Content Section
Artikkelit

”Ei kriisitunnelmaa” - Pohjoismaat ovat avoinna viennille

""

Talous pyörii Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa koronatilanteesta huolimatta tai on palaamassa normaaleihin uomiin. Kriisitunnelmaa ei tunneta, vakuuttivat suurlähettiläät Team Finland -verkoston järjestämässä Restart Nordic Trade – mahdollisuuksien Pohjoismaat -webinaarissa. Läheisyydestä huolimatta Pohjoismaiden luonteen ja markkinoiden ymmärtäminen auttaa viennin aloittamisessa. Viennin rahoituksen työkalut parantavat neuvotteluasemaa, lisäävät kilpailukykyä ja suojaavat riskeiltä, muistuttaa Finnveran rahoituspäällikkö Laura Laine.

− Pohjoismaiset asiakkaamme ovat maksukykyisiä, ja pankkisektori toimii. Mutta asiakkaat ovat myös vaativia. Usein vaaditaan myös rahoitustoimia, jotta asiakas vakuuttuu viejäyrityksestä. Joskus ostajalta saattaa tulla vaatimuksia viejän kyvystä toimittaa luvattu ja monesti on tarpeen vahvistaa myös viejäyrityksen käyttöpääomaa, Laura Laine kuvaa.

Viejän valmistuksen aikaisen käyttöpääomarahoituksen, maksuajan rahoituksen tai toimitusvakuuksien ohella ostajariskin hallinta ja ostajarahoitus ovat keskeisiä viennin rahoituksen keinoja.

Koronatilanteessa EU-komissio on laajentanut EU-maiden mahdollisuuksia myöntää yrityksilleen vientitakuita myös EU:hun ja läntisiin teollisuusmaihin kuluvan vuoden loppuun saakka.

− Finnveran luottovakuutuksella täydennetään kaupallisten luottovakuuttajien palveluja. Tämä voi helpottaa erityisesti aloittelevia ja pieniä toimijoita, joilla saattaa olla vaikeuksia saada luottovakuutuksia markkinaehtoisilta toimijoilta, Laine sanoo.

Luottovakuutus on varsin edullinen tapa varmistaa, että vientikauppa onnistuu ja viejä saa maksun tililleen. Käytännössä 100 000 euron vientikaupan vakuuttaminen maksaa avausmaksuineen muutamia tuhansia euroja, ja Finnveralta saa kaupalle 90 prosentin takauksen.

Luottovakuutus myös auttaa viejiä jatkamaan kauppasuhteita epävarmuuden aikana.

− Vientitakuiden käyttö on ollut pk-yritysten vientikaupoissa Pohjoismaihin ja muihin läntisiin teollisuusmaihin melko vähäistä. Uskomme, että luottovakuutuksen käyttö lisääntyy koronasuhdanteen vuoksi. Kaikkea kauppaa ei tarvitse vakuuttaa, mutta yrityksen on hyvä pohtia omaa riskienhallintaansa ja miettiä, mitkä kaupat kannattaa vakuuttaa.

− Suomalaiset pk-yritykset ovat viennin rahoituksen osaajina pikkuisen perässä kilpailijamaista. Finnveraan kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin, autamme mielellämme rahoitusjärjestelyissä.

Lue myös: Finnvera voi koronakriisitoimena myöntää lyhyen riskiajan vientitakuita EU-maihin ja läntisiin teollisuusmaihin

Vihreässä teknologiassa, terveydessä ja digitalisaatiossa vientipotentiaalia

Vaikka koronapandemia on jättänyt jäljet myös Ruotsin, Tanskan ja Norjan talouteen, maissa odotetaan jo nousua.

− Jo kolmannesta kvartaalista odotetaan parempaa kuin alkuvuodesta. Täällä ei ole kriisitunnelmaa. Talous pyörii aika normaalisti, kuvaa suurlähettiläs Liisa Talonpoika Ruotsin tunnelmia.

Saksan jälkeen Ruotsi on Suomen toiseksi tärkein tavaravientimaa 6,7 miljardin euron vuosivolyymillä, mikä on reilut 10 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Norjan osuus on 1,7 miljardia euroa ja Tanskan 1 miljardi. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin mukaan Suomen vienti Ruotsiin on kasvanut yli viidenneksellä viimeisten viiden vuoden aikana. 10 miljoonan asukkaan Ruotsi on yritys- ja toimialarakenteeltaan Suomen kaltainen, mutta tuplasti Suomen kokoinen markkina. Kasvumahdollisuuksia siis riittää.

Suomalaisten takavuosikymmenten muuttoaalto näkyy edelleen siinä, että palveluja on järjestettävä myös suomen kielellä.

− Ruotsissa tarvitaan myös suomenkielistä osaamista, Talonpoika muistuttaa.

Vihreä teknologia ja terveyssektori ovat potentiaalisia vientialoja niin Ruotsissa kuin muissakin Pohjoismaissa. Digisektorilla Ruotsi kilpailuttaa 5G-verkot loppuvuonna, ja suomalaisilla on Talonpojan mukaan hyvä maine digitaalisuudessa.

− Muita kasvusektoreita ovat teollisuus ja infran uudistaminen sekä rakentaminen, sillä maa kärsii asuntopulasta. Kestävät, energiaa säästävät materiaalit, tavat ja toiminnot ovat hyvä myyntivaltti täällä.

Tanskassa terveys- ja hyvinvointisektorin kehittämistä tukee vahva poliittinen konsensus. Supersairaaloita rakennetaan, ja digitaalisaation tuomia vientimahdollisuuksia on kartoitettu jo aiemmin vienninedistämismatkoilla. Myös elintarvikeala tarjoaa vientimahdollisuuksia, vaikka maassa on vahva maatalous ja elintarviketuotanto. Erikoistuotteille voi aueta markkinoita, suurlähettiläs Vesa Vasara kertoo. Myös lääketeollisuus on pärjääjien joukossa.

Norja oli listan kärjessä Finnveran, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n barometrissa, kun vientiyrityksiltä kysyttiin, mihin uusiin maihin ne suunnittelevat vientiä. Toteutuneen viennin perusteella käyttämätöntä potentiaalia on paljon.

Norjan talous selvinnee koronakriisistä muuta maailmaa paremmin. Suurlähettiläs Mikael Antellin mukaan Norjan bruttokansantuote laskenee tänä vuonna ”vain” 3,9 prosenttia.

− Norjan erottaa muista maista 1 000 miljardin euron öljyrahasto. Kun muut maat velkaantuvat, Norja voi hyödyntää tätä ja elvyttää voimakkaasti. Suuria julkisia hankintoja on tulossa, ja suomalaisten yritysten kannattaa olla valmiita reagoimaan nopeastikin, Antell muistuttaa.

Alkuvuonna Norja kärsi koronan lisäksi öljyn hinnan rajusta laskusta. Norja panostaakin vahvasti myös vihreään teknologiaan.

Pohjoismaat ovat erilaisia

Pohjoismaita mietitään usein yhtenä markkina-alueena, ja sen jälkeen lähdetään miettimään, mistä maasta kansainvälistymisen aloittaa. Maat ovat kuitenkin hyvin erilaisia kulttuuriltaan ja maantieteeltään. Osa on EU-jäsenmaita, osa ei. Byrokratia ja markkinoilla toimiminen vaihtelevat. Team Finlandin kautta saatavaa markkinatietoa ja paikan päällä toimivia asiantuntijoita kannattaa hyödyntää sekä siinä vaiheessa, kun yritys suuntaa uusille markkinoille tai kun yritys on jo markkinoilla, mutta hakee esimerkiksi kasvua ja haluaa laajentaa uusille toimialoille.

Lisätietoa aiheesta:

 

Webinaaritallenne löytyy kokonaisuudessaan kesän yli Youtubesta.

Team Finland Talks -soittolistalla Youtubessa ovat uusimmat webinaaritallenteet.

Finnvera ja Kauppakamari: Vientiyritysten tyypillinen luottotappio 30 000 euroa - Luottotappiot yhä viennin jarruna

Lisätietoa Finnveran palveluista pk-vientiyrityksille

Team Finland netissä