Content Section
Uutiset

Suomi elää viennistä? – Vauhtia tarvitaan yritysrakenteen uudistumiseen ja kasvavaan palveluvientiin

""
Published date

Mitä tarkoittaa, että Suomi elää viennistä? Kuinka ratkaisevaa vienti on siinä, että koronan aiheuttamasta kriisistä noustaan? Lähtökohta ei ole helppo, sillä OECD:n ennusteen mukaan euroalue ja Saksa putosivat koronakriisiin jo valmiiksi vaatimattoman kasvun vauhdista. Suomelle OECD ennustaa ensi vuosille 1,5 - 1,8 prosentin kasvua. Viennin rahoituksen näkökulmasta vientiyritysten vanhat tilauskirjat ovat kantaneet tähän saakka, mutta uusien vientihankkeiden käynnistyminen on hidastunut. Nopeaa kasvua ei ole näköpiirissä. 

Viennin merkityksestä ja näkymistä puhuttiin pääekonomisti Timo Lindholmin johdolla Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarissa. Vieraina olivat Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto ja Finnveran suuryritykset-yksikön liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Risto Murron mukaan suunta on kohti parempaa, kun koronarokote tulee ja kun Eurooppa ja Yhdysvallat palaavat normaalitilanteeseen. Edessä on kuitenkin tuttu haaste, eli Suomen yritysrakenteen uudistuminen ei ole onnistunut Nokian merkityksen pienennyttyä. Tämä näkyy viennissä, kasvussa, tuottavuudessa, ja näkyy sijoittajallekin.

Vientiä on totuttu tilastoimaan lähes yksinomaan viennin bruttoarvojen perusteella. Parempi mittari olisi arvonlisä, joka kertoo, millainen osuus viennistä on kotimaassa tuotettu. Arvonlisän osuus tavaraviennissä vaihtelee toimialoittain tyypillisesti 50-60 prosentissa, mutta huomionarvoista on, että palveluviennissä kotimaisen arvonlisän osuus on selvästi suurempi kuin tavaraviennin puolella. Lindholmin mukaan se antaa vihjeen, mihin suuntaan Suomen vientiäkin olisi hyvä saada kehittymään. Palveluvienti on se, josta eniten jää kotimaahan käteen.

Murron mukaan paras ratkaisu on, että tavaravienti ja palveluvienti toimivat rinnakkain. Samaa mieltä on Finnveran Haarasilta. Hän muistuttaa, että kun ostaa printterin, sen lisäksi tarvitaan mustekasetteja. Tavaran vientiin liittyvä palvelu tasoittaa myös syklejä.

Haarasillan mukaan on ymmärrettävää, että tuotantoketjut järjestetään globaalisti, jotta yritykset ovat kilpailukykyisiä. Tuotanto ei välttämättä ole laajassa mitassa Suomessa, mutta arvonlisän kannalta tärkeät korkean lisäarvon työt, suunnittelu ja johtaminen, voivat olla.

Murto puolestaan näkee, että todellisuudessa teollisen tuotannon ja tuotekehityksen on kuitenkin oltava lähekkäin, jotta kilpailukyky pitkällä tähtäimellä säilyy.

- Sellainen teollinen valta kuin Suomi, jossa ei olisi tehtaita, onko se mahdollista. Koko prosessi, teollinen osaaminen, tuotekehitys, ydinosaaminen lähellä, on kuitenkin tosiasiassa pakko olla paketissa, Murto sanoo.

Rahoitus on osa kilpailukykyä

Millaiset ovat viennin näkymät rahoittajan näkökulmasta?

- Näyttää siltä, että vanhat tilauskirjat ovat kantaneet aika pitkälle suurilla viejillä. Nyt nähdään toki, että uusia tilauksia tulee vähemmän. Vaikka takuuhakemuksia tulee kappalemääräisesti enemmän kuin aikaisemmin, euromääräisesti ne laskevat. Tämä kertoo suurten tilausten lykkääntymisestä. Uusien hankkeiden käynnistyminen on hidastunut. Ne joilla investoinnit ovat jo käynnissä, ne todennäköisesti viedään loppuun, sanoo Finnveran Jussi Haarasilta.

Valitettavasti näyttää siltä, ettei ensi vuosi tuo helpotusta vaan ensi vuonnakin ollaan vielä vanhojen tilausten varassa. Uusien käynnistyminen vie oman aikansa, Haarasilta sanoo.

Kriisien aikana on tyypillistä, että jokainen maa pyrkii huolehtimaan oman maansa vientiteollisuuden edellytyksistä, mikä kasvattaa julkisen viennin rahoituksen roolia. Haarasillan mukaan pitkän ajan trendi osoittaa muutoksen siinä, millä säännöillä viennin rahoitusta tehdään. Kun 90-luvulla lähes kaikki rahoitus tehtiin kansainvälisesti sovittujen minimisääntöjen puitteissa, nyt se kattaa enää noin kolmanneksen globaalista kaupasta. Muutoksessa näkyy esimerkiksi Kiinan roolin kasvu ja tapa vauhdittaa vientiään. Suunta ei ole hyvä Suomen kaltaisten pienten maiden kannalta.

Jokaisen vientiyrityksen olisi kuitenkin hyvä ajatella rahoitusta osana viennin kilpailukykyä – myös pienten ja keskisuurten viejien.

- Jos suomalainen ja saksalainen yritys kilpailevat vientikaupasta, saksalaisella yrityksellä kerrotaan olevan rahoitustarjous taskussa. Suomalaisten yritysten olisi hyvä oppia ajattelemaan rahoitus osana vientikauppaa, ja pohtia keinot hallita viennin riskejä ja hyödyntää rahoitusta, Haarasilta sanoo.

Risto Murto toteaa, että keskisuurten yritysten kohdalta Suomen yritysrakenne on hyvin ohut. 10 vuotta on lyhyt aika rakentaa keskisuuri vientiyritys. Tarvitaan osaajia, pääomia, dynaamiset markkinat ja politiikkaa.

- Todennäköisesti meidän pitäisi politiikan teon osalta nöyrtyä, ja todeta, että nyt on mennyt parikymmentä vuotta hukkaan, odotetaanko vielä toiset parikymmentä, Murto sanoo.

Koronavuoden opetukset?

Mitä korona on opettanut Varmalle ja Finnveralle, kysyttiin yleisökysymyksessä.

Risto Murron mukaan keskeistä oli siirtyminen etätyöhön ja se, että muutos pystyttiin tekemään ilman, että tilanne näkyi asiakkaille. Suomi oli ykkönen etätyöhön siirtymisessä.

- Miinusopetus on, että kriisejä tulee aivan liian tiheästi, kymmenen vuotta ja taas historiallinen kriisi on päällä. Se tarkoittaa tietynlaista joustavuutta, ja sijoittamisessa se tarkoittaa, että on oltava osaamista ja taitoa reagoida kulman takaa tuleviin muutoksiin, jotka muuttivat taas muutamassa viikossa näkymät.

Jussi Haarasilta nosti esille myös varautumisen ja muutoskyvyn merkityksen.

- On tärkeää, että osataan reagoida, tuodaan nopeastikin ratkaisuja, jotka sopivat tilanteeseen. Asioita on saatu nopeasti tehtyä, kun kykyä ja taitoa löytyy.

Lisää aiheesta:

Keskustelun tallenne samoin kuin muiden Finnveran Rahoitus & kasvu LIVE –webinaarien tallenteet ja materiaalit löytyvät osoitteesta finnvera.fi/rahoitusjakasvu

Vastauksia yleisön kysymyksiin:

Mitä työkaluja Finnvera tulee mahdollisesti tarjoamaan vuoden 2021 aikana koronatilanteeseen?

Ovatko panostukset viennin tukemiseen rahoituksen keinoin sellaisella tasolla, että vientiyritykset pärjäävät sen osalta kansainvälisessä kilpailussa?

Finnveran työkalut ovat jatkossakin takaukset, lainat ja vientitakuut.

Finnverassa on panostettu paljon rahoitustuotteiden kehittämiseen, joten niiden puolesta on mahdollisuus vastata vientiyritysten tarpeisiin. Finnveralle myönnetyt viennin rahoituksen valtuudet ovat myös riittävät ja laajat, ja sen puolesta työkalut viennin rahoittamiseen ovat olemassa.

Katsoja kysyi muun muassa julkisesti merkittävien instituutioiden, Finnveran ja Varman, yhteyttä hallitukseen/ ministeriöihin ja onko kyseisiä tahoja osallistettu poikkeuksellisina aikoina lakimuutosten valmisteluun?

Finnveran osalta voimme todeta, että työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa Finnveran toimintaa. Keskusteluyhteys ministeriöön on avoin ja tiivis aina, ja etenkin poikkeuksellisena koronavuonna.

Miten Finnvera ja Varma omalta osaltaan edistävät startup- ja kasvuyritysten kansainvälistymisen korona-aikana?

Kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen on Finnveran rahoituksen keskeisiä painopistealueita normaalitilanteessa. Koronatilanteessa olemme laajentaneet rahoituksen kohdennusta auttaaksemme kaikkia elinkelpoisia yrityksiä kriisitilanteen yli. Kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittaminen ovat keskeisessä asemassa talouden nousussa koronan aiheuttamasta kuopasta.

Voiko uudelle yritykselle hakea viennin edistämistukea?

Kyllä, myös uuden yrityksen vientikauppaa voidaan rahoittaa. Tyypillinen tilanne on, että yritys on saanut sitovan tilauksen ulkomaiselta ostajalta ja tarvitsee itselleen rahoitusta pystyäkseen tuottamaan tavaran tai palvelun. Usein ensimmäisiä vientikauppoja myydään laskulla ja siten, että ostajalle annetaan maksuaikaa. Maksuajalle on myös mahdollista saada rahoitusta. Näitä vientiin liittyviä käyttöpääomatarpeita rahoitetaan siten, että pk-yrityksen oma pankki myöntää rahoituksen, jota Finnvera takaa.

Finnveran rahoitus ei ole avustusta, mutta Finnveran takaus mahdollistaa sen, että pankista on mahdollisuus saada lainaa, joka maksetaan takaisin, kun ostaja maksaa laskun.

Merkittäviä investointipäätöksiä on pantattu asiakkaiden toimesta koronapandemian aikana. Onko markkinoilla patoutunutta kysyntää ja onko vientivetoinen taloutemme valmis vastaamaan huutoon, kun tämä patoutunut kysyntä purkaantuu?

Yrityksille voi avautua paikkoja uuteen kasvuun koronakriisin muuttamassa markkinatilanteessa. Esimerkiksi digitaalisaation ja palveluviennin saralla nähdään kasvumahdollisuuksia. Nyt voi myös olla hyvä aika hakea kasvua yrityskauppojen ja omistajanvaihdoksen avulla.

Koronakriisiä seuraava jälleenrakennus tuo mahdollisuuksia myös pk-sektorille. Rahoitus on keskeisessä roolissa jälleenrakennuksessa. On elintärkeää, että yritykset uskaltavat lähteä hakemaan kasvua ajoissa. Tämä vaatii myös rahoittajilta rohkeutta, ja Finnvera haluaa olla mukana.

Kuinka paljon on palveluvientiä, joka ei liity jollain tapaa rautaan, jonka ympärillä palveluvienti monesti pyörii? Tarkoittaako se käytännössä peli ja ohjelmistoteollisuutta? Tai mitä hyviä esimerkkejä suomalaisesta palveluviennistä?

Palveluviennin perinteiset alat ovat Suomeen suuntautuva ulkomainen matkailu sekä kuljetuspalvelut. Uusina nousevina toimialoina ovat peliteollisuus ja erilaiset ICT-palvelut. Palveluviennin vuosittainen arvo on jo yli 30 miljardia euroa. ICT-palvelut sekä erilaiset liike-elämän palvelut kuten suunnittelu ja konsultointi kattavat nykyisin yli puolet kaikesta palveluviennistä.

Miten Finnveran rahoituspäätökseen vaikuttaa, jos toiminimelle on myönnetty aiemmin Finnveran laina, ja sama hakija on perustanut osakeyhtiön, mutta haluaisi hakea osakeyhtiölle omaa lainaa.

Uutta rahoitusta voi hakea. Lisärahoituksen myönnössä arvioidaan aina yrityskohtaisesti rahoitustarve ja siihen parhaiten sopiva rahoitusmuoto. Pk-yritykselle hyvin sopiva malli on, että oma pankki myöntää rahoituksen, jota Finnvera takaa. Rahoituspäätöstä tehdessämme arvioimme yrityksen liiketoimintaa, kilpailukykyä sekä kykyä selvitä taloudellisista velvoitteistaan.

I got Finnvera loan. For some problem in business and coronavirus, it's difficult or impossible to pay back. I want to do some changes in my company. At this reason I need more loan. Please guide me how can I get it.

Please contact your bank or financier first, that is the best way to get forward.

When granting additional financing, the need for financing and the most suitable form of financing are always assessed on a company-by-company basis. A very suitable model for an SME is that its own bank grants financing guaranteed by Finnvera. When making a financing decision, we assess the company's business, competitiveness and ability to meet its financial obligations.

Miten neuvoisitte tv- ja elokuva-alan kansainvälistyviä pienyrityksiä, joiden ansaintalogiikkaa rahoittajat eivät tunne, pääsemään kasvukynnyksen yli? Mitä meidän tarvitsee tehdä vakuuttaaksemme rahoittajat siitä, että meitä kannattaa tukea, kuten esim. pelialan yrityksiä?

Toimialasta riippumatta ulkopuolisen (vieraan pääoman) rahoittajan rahoituspäätökset perustuvat riittävän takaisinmaksukyvyn arvioon. Tuotekehitysvaiheessa ensisijaiset rahoituslähteet ovat yleensä omat sijoitukset, pääomasijoitukset ja esimerkiksi Business Finlandin avustukset. Esimerkiksi pankin ja Finnveran vieraan pääoman muotoinen rahoitus, lainat ja takaukset, tulevat kuvaan mukaan, kun yrityksen varsinainen liiketoiminta on päässyt alkuun. Arvioimme yrityksen takaisinmaksukykyä liikevaihdon ja tulossuunnitelman tai kassavirtaennusteen pohjalta. Ilman toteutunutta liikevaihtoa tai tilauksia tätä arviointia on vaikea tehdä.