Content Section
Artikkelit

Viennin rahoituksen näkymät Afrikassa - tutustu Finnveran laatimaan tilannekuvaan

""
Published date

Afrikka kiinnostaa kansainvälisesti: EU on julkaissut Afrikka-strategian ja Suomen hallitus on laatimassa omaansa. Viime vuonna Afrikkaan kohdistui Suomen tavaraviennistä reilut 2 prosenttia, mutta ulkomaankauppaministeri on pitänyt tavoiteltavana jopa viennin kaksinkertaistamista tulevaisuudessa. Finnvera toimii aktiivisesti muun muassa Team Finland -verkostossa ja Keskuskauppakamarin Afrikka-verkostossa ja tekee yhteistyötä eri rahoittajien kanssa löytääkseen lisää tapoja soveltaa Finnveran rahoitusinstrumentteja Afrikkaan suuntautuvaan vientiin. Finnveran maariskien hallinta -tiimi on kartoittanut Afrikasta tilannekuvaa koronavuonna 2020. 

Afrikan mantereen yli 50 valtiota poikkeavat paljon toisistaan. Useimmat maista kuuluvat alhaisen tulotason tai alemman keskitulon maihin, joiden kehitystavoitteet ovat edelleen merkittäviä. Afrikan maista 33 on vähiten kehittyneiden maiden listalla.

Toisaalta alueen mailla on omia vahvuuksiaan: Itä-Afrikassa on viime vuosien nopeimmin talouttaan kasvattaneita maita, kuten Kenia, Ruanda ja Tansania sekä Etiopia. Finnveran maariskiluokituksessa maat ovat silti heikon tai erittäin heikon maksukyvyn maita. Maksukyvyltään kohtalaiseksi luokitellun Etelä-Afrikan pankkisektori on edelleen lähellä länsimaista tasoa. Pohjois-Afrikassa Marokko on toimintaympäristönä vakaa ja taloudeltaan monipuolinen. Algeria on öljyriippuvainen, mutta sen pankkisektori on ollut toimiva ja laaja. Egypti oli hyvässä kasvuvauhdissa ennen koronaa. Kansainvälisten rahoituslaitosten tuki ja kasvava nuori, kulutushaluinen väestö pitävät yllä toiveita kasvun jatkumisesta koronan jälkeen.

Tilannekuvassa näkyvät trendit avaavat samalla mahdollisuuksia suomalaiselle viennille:

  • Runsaat luonnonvarat, nopea väestönkasvu, kaupungistuminen, ilmastonmuutos: Afrikassa on 40 prosenttia globaaleista luonnonvaroista ja mantereen väkiluvun arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavien 30 vuoden aikana 2,5 miljardiin. Ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja pitemmän aikavälin seurauksia on jo havaittavissa. Manner tarvitsee merkittävän kokoluokan investointeja suomalaisille yrityksille tutuilla sektoreilla.
  • Ulkovaltojen kasvava taloudellinen ja poliittinen kiinnostus: EU:ssa on havahduttu toimiin Afrikka-suhteen syventämiseksi. Kiina ja Venäjä ovat olleet pitkään kiinnostuneita Afrikan luonnonvaroista, samoin Turkki ja Intia tavoittelevat vaikutusvaltaa alueella. Myös Yhdysvallat on aktivoitunut Afrikan suuntaan. Kansainvälinen kilpailu alueella kasvaa, mutta voi tuoda myös uutta kehityshankkeisiin suunnattua rahoitusta tarjolle.
  • Mantereen taloudellinen hajaannus: Afrikan maiden vapaakauppa-sopimus, AfCFTA, helpottaa vähitellen mantereen sisäisiä kaupanesteitä ja piristää talouskasvua samalla, kun kilpailu kiristyy. Tavoitteena vapaakaupan asteittaiselle aloittamiselle on vuoden 2021 alku.

Koronapandemia on leikannut kasvua ja lisännyt velkaantumista

Koronaepidemia on leikannut nopeimmin kasvaneidenkin valtioiden talouskasvua. Suurista talouksista Nigerian BKT:n ennustetaan supistuvan -4,3 prosenttia ja Etelä-Afrikan -8 prosenttia vuonna 2020.

Afrikka on riippuvainen raaka-aineista, metalleista, öljystä ja turismista. Koronaepidemian aiheuttama rajojen sulkeutuminen ja teollisuuden toimitusketjujen katkeaminen on hidastanut kysyntää, alentanut raaka-aineiden hintoja ja pysäyttänyt tulevalle kasvulle tärkeitä infrastruktuurihankkeita.

- Etenkin Afrikassa koronan taloudellisilla seurauksilla voi olla suurempi vaikutus ihmisten terveyteen kuin itse taudilla. Taloudellisia turvaverkkoja ei ole. Puute lääkkeistä ja ruoasta on akuutti ongelma, mikä on lisännyt monessa maassa poliittisia levottomuuksia. Afrikan demokratiakehitys on edelleen hauras, ja siinä saattaa välillä tulla valitettavaa takapakkia, kuten Etiopian tämän hetkinen kriisi osoittaa, sanoo aluepäällikkö Outi Homanen Finnverasta.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja Maailmanpankki ovat myöntäneet tukea köyhien maiden terveydenhuollon tukemiseen. Maat ovat voineet hakea Debt Service Suspension Initiative, DSSI -aloitteen puitteissa valtioiden välisten velkojensa hoitomenojen lykkäyksiä, kuten yli 30 Afrikan maata on tehnytkin. Aloite jatkuu edelleen vuonna 2021.

Kysymys pääomien riittävyydestä ja ylivelkaantumisesta on ongelma monelle Afrikan maalle.

Rahoitusta viennille Afrikkaan verkostoja hyödyntäen

Finnveran omat vientitakuuvastuut Afrikassa ovat tällä hetkellä melko vähäiset, 0, 2 miljardia euroa. Finnvera harkitsee vientitakuiden riskejä Afrikan maissa normaaliin tapaan, riskinottokyky vaihtelee kohdemaasta ja vakuuksista riippuen. Afrikassa, kuten muuallakin uusiin markkinoihin tutustuttaessa, on remburssin käyttö maksutapana suositeltavaa viennin alkuvaiheessa.

  • Finnvera harkitsee kutakin vientihanketta erikseen ja tarkistaa riskinkohteen luottokelpoisuuden.
  • Yhteistyö muiden kansainvälisten rahoittajien kanssa parantaa luottoriskin hallintaa ja antaa mahdollisuuksia osallistua isompiin hankekokonaisuuksiin.
  • Team Finland -toimijoiden yhteistyö mahdollistaa suomalaisten Afrikkaan suuntautuvien hankkeiden edistämistä. 

Koronakriisin aikana kansainväliset kehitysrahoituslaitokset, julkiset velkojat ja yksityisten velkojien edustajat ovat keskustelleet uusista rahoitusmalleista, jotka mahdollistaisivat kohtuuhintaisen rahoituksen suuntaamisen koronaepidemiasta kärsiviin köyhiin maihin. Lisärahoitus merkitsee lisää investointeja ja sitä kautta mahdollisuuksia myös suomalaisille viejille.

- Seuraamme keskeisiä trendejä ja toimijoita viennin- ja projektirahoituksen suhteen. Lähestymme uusia hankkeita tapauskohtaisesti ja hyödynnämme yhteistyötä muiden rahoittajien kanssa, Homanen sanoo.

Finnveran vientitakuut pähkinänkuoressa:

Kansainvälisen kaupan tarjouskilpailuissa ostaja pyytää usein ehdotuksia edullisista maksuehdoista. Suomalainen viejäyritys voi järjestää ostajan toivomaa maksuaikaa esim. Finnveran vientitakuiden avulla. Finnvera toimii yhteistyössä vientiä rahoittavien pankkien kanssa.

  • Luottovakuutus viejälle ostajan maksuriskiä vastaan
  • Rahoittajalle myönnettävä vientitakuu, kun ulkomaiselle ostajalle järjestetään vientiluotto (ostajaluottotakuu)
  • Remburssitakuu vahvistavalle pankille, kun maksutapana remburssi
  • Vientikauppaan liittyvät takaukset (varsinkin pk-yrityksille)

Vientitakuut kattavat kaupallista ja poliittisista riskeistä johtavista maksuviiveitä. Vientitakuun hinta määräytyy maksuajan pituuden, ostajan maksuriskin ja kohdemaan maaluokituksen mukaisesti. Finnvera luokittelee kohdemaat maaluokkiin, joihin voit tutustua maaluokituskartalla.

Lisätiedot:

Outi Homanen, aluepäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2722 

Lisätietoa Finnveran vientitakuista. 

Tutustu Finnveran maaluokituksiin.