Content Section
Artikkelit

Finnverasta pian eläkkeelle siirtyvä Kari Villikka: ”Suomen kansantalous tarvitsee kasvuhakuisia yrityksiä”

Kari Villikka

Koronatilanteessa on haettu kuumeisesti yritysten toimintaedellytysten turvaamista. Samalla on pohdittu, löytyykö yhtymäkohtia esimerkiksi 1990-luvun lamaan tai finanssikriisiin, ja voitaisiinko niistä ottaa oppia. Olennaista on pitää huolta kasvuhakuisista yrityksistä, sanoo Finnveran johtotehtävissä pitkään toiminut Kari Villikka.

Kari Villikan 30-vuotinen työura Finnverassa ja sen edeltäjässä on kääntymässä loppusuoralle, kun hän siirtyy ensin lomille ja syyskuun alusta eläkkeelle. Villikka tuli vuoden 1990 alussa Kehitysaluerahaston palvelukseen pääkaupunkiseudun palveluyksikköön ja myöhemmin Helsingin aluekonttoriin. Kehitysaluerahaston ja Valtiontakuukeskuksen Finnveraksi fuusioitumisen aikaan hän toimi Finnveran Helsingin-aluekonttorin aluejohtajana. Fuusiovaihetta leimasi iso henkilövaihtuvuus ja kasvavan konttorin rahoitusvolyymin ja vastuuriskin hallinta. 

Vuoden 2005 alusta hän siirtyi Finnveran kotimaan rahoituksen apulaisjohtajaksi ja vuotta myöhemmin syntyneen uuden kasvu- ja kansainvälistymisrahoituksen apulaisjohtajaksi. Heinäkuussa 2007 Villikka siirtyi Etelä-Suomen palvelualueen palvelualuejohtajaksi ja Helsingin aluekonttorin aluejohtajaksi. 

Nykyisessä tehtävässä pk-yritykset-yksikön muutosjohtajana ja liiketoimintajohtajan varahenkilönä hän on ollut syyskuusta 2014 alkaen vastuullaan kehittäminen ja tuotehallintatiimi vuoden 2020 alkupuolelle saakka. 

Pitkälle uralle yritysrahoituksen parissa on osunut monia eri talouden suhdanteita. Voiko sitten aiemmista kriiseistä hakea oppia koronatilanteen ratkaisuun? Villikan mukaan kaikki ovat olleet erilaisia. 

− 1990-luvun lamassa markan devalvointi kaatoi monta yritystä, joiden liiketoiminta oli tervettä. Silloin uutta starttia saatettiin rahoittaa suhdannerahoituksella. 2000-luvun IT-kuplan puhkeaminen taas vaikutti pääasiassa IT-yrityksiin. Finanssikriisi puolestaan oli eri luonteinen kuin nykyinen koronakriisi, jossa valtio on laittanut tietyn yritystoiminnan harjoittamiselle rajoitteita.

Olennaista on pitää huolta kasvuhakuisista yrityksistä, jotka työllistävät ja luovat uutta.

Selkeä ero on myös suhtautumisessa yritysten toimintaedellytyksiin kriisin jälkeisessä maailmassa.

− Perushenki nyt on, että yritykset halutaan auttaa kriisin yli. Sellaista ei ollut aiemmissa kriiseissä. 

Markkinatalouteen kuuluu myös yritysten supistuminen ja lopettaminen, Villikka sanoo. Erityisen tärkeää meneillään olevassa poikkeustilanteessakin olisi huolehtia kasvuhakuisista yrityksistä, jotka työllistävät ja luovat uutta.

− Suomen kansantalous tarvitsee kasvuhakuisia yrityksiä ja ne työvoimaa, hän painottaa. 

− Ne yritykset, jotka ovat uskaltaneet investoida kriisin aikana, ovat yleensä saaneet merkittävän kilpailuedun kriisin jälkeisessä kasvuvaiheessa.

30 vuoden työuralle mahtuu muutoksia

Kari Villikka on ollut mukana pk-rahoituksen eurooppalaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Miltä Suomen pk-yritysrahoitusmalli näyttää sieltä käsin katsottuna? 

− Joissain asioissa olemme kärjessä, joissain on opittavaa. Esimerkiksi Finnveran riskienhallintajärjestelmästä ollaan muualla kiinnostuneita, sille on kertynyt Finnveran ja edeltäjien toiminnan ajalta liki 30-vuotinen historiadata. Olennaista on benchmarkata ja olla mukana alan järjestöissä (NEFI:ssä ja AECM:ssä), jotta meidän ei tarvitse kehitystyössä lähteä keksimään pyörää uudelleen. 

30 vuoden työuran aikana muutos on ollut vallitseva piirre rahoitustoiminnassa. Sääntely ja erilaiset normistot sekä kansallisesti että kansainvälisesti ovat lisääntynyt merkittävästi ja tehneet rahoitustoiminnasta määrämuotoisempaa. Muutosta on tapahtunut myös organisaatiokulttuureissa. 

Tehokkuudesta ja kiireestä puhutaan nykyisin paljon. Tehokkuus on tärkeää jokaisen oman ajan hallinnassa, mutta kiire ei aina tarkoita tehokkuutta, Villikka muistuttaa. 

− Sinun pitää hallita kalenteria, ei kalenterin sinua. Suurten johtajien oppeja mukaillen, myy kalenteristasi korkeintaan 3 päivää viikosta. Aina tulee yllättäviä tehtäviä, jolloin jää yksi päivä tehdä tärkeitä asioita, kuten suunnittelua. Tämä pätee niin johtamiseen kuin asiakastyötä tekevään. Kannattaa tehdä palavereja itsensä kanssa, jolloin keskittyy tekemään listalla olevia asioita. 

Noin puolet elämästä Finnveran palveluksessa

Koronatilanne vyöryi alkuvuonna päälle lopulta yllättäen ja suurella voimalla. Miltä tuntuu siirtyä vapaalle pitkän työuran jälkeen ja juuri tällaisessa poikkeustilanteessa? 

− Tietyllä tavalla tuntuu haikealta ja tietyllä tavalla helpottavalta.

− Noin puolet elämästäni olen ollut Finnveran ja edeltäjän palveluksessa, hän toteaa. 

Samalla tulee todistettua Finnverassa humoristisesti Villikan vakiona tunnetun noin puolet -käsitteen pätevyys tähänkin tilanteeseen. 

Harrastuksista liikkeellä pitävät koirat kolmesti päivässä, kuntosali, kelien myötä ulkopyöräily ja mökkeily. 

− Tarkoituksena on virittää uudelleen henkiin myös lukemisharrastus, joka lähes unohtui kokonaan siitä syystä, että lukeminen oli osa työtä.