Finnveran rahoituksen kysyntä kasvoi
Ennakkotiedot Finnveran vuoden 2002 toiminnasta Finnvera saavutti vuonna 2002 toiminnalliset tavoitteensa sekä kotimaan rahoitustoiminnassa että vientitakuutoiminnassa. Kotimaan rahoituksen kysyntä painottui käyttöpääoman ja erilaisten yritysjärjestelyjen kuten sukupolvenvaihdosten rahoitukseen. Myös pk-yritysten investointeja rahoitettiin merkittävästi. Eniten uusia asiakkaita Finnvera sai pk-sektorilta. Asiakkaita oli kaikkiaan lähes 26 000. Finnveran rahoituksen myötävaikutuksella syntyi noin 2 300 uutta yritystä ja kaikkiaan noin 9 500 uutta työpaikkaa, mikä on hieman edellisvuotista vähemmän. Ulkomaisen riskinoton takuuhakemuksia Finnvera sai arvoltaan viidenneksen enemmän kuin edellisenä vuonna.
Vuoden 2002 aikana Finnveran kotimaan rahoituksen kasvu painottui takauksiin ja takuisiin edellisvuosien tapaan. Pankkien ja muiden rahoituslaitosten myöntämille luotoille annettujen takausten tai takuiden osuus oli yli puolet vuonna 2002 myönnetystä 770,2 miljoonan euron rahoituksesta. Vuonna 2001 rahoitusta myönnettiin 708,3 miljoonaa euroa.
Ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuita myönnettiin vuonna 2002 yhteensä 1 708,8 miljoonaa euroa (1 764,1).
Finnveralle määritelty elinkeino- ja omistajapoliittiset tavoitteet
Kauppa- ja teollisuusministeriö on asettanut Finnveralle omistaja- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet ja mittarit, joita täsmennetään vuosittain.
Omistajapoliittisilla mittareilla mitataan muun muassa yhtiön toiminnan tehokkuutta ja itsekannattavuustavoitteen toteutumista.
Elinkeinopoliittisilla mittareilla mitataan Finnveran onnistumista rahoitusmarkkinoiden toiminnassa esiintyvien puutteiden korjaajana sekä vaikuttavuutta pk-yritysten kehitykseen, yritysten kansainvälistymiseen, viennin edistämiseen ja valtion aluepoliittisten tavoitteiden edistämiseen.
Valtion talousarvion ja ministeriön päätöksin myöntämisvaltuuksilla on rajattu ja suunnattu yhtiön myöntämien luottojen ja takausten määrää. Yhtiölle valtion budjetin kautta tuleva luotto- ja takaustappiokorvaus aluepoliittisesti porrastettuna ohjaa osaltaan riskinoton kohdentamista.
Asetettujen tavoitteiden toteutumista käsitellään Finnveran tilinpäätöksessä.
Kotimaan rahoitustoiminta
Pienyritysten osuus rahoituksesta kasvoi
Finnveran rahoitukselle oli kotimaassa eniten kysyntää pienyrityksissä ja aloittavissa yrityksissä. Pk-yrityksille myönnettiin 87 prosenttia rahoituksesta. Siitä alle 10 henkilöä työllistäville pienyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi 14,7 prosenttia ja niiden osuus myönnetystä kotimaan rahoituksesta oli 26,8 prosenttia.
Myönnetystä rahoituksesta 13 prosenttia kohdistui yli 250 henkilöä työllistävien yritysten alue- ja elinkeinopoliittisesti merkittäviin hankkeisiin.
Finnveran rahoittamissa yrityksissä arvioidaan syntyneen noin 9 500 (10 700) uutta työpaikkaa. Niistä yli 5 100 syntyi pieniin, alle 10 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Uusien työpaikkojen määrän kasvu hidastui, koska työllistävät investoinnit vähenivät erityisesti vuoden 2002 jälkipuoliskolla ja Finnveran rahoitus kohdistui enemmän aineettomiin investointeihin ja käyttöpääomaan. Investointihankkeita yritykset toteuttivat Finnveran osarahoituksen avulla edelleen yhteensä 1,8 miljardin euron arvosta (1,8).
Rahoitusta myönnettiin kotimaassa 6 759 yritykselle (6 343), joista 3 800 oli uusia asiakkaita (3 615). Toimintansa aloittavia yrityksiä oli 2 281 (2 357). Finnveralla oli vuoden lopussa yhteensä lähes 26 000 asiakasta (27 000). Asiakasmäärä väheni pääasiallisesti pienyritysten ryhmässä, koska 90-luvun puolivälissä myönnetyistä pien- ja naisyrittäjälainoista valtaosa maksettiin loppuun vuoden 2002 aikana. Pienten ja keskisuurten (10-249 henkilöä työllistävien) asiakasyritysten määrä sen sijaan kasvoi 6,9 prosentilla.
Myönnetyn rahoituksen määrä kasvoi eniten Porin, Vaasan, Tampereen ja Kajaanin aluekonttoreiden toimialueilla edellisvuoteen verrattuna.
Tukialueille myönnettiin runsaasti EU:n aluepoliittista rahoitusta
Finnvera välittää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea osana investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä yrittäjä-, pien- ja naisyrittäjälainoja Itä- ja Pohjois-Suomen tavoitealueella 1, Länsi- ja Etelä-Suomen tavoitealueella 2 sekä siirtymäkauden alueilla.
Näitä korkotuettuja lainoja myönnettiin pk-yrityksille 95,6 (83,6) miljoonaa euroa, joista Itä- ja Pohjois-Suomeen 57,2 (51,8) miljoonaa euroa. Finnveran EAKR-rahoituksella vaikutettiin 867 (563) uuden yrityksen ja noin 4 300 (3 500) uuden työpaikan syntymiseen tai säilyttämiseen tavoitealueilla.
Kansallisille tukialueille rahoitusta myönnettiin yhteensä 383,4 miljoonaa euroa (341,2), josta korkotuettuja lainoja oli 156 miljoonaa euroa.
Vuonna 2002 Euroopan investointirahaston (EIR) kanssa allekirjoitettiin uusi sopimus, jonka puitteissa Finnvera voi myöntää kasvutakauksia yhteensä 131 miljoonalla eurolla vuoden 2003 aikana.
Palveluyritysten osuus rahoituksessa kasvoi edelleen
Finnvera myönsi vuonna 2002 riskirahoitusta yritystoimintaan kotimaassa yhteensä 770,2 miljoonaa euroa (708,3).
Rahoituksen määrä liike-elämää palveleville yrityksille kasvoi edellisvuodesta 39 prosenttia ja kauppa- ja kuluttajapalveluyrityksille myönnetty rahoitus kasvoi 19 prosenttia.
Teollisuusyrityksille myönnetyn rahoituksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 463,5 miljoonaa euroa (462,8). Metalli- ja konepajateollisuuden osuus teollisuuden rahoituksesta oli 155,1 (166,7) miljoonaa euroa. Lisäksi rahoitettiin merkittävästi elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä puuteollisuutta.
Myönnettyjen takausten määrä nousi 11,9 prosenttia edellisvuodesta 361,7 miljoonaan euroon (323,1). Takuita kotimaan toimintoihin myönnettiin 56,4 miljoonaa euroa (53,2). Myönnettyjen pientakausten määrä kasvoi lähes 50 prosentilla 19,2 miljoonaan euroon (13). Finnvera takaa pientakauksella pankin myöntämästä luotosta yleensä 50 - 75 prosenttia, kuitenkin enintään 85 000 euroa.
Lainoja myönnettiin 352,1 miljoonaa euroa (332), josta investointi- ja käyttöpääomalainojen osuus oli 230,9 miljoonaa euroa (218,8).
Yrittäjälainojen ja kansainvälistymisrahoituksen kysyntä runsasta
Yrittäjälainaa voidaan käyttää yrityksen perustamisvaiheessa ja yritysjärjestelyissä muun muassa yrityksen sukupolvenvaihdoksessa.
Yrittäjälainoja myönnettiin vuoden 2002 aikana ennätysmäärä, yhteensä 18 miljoonaa euroa (10,2). Tästä määrästä 65 prosenttia myönnettiin alle 10 henkilöä työllistäville yrityksille. Lainoja käytettiin osakkeiden ja yhtiömiesosuuksien merkitsemiseen, osakepääoman korotuksiin ja osakkeiden sekä yhtiömiesosuuksien ostoon. Alkavien, uutta liiketoimintaa harjoittavien yritysten osuus myönnetyistä yrittäjälainoista oli 31 prosenttia. Loput käytettiin sukupolvenvaihdokseen ja muihin omistusjärjestelyihin.
Elinkeinopoliittisia, korkotuettuja erityislainoja myönnettiin pk-yritysten perustamiseen ja kehittämiseen 101,3 miljoonaa euroa (98,2). Tästä pienlainoja alle viiden hengen yrityksille oli 26,6 miljoonaa euroa (29,2) ja naisyrittäjälainoja 17,3 miljoonaa euroa. (16,5).
Kansainvälistymisrahoitusta, jota voidaan myöntää suomalaisille pk-yrityksille niiden kansainvälistymishankkeisiin, myönnettiin vuoden 2002 aikana 25 yritykselle, yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Tärkeimmät kohdemaat olivat Venäjä ja Viro. Muita hankkeiden kohdemaita olivat Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Iso-Britannia, Latvia ja Tsekki.
Ulkomainen riskinotto
Ulkomaisen riskinoton takuuhakemuksia ennätysmäärä
Finnvera sai suunnitteilla olevia vientikauppoja koskevia ulkomaiseen riskinottoon liittyviä takuuhakemuksia viejiltä ja rahoittajilta vuoden 2002 aikana 291 kappaletta (292), yhteensä 5,2 miljardia euroa (4,2).
Uusia takuutarjouksia annettiin yhteensä 1 708,8 miljoonaa euroa eli lähes saman verran kuin edellisenä vuonna (1 764,1). Teollisuusmaiden osuus myönnetyistä takuista oli poikkeuksellisen korkea, 40 prosenttia eli 689,3 miljoonaa euroa, Keski- ja Itä-Euroopan 23 prosenttia eli 387,0 miljoonaa euroa, Latinalaisen Amerikan 12 prosenttia eli 211,5 miljoonaa euroa ja Aasian 12 prosenttia eli 200,3 miljoonaa euroa. Suurimmat takuutarjoukset Finnvera antoi alusrahoitukseen ja tietoliikennetoimialalle.
Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita myönnettiin 29,1 miljoonaa euroa (51,9). Vähennys johtui yksittäisestä, poikkeuksellisen suuresta takuutarjouksesta vuonna 2001, joka kuitenkin raukesi.
Yritysten vientikauppojen toteuduttua takuita tuli voimaan vuoden 2002 aikana 745,5 miljoonaa euroa (908,1). Viidenneksen vähennys johtui lähinnä siitä, että puunjalostusteollisuuden kone- ja laitevientiin liittyviä takuita tuli voimaan lähes 130 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2002 myönnetyistä takuista osa tulee voimaan vuonna 2003.
Voimaan tulleista takuista Puolan osuus oli 30 prosenttia, Ranskan 20 prosenttia ja Thaimaan 17 prosenttia. Kaikkiaan takuilla katetaan 41 maahan (37) liittyviä poliittisia ja/tai kaupallisia riskejä.
Voimaantulleista takuista tietoliikennetoimialan osuus oli 72 prosenttia, voimantuotannon 12 prosenttia ja puunjalostusteollisuuden 2 prosenttia. Pk-yritysten vientiin liittyviä takuita tuli voimaan 18,9 miljoonaa euroa (25,0).
Lisäksi telakkateollisuuden vientihankkeisiin liittyviä tarjous- ja ennakontakauksia tuli vuoden 2002 aikana voimaan 56,3 miljoonaa euroa (200,2).
Vientitakuutoiminnan riskeistä jälleenvakuutus- ja vastaavin järjestelyin oli suojattu vuoden 2002 lopussa yhteensä 292 miljoonaa euroa. Näistä 135 miljoonaa euroa (168) sovittiin vuoden 2002 aikana.
Tulevaisuuden näkymät
Toimitusjohtaja Markku Mäkisen mukaan yrittäjyyden edistäminen ja pk-yritysten rahoituksen turvaaminen korostuvat Finnveran kuluvan vuoden tavoitteissa. Erityisesti palveluyritysten kasvulla pystytään merkittävästi lisäämään sekä yritysten että uusien työpaikkojen määrää. Myös alueellisen kehityksen tasapainoisuus on Finnveralle merkittävä haaste ja aluepoliittisen rahoituksen myöntämisen tehostamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.
Vientiyritysten näkymät jatkuvat epävarmoina talouskasvun ollessa aiempaa alhaisemmalla tasolla Suomen tärkeimmissä vientimaissa. Finnveran vientitakuiden kysyntä jatkuu kuitenkin melko vilkkaana matkapuhelinverkkoinvestointeihin ja telakkateollisuuden alusrahoitushankkeisiin. Näiden toimialojen takuuvastuiden arvioidaan edelleen kasvavan.
Sekä tietoliikenne- että alusrahoituksen hankekohtaiset vastuumäärät ovat erittäin suuria, mikä väistämättä kasvattaa riskikeskittymiä jälleenvakuutusmahdollisuuksien ollessa rajallisia. Yritysten taloudellinen asema on keskimäärin heikompi kuin viime vuosina, mikä myös kasvattaa takuuriskiä.
Vientiyritykset joutuvat hakemaan kauppoja yhä vaikeammilta markkinoilta, jolloin vientitakuiden merkitys korostuu. Latinalaisen Amerikan, Venäjän ja OECD:n teollisuusmaiden takuuvastuiden odotetaan kasvavan. Aasian osuus takuuvastuista on puolestaan pienentymässä.
Lisätiedot
Toimitusjohtaja Markku Mäkinen, puh. 020 460 7226
Kenttäjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitustoiminta)
Liiketoimintajohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (ulkomainen riskinotto)
