Content Section
Artikkelit

Maat ja markkinat 1/2022: Venäjän-kauppa loppui – löytyykö korvaavia vientimarkkinoita Keski-Aasiasta?

Kazakstanin pääkaupunki Nur-Sultan tunnettiin aiemmin nimellä Astana. Vuonna 2019 kaupunki nimettiin uudelleen maan itsevaltiaan Nursultan Nazarbajevin kunniaksi. Nazabajev syrjäytettiin lopullisesti valtakoneistosta alkuvuonna 2022.
Published date

Länsiyritykset ovat poistuneet sankoin joukoin tai etsivät kiivaasti tapaa vetäytyä Venäjän markkinoilta. Pakotteet, vastapakotteet, hiipuva talous ja toimintaympäristön heikkeneminen ovat vaikeuttaneet Venäjällä toimimista, mutta monelle syy vetäytymiseen on ollut halu osoittaa sympatiaa Ukrainalle sekä Venäjälle jäämiseen liittyvä maineriski. Viimeistään maksuliikenteen takkuaminen on saanut yrityksiä katsomaan muita mahdollisuuksia. Venäläisiä pankkeja on pakotteiden kohteina, ja länsipankit joutuvat olemaan erityisen tarkkoja maksujen välityksessä. Moni suomalaisyritys etsii korvaavia vientimarkkinoita, ja potentiaalisiksi markkinoiksi on nostettu Keski-Aasian Kazakstan ja Uzbekistan.

Finnveran tehtävä on tukea vientiä Suomesta rahoituksen keinoin myös poliittisten ja kaupallisten riskien markkinoille. Lopetimme kuitenkin takuiden myöntämisen Venäjän kauppaan jo 22.2.2022 eli hieman ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kun riski sodan eskaloitumiseen kasvoi merkittävästi. Teollisuusmaiden järjestön OECD:n keväisessä ylimääräisessä maaluokituskokouksessa Venäjän luokitus laskettiin kohtalaisen maksukyvyn luokasta 4/7 alimpaan eli erittäin heikon maksukyvyn luokkaan 7/7, mikä tarkoittaa maan kykyä maksaa suomalaisille viejille.

Finnvera ei myönnä takuita myöskään Ukrainaan, sillä riskit ovat sotaa käyvässä maassa liian suuria. Ukrainan jälleenrahoituskeskustelut ovat olleet jo esillä EU:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten ja ulkoministeriön kesken. Suomalaisillekin viejille voi avautua mahdollisuuksia maan jälleenrakennuksessa. Valko-Venäjälle Finnvera lopetti takuiden myöntämisen jo vuosi sitten maan toimien, presidentinvaalien väärentämisen, rauhanomaisten mielenosoitusten murskaamisen ja lentokoneen pakotetun laskeutumisen, johdettua EU:n uusiin pakotteisiin.

Mitä Venäjän tilalle? Vaihtoehtona Kazakstan

19 miljoonan asukkaan Kazakstania on pidetty Keski-Aasian vakaimpana valtiona. Siksi tammikuussa 2022 väkivaltaisiksi muuttuneet mielenosoitukset tulivat yllätyksenä. Kansa lähti kaduille protestoimaan polttoaineiden hinnannousua. Pinnan alla oli kytenyt myös tyytymättömyys entisen presidentin Nursultan Nazarbajevin perheen omaisuuden haalintaan tilanteessa, jossa osa kansasta elää köyhyydessä. Venäläisiä ”rauhanturvajoukkoja” pyydettiin apuun. Mielenosoitusten yksi seuraus oli, että presidentti Kassym-Zhomart Tokajev siirsi Nazabajevin lopullisesti syrjään vallasta. Yllättävänä pidettiin myös sitä, että venäläiset joukot lähtivät Kazakstanista.

Kazakstanin taloudessa uudistuspaineita

Kazakstanilla on tarve monipuolistaa talouttaan, sillä lähes puolet viennistä on hiilivetyjä. Presidentti Tokajevin johdolla on tehty tiekarttaa yksityistämisille ja riippuvuuden vähentämiselle fossiilisista polttoaineista. Kazakstaniakin on vaivannut luonnonvarakirous: Jos maan talous on riippuvainen energian viennistä, talousuudistusten tekeminen ei usein onnistu. Kun öljyn hinta nousee, uudistukset eivät ole välttämättömiä ja kun hinta laskee, uudistuksiin ei ole varaa.

Kazakstanin talouden toipumista koronapandemiasta on vauhdittanut energian hinnan voimakas nousu. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan Kazakstanin BKT supistui 2,5 % vuonna 2020 ja kasvoi 4 % vuonna 2021. Kuluvan vuoden ennuste on 2,3 %. Hallinto on ilmoittanut tavoitteekseen saada pysyvää talouskasvua aikaan monipuolistamisstrategialla, johon kuuluu mm. valtion roolin vähentäminen taloudessa, yksityisen sektorin kehittäminen ja hallinnon parantaminen. Kazakstanin tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä.

Suomalaisyrityksille mahdollisuuksia vihreässä siirtymässä, energiatehokkuudessa ja maatalouden kehittämisessä ja koulutusviennissä

Suomalaiset yritykset ovat olleet kiinnostuneita Kazakstanin markkinoista, mutta vienti on jäänyt kuitenkin pieneksi. Tosin osa Venäjällä toimineista suomalaisyrityksistä on vienyt Keski-Aasiaan Venäjän kautta, mikä ei näy Suomen vientilastoissa. Suomen Nur-Sultanin-suurlähetystön mukaan yrityksiltä on tullut runsaasti yhteydenottoja kevään mittaan. Potentiaalia nähdään erityisesti vihreässä siirtymässä ja energiatehokkuuden kehittämisessä. Maatalouden kehittäminen on myös agendalla. Koulutusviennillä, erityisesti ammattikorkeakoulujen osalta, on kysyntää. Kazakstan nähdään mielenkiintoisena kumppanina. Kilpailu on kuitenkin kovaa, ja henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Sähköpostilla ei kauppoja solmita. Eurooppalaisista yrityksistä erityiset saksalaiset ja ranskalaiset ovat aktiivisia, samoin turkkilaiset.     

Kazakstan toivoo lisää ulkomaisia investointeja nimenomaan lännestä, sillä liiallista riippuvuutta Kiinasta tai Venäjästä halutaan välttää. Maalla on luonnonvaroja ja resursseja, joiden hyödyntämiseen suomalaisilla olisi osaamista ja teknologiaa.

Toimintaympäristöön liittyy vielä haasteita. Byrokratia ja valtion instituutioihin liittyvä korruptio on edelleen tosiasia, vaikka nykyisen presidentin kaudella on asiaan puututtu. 

Entä onko olemassa vaara, että Venäjän-pakotteita voisi kiertää Kazakstanin kautta? Paikalliset viranomaiset ovat vakuuttaneet, että he valvovat Kazakstanin ja Venäjän rajaliikennettä ja noin 7 000:n sanktioiden alaisen tuotteen vientiä. Kannustimena on se, ettei Kazakstan joudu omalta osaltaan pakotteiden kohteeksi.

Paikalliset viranomaiset ovat vakuuttaneet, että he valvovat Kazakstanin ja Venäjän rajaliikennettä ja noin 7 000:n sanktioiden alaisen tuotteen vientiä.

Finnveran politiikka Kazakstanissa

Finnvera myöntää takuita Kazakstanin vientiin tapauskohtaisesti. Kazakstanin OECD-luokitus on 5/7 (välttävä maksukyky)   

Uzbekistan on avautunut ja talous uudistunut

Uzbekistanista on tullut kiinnostavampi markkina nykyisen presidentin Shavkat Mirzijovesin aikana. Hän tuli valtaan 2016 itsevaltaisen presidentin Islam Karimovin kuoleman jälkeen. Uzbekistan on Keski-Aasian väkirikkain alue, noin 33 miljoonaa asukasta. Maa on avautunut, ja talousuudistuksia tehty.

Uzbekistanin talous

Uzbekistanin talous selvisi pandemiasta kohtuullisen hyvin. BKT kasvoi vuonna 2020 1,9 %, 2021 7,4 % ja kuluvan vuoden ennuste 3,4 %. Yksi syy oli kullan korkea hinta, mikä mahdollisti viranomaisten toimet pandemian sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi.  

Juuri kun Uzbekistan näytti päässeen pandemian akuutin vaiheen yli, Ukrainan sota ja Venäjälle asetetut sanktiot toivat uutta epävarmuutta ja painavat Uzbekistanin talousnäkymiä. Venäjä on Uzbekistanin tärkein kauppakumppani ja rahoittanut esimerkiksi kaivos- ja energiasektoria. Uzbekistanilaisten vierastyöläisten rahalähetykset Venäjältä ovat olleet tärkeä osa taloutta. Uzbekistan ei kuitenkaan halua Venäjän vaikutusvallan kasvavan liian suureksi – se ei esimerkiksi tunnustanut Itä-Ukrainan separatistivaltioiden itsenäisyyttä. Korkeilla energian ja elintarvikkeiden hinnoilla on heijastusvaikutuksensa myös Uzbekistaniin.

Myös muiden tärkeiden kauppakumppanien, kuten Kiinan, Kazakstanin ja Turkin, hitaampi kasvu voi vaikuttaa heikentävästi. 

Toimintaympäristö parantunut – lapsi- ja pakkotyön käyttö maassa on loppunut

Presidentti Mirzijovesin kaudella kunnianhimoiset talouden ja hallinnon uudistukset eivät ole jääneet vain ajatuksen tasolle, konkreettisia uudistuksia on tehty. Pandemia hidasti yksityistämisiä ja energia-alan uudistuksia, mutta esimerkiksi maataloussektorilla ja hallinnon kehittämisessä on saatu edistystä aikaan. Avoimen sähköisen julkisten hankintojen alustan, jossa tietoa yritysten todellisista omistajista, käyttöönotto vähentää korruption mahdollisuutta.

Yksi päävientituotteista on puuvilla, ja Uzbekistania onkin pitkään rasittanut ihmisoikeusrikkojan maine. Kansainväliset vaateketjut ovat boikotoineet uzbekistanilaista puuvillaa lapsi- ja pakkotyövoiman käytön takia. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n vuonna 2020 julkaiseman raportin mukaan lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö on loppunut. Puuvillan kerääjille maksetaan palkkaa, tarjotaan suojavarusteita ja prosesseja on modernisoitu.

Mahdollisuuksia suomalaisyrityksille esimerkiksi vedestä, uusiutuvasta energiasta ja jätehuollosta

Venäjä ja Kiina kamppailevat myös Uzbekistanin markkinoista. Lännestä haetaan kuitenkin luotettavia kumppaneita, eikä markkinoita ole vielä jaettu. Mahdollisuuksista voisi mainita veteen ja uusiutuvaan energiaan sekä jätehuoltoon liittyvät ratkaisut. Koulutusvienti ja digitalisaatio ovat suomalaisia vahvuuksia. Suomesta on perinteisesti viety Uzbekistaniin paperia ja kartonkia.   

Venäjä ja Kiina kamppailevat myös Uzbekistanin markkinoista. Lännestä haetaan kuitenkin luotettavia kumppaneita, eikä markkinoita ole vielä jaettu.

Finnveran politiikka Uzbekistanissa

Finnvera myöntää takuita Uzbekistanin vientiin tapauskohtaisesti. Uzbekistanin OECD-maaluokitus 5/7 (välttävä maksukyky).  

Vienti muihin Keski-Aasian valtioihin rajoitettua

Kirgisian, Tadzikistanin ja Turkmenistan takuukysyntä on ollut vähäistä. Finnveran maapolitiikka erittäin rajoitettu. Voimme myöntää tapauskohtaisesti lyhytaikaisia takuita.

Team Finland ja edustustot auttavat eteenpäin? 

Suomen edustustot tekevät töitä suomalaisten yritysten kansainvälisten menestysmahdollisuuksien hyväksi. Edustustot auttavat yrityksiä yhteyksien luomisessa, tarjoavat tietoa markkinoista ja tukevat markkinoillepääsykysymysten ratkaisemisessa. Edustustot ovat osa Team Finland-yhteistyötä kuten Finnvera, Business Finland, Finnpartnership ja Finnfund.  

Finnvera tukee Suomen vientiä myöntämällä takuita viejille ja rahoittajapankeille. Kilpailu Keski-Aasian markkinoista on kovaa, mutta niin on muillakin markkinoilla. Rahoitus on kilpailuetu kauppaneuvotteluissa, aina hyvä tuote ei myy itse itseään.

Finnveran maapolitiikat ja yhteyshenkilöt löytyvät maaluokituskartasta.

Lue myös:

Maat ja markkinat 3/2021: Suomi pyrkii vauhdittamaan vientiä Afrikkaan - Nigeria, Etelä-Afrikka ja Etiopia ovat potentiaalisia markkinoita, kunhan koronapandemia ja kriisit hellittävät

Maat ja markkinat -katsaus 2/2021: Voiko Venäjällä ja Valko-Venäjällä tehdä edelleen kauppaa?