Content Section
Artikkelit

Muoviton pahvimuki avaa valtavat markkinat

Markku Hämäläisellä on 35 vuoden työkokemus paperiteollisuudesta. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli sattumalta sama Kotkan paperitehdas, joka kantaa nykyään Kotkamillsin nimeä. Tehtaan juuret ovat 1870luvulla.
Published date

Investoinnit ja uudistuminen ovat tehokkain keino ruokkia yritysten kansainvälistä kasvua. Päätökset vaativat kuitenkin johdolta rohkeutta, oikeaa ajoitusta ja kykyä nähdä markkinoiden kasvupotentiaali. Kotkamillsin metsäteollisuusintegraatti Kotkassa oli jo näivettymässä, kunnes uudet omistajat ostivat sen ja investoivat 170 miljoonaa euroa kartonkikoneeseen. Finnveran joukkovelkakirjarahoitus oli ratkaisevassa roolissa.

Kotkamillsin koneinvestoinnin lopullinen tavoite on saavuttaa markkinajohtajan asema muovittoman kuppikartongin valmistajana.

Muovittomien pahvimukien ja muiden kertakäyttöastioiden kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti, kun Euroopan unionin kertakäyttömuovijätettä rajoittava direktiivi astuu voimaan 2021. Markkinoiden koko on miljardeja euroja, kun muu maailma seuraa Euroopan esimerkkiä.

– Vanhempi kollega kertoi saunassa jo seitsemän vuotta sitten, kuinka kuppikartongin kulutus kasvaa ja miten sitä pystyy valmistamaan ilman muovia. Suunnittelimme konetta vuosia ja teimme markkinatutkimusta. Uusi tuote on kuitenkin aina iso riski, sanoo toimitusjohtaja Markku Hämäläinen.

Hänen mukaansa riskejä on pyritty minimoimaan siten, että koneella voi tehdä myös perinteistä kuluttajapakkauskartonkia. Lisäksi tehtaalla on saha ja laminaattipaperia valmistava kone. Kaikille tuotteille riittää kysyntää maailmalla.

Kotkamillsin muovittoman kuppikartongin kilpailuetu perustuu uuteen tuotantoteknologiaan. Kartonkikoneeseen integroiduilla päällystysyksiköillä voidaan kartonkiin lisätä jopa seitsemän päällystyskerrosta, joilla kartonkiin tehdään esimerkiksi nesteitä kestävä barrieri eli suojakerros.

– Täysin vastaavaa tuotetta ei ole kenelläkään muulla. Uusi kone on tälle markkinalle valtavan iso, sillä sen tuotantokapasiteetti on 400 000 tonnia vuodessa. Euroopan markkinan koko on nyt 250 000 tonnia, mutta se kolminkertaistuu kolmessa vuodessa, Hämäläinen uskoo.

Kassa on joutunut koville

Kotkamillsin liikevaihto oli viime vuonna 353 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää Kotkassa yli 500 henkilöä.

Muovittoman kuppikartongin ensimmäiset tuotannolliset koeajot olivat jo kaksi vuotta sitten. Tuote lanseerattiin markkinoille viime kesänä. Sahatavarasta, laminaattipaperista ja perinteisestä pakkauskartongista saatava liikevaihto on Kotkamillsille kullanarvoista, sillä uuden tuotteen myyminen asiakkaille vie aikaa. 

– Ensimmäiset kaksi vuotta olivat kassavirran kannalta haasteellisia. Elintarvikekartongin vaihtaminen on asiakkaalle iso asia ja vaatii paljon hyväksymisprosesseja. Maailmanlaajuiset yritykset eivät ota mitään riskejä, Hämäläinen sanoo.

Toinen haaste kassalle syntyy maksuehdoista. Hankittavat raaka-aineet pitää maksaa toimittajalle viikoissa, mutta loppuasiakas edellyttää 60 päivän maksuehtoa.

– Olemme harrastaneet paljon saatavien myyntiä, Hämäläinen laskee.

Joukkovelkakirjalaina monipuolistaa pk-yritysten rahoitusta

Kotkamillsin tehdas oli amerikkalaisen sijoitusrahaston Open Gate Capitalin omistuksessa vuoteen 2015 asti.

Hämäläinen näki Kotkan hyvänä sijoituspaikkana uudelle kartonkikoneelle, sillä tehtaassa oli riittävästi tilaa yli 200-metriselle linjastolle. Hän omistaa yhdessä muun johdon kanssa Kotkamillsistä 10 prosenttia. Pääomistajana on suomalainen sijoitusrahasto MB Rahastot.

Toimitusjohtajan mukaan rahoittajat pitivät investointia ja yrityskauppaa niin ikään isona riskinä, joten koko hanke oli vaarassa jäädä toteutumatta.

– Ilman Finnveraa kaikki olisi ollut työn ja tuskan takana. Finnvera sitoutui joukkovelkakirjalainaan ja se ratkaisi paljon, Hämäläinen kertoo.

Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Finnvera käytti mandaattiaan myöntää joukkovelkakirjarahoitusta pk- ja midcap-yrityksille. Merkintä tehtiin maaliskuussa 2015.

 

"

Finnvera sitoutui joukkovelkakirjalainaan ja se ratkaisi paljon, Kotkamillsin Markku Hämäläinen kertoo.

"

Finnveran rahoituspäällikön Satu Savelaisen näkökulmasta Kotkamillsin investointi oli järkevä. Tuotannosta peräti 90 prosenttia menee kansainvälisille markkinoille.

– Tehtävämme mukaisesti rahoitimme investointia, joka lisää vientiä ja turvaa työpaikkojen säilymistä Suomessa. Olimme merkittävällä ja ratkaisevalla osuudella mukana. Myöhemmin irtauduimme hankkeesta, sillä väistymme tarvittaessa yksityisten rahoittajien tieltä, Savelainen sanoo.

Joukkovelkakirja on käyttökelpoinen vaihtoehto isompiin, useiden miljoonien eurojen rahoitustarpeisiin.

Finnveran tuotehallintapäällikön Mirva Saleniuksen mukaan joukkovelkakirjalainojen yleistyminen pk-yritysten keskuudessa toisi monipuolisuutta niiden käytettävissä olevaan rahoitustarjontaan. Suuryrityksissä ne ovat aktiivisesti käytössä.

– Meidän osuutemme toteutuneista merkinnöistä voi olla enintään 50 prosenttia. Käytännössä lähdemme usein liikkeelle pienemmistä osuuksista, 20-30 prosentista. Jo silloin olemme ankkurimerkitsijänä mukana, Salenius selventää.

Ankkurisijoittajalla ja -merkitsijällä tarkoitetaan rahoittajaa, joka tekee ison sijoituksen tai myöntää lainaa. Samalla se houkuttelee muita rahoittajia mukaan.

 

FAKTA: Mikä joukkovelkakirjarahoitus?

  • Finnveralla on mandaatti myöntää joukkovelkakirjarahoitusta sekä pk- että tätä suuremmille yrityksille. Finnvera voi siis toimia merkitsijänä tällaisissa liikkeeseen laskuissa.
  • Joukkovelkakirjarahoitus on tarkoitettu yritysten yleisiin rahoitustarpeisiin, joita ovat esimerkiksi investoinnit, toiminnan laajentaminen ja kehittäminen tai rahoitusrakenteen järjestelyt.
  • Rahoitus sopii parhaiten isompiin, useiden miljoonien eurojen tarpeisiin.
  • Miten joukkovelkakirjalaina (JVK) toimii? Joukko lainanantajia tai sijoittajia merkitsee lainaa tarvitsevan yrityksen liikkeeseen laskemaa velkakirjalainaa. Jokainen velkoja on mukana samoilla ehdoilla.
  • Rahan hinta on yleensä jonkin verran kalliimpaa kuin tavallisissa lainoissa.
  • Finnveran osuus toteutuneista merkinnöistä on enintään 50 prosenttia. Finnveran osuus on tyypillisesti noin 20-30 prosenttia. Merkintä toteutetaan markkinahintaan.

 Lue joukkovelkakirjalainasta lisää täältä .

 Teksti: Kimmo Koivikko

Jaa sivu: