Content Section
Artikkelit

Näin vientihankkeiden ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallintaa tehtiin vuonna 2020

""
Published date

Ympäristö-, sosiaalisten ja hallinnollisten riskien hallinnalla Finnvera varmistaa rahoitustoimintansa vastuullisuutta, mutta toimenpiteet ovat myös olennainen osa rahoitustoiminnan riskienhallintaa. Ympäristö- ja sosiaalisten riskien hallinnassa rahoitettavat vientihankkeet luokitellaan riskien todennäköisyyden mukaan. Näin riskejä arvioitiin viime vuonna.

Viennin rahoitushankkeet luokitellaan A-, B- tai C-luokkaan. A-luokka tarkoittaa sitä, että investointiin liittyy kohdemaassa merkittäviä ympäristö- tai sosiaalisia riskejä, kuten vaikutuksia ympäröiviin yhteisöihin ja työntekijöihin sekä biodiversiteettiin.

Suuria A-luokan hankkeita, esimerkiksi sellutehdas-, kaivos- tai voimalaitoshankkeita, tulee Finnveran arvioitavaksi muutamia vuodessa. Riskienhallinta kohdistuu pääsääntöisesti koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus myönnettäisiin esimerkiksi yksittäiselle laitetoimitukselle.

Finnvera arvioi hankkeita muun muassa Chilessä, Kiinassa ja Brasiliassa

Finnvera myönsi 424 vientitakuuta vuonna 2020. Näistä 41 kuului alustavan ympäristö- ja sosiaalisten riskien arvioinnin sekä luokittelun piiriin. Takuista A-hankkeiksi luokiteltiin 2, B-hankkeiksi 2 ja C-hankkeiksi 6. Loput 31 eivät olleet kokonsa vuoksi OECD-määritelmän mukaisia hankkeita eikä niistä tehty varsinaista ympäristö- tai sosiaalisten riskien arviota. Arvioitavat hankkeet sijaitsivat muun muassa Chilessä, Kiinassa ja Brasiliassa.

Koronapandemian vaikutus näkyi siinä, että uusien arvioitavien hankkeiden määrä väheni viime vuonna selvästi.

Yhtään hanketta ei hylätty, mutta osa alustavissa keskusteluissa olleista vientihankkeista ei edennyt päätösprosessiin. Keskusteluissa viejäasiakkaiden kanssa käydään läpi aina myös hankkeen toteutumisen edellyttämät ympäristö- ja sosiaaliset kriteerit. Tavoitteena on toimia ennakoivasti ja viejää ohjaten, jotta hanke voisi täyttää rahoituspäätöksen vaatimukset. Joskus näin ei käy, ja syinä voivat olla esimerkiksi hankkeen sijaitseminen herkällä alueella tai ostajan huono maine.

Arvioinneissa tehdään tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien – muun muassa muiden vientitakuulaitosten, vientiyritysten, ostajatahojen ja pankkien kanssa. Suurissa A-luokan hankkeissa käsittelyaika on tyypillisesti kuukausia tai jopa vuosia.

Finnveran vuosikatsaus ja yritysvastuu: Kaaaviokuva kertoo, miten suuren vientihankkeen arviointiprosessi etenee

Suurissa A-luokan hankkeissa edetään analyyseistä seurantaan – korona vaikutti kohdevierailuihin

A-luokan hankkeen hakemus- ja seulontavaiheen jälkeen due diligence -konsultti vierailee rahoitettavassa kohteessa ja tuottaa Environmental and Social Due Diligence (ESDD) -raportin. Raportissa arvioidaan, täyttääkö hanke Maailmanpankkiryhmän ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjeistukset sekä IFC:n ympäristö- ja yhteiskuntavastuustandardit (Performace Standards). Lisäksi listataan toimenpiteet, jotka vaaditaan niiden saavuttamiseksi.

Yleensä myös Finnveran asiantuntija vierailee kohteessa arvioidakseen toimijan asennetta, kykyä ja johtamistapoja riskien hallinnoimiseksi. Kohdevierailu on tärkeä, sillä sen avulla voidaan tehokkaasti selvittää myös hankkeen vaikutuspiirissä olevien eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, viranomaisten ja ihmisten mielipiteitä. Vuonna 2020 koronapandemia esti Finnveran kohdevierailut kokonaan. Hankkeiden toimeenpanijat järjestivät virtuaalisia kohdevierailuja etäyhteyksien avulla, esimerkiksi esittämällä dronekameran kuvaa. Virtuaalivierailujen avulla hankkeita voitiin viedä eteenpäin, mutta niihin liittyy haasteita. Normaalivierailujen tapaamiset muun muassa viranomaisten, työntekijöiden edustajien ja asukkaiden kanssa eivät olleet mahdollisia, ja kokonaiskuvan muodostaminen oli hankalampaa. Hankkeissa, joissa riskit ovat korkeimmat onkin päätetty tehdä kohdevierailu heti koronatilanteen salliessa. Luottosopimuksissa on pyritty varmistamaan, että Finnveran vierailuoikeudet hankealueella ovat riittävän laajat.

Vierailun ja muun hankkeesta olevan tiedon pohjalta asiantuntija laatii Finnveran sisäistä päätöksentekoa varten arviointiraportin, jossa määritellään, millaiset onnistumismahdollisuudet hankkeella on suhteessa Finnveran vaatimuksiin ja miten olemassa olevia riskejä voidaan hallita: miten niitä seurataan, vaikkapa paikan päällä vierailevaa konsulttia hyödyntämällä, ja millaisia ehtoja lainasopimukseen on liitettävä.

Jos ESDD-raportti ja toimenpidesuunnitelma täyttävät vaatimukset ja jos toimijalla on Finnveran näkemyksen mukaan kyky ja halu toteuttaa suunnitelman vaatimat toimenpiteet, ehdotetaan hanketta hyväksyttäväksi. Tämän jälkeen sovitaan hankkeen seurantasuunnitelmasta, esimerkiksi ulkopuolisesta konsultista, joka raportoi Finnveraan käyntiensä perusteella.

Kun lainasopimus on allekirjoitettu, konsultti käy kohteessa sovituin määräajoin ja varmistaa, että Finnveran vaatima taso saavutetaan. Niissä hankkeissa, joissa riskit ovat erityisen korkeat, konsultti seuraa toimintaa koko lainan takaisinmaksun ajan. Ongelmatilanteisiin puututaan ensisijaisesti neuvotellen, mutta lainasopimuksessa on optio vaatia lainan välitöntä takaisinmaksua, ellei ehtoja noudateta.

Lisää aiheesta:

Finnveran vuosikatsaus ja yritysvastuu: Rahoitustoiminnan ympäristö-, sosiaalisten ja hallinnollisten riskien hallinta

Ympäristö- ja sosiaaliset asiat näkyvät entistä enemmän vientitakuuhakemuksissa

Finnveran takaamat vientihankkeet julkaistaan Taatut kaupat -sivullamme. Tutustu taattuihin hankkeisiin.