Content Section
Uutiset

Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus: Yritysten tarve uusille lyhennysvapaille ja käyttöpääomalle kasvaa – Monilla yrityksillä kriittiset hetket edessä vuoden 2021 alkupuoliskolla

""

Nousu koronan aiheuttamasta montusta on pitkä ja vaativa urakka, joka edellyttää uutta kasvua ja työn tuottavuuden parantumista. Lähtökohtia heikentää se, että talouskasvussa Suomi on jäänyt pahasti esimerkiksi Ruotsin jälkeen jo pitkään. Kilpailukykyä tarvitaan kansainvälisillä markkinoilla nyt enemmän kuin normaaliaikoina, mikä korostaa viennin rahoituksen merkitystä. Finnveran yritysrahoitusmittarin perusteella yritysten käyttöpääoman ja uusien lyhennysvapaiden tarve kasvaa lähikuukausina.

Finnvera kysyi eri puolilla Suomea sekä pk- että suuryritysten parissa työskenteleviltä rahoituspäälliköiltään, aluejohtajiltaan sekä luottopäätösyksiköltään näkemyksiä yritysrahoituksen lähiajan näkymistä. Vastauksia viikolla 40 tehtyyn kyselyyn tuli lähes 80 kappaletta, ja ne koskevat arvioita yritysrahoituksen koko kentästä, eivät yksin Finnveran palveluista. Vastaajien enemmistö työskentelee pk-yritysten rahoituksen piirissä.

Yritysrahoitusmittari: Rahoitustarve kasvaa syksyllä, kasvuun päästävä kiinni viimeistään vuoden 2021 alkupuoliskolla

Lähes 30 prosenttia vastaajista antoi kysynnän voimakkuudelle arvon 7 ja toiset lähes 30 prosenttia arvon 8, kun asteikko on 1‒10. Keskiarvo oli 7,9 eli selvästi korkeampi kuin aiemmissa kyselyissä. Kesäkuussa se oli 6,1 ja maaliskuussa 6,0.

‒ Vastausten painottuminen asteikon yläpäähän kuvaa tämän hetken tilanteen vakavuutta ja tarvetta rahoituksen järjestelyihin. Ravintola-ala ja matkailu ovat odotetusti kärjessä. Rahoitusammattilaisemme odottavat uuden lyhennysvapaakierroksen alkamista, mutta sen volyymi on vielä kysymysmerkki samoin kuin pankkien joustavuus tilanteessa. Yritysten on kyettävä saamaan uutta kassavirtaa viimeistään vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla, tai edessä on yritysten kaatumisia. Suuryritysten tilanne on arvioiden mukaan pääsääntöisesti edelleen hyvä, mutta pääomahyödykkeiden viennissä rahoituksen järjestymisen merkitys kasvaa, sanoo Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Teollisuuden tilauskanta on laskussa, eikä uutta käännettä parempaan ole pian näkyvissä. Koko taloudessa käänne parempaan ei ole kovin lähellä, ja tulkintaa vahvistaa suurten yritysten liikevaihdon selvä alaneminen.

‒ Yritysten päätavoitteina ovat nyt toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden nosto. Kasvu on kuitenkin suurelta osin haettava kansainvälisiltä markkinoilta. Tämä koskee myös pk-sektoria. Kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen on myös Finnveran painopiste normaalitilanteessa, vaikka korona-aikana pyrimme rahoituksellamme auttamaan kriisin yli kaikkia elinkelpoisia yrityksiä, Lindholm sanoo.

Viennin rahoituksen rooli kilpailutekijänä kasvaa

Kansainvälisillä markkinoilla kilpailukyky on nyt entistäkin tärkeämpää. Laadun, hinnan ja toimitusten varmuuden ohella keskeinen kilpailukykytekijä on viennin rahoitus.

‒ Vientiyrityksillä pääsy kansainvälisiin tarjouskilpailuihin ja niissä menestyminen edellyttävät hyvin usein sitä, että ulkomaisen ostajan rahoitus on kunnossa. Vientitakuut ovat keskeinen osa viennin kilpailukykyä, mikä korostuu entisestään koronakriisin takia. Rahoitus suojaa myös riskeiltä, ja Finnvera voi poikkeustilanteessa myöntää luottovakuutuksia myös niin sanottuihin kaupallisen riskin maihin kuten EU-maihin vuoden 2020 loppuun saakka. Koronan aiheuttamassa tilanteessa kaikki viennin edellytyksiä lisäävät ja kauppasuhteita ylläpitävät toimenpiteet ovat tärkeitä, Lindholm sanoo.

Rahoituksen kysyntä suuryritysten keskuudessa vaihtelee nyt selvästi toimialoittain: kärjessä on telesektori, mutta monilla teollisuuden aloilla on hiljaisempaa.

Näkymien heikentymisestä kertoo myös se, että koronatilanteen takia suuryrityksille on pk-yritysten tavoin toteutettu runsaasti rahoituksen uudelleen järjestelyjä, ja tarve rahoitusjärjestelyille näyttää jatkuvan.

Taustalla jo menetetty vuosikymmen - Tarve talouskasvulle voimistuu kaiken aikaa

Suomen tämän vuoden bruttokansantuotteen ennusteiden laaja haarukka ja suuret muutokset kuvaa ennustamisen vaikeutta tällä hetkellä: arviot BKT:n laskusta liikkuvat noin 3,5‒7 prosentin välillä. Suomen taloutta voidaan jo ennen poikkeusoloja pitää toteutuneiden kasvunumeroiden perusteella alisuoriutujana, joten tarve ripeälle talouskasvulle voimistuu kaiken aikaa.

Kun Suomen bruttokansantuote kasvoi vuosina 2011‒2020 keskimäärin vain 0,4 prosenttia vuodessa, ylsi Ruotsi samalla jaksolla keskimäärin 1,3 prosentin vuotuiseen kasvuun. Jos Suomi olisi kuluneella kymmenvuotisjaksolla pysynyt BKT-kasvussa Ruotsin vauhdissa, olisi BKT:mme tämän vuoden lopussa yli 20 miljardia euroa suurempi kuin mihin nykyennusteilla päädymme, Lindholm vertaa.

‒ Suomen korona-ajan talouden tähänastista hyvää suoritusta voi selittää teollisuuden rakenne sekä yksityisen palvelusektorin monia muita maita pienempi suhteellinen osuus. Joka tapauksessa, vie parhaassakin tapauksessa useita vuosia, ennen kuin koronan aiheuttama monttu maamme taloudessa on kokonaan lapioitu umpeen. Eikä kyse ole talouden tavanomaisesta noususta taantuman jälkeen, vaan monilta osin uusista rakenteista ja toimintatavoista.

Koronakriisin luoma heikko talouden tila ja suuri epävarmuus ovat pudottaneet erityisesti suurempien pk-yritysten kasvuhakuisuutta. Yritykset, joilla on yleensä laaja liiketoiminta ja parhaat edellytykset nopeaan kasvuun ja sen rahoittamiseen, keskittyvät nyt hengissä säilymiseen.

‒ Tilanne on varsin ymmärrettävä, mutta pitkittyessään se nakertaa taloutemme kasvupotentiaalia valitettavan paljon. Korona testaa sekä yritysten sopeutumiskykyä, pankkien ja muiden rahoittajien joustoa, että talouspolitiikan reaktionopeutta ja toimien osumatarkkuutta, Lindholm sanoo.

Lisätiedot:

Rahoitus & kasvu -katsauksen materiaali (PDF)

Timo Lindholm, pääekonomisti, Finnvera, puh. 050 303 9398

Seuraa Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE -webinaareja

Ensimmäinen webinaari Rahoitus & kasvu LIVE: Milloin on kasvun aika? pidettiin ke 7.10.2020. Tutustu aineistoon ja katso tallenne osoitteessa finnvera.fi/rahoitusjakasvu

Webinaarit jatkuvat marras-joulukuussa. Keskiviikkona 11.11. klo 9.00 aiheena ovat omistajanvaihdokset. Timo Lindholmin haastattelussa on LUT-yliopiston professori Timo Pihkala ja Finnveran omistajanvaihdoksiin erikoistunut aluepäällikkö Elisa Sipponen. Torstaina 3.12. klo 9.00 aiheena on viennin merkitys Suomen taloudelle. Timo Lindholmin vieraana on Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja Finnveran suuryrityksistä vastaava liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Ilmoittaudu finnvera.fi/rahoitusjakasvu-sivulla ja tule seuraamaan Rahoitus & kasvu LIVEjä!