Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016

Finnveran valtuudet kasvoivat merkittävästi – tulos lievästi tappiollinen

Katsauskaudella korotettiin lakimuutoksilla Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä. Korotustarpeiden taustalla olivat etenkin alusrahoituksen määrän jyrkkä kasvu viime vuosina sekä tietoliikenteen ja metsäteollisuuden vientihankkeiden määrän lisääntyminen. Konsernin alkuvuoden tulos painui 7 miljoonaa euroa tappiolliseksi, mikä oli seurausta vientitakuutoiminnan tappioista ja tappiovarauksista. Negatiivinen tulos ei kuitenkaan vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiivisen itsekannattavuuden toteutumiseen.

Vienninrahoituspalvelujen kysynnän voimistuessa kasvoi myös varainhankinnan tarve. Huhtikuussa Finnveran liikkeeseen laskema miljardin euron kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina oli yhtiön ensimmäinen 10 vuoden euromääräinen joukkovelkakirjalaina.

Huhtikuussa Finnvera käynnisti yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanjan pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Erilaisilla aktivointitoimenpiteillä pyritään lisäämään yritysten tietoisuutta muun muassa arvonmääritykseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Finnveran rahoittamissa omistajanvaihdoksissa tapahtui alkuvuonna euromäärillä mitattuna 17 prosentin kasvu.

Finnvera toi hallitusohjelmaan perustuen markkinoille uutena tuotteena kasvulainan, joka on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Se on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden rahoittamiseen.

Liiketoiminta ja tuloskehitys

Finnveran vienti- ja erityistakausten kysyntä oli katsauskaudella noin 50 prosenttia ja vientiluottojen rahoituksen kysyntä lähes 90 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Sen sijaan pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta 17 prosenttia.

Vaikka vienti -ja erityistakausten kysyntä kasvoi, Finnvera antoi katsauskaudella vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 76 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 87 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Pk- ja midcap-yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä laski katsauskaudella edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 11 prosenttia.

Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli tappiollinen 7 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 55 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 62 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavan jakson tulosta heikompi.

Alkuvuoden tappiolliseen tulokseen vaikuttivat merkittävimmin vertailukautta suuremmat emoyhtiö Finnveran vienti-takuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat katsauskaudella 66 miljoonaa euroa (2). Katsauskaudella ilmeni, että brasilialaisesta Oi S.A.-konsernista voi realisoitua riski, joka saattaa tämän hetken arvion mukaan aiheuttaa noin 55 miljoonan euron tappion. Tämän perusteella katsauskaudella kasvatettiin takuutappio-varausten määrää. Tappiovaraukset ovat tämänhetkisiä arvioita. Niiden määrä voi vielä merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.

Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos -7 miljoonaa euroa (56) oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liike-toiminnan tulos oli -17 miljoonaa euroa (48) ja pk-liiketoiminnan 10 miljoonaa euroa (8).

Konsernin tulos on ollut yhtiön 17 toimintavuoden aikana tilikausittain ja alkuvuoden 2009 jälkeen myös puolivuosikat-sauskausittain voitollinen ennen nyt päättynyttä tammi–kesäkuun katsauskautta. Myös emoyhtiö Finnveran vientitakuu-toiminta on ollut yhtiön toimintavuosien aikana kumulatiivisesti itsekannattavaa tammi–kesäkuun negatiivinen tulos huomioiden.

Rahoituksen näkymät

Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan jatkossakin. Kysynnän euromäärä painottunee edelleen risteilijä-, tele- ja metsäsektoreihin. Näillä toimialoilla kansainvälisesti kilpailukykyisen vienninrahoitusjärjestelmän rooli on merkittävä yksittäisten investointien suuren mittaluokan vuoksi.

Uusia vientimarkkinoita on auennut muun muassa Iraniin ja Argentiinaan. Markkinoiden avautuessa julkisella rahoituksella, kuten Finnveran vientitakuilla, on tärkeä merkitys vientikauppojen toteutumiselle. Finnveran vastuumaista Brasilian, Turkin ja Venäjän tilanteen odotetaan jatkuvan epävarmana aiheuttaen haasteita näissä maissa toimiville yrityksille. Toisaalta mm. Brasilian ja Venäjän heikentynyt paikallisvaluutan arvo tukee näissä maissa toimivien vientiyritysten toimintaedellytyksiä, mikä voi lisätä kiinnostusta investointeihin ja tuoda vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi aiheuttaa Euroopassa epävarmuutta todennäköisesti  useiden vuosien ajan.

Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vähäisempää kuin mitä se oli vuotta aiemmin. Myös myönnetty rahoitus oli viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Alkuvuoden aikana Finnvera valmisteli uuden kasvulaina-välirahoitustuotteen käyttöönottoa sekä valmistautui tehtäväänsä Euroopan strategisten investointien rahaston välittäjäorganisaationa. Nämä yhdessä käyttöön otetun omistajanvaihdosohjelman kanssa lisännevät rahoituksen kysyntää ja myöntämistä loppuvuonna.

Vuoden 2016 tulos toteutunee alkuvuodesta annetun arvion mukaan vuoden 2015 tulosta heikompana. Puolivuotiskatsauskauden tappiollinen tulos ei vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiiviseen itsekannattavuuden toteutumiseen.

Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:

”Finnveran vastuuluvut ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen, ja Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan myös jatkossa. On tärkeää huolehtia viennin rahoitusjärjestelmämme toimivuudesta, jotta suomalaisyritykset voivat kilpailla vientikaupoista yhtä hyvillä rahoitusehdoilla kuin niiden kilpailijayrityksetkin.

Pk-yritysten rahoituksen osalta yrityskauppojen määrän kasvu on ollut ilahduttavaa. Jatkamme ponnisteluja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi myös jatkossa; mitä useampi yritys jatkaa toimintaansa, sitä paremmin koko Suomen taloudella menee. Uusi omistaja tuo yritykseen mukanaan usein myös kehittämisajatuksia ja kasvuhalua.

Työ Team Finland -verkoston kehittämiseksi on tiivistä. Yhteisen kotimaan palvelumallin parantaminen jatkuu loppuvuoden ajan. Tähän mennessä palvelun piirissä olleilta asiakkailta koottu palaute on ollut positiivista. Käytännössä Team Finland -yhteistyö saa vauhtia, kun Finnvera, Finpro ja Tekes sekä Suomen Teollisuussijoitus muuttavat lähiaikoina yhteisiin toimitiloihin Team Finland -taloon Helsingin Ruoholahteen.

Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin aina väistämättä liittyy. Kuluneella vuosipuoliskolla tällaisia riskejä toteutui.”

Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2016 (PDF)

Lisätiedot:
Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400
Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458