Etsi Finnverasta

Tiedotteet

Edellinen sivu

Esitetyt uudet ”Basel III” -säännökset uhkaavat vientitakuita

19.07.2010

Pankkien vakavaraisuutta ja likviditeettiä koskevien Basel-säännösten uudistussuunnitelmat uhkaavat romuttaa vientitakuujärjestelmät. Säännöksiä ollaan muuttamassa tämän vuoden loppuun mennessä, koska aiemmat Basel II -säännökset eivät omalta osaltaan onnistuneet estämään vuonna 2008 alkanutta rajua rahoituskriisiä.

”Uudistussuunnitelmissa ei ole otettu huomioon vientiluottojen ja vientitakuiden merkitystä ulkomaankaupassa eikä sitä, että valtiollisilla vientitakuilla taatut pankkien rahoittamat vientiluotot ovat pankeille riskittömiä luottoriskin osalta ja lisäksi tarvittaessa myös likvidejä eli pankin taseesta pois myytävissä”, sanoo viennin rahoituksesta Finnverassa vastaava varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.

Valtiolliset vientitakuulaitokset - joiden yhteistyöelimen puheenjohtajana Topi Vesteri toimii - ovat huolestuneet asiasta. ”Mikäli Basel-komitean kaavailut toteutuvat nykymuodossaan, vientitakuiden käytettävyys on vaarassa romahtaa. ”Nyt pankkien kannalta 0-riskipainoiset vientiluotot olisivatkin jatkossa samassa 100 %:n korissa kuin mitkä tahansa roskalainat”, Vesteri sanoo. Tämä johtuu siitä, että säännösluonnosten kirjoittajat ovat tarttuneet tarmolla pankkien likviditeettiriskeihin eli taseen otto- ja antolainauspuolen tasapainoon ja unohtaneet tällä kierroksella luottoriskin siirtomekanismit, kuten vientitakuut.

Vientiyritysten, pankkien ja takuulaitosten on nyt oikea aika vaikuttaa sääntelyyn yhteisvoimin. Uusien kaavailujen mukaan takuulaitosten, kuten Finnveran, takuiden riskipaino ei ole nolla, kun lasketaan uusia pankkien tunnuslukuja. Mikäli tämä toteutuu, pankit eivät enää ole kiinnostuneita vientiluottojen rahoittamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että valtiot joutuisivat takuiden myöntämisen sijasta rahoittamaan suoraan vientikauppoja, perustamaan luotonantajana toimivia Export Credit Agencyjä tai luomaan järjestelyjä, jossa valtiot sitoutuvat ennakolta ostamaan vientitakuulaitostensa takaamia lainoja pois pankkien taseista. Olisi siis myös valtioiden intressissä vaikuttaa kaavailtuun ylikansalliseen sääntelyyn.

”Pääomatavaraviennin rahoitus on lopultakin niin pieni osa pankkien rahoitustoiminnasta, että se on ollut helppo unohtaa pankkisääntelyä uudistettaessa. Ulkomaankaupalle toiminnalla on kuitenkin suuri merkitys”, Vesteri sanoo.

Vuonna 2009 Bernin Unionin (takuulaitosten yhteistyöelin) 26:n valtiollisen takuulaitoksen solmimat uudet pääomatavaraviennin vientitakuut olivat 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja kasvoivat 24% edellisvuoteen verrattuna samaan aikaan kun maailmankauppa romahti. ”Takuulaitokset siis pitivät maailmankaupan pyörät pyörimässä”, Vesteri sanoo. Takuukorvausten määrä oli noussut, mutta pysynyt taloustaantumasta huolimatta kohtuullisena. Takuukysyntä on jatkunut vuonna 2010 vilkkaana. Vuonna 2008 alkanut raskas rahoituskriisi ei ole vielä ohi, vaikkakin merkit ovat kääntymässä positiiviseen suuntaan. ”Tällä hetkellä vientitakaajan näkökulmasta näyttää valitettavasti siltä, että esitetyllä uudella valtiolliset vientitakuut unohtavalla sääntelyllä pahimmassa tapauksessa jarrutetaan maailmankauppaa”, Vesteri sanoo.

Lisätiedot: varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, Finnvera Oyj, puh 020 460 7238

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot