Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Työn murros koskettaa myös yrittäjiä

15.03.2018

Uuden teknologian siivittämän työelämän rakennemuutoksen on sanottu olevan Suomen suurimpia haasteita. Yrittäjän näkökulmasta työelämän muutos on sekä haaste että huikea mahdollisuus. Yritysten on nyt aivan keskeistä digitalisoitua, sanoo TEM:n Ilona Lundström.

Työelämän murroksesta puhutaan paljon, mutta lähes aina työntekijän näkökulmasta. Mitä uusi teknologia ja työn pirstaloituminen tarkoittaa yrittäjälle?  Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston ylijohtajalle Ilona Lundströmille aihe on tuttu. Lundström kehottaa yrittäjiä pohtimaan sekä yrityksensä tulevaa henkilöstöpolitiikkaa että tapoja, joilla tekemistä voisi tehostaa digitalisaation keinoin.

– Yrittäjät ovat se joukko, joka uudistaa työtä omalla tekemisellään. Kun työ muuttuu, työntekijöitä työllistävien yrittäjien pohdittavaksi tulee, millaista tulevaisuuden työ ja työelämä ylipäätään ovat. Olemme tähän mennessä tottuneet ostamaan ihmisen aikaa palkkasuhteen muodossa. Jo nyt ihmisellä saattaa olla useita päämiehiä ja hän myy aikansa palasina, tulevaisuudessa työsuhteet ovat taas uuden näköisiä.

Uuden teknologian mukanaan tuoma rakennemuutos ja uudenlaiset työtavat vaativat Lundströmin mukaan yrittäjiltä jatkuvaa uudistumis- ja oppimiskykyä sekä ihmisenä että organisaationa, jota voidaan pitää nippuna eri kyvykkyyksiä.

– Vaikka yhä useampi meistä saattaa tulevaisuudessa toimia yrittäjänä ja työllistää itsensä eri lähteistä, on hyvä muistaa, että jää varmasti esimerkiksi hoivatyön kaltaisia töitä, jotka säilyttävät nykyiset piirteensä.

Minä + digiassistentti = yhdessä vahvemmat

Työn murros haastaa myös instituutiot ja julkisen sektorin. Niidenkin on muututtava, sillä työn tekeminen ei voi olla kovin erilaista eri sektoreilla. Lundströmin mukaan tällä hetkellä aiheen ympärillä pyörii hyviä kysymyksiä ja alustavia kokeilevia vastauksia.

Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan nyt esimerkiksi sitä, millaisen työntekijän digiassistenttina toimiva tekoäly ja nykypäivän työntekijä yhdessä muodostavat. On perusteltua ajatella, että ihminen ja tekoäly ovat yhdessä vahvempia kuin erikseen.

Vuonna 2016 työ- ja elinkeinoministeriö lanseerasi kumppaneineen Reboot Finland -ohjelman, jonka tavoitteena oli vahvistaa paikallista innovaatiotoimintaa ja valjastaa sen tuomat edut kansalaisten käyttöön. Lisäksi tavoitteena oli tehdä Suomen digiosaamisesta kansainvälisiä yrityksiä ja sijoittajia houkutteleva maa. Reboot Finland toteutti vuoden 2017 aikana sata konkreettista, uudistavaa digitekoa, jotka viitoittavat Suomen matkaa seuraavalle sadalle vuodelle. Tapahtumat lähtivät yritysten tarpeista, ja mukana oli kaikkea keskusteluista, kampanjoista ja ideakilpailuista hackathoneihin. Lundström piti Reboot Finlandia tärkeänä keskustelunavauksena.

– Halusimme herätellä yrityksiä digitaalisuuden vyöryyn ja kysymään itseltään siihen liittyviä kysymyksiä: Mitä digitalisaatio tarkoittaa omalle bisnekselle? Teemmekö oikeita asioita? Rebootin rinnalle syntyi myös yrittäjien digikoulu, jossa nuoret diginatiivit valmentavat yrityksiä ympäri Suomea. Osa yrityksistä on jo edelläkävijöitä, osa tarvitsee apuja siihen ensimmäiseen askeleeseen, ja digikoulussa saa sekä vertaistukea että rohkaisua. Kampanja oli yksi Suomen juhlavuoden huipennuksista, mutta sen palvelut ja apu ovat olemassa edelleen.

Suomesta maailman paras tekoälyn soveltaja

Digitalisaatiosta puhuttaessa osa suomalaisyrityksistä lämmittelee, osa on jo hyvässä vauhdissa. Yhtä kaikki Lundström näkee suomalaisen digiosaamisen globaalina kansallisvalttina. Tekoäly on hyvä esimerkki.

– Suomen tavoitteena on olla maailman paras tekoälyn soveltaja. Kaikki tekoälyratkaisut eivät luonnollisesti voi tulla Suomesta, mutta voimme olla niiden maailman paras soveltaja. Se voi olla Suomen anti maailmalle. Omassa luokassaan oleva Uudenkaupungin autotehdas tai Helsingin yliopiston tutkimus ovat tästä loistavia esimerkkiä. Julkisella puolella kehitämme Auroraa, kansalaisten tekoälyassistenttia, jonka teknologia on jo osin käytössä maahanmuuttovirastolla ja työvoimapalvelujen kehittämisessä.

Enemmän kumppanuuksia yritysten ja julkisen sektorin välille

Usein mainittujen perinteisten suomalaisten vahvuusalojen, kuten telekommunikaation tai biotalouden, lisäksi Lundström nostaa esiin korkean terveysteknologia-osaamisen, joka veti hyvin silloinkin, kun muu Suomi yski.

– Suomessa on tällä hetkellä maailman edistynein lainsäädäntö genomitietoon ja sen hyödyntämiseen liittyen niin kansalaisten kuin tiedon hyödyntäjän näkökulmasta. Meillä on myös alan edelläkävijäyrityksiä, eli koko ekosysteemi on koossa. Tämä tuo Suomelle strategisia investointeja. Kyse on siitä, miten näitä menestystarinoita monistetaan.

OECD kritisoi kesällä 2017 Suomen innovaatiojärjestelmää ja kehotti Suomea kehittämään uusia yksityisen ja julkisen sektorin strategisia kumppanuuksia. Suomi reagoi tähän nopeasti: hallitus päätti käynnistää lippulaivainstituutit ja kasvumoottorit. Kumppanuusaloite voi tulla myös yksityiseltä sektorilta, yrityksen havaitsemista tarpeista, ja tässä Lundström pitää Finnveraa yhtenä palveluntarjoajana pk-yritysten tarpeisiin vastaamisessa.

Yritysten rahoitusmahdollisuuksia Lundström pitää hyvänä.

– Suuria aukkopaikkoja ei ole. Hallituksen kärkihankkeissa on laitettu täytäntöön uusia instrumentteja, kuten vuonna 2016 käynnistynyt juniorilainaohjelma pk- ja midcap-yrityksille, joissa Finnverallakin on iso rooli. Nyt on seurattava, miten nämä uudet instrumentit purevat ja oltava koko ajan hereillä, sillä huomenna tilanne voi olla eri.

Rahoituksen kanssa yhtä tärkeää on kilpailukykyinen ja houkutteleva yritysympäristö, joka Lundströmin mukaan vaatii ennustettavuutta ja sitä tukevaa lainsäädäntöä unohtamatta niitä investointeja, joita teemme suomalaisiin ja suomalaiseen osaamiseen.

Suomen peruskoulut ottivat juuri käyttöönsä uuden opetussuunnitelman, joka osaltaan vastaa tulevaisuuden osaamisen haasteisiin. Nykymaailmassa muun muassa korkeakoulutus on kilpailtu markkina – verkkokurssille voi kirjautua mihin tahansa Stanfordista Shanghaihin, joten jälkeen ei ole varaa jäädä.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot