Maat ja markkinat 1/2026: Latinalaisen Amerikan eteläkärki tarjoaa kiinnostavan vientimarkkinan suomalaisyrityksille

Nykyisen geopoliittisen epävarmuuden aikana Etelä-Amerikka tarjoaa suomalaisille yrityksille entistä kiinnostavamman vientimarkkinan. EU-Mercosur-vapaakauppasopimuksen voimaantuloa odotetaan ja positiivinen kehitys tekee alueen eteläisistä maista, Argentiinasta, Paraguaysta ja Chilestä, houkuttelevia vientikohteita. Alueen painoarvoon vaikuttaa myös geopoliittinen kilpailu Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Suomalaisilla tuotteilla ja palveluilla on ollut kysyntää ennenkin, mutta vakaa liiketoimintaympäristö ja parantuneet rahoitusmahdollisuudet edesauttavat nyt kauppojen toteutumista. Vientialoista erottuvat energia-, kaivos- ja telesektorit, jotka ovat myös Finnveran vientitakuuvastuissa suuria maanosassa. 

Maista Argentiina on noussut taloudellisen käänteensä myötä potentiaaliseksi - joskin yhä poliittisesti riskialttiiksi - vientikohteeksi. Paraguay ja Chile tarjoavat vakaampia markkinoita ja investointiympäristöä. 

Talouden uudistukset mahdollistavat kaupan Argentiinaan – poliittiset riskit sekä suhteet Kiinaan ja Yhdysvaltoihin lisäävät epävarmuutta

Argentiinan nopea talouspolitiikan suunnanmuutos presidentti Javier Milein kaudella on avannut viejille uusia kauppamahdollisuuksia, mikä oli pitkään vaikeaa maan heikon rahoitustilanteen ja tempoilevan politiikan vuoksi. Nyt positiiviset markkinaolosuhteet ja poistuneet valuutansiirtorajoitukset ovat lisänneet kaupantekoa mahdollistavia rahoitusmahdollisuuksia merkittävästi.

Voimakkaan markkinaehtoinen talouspolitiikka on laskenut inflaatiota jyrkästi ja palauttanut kansainvälisten instituutioiden ja sijoittajien uskoa – mutta myös lisännyt sisäpoliittisia ristiriitoja, joiden vuoksi kehitys ja tarvittavien rakenneuudistusten teko ei välttämättä etene maassa tasaisesti lähitulevaisuudessakaan. Vuoden 2027 vaalien lähestyessä poliittinen riski pysyy korkeana erityisesti reformiväsymyksen, sosiaalisen vastareaktion ja valuuttakurssihaasteiden vuoksi.

Milei on ottanut etäisyyttä Kiinaan, mutta samaan aikaan kiinalaiset investoinnit erityisesti energia- ja kaivossektoreilla jatkuvat. Kiina on edelleen naapurimaa Brasilian jälkeen Argentiinan toiseksi suurin kauppakumppani. Yhdysvallat on kolmantena. Yhdysvallat on kuitenkin samaan aikaan vahvistanut rooliaan IMF-yhteistyön ja suoran poliittisen tuen kautta, mikä heijastuu rahoitusarkkitehtuuriin ja valuuttavakauden tukitoimiin. Tämä asettaa Argentiinan geopoliittisesti kahden vaikutuskeskuksen väliin, mikä avaa mahdollisuuksia mutta kasvattaa strategista epävarmuutta.

Energia ja kaivokset avainasemassa Argentiinassa, Chilessä ja myös Paraguayssa

Energia- ja kaivossektori on alueen veturi yhdessä maataloustuotannon kanssa. Argentiinassa ulkomainen kiinnostus on kasvanut erityisesti Vaca Muerta -öljy- ja kaasuesiintymän sekä suurten litiumvarantojen ansiosta. Pelkkien energiainvestointien arvon arvioidaan nousseen jo 15 miljardiin dollariin vuonna 2025 ja kaivossektorin odotetaan seuraavan perässä. Ulkomaisia investointeja on helpottanut toimintaympäristön yleisen parantumisen lisäksi Milein hallinnon RIGI-kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena on houkutella merkittäviä investointeja maahan.

Myös Chilessä kupari ja litium ovat maan talouden kivijalka, vaikka tuotantoa rajoittavat veden niukkuus ja kaivosten malmipitoisuuden lasku. Markkinanäkymät ovat vahvat ja investointihalukkuus nousussa, kun strategisiksi luokiteltujen mineraalien kysyntä on globaalisti suuressa kasvussa kenties vuosikymmeniksi.

Paraguayn vakaat olosuhteet, ilmastostrategiat sekä ilmasto- ja taloudellista kestävyyttä vahvistava RSF-ohjelma luovat otollisen ympäristön energia- ja vihreän teknologian hankkeille.

Telesektori kasvussa Argentiinassa – metsäsektorilla maiden kilpailu kovempaa

Telekommunikaatiosektorin investointiympäristö Argentiinassa hyötyy markkinauudistuksista ja ulkomaisen pääoman kasvusta, mikä luo kysyntää infrastruktuuri- ja digitalisaatioratkaisuille. Maassa on kukoistava pk-yritysten ekosysteemi digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä, jolle lisääntyvä kysyntä lupaa kasvua.

Metsäsektorilla Argentiina ei ole Brasiliaan, Chileen ja Uruguayhin verrattava suurmaa, mutta biotalouden ja uusiutuvan energian trendit tarjoavat mahdollisuuksia suomalaiselle laite- ja teknologiaviennille, jos vakaan tilanteen arvioidaan jatkuvan.

Metsä- ja kaivossektorin investoinnit vaativat yleensä vakaan pitkän ajan liiketoimintaympäristön, jollaiset Argentiinan naapurimaista löytyvät. Paraguay on läpäissyt arvioinnin ja noussut metsäsektorilla vetonaulaksi. Maassa on käynnissä ensimmäinen sellutehdasinvestointi ja uusia on suunnitelmissa. Koska puun tehokkaat kasvuolosuhteet ovat lähes identtiset kaikissa alueen maissa, erot syntyvät maiden liiketoimintaympäristön suotuisuudesta. Argentiina pyrkiikin vahvistamaan markkinoiden luottamusta myös metsäsektorilla, sillä sen erinomaisia metsänkasvuolosuhteita ei ole päästy toistaiseksi juurikaan hyödyntämään.

Chilen suurille mineraalivaroille on kysyntää ja ne tuovat maahan ulkomaisia investointeja. Kuvassa pääkaupunki Santiago.

Talouskasvu lupaavaa – EU-Mercosur-vapaakauppasopimuksella mittavat positiiviset vaikutukset

Argentiinan talouden odotetaan kasvavan noin 3 % vuonna 2026, mutta valuuttakurssipaineet ja poliittinen epävarmuus pitävät riskit edelleen korkeina. Luottamuksen rakentaminen on haastavaa turbulenssien vuosikymmenten jälkeen, mutta Argentiinaa pidetään niin houkuttelevana markkinana, että investorit ovat valmiita unohtamaan menneet yllättävänkin nopeasti.

Taloudellisessa vakaudessa Paraguay on ollut pitkään alueen valopilkku, joka talous on kasvanut jo pari vuosikymmentä koronavuosia lukuun ottamatta, ja kasvun ennustetaan jatkuvan uusien ulkomaisten investointien myötä noin 4 % vuositasolla. Maan valuutta guarani on ollut alueen vakain. Lisäksi kauppaa ja investointeja tehdään maassa virallisestikin dollarimääräisesti.

Poliittisesti vakaimpana taloutena pidetty Chile hakee tutusti talouskasvua kaivosteollisuusvetoisesti, mutta myös uusiutuvan energian investoinnit ja yksi maailman potentiaalisimmista vetyekosysteemeistä luovat kasvuodotuksia. Maan suurille mineraalivaroille on kysyntää ja ne tuovat ulkomaisia investointeja.

EU-Mercosur-vapaakauppasopimus poistaisi asteittain yli 90 % tullimaksuista ja mahdollistaisi laajan markkinoiden avaamisen sekä eurooppalaisille että eteläamerikkalaisille tuotteille. Sopimus sisältää kestävyyssitoumuksia, ja vastavuoroisesti Mercosur-maat saivat liikkumatilaa teollisuuspolitiikassaan. Euroopan parlamentti lähetti sopimuksen EU-tuomioistuimen arvioitavaksi helmikuussa 2026, mikä voi siirtää voimaantuloa 1–2 vuodella. EU-komissio kuitenkin päätti, että sopimuksen kaupallisia ehtoja voidaan toteuttaa väliaikaisesti, kunnes EU- parlamentti hyväksyy sopimuksen lopullisesti ja se tulee kokonaisuudessaan voimaan. Sopimus lisää pitkällä aikavälillä markkinan avoimuutta ja ennakoitavuutta. Teollisuustuotteiden ja koneiden tullien lasku hyödyttää suomalaisia energia-, kaivos- ja teleinfrastruktuuritoimittajia ja parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia Mercosur-maiden julkisissa infrastruktuurihankkeissa.

Näin Finnvera rahoittaa vientiä

Argentiina kuuluu Finnveran maapolitiikassa luokkaan C, joka tarkoittaa sitä, että Finnvera voi taata vientiä tapauskohtaisesti kaupan kokoon, vastapuoleen, vakuuksiin ja analyysiin perustuen. Myös Paraguayn maaluokitus on C, mutta maan maksukyky on parempi. Chile on luokiteltu kehittyneeksi taloudeksi ja maapolitiikka on joustava. 

Finnveran maaluokitukset kartalla.

Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista saa aluepäällikkö Mika Relanderilta. 

Kirjoittaja:

Aluepäällikkö Mika Relander vastaa Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden seurannasta ja maapolitiikasta Finnverassa.

Tutustu myös:

Maat ja markkinat 2/2025: Suomen ja Vietnamin väliset suhteet vahvistuvat – Vietnam on Suomelle kasvava kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa

Maat ja markkinat 1/2025: Kansainvälisissä infrastruktuurihankkeissa valtava vientipotentiaali – viennin edistäminen raivaa tietä suomalaisyrityksille Afrikassa ja Aasiassa