Content Section
Artikkelit

Zoan haluaa olla kehityksen eturivissä: JVG:n virtuaalikeikka oli vasta alkusoittoa

""

Korona on ajanut tapahtuma-alan kriisiin, sillä kokoontumisrajoitukset ovat pakottaneet yritykset perumaan satoja tapahtumia ja tilaisuuksia. Samalla virtuaalisten tapahtumien järjestäminen on ottanut isoja kehitysaskelia. 3D-mallintamiseen erikoistunut virtuaalitodellisuusyhtiö Zoan nousi keväällä parrasvaloihin, kun se tuotti JVG:n vappukonsertin. Konsertti toteutettiin virtuaalisena.

Zoanin toimitusjohtaja Miikka Rosendahl uskoo, että virtuaalisen tapahtumatuotannon suosio lisääntyy.

– Virtuaalisuus muuttaa tapahtumien luonnetta. Core-asiat eivät häviä mihinkään, mutta teknologia antaa mahdollisuuden uusiin asioihin. Artistipuolella keikan voi skaalata ja se luo hyviä ansaintamahdollisuuksia. Tärkein elementti on edelleen artistin ja yleisön välille syntyvä kohtaaminen. Vuorovaikutusta voidaan jopa syventää, Rosendahl sanoo.

Hän kertoo myös esimerkin perinteisten yritystapahtumien kehittämisestä virtuaaliteknologian avulla. Puhuja pystyy viemään yleisön kesken esityksen tutustumaan interaktiivisesti johonkin tuotantolinjaan.

JVG:n konsertti ei ollut Zoanille mikään läpihuutojuttu, vaikka keikan ansiosta yritykseen syntyi kolmas liiketoimintayksikkö. Yritys kehittää virtuaalisille konserteille myös omaa alustaa. Kaksi muuta tukijalkaa ovat kiinteistöjen mallintaminen ja 3D-mallinnukseen erikoistunut virtual studio.

– Lanseerasimme jo aiemmin Virtual Helsingin. Hyödynsimme sitä keikan suunnittelussa. Siitä huolimatta konsertin valmistelu vei puolet työntekijöiden ajasta. Tiukalla aikataululla piti laittaa osaamista yhteen ja pyysimme rohkeasti apua esimerkiksi striimaukseen, Rosendahl muistelee.

Lopputuloksena syntyi spektaakkeli, joka keräsi satojatuhansia katselijoita.

JVG:n konsertti ei ollut Zoanille mikään läpihuutojuttu, vaikka keikan ansiosta yritykseen syntyi kolmas liiketoimintayksikkö.

Mielikuvitus kasvun rajana

Zoan perustettiin kymmenen vuotta sitten. Alussa yritys keskittyi muun muassa graafiseen suunnitteluun, koodaamiseen, verkkosivujen kehittämiseen, videoihin ja 3D-visualisointiin.

– Muutin perhesyistä Brasiliaan. Siellä tutustuin todella taitaviin 3D-mallintajiin. Olemme tehneet erilaisten kiinteistöjen mallinnushommia lähes alusta asti, Rosendahl sanoo.

Zoanin toimitusjohtaja Miikka Rosendahl.

Toimitusjohtaja Miikka Rosendahl.

Hänen mukaansa ylimääräiset rahat yhtiö sijoitti VR-teknologiaan, jota yritettiin myös kuumeisesti myydä asiakkaille. Kauppa kävi kuitenkin paremmin 3D-mallinnuksessa.

– Palasin takaisin Suomeen neljä vuotta sitten ja otimme kasvuyritystapahtuma Slushiin ison osaston. Se toimi, Rosendahl kertoo.

Zoan on viime vuosina kasvanut vauhdilla. Yhtiön palkkalistoilla on yli sata työntekijää, joista suurin osa on Brasiliassa ja Suomessa. Jälleenmyyjiä on Sydneyssä, Tokiossa ja Los Angelesissa.

Zoanin liikevaihto oli maaliskuun lopussa päättyneellä tilikaudella 2,1 miljoonaa euroa. Kasvu on syntynyt pääosin tulorahoituksella. Finnvera on ollut mukana takaamassa kasvun edellyttämiä lainoja.

– Meillä ei ole investointirahaa, joten paine oikeiden asioiden tekemiseen on kova. Vaativat projektit vaativat myös kovia tekijöitä. Yritämme tarjota työpaikan, jonka jokainen kokee olevan heille itselleen mahtava investointi. Silloin he haluavat antaa parhaat työvuotensa meidän käyttöön, Rosendahl pohtii.

Yrittäjä on asettanut kasvulle kovat tavoitteet. Häntä häiritsee, että kasvuyrityksissä puhutaan usein Supercellin tason saavuttamisesta.

– Se asettaa kasvulle katon. Pitäisi uskaltaa tavoitella jotain sellaista, mitä ei ole aikaisemmin tehty, Rosendahl sanoo.

Palveluviennin osuus oli viime vuonna jo kolmasosa Suomen viennin kokonaisarvosta. Suosio näkyy myös Finnverassa.

Tärkein pääoma henkilöstössä

Suomen palveluvienti kasvoi Etla-tutkimuksen mukaan 53 prosenttia vuosina 2010–2018. Palveluviennin osuus oli viime vuonna jo kolmasosa Suomen viennin kokonaisarvosta.

Suosio näkyy myös Finnverassa.

– Erilaisten palvelujen kysyntä kasvaa jatkossa. Viimeisen 2–3 vuoden aikana Suomesta on tullut paljon kaupallisia palveluja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan, kuvaa Finnveran rahoituspäällikkö Jari Ihamäki.

Palvelualan vientiyritysten rahoitustarve poikkeaa pelkkää tavarakauppaa käyvistä yrityksistä. Osa yrityksistä pystyy skaalaamaan liiketoimintansa verkossa, osa puolestaan on kehittänyt tuotteen, jonka ympärille palveluliiketoiminta on syntynyt. Se asettaa haasteita rahoittajille.

– Asiakkaat haluavat tehdä esimerkiksi 3–5 vuoden palvelusopimuksen, jolloin tuotettavaan palveluun usein liittyvä tavara jää viejän taseeseen. Rahavirta tulee sitten pieninä puroina vuosien aikana, Ihamäki kertoo.

Toinen haaste liittyy vakuuksiin. Yrityksen tärkein pääoma on henkilöstön osaamisessa, eikä perinteisiä reaalivakuuksia enää löydy.

– Finnvera on pyrkinyt vastaamaan uuden tyyppiseen kysyntään käyttämällä entistä enemmän tulevaa kassavirtaa vakuutena reaalivakuuksien puuttuessa, Ihamäki sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko