Finnvera edistää suomalaista vientiä uusin keinoin – Uudenlainen luottojärjestely ohjaa ostamaan suomalaisen vientiteollisuuden tuotteita ja palveluja

Viennin rahoituksen jatkuva kehittäminen on ratkaisevan tärkeää globaalin kilpailun kiristyessä. Finnvera on viime vuosina ottanut käyttöön aktiivisia keinoja viennin edistämisessä. Vuoden 2026 alusta Finnvera otti käyttöön kansainvälisessä vienninrahoitustoiminnassa shopping line -rahoituksena tunnetun rahoituslimiitin. Siinä ulkomainen ostaja saa Finnveralta luoton sitoutuessaan tekemään yhdessä Finnveran kanssa suunniteltuja hankintoja Suomesta. Luoton edellytyksenä on, että ostaja tekee hankintoja usealta eri toimittajalta Suomesta. Tavoitteena on edistää ulkomaisten ostajien laajempaa kiinnostusta suomalaisen vientiteollisuuden potentiaaliin ja laajentaa suomalaisyrityksien pääsyä kansainvälisille markkinoille. 

Rahoituslimiittiä kutsutaan nimellä Procurement Facility. Ideana on, että ulkomaisen ostaja sitoutuu käyttämään 20−50 prosenttia Finnveran myöntämästä luotosta ostoihin suomalaisilta vientiyrityksiltä. Prosenttiosuus tarkentuu hankekohtaisesti ja siihen vaikuttaa se, monenko suomalaisyrityksen kanssa ostaja käy kauppaa. Jos hankinnat Suomesta lisääntyvät, myös luoton määrää voidaan jatkossa kasvattaa. Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta kertoo, että monissa maissa on oma toteutustapansa rahoituslimiitistä, mutta Finnveran avaus on vientitakuulaitosten keskuudessa merkittävä. 

− Etsimme aktiivisesti suomalaisille vientiyrityksille uusia kauppamahdollisuuksia rahoitusratkaisujen kautta. Tavoitteena on lisätä kauppaa suomalaisten yritysten kanssa, kasvattaa vientiä Suomesta ja suomalaisten vientiyritysten määrää. Haemme rahoituksella isoja ostajia, esimerkiksi vakavaraisia eurooppalaisia suuryrityksiä, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla. Rahoitusmuoto on joustava, mutta osa rahoituksesta on aina sidottu suomalaisiin toimituksiin. Suhteessa muihin eurooppalaisiin vientitakuulaitoksiin meidän toteutuksemme on määrätietoinen ja rohkea. Haluamme vahvasti ohjata ulkomaisia toimijoita etsimään toimittajia suomalaisista yrityksistä, Haarasilta sanoo.

Viennin rahoituksen hyödyt yhä useamman yrityksen tietoisuuteen

Liian harva suomalainen vientiyritys, erityisesti pk- ja midcap-vientiyritys, hyödyntää tällä hetkellä vienninrahoituksen työkaluja viennin turvaamisessa ja kauppaneuvotteluissa.

− Tehtävämme on toimia rahoituksen keinoin moottorina kasvulle, kun maailmantalouden epävarmuus näyttää jatkuvan. Globaalissa kilpailussa pienen maan yritysten voi olla vaikea menestyä. Viennin rahoituksen luvuilla mitattuna Finnvera ja Suomi on ollut pitkään kokoaan suurempi toimija. Meille rahoituksen vaikuttavuus on tärkeä mittari, miten vientiyritykset onnistuvat kasvamaan rahoituksemme avulla, Jussi Haarasilta sanoo.

Viennin kotimaisuusasteen määrittelyssä voidaan arvioida myös viejäyritystä tai kaupan kokonaisuutta ja näiden kokonaisvaikuttavuutta Suomen kansantalouteen.

Uudet rahoitustavat ovat mahdollisia Finnveran toimintaa ohjanneen lainsäädännön muututtua vuoden 2026 alusta. Lakimuutoksen keskeinen tavoite oli vahvistaa Suomen vienninrahoituksen kilpailukykyä, ja tähän se luo Haarasillan mukaan hyvät edellytykset. Uudet tavat rahoittaa vientiä ja hakea aktiivisesti kauppoja Suomeen ovat konkreettinen esimerkki toimenpiteistä.

Kansainvälisissä infrastruktuurihankkeissa vientipotentiaalia suomalaisille

Aktiivisuus liittyy olennaisesti myös vientikauppojen mahdollistamiseen kansainvälisissä infrastruktuurihankkeissa. Finnveran Trade facilitator -toiminta on vakiintunut ja henkilöstöresursseja on lisätty. Kehittyvien maiden jättihankkeissa, sairaala-, koulutuslaitos- tai energiainfrastruktuuri-investoinneissa, hanke tilataan ja toteutetaan EPC-sopimuksena (Engineering, Procurement, and Construction). Näihin hankkeisiin mukaan pääsy voi olla Suomesta käsin vaikeaa, vaikka vientipotentiaali on suuri. Finnvera hakee rahoituskohteita ja on yhteydessä mahdollisiin kauppakumppaneihin maailmalla vientiyritysten puolesta, jotta suomalaiset vientiyritykset nousisivat aiempaa paremmin esille tarjouskilpailuissa ja tilauksia saataisiin myös Suomeen. 

Neuvotteluja tehdään tiiviissä yhteistyössä Business Finlandin ja ulkoministeriön verkostojen kanssa, ja Finnveran työkalu neuvotteluissa on rahoitus. Finnvera myöntää vientitakuita suomalaisiin vientitoimituksiin hankkeissa. EPC-infrastruktuurihankkeita tehdään ympäri maailmaa yksilöidyillä rahoituspaketeilla.

− Tällä hetkellä suurin potentiaali on alueilla, joilla pääsy kansainvälisille pääomamarkkinoille on rajatumpaa, eli lähinnä Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Näemme, että kehittyvillä markkinoilla EPC-mallilla toteutettavia infrastruktuurihankkeita velkapääomitetaan yleisesti vientiluototuksella, ja Finnvera on valmis vastaamaan tähän kysyntään, sanoo Mika Kursukangas, joka on toiminut Finnveran trade facilitatorina loppuvuodesta 2025 lähtien.

Kursukankaalla on yli 25 vuoden kokemus vienninrahoituksen ja kansainvälisen kaupan tehtävistä kansainvälisessä investointipankissa, kehityspankissa ja aiemmin myös Finnverassa. 

− Yhteydet finnveralaisiin ovat jatkuneet kaikki nämä vuodet, joten täysillä on menty eteenpäin heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Toteutamme rahoituskelpoiset hankkeet eteenpäin yhteistyössä Suomen vientiteollisuuden ja kansainvälisten EPC-yhtiöiden kanssa. Merkittävä vaikuttavuus Suomen kansantaloudelle on pääteema, ja uskomme, että uusi Procurement Facility -rahoitusmalli antaa tähän uusia ratkaisuja, kun työskentelemme vakavaraisten ulkomaalaisten ostajien kanssa, Kursukangas toteaa.

Lisätietoa:

Finnvera viennin rahoittajana.

Kiinnostaako markkinatieto? Tutustu Finnveran maaluokituksiin kartalla.

Ota yhteyttä Finnveran Trade facilitatoreihin:

Mika Kursukangas, puh. 029 460 2951
Mika Relander, puh. 029 460 2725
Erno Ihto, puh. 029 460 2529