Content Section
Uutiset

Finnveran Mauri Kotamäki: Suomen inflaatio on euromaiden hitaimpia – vahvistaa Suomen suhteellista kilpailukykyä

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Published date

Suomen helmikuun inflaatio oli 4,4 prosenttia ja euroalueen inflaatio oli keskimäärin 5,9 prosenttia. Tämä käy ilmi Euroopan keskuspankin (EKP) tänään julkaisemasta yhdenmukaistetusta kuluttajahintaindeksistä helmikuulta. Euromaiden välillä on suuria eroja inflaatiossa. Nopeimmillaan inflaatio jylläsi Liettuassa 14,0 prosentin ja Virossa 11,6 prosentin vauhtia. Suomen tilannetta huojentaa se, että inflaation nousu on euromaista hitaimpia, jolloin Suomen suhteellinen kustannuskilpailukyky ei heikkene yhtä paljon kuin monilla muilla kilpailijamailla, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Suomalaisyritykset olivat huolissaan raaka-aineiden ja komponenttien kustannusten noususta jo viime vuoden puolella. Nyt tiedetään, että koronapandemian aiheuttama inflaatio oli alkusoittoa. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on kasvattanut epävarmuutta ja siten nostanut energian ja raaka-aineiden hintaa, Mauri Kotamäki sanoo.

Kotamäen mukaan kuukausi kuukaudelta EKP:n liikkumatilaa kapenee. Kysymys kuuluukin, tuleeko ohjauskoron nosto pian vai hyvin pian.

”Inflaation kiihtyessä noin vuosi sitten oli selvää, että EKP odotti ja myös toivoi inflaatiopaineiden haihtuvan itsestään. Näin ei ole tapahtunut - päinvastoin inflaatio on kiihtynyt kiihtymistään. Jo pelkästään rahapoliittisen uskottavuuden takia EKP:n on hyvinkin pian alettava koronnostoihin”, Kotamäki ennustaa.

”Vientimarkkinoilla tapahtuu nyt paljon, mutta hyvä kustannuskilpailukyky tietää hyvää tulevaisuutta silmällä pitäen”

Yritysten kannalta kiihtyvä inflaatio ja toimintaympäristön kasvanut epävarmuus ovat huono yhdistelmä. Jo kevään Pk-yritysbarometri osoitti, että niin pk-yritysten suhdanneodotukset, kannattavuusodotukset kuin investointihalut olivat laskusuunnassa. Samaan aikaan olisi kuitenkin tärkeää katsoa pidemmälle ja toteuttaa yritykselle tärkeitä investointeja, mikä vahvistaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Nykytilanteesta Kotamäki löytää kaksi onnea onnettomuudessa.

”Suomen onni on, että inflaatiomme on euromaiden joukossa hitaammasta päästä, kun taas esimerkiksi Viron inflaatio on nopeimpia. Kuluttajan korissa painavien ruuan, energian ja liikenteen hinnat ovat nousseet Virossa huomattavasti Suomea nopeammin. Tämä heijastaa toisaalta Viron elinkeinorakennetta ja riippuvuutta tuontienergiasta, toisaalta talouden ketteryyttä ja koronasta toipumisen vauhtia. Kokonaisuudessaan Suomen suhteellisen hidas inflaatio tarkoittaa, että Suomen kustannuskilpailukyky ei heikkene yhtä paljon kuin monilla muilla kilpailijamailla. Vientimarkkinoilla tapahtuu nyt paljon, mutta hyvä kustannuskilpailukyky tietää aina hyvää tulevaisuutta silmällä pitäen.”

Uskoa tulevaan luo myös uusien teknologioiden ja vihreän siirtymän vauhdittuminen, joka luo tilausta innovaatioille, investoinneille ja vähentää riippuvuutta fossiilisesta energiasta.

”Auringonpilkahdus sotaisan synkkyyden keskellä on myös se, että energian ja erityisesti öljyn korkea hinta todennäköisesti nopeuttaa vihreää siirtymää. Riskinä tosin on, että markkinasignaaleja sekoitetaan tukitoimilla poliittisessa paineessa. Pahimmillaan näin päädytään tukemaan fossiilisten energiamuotojen käyttöä.

Karkaako EKP:n inflaatiotavoite?

EKP:n tuoreeltaan uudistetun strategian mukainen inflaatiotavoite on keskimäärin kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Jos inflaatiotavoite tiettynä aikana ylittyy, on sen vastaavasti jossain vaiheessa alituttava, jotta keskimäärin kahden prosentin inflaatio saavutettaisiin.

”Euroalueen inflaatio oli viime vuonna 2,1 prosenttia ja tänä vuonna sen voi arvioida olevan keskimäärin 4‒6 prosenttia. Jotta pidemmällä aikavälillä pysyttäisiin keskimäärin kahdessa prosentissa, se edellyttäisi nollainflaatiota lähivuosina. En kuitenkaan toivo deflaatiota vain siksi, että EKP saavuttaisi inflaatiotavoitteensa. Todennäköisesti keskuspankkikin on samoilla linjoilla. Tästä näkövinkkelistä on kuitenkin epäselvää, kuinka tosissaan EKP uuden inflaatiotavoitteensa suhteen on”, Kotamäki sanoo.

Kotamäki muistuttaa, että lopulta rahapolitiikan uskottavuus on arvokkain pääoma, mitä keskuspankilla on.

”Talouden toimijoiden on luotettava keskuspankkien kykyyn hallita inflaatiota. Muussa tapauksessa rahapolitiikka menettää voimansa. Siksi markkinoilla seurataan silmä tarkkana inflaatio-odotusten kehittymistä. Lyhyen aikavälin inflaatio-odotukset ovat jo aika hurjia, ja viime aikoina on nähty pientä heiluntaa pitkässäkin päässä. Toistaiseksi muutokset ovat vielä pieniä eikä niitä pidä ylitulkita, mutta signaali on kuitenkin syytä rekisteröidä. Mikäli viiden vuoden odotukset lähtevät liikkeelle, joutuu keskuspankki tekemään suuria liikkeitä uskottavuutensa palauttamiseksi”, Kotamäki sanoo.

Lisätiedot:

Mauri Kotamäki, pääekonomisti, Finnvera, puh. 029 460 2878

Liite: Finnveran Rahoitus & kasvu -katsaus 1/2022 (PDF)

Katsaus julkaistiin helmikuussa 2022.