Content Section
Artikkelit

Mittava elintarvikeklusteri on Etelä-Pohjanmaan voimavara

Elintarvikealalla on vahva tuotantoklusteri Etelä-Pohjanmaalla. Asiantuntijapalvelut ja rahoitus vauhdittavat ruoanjalostusta. Kirsi ja Mark Heidtin Valkoinen Puu -kahvilaketju on laajentunut Kauhajoelta jo Seinäjoelle, Tampereelle ja Jyväskylään.
Published date

Maatalous ja ruuantuotannon veturiyritykset ovat luoneet tukevan perustan Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusterille, jonka teho heijastuu ympäri Suomea. Maakunnassa syntyy lähes viidennes Suomen koko elintarvikealan liikevaihdosta. Yksi klusterin menestyjistä on Kauhajoella toimintansa aloittanut Valkoinen Puu.

Etelä-Pohjanmaan kehitys on nivoutunut tiiviisti elintarvikeklusteriin. Sen osuus maakunnan bruttokansantuotteesta on eri lähteiden mukaan yli 60 prosenttia.

Finnveran rahoituspäällikkö Sirpa Riihimäki sanoo, että klusteri on paljon muutakin kuin maatalouden ja elintarvikealan yritysten välinen yhteistyö. Tärkeä rooli kokonaisuudessa on logistiikalla, metalliteollisuuden yrityksillä, oppilaitoksilla ja tutkimuskeskuksilla.

– Etelä-Pohjanmaalla on lukematon määrä myös pieniä elintarvikealan yrityksiä, jotka hakevat kasvua. Se näkyy rahoituksemme kysyntänä positiivisesti, hän kertoo.

Finnveran roolina on olla kasvun tukena, mikäli yrityksen rahoitushakemuksen pohjalta tehty kokonaisarvio sen sallii. Rahoituksen myöntämisen kriteereitä ovat muun muassa riittävä luotonhoitokyky ja liiketoiminnan kannattavuus.

Toimialarajoituksen takia maatalouden peltoviljelyyn tai karjatalouteen Finnvera ei voi myöntää rahoitusta.

– Voimme olla mukana hankkeissa, joissa yritys jalostaa maataloustuotteita tai yritystoiminta on maatalouden sivuelinkeino. Lisäksi voimme olla mukana yrityskaupoissa. Yleensä myönnämme takauksia pankkilainoille, Riihimäki sanoo.

Yhdeltä luukulta ideasta kaupan hyllyille

Yksi Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusterin moottoreista on elintarvikealan asiantuntijapalveluja tarjoava Foodwest.

Seinäjoella sijaitsevan asiantuntijapalveluyrityksen tavoitteena on palvella asiakkaita yhden luukun -periaatteella. Valikoimaan kuuluvat muun muassa markkinatutkimukset, tuotekehitys, pakkaussuunnittelu, sopimustuotanto ja vientiapu.

– Meillä on kattava asiakaskunta aina startupeista suuriin yrityksiin. Seinäjoella sijaitseva uusi tehtaamme antaa hyvät mahdollisuudet valmistaa niin nestemäisiä kuin kiinteitä tuotteita suoraan kauppojen hyllyille. Tehdas soveltuu etenkin ensimmäisten tuotantoerien testaamiseen ja valmistukseen, sanoo toimitusjohtaja Karri Kunnas.

Foodwestilla on laaja omistuspohja, vaikka pääomistajina ovat Seinäjoen kaupunki ja elintarvikealan veturiyritykset. Yrityksellä on toimitilat myös Tampereella ja Helsingissä.

Kunnas näkee ruokatuotannolla ja koko elintarviketeollisuudella paljon kasvupotentiaalia, vaikka lähiruokatuotannon buumista on puhuttu jo vuosikaudet.

–  Vastuullisuus kiinnostaa lähivuosina entistä laajempia massoja ja kasvipohjaiset raaka-aineet kasvattavat suosiotaan. Kasvua hakevien yritysten kannattaa myös katsoa rajojen ulkopuolelle, sillä Suomen markkinat ovat rajalliset. Oman haasteensa kansainvälistymisessä tuo tuotteen rakentaminen kohdevientimaan speksien mukaisesti sekä brändäys, toimitusjohtaja arvioi.

Valkoinen Puu kasvoi monialayritykseksi

Elintarvikeklusteriin kuuluu iso joukko kasvuhaluisia pk-yrityksiä. Kauhajokinen Valkoinen Puu on laajentanut toimintaansa 11 vuoden aikana paitsi neljän kahvilan ketjuksi myös eri liiketoimintoihin. Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa.

Kaikki linkittyvät toinen toisiinsa. Oma leipomo on helpottanut kahvilaliiketoiminnan laajentamista ja korona-aikana syntyi ajatus Food factorysta. Seuraavaksi Valkoinen Puu avaa majatalon Kauhajoelle.

– Monesti asiat tulevat vain eteen. Jyväskylään meidät houkuteltiin avaamaan uusi kahvila mahdollisuudella, josta emme voineet kieltäytyä. Pystyimme aloittamaan pienellä vaivalla. Majatalossa olemme puolestaan vuokralla, eivätkä investoinnit ole mittavia, kuvailee toimitusjohtaja Kirsi Heidt.

Hän omistaa yrityksen yhdessä miehensä Mark Heidtin kanssa.

Valkoisen Puun kahviloiden suosio perustuu olohuonemaiseen tunnelmaan. Rakennuksen historialla ja tilan toimivuudella on iso merkitys liikepaikkaa valittaessa.

– Kahvilan perustaminen oli unelmamme. Toimme sinne myyntiin tuotteita, jotka on valmistettu Markin amerikkalaisten isovanhempien perinneresepteillä. Käytämme valmistukseen vain parhaita mahdollisia raaka-aineita, kuten luomuspelttijauhoja, Kirsi Heidt sanoo.

Hänen mukaansa ruokatehdas eli Food factory sai alkunsa osin sattumien kautta. Korona sulki kahviloiden ovet, joten Valkoisesta Puusta alettiin toimittaa kakkuja ja brunssikasseja suoraan asiakkaille.

– Mietimme, miten voisimme auttaa myös etätyöläisiä. Ryhdyimme kuljettamaan heille raakalasagnea pakasteena, sillä se on ollut kahviloissamme suosittu lounasannos. Niitä meni tuhansia. Ajattelimme, että lasagnelle olisi varmasti kysyntää kansallisestikin, Heidt muistelee.

Klusterin voima näkyy Food factoryn syntyhistoriassa. Kauhajoelta löytyi yritys, joka osasi valmistaa ruokatehtaalle lasagnelinjaston. Lähialueiden 15 pientuottajaa toimittavat puolestaan ylämaankarjanlihaa. Foodwest auttoi Valkoista Puuta pakkaussuunnittelussa ja reseptiikassa.

Yrittäjä myöntää, ettei lasagnea ole helppo siirtää linjastoon tuotettavaksi. Omistajat haluavat käyttää laadukkaita raaka-aineita, eikä mausta tingitä.

­– Pystymme valmistamaan 3 000–4 000 lasagnea päivässä, kun kapasiteetti pyörii täysillä. Meillä on jo sopimus valtakunnallisesta jakelusta Keskon kanssa, Heidt kertoo.

Valkoisen Puun kasvu on antanut omistajakaksikolle vapautta irtautua kahvilatoiminnan arkirutiineista. Jokaisessa kahvilassa on esimiesten lisäksi omat tiiminsä.

– Olemme oppineet vuosien aikana, ettei yrittäjänä tarvitse tehdä kaikkea itse. Vahvuutemme on etsiä ratkaisuja ja hakea tarvittaessa apua ulkopuolisilta. Finnvera on ollut rahoittajana tosi tärkeä meille alusta asti. Se on aina valmis tukemaan yrityksen kasvua yhteistyössä pankin kanssa. Meille kasvu ei ole päätavoite, vaan haluamme olla luomassa maaseudulle uusia mahdollisuuksia, Heidt sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko