Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

Finnvera-konserni, pörssitiedote 12.2.2026

Finnvera-konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös 2025

Viennin rahoituksen myöntäminen erittäin korkealla, myös kotimaan rahoitus kasvoi vertailukaudesta – Tulos 16 miljoonaa euroa valtiontakuurahastoon palautetun 349 miljoonan euron rahastomaksusitoumuksen jälkeen

Finnvera-konserni, yhteenveto vuodesta 2025 (vs. 2024 tai 31.12.2024)

• Katsauskauden tulos oli liiketoiminnallisesti vahva 365 miljoonaa euroa ja kaikkien liiketoimintojen tulokset olivat selkeästi voitolliset, mutta valtiontakuurahastolta vuonna 2020 saadun palautusvelvollisuuden alaisen 349 miljoonan euron rahastomaksusitoumuksen palauttamiskirjauksen myötä konsernin tulos jäi 16 miljoonaan euroon (228). Liiketoiminnallisesti vahvaan tulokseen vaikuttivat erityisesti toteutuneiden luottotappioiden vertailukautta pienempi määrä ja tappiovarausten purkaminen. Luottotappioita toteutui 84 miljoonaa euroa vertailukautta vähemmän ja tappiovarauksia purettiin yhteensä 165 miljoonaa euroa. Konsernin korkokate oli katsauskaudella 13 % ja nettopalkkiotuotot 16 % vertailukautta alemmalla tasolla.
• Tulokset liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta 26 Me (23) ja suuryritykset-liiketoiminta rahastomaksusitoumuksen palauttamisen jälkeen -44 Me (173) sekä Suomen Vientiluotto Oy 34 Me (32).
• Toiminnan kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut.
• Tase 15,5 Mrd. e (14,8) kasvoi 5 %.
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 16,8 Mrd. e (14,9) kasvoivat 12 %.
• Taseen vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi, yhteensä 2,5 Mrd. e (2,1) kasvoivat 17 %.
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 1,0 Mrd. e (1,1) pienenivät 14 %.
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli korkea 78 (79), muutos -1.
• Tulosnäkymät 2026: Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät parantuivat edelleen vuoden 2025 aikana. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2026 tuloskehitykseen.

Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit:

”Maailmantaloutta leimasi vuonna 2025 pitkittynyt epävarmuus, mikä oli seurausta muun muassa Yhdysvaltain tullipolitiikasta ja Euroopassa Ukrainan sodasta. Euroalueella kasvu kuitenkin käynnistyi Suomea lukuun ottamatta. Suomessa hitaan talouskasvun kausi jatkui, vaikka yritysten uusien investointien kannalta edellytykset olivat hyvät. Korkotaso ja inflaatio olivat vakaalla tasolla ja työvoimaa oli saatavilla. Finnveran viennin rahoitusta myönnettiin vuonna 2025 ennätyksellisen paljon ja myös kotimaan rahoitus kasvoi edellisvuodesta.

Finnvera myönsi kotimaan lainoja ja takauksia 1,0 miljardia euroa (0,9). Kotimaan rahoitus oli selvässä kasvussa alkuvuonna, mutta toimintaympäristön epävarmuus sai yritykset lykkäämään hankkeitaan loppuvuonna. Rahoitusta myönnettiin toimialoista eniten teollisuuteen, ja alueellisina vetureina olivat pääkaupunkiseutu ja Lappi. Positiivista on, että investointien ja yritysten omistajanvaihdosten rahoitus piristyivät.

Kotimaan lainojen ja takausten myöntämisestä yli 80 prosenttia oli vuonna 2025 takauksia pankkien myöntämiin lainoihin. Maaliskuun 2025 lopussa päättynyttä, puolen vuoden ajan pilotoitua Finnveran lainaa mikroyritysten kasvuhankkeisiin myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa. Lainapilotti osoitti, että pienimmillä ja nuorimmilla yrityksillä on todellisia vaikeuksia saada pankkirahoitusta hankkeisiinsa. Pilotista tehtyjen arvioiden pohjalta päätimme jatkaa mikroyritysten lainaa uudella pilottijaksolla helmikuusta 2026 alkaen. Lainaa voivat hakea myös aloittavat yritykset. InvestEU-takausohjelmaa hyödyntäviä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin yhteensä 70 miljoonaa euroa (73). 

Kotimaan rahoituksesta 92 prosenttia kohdistui Finnveran strategian mukaisesti aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä investointeihin, omistajanvaihdoksiin, vienti- ja toimitushankkeisiin ja pk-takaushankkeisiin. Taloudellisissa vaikeuksissa olevien Finnveran asiakasyritysten tilanteessa näkyi vakautumisen merkkejä.

Finnvera myönsi vientitakuita ja -takauksia sekä erityistakauksia 7,0 miljardia euroa (2,9). Viennin rahoituksen kasvussa näkyivät alus- ja telakkatoimialan suuret rahoitukset, mikä kertoo meriteollisuuden merkittävästi parantuneista näkymistä Suomessa. Olemme tehneet pitkään työtä sen eteen, että aluksia voidaan Suomessa rakentaa taloudellisesti kestävästi, yhdessä muiden rahoittajien kanssa ja rahoituksen kokonaisriskit halliten. Erityisesti Royal Caribbean -varustamon Icon 4 -risteilyaluksen noin kahden miljardin euron rahoitusjärjestely aluksen rakentamiseksi Meyer Turun telakalla oli merkittävä onnistuminen Finnveralta. Vientitakuiden määrä oli korkealla myös tele- ja metsäsektoreilla. Finnvera takasi Nokian miljardin dollarin 5G-toimituksia Yhdysvaltojen suurimpiin teleoperaattoreihin kuuluvalle T-Mobilelle sekä toimituksia Turkkiin, Uzbekistaniin ja Euroopan maihin. Metsäsektorilla Finnvera takasi Valmetin lähes miljardin dollarin toimituksia metsäkonserni Araucolle Brasiliaan rakennettavaan maailman suurimpaan sellutehtaaseen. Finnvera jatkoi vientitakuiden myöntämistä Ukrainaan, muun muassa Metson kone- ja laitetoimituksiin Metinvestin rautamalmilaitokselle.

Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen myöntäminen kääntyi yksittäisten suurten rahoitusten myötä kasvuun ja oli 5,6 miljardia euroa (0,6). Rahoituksesta kuitenkin 3,1 miljardia euroa raukesi vuoden aikana eli edelleen vientikaupan rahoittajana toimii useammin pankki, jolle Finnvera myöntää takuun.

Finnvera-konsernin tulos oli 16 miljoonaa euroa (228) valtiontakuurahastoon palautetun ja liiketoiminnan muihin kuluihin kirjatun 349 miljoonan euron rahastomaksusitoumuksen jälkeen. Koko sitoumuksen ennenaikaisen palauttamisen mahdollisti liiketoiminnallisesti vahva katsauskauden tulos 365 miljoonaa euroa. Kaikkien liiketoimintojen tulokset olivat ennen palauttamista selkeästi voitolliset. Sitoumuksen palauttaminen koski Finnveran valtiontakuurahastolta vuonna 2020 tappiollisen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistuloksen kattamiseksi saamaa palautusvelvollisuuden alaista rahastomaksusitoumusta, jolla varmistettiin viennin rahoituksen vakaus ja kilpailukyky. Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, johon sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden toiminnasta kertyneet varat ja jonka tehtävänä on kattaa Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiollista tulosta, jos yhtiön taseen rahaston varat eivät riitä. Rahastomaksusitoumuksen palauttaminen valtiontakuurahastoon ei muuta Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarojen kokonaismäärää, koska puskurivaroihin lasketaan Finnveran taseessa olevien varojen lisäksi valtiontakuurahaston varat.

Jatkoimme vuonna 2025 toimintamme ja palvelujemme kehittämistä. Finnveran organisaatio uudistui, jotta palvelemme parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisten yritysten kasvua, kansainvälistymistä ja viennin edistämistä yritysten tarpeista lähtien. Finnveran alueorganisaatio uudistui maakunnalliseksi alueverkostoksi, jossa aluepäälliköt tekevät tiivistä yhteistyötä rahoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Käynnissä oleva perustietojärjestelmiemme uudistus tukee palvelujen digitalisaatiota ja hyvää asiakaskokemusta. Asiakastyytyväisyytemme sekä asiakkaiden ja avainsidosryhmien luottamus Finnveraan olivat erittäin korkealla, samoin kuin henkilöstön työvire. 

Finnvera liittyi vuonna 2025 Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin erityisesti pk-yrityksille suunnattuun EU-rahoituskenttään. Omistajana haluamme edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi. Panostamme midcap-yritysten kasvun vauhdittamiseen tiiviissä yhteistyössä EIR:n ja Tesin kanssa sekä viennin edistämiseen Team Finland -verkoston ja Business Finlandin kanssa. Haluamme kehittää ja ylläpitää viennin rahoitusosaamista erityisesti pk- ja midcap-yrityksissä.

Hallitusohjelmaan kirjattu, Finnveran toiminnan kehittämisen ja viennin rahoituksen kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeä yhtiön lainsäädännön kokonaisuudistus tuli maaliin, kun tasavallan presidentti vahvisti lain vuoden lopussa. Vuoden 2026 alusta voimaan tullut uusi laki kumosi kymmenen Finnveran toimintaa säännellyttä lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustarpeita. Laki tuo lisää selkeyttä ja läpinäkyvyyttä Finnveran toiminnan valvontaan, kun rahoitusvalvonta siirtyy Finanssivalvonnan tehtäväksi kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Finnveran erityistehtävärooli on valvonnassa tunnistettu. 

Edistimme vuonna 2025 kestävyystoimenpiteitämme asetettujen tavoitteiden pohjalta muun muassa vientitakuulaitosten Net-Zero ECA Alliancen puitteissa. Viennin rahoituksen kannalta olennaista on kestävyysteeman ja vaikuttavuuden kasvattaminen kansainvälisen yhteistyön kautta. Finnveran kestävyysraportointia kehitimme suunnitellusti CSRD:n suuntaan.

Suomen viennin ja viejien määrän kasvattaminen sekä kasvun ja uuden yritystoiminnan mahdollistaminen ovat pääpainopisteet strategiassamme myös vuosina 2026–2029. Näitä tukevat osaava henkilöstö ja johtaminen sekä asiakaskeskeinen digitalisaatio. Haluamme strategiamme mukaisesti lisätä kunnianhimoa yritysten ja innovaatioiden kasvun, kansainvälistymisen ja viennin vauhdittamisessa sekä vientiyritysten määrän kasvattamisessa. Finnveran tärkeä tehtävä on toimia rahoituksen keinoin moottorina Suomen talouden kasvulle, kun maailmantalouden epävarmuus näyttää edelleen jatkuvan.”

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukannat 

Taloudellinen kehitys 

Vuosi 2025 oli sekä kotimaan että viennin rahoituksen liiketoiminnoille tuloksellisesti vahva. Konsernin kokonaistulosta 365 miljoonaa euroa sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistulosta 283 miljoonaa euroa heikensi kuitenkin merkittävästi valtiontakuurahastolta vuoden 2020 vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappioiden kattamiseksi saadun 349 miljoonan euron palautusvelvollisuuden alaisen rahastomaksusitoumuksen palauttaminen valtiontakuurahastoon. Sitoumuksen palauttaminen on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Rahastomaksupalautuksen myötä konsernin tulos jäi 16 miljoonaan euroon (228).

Konsernin kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tulos oli katsauskaudella 360 miljoonaa euroa (182) ja viimeisen vuosineljänneksen tulos oli -344 miljoonaa euroa (46) valtiontakuurahastoon palautetun rahastomaksusitoumuksen myötä. Konsernin vahva tulos sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vahva erillistulos mahdollistivat sitoumuksen ennenaikaisen palauttamisen. Omistajan päätöksen mukaisesti Finnvera palautti sitoumuksen täysimääräisesti ja ennenaikaisesti valtiontakuurahastoon. Konsernin korkokate laski vertailukaudesta 13 prosenttia 121 miljoonaan euroon (139) alemman markkinakorkotason vaikutuksesta. Merkittävimmin korkotuotoista pienentyivät vientiluottojen korkotuotot luotonannosta asiakkaille sekä korkotuotot saamisista luottolaitoksilta ja johdannaisten vakuuksista. Nettopalkkiotuotot laskivat 16 prosenttia 167 miljoonaan euroon (198). Nettopalkkiotuottojen pienentymiseen vaikutti katsauskaudella merkittävimmin jälleenvakuutustoiminnan palkkiokulujen kasvu sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ennenaikaisesta takaisinmaksusta johtuva yksittäinen takuumaksupalautus, joka pienensi palkkiotuottoja.

Konsernin toteutuneet luottotappiot ja odotettavissa olevien tappioiden muutos oli vuonna 2025 yhteensä 149 miljoonaa euroa positiivinen, kun vertailukaudella vastaava erä oli 49 miljoonaa euroa negatiivinen. Toteutuneet luottotappiot 36 miljoonaa euroa (121) olivat 70 prosenttia ja 84 miljoonaa euroa vertailukautta pienemmät. Tähän vaikuttivat erityisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan luottotappiot, jotka olivat katsauskaudella 4 miljoonaa euroa positiiviset. Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 20 miljoonaa euroa (20). Odotettavissa olevat tappiot eli tappiovaraukset pienenivät katsauskaudella 165 miljoonaa euroa (51), mihin vaikutti sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan että kotimaan rahoituksen lainojen ja takausten tappiovarausten purkaminen. 

Katsauskauden tuloksen jälkeen emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat joulukuun lopussa yhteensä 2 211 miljoonaa euroa (1 878). Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiön myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 481 miljoonaa euroa (432) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 1 730 miljoonaa euroa (1 446). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinenrahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ja vientiluottorahoituksen tappiollista tulosta, jos yhtiöiden vapaat omat pääomat eivät riitä. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli joulukuun lopussa 264 miljoonaa euroa (230).

Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset olivat joulukuun lopussa 185 miljoonaa euroa (168) ja viennin rahoituksen 68 miljoonaa euroa (110). Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset kasvoivat katsauskaudella 10 prosenttia ja viennin rahoituksen pienenivät 38 prosenttia. Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat joulukuun lopussa 8,2 prosenttia (6,1) ja viennin rahoituksen 0,3 prosenttia (0,5).

Kotimaan rahoituksen Tier 1 -vakavaraisuussuhde oli joulukuun lopussa 35,3 prosenttia (25,5) ja viennin rahoituksen 7,7 prosenttia (6,4) yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja valtiontakuurahaston varat huomioiden. Viennin rahoituksen vakavaraisuuslaskentaa on tarkistettu katsauskaudella. Pankkitoiminnassa käytetty vakavaraisuuslaskenta sopii viennin rahoitukseen huonosti ottaen huomioon Finnveran erityinen elinkeinopoliittinen tehtävä viennin edistäjänä ja se, että valtio vastaa viennin rahoituksen tappiollisesta tuloksesta, jos yhtiön taseessa olevan rahaston ja valtiontakuurahaston varat eivät riittäisi tappiollisen tuloksen kattamiseen.

Valtiontakuurahaston rahastomaksusitoumuksen palauttaminen 

Finnvera joutui tekemään vuonna 2020 vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta ja erityisesti risteilytoimialasta erittäin mittavat yhteensä 1,2 miljardin euron luottotappiovaraukset. Vuoden 2020 tappiollisen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan erillistuloksen kattamiseksi Finnvera sai valtiontakuurahastolta rahastomaksua 349 miljoonaa euroa. Finnvera oli vapautettu rahastomaksun palautusvelvollisuudesta, kunnes yhtiön taseessa olevan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston varat ovat koronapandemiaa edeltävällä 829 miljoonan euron tasolla. 

Katsauskauden 2025 alussa yhtiön taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastossa oli varoja 679 miljoonaa euroa. Katsauskauden lopussa tammi–joulukuun 2025 tulos huomioon ottaen ennen rahastomaksusitoumuksen palauttamista varoja oli 962 miljoonaa euroa. Palauttamisen jälkeen varoja oli 613 miljoonaa euroa eli alle koronapandemiaa edeltävän 829 miljoonan euron tason.

Rahastomaksusitoumus palautettiin valtiontakuurahastoon tilikaudelta 2025 omistajan päätöksen mukaisesti täysimääräisesti ja ennenaikaisesti. Sitoumuksen täysimääräisen palauttamisen jälkeen Finnveralla ei ole palauttamisvelvollisuuden alaisia rahastomaksuja valtiontakuurahastolle. Rahastomaksun maksaminen Finnveralle ei ole ollut vuosina 2021–2025 tarpeen eli rahastomaksu on ollut valtiontakuurahaston antama sitoumus rahastomaksun maksamisesta tarvittaessa.

Sitoumuksen palautusvelvoite on esitetty Finnvera-konsernin vuosien 2020–2024 taloudellisissa katsauksissa IAS 37 -standardin mukaisena ehdollisena velkana, ja se kirjattiin aiemmin voimassa olleen valtiontakuurahastolain mukaisesti tulosvaikutteisesti vuonna 2020. Vastaavasti rahastomaksun 349 miljoonaa euroa palauttaminen valtiontakuurahastoon on kirjattu tulosvaikutteisesti vuodelle 2025.

Rahastomaksusitoumuksen palauttaminen valtiontakuurahastoon ei muuta Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarojen kokonaismäärää. Puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat Finnveran taseen vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastossa sitoumuksen palauttamisen jälkeen vuoden 2025 lopussa 613 miljoonaa euroa ja valtiontakuurahaston varat olivat 1 117 miljoonaa euroa eli yhteensä 1 730 miljoonaa euroa.

Rahoituksen näkymät

Suomen talous kääntyy ennusteiden mukaan maltilliseen kasvuun vuonna 2026. 

Odotamme, että Finnveran kotimaan rahoituskysyntä kasvaa ja kohdistuu yhä enemmän myös investointeihin, kun toimintaympäristön epävarmuuden vuoksi lykättyjä hankkeita käynnistetään. Finnveran rooli riskin jakamisessa yhdessä muiden rahoittajien kanssa korostuu. Haluamme varmistaa eri kokoisten yritysten kasvumahdollisuudet ja avaamme helmikuun 2026 alussa haettavaksi lainan mikroyritysten ja alkavien yritysten kasvuun. Laina täydentää kaupallista rahoitusta ja edellytyksenä on, ettei rahoitus ole järjestynyt pankista tai muilta rahoittajilta. Lainan enimmäismäärä on 50 000 euroa, ja lainapilotti kestää heinäkuun 2026 loppuun. Odotamme lainakysynnän olevan vilkasta. Kannustamme yrityksiä hyödyntämään ilmasto- ja digilainojemme puhtaan siirtymän kasvuhankkeissa ja toiminnan digitalisoinnissa. Lisäämme rahoitusta innovatiivisille ja skaalautuville startup-yrityksille sekä puolustussektorille.

Odotamme vientitakuukysynnän jatkuvan erittäin korkealla tasolla vuonna 2026 ja kohdistuvan laajasti Suomen suurimmille vientitoimialoille. Suomen viennille tärkeiden investointitavaroiden vienti on jälkisyklistä, ja edellisvuonna nähty kysynnän ja tilausten kasvu toteutuu nyt vientitakuiden myöntämisessä. Finnveran rooli pitkän maksuajan viennin takaamisessa on merkittävä. 

Kannustamme vientiyrityksiä hakemaan kasvua kehittyviltä ja uusilta markkinoilta sekä hyödyntämään Finnveraa vientikauppojen rahoittamisessa ja riskeiltä suojautumisessa. Tavoittelemme merkittävää kasvua vientikaupan rahoitustuotteiden, kuten luottoriskivakuutusten ja ostajarahoituksen, käyttöön myös pienemmissä vientikaupoissa. Rahoitus suojaa viejää luottotappioilta ja parantaa mahdollisuuksia menestyä kauppaneuvotteluissa. Strategisena tavoitteenamme on kasvattaa vientiyritysten määrää ja sitä kautta Suomen vientiä. 

Jatkamme vientitakuiden myöntämistä Ukrainaan osana Suomen kansallista jälleenrakennusohjelmaa ja neuvottelemme uusia mahdollisuuksia turvata suomalaisyritysten vientiä Ukrainaan.

Toimimme yhä strategisemmin yhteistyössä Team Finland -organisaatioiden Business Finlandin ja Tesin kanssa kotimaisten teollisen mittakaavan investointien eteenpäinviemiseksi. 

Olemme vahvistaneet Finnveran trade facilitator -toimintoa, ja yhteistyössä ulkoministeriön ja Business Finlandin kanssa Finnveran vientikauppojen mahdollistajat hakevat aktiivisesti tilaisuuksia yhdistää ulkomaisia ostajia ja suomalaisia viejiä ja edesauttaa kauppoja Finnveran vienninrahoituksen keinoin. 

Tulosnäkymät vuodelle 2026

Risteilyvarustamoiden liiketoimintanäkymät parantuivat edelleen vuoden 2025 aikana. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla, mikä aiheuttaa epävarmuutta Finnvera-konsernin vuoden 2026 tuloskehitykseen.

Lisätiedot: 

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576 

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458 

Finnvera julkistaa hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen European Single Electronic Format (ESEF) -raportointivaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy on toimittanut riippumattoman kohtuullisen varmuuden antavan varmennusraportin koskien Finnveran ESEF-tilinpäätöstä. XHTML-tiedosto on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Lisäksi Finnvera julkistaa toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen pdf-raporttina. 

ESEF-raportti 2025 (ZIP)

Finnvera-konsernin hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.– 31.12.2025 (PDF). 

Jakelu: 

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi 

Katsaus on saatavilla suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit