Content Section
Artikkelit
Viennin rahoitus on murroksessa – Finnvera pyrkii aktiivisesti kasvattamaan suomalaista vientiä verkostojen avulla
Viennin rahoituksen ja vientitakuulaitosten rooli vientikauppojen rahoitusjärjestelyissä korostuu aina kriisiaikoina, mutta viime vuosina julkisten rahoittajien roolia on haluttu aktiivisesti kasvattaa.
Published date
Viime vuosina politiikka ja talous ovat kietoutuneet entistä tiiviimmin yhteen. Geopolitiikka vaikuttaa kaupankäynnin virtoihin ja talouspolitiikka ohjaa vientikaupan työkaluja. Suomi on maana pieni, mutta vientitakuutoiminnan volyymissä iso. Verkostojen hyödyntäminen ja aktiivinen, ketterä toiminta vientikauppojen mahdollistamiseksi ovat Finnveran keskeiset keinot vahvistaa suomalaisten vientiyritysten ja Suomen asemaa globaalissa kilpailussa.
Viennin rahoituksen viimeaikaisista trendeistä ja tulevaisuuden näkymistä puhutaan 10.–12.6. Global 2025: Export, Agency & Project Finance -tapahtumassa Kööpenhaminassa, jonne kokoontuu laaja joukko viennin kansainvälisiä tahoja: pankkeja, vientitakuulaitoksia, kehityspankkeja, vakuuttajia, vientiyrityksiä ja valtiollisia toimijoita.
Viennin rahoituksen ja vientitakuulaitosten rooli vientikauppojen rahoitusjärjestelyissä korostuu aina kriisiaikoina, mutta viime vuosina julkisten rahoittajien roolia on haluttu aktiivisesti kasvattaa. Teollisuuspolitiikan nousun myötä monissa maissa vientitakuulaitokset nähdään laajemmassa määrin kansallisten etujen ja politiikan ajajina, esimerkiksi kriittisten raaka-aineiden hankinnassa.
– Vaikka Finnvera ja Suomi on vientitakuutoimijana volyymeiltään iso, maana olemme pieni. Meidän vahvuutemme onkin se, että toimintamme kattaa koko suomalaisen yrityskentän pienistä suuryrityksiin. Olemme lähellä yrityksiä viennin edistäjinä. Yritykset hyötyvät osaamisestamme, kun olemme mukana suomalaisten viejien kanssa kauppaneuvotteluissa. Team Finland -verkosto kattaa koko maailman, mikä on Suomen kokoiselle maalle tärkeä etu, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.
Haarasilta korostaa, että OECD-vientiluottosopimuksen tavoittelemat tasapuoliset viennin rahoituksen ehdot ovat Suomen kaltaiselle maalle tärkeitä, mutta kehitys haastaa tätä konsensusta. Viennin tukemiseksi on olennaista pysyä ajassa kiinni ja kilpailukykyisinä.
– Vaikuttavuutemme perustuu siihen, että tunnemme asiakkaidemme toimialat ja liiketoiminnan ja pystymme hakemaan heille parhaat rahoitusratkaisut joustavasti hyvässä yhteistyössä rahoittajien kanssa. Ylläpidämme tiiviitä suhteita vientiluottoja järjestäviin globaaleihin pankkeihin, ja keskusteluja käydään varmasti myös Kööpenhaminassa.
Haarasilta osallistuu paneelikeskusteluun risteilyalustoimialan rahoituksesta yhdessä maailman suurimpiin risteilyvarustamoihin kuuluvien Royal Caribbean Groupin ja Carnival Corporationin kanssa. Lisäksi mukana on italialaisvarustamo Fincantieri ja italialaisia rahoittajia. Alus- ja telakkatoimiala ovat Finnveran vientitakuutoiminnassa hallitseva toimiala, joka kattaa noin puolet vientitakuutoiminnan vastuukannasta.
Katse perinteisiltä aloilta ja markkinoilta uusille
Hitaan talouskasvun tilanteessa on tärkeää kääntää katseet uusille kasvumarkkinoille ja toimialoille. Nousussa ovat vihreän kasvun investoinnit mutta myös turvallisuus- ja puolustusteollisuus.
– Monista maista poiketen meillä puolustusteknologian yrityskenttä painottuu kotimaisessa mittakaavassa suuren toimijan ohella keskisuuriin ja pienempiin yrityksiin, joiden erityisosaamisena on kaksikäyttöteknologia. Myös vihreä siirtymä ja energiamurros etenevät. Suomessa on teknologista osaamista, ja kannustamme rahoituksen keinoin suomalaisia yrityksiä olemaan osa ilmastohaasteen ratkaisua. Tämä näkyy muun muassa rahoituksen ehdoissa, joita tarjoamme, Haarasilta sanoo.
Kehittyvillä markkinoilla jättimäiset kehitys- ja infrastruktuurihankkeet luovat vientipotentiaalia. Finnvera toimii aktiivisesti kansainvälisten EPC-urakoitsijoiden kanssa, joiden kautta suomalaiset yrityksetkin voivat päästä mukaan hankkeisiin.
– Tarkoituksena on jatkaa keskustelua EPC-urakoitsijoiden kanssa projekteista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Aasiassa. Tämä luo merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille viejille, ja Finnveran rooli kaupoissa on avata tietä yrityksille rahoittamalla EPC-urakoitsijan asiakasta. Suomalaista tarjoamaa näihin hankkeisiin kartoitetaan yhteistyössä Business Finlandin kanssa, sanoo Finnveran trade facilitator Erno Ihto.
Kehityshankkeisiin voi liittyä läheisesti kehityspankkien ja vientitakuulaitosten yhteistyö.
– Perinteisesti kehityspankit hakevat rahoituksellaan vaikuttavuutta kohdemaassa, kun taas vientitakuulaitokset lähtömaassa. Erilaisten intressien yhdistämisessä on paljon potentiaalia, esimerkiksi ilmastohankkeissa. Hyvä esimerkki on akkukemikaalien jalostamiseen tähtäävä Sibanye-Stillwaterin Keliber-litiumhanke, jota Finnvera on ollut rahoittamassa. Hanke liittyy sekä vihreään siirtymään että kriittisten raaka-aineiden tuotantoon, sanoo tiimipäällikkö Satu Savelainen, joka osallistuu aihetta koskevaan paneelikeskusteluun Kööpenhaminassa.
Finnvera on yksi Kööpenhaminan Global 2025 -tapahtuman sponsoreista. Tapahtuman järjestää Exile Group, joka koostuu rahoitusalan tutkimus- ja ratingyrityksistä.
Lisätietoa tapahtumasta
Jaa sivu:
