Finnvera-konserni, Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2026

Finnvera-konserni, pörssitiedote 21.5.2026

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–31.3.2026 

Kotimaan rahoitusta myönnettiin vertailukautta vähemmän, viennin rahoituksen myöntäminen korkealla tasolla – Konsernin tulos 78 miljoonaa euroa

Finnvera-konserni, yhteenveto 1–3/2026 (vs. 1–3/2025 tai 31.12.2025)

• Katsauskauden tulos 78 Me (50) oli vertailukautta 55 % parempi, mihin vaikuttivat erityisesti 30 miljoonaa euroa korkeammat nettopalkkiotuotot ja yhteensä 16 miljoonaa euroa vertailukautta suurempi tappiovarausten purkaminen. Nettopalkkiotuottoja kasvattivat erityisesti yksittäisten vientitakuuvastuiden ennenaikaisista takaisinmaksuista etukäteen saatujen takuumaksujen ja nostamattomien vientiluottorahoitusten purkukulujen tuloutukset. Luottotappioita toteutui katsauskaudella 25 miljoonaa euroa vertailukautta enemmän. Konsernin korkokate oli vertailukauden tasolla.
• Tulokset liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta 0 Me (3) ja suuryritykset-liiketoiminta 53 Me (39) sekä tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy 25 Me (9). 
• Toiminnalle asetettu kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut.
• Tase 16,1 Mrd. e (15,5) kasvoi 4 %. 
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 21,3 Mrd. e (16,8) kasvoivat 27 %. 
• Taseen vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi, yhteensä 2,6 Mrd. e (2,5) kasvoivat 3 %. 
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,0 Mrd. e (1,0), muutos -2 %. 
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli korkealla tasolla 81 pisteessä (78), muutos 3 pistettä.
• Tulosnäkymät 2026 ennallaan: Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet edelleen. Helmikuussa julkistetun toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2025 tulosnäkymien mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2026 tuloskehitykseen.

Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit:

”Maailmantalouden kasvuennusteita on heikennetty, ja pelot inflaation ja korkotason noususta ovat lisääntyneet helmikuun lopussa alkaneen Iranin sodan myötä. Konfliktin kesto määrittelee suurelta osin sen, millaiset vaikutukset tilanteella on Suomen talouteen ja suomalaisiin yrityksiin.

Finnvera myönsi tammi−maaliskuussa kotimaan lainoja ja takauksia 0,2 miljardia euroa (0,3). Rahoituksesta 87 prosenttia oli takauksia pankkien ja muiden rahoittajien myöntämiin lainoihin ja 13 prosenttia suoria lainoja. Finnvera käynnisti helmikuun alussa uudelleen lainojen myöntämisen pilottina mikroyritysten ja nyt myös aloittavien yritysten kasvunhankkeisiin. Maaliskuun loppuun mennessä mikroyritysten lainaa oli myönnetty 4 miljoonaa euroa. InvestEU-takausohjelmaa hyödyntäviä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin katsauskaudella yhteensä 15 miljoonaa euroa (23). Kotimaan rahoituksesta 93 prosenttia kohdistui Finnveran strategian mukaisesti aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä investointeihin, omistajanvaihdoksiin, vienti- ja toimitushankkeisiin ja pk-takaushankkeisiin.

Finnvera myönsi katsauskaudella vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 5,7 miljardia euroa (2,7). Viennin rahoitus kohdistuu tyypillisesti pääomatavaroiden vientikauppaan, ja rahoituksen volyymiin vaikuttaa aina yksittäisten suurten vientikauppojen ajoittuminen. Finnveran vastuiden kannalta merkittävän risteilyalustoimialan näkymät ovat edelleen parantuneet, ja alus- ja telakkatoimialan osuus vientitakuiden vastuukannasta jälleenvakuutukset huomioon ottaen nousi 60 prosenttiin. Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen myöntäminen kasvoi 5,0 miljardiin euroon (2,3).

Finnvera jatkoi vientitakuiden myöntämistä Ukrainaan. Suomalaista vientiä Ukrainaan vauhditettiin myös Euroopan investointirahaston takaamana, ja neuvottelimme uusista tavoista hyödyntää EU-rahoitusta Ukrainaan kohdistuvassa viennissä. 

Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun tulos oli 78 miljoonaa euroa (50). Suuryritykset-liiketoiminnan ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulokset olivat vertailukautta selkeästi korkeammalla tasolla, ja myös pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli lievästi voitollinen. Toimintamme taloudellinen perusta on vahva ja itsekannattavuutemme on toteutunut. Tämä antaa meille edellytykset tähdätä siihen, että yritykset kasvavat ja pärjäävät vientimarkkinoilla ja että Suomen talous vahvistuu.

Strategiamme on ajassa kiinni, ja kun epävarmuus maailmalla kasvaa, Finnveran merkitys kasvaa. Jatkoimme aktiivista työtä Suomen viennin ja viejien määrän kasvattamisessa sekä kotimaisten investointien kasvun ja kaupallistamisen kiihdyttämisessä. Vuoden 2026 alusta voimaan tullut uusi Finnveraa ohjaava lainsäädäntö antaa selkänojan ja mahdollistaa aiempaa joustavampia viennin rahoituksen ratkaisuja vastata toimintaympäristön muutokseen. Järjestimme aiempaan tapaan rahoituspajoja pk- ja midcap-yritysten viennin rahoitusosaamisen parantamiseksi. Vahvistimme kotimaisten suurten investointien toimintoa Finnverassa, ja tavoitteenamme on rahoittaa selvästi enemmän suuria maakunnallisia ja valtakunnallisia teollisen mittakaavan investointeja. Nostimme tutkimukseen ja kehitykseen panostavien yritysten kansainvälisen kasvun käynnistys- ja kiihdytysvaiheeseen kohdennetun rahoituksen enimmäismäärän 150 miljoonasta 300 miljoonaan euroon. 

Jatkamme tiivistä yhteistyötä Team Finland -toimijoiden, kuten Business Finlandin, ulkoministeriön, Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) ja Elinvoimakeskusten, kanssa sekä viennin että kotimaisten kasvuhankkeiden vauhdittamiseksi. Toukokuun 2026 alussa käynnistimme rahoituksen myöntämisen maatalousyritysten suuriin investointeihin ja omistajanvaihdoksiin, joilla tavoitellaan kasvua, kilpailukyvyn parantamista ja elintarvikeviennin lisääntymistä. 

Asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeä mittari toimintamme onnistumiselle. Asiakkaidemme suositteluhalukkuutta kuvaava NPS-indeksi oli katsauskaudella erinomaisella tasolla 81 pisteessä.

Geopoliittisesta myllerryksestä ja talousnäkymien epävarmuudesta on tullut tällä vuosikymmenellä toistuva ilmiö. Viestimme yrityksille on, että vaihtelevassakin toimintaympäristössä suomalaisten yritysten on mahdollista menestyä. Finnvera on vakauttava tekijä muutosten keskellä. Täydennämme rahoitusmarkkinaa ja pyrimme varmistamaan, että hyvät hankkeet eivät pysähdy epävarmuuteen.”

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukannat

Taloudellinen kehitys 

Finnvera-konsernin tammi–maaliskuun 2026 tulos oli vahva 78 miljoonaa euroa (50). Katsauskauden tulos oli 55 prosenttia vertailukautta parempi, mihin vaikuttivat erityisesti korkeammat nettopalkkiotuotot ja tappiovarausten purkaminen. Liiketoiminnoista suuryritykset-liiketoiminnan ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulokset olivat vertailukautta selkeästi paremmalla tasolla, ja myös pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli lievästi voitollinen.

Konsernin korkokate oli vertailukauden tasolla 30 miljoonassa eurossa (30). Korkotuotot luotonannosta asiakkaille pienenivät sekä kotimaan että viennin rahoituksessa lainakantojen pienentyessä, kun taas korkotuotot saamistodistuksista kasvoivat. Korkokulut johdannaisista olivat vertailukautta alemmalla tasolla ja korkokulut liikkeeseen lasketuista velkakirjoista kasvoivat. Nettopalkkiotuotot kasvoivat 80 prosenttia 68 miljoonaan euroon (38). Korkeampiin nettopalkkiotuottoihin vaikuttivat erityisesti yksittäisten vientitakuuvastuiden ennenaikaisista takaisinmaksuista etukäteen saatujen takuumaksujen ja nostamattomien vientiluottorahoitusten purkukulujen tuloutukset. Konsernin arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat katsauskaudella miljoona euroa (5).

Konsernin toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli yhteensä 5 miljoonaa euroa (4). Toteutuneet luottotappiot olivat 41 miljoonaa euroa (16). Kotimaan rahoituksen toteutuneet luottotappiot kasvoivat vertailukaudesta 36 miljoonaan euroon (19), mihin vaikutti merkittävimmin yksittäisten isompien tappioiden toteutuminen ja muutos kirjaustavassa. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnassa luottotappioita toteutui 5 miljoonaa euroa, mihin vaikutti erityisesti yksittäinen maksettu korvaus. Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 18 miljoonaa euroa (10). Odotettavissa olevat tappiot eli tappiovaraukset pienenivät katsauskaudella 19 miljoonaa euroa (2). Kotimaan rahoituksen tappiovaraukset pienenivät yhteensä 10 miljoonaa euroa, mihin vaikutti merkittävimmin takaussaamisten tappiovarausten pieneneminen. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset pienenivät yhteensä 8 miljoonaa euroa.

Konsernin toimintakulut, liiketoiminnan muut kulut ja poistot olivat yhteensä 17 miljoonaa euroa (16). Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 9 miljoonaa euroa (9).

Katsauskauden tuloksen jälkeen emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat maaliskuun lopussa yhteensä 2 266 miljoonaa euroa (2 211). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 482 miljoonaa euroa (481) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 784 miljoonaa euroa (1 730). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ja vientiluottorahoituksen tappiollista tulosta, jos yhtiöiden vapaat omat pääomat eivät riitä. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli maaliskuun lopussa 289 miljoonaa euroa (264).

Finnvera-konsernin vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat olivat maaliskuun lopussa yhteensä 2 557 miljoonaa euroa (2 477).

Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset olivat maaliskuun lopussa 157 miljoonaa euroa (185) ja viennin rahoituksen 72 miljoonaa euroa (68). Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset pienenivät katsauskaudella 15 prosenttia ja viennin rahoituksen kasvoivat 6 prosenttia. Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat maaliskuun lopussa 7,1 prosenttia (8,2) ja viennin rahoituksen 0,3 prosenttia (0,3).

Kotimaan rahoituksen Tier 1 -vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 36,2 prosenttia (35,3) ja viennin rahoituksen 6,7 prosenttia (7,7) yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja valtiontakuurahaston varat huomioiden. Pankkitoiminnassa käytetty vakavaraisuuslaskenta sopii viennin rahoitukseen huonosti ottaen huomioon Finnveran erityinen elinkeinopoliittinen tehtävä viennin edistäjänä ja se, että valtio vastaa viennin rahoituksen tappiollisesta tuloksesta, jos yhtiön taseessa olevan rahaston ja valtiontakuurahaston varat eivät riittäisi tappiollisen tuloksen kattamiseen.

Lainsäädäntöuudistus

Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä (1458/2025) eli Finnvera-laki tuli voimaan 1.1.2026. Uusi puitemainen laki kumosi kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustarpeita. Finnveran tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.

Uuden lain mukaan Finnveran kotimaan rahoituksen lainojen, takausten ja muiden vastuusitoumusten enimmäismäärä voi olla enintään 10 miljardia euroa ja viennin rahoituksen vastuiden enimmäismäärä enintään 40 miljardia euroa. Vuoden 2025 loppuun asti voimassa olleen lainsäädännön mukaan kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten enimmäismäärä oli 12 miljardia euroa ja viennin rahoituksessa vastuiden enimmäismäärä oli 41,2 miljardia euroa.

Emoyhtiö Finnvera Oyj on ollut jo aiemmin tuloverosta vapaa yhteisö, mutta tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy oli tuloverovelvollinen vuoteen 2025 asti. Vuoden 2026 alusta alkaen myös Suomen Vientiluotto on tuloverosta vapaa yhteisö tuloverolain (1535/1992) muutoksen myötä.

Riskiasema

Kotimaan rahoituksen luottoriskiasema on pysynyt yhtiön tavoitteiden mukaisena, vaikka Suomen talouskehitys oli alkuvuodesta vaimeaa. Vastuukanta aleni hieman vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana. Asiakkaiden maksuviiveiden, järjestämättömien saamisten ja lainanhoitojoustojen taso oli kuitenkin edelleen tavanomaista korkeampi.

Viennin rahoituksen vastuukanta jatkoi kasvuaan myös vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen aikana. Vastuiden kasvu kohdistui lähinnä alus- ja telakkasektorille. Vastuiden kasvusta huolimatta viennin luottoriskiaseman arvioidaan edelleen jatkavan hienoista parantumistaan. Luottoriskiasemaan vaikuttaa edelleen pandemiasta elpyneen toimintaympäristön vahvistuminen ja asiakkaiden parantunut taloudellinen tila. 

Varainhallinnan markkinariskit pysyivät ensimmäisen vuosineljänneksen aikana asetettujen limiittien puitteissa. Varainhallinnan hallinnoimat sijoitukset kasvoivat vuodenvaihteesta, mihin vaikutti muun muassa lyhytaikainen varainhankinta. Taseen nykyarvoriski kasvoi vuosineljänneksen aikana pääasiassa oman pääoman suojausohjelman jatkumisen seurauksena, mutta pysyi edelleen asetettujen rajojen puitteissa. Geopoliittisen tilanteen aiheuttaman markkinavolatiliteetin vaikutukset varainhallinnan riskiasemaan ovat toistaiseksi olleet vähäisiä.

Likviditeettiasema vahvistui ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ja säilyi vahvana. Loppuvuoden aikana vientiluottojen nostot voivat alentaa likviditeetin tasoa nykyiseltä vahvalta tasoltaan. Likviditeettiaseman kehitykseen vaikuttaa lisäksi tuleva pitkäaikainen varainhankinta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat   

Finnveran yhtiökokous: Uusia jäseniä Finnveran hallitukseen ja hallintoneuvostoon

Finnveran yhtiökokous valitsi 7.5.2026 Finnveran hallituksen uudeksi jäseneksi KTM Pirkko Östringin. Finnveran hallituksen puheenjohtajana jatkaa OTK Jan Vapaavuori. Finnveran hallintoneuvostoon valittiin uutena jäsenenä johtaja Päivi Puonti (Suomen Yrittäjät). Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Sofia Vikman. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten toimikaudet kestävät vuoden 2027 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana partner, KHT Miikka Hietala.

Tulosnäkymät vuodelle 2026 ennallaan

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät ovat parantuneet edelleen. Helmikuussa julkistetun toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2025 tulosnäkymien mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2026 tuloskehitykseen.

Lisätiedot: 

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576   

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458 

Johdon osavuotinen selvitys Q1/2026 on saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi pdf-tiedostona osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit. 

Johdon osavuotinen selvitys on tilintarkastamaton. 

Jakelu: 

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi