Content Section
Tiedotteet

Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020

""

Finnvera-konserni, pörssitiedote 21.8.2020

Koronapandemia lisäsi merkittävästi Finnveran pk-rahoituksen kysyntää, viennin rahoitus laski edellisvuodesta – Finnveran tulos luottotappiovarausten vuoksi 423 miljoonaa euroa tappiollinen

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:

”Koronapandemian laajuus ja vaikutukset talouteen ovat koskettaneet monia yrityksiä myös meillä. Kotimaassa pandemia näkyi konkreettisimmin ensin palvelualoilla ja matkailussa, kansainvälisesti muun muassa Suomen vientiä koskettavalla risteilytoimialalla. Toimialan erittäin positiivisen kehityksen myötä viime vuosina toteutuneesta teknologiateollisuuden tilauskannan vahvistumisesta yli puolet koostuu laivatilauksista. Vaikka pandemia on aina tunnistettu yhdeksi toimialan riskeistä, koronakriisi on koskettanut alaa täysin poikkeuksellisella tavalla, kun risteilytoiminta kaikkialla maailmassa keskeytettiin viranomaispäätöksin. Useiden varustamoiden julkiset luottoluokitukset ovat heikentyneet. Näiden ja maailmantalouden yleisesti heikentyneiden näkymien vuoksi olemme joutuneet tekemään merkittäviä varauksia mahdollisista tulevista luottotappioista, minkä vuoksi Finnvera-konsernin tammikesäkuun tulos oli 423 miljoonaa euroa tappiollinen.

Myönsimme vientitakuita, -takauksia ja erityistakauksia alkuvuonna noin 1,7 miljardilla eurolla, reilun viidenneksen vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Koronapandemia ei ole koskettanut kaikkia toimialoja samalla tavalla, ja alkuvuonna on toimeenpantu myös aiemmin suunniteltuja investointipäätöksiä. Viennin rahoituksen vuosittaiseen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Arvioimme, että teollisuuden tilausten vähenemisen myötä Suomen vientiin voi tulla syksyllä pidempiaikainen hidastuminen, joka näkyy myös viennin rahoituksen kysynnässä.

Pk- ja midcap-yritysten rahoitustarpeet kasvoivat koronapandemian myötä nopeasti maaliskuun puolivälistä lähtien. Finnvera keskitti rahoituksen myöntämisen takauksiin, joilla mahdollistetaan yritykselle pankin myöntämä käyttöpääomalaina. Näin pyrimme varmistamaan, että yritykset saavat rahoitusta mahdollisimman nopeasti. Mukautimme nopeasti tuotteitamme ja palveluamme vastaamaan tilannetta, alensimme hinnoitteluamme ja rekrytoimme vuokratyövoimaa käsittelemään suuria hakemusmääriä. Rahoituksen kysyntä ylitti ennakkoarviomme, ja myönsimme tammikesäkuussa kotimaan lainoja ja takauksia jo yli 0,9 miljardia euroa, mikä on enemmän kuin koko vuonna 2019. Alkuvaiheessa rahoitusta hakivat pienet pk-yritykset, mutta tarve on siirtynyt suurempiin yrityksiin. Finnveralla on eduskunnan päättämän valtuuksia koskeneen lakimuutoksen vuoksi erinomaiset valmiudet vastata kysyntään myös jatkossa. Kotimaan laina- ja takausrahoitusvaltuutemme korotus 12 miljardiin euroon on arvioitu kattamaan rahoituskysyntä vuoteen 2025 saakka.

Pandemian kokonaisvaikutukset selviävät myöhemmin. Rahoittajan kannalta keskeistä on edelleen arvioida vaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Aiempien vuosien voitolliset tulokset ovat lisänneet Finnveran taloudellisia puskureita mahdollisia tappioita varten. Finnveralle on asetettu itsekannattavuustavoite, jonka mukaisesti yhtiön toiminnan menot ja tappiot pyritään pitkällä aikavälillä kattamaan toiminnasta saaduilla tuloilla. Vaikka vuoden 2020 tuloksen ennakoidaan olevan tappiollinen, Finnveran kumulatiivisen itsekannattavuuden arvioidaan edelleen toteutuvan. Itsekannattavuuteen voi kuitenkin jatkossa vaikuttaa merkittävästi se, miten koronakriisi etenee syksyn aikana ja miten pitkäaikaisia sen vaikutukset ovat.”

Finnvera-konserni, liiketoiminta ja tuloskehitys
H1/2020 (H1/2019)

  • Myönnetyt kotimaan lainat ja takaukset: 926 Me (430), muutos 115 %
  • Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 1 747 Me (2 259), muutos -23 %
  • Myönnetyt vientiluotot: 402 Me (132), muutos 205 %
    • Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu
    • Vientitakuiden ja -luottojen määrän vaihteluun vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen

30.6.2020 (31.12.2019)

  • Vastuukanta, kotimaan nostetut lainat ja takaukset: 2 373 Me (1 928), muutos 23 %
  • Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset sis. pk- ja midcap-vientitakuut ja -takaukset: 24 633 Me (25 489), muutos -3 %
    • Tästä suuryritysten alus- ja telakkavastuut 12 792 Me (13 786)
    • Nostetut vastuut 11 431 Me (11 443), muutos 0 %, tästä suuryritysten alus- ja telakkavastuut 3 487 Me (3 669)
    • Nostamattomat vastuut 9 162 Me (9 486) ja sitovat tarjoukset 4 041 Me (4 560), muutos yhteensä -6 %, näistä suuryritysten alus- ja telakkavastuut yhteensä 9 304 Me (10 117)
  • Vastuukanta, nostetut vientiluotot: 7 290 Me (7 229), muutos 0 %

Finnvera-konserni, H1/2020 ja 30.6.2020

Tulos
H1/2020
-423 Me
H1/2019: 72 Me
muutos -685 %

Taseen loppusumma
30.6.2020
13,0 Mrd. e
31.12.2019: 12,7 Mrd. e
muutos 2 %

Henkilöstö
keskimäärin
H1/2020
360 hlöä
H1/2019: 363 hlöä
muutos -1 %

Vapaa oma pääoma ja
valtiontakuurahasto
30.6.2020
1,5 Mrd. e
31.12.2019: 1,9 Mrd. e
muutos -22 %

Kulu-tuotto-suhde
H1/2020
29,1 %
H1/2019: 25,4 %
muutos 3,7 %-yks.

Odotettavissa olevat
luottotappiot 30.6.2020
719 Me
31.12.2019: 242 Me
 muutos 197 %

NPS-indeksi
(net promoter score) H1/2020:
50
H1/2019: 64
muutos -22 %

Omavaraisuus
30.6.2020
8,1 %
31.12.2019: 11,6 %
muutos -3,5 %-yks.

Koronapandemian vaikutuksesta konsernin tammikesäkuun tulos oli 423 miljoonaa euroa tappiollinen, kun edellisen vuoden vastaavalla jaksolla tulos oli 72 miljoonaa euroa voitollinen. Tuloksen tappiollisuus aiheutui pandemian seurauksena tehdyistä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan merkittävistä luottotappiovarauksista. Odotettavissa olevat luottotappiot kasvoivat yhteensä 477 miljoonaa euroa (-5). Toteutuneet luottotappiot olivat 17 miljoonaa euroa (14), ja ne kasvoivat edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 19 prosenttia.

Konsernin toiminnasta kertyneet puskurivarat luottotappioiden kattamiseksi olivat tehtyjen tappiovarausten jälkeen kesäkuun lopussa 1,5 miljardia euroa. Puskurivaroihin sisältyvät konsernin vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat. Valtiontakuurahasto kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos Finnveran taseen vastaavan rahaston varat eivät riitä tappiollisen tuloksen kattamiseen.

Konsernin korkokate kasvoi tammikesäkuussa edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 22 prosenttia ja nettopalkkiotuotot olivat edellisvuoden tasolla. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien erien arvonmuutokset olivat tammikesäkuussa 2 miljoonaa euroa negatiiviset, kun edellisvuoden vastaavalla jaksolla vastaava erä oli 17 miljoonaa euroa positiivinen. Toimintakulut ja poistot olivat 2 prosenttia suuremmat kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla, mihin vaikutti koronapandemian kasvattaman pk- ja midcap-rahoitushakemusmäärän käsittelyyn vuokratyövoimana rekrytoitu määräaikainen henkilöstö sekä poistojen määrän kasvu tehtyjen IT-investointien myötä.

Finnvera-konserni
Tuloskehitys

H1/2020
Me

H1/2019
Me

Muutos
Me

Muutos
%

2019
Me

Korkokate

24

19

4

22 %

41

Palkkiotuotot ja -kulut (netto)

68

68

0

0 %

141

Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot

-2

17

-19

-113 %

10

Hallintokulut

-22

-23

0

-2 %

-42

Liiketoiminnan muut kulut ja poistot

-4

-3

-1

28 %

-7

Toteutuneet ja odotettavissa olevat luottotappiot

-494

-9

-485

-

-60

Luottotappiokorvaus valtiolta

12

7

5

68 %

17

Liikevoitto/-tappio

-418

77

-495

-644 %

100

Tilikauden voitto/tappio

-423

72

-496

-685 %

94

Rahoituksen näkymät

Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote laskee tänä vuonna noin 7 prosenttia. Valtiovarain-ministeriön mukaan bruttokansantuote laskee tänä vuonna 6 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 2,5 prosenttia. IMF:n ennusteen mukaan bruttokansantuote laskee maailmanlaajuisesti 4,9 prosenttia ja kehittyneissä maissa 8,0 prosenttia.

Finnvera on varautunut turvaamaan elinkelpoisten yritysten lainarahoituksen saatavuuden kriisin kaikissa vaiheissa. Jatkamme loppuvuonna pankkirahoituksen takausohjelmaa ja täydennämme rahoitusmarkkinoita myös Finnveran omilla seniori- ja juniorilainoilla. Olemme varautuneet vaikeuksissa olevien yritysten määrän kasvuun. Arvioimme rahoitusjärjestelyjen vaikeutuvan erityisesti niillä yrityksillä, jotka tarvitsisivat järjestelyjä toistamiseen kriisin aikana. Finnvera joustaa järjestelytarpeissa, ja toivomme joustoja koko rahoitusjärjestelmältä.

Arvioimme kriisin vaikutusten leviävän syksyn aikana voimakkaammin vientiyrityksiin ja niiden alihankintaketjuihin Suomessa. Odotamme kotimaan rahoituksen kysynnän pysyvän euromääräisesti alkuvuoden tasolla myös heinä−joulukuussa. Talouden jälleenrakentaminen etenee eri toimialoilla eri tahtiin. Olemme varautuneet turvaamaan monipuolisesti myös uuden kasvun rahoitusta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi yritysten rahoituskelpoisuuden vahvistamista Finnveran juniorilainoja hyödyntäen.

Vientitakuiden ja -luottojen kysyntään vaikuttaa vientiyritysten tilausten ja yritysten asiakkaiden rahoituksen saatavuuden kehitys loppuvuonna. Suunniteltuja investointeja on lykätty ja uusien tilausten arvioitu laskevan merkittävästi, mikä toteutuessaan tulee vaikuttamaan suuriinkin yrityksiin. Toisaalta rahoituksen saatavuuden heikentyminen lisää tyypillisesti vientitakuulaitosten takaaman rahoituksen kysyntää. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisten vuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen.

Pandemialla on ollut kielteinen vaikutus matkailutoimialaan mukaan lukien risteily- ja telakkatoimiala. Toimialan näkymiin vaikuttaa voimakkaasti se, milloin varustamot pääsevät käynnistämään toimintaansa uudelleen ja millaisia ovat kokemukset risteilyjen käynnistyessä. Muilla suurilla vientiteollisuuden sektoreilla odotamme aiempaa useamman ostajan olevan kiinnostunut rahoittamaan vientikaupat vientiluotoilla kaupallisten rahoituslähteiden ehtojen heikentyessä. Kysyntään ei odoteta maantieteellistä keskittyneisyyttä.

Finnveralla on mahdollisuus tarjota vuoden 2020 loppuun saakka luottovakuutuksia myös niin sanottuihin kaupallisen riskin maihin, eli esimerkiksi EU-maihin. Luottovakuutus auttaa viejiä jatkamaan kauppasuhteita epävarmuuden aikana, mikä on tärkeää viennin jatkuvuuden ja Suomen talouden kannalta.

Varaudumme vastaamaan myös kotimaisten suurten yritysten käyttöpääomarahoitustarpeisiin. Linjausten muutostarpeita arvioidaan tilanteen kehittymisen myötä.

Normaalitilanteessa strategisena tavoitteenamme on kohdentaa valtaosa rahoituksestamme kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin, investointeihin, omistajanvaihdoksiin sekä vientiin. Koronatilanteessa olemme laajentaneet rahoituksen kohdennusta auttaaksemme kaikkia elinkelpoisia yrityksiä kriisitilanteen yli.

Finnvera antoi tulosvaroituksen 1.7.2020 heikentäen vuoden 2020 tulosnäkymiä. Koronapandemia aiheuttaa edelleen poikkeuksellista epävarmuutta näkymiin. Tämän hetken talousennusteiden perusteella arvioimme, että Finnvera-konsernin koko vuoden 2020 tulos on luottotappiovarausten vuoksi tappiollinen johtuen makrotaloudellisten indikaattorien laskennallisesta vaikutuksesta ja yksittäisten riskin kohteiden riskiluokitusten heikkenemisestä.

Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2020 (PDF)

Jakelu:
NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi

Puolivuosikatsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa www.finnvera.fi/tulosraportit