Etsi Finnverasta

Tiedotteet

Edellinen sivu

Pk-yritysrahoituksen kysyntä kasvoi yli 10 % - vientitakuutarjoukset kaksinkertaistuivat

23.11.2011

Finnvera-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011

Vuoden 2011 tammi-syyskuun keskeisiä lukuja

  • Tarjotut lainat ja takaukset 672 miljoonaa euroa (Q3/2010: 634)
  • Tarjotut vientitakuut ja -takaukset sekä erityistakaukset 3 295 miljoonaa euroa (Q3/2010: 1 545)
  • Kotimaan rahoituksen vastuukanta 3 085 miljoonaa euroa (6/2011: 3 111)
  • Viennin rahoituksen vastuukanta 10 187 miljoonaa euroa (6/2011: 9 549)
  • Finnvera-konsernin tulos 48 miljoonaa euroa (Q3/2010: 45)
  • Finnvera Oyj:n tulos 42 miljoonaa euroa (Q3/2010: 49)
  • Finnvera-konsernin saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot 44 miljoonaa euroa (Q3/2010: 35)

Pk-yritysten käyttöpääomatarpeet ja investointien lievä kasvu lisäsivät Finnveran rahoituksen kysyntää tammi-syyskuussa. Kysyntä oli 13 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin.
 
– Yritysten tilanteet ovat tällä hetkellä keskenään hyvin erilaisia. Monille ei ole ehtinyt kertyä vuoden 2009 notkahduksen jälkeen vielä vahvoja taloudellisia puskureita. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden ja maailmantalouden näkymät ovat epävarmat. Tämänhetkisessä taloustilanteessa talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjaus suhdannerahoituksen jatkamisesta ensi vuonna on erittäin perusteltu, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sanoo.

Finnvera myönsi lainoja ja takauksia yhteensä 672 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myönnetyn suhdannerahoituksen määrä lähes kaksinkertaistui, ja sitä myönnettiin yhteensä 148 miljoonaa euroa 307 yritykselle.

Heikkilän mukaan pitkäaikaisten, suurten vientiluottojen saatavuus markkinoilta on vaikeutunut.
– Tämä muutos on ilmeisesti pysyvä, sillä finanssikriisin seurauksena uudistetun Basel III -sääntelyn sivuvaikutus näyttää olevan pankkien roolin muuttuminen enemmän suurten vientiluottojen järjestelijäksi. Suomeen ollaan luomassa pysyvää luottomuotoista viennin rahoitusmallia parantamaan pääomatavaraviejien kilpailukykyä. Mallin käyttöönotto vaatii lakimuutoksia, joiden on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa, Heikkilä toteaa.

Finnvera tarjosi vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 3 295 miljoonaa euroa. Tarjousten euromäärä oli yli kaksinkertainen viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rahoitetut vientihankkeet koskivat perinteisiä vientitoimialoja, kuten telekommunikaatiota, energiasektoria ja metsäteollisuutta.

Taloudellinen kehitys

Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 48 miljoonaa euroa (45) eli kolme miljoonaa euroa parempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Emoyhtiö Finnvera Oyj:n tulos oli 42 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 49 miljoonaa euroa. Sekä kotimaan että viennin rahoituksen tulokset olivat positiiviset.

Edelliseen vuoteen verrattuna tulosta paransivat merkittävimmin tytäryhtiöiden pääomasijoitusten arvonkorotukset sekä yleisestä korkotason noususta johtunut emoyhtiön korkokatteen kasvu ja palkkiotuottojen nousu. Tulosta heikensivät puolestaan merkittävimmin emoyhtiön suuremmat valtion maksamien tappiokorvausten jälkeiset luotto-, takaus- ja takuutappiot.

Emoyhtiön kotimaan rahoituksen tappiot, arvonalentumiset ja varaukset luotoista ja takauksista olivat 61 miljoonaa euroa (44). Tästä toteutuneita luotto- ja takaustappioita oli 67 miljoonaa euroa, neljä miljoonaa euroa peruutuksia aiemmin kirjattuihin tappioihin sekä kaksi miljoonaa euroa vähennyksiä saamisten arvonalentumisiin ja varauksiin. Valtion ja EAKR:n (Euroopan aluekehitysrahasto) korvausosuus toteutuneista tappioista oli 21 miljoonaa euroa (16). Viennin rahoituksessa ei katsauskaudella jouduttu kirjaamaan suuria tappioita, eikä myöskään lisätty merkittävästi tappiovarauksia. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot olivat katsauskaudella 4 miljoonaa euroa (6).

Emoyhtiön vakavaraisuus oli katsauskauden lopussa 14,9 ja konsernin 15,3 prosenttia.

Lähiajan riskit ja tulevaisuuden näkymät

Rahoitusmarkkinoiden rauhattomuus ja maailmantalouden epävarmat näkymät hidastavat talouden kasvua myös Suomessa. Teollisten investointien orastanut kasvu pysähtynee lähes kokonaan yritysten vientinäkymien heikentyessä.

Finnveran pk-yritysrahoituksen kysyntä ei ole toistaiseksi lisääntynyt merkittävästi suhdannerahoitusta lukuun ottamatta. Osa yrityksistä varautuu heikkenevään talouskehitykseen, minkä vuoksi rahoituksen kysyntä kohdistuu entistä enemmän käyttöpääomaan.

Talouden epävarmuus heikentää edelleen vientikysyntää, kuten myös vientitakuiden kysyntää. Markkinoilla syntyneen epäluottamuksen ja tiukentuvan pankkisääntelyn vuoksi pankkien on parannettava vakavaraisuuttaan: tämä tapahtuu pääosin pitkäaikaista luotonantoa supistamalla, mistä johtuen pitkäaikaisesta rahoituksesta on muodostumassa pullonkaula viennin rahoitusjärjestelyissä. Suomessa rahoituksen saatavuutta parannetaan luottomuotoisen vienninrahoituksen avulla. Uuden mallin mukaan Finnvera hankkii varat markkinoilta valtion takauksella, ja Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy rahoittaa varoilla pankkien yrityksille järjestämiä luottoja. Esitykset luottomuotoisesta viennin rahoituksesta ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Konkurssien ja vaikeuksissa olevien yritysten määrä sekä Finnveran luottotappiot saattavat kasvaa jo loppuvuonna, mikäli talouskasvu pysähtyy.

Finnveran kuluvan vuoden tuloksen arvioidaan olevan vuoden 2010 tulosta alemmalla tasolla. Riskien suurempi toteutuminen talouskehityksen heikentyessä voi pienentää arvioitua tulosta tästä vielä olennaisesti.

 
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitus)
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 020 460 7409

Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2011 (PDF)

Tietoja Finnveran vuoden 2011 toiminnasta julkaistaan 26.1.2012.
Vuoden 2010 tilinpäätös ja vuosikertomus julkaistaan Finnveran verkkosivuilla 20.3.2012.

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot