Finnveran Juuso Heinilä: Varaudumme jälleenrakennuksen rahoitukseen

Finnveran takauksilla ja pankkien lainoilla on mahdollistettu pk-yrityksille jo yli 800 miljoonaa euroa rahoitusta koronan aiheuttamassa tilanteessa. Toimialoista kriisi kohtasi ensin palvelualoja ja matkailua. Nyt katse on teollisuudessa. Merkittävällä osalla teollisuusyrityksiä tilauskanta on ollut vahvaa alkuvuoden osalta, mutta syksy näyttää yrityksissä hyvin epävarmalta. Mikäli uutta tilauskantaa ei saada, nämä yritykset tulevat tarvitsemaan merkittävästi lisärahoitusta, sanoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä.

Koronaepidemian aiheuttama kriisi näkyi Finnveran rahoituskysynnässä hyvin nopeasti maaliskuun puolivälistä alkaen. Ensimmäiseksi kysyntä kasvoi nykyisten luottojen lyhennysvapaissa ja pienten yritysten uusissa rahoitustarpeissa.

− Hyvin tärkeä ratkaisu on ollut luottojen asettaminen lyhennysvapaalle ja tässä asiassa sekä pankit että Finnvera ovat joustaneet mahdollistaen yhteensä noin 25 000 yrityksen lyhennysvapaat Suomessa. Finnveran ensisijainen tehtävä on myöntää takauksia pankkien myöntämille lainoille. Uutta rahoitusta on Finnveran takaamana myönnetty noin 3 900 lainalla. Yhteensä Finnveran kriisirahoitus on ollut yli 500 miljoonaa euroa, ja yhdessä pankkien kanssa se on mahdollistanut pk-yrityksille rahoitusta yli 800 miljoonaa euroa.

Lainarahoituksella on tärkeä rooli yritysten pelastamisessa. Kriisitilanteessa on valtavan tärkeää varmistaa rahoitusjärjestelmän kyky rahoittaa yrityksiä, Heinilä sanoo.

− Usein talouskriiseissä tämä ei ole onnistunut vaan rahoitusjärjestelmän toimintakyvyn heikkeneminen on syventänyt kriisejä. Nyt rahoitusjärjestelmä toimii Suomessa, ja lainarahoitus on osa kokonaisuutta, jolla suomalaiset yritykset selviävät tästä kriisistä. Se ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu kaikille yrityksille.

Ensin kriisi kosketti palvelualoja ja matkailua, seuraavaksi katse teollisuuden näkymiin

Nopeimmin kriisi näkyi matkailussa ja teollisuuden komponenttitoimituksissa. Kun kriisirajoitukset astuivat voimaan, suuri joukko ravintoloita ja muita palvelualan yrityksiä tarvitsi rahoitusjärjestelyjä hyvin nopeassa aikataulussa. Huhtikuun aikana kriisi levisi yhä useammalle toimialalle.

− Olemme rahoittaneet kappalemääräisesti eniten matkailu- ja ravintoala-alan sekä teollisuuden yrityksiä. Monilla aloilla rahoitustarpeet tulevat kasvamaan oleellisesti talouskriisin pitkittyessä. Seuraavaksi rahoitustarpeet kasvavat voimakkaasti teollisuudessa. Merkittävällä osalla teollisuusyrityksiä tilauskanta on ollut vahvaa alkuvuoden osalta, mutta syksy näyttää yrityksissä hyvin epävarmalta. Mikäli uutta tilauskantaa ei saada, nämä yritykset tulevat tarvitsemaan merkittävästi lisärahoitusta. Arvioimme varautumisen alkavan ennen kesää ja rahoituskysynnän olevan suurta myös alkusyksystä. Samalla rahoitusta hakevien yritysten keskikoko ja rahoitushankkeiden koko kasvavat. Taloudessa kriisi tulee todennäköisesti näkymään terveydenhuoltoa pidempään, Heinilä arvioi.

Jälleenrakennuksessa varauduttava monipuolisempiin rahoitusratkaisuihin

Finnvera valmistautuu myös talouden jälleenrakentamiseen. Heinilän mukaan Finnvera on varautunut siihen, että kriisin vaikutuksesta uuden kasvun rahoittaminen vaatii monipuolisempia rahoitusratkaisuja – esimerkiksi omien juniorilainojen ja 90 prosentin takausten laajempaa käyttöä.

− Suomessa on aivan erinomaisia yrityksiä, joista monet kykenevät hyödyntämään kriisiä seuraavan markkinoiden uusjakotilanteen. Meillä on myös vahva ja toimiva pankkijärjestelmä. Finnvera tulee täydentämään omilla ratkaisuillaan rahoitusmarkkinoita siten, että uuden kasvun rakentaminen ei jää kiinni rahoituksen saatavuudesta.

Katso myös:

Myönnetyt takauspäätökset toimialoittain 1.3.–30.4.2020, TOP 10 -toimialat (kpl ja euroa):

Toimiala	Päätöksiä (kpl)	Osuus päätöksistä (%)	Milj. euroa	Osuus euromäärästä (%)
Majoitus ja ravitsemistoiminta	526	15	56,8	11
Muu teollisuus ja valmistus	444	12	88,3	18
Vähittäiskauppa	392	11	48,4	10
Kuljetus	247	7	15,0	3
Tukkukauppa	244	7	36,1	7
Kuluttajapalvelut	215	6	12,3	2
Metallituotteiden valmistus	196	5	64,1	13
Palvelut liikkeenjohdolle	177	5	21,5	4
Matkailua palveleva toiminta	176	5	15,6	3
Tietojenkäsittelypalvelu	145	4	18,2	4