssin voimakas heikkeneminen vaikutti osaltaan kotimaiseen kysyntään.  

Rajoitusten purkamisten jälkeen talous lähti elpymään. Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFIT:in tuoreen ennusteen mukaan Venäjän bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna 4 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vuosina 2021 ja 2022 talous kasvaa ennusteen mukaan parin prosentin luokkaa. Kasvuedellytyksiä heikentävät väestönkehitys, investointien puute ja heikko tuottavuus. Uusia epävarmuuksia tuo muiden maiden tavoin pahenevan koronatartuntatilanteen lisäksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin myrkyttäminen. Odotettavissa on uusia Venäjän-vastaisia pakotteita. Lisäksi Valko-Venäjän tilanne varjostaa myös EU:n ja Venäjän suhteita.         

Suomen tavaravientiä Venäjälle painoivat huhti‒kesäkuussa kysynnän voimakas supistuminen ja ruplan heikkeneminen. Vienti supistui 32 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Vienti ilman Nord Stream -putkia laski 20 prosenttia. Putket tuotiin Venäjältä Suomeen päällystettäväksi, ja ne tilastoitiin vuonna 2019 Suomen vienniksi Venäjälle, mikä nosti tuolloin vientilukuja.

Venäjän toimintaympäristön haasteista huolimatta kauppaa käydään edelleen. Maarajat ovat kuitenkin edelleen kiinni, joten matkailuvienti on käytännössä pysähtynyt. Venäjä on Finnveran poliittisen riskin maista suurin vastuumaa, ja sen maaluokka on 4/7, eli maksukyky on kohtalainen. Finnveran takuiden myöntöpolitiikka on olemassa olevien pakotteiden takia rajoittava, minkä vuoksi kaupan vastapuolien taustat tutkitaan tarkasti. Finnveran vastuut Venäjällä ovat noin miljardi euroa, ja maksukokemukset ovat olleet pääosin hyvät.

Erityisesti Venäjän-kaupassa rahoitus on ollut perinteisesti kilpailutekijä. Kilpailutilanteessa yritys, jolla on ehdottaa kilpailukykyien rahoitus, voittaa kaupan. Vientiyritysten kannattaa ottaa hyvissä ajoin selvää, millainen olisi oikea rahoitus kullekin kaupalle, sillä monenlaisia rahoitusratkaisuja on olemassa. Erityisesti pk-yritykset käyttävät luottovakuutusta, jonka avulla viejä voi vakuuttaa saatavansa ja antaa ostajalle maksuaikaa. Isoissa kaupoissa käytetään ostajaluottoja isoissa kaupoissa, jolloin viejän pankki myöntää luoton ostajalle ja Finnvera takauksen pankille. Myös remburssi on perinteinen instrumentti Venäjän kaupassa.

Erityisesti Venäjän-kaupassa rahoitus on ollut perinteisesti kilpailutekijä. Vientiyritysten kannattaa ottaa hyvissä ajoin selvää, millainen olisi oikea rahoitus kaupalle.

Valko-Venäjän ahdinko syvenee

Valko-Venäjä nousi otsikoihin jo keväällä 2020 kun tiettyjä opposition ehdokkaita kiellettiin asettumaan ehdolle elokuun presidentinvaaleissa. Presidentinvaalit voitti ylivoimaisesti 26 vuotta vallassa ollut Aljaksandr Lukašenka. Vaalitulosta on pidetty vilpillisenä, eikä esimerkiksi EU ole tulosta tunnustanut. Kansa nousi kaduille rauhanomaisiin mielenosoituksiin. Presidenttiä on syytetty myös koronatilanteen vähättelystä. Yhdeksänmiljoonaisen kansan virallinen tartuntaluku oli syyskuun lopussa 78 000. 

Valko-Venäjää voi kutsua edelleen suunnitelmataloudeksi, jota on ensi sijaisesti pitänyt pystyssä Venäjä. Maa on ollut riippuvainen Venäjältä tuodusta subventoidusta raakaöljystä ja kaasusta. Julkisen hallinnon alijäämää on katettu lähinnä Venäjältä saaduilta luotoilla. Valko-Venäjä on yrittänyt lähentyä EU:ta, ja viime vuosikymmenen alussa Valko-Venäjä neuvotteli IMF:n kanssa tukiohjelmasta, mutta ei pysynyt täyttämään ohjelman edellyttämiä vaatimuksia talouden rakenneuudistuksista.

Maa on ollut riippuvainen Venäjältä tuodusta subventoidusta raakaöljystä ja kaasusta. Riippuvaisuus Venäjästä jatkuu nyt, kun lähentyminen EU:n kanssa on viilentynyt. EU käsittelee uusia pakotteita eikä Kiinastakaan liene rahoittajaksi. Venäjän ja Valko-Venäjän presidentit Putin ja Lukašenka sopivat äskettäin uudesta 1,5 miljardin dollarin lainasta Valko-Venäjälle, ja arvioiden mukaan laina menee pääasiassa tämän vuoden erääntyvien Venäjän-lainojen jälleenrahoittamiseen. Kyse lienee enemmän poliittisesta kuin taloudellisesta tuesta. Insitute of International Financen (IIF) mukaan 60 prosenttia Valko-Venäjän velasta on Venäjältä ja 20 prosenttia Kiinasta.

Valko-Venäjän maaluokitus on 6/7, eli maksukyky luokitellaan heikoksi. Silti Finnveran, kuten muidenkin vientitakuulaitosten, kokemus on, että valkovenäläiset ostajat pyrkivät maksuissa täsmällisyyteen. Finnveran vastuut Valko-Venäjällä koostuvat lähinnä lyhyen ajan luottovakuutuksista. Seuraamme tilannetta tarkasti. Toistaiseksi voimme harkita tapauskohtaisesti lyhyen maksuajan luottovakuutuksia.

Argentiina on potentiaalinen kasvumarkkina – noustessaan jälleen luottokelpoiseksi 

Argentiinaa jo pari vuotta vaivannut vakava julkisen talouden velkakriisi on entisestään pahentunut koronaviruksesta johtuvan talouden hidastumisen ja voimakkaiden sulkutoimien vuoksi. Velkakriisi puolestaan on vaikeuttanut yritysten rahoituksen saantia. Talouden rakenteellisilla heikkouksilla on juurensa Argentiinan peson arvon laskussa, mikä on seurausta markkinoiden heikosta luottamuksesta maan vuosikymmeniä jatkuneeseen epämääräiseen ja politisoituneeseen talouden pitoon. Heikko talouskehitys on lisännyt sosiaalista eriarvoisuutta, mikä on motivoinut vaihtuvia hallituksia populistiseen ja lyhytnäköiseen talouden hoitoon – ja noidankehä on valmis.

Argentiinan edellinen, presidentti Macrin hallitus loi uudelleen suhteet kansainvälisiin instituutioihin, kuten IMF:iin, ja palautti markkinoiden luottamuksen. Maa kuitenkin velkaantui nopeasti. Peson heiketessä valuuttaluottojen arvo kasvoi, ja maa päätyi velkakriisiin. Markkinoiden karsastama Peronisti Alberto Fernandez voitti presidentinvaalit vuosi sitten ja ilmoitti pyrkimyksekseen neuvotella valtion veloille kohtuullisemmat ehdot. Neuvottelut venyivät samalla kun korona vaikeutti taloustilannetta, ja Argentiina ajautui jälleen kerran maksukyvyttömäksi. Elokuussa hallinto pääsi lopulta sopuun 65 miljardin Yhdysvaltain dollarin velkojen uudelleenjärjestelystä yksityisten velkojien kanssa, minkä seurauksena maata ei enää luokitella luottokelvottomaksi.

Argentiina toivottavasti saa palautettua itsensä jälleen osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ja palauttaa luottamuksen tulevaisuuden talouskasvuun.

Tämä positiivinen tulos oli ensiaskel kehityksessä, jossa Argentiina toivottavasti saa palautettua itsensä jälleen osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ja palauttaa luottamuksen tulevaisuuden talouskasvuun. Parhaillaan maa neuvottelee IMF:n kanssa 44 miljardin dollarin velkojen uudelleenjärjestelystä ja uudesta ohjelmasta, jolla turvattaisiin maan maksuvalmius ja luotaisiin mahdollisuus positiiviselle kehitykselle. Argentiinan edellytykset talousmenestykselle ovat olemassa, sillä maa on luonnonvaroiltaan rikas ja pääosa kansasta varsin hyvin koulutettu, mutta avaimet hyvälle kehitykselle ovat maan hallinnolla itsellään, jotta se pystyisi tekemään tarvittavia uudistuksia ja luomaan vakautta pitemmällä tähtäimellä.

Argentiina on Suomelle potentiaalinen vientimarkkina, mikä näkyy Finnverassa vilkkaana vientitakuiden kysyntänä. Finnvera seuraa maan tilanteen kehitystä tarkasti ja toivomme, että orastava positiivinen kehitys jatkuisi, jolloin myös Finnvera pystyisi tarjoamaan jälleen rahoitusta. Tällä hetkellä emme myönnä uusia pitkiä vientitakuita Argentiinaan suuntautuvaan vientiin korkean poliittisen riskin ja tiukkojen valuutansiirtorajoitusten vuoksi. Lyhyen maksuajan remburssien takaaminen on vielä tapauskohtaisesti mahdollista. Finnvera on luokitellut Argentiinan erittäin heikon maksukyvyn maariskiluokkaan 7/7. 

Brasilia – Talouden vahva perusta suojaa jatkuvilta kuohuilta

Brasiliasta saa uutisten perusteella hyvinkin epävakaan kuvan, joka ei aivan pidä paikkaansa, sillä kriiseistä ja kuohunnasta huolimatta vahvat instituutiot, monikerroksinen päätöksenteko ja kohtuullisen vahva ja monipuolinen talous pitävät maan talouskehityksen yllättävän vakaana. Vaikka maata hallitsee otsikoita nostattava populistinen presidentti Jair Bolsonaro, perustuu maan päätöksenteko ja johtaminen itsenäisiin ja vahvoihin hajautettuihin instituutioihin. Vallan kolmijako toimii ja raskas monitasoinen julkinen sektori hidastavat uudistusten läpivientiä, mutta samalla ne suojaavat välillä vahvoja tunteita nostattavien johtajien äkkinäisiltä liikkeiltä. Presidentti Bolsonaron suosio on noussut kannatuskyselyissä valintahetken tasolle. Syynä lienee sosiaaliohjelma, jolla kansalaisille jaetaan tukea koronaviruksen aiheuttamista tulonmenetyksistä selviämiseen.

Brasilia on yli 200 miljoonan kansalaisen kotimarkkina. Usein raaka-ainevetoiseksi ja maatalousvaltaiseksi leimattu tuotanto kätkee sisälleen monipuolisen ja kehittyneen teollisuuden ja hyvin säädellyn rahoitussektorin. Vienti vetää hyvin, ja maan kauppatase on jo pitkään pysynyt ennätyksellisen ylijäämäisenä. Brasilia on yksi koronaviruksen pahiten runtelemista maista maailmassa, mutta huolimatta BKT:n notkahduksesta - ennusteet arvioivat 6 prosentin laskua vuodelle 2020 -  maassa on nähtävissä paljon positiivisia uutisia. Muun muassa sekä inflaatio että peruskorot ovat ennätysalhaisia (2 %) huolimatta merkittävistä talouden elvytyspaketeista, jotka toisaalta vievät valtion budjetin reilusti alijäämäiseksi. Vienti vetää varsinkin maataloustuotteissa, ja sanotaankin, että tällä hetkellä Brasilia tuottaa ravintoa yli miljardille ihmiselle.

Maskeilla suojautuneet pankin työntekijät jakamassa suojakäsineitä jonottaville asiakkaille.

Pankin asiakkaat jakoivat suojakäsineitä jonottaville asiakkaille Brasilian Sao Paulossa.

Suomelle tärkeät vientialat, tele-, metsä- ja kaivossektorit, investoivat maassa lupaavasti, eikä yritysten maksukäytöksessä ole vielä nähty suurempaa notkahdusta. Valuuttavarannot ovat pysyneet vahvana, eikä Brasilian realin arvossa ole tapahtunut jyrkkiä liikkeitä, vaikka sen arvo onkin ollut laskussa.

Brasilian kanssa käyty kauppa kattaa lähes puolet Suomen kaupasta Latinalaisessa Amerikassa. Finnveralle Brasilia on pitkään ollut yksi suurimmista vientitakuiden kohdemaista, eikä kysyntä ole juurikaan laskenut viruksen aiheuttamasta talouden hidastumisesta huolimatta. Vuodelle 2021 Brasilialle ennustetaan jopa 4 prosentin talouskasvua, mikä olisi varsin poikkeuksellista hitaan kasvun riivaamalle maalle. Finnvera on luokitellut Brasilian maaluokkaan 5/7, välttävän maksukyvyn maaksi, ja tämänhetkiset maavastuut Brasiliaan ovat 877 miljoonaa euroa. Finnveran voimassa olevista vastuista ja sitovista tarjouksista 18 prosenttia sijoittuu Etelä- ja Keski-Amerikkaan.

Lisää aiheesta:

Tutustu Finnveran maaluokituksiin.

Maat ja markkinat 2/2020: Afrikan potentiaali – Miten koronapandemia vaikuttaa maanosan talouskehitykseen?

Maat ja markkinat 1/2020: Venäjän kasvuodotukset vaatimattomat, Keski-Aasian seuraava nousija voi olla Uzbekistan

Lisätiedot:

Anu-Leena Koskelainen, maariskien hallinnan tiimipäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2819, [email protected]