Content Section
Artikkelit

Padel-buumi leviää vauhdilla: Uusia rahoituspäätöksiä miljoonilla euroilla

Kalle Väinölä päätyi yhdeksi Padel Sportsin pääomistajista ja toimitusjohtajaksi yhteensattumien kautta. Alkuperäisten omistajien tarkoituksena oli rakentaa itselle padel-halli, jotta he pääsevät aina halutessaan pelaamaan. Strategiaa on muutettu sen jälkeen useita kertoja.
Published date

Valtavan suosion saavuttanut padel on käynnistänyt uusien kenttien rakennusaallon Suomessa. Pelkästään alkuvuoden aikana Finnvera on myöntänyt padel-hankkeille takauksia lähes neljällä miljoonalla eurolla. Padel Sports Oy aikoo rakentaa Suomeen 300 kenttää. Kuopiossa puolestaan padel-kentät ovat osa Bellanrannan kokonaisuutta.

Padel-kenttiä avataan nyt kiihtyvällä tahdilla eri puolilla Suomea. Finnvera on tehnyt rahoituspäätöksiä padel-hankkeista lähes 6 miljoonalla eurolla viimeisen 2,5 vuoden aikana. Kappalemääräisesti puhutaan kymmenistä hankkeista.

Rahoituspäätösten painopiste osuu kuitenkin tämän vuoden tammi-toukokuulle, jolloin takauksia myönnettiin 3,9 miljoonalla eurolla. 

– Kysyntä kentille on kova, sillä pelaajia tulee jatkuvasti lisää. Meillä on parhaillaan vireillä ja keskusteluissa uusia rahoitushankkeita ympäri Suomea. Toista näin nopeasti suosion saanutta lajia ei tule kyllä mieleen, sanoo Finnveran Etelä-Suomen aluejohtaja Anna Karppinen.

Padel on lasikopissa pelattava mailapeli, jonka pistelasku on sama kuin tenniksessä. Pelikenttä ja säännöt ovat puolestaan yhdistelmä tennistä ja squashia. Laji on lähtenyt leviämään laajemmalle Etelä-Amerikasta ja Espanjasta.

Harrastajien tilastoiminen on vaikeaa, mutta Suomessa harrastajia on arviolta 40 000–50 000. Padel-kenttiä on noin 350.

300 uutta kenttää

Espoolainen Padel Sports Oy julkisti alkuvuonna suurimman yksittäisen kenttäinvestointipäätöksen, kun yhtiö ilmoitti rakentavansa Suomeen 2–3 vuoden aikana 300 padel-kenttää. Padel Club Finland -nimeä käyttävällä yrityksellä on tällä hetkellä 40 kenttää lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Kasvun vauhdittamiseksi Padel Sports on saanut 10 miljoonan euron rahoituksen pääomasijoitusyhtiö Findalta. Myös Finnvera on ollut mukana kasvua rakentamassa. Viime tilikaudella Padel Sports ylsi jo 1,6 miljoonan euron liikevaihtoon ja teki hyvän tuloksen. 

– Sadan kentän raja on tarkoitus puhkaista loppuvuonna. Meillä on tarkat kriteerit kenttien avaamisesta ja viiden vuoden data niiden käytöstä, mutta ne ovat liikesalaisuuksia. Haluamme kuitenkin kehittää kenttien ympärille muutakin toimintaa, kuten valmennusta, sanoo Padel Sportsin toimitusjohtaja Kalle Väinölä.

Golf-ammattilaisenakin aiemmin tunnettu Väinölä on yksi Padel Sportsin pääomistajista. Omistajia on yhteensä kymmenen.

Hänen mukaansa padel-buumi on noudattanut tuttua kaavaa: ensin lajia kokeilevat ”early adopterit”, sen jälkeen viidakkorumpu levittää sanaa laajemmalle ja lopulta massa tulee mukaan.

– Lajin pitää olla mielenkiintoinen. Jatko riippuu siitä, kuinka hyvin palvelu tuotetaan. Padel on ilmiö kaikkialla maailmassa ja pelistä puhutaan paljon. Pelaaminen on koukuttavaa ja onnistumisen tunteita syntyy nopeasti, Väinölä kertoo.

Padel-kentät rakentuivat etenkin alkuvaiheessa vanhoihin teollisuushalleihin, joissa oli riittävästi kattokorkeutta. Toinen vaihtoehto on rakennuttaa täysin uusi tila. Kolmantena vaihtoehtona on tehdä kentät ulos.

Yksittäisen kentän hinta vaihtelee 25 000–35 000 euron välillä, mutta se on vain yksi osa kustannuksista.

– Erityisesti vanhojen teollisuushallien ympärille tulee helposti iso kasa muita kustannuksia. Uudisrakentaminen on suoraviivaisempaa. Välillä tuntuu kuitenkin siltä, että asiat on tehty liian vaikeiksi ja päätöksiä syntyy hitaasti. En myöskään ymmärrä valittamisen prosessia. Hanke voi viivästyä kuukausitolkulla, vaikka lopputulos on kaikkien tiedossa, Väinölä kritisoi.

Kuopiossa oli neitseellinen maaperä

Kuopiolaisessa matkailu-, liikunta- ja hyvinvointialue Bellanrannassa padelia pääsee pelaamaan tänä kesänä neljällä ulkokentällä. 

Bellanpuisto Oy:n toimitusjohtajan Antti Pakkalan mukaan pelaajia on ollut niin paljon, että alkuperäinen budjetti meni positiivisesti pieleen. 

– Avasimme viime vuonna kaksi kenttää ja tänä vuonna toiset kaksi lisää. Lisäksi meillä on täällä yhteisyritys Padel Club Finlandin kanssa, joten pelaajat pääsevät siirtymään talvikaudeksi sisäkentille, Pakkala kertoo.

Hän siirtyi yrittäjäksi yhdessä vaimonsa kanssa kaksi vuotta sitten. Aviopari omistaa Bellanpuisto Oy:stä puolet. Toisen puolen omistajana on Bella–Veneistä tuttu Raimo Sonninen.

Ennen investointipäätöstä yrittäjät tutkivat markkinatilannetta Espanjassa ja Ruotsissa, jossa padelin harrastaminen on vuosia Suomea edellä. Esimerkiksi länsinaapurissa on kenttiä yli viisinkertainen määrä. Lisäksi Kuopio oli padelin suhteen neitseellisessä tilanteessa muuhun Suomeen verrattuna.

Pakkalan mukaan padel sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille pelaajille, ja se on yksi lajin suosiota selittävistä tekijöistä. Ilmiö ei ole jäämässä tähdenlennoksi.

– Peli on niin sosiaalinen ja koukuttava. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää pystyä tarjoamaan pelaajille liiga- ja seuratoimintaa. Panostamme myös valmennustyöhön. Uskon, että seuratoiminnalle on täällä suurempi tilaus kuin pääkaupunkiseudulla. Ihmiset haluavat kuulua seuraan, hän pohtii.

Padel-kentät eivät olleet Bellanpuiston ensimmäinen investointi. Alun perin yritys rakennutti alueelle city-golfradan, jossa pelataan MM-kisat ensi vuonna.

– Pyrimme kasvamaan ja seuraavana tavoitteena on kehittää aluetta yhdessä rannan muiden toimijoiden kanssa. Meillä on olemassa pitkän tähtäimen toimintasuunnitelma, Pakkala sanoo.

Bellanpuisto on saanut ELY-rahoitusta ensimmäisen investoinnin vauhdittamiseksi. Lisäksi pankki ja Finnvera ovat olleet mukana rahoittajina. Yrityksen liikevaihtotavoite tälle vuodelle on 300 000 euroa.

Bellanpuiston padelkentät

Bellanpuiston omistamat padel-kentät ja city-golfrata ovat yksi osa isoa Bellanrannan kokonaisuutta Kuopiossa.

Rahoittajat tarkastelevat liiketoimintaa

Padel on kasvanut nopeasti hittilajiksi, mutta rahoittajat arvioivat investointihakemuksia puhtaasti liiketoiminnan näkökulmasta. Finnveran rahoituksen laajuus voi vaihdella riippuen siitä, onko kyseessä kiinteistöinvestointi vai esimerkiksi pelkkä kenttäinvestointi.

Rahoittajalle tärkeintä on tietää, onko hankkeessa kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Laskelmissa korostuvat kassavirta ja velanhoitokyky.

Finnveran Karppisen mukaan rahoitusrakenteen pitää olla terve. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yrittäjä sitoutuu laittamaan mukaan myös omaa pääomaa. Hankkeissa Finnvera toimii tyypillisesti pankin myöntämän lainan takaajana.

– Meidän pöydillemme tulee monenlaisia innovatiivisiakin hankkeita, joita arvioimme erilaisten laskelmien ja analyysien perusteella. Uusien trendien tai teknologioiden arvioiminen voi olla haastavaa, mutta ei mitenkään poikkeuksellista, hän sanoo.