Suomen Pankin Marja Nykänen: Yritysten rahoituspohjaa on hyvä monipuolistaa

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen näkee, että etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille on eduksi, että pyritään monipuolistamaan yritysten rahoituskanavia ja vähentämään pankkiriippuvuutta. Suomen pankkisektoria Nykänen kuvaa vahvaksi ja toimivaksi.

Nykänen on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä helmikuusta 2017 lähtien. Hän vastaa tehtävässään muun muassa rahoitusmarkkinakysymyksistä, makrovakauspolitiikasta sekä sijoitustoiminnan ja rahapolitiikan riskien valvonnasta. Nykänen toimi aiemmin johtotehtävissä Finanssivalvonnassa ja Nordeassa.

Euroopassa pankeilla on yritysrahoituksessa vahva asema. Nykänen kiittää nyt EU:ssa vireillä olevaa pääomamarkkinaunioni-aloitetta, jonka tavoitteena on monipuolistaa yritysten rahoituskanavia.

– Suuret yritykset toimivat rahoitusmarkkinoilla itse, ja ne pystyvät hankkimaan rahoitusta laskemalla liikkeelle yritystodistuksia ja joukkovelkakirjalainoja. Heidän pankkiriippuvuutensa on pienempi ja rahoituspohja erilainen. Pk-sektorille puolestaan on ominaista riippuvuus pankeista ja perinteisistä rahoituskanavista. Pääomamarkkinaunioni pyrkii laajentamaan mahdollisuuksia hakea rahoitusta myös muualta kuin pankilta. Yhdessä pankit ja pääomamarkkinatoimijat pystyvät tarjoamaan parhaiten rahoitusta talouden heilahteluja kestävällä tavalla.

Rahoituksen saanti ei ole kuitenkaan pk-yritysten suurin ongelma. Nykänen viittaa Euroopan keskuspankin, EKP:n, SAFE-kyselyyn, jossa selvitettiin euroalueen pk-yritysten haasteita. Rahoitusta merkittävämmiksi haasteiksi nousivat tuotantokustannukset, regulaatio, kilpailu ja työvoima. Toisaalta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman Pk-yritysbarometrin mukaan Suomessa voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä noin 30 prosenttia pitää rahoituksen saantia liiketoiminnan kehityksen suurimpana esteenä.

– Vakuudet ovat haaste esimerkiksi innovatiivisille uusille yrityksille, joiden tuotteet ovat immateriaalisia ja joilla on vähän vakuuskelpoista omaisuutta. Sen takia on tärkeää, että on vaihtoehtoisia rahoituskanavia, Nykänen sanoo.

Vahva pankkisektori on yrityksille eduksi 

Nykänen kuitenkin korostaa, että vahva ja toimiva pankkisektori on tärkeä yritystoiminnan kannalta.

– Sillä on vaikutus yrityksiin, jos pankit ovat terveitä ja kannattavia ja pystyvät myöntämään lainoja ja tuomaan rahoitusta yrityksiin.

Nykäsen mukaan pohjoismainen pankkisektori on hyvässä mallissa. Euroalueen tasolla pankkisektorilla on kolme haastetta. Näistä ensimmäinen on järjestämättömien luottojen osuus salkussa – jos näitä huonosti hoidettuja luottoja on suhteellisesti liian paljon, pankin kyky myöntää lainoja terveille hankkeille vaarantuu. Myös ansaintalogiikka ja pankin liiketoiminnan kannattavuus saattavat alhaisessa korkoympäristössä olla haaste. Kolmanneksi euroalueen pankkisektorilla esiintyy tehottomuutta. Nykänen korostaa, että eri euromaat ja pankit ovat hyvin eri tilanteissa näiden haasteiden suhteen.

– Suomessa ei 90-luvun pankkikriisin seurauksena ole ylikapasiteettia. Yksi Suomen pankkisektorin ongelmista on, että se on kovin keskittynyt. Meillä on muutama isompi toimija, joita johdetaan Suomen ulkopuolelta. Pankkisektorimme kytkennät muihin Pohjoismaihin ovat siten merkittävät.

Nykänen toteaa kuitenkin, että kaikissa Pohjoismaissa on ollut omat pankkikriisinsä ja alueen pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat nyt hyvällä tasolla.  Matala korkoympäristö aiheuttaa kuitenkin haasteita pankkien korkokatteeseen perustuvalle ansaintalogiikalle. Kiristyneet pääomavaatimukset eivät ole Nykäsen mukaan Suomessa juurikaan heikentäneet vakavaraisten pankkien mahdollisuuksia myöntää rahoitusta.

Korot pysynevät alhaalla

Matalalle korkoympäristölle odotetaan jatkoa. EKP on viestittänyt, että vaikka inflaatiossa nähdään pientä nousua, kasvua vahvasti tukevaa rahapolitiikkaa ja laajennettua osto-ohjelmaa jatketaan.

Kasvun kannalta tärkeitä kysymyksiä Euroopassa tulevat olemaan työn tuottavuuden kasvu. Kevyiden rahoitusolojen lisäksi Euroopan kasvua edistää myös maailmantalouden vakaa kasvu. Vaikka Euroopan kasvun odotetaan jatkuvan kohtalaisen vakaana, Nykänen näkee, että Brexit, poliittiset riskit liittyen lähiaikoina pidettäviin vaaleihin, pankkisektorin tila joissakin euromaissa sekä julkisen sektorin haasteet voivat heikentää näkymiä.

Vientimarkkinat kasvavat tasaisesti

Suomen Pankin maaliskuun lopun ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu voimistuu vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna ja jatkuu runsaan kolmen prosentin vauhtia vuosina 2017–2019. Suomen vientimarkkinoiden odotetaan kasvavan tasaisesti, mutta tähän vaikuttavat maailmankaupan rakenteet ja kehitys keskeisillä vientimarkkinoilla.

– Maailmantalouteen liittyy huoli protektionismin lisääntymisestä. Suomen kaltaiset pienet vientiriippuvaiset maat kärsivät protektionismista. Se saattaisi vaikuttaa paitsi maailmankaupan kasvuun, myös suoraan Suomen vientimahdollisuuksiin.

Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan runsaan parin prosentin vauhtia lähivuosina. Nykänen nostaa esille odotukset uuden hallinnon kasvua tukevia toimia kohtaan. Jos luvatut toimet toteutuvat täysimittaisina, voi kasvu olla vahvempaakin. Toisaalta, jos toimia ei toteuteta ja odotukset sakkaavat, tämä voi hidastaa Yhdysvaltojen talouskasvua.

– Yhdysvaltain uusi hallinto ei ole vielä tehnyt merkittäviä päätöksiä, mutta odotukset ovat kasvua tukevia.

Suomen Pankin arvio vuosille 2018–2019 on, että Kiinan talouskehitys hidastuu hallitusti noin viiteen prosenttiin, mikä hillitsee maailmantalouden kasvua vuosina 2018-2019. Hallittu kasvun hidastuminen Kiinassa on Nykäsen mukaan kuitenkin hyvä asia.

– Nopeassa velkaantumiseen perustuvassa kasvussa on se riski, että se voi johtaa nopeaan alamäkeen.

Venäjällä, joka on sekin suomalaisille vientiyrityksille tärkeä markkina, ollaan hyvin riippuvaisia öljyn hinnasta. Nyt öljyn hinta on hieman noussut, mikä on parantanut Venäjän talouden elpymistä.

Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen ja investointien kannalta avainasemassa ovat Nykäsen mukaan tuotteet, joilla on kysyntää. Työvoiman saatavuus ja kustannukset ovat niin ikään keskeisiä tekijöitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta.

– Lisäksi on tärkeää, että vientiyritykset saavat rahoitusta ja sellaisilla ehdoilla, että sitä kannattaa ottaa.

Sanottua

• ”Toimiva ja vahva pankkisektori on kaikkien etu. Rahoitusta on saatavilla, mutta joillekin yrityksille se on haastavampaa. Näihin kuuluvat kasvuyritykset ja kansainvälistyvät yritykset sekä high tech -yritykset, joiden tuotteet ovat immateriaalisia.”
• ”Kasvuyritys on keskivertaista riskipitoisempi, mikä tekee rahoittajasta varovaisemman. Tämä ilmenee luototuksen hinnoissa ja vakuusvaatimuksissa.”
• ”Näköpiirissä on, että korot pysyvät matalina. Matalat korot sinänsä on yrityksille positiivinen asia, koska silloin rahan hinta investointeihin on edullista. EKP:n rahapolitiikalla on ollut selkeä vaikutus siihen, että euroalue on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta.”