Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

”Nyt tarvitaan kokonaisvaltaista kasvupolitiikkaa”

23.02.2016

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson ottaa tavoitteet kasvusta ja kilpailukyvyn kasvattamisesta vakavasti. Toimintaympäristön muutosta on turha jäädä odottelemaan – muutos on luotava itse.

Suomen hallitus on vaikean tehtävän edessä. Talouskasvu laahaa ja ennusteet ovat synkät, mutta tavoitteena on luoda lähivuosina 110 000 uutta työpaikkaa. Millä keinoilla?

Hallituksen kilpailukykypaketti on puhuttanut läpi syksyn. Niin sanotuilla pakkolaeilla tavoitellaan viiden prosentin kilpailukykyloikkaa, mutta tämä ei yksinään riitä.

– Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisempaa kasvupolitiikkaa. Sitä yritetään valjastaa muun muassa yritysten kasvuohjelmien kautta, joihin on kärkihankerahoituksen myötä ohjattu 25 miljoonaa
euroa, Gustafsson kertoo.

Tämän lisäksi Team Finlandille myönnettiin 9 miljoonan euron lisärahoitus, joka on suunnattu ulkomaan verkoston vahvistamiseen.

Sitten pitäisi saada yritykset lähtemään maailmalle.

– Maailmassa on joka päivä enemmän rahaa kuin edeltävänä päivänä. Kysyntä kasvaa, mahdollisuudet kasvavat. Mikään ei estä meitä tarttumasta näihin mahdollisuuksiin.

Innovaatioissa yksityinen raha ratkaisee

Mahdollisuudet nousevat etenkin megatrendien, kuten ilmastonmuutoksen ja digitalisaation kautta. Cleantech puhuttaa yhä kiivaammin Pariisin COP21-neuvottelusopimuksen jälkeen, ja diginä voidaan viedä sellaistakin osaamista maailmalle, joka on ennen ollut yksinomaan julkisen sektorin käsissä.

Maaperä on hedelmällinen – Suomen koulutusjärjestelmä on maailman huipputasoa, rahoitusta on tarjolla ja Suomen maine innovaatiotoimijana on hyvä. Mistä siis kiikastaa?

Gustafssonin mukaan Suomeen olisi luotava sellainen toimintaympäristö, joka houkuttelee innovaatiotoimijoita. Hän on kuitenkin huolissaan rahoituksesta.

– Parhaimmillaan tutkimus & kehitys -toimintojen osuus oli Nokian huippuvuosien aikaan, jolloin päästiin noin neljään prosenttiin jokaista suomalaista kohti.

Nyt luku on tippunut kolmeen, ja tästä julkisen rahoituksen osuus on jopa kolmannes.

– Julkista rahoitusta lisäämällä emme pääse lähellekään tavoitetasoa. Yksityisen rahoituksen osuudella on ratkaiseva merkitys: se on todellinen mittari sille, löytyykö Suomessa
korkeatasoista innovaatiotoimintaa, Gustafsson linjaa.

Team Finlandista apua ensiaskeliin

Monissa kansainvälisissä innovaatiovertailuissa Suomi sijoittuu kärkikastiin. Kyky ja halu kansainvälistymiseen onkin toinen juttu – tässä Suomi jää ikävä kyllä jälkeen vertailumaistaan.

– Tarvitsemme lisää pk-yrityksiä avoimille kansainvälisille markkinoille, ja kykyä riskinottoon pyrimme lisäämään julkisilla kasvuohjelmilla. Halun lisääminen onkin monimutkaisempi asia.

Gustafsson myöntää, että tämä ei ole pieni haaste.

– Suomessa pitäisi olla kasvava määrä yrityksiä, jotka ajattelevat alusta asti kansainvälisesti. Meidän pitäisi saada kansainvälistymispalvelut sinne, missä niitä tarvitsevat yritykset sijaitsevat, Gustafsson pohtii.

Tämä on Team Finlandin yksi tärkeimmistä tavoitteista. Verkoston avulla suomalaisyrityksiä kannustetaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tekemällä siitä mahdollisimman helppoa.

– Haluamme tuoda palvelut lähemmäksi asiakasta: Finnveran lisäksi samalta luukulta saa kansainvälistymispalvelut sekä tutkimus & kehitys -palveluita tarjoavat virastot ja laitokset.

TEM:n yrityspalvelujen uudistuksen myötä toimintojen integrointia pyritään yhä parantamaan.

– Yritämme löytää toimintamallin, jonka kaikki asiakkaat kokevat omakseen. Mikä tahansa, mikä liittyy kansainvälistymiseen, pitäisi olla Team Finlandin alla, Gustafsson sanoo.

 

Sanottua

”Meillä on Suomessa 300 000 yritystä, joista vain harva haluaa kasvaa. Meidän pitää rakentaa sellainen paketti kansainvälistymis- ja kasvuyrityspalveluja, että kykyä ja halua kasvaa syntyy lisää.”

”Alihankintaketjut ovat nykyään yhä kansainvälisempiä. Tulevaisuuden liiketoimintamalli pk-yrityksille tulisikin kytkeytyä erilaisiin kansainvälisiin verkostoihin.”

“On innostavaa, että meillä on syntymässä aidosti kansainvälinen sukupolvi, joka suhtautuu kasvuun aggressiivisesti ja riskinottoon uudella, pelottomalla tavalla.“

Kirjoitus on julkaistu Finnvera Info -lehdessä 1/2016

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot