Etsi Finnverasta
Uutishuone

Kaikki

Artikkelit
23.02.2017
Suurten ja pienten asialla

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Toimimme yhdessä lähes 30 000 asiakasyrityksen kanssa, joten joukkoon mahtuu koko yritystoiminnan kirjo.Parhaimmillaan pystymme olemaan mukana koko arvoketjun leveydeltä. Arvoketjuissa yhden yrityksen menestys heijastuu moniin muihin yrityksiin. Laivanrakennussektorilla alihankintaverkosto on tärkeä ja monikerroksinen. Suomen meriklusterissa toimii noin 3 000 yritystä, joista merkittävä osa on mikroyrityksiä. Yksi alustilaus säteilee siis laajalti telakalle toimittavien yritysten kenttään, jonka pitää pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä hyötyäkseen telakan tilauskirjan kasvusta. Finnvera on mukana tämän arvoketjun rahoittamisessa itse laivakaupasta yhden miehen yritykseen juuri näiden kokonaishyötyjen takia. Tejaran yritystarina kertoo yhden näkökulman asiaan.Suomesta löytyy monta muutakin innostavaa esimerkkiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi viime vuonna tutkimuksen suurten yritysten ja niiden arvoketjujen roolista taloudessa. Tutkimuksessa analysoitiin case-esimerkkinä, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia syntyy Metsä Fibren investoinnista Äänekosken uuteen tehtaaseen. Tulokset todistavat yksittäisen suuren metsäteollisuuden investoinnin merkityksen paitsi rakennusaikana myös tehtaan tuotantovaiheessa. Voimme Finnverassa käytännön työssä havaita investoinnin tuoman aktiviteetin suomalaisessa yrityskentässä. Olemme iloisia voidessamme olla mukana Äänekosken hankkeen rahoituksessa ja siihen liittyvän toimittajaverkoston kilpailukyvyn vahvistamisessa.Suurten ja pienten yritysten etu on meille yhteinen asia. Kilpailukykyiset vientiyritykset tarvitsevat kansainvälisesti kilpailukykyisen alihankintaverkoston. Haluammekin auttaa teitä, asiakkaitamme, kasvamaan!liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, pk-yrityksetliiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta, suuryritykset

Artikkelit
17.02.2017
Dubai janoaa terveyden ja teknologian palveluja

Markkinoilla on kova kilpailu mutta lähes loputtomasti mahdollisuuksia.Arabiemiraatteihin kuuluvat Dubai ja Abu Dhabi houkuttelevat yhä kasvavassa määrin suomalaisyrityksiä. Kysyntää on varsinkin terveys- ja teknologia-aloilla.– Arabiemiraatit on rauhallinen, vakaa ja melko ennustettava markkina-alue. Dubailla ja Abu Dhabilla on suuret suunnitelmat, ja rahaa liikkuu paljon, kertoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen.Yksi tärkeimmistä suunnitelmista liittyy energiantuotantoon.Kymmenen suurimman raakaöljyn tuottajan joukkoon kuuluva Arabiemiraatit aikoo tuottaa 75 prosenttia energiasta puhtaasti vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen täyttyminen edellyttää uusien teknologioiden käyttöönottoa.Haapiaisen mukaan etenkin Dubai on jo nyt tuontiriippuvainen korkeasta teknologiasta.Terveysala sen sijaan kasvaa terveysturismin vanavedessä.Dubai tähtää vuoteen 2021 mennessä johtavaksi terveysturismikaupungiksi. Samaan aikaan länsimaistuneet elämäntavat ovat tuoneet mukanaan elintasosairauksia. Arabiemiirikuntien kansallisen agendan päätavoitteena onkin ennalta ehkäisevä lääketiede.Rakenna ensin verkostotArabiemiraatit on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin vientikohde Lähi-idässä heti Saudi-Arabian jälkeen. Arabiemiraateissa pitää virallisesti toimistoa noin 50 suomalaisyritystä. Lisäksi lukuisat suomalaisyritykset toimivat paikallisten agenttien kautta.Finnveran rahoituspäällikön Laura Strandbergin mukaan Dubain markkinoille ei kannata rynnistellä ilman hyviä suhteita. Kilpailu on todella kovaa, sillä kaikki muutkin haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta.– Ennen kuin Dubaissa pääsee läpi, täytyy rakentaa kattava suhdeverkosto. Verkoston rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä, ja se saattaa viedä jopa pari vuotta. Suhteita ei voi luoda sähköpostin välityksellä.Hyviä kumppanuuksia tarvitaan myös luovimaan paikallisen, usein muuttuvan lainsäädännön kanssa. Luottovakuutuksen käyttäminen sekä valmistuksen ja toimituksen aikaisen rahoituksen tarve korostuu, sillä maksuajat ovat pitkiä ja kassavirta saattaa joutua koetukselle.– Markkina-alue on sellainen, että lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä. Esimerkiksi ulkomaisen yhtiön omistuksesta vähintään 51 prosenttia täytyy olla paikallisissa käsissä. Niin sanotulle freezone-alueelle taas voi perustaa kokonaan ulkomaisessa omistuksessa olevan yhtiön. Tällöin myyntiä varten tarvitaan paikallinen jakelija, Strandberg kertoo.Lainsäädännön kiemuroista ja kilpailusta huolimatta Arabiemiraateissa on paljon potentiaalia varsinkin suomalaisille pk-yrityksille.– Tarjontaa kyllä on, mutta samaan aikaan kaikki tekevät toisilleen latua. Dubai toimii alueena vähän samalla tavalla kuin Singapore Kaukoidässä. Se on myönteinen paikka ulkomaisille toimijoille.Lähi-idän tilanne elää koko ajan, ja talouspakotteista osittain vapautunut Iran kasvattaa kilpailua investoinneista. Myös Qatarilla on omat suunnitelmansa erityisesti turistien houkuttelemiseksi. Maa järjestää jalkapallon MM-kisat viiden vuoden kuluttua.– Arabiemiraateilla on perinteisesti ollut läheiset suhteet Yhdysvaltoihin. Miten esimerkiksi Iranin tulo markkinoille vaikuttaa näihin suhteisiin, jää nähtäväksi, Haapiainen sanoo.Paikallinen jakelija avainroolissaYksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance aloitti viennin Dubaihin reilu vuosi sitten. Kaikki haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta. Yksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance lähti Dubaihin ja Abu Dhabiin mahdollisuuksien perässä, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.– Dubai on todella mielenkiintoinen markkina-alue, koska siellä pyörivät isot rahat, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.Footbalancen auttoi alkuun paikallinen jakelija, jonka kanssa yritys teki heti alussa kattavan suunnitelman markkinoista. Jakelija auttoi myös suhteiden rakentamisessa.–Opimme sen, että esimerkiksi omaa tytäryhtiötä ei kannata missään nimessä perustaa heti ensimmäisenä, Hakkala kertoo.Kulttuurierot ovat Hakkalan mukaan synnyttäneet myös hauskoja tilanteita, sillä dubailainen keskustelukulttuuri on hyvin erilainen kuin Suomessa.– Yhdessäkin liiketapaamisessa saatoimme kiertää koko päivän paikallisten seurassa. Kävimme katsomassa nähtävyyksiä ja pääsimme illalliselle koko paikallisen suvun kesken. Vasta aamun pikkutunneilla ryhdyimme puhumaan bisneksestä.Hakkala näkee Dubaissa ja Arabiemiraateissa yhä suuria kasvumahdollisuuksia. Tällä hetkellä Footbalance on saanut jalansijaa kahdessa Dubain suurimmassa ostoskeskuksessa sekä Abu Dhabin puolella.– Tilanne näyttää hyvältä. Arabiemiraatit on sellainen paikka, että isoja mahdollisuuksia voi aueta tosi nopeastikin. Paikalliselta suomalaisyhteisöltä ja asiantuntijatahoilta saa apua, jotta pääsee alkuun, Hakkala neuvoo.FAKTA: Arabiemiraatit Finnvera on määritellyt Arabiemiraattien maaluokaksi 2/7, joka tarkoittaa hyvää maksukykyä. Bruttokansantuote: Noin 367 miljardia euroa (2014). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 39 579 euroa (2014). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 3,1 % (2015). Inflaatio: 3,6 % (2015). Vienti: 349 miljardia euroa (2014). Tuonti: 225 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Arabiemiraatteihin oli viime vuonna noin 263 miljoonaa euroa. Päätoimialat: Palvelut, turismi, rakentaminen ja öljyntuotanto. Arabiemiraatit on raakaöljyntuottajana kymmenen kärkimaan joukossa. Päivittäinen tuotanto on noin 3,2 miljoonaa barrelia. Valuutta Dirhami: 1 eurolla saa 3,67 AED:tä. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliTeksti: Pi Mäkilä

Artikkelit
16.02.2017
Aktiivisuus on valttia omistajanvaihdoksessa

Yrityksen ostaminen on prosessi, jossa omat suunnitelmat kannattaa jalostaa ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Rahoitusneuvotteluihin kannattaa usein varata riittävästi aikaa.Vastaajana asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi Omistajanvaihdoksista puhutaan tällä hetkellä paljon. Mistä ostettavia ja myytäviä yrityksiä löytää?Esimerkiksi seuraamalla yritysvälittäjien ja muiden tahojen ylläpitämiä kauppapaikkoja. On hyvä myös olla yhteydessä samoihin tahoihin, sillä kaikki kohteet eivät tule julkiseen myyntiin. Kannattaa myös pitää silmät ja korvat auki ja keskustella aktiivisesti; usein vinkkejä voi löytyä omasta verkostosta.Kun yrittäjä alkaa miettimään omistajanvaihdosta yhtenä mahdollisuutena joko yrittäjäksi ryhtymiseen tai olemassa olevan yritystoimintansa laajentamiseen, mistä kannattaa lähteä liikkeelle? Omien peruslähtökohtien selvittämisen jälkeen kannattaa aika pian olla yhteydessä ulkopuolisiin asiantuntijoihin testatakseen ja jalostaakseen omia suunnitelmiaan ja toisaalta selvittääkseen esimerkiksi rahoitukseen liittyviä reunaehtoja.Yrityksen ostaminen edellyttää usein kohtalaista taloudellista panostusta, ja varsinkin aloittavan yrittäjän kohdalla varallisuutta ei välttämättä ole. Kaatuuko kaupanteko rahoituksen puutteeseen?Kannattaa rohkeasti selvitellä rahoitusmahdollisuuksia yhdessä rahoittajien ja muiden yrityskauppojen asiantuntijoiden kanssa. Usein pk-yritysten kaupoissa huomattava osa kauppasummasta katetaan ulkopuolisten rahoittajien toimesta. Ostajan omarahoitusosuuden osalta kannattaa olla aktiivinen neuvottelija. Hyvään ja tasapainoiseen hankekokonaisuuteen pyritään aina löytämään rahoitusratkaisu eri osapuolten kesken.Miten ostaja voi tietää, onko myyjän hintapyyntö oikea?Yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa. Kohtuullista hintatasoa haarukoidessa on syytä perehtyä huolellisesti oston kohteeseen ja sen tulevaisuudennäkymiin - mistä on maksamassa ja mitkä sen realistiset tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat. Suosittelen ehdottomasti hyödyntämään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.Missä vaiheessa rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä?Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta osaa huomioida neuvotteluissa rahoitukselliset näkökulmat, ja jo siksikin, että rahoitusneuvotteluihin jää riittävästi aikaa. Rahoittajien kanssa käytävissä keskusteluissa kannattaa myös selvittää miten he näkevät hankkeen, vahvuuksineen ja mahdollisine riskeineen, ja hyödyntää huomiot yhtenä näkökulmana omassa päätöksenteossaan.Testaa yrityksesi arvon hahmottelua arvonmäärityslaskurillamme.Lue lisää omistajanvaihdoksista:OmistajanvaihdosKasvua näkyvissä - yrityskaupat kasvun vauhdittajina kiinnostavatYrityskaupan onnistuminen on taitolajiYrityskauppa tuo lisää kasvajia Suomeen

Uutiset
14.02.2017
Team Finland -talosta apu kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera, Finpro, Tekes ja Suomen Teollisuussijoitus muuttivat saman katon alle työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitaloon Helsingin Ruoholahteen 2016. Asiakkaat saavat nykyisin palvelunsa yhdestä paikasta Helsingissä. Toiminnallisen lisäarvon lisäksi yhteiset tilat toivat myös merkittävän säästön toimijoiden vuokrakuluihin.Muutto saman katon alle on parantanut tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös 2017 käyttöön otettava yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä. Yhteinen toimitalo helpottaa yhteistyötä innovaatiorahoituksessa ja kansainvälistämisessä.Yritykset saivat vuoden 2016 aikana yhteensä 373 Team Finland -palveluehdotusta. Palveluehdotuksen saaneiden yritysten vientitavoitteet vuonna 2020 ovat yhteensä 4,4 miljardia euroa. Team Finlandin palvelut saivat hyvää palautetta asiakaskyselyssä, joka toteutettiin 2016 vuoden lopussa. Kysely lähetettiin 240 asiakkaalle, jotka ovat saaneet syksyn 2016 aikana Team Finland -palveluehdotuksen. Vastauksia saatiin 75. Yleisimmin vastaajat olivat käyttäneet Tekesin palveluita, mutta myös ELY-keskukset, Finpro ja Finnvera ovat hyvin edustettuina.Vastaajien tyytyväisyys sekä Team Finlandin palveluihin että palveluehdotukseen on erinomaisella tasolla. Asteikolla 1-5 asioinnin miellyttävyys sai arvosanan 4,3. Hyöty yrityksen kasvusuunnitelman kannalta sai arvosanan 4,0, ja hyöty yrityksen kansainvälistymissuunnitelman kannalta 4,0. Kirjallisen palveluehdotuksen saaneet antoivat ehdotuksen selkeydelle ja ymmärrettävyydelle arvosanan 4,1. Palvelusuunnitelman ehdotettujen toimenpiteiden soveltuvuus yrityksen tarpeisiin sai arvosanan 3,8. Tuki ja neuvonta ehdotuksen saamisen jälkeen sai arvosanan 4,2. Vaikka kyselyn tulokset ovat erinomaisia, on Team Finland -toiminnassa vielä parannettavaa.Tästä on hyvä jatkaa! Team Finland -toimijat pyrkivät edistämään Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla, vielä entistä paremmin asiakkaitaan palvellen.

Tiedotteet
13.02.2017
Kasvua näkyvissä – yrityskaupat kasvun vauhdittajina kiinnostavat

Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten kiinnostus liiketoiminnan kehittämiseen yrityskaupoilla on korkealla tasolla. Rahoitusta haetaan investointeihin, mutta hieman aiempaa enemmän myös käyttöpääomaksi.Pk-yritykset näkevät tulevaisuuden hieman aiempaa valoisampana, vaikka positiivinen viriäminen ei ole ollut kovinkaan voimakasta. Hitaasta kehityksestä huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on säilynyt samana ja noin joka kymmenes pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen.Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy rahoitustarpeenaJoka viides pk-yritys näkee yrityskaupat mahdollisena kasvun kiihdyttäjänä. Erityisen ilahduttavaa on, että voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa lähes kolmannes on kiinnostunut laajentamaan toimintaansa yrityskauppojen kautta seuraavan parin vuoden aikana. Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy myös ulkopuolisen rahoituksen tarpeena, sillä näistä noin 80 prosenttia kertoi mahdollisen laajentumisen edellyttävän rahoitusta.”Tutkimuksen mukaan noin puolella pk-yrityksistä omistajanvaihdos ei kuulu tulevaisuudensuunnitelmiin. Toisaalta 40 prosenttia ilmoittaa luopuvansa yritystoiminnasta tulevien kymmenen vuoden aikana. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, että myyjät aloittavat valmistautumisen kaupantekoon ajoissa ja että kasvuhaluisilla yrityksillä kauppa ei jää rahoituksesta kiinni.  Omistajanvaihdosten ja yrityskauppojen rahoittamiseen löytyy ratkaisuja”, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten arvon kehittämisessä. Omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista kiinnostuneet pk-yritykset ovat aktiivisia yrityksen arvon seuraamisessa, kun taas muiden yritysten osalta kiinnostus on selvästi vähäisempää. Rahoituksen saatavuudessa ei oleellista muutostaRahoituksen saatavuus on edelleen hyvällä tasolla, ja reilu viidennes pienyrityksistä ilmoittaa hakeneensa pankki- tai muuta rahoitusta. Erityisesti kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkopuolista rahoitusta kohtaan on säilynyt korkealla tasolla. Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta erilaisiin investointitarpeisiin ja myös kasvupanostuksiin. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy talouskasvun kiihtyminen ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Näiltä osin näkymät ovat edelleen lievästi parantuneet edellisestä barometrista. Toisaalta odotusten hienoisesta epävarmuudesta kertoo se, että rahoitusta käyttöpääomaksi aikoo hakea hieman aiempaa suurempi osa yrityksistä.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien verkkosivuilla.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Artikkelit
08.02.2017
Bisnesenkeli hakee vaikuttavuutta

Vuoden bisnesenkeli 2016 ja Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö on erinomaisella näköalapaikalla suomalaiseen yrittäjyyteen. Kasvuyritysten menestymisessä tärkeintä ovat skaalautuvuus ja kansainvälistymispotentiaali. Yritysten tulee ajatella globaalimarkkinoita jo alusta pitäen.Suomi tunnetaan perinteisesti laadusta, luotettavuudesta, mutkattomuudesta sekä vähäisestä korruptiosta. Tämä maine on se perusta, jolle suomalaisyritykset rakennetaan ja josta tulee pitää huolta. Globaali kilpailu on kuitenkin kovaa, ja meille perinteiset kilpailukykytekijät menettävät merkitystään riman noustessa maailmalla jatkuvasti.Kasvuyritysten potentiaalin toteutuminen vaatii Niemistön mielestä enemmän yhteistyötä ja törmäyttämistä niin startupien ja julkisyhteisöjen kuin startupien ja suuryritysten välillä, joista hyvänä esimerkkinä vakiintuneiden yritysten järjestämät hackathonit. Myös valtio voi tehdä osansa osoittamalla pilottihankkeita, lisäämällä kokeilukulttuuria ja mahdollistamalla uudenlaisia toimintatapoja. Kasvuyrittäjyyteen tulisi rohkaista jo varhaisessa vaiheessa.Rohkeasti maailmalle– Opetusjärjestelmämme tulisi lisätä nuorten digitaalista kyvykkyyttä perustaitojen lisäksi esimerkiksi koodauksen opetuksella, jota ilokseni jo onkin. Kielitaito on edelleen välttämätöntä. Eväitä maailmalla pärjäämisen saisi myös lisäämällä ongelmalähtöistä oppimista sekä keskustelevaa pienryhmäopetusta, jossa aktiivisesti tuotetaan aineistoja ja harjoitellaan argumentointia ja esiintymistä, Leena Niemistö kertoo.Niemistö kannustaa kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille.– Kansainvälisille markkinoille kannattaa ja pitää pyrkiä. Suomi tarvitsee kasvua ja vientiä. On vain muutamia sote-yritysten ja kaupan alan kaltaisten palvelualojen poikkeuksia, joilla Suomen markkina on jo itsessään riittävä. Onneksi nuorille yrittäjille globaalissa maailmassa toimiminen on jo itsestään selvää.Tulevaisuuden kasvuyrittäjät aloittavat aikaisemminKasvuyrittäjäkentässä on meneillään hienoinen sukupolvenvaihdos. Niemistön mukaan nykypäivän tyypillinen kasvuyrittäjä on toiminut jo hyvän aikaa yritysmaailmassa ja omaa verrattain hyvän kokemuksen. Aiemmin moni kasvuyrittäjä on puolestaan ollut itseoppinut tee se itse -yrittäjä.Tulevaisuuden kasvuyrittäjä hyppää yhä useammin suoraan yrittäjyyteen, ilman ”korporaatiovaihetta”. Tähän viittaa kansainvälisesti myös yrittäjäkoulutuslinjojen suosio. Tällainen koulutus antaa käytännön eväitä ja rohkeutta kasvuyrityksen perustamiseen.Siemenvaiheen rahoitus kaipaa uudistamistaSuurimmat kasvuyrittäjien kohtaamat haasteet ovat tällä hetkellä Niemistön mukaan globaali kilpailu ja rahoitus.– Suurin haaste ensimmäisestä päivästä alkaen on ehdottomasti globaali kilpailu. Melko äskettäin toimimme vielä alueellisessa tai valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Nyt on oltava oikeaan aikaan liikkeellä, tiimin tulee olla uskottava ja idean/tuotteen ihastuttava, ja yrittäjällä tulee olla toimeenpanokykyä ja rohkeutta viedä tuote maailmalle riittävän aikaisin.Toinen merkittävä haaste ei tule yllätyksenä: rahoitus. Joukkorahoituksen lisääntyminen laajentaa sijoittajakuntaa, ja kasvuyrityksiin sijoittavien bisnesenkelien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan. Suomessa on silti vain vähän isoja siemenvaiheen sijoittajatahoja. Lisäksi suuremmat sijoitukset kohdistuvat usein muutamiin hankkeisiin. Yhtenä parannuskeinona voisi olla siemenvaiheen julkisen rahoituksen automatisoiminen sovittujen kriteerien mukaisesti, mikä vähentäisi byrokratiaa ja parantaisi läpinäkyvyyttä.Kasvuyrittäjä välttyy tavallisilta sudenkuopilta miettimällä jo varhaisessa vaiheessa, miltä toivoisi omistusrakenteen näyttävän myöhemmässä vaiheessa. Muutama isohko sijoitus näyttää paremmalta kuin monta pientä. Sijoittajien tulisi mielellään tuoda yhtiöön sen kaipaamaa osaamis- ja kokemuspääomaa sekä tarvittavia verkostoja. Perustajalla ja johdolla on lisäksi hyvä olla riittävä osuus yhtiöstä. Näillä asioilla on iso merkitys, kun myöhemmin haetaan esimerkiksi Venture Capital -rahoitusta.Kasvuyrittäjän kaikki rahoitusmahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä, koska niistä ei tiedetä riittävästi. Suomessa kasvuyritysten rahoituksessa voisi Niemistön mukaan käyttää myös laaja-alaisemmin erilaisia instrumentteja, kuten ulkomailla paljon käytettyä vaihtovelkakirjalainaa.– Kasvuyrittäjän alun haasteisiin kuuluu valuaatiovaihe. Vaihtovelkakirjalainassa valuaatiota ei lyödä niin tarkasti lukkoon, vaan se määräytyy myöhemmässä vaiheessa seuraavaa rahoituskierrosta haettaessa.Vaikuttavuutta vastuullisuudellaLeena Niemistö on Suomen näkyvimpiä enkelisijoittajia. Vuoden 2016 bisnesenkeliksi palkittu sijoittaja keskittyy erityisesti terveysteknologian startupeihin, joiden toimialat liittyvät vastuullisuuteen tai kestävään kehitykseen.– Haluan olla omalla panoksellani mukana siinä teknologisessa murroksessa, joka nyt on meneillään. Meidän tulee uudistaa toimintatapojamme innovatiivisella, vastuullisella ja vaikuttavalla tavalla. Vain vastuullinen liiketoiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Ja nimenomaan sellainen liiketoiminta, joka helpottaa asiakkaan elämää ja tuo tälle kustannushyötyä.Sijoituskohteiden valinnassa Niemistön johtotähtinä ovat etenkin skaalautuvuus, kansainvälistysmispotentiaali ja toimintatapojen muutoksen myötä saavutettava vaikuttavuus. Niemistö on iloinen, että suurin osa kasvuyrittäjistä osaa hyödyntää bisnesenkeleiltä saamansa henkisen tuen.Sanottua Slush on valtavan positiivinen asia. Tarvitsemme sen tuomaa hypeä ja mahdollisuuksia luoda sijoittajasuhteita. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kasvuyrittäjän haasteet jatkuvat Slushin jälkeenkin. Kasvuyrittäjyyttä ei enää ole ilman digitalisaatiota. Se ravisuttaa toimintaympäristöä tavalla, johon on vaikea löytää vertailukohtaa – totaalisesti. Jokainen tuote on digitalisoitava (IoT) ja kaikki palvelu tuotettava monikanavaisesti ja mahdollisimman personoidusti. Suomen vahvuuksia ovat korkealaatuinen lääketieteellinen osaaminen sekä huippuluokan teknologiaosaaminen, ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy nämä yhdistämällä. Myös puhdasta luontoa hyödyntävissä maatalouden (food tech) ja metsäteollisuuden (green tech) innovaatioissa sekä pelillistämistä hyödyntävissä oppimissovelluksissa on kasvupotentiaalia.

Uutiset
30.01.2017
Finnveran vuosi 2016 – ennakkotietoja

Finnveran vuotta 2016 vauhditti muun muassa kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin tarjotun rahoituksen sekä viennin rahoituksen kysynnän kasvu. Eduskunnan päätökset Finnveran valtuuksien korottamisesta takaavat sen, että pystymme jatkossakin osaltamme edistämään suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.Rahoitus kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin kasvoiFinnvera tarjosi vuonna 2016 rahoitusta pk- ja midcap-yritysten lähes 2 200 miljoonan euron kokonaishankkeisiin yhteensä 1 040 miljoonaa euroa. Tarjottu pk- ja midcap-rahoitus oli 7 prosenttia edellisen vuoden vastaava jaksoa alemmalla tasolla. Rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti, ja rahoitusta tarjottiin 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 omistuksenvaihdokseen sai rahoitusta noin 1 000 yritystä yhteensä 141 miljoonaa euroa. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisvuodesta 21 prosenttia.Finnvera sai vuonna 2016 pk-ja midcap-yrityksiltä yli 12 500 rahoitushakemusta, joista lähes 10 300 hakemusta eli noin 80 prosenttia sai myönteisen päätöksen.Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2016 lopussa 2,6 miljardia euroa.Vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä edellisvuotta korkeammalla tasollaVuonna 2016 vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia yhteensä 14,6 miljardiin euroon.  Myös vientiluottojen kysyntä kasvoi. Vientiluottokysyntä oli yhteensä 12,5 miljardia euroa, joka oli 74 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lisääntyneen kysynnän taustalla oli erityisesti suomalaisen telakkateollisuuden tilauskannan voimakas kasvu osana maailmanlaajuista risteilytoimialan myönteistä kehitystä. Muiden toimialojen osalta viennin rahoituksen kysyntä on säilynyt vakaana; erityisesti tele- ja metsäteollisuusalojen osalta kysyntää on edelleen ollut runsaasti.  Vaikka vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä kasvoi, Finnvera antoi vuonna 2016 vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 35 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 82 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa.Viennin rahoituksen vastuukanta sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut oli vuoden 2016 lopussa 18,1 miljardia euroa.Finnvera julkaisee 1.1.–31.12.2016 tilinpäätöksen 28.2.2017. Vuosikertomus julkaistaan Finnveran verkkosivuilla maaliskuussa.

Tiedotteet
30.01.2017
Kaikki odotukset ylittyivät yrityskaupoissa

Kauppojen määrä kasvoi peräti 21 prosenttia. Varsinais-Suomi loistaa tilastossa.Yrityskauppoja syntyi viime vuonna jopa ennustettua enemmän.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi kertoo, että euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla.Vielä loppusyksystä Koivuniemi ennusti rahoitusosuuden nousevan 130 miljoonaan euroon.– Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, ja etenkin loppuvuonna vauhti vain kiihtyi. Kauppoja on tehty myös alkuvuonna viime vuotta vauhdikkaammin, Koivuniemi sanoo.Hyvien lukujen taustalla on kotimarkkinayritysten siirtyminen uuteen omistukseen. Euromääräisesti kasvu oli 46 prosenttia ja kappalemääräisesti viidenneksen. Sen sijaan paikallisten pienyritysten yrityskaupat jäivät pari prosenttia miinukselle.– Markkinat ovat toipumassa, ja samalla viestimme omistajanvaihdoksista sekä niiden rahoittamisesta on mennyt perille. Kotimarkkinayrityksissä on varmasti ollut patoutuneita myyntiaikeita. Yrittäjät ovat heränneet, Koivuniemi arvioi.– Yrityskaupat ovat meilläkin olleet selvemmin fokuksessa. Haluamme rahoittajana katsoa kaikki tapaukset entistä tarkemmin läpi. Rahoitusta on kyllä tarjolla hyviin hankkeisiin, hän jatkaa.Ostajilla halu kasvaaKoivuniemen mainitsema markkinoiden toipuminen näkyy etenkin Varsinais-Suomessa. Maakunnassa yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli hulppeat 137 prosenttia ja kappalemääräinen kasvu 28 prosenttia.– Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Tämän vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, sanoo Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Finnveran tilastoista selviää, että kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin päästiin myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.Koivuniemen mukaan hyvistä yrityksistä on kysyntää ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.– Ostajilta löytyy kasvuhaluja. Ostetuista yrityksistä 28 prosenttia muuttuu kasvuyritykseksi, kun yleisesti kovaa kasvua tavoittelee vain joka kymmenes. Yrityskauppojen ja muiden omistajanvaihdosten myötä yritysten uudistuminen ottaa harppauksen, joka näkyy muun muassa tulevassa kasvussa, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000–3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -47 % -58 % Etelä-Pohjanmaa 25 % 26 % Etelä-Savo -37 % 13 % Kainuu -47 % -41 % Kanta-Häme -40 % -40 % Keski-Pohjanmaa -23 % 90 % Keski-Suomi -11 % 19 % Kymenlaakso 228 % -14 % Lappi -47 % -5 % Pirkanmaa 34 % 16 % Pohjanmaa 72 % 15 % Pohjois-Karjala -68 % -3 % Pohjois-Pohjanmaa 19 % -15 % Pohjois-Savo 34 % 29 % Päijät-Häme -46 % -43 % Satakunta 113 % 12 % Uusimaa 45 % 12 % Varsinais-Suomi 137 % 28 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen muutos on -23 prosenttia, mutta kappalemääräisesti kasvua on +90 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet paikalliset pienyritykset. Niiden arvo on pienempi kuin laajemmin kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä.Kymenlaaksossa tilanne on päinvastainen.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Ennakkotietoihin Finnveran vuoden 2016 tapahtumista voi tutustua uutisessamme: Finnveran vuosi 2016 – ennakkotietojaFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeää huomioida, jotta kauppa onnistuisi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Tietoisuus yrityksen arvosta antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa laskurimme avulla, millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksistaTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
23.01.2017
Yrityskaupan onnistuminen on taitolaji

Tamperelainen Juhani Lehti on ollut ostamassa seitsemää yritystä.Pk-yritysten omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen. Kriittisiä onnistumisen edellytyksiä ovat muun muassa valmis yhdistämisstrategia, liiketoiminnan yhdistämisen aikataulutus, viestintä ja henkilökunnan johtaminen.Onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten kasvuluvuissa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi.Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.– Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, kommentoi Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera ennusti yrityskauppojen määrän kasvavan viime vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoitti yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä yli 130 miljoonalla eurolla.Seitsemän kauppaaTampereen Konepajat Oy:n omistava Juhani Lehti on hyvä esimerkki yrittäjästä, joka on onnistunut yrityskaupoissa. Lehti siirtyi yrittäjäksi kymmenen vuotta sitten ostamalla kaksi pientä metalliteollisuuden alihankintayritystä.Vuosien aikana yrittäjä on tehnyt seitsemän yritysostoa ja yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on 25 miljoonaa euroa.– Yrityskaupoissa on tietty kaava. Pääosassa meihin otetaan ensin yhteyttä. Arvioimme, sopiiko yritys meidän kokonaisuuteemme. Emme halua ostaa ylikapasiteettia, vaan liiketoiminnan pitää täydentää nykyistä tekemistä, Lehti sanoo.– Sen jälkeen katsomme, onko toiminta terveellä pohjalla ja onko hintapyyntö yleisen arvostuksen mukainen. Tiedämme, miten rahoittajat laskevat arvonmäärityksen, hän jatkaa.Lehden mukaan myytävien yritysten dokumentaatiossa on isoja eroja. Osassa on nähtävissä, että tulosta on säädetty keinotekoisesti plussalle.Sen sijaan epärealistiset hintapyynnöt ovat karsiutuneet.– Rakennemuutos on kohdellut joitakin yrityksiä vieläkin kovemmin kuin alaa keskimäärin. Korvausinvestoinnit on jätetty tekemättä, ja laitekanta on vanhentunut. Emme osta yritystä, jossa ei ole tuottoarvoa. Iso kriteeri on myös se, että yritys ei saa olla riippuvainen yrittäjästä, Lehti kertoo.Oma identiteettiOstettavien yritysten integrointi on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä yrityskaupan jälkeen.Lehden yrityksissä kaikki saavat säilyttää oman kulttuurinsa. Jokaisella yrityksellä on myynti- ja tuotannollinen vastuu. Yrityskaupan onnistumisen ratkaisee pitkälti hyvä viestintä.– Yhdenmukaistamme taloushallinnon ja annamme muutenkin tukea. Yritykset auttavat toinen toistaan, ja palveluja myydään ristiin. Johtoryhmässä on aina oma henkilö jokaisesta yrityksestä, Lehti sanoo.Hänen oma toimenkuvansa on muuttunut vuosien aikana, kun uusia yrityksiä on tullut konserniin. Tehtaissa on johto, joka johtaa päivittäistä tekemistä.– Isoin muutos on ollut tuotekehityksen tuleminen mukaan aika vahvasti. Mietin paljon enemmän tulevaa kuin ennen, Lehti sanoo.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: Kasvu > OmistajanvaihdosLue myös:Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosiYrityskauppa käy – neljä maakuntaa ylitse muidenYrityskauppa tuo lisää kasvajia SuomeenTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
10.01.2017
Keskisuurten yritysten joukkoon kova tarve saada lisäystä

Suomen vienti lepää kapeilla harteilla, sillä kolmisenkymmentä suurinta yritystä vastaa puolesta koko Suomen viennistä. Finnveran rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen puhuu rakenteellisesta ongelmasta. Hän kääntää katseen erityisesti 2 600 suomalaisyritykseen, jotka ovat kokoluokaltaan keskisuuria. Niitä tarvitaan lisää.– Keskisuuria on vain yksi prosentti koko yrityskannasta. Yritämme omalta osaltamme auttaa pienempiä yrityksiä nousemaan keskisuurten sarjaan ja keskisuuria kasvamaan entistä suuremmiksi, Nousiainen sanoo.Keskisuureksi yritykseksi luokitellaan yritys, jolla on 50–249 työntekijää.Positiivisia uutisia näiden yritysten kasvuhalukkuudesta saatiin marraskuussa perheyrityksiä koskevasta selvityksestä. Suuri osa perheyrityksistä on keskisuurten kokoluokassa.PwC:n Global family business survey –raportista selviää, että seitsemän prosenttia haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia maltillisesti. Luvut ovat omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan. Kasvu tulee nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.Nousiaisen mukaan keskisuurten yritysten rooli korostuu etenkin maakunnissa.– Ne ovat isoja työllistäjiä ja toimivat samalla merkittävinä alihankintaketjujen ylläpitäjinä. Lonkerot ulottuvat pitkälle, Nousiainen kertoo.Myös Finnvera on saanut lisää mahdollisuuksia rahoittaa kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kasvua. Rahoituslaitos otti puolitoista vuotta sitten käyttöön kasvulainan. Kasvulainan on ajateltu soveltuvan erityisesti midcap-kokoluokan yrityksille.Midcapeiksi lasketaan yritykset, joiden liikevaihto on konsernitasolla enintään 300 miljoonaa euroa eikä niillä ole työntekijämäärärajoituksia.Mandaatti on nykyisellään voimassa vuoden 2018 loppuun.– Mandaattimme on 600 miljoonaa euroa, ja siitä riittäisi kyllä jokaiselle midcapille, Nousiainen vakuuttaa.Lunawood kasvaa kaupallaLämpöpuuvalmistaja Lunawood on hyvä esimerkki keskisuuresta yrityksestä, joka on kovassa kasvussa.Lunawoodin liikevaihto on tänä vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuoteen on seitsemän miljoonaa.– Teimme kesäkuussa liiketoimintakaupan, jossa ostimme Metsä Woodin Kaskisissa sijaitsevan Thermo Wood –liiketoiminnan. Olemme tehneet vuosien aikana myös isoja investointeja, sanoo toimitusjohtaja Arto Halonen.Kauppa kasvattaa Lunawoodin tuotantokapasiteettia 81 000 kuutiosta 105 000 kuutioon. Lisäksi Kaskisissa sijaitseva tehdas on merikuljetuksille otollinen sijaintinsa puolesta. Yhtiön kaksi muuta tehdasta sijaitsevat Iisalmessa ja Joensuussa.Merikuljetukset ovat isossa roolissa, sillä Lunawoodin liikevaihdosta 93 prosenttia tulee ulkomailta. Vientiä on kaikkiaan yli 40 maahan.– Eurooppa on suurin markkinamme ja kasvaa orgaanisesti. Lisäksi Lähi-itä kasvaa paljon. Tähtäämme seuraavaksi Kiinaan ja Amerikkaan, Halonen kertoo.Hänen mukaansa uuden yksikön upottaminen Lunawoodiin ei tapahdu sormia napsauttamalla. Henkilöstön motivoiminen on tärkeä osa kaupan onnistumista.– Aina siinä on pieni jännitys. Olemme luvanneet, että Kaskisissa modernisoidaan tehdasta. Se näyttää meidän olevan tosissamme.Myös päätös kasvun toteuttamistavoista vaatii strategiasta tuen hakemista. Vaakakupissa painavat orgaaninen kasvu ja yritysostot.– Kaikki lähtee lopulta strategiasta. Missä on kasvukipuja ja onko ostettavalla kohteella kivut paikattavissa? Kokonaisuus pitää hallita, Halonen kertoo.Fakta: Mikä Midcap? Midcap-kokoluokan yritykseksi lasketaan yritys, jonka konsernitasoinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijärajoitetta ei ole. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50–249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Finnvera sai vuoden 2015 alusta erikoisluvan rahoittaa kotimaan rahoitustuotteilla myös midcap-yrityksiä. Mandaatti on voimassa vuoden 2018 loppuun.Lue lisää kasvulainastaFinnvera neuvottelee mahdollisuudesta myöntää lainoja midcap-yrityksilleTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
21.12.2016
Monialayrittäjän pitää ratkaista oma ajankäyttönsä

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti se, minkälaiset tiimit ovat yrityksissä töissä.Työmäärä ja oman ajan hallinta nousevat aina esille, kun kasvuyrittäjiltä kysytään arjen haasteista.Monialayrittäjä Anne Kukkohovi ei tee poikkeusta sääntöön. Kukkohovin mukaan kahden yrityksen pyörittäminen vaatii häneltä paljon.- Olen ollut aina luovalla alalla, jossa on mukana systemaattinen projektinjohto ja numero-osaaminen. Kun perustin ensimmäisen firmani, harjoittelin todella paljon työnteon ja levon suhdetta koko paletin kannalta. Nyt toinen yritykseni on lyömässä läpi maailmalla ja joudun puskemaan hartiavoimin töitä sen eteen, hän sanoo.Yksinkertaista ratkaisua ajanhallintaan ei ole Kukkohovillakaan. Hän korostaa hyvän kunnon merkitystä jaksamisessa.- Startup-tyyppistä firmaa ei voi olla kuin yksi kerrallaan. Siihen menee kaikki aika.Televisiosta ja mallimaailmasta tuttu yrittäjä on pääomistaja vuonna 2010 perustetussa Supersuper-nimisessä yrityksessä. Lisäksi Kukkohovi on perustanut kolme vuotta sitten Supermoodin, josta hän omistaa suoraan ja välillisesti osake-enemmistön. Supersuper omistaa vielä pienen osuuden kolmannesta yrityksestä.Supersuper tarjoaa luovan suunnittelun asiantuntijapalveluja muun muassa viihdeteollisuudelle, ja Supermood on luonnonkosmetiikkamerkki.Supermoodin omistajien tavoitteena on rakentaa yhtiöstä maailmanlaajuinen brändi.- Teemme asioita oikein, sillä muuten emme olisi saaneet sellaisia jakelusopimuksia kuin nyt saamme. Brändäys ja tuotekehitys ovat meidän ehdottomat vahvuutemme, Kukkohovi kertoo.Kasvuhakuisia yrittäjiäYrittäjyyttä tutkitaan Suomessa eri tavoin.Kaksi kertaa vuodessa julkistettava pk-yritysbarometri paljastaa, että voimakasta kasvua hakevia yrityksiä on noin joka kymmenes. Sen sijaan monialayrittäjyydestä ei ole tutkimustietoa.Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sanoo, ettei myöskään rahoituslaitos tee tilastointia.- Monialayrittäjät ovat pääosin kasvuhakuisia persoonia, jotka näkevät pitkälle. Yleensä taustalla on joku teknologia, josta syntyy sitten palvelu. Kukkohovi on myös hieno esimerkki. Hänellä on vahva henkilöbrändi, jonka päälle liiketoiminnat ovat rakentuneet.Strandberg haluaa vielä erotella monialayrittäjyyden ja sarjayrittäjyyden toisistaan. Hänen mukaansa monialayrittäjä on operatiivisesti mukana omistamissaan yrityksissä, eikä pelkästään omistajan roolissa hallituksessa.Tiimi kiinnostaaUseiden yritysten perustaminen ja kasvu vaativat rahoitusta. Rahoittajan näkökulmasta katse kiinnittyy erityisesti tiimiin.- Olemme kiinnostuneita siitä, ketkä oikeasti tekevät työt ja kuka johtaa. Lisäksi katsomme taloudellisia menestymisen edellytyksiä ja sitä, onko tuotteelle tai palvelulle markkinoita, Strandberg luettelee.Hänen mukaansa toisen yrityksen perustaminen on perusteltua, jos se liittyy olemassa olevaan kokonaisuuteen.- Yrittäjällä voi olla samalla paikkakunnalla pesula ja ravintola. Synergiat ovat melkoiset, jos asiakaskunta on sama ja hallintokulut voidaan yhdistää, Strandberg näkee.Anne Kukkohovi kannustaa yrittäjiä niin ikään synergioiden hakemiseen. Supersuperin liiketoiminta tukee Supermoodin kasvua.- Firmojeni luonne on kuitenkin erilainen. Toisessa myymme osaamistamme, ja se on hyvin kannattavaa. Toinen taas on iso ponnistus vientimarkkinoille, Kukkohovi sanoo. Teksti: Kimmo Koivikko

Tiedotteet
16.12.2016
Finnvera myy suurimman osan omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä

Finnvera Oyj myy noin 80 prosenttia omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä. Kauppa liittyy Finnveran asteittaiseen luopumiseen pääomasijoitustoiminnasta.Osuus myydään suomalaiselle Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Finnvera jää edelleen Aloitusrahasto Vera Oy:n omistajaksi noin 20 prosentin osuudella. Rahastoa kohtaan osoitettiin kiinnostusta sekä kotimaasta että ulkomailta. Innovestorin tarjous vastasi parhaiten myyjän tavoitteita.Järjestelyllä varmistetaan rahaston sijoitustoiminnan jatkuvuus ja kohdeyritysten paremmat jatkorahoitusmahdollisuudet, kun pääomasijoitusmarkkinoille saadaan uusi yksityinen pääomasijoitusyhtiö.Kaupan taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön linjaus, jonka mukaan Finnveran vastuulla ollut aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehittämisvastuu on siirtynyt Tekes Pääomasijoitus Oy:lle.Aloitusrahasto on aktivoinut yksityistä sijoittamista– Vaikuttavuuden näkökulmasta Finnveran aikaisen vaiheen sijoitustoiminta on ollut merkittävää. Rahaston toiminnan kautta kohdeyrityksiin on saatu kaikkiaan 350 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa, joista bisnesenkeleiden osuus on noin 90 miljoonaa euroa. Summat ovat merkittäviä kansainvälisessäkin vertailussa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Aloitusrahasto Vera Oy:n kaupan myötä rahastoon saadaan paljon yksityistä pääomaa ja osaamista, mikä tuo vakautta kohdeyhtiöiden kehittämiseen jatkossa. Nykyiset sijoituskohteet saavat lisää verkostoja ja uudenlaisia mahdollisuuksia kasvuun.Teollisuussijoitus ja Tekes vastaavat jatkossa valtion pääomasijoittamisestaJatkossa valtion pääomasijoitustoiminnasta vastaavat pääosin Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes, ja näistä Tekesin hallinnoima Tekes Pääomasijoitus Oy keskittyy alkuvaiheen sijoitustoimintaan rahastosijoitusten kautta.Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta on alkanut vuonna 2005.Lisätietojatoimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, 029 460 2400

Artikkelit
14.12.2016
Yrityskauppa tuo lisää kasvajia Suomeen

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Profinin liikevaihto on kolminkertaistunut.Omistajanvaihdokset lisäävät kasvuyritysten määrää Suomessa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että 27 prosenttia kaikista omistajaa vaihtavista yrityksistä luokitellaan jatkossa kasvuyritykseksi. Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä pitää omistajanvaihdosten ja kasvuyritysten välistä yhteyttä merkittävänä. Vertailupohja löytyy kaksi kertaa vuodessa julkistettavasta pk-yritysbarometrista.Barometrin mukaan vain joka kymmenes yritys ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua.- Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, Heikkilä sanoo.Yritysten kasvuhalua ruokkii sekin, että yleensä yrityskauppa rahoitetaan lainarahalla. Lainojen takaisinmaksu vaatii parempaa tuloskuntoa.Heikkilä korostaa myös yrityskauppojen muutostrendiä. Kasvuhaluisten yritysten määrä omistajanvaihdostilanteessa on noussut viime vuodesta lähes viidenneksen. Kovin kasvuinto on tilastojen mukaan Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Sisä-Suomen alueeseen kuuluvat maakunnista Pirkanmaa ja Keski-Suomi.- Startup-kulttuuri ja korkeakoulutettujen entistä suurempi määrä yrittäjinä näkyy. Toisaalta meillä on ollut huolena se, että onko yrityksissä riittävän paljon think big -ajattelua. Yritykset ovat usein liian pienesti liikkeellä, Heikkilä arvioi.Think big -ajattelulla hän viittaa yrityksen kykyyn kasvaa keskisuureksi eli yli 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi. Niistä on Suomessa pula.- Olemme tässä Ruotsia jäljessä. Selittäviä tekijöitä on paljon. Kaikki lähtee yritysten arvomaailmasta, omien pääomien riittävyydestä, myynti- ja markkinointiosaamisesta sekä kyvystä toteuttaa kansainvälistä kasvua, Heikkilä luettelee.Finnvera ennusti aiemmin yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Kasvua ja kipujaLasiliukuseinistä tunnettu Profin Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka liikevaihto lähti räjähtävään kasvuun omistajanvaihdoksen jälkeen.Käytännössä yhtiö on kolminkertaistanut liikevaihtonsa vajaassa viidessä vuodessa 12 miljoonaan euroon.Profin siirtyi Mikko Haapalan omistukseen liiketoimintakaupassa keväällä 2012, kun hänen setänsä Martti Haapala myi yrityksen. Martti Haapala on yhä vähemmistöomistajana ja hallituksessa.Nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja kertoo, että kasvun taustalla olivat varsin yksinkertaiset syyt.- Teimme heti suunnitelman, jonka mukaan liikevaihto täytyy tuplata kolmessa vuodessa. Meidän piti saada riittävä tuloskunto päälle. Emme olisi enää hengissä, jos olisimme jämähtäneet neljään miljoonaan.Kasvu ja sen tuomat kivut ovat opettaneet Haapalalle paljon. Aikaisemmin hän työskenteli Keskon K-citymarketin aluejohtajana ja isosta pörssiyrityksestä löytyi aina osasto apuun. Nyt kaikki tieto on pakko hakea itse.- Opin sieltä tietyn systematiikan. Prosessien täytyy olla kunnossa. Lasiliukuseinämme on huipputuote, mutta alun murrosvaiheessa suurin osa liikevaihdosta tuli hirsitalopuolelta. Nyt rakennusteollisuus on vahvasti mukana. Muutos on vaatinut uudenlaisia osaamistarpeita ja olemme joutuneet vaihtamaan avainhenkilöitä johtoryhmätasolla, Haapala sanoo.Toinen kipuilu liittyi kasvun rahoittamiseen. Yhtiö tarvitsi käyttöpääomaa varsinkin alkuvaiheessa.- Olemme aiempaa viisaampia ja nyt meillä on puskureita kerättynä. Meillä on myös valmiit paketit yrityskauppojen varalle, Haapala vahvistaa.Profin on ollut kansainvälisillä markkinoilla jo vuosikausia. Pudasjärvellä sijaitsevan yrityksen myynnistä yli puolet tulee ulkomailta, kuten Japanista, Venäjältä ja Englannista.Seuraavaksi yhtiö hakee kasvua naapurista, sillä Tukholmaan on tarkoitus perustaa oma maayksikkö.- Pörssilistatun Lehto Groupin perustaja on kotikunnasta. Yritys on meille esimerkkinä siitä, että vain taivas on kasvun rajana, Haapala sanoo.Lue Yrityskauppa-sarjan ensimmäinen osa täältä.Lue Yrityskauppa-sarjan toinen osa täältä. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo  Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos Teksti: Kimmo Koivikko

Profinin nykyinen omistaja Mikko Haapala kertoo, että päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi nopeasti. Neuvottelut liiketoimintakaupasta kestivät kymmenen kuukautta. Suurin aika kului odotteluun, kun ostaja ja myyjä hakivat verottajalta ennakkopäätöstä veromenettelystä.
Uutiset
12.12.2016
Löytyykö suomalaisista yrityksistä halua kasvaa?

Team Finland -johtajat tietävät, miten suomalaiset yritykset saadaan nousukiitoon maailmalla – jos ne vain itse haluavat kasvaa. Kaikki lähtee yrityksen omasta voitontahdosta. Suomella menee hyvin maailmalta katsottuna, vaikka itse ehkä luulemme toisin.Team Finland -organisaatioiden johto on yhtä mieltä siitä, että jos yrityksestä löytyy tahtoa, niin löytyy myös auttajia ja ratkaisuja. Tätä työtä Team Finland -verkostossa petrataan nyt koko ajan, jotta yhteistyö olisi saumatonta. Team Finland -organisaatioiden johtajilta löytyi #tiimitavattavissa-keskusteluissa konkreettisia vinkkejä siitä, miten yritykset pääsevät maailmalle.Yrittäjien pitää uskoa itseensä”Suomen ulkopuolelta maamme näyttää paremmalta, fiksummalta ja toimivammalta. Meidän pitää kannustaa yrityksiä uskomaan itseensä”, ulkoministeriön Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen sanoo.Markkanen on aiemmin toiminut Suomen pääkonsulina läntisessä USA:ssa ja näkee siksi Suomen myös ulkopuolisten silmin. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi vahvistaa, että kaikki lähtee yrityksestä itsestään.”Yrittäjä on kuin kilpahiihtäjä – lopulta kaikki on kiinni voitontahdosta. Menestyvä hiihtäjä hyötyy kuitenkin tuesta. Me Team Finlandissa olemme osa huoltojoukkuetta: yksi heittää havuja, toinen lykkää uutta sauvaa katkenneen tilalle ja kolmas huutaa väliaikoja. Hiihtäjä voi keskittyä suoritukseen. Hän tekee sen kovan työn”, sanoo Suomi.Kasvu löytyy kasvutaskuistaTekesin toimitusjohtajan Pekka Soinin mukaan maailma on täynnä kasvutaskuja, jotka pitää löytää.”Jos Suomessa talouskasvu on hidasta, maailmalta löytyy koko ajan merkittäviä kasvutaskuja. Pitää vain löytää oikea paikka ja oikea hetki. Me voimme auttaa myös tässä. Suomesta löytyy esimerkiksi maailman parhaisiin kuuluvat aaltovoimaratkaisut, vaikka meillä ei edes ole aaltoja”, Soini sanoo.Siksi on tärkeää, että yritykset tekevät tuotekehitystä tiettyä markkinaa ja asiakkaita varten, eivätkä kehitä ensin ratkaisua ja etsi sille markkinaa.”Suuri osa maailmantalouden kasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Markkinaolosuhteet poikkeavat kehittyvien talouksien maissa täysin Suomen vastaavista. Jotta voi ymmärtää esimerkiksi Intian energiatuotannon jakeluongelmia, täytyy mennä paikalle. Toisaalta uskomme vieläkin liikaa, että uniikilla teknologialla pärjää, sen lisäksi tuote kaipaa tarinan ja markkinointia ympärilleen. Vasta silloin sen arvo moninkertaistuu”, toteaa Suomi.Rahoituksen saamisessa ei ole kikkoja”On sitkeä myytti, että hakemukseen pitää osata kirjoittaa tietyt oikeat sanat, jotta rahoitusta saa. Todellisuudessa haluamme keskustella asiakkaan kanssa ennen kuin hän laittaa mitään paperille, siksi kannattaa aloittaa olemalla meihin yhteydessä”, Tekesin Pekka Soini sanoo.   Team Finlandissa kysytään ensin yritykseltä, mikä on kasvuvisiosi. Sen mukaan yritys voi asiantuntijan kanssa pohtia, millainen tuki on tarpeen. Tarvitaanko esimerkiksi tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen rahoitusta vai puuttuuko yritykseltä jotakin olennaista osaamista, joka on kasvun edellytys?”Yritysten ei pidä suunnata toimintaansa sen mukaan, mihin saa tukea, vaan hyödyntää Team Finlandin instrumentteja, kun ne osuvat omaan asiakaslähtöiseen tarpeeseen. Me perustamme arviomme rahoitusmahdollisuuksistamme aina yhtiökohtaisesti”, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä päättää.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi ja toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto, Tekesin toimitusjohtaja Pekka Soini, verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sekä Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöstä. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Tiedotteet
12.12.2016
Yrityskauppa käy – Neljä maakuntaa ylitse muiden

Varsinais-Suomessa on ollut poikkeuksellisen hyvä vuosi. Myös Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa kasvuluvut ovat merkittävät.Neljän maakunnan yrityksissä on käynyt kova kuhina tämän vuoden aikana.Finnveran tilastoista selviää, että Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Uusimaa ja Pohjois-Savo yltävät yrityskaupoissa kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin niin euroissa kuin kappalemääräisesti mitattuna.Varsinais-Suomessa vuosi on ollut jopa poikkeuksellinen. Euromääräisesti yrityskaupat ovat kasvaneet hurjat 129 prosenttia ja kappaleissakin neljänneksen. Omistajaa ovat vaihtaneet etenkin työllistävät pk-yritykset. Niiden markkina-alue on myös maakunnan ulkopuolella.- Keskimäärin kaupan arvo on joitakin satoja tuhansia euroja. Kauppoja on ollut koko ajan ja niitä on vieläkin pöydällä, kuvaa Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Hänen mukaansa yrityskauppojen vilkastuminen kertoo ilmapiirin muutoksesta koko Lounais-Suomen alueella. Positiivisia uutisia on kuultu telakkatilauksista ja Uudenkaupungin autotehtaalta.- Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Ensi vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, Pelkonen vahvistaa.Yksi kasvua selittävä tekijä on Finnveran aktiivisuus. Rahoituslaitos on ollut läsnä useissa tilaisuuksissa kannustamassa yrittäjiä harkitsemaan yrityskauppoja ja huolehtimaan yrityksensä myyntikunnosta. Potentiaalisille ostajille tärkeä viesti on rahoituksen järjestyminen hyviin hankkeisiin.- Nuoret ja korkeasti koulutetut ostavat entistä enemmän yrityksiä. Yksi ostajaporukka ovat alanvaihtajat. He haluavat hypätä pois oravanpyörästä, mutta eivät halua aloittaa yritystoimintaa nollasta, Pelkonen arvioi.Myös muualla Suomessa omistajanvaihdoksissa on pääosin positiivinen vire.Finnvera on ennustanut yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -54 % -64 % Etelä-Pohjanmaa +7 % +16 % Etelä-Savo -41 % +6 % Kainuu -43 % -36 % Kanta-Häme +85 % -35 % Keski-Pohjanmaa -31 % +89 % Keski-Suomi -21 % +18 % Kymenlaakso +216 % -6 % Lappi -52 % -13 % Pirkanmaa +19 % +9 % Pohjanmaa +44 % +10 % Pohjois-Karjala -71 % -9 % Pohjois-Pohjanmaa +46 % -19 % Pohjois-Savo +26 % +28 % Päijät-Häme -29 % -38 % Satakunta +96 % +4 % Uusimaa +43 % +15 % Varsinais-Suomi +129 % +23 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen kasvu on -31 prosenttia mutta kappalemääräisesti +89 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet pienet paikalliset pienyritykset. Niiden yritysten arvo on yleensä kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä pienempi.Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä tilanne on päinvastoin.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
07.12.2016
Onnellisuustaloudestako Suomen seuraava vientivaltti?

Team Finlandin johto ja asiantuntijat pohjustavat torstaina 8.12. viimeisissä #tiimitavattavissa-lähetyksissä teesejä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavat 100 vuotta.Itsenäisyyden juhlavuotta aloittava Suomi on harpannut 100 vuoden aikana vaatimattomasta maatalousyhteiskunnasta teknologia-alan johtajaksi. Miten asema ja kasvu varmistetaan tulevaisuudessa? Miten Team Finland auttaa suomalaisia yrityksiä jatkuvasti muuttuvan maailman markkinoille myös tulevaisuudessa?”Eteenpäin katsoessa mullistus on vähintään yhtä suuri kuin viimeisen 100 vuoden aikana kokemamme, mutta pystymme näkemään eteenpäin vain hyvin vähän”, sanoo Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto.”Parhaiten voimme erottautua alueilla, joissa haetaan korkeaa lisäarvoa ja tarjotaan isompia, kokonaisvaltaisia palveluita ja ratkaisuja. Ihmiskeskeiset innovaatiot, joilla mahdollistetaan kestävä ja vastuullinen kuluttaminen, ovat avainasemassa”, tiivistää Tekesin asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Viimeisen #tiimitavattavissa-päivän aiheena tulevaisuusTorstaina 8.12. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohjustetaan eväitä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavina vuosikymmeninä. Keskustelemassa ovat Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto sekä Tekesin verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Iltapäivällä lähdetään maailmalle Team Finlandin kanssa. Keskusteluun osallistuvat Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi, Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöistä, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja Tekesin pääjohtaja Pekka Soini. Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Viimeiset live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi, palvelunumero: 029 502 0510, #tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597

Artikkelit
30.11.2016
Kova kasvu vie yrityksen äärirajoille

Roope Heinilän johtama Smarp yrittää vallata markkinoita yli kuuden miljoonan euron rahoituksen turvin.Maailmanvalloituksesta on helppo puhua, mutta teot ja toteuttaminen ovat toinen asia.Näin kuvailee Smarp Oy:n toimitusjohtaja Roope Heinilä niin sanottujen born global –yritysten tuntoja. Born globalilla tarkoitetaan yritystä, jonka markkinat ovat alusta lähtien globaalit.– Yrityksissä koetaan kahdenlaista pelkoa. Toinen on pelko epäonnistumisesta. Toinen pelko on sitä, että kilpailija tekee, jos itse ei tee. Jälkimmäinen ajaa kansainvälistä kasvuyritystä eteenpäin. Riskit ovat kovat. Meidän tavoitteenamme on, että tästä tulee iso tai sitten iso räjähdys, Heinilä kertoo.Hänen mukaansa startupeissa pitää sietää jatkuvaa vuoristorataa. Yrittäjän kestokyky on äärirajoilla.– Se ei riitä, että kestää itse. Myös muita täytyy pystyä motivoimaan.Heinilä perusti Smarpin kahden muun osakkaan kanssa viisi vuotta sitten. Alun perin yhtiö kehitti sähköistä työntekijöiden koulutusratkaisua. Liikeidea ei kantanut pitkälle, mutta toinen idea on kantanut.Smarp on kehittänyt ohjelmiston, jonka avulla työnantajat kannustavat henkilöstöä jakamaan yrityksen tuottamia sisältöjä sosiaalisen median eri kanavissa. Työntekijälähettilyys on kovassa huudossa maailmalla.– Idean ei tarvitse olla oma, sillä toteutus ratkaisee. Meillä oli hypoteesi, että tällaiselle on kysyntää ja lähdimme kokeilemaan. Näytin beta-version heti, kun olin asiakkaan luona, Heinilä muistelee.Hän kehottaakin startupeja panostamaan jo alkuvaiheessa myyntiin. Toimitusjohtaja korostaa myös tiimin merkitystä, sillä sijoittajien silmissä tiimi ratkaisee.Verkostot avainasemassaSmarp sai ensimmäisen sijoittajan Lontoosta, kun TNS Globalin entinen toimitusjohtaja Pedro Ros päätti sijoittaa yhtiöön. Hän on yhä Smarpin hallituksen puheenjohtajana.– Tarinan pitää olla hyvä ja tavoitteiden tarpeeksi korkealla. Lisäksi hyvä tarina houkuttelee työntekijöitä. Nimekkäitä tiimin jäseniä kannattaa tosin etsiä vasta siinä vaiheessa, kun startup on todistanut pärjäävänsä markkinoilla, Heinilä sanoo.Smarp on onnistunut houkuttelemaan osaajia avainpaikoille muun muassa LinkedInistä. Helsinkiläisyritys on rakentanut systemaattisesti verkostoa Suomessa niin rahoittajia kuin rekrytointejakin ajatellen.– Suomessa piirit ovat aika pienet. Olimme alussa mukana monissa Aalto ES:n ja Fibanin tapahtumissa. Sieltä saimme kontakteja.Yksi kontakteista on ollut Nokia-taustainen Tero Ojanperä, jonka sijoitusyhtiö on sijoittanut Smarpiin. Yhteensä Smarp on onnistunut keräämään maailmanvalloitusta varten rahoitusta 6,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä on jo noin 60 työntekijää.Kovien ammattilaisten rekrytointi, kansainvälinen kasvu ja rahoituskierrokset vaativat myös Heinilältä uuden oppimista.– Kaikkea oppii tekemällä. Yritän palkata itseäni fiksumpia ja menen intuition mukaan. Tehtäväni onkin arvioida, minkälaisia tyyppejä ja mihin paikoille tarvitaan, ja pitää tietysti nykyiset tiimit tyytyväisinä, Heinilä luettelee.Tarpeeksi, mutta ei liikaaKuusi miljoonaa euroa kuulostaa paljolta, mutta pahin kilpailija on kerännyt yli 40 miljoonaa. Kokeneet kasvuyrittäjät varoittavatkin, että rahaa on syytä kerätä tarpeeksi. Sitä nimittäin kuluu.Heinilä on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.– Rahalla ei tätä peliä voiteta. Olemme toiseksi suurin 50 kilpailijan joukosta ja suurimman yrityksen asiakasmäärä on vain tuplat meitä suurempi, toimitusjohtaja sanoo.Smarpilla on tällä hetkellä noin 200 yritysasiakasta.Heinilä puhuu fiksuudesta. Jos rahoitusta on liikaa, se voi laiskistaa tai johtaa vääriin päätöksiin.– Tuotepuolella fiksuus on sitä, ettei kehitetä liikaa. Myynnissä ja markkinoinnissa yritämme maksimoida tuotot mahdollisimman pienillä kuluilla.Smarp on jo voittanut useita eri yrityskilpailua. Sillä on pääkonttori yhä Helsingissä ja konttoreita muun muassa Tukholmassa, Lontoossa sekä New Yorkissa. Seuraava askel on todennäköisesti Singapore.– Konttorin perustaminen tarkoittaa, että sisäinen viestintä heikkenee, mutta olemme lähempänä asiakasta. Jonkun pitää täältä aina mennä vetämään paikallista konttoria. Näin viemme yrityskulttuurimme paikanpäälle, Heinilä sanoo.Hän ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan kansainvälistä kasvuyritystä ei voi johtaa Suomesta. Heinilän mukaan Suomessa on kaksi etua ylitse muiden.– Tuotekehitys kannattaa pitää täällä. Esimerkiksi Piilaaksossa kaikki on todella kallista. Toiseksi, Suomessa asuu paljon päteviä ulkomaalaisia, jotka sopivat hyvin kansainväliseen ympäristöön. Meillä on toimistolla jo 20 eri kansallisuutta.Fakta: Kasvuyrityksen rahoitus Mikä on riittävä rahoituksen määrä uskottavan kansainvälisen kasvun takaamiseksi? Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Kansainvälistä kasvua hakevat yritykset etsivät sijoittajilta myös osaamista. Kansainvälistymiseen yritys tarvitsee neuvoja henkilöiltä, joille markkina-alue on tuttu. Sijoittajien profiiliin tutustuminen kannattaa. Osa sijoittaa vain tietyn toimialan yrityksiin. Osalla taas on sijoituksissa minimi ja maksimi. Kasvuyrityksen tiimi on yksityisissä sijoituksissa aina keskiössä. Myös tarinan pitää olla uskottava: isot ja kasvavat markkinat, mallin skaalautuvuus sekä polku exitiin. Ulkomailta voi löytyä sijoittaja siinä missä kotimaastakin. Sijoittajat peilaavat aktiivisesti liikevaihdon yläpuolella olevia lukuja. Erityisesti myyntiaktiivisuutta. Se kertoo, miten yrityksellä menee kuuden kuukauden kuluttua. Myös Finnveralta löytyy useita eri rahoitusratkaisuja yritysten käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämiseen ulkomailla. Finnveralta haetaan rahoitusta oman organisaation kasvattamiseen, rekrytointeihin, myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisten markkinoiden lanseeraukseen. Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
30.11.2016
Käyttäjä unohtuu vielä suomalaisilta digiosaajilta

Pelkkä vahva tekninen taituruus ei riitä, jos suomalaisella digiosaamisella aiotaan menestyä maailmalla. Menestyvien yrittäjien viesti on selvä: globaalit markkinat alkavat heti oven ulkopuolelta ja kuluttajien tarpeisiin vastaaminen on kaiken ydin. Suomalaiseen koulutukseen luottavat kaikki, mutta osaajapula uhkaa silti.Nokia antoi suomalaiselle digitalisaatiolle pohjan, jolta edelleen lähdetään maailmalle. Yritys loi uskon, että täältäkin voi ponnistaa maailmalle.”Kun suomalainen yritys miettii markkinoita, kehotan katsomaan heti ulos Suomesta. Tämä on pieni markkina ja riittämätön palveluiden kehittämiseksi”, sanoo Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Yrityksen liiketoiminnasta 70 prosenttia tulee Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, mutta tekninen toteutus on edelleen Suomessa.”Koulutusjärjestelmämme ansiosta toimintamme voi edelleen säilyä Suomessa. Täällä on osaavaa työvoimaa. Tulevaisuudessa kohtaamme kuitenkin osaajahaasteen, josta muodostuu vielä kasvun hidaste”, Hämäläinen jatkaa.”Teknologiaosaamisemme, erityisesti langaton tietoliikenne ja kyberturvallisuus, on perinteisesti ollut vahvaa. Nyt meillä on lisäksi uusia toimintamalleja ja kokeilukulttuuria. Esimerkiksi lohkoketjuosaajien ja koodarien puute on kuitenkin jo todellisuutta”, vahvistaa Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen.  Teknologiakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteenKäyttäjälähtöinen yritystoiminta ja kulttuuri on vähitellen laajentunut insinöörivetoisessa Suomessakin.”Yrityksen tekemisen pitää olla käyttäjälähtöistä ja ottaa käyttäjät – kuluttajat – vakavasti. He sen palvelun lopulta kuitenkin maksavat”, painottaa Hämäläinen.Suomeen on syntynyt paljon kumppaniverkostoja, joissa on mukana myös käyttäjälähtöisiä yrityksiä. Ne vievät osaltaan insinööriajattelua lähemmäksi kuluttajaa. Verkostoista hyötyvät kaikki. Pienille toimijoille ne levittävät tietoa siitä, minne kehitys on menossa. Suuremmat puolestaan löytävät hyödyllistä osaamista ja uusia, pienempiä kumppaneita.”Maailmalla on riittävästi bisnestä otettavaksi kaikille suomalaisille yrityksille. Yritysten ei tarvitse pelätä operaattorin edessä kilpailevansa tarjoamallaan toistensa kanssa, vaan sen sijaan nähdä, että voimme täydentää toistemme osaamista ja näin tehdä laajempia kokonaisuuksia, jolloin kilpailukyky on riittävä. Tästä on Connectivity from Finland -ohjelman puitteessa syntynyt jo hyviä esimerkkejä”, sanoo Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura.Onko suomalaisuus kilpailuvaltti?Teknologiaosaamisesta Suomi tunnetaan, mutta avoin yhteistyön kulttuuri on selkeä kilpailuetu maailmalla. Organisaatioiden mataluus, tehokkuus ja suoraviivaisuus usein jopa yllättävät. Rehellisyys, lahjomattomuus, rahoituspuolella jäykkyys ja tiukkuus ovat osa suomalaisuutta. Mutta kuitenkin:”Sovitaan, mitä tehdään, ja tehdään, mitä sovitaan. Kun tämän pääsee osoittamaan käytännössä, tulee heti lisätilauksia. Niin innostuneita suomalaisten suoraselkäisyydestä ollaan”, päättää Ideanin Niko Frilander.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Conmion toimitusjohtaja Tero Hämäläinen, Ideanin perustaja Niko Frilander, Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen, Finpron Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen ja Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 8.12. teemalla Sadan vuoden strategia 15 minuutissa. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Uutiset
29.11.2016
Lohkoketjuja ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja – niilläkö maailma valloitetaan?

Rakennetaanko biteistä menestystarinoita? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat tiistain 29.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä, miksi suomalaisten yritysten kannattaa panostaa digitalisaatioon kasvua ja kansainvälistymistä tavoitellessaan.”Yrityksemme kulmakivi ovat käyttäjälähtöiset ratkaisut. Tarjosimme niitä merkittävälle kotimaiselle yritykselle, joka ei niitä kuitenkaan kelpuuttanut. Päätimme lähteä suoraan Piilaaksoon”, kertoo yksi Ideanin perustajista Niko Frilander.Suomalaisuus on digitaaliseen designiin erikoistuneen Ideanin tärkein kilpailuvaltti, mutta yrityksen osaamista arvostetaan maailmalla huomattavasti enemmän kuin kotimaassa. Miksi näin, vaikka Suomesta on muodostunut ICT:n ja digitalisaation supervalta, jossa kehitetyt innovaatiot ovat valloittaneet markkinoita?Seuraavan #tiimitavattavissa-lähetyksen aiheena digitalisaatioTiistaina 29.11. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä kerrotaan, mikä tekee digitalisaatiosta kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksen. Keskustelemassa ovat Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen sekä Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Iltapäivällä pohditaan, onko suomalaisuus todellinen kilpailuvaltti maailmalla. Keskusteluun osallistuvat Tekesin Klemettisen lisäksi Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen, Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen ja Ideanin Niko Frilander.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoawww.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Tiedotteet
29.11.2016
Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosi

Kauppojen määrä kasvaa Finnveran arvion mukaan 12-14 prosenttia. Erityisesti kotimarkkinayritykset käyvät kaupaksi.Yrityskauppojen määrä kasvaa tänä vuonna reippaasti.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi ennustaa euromääräiseksi kasvuksi jopa 12-14 prosenttia. Yrityskauppoja seuraava Koivuniemi laskee, että Finnvera rahoittaa tänä vuonna 130 miljoonalla eurolla yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.- Kasvu tulee erityisesti kotimarkkinayrityksistä. Niiden kauppojen määrä on noussut euromääräisesti kolmanneksella ja kappalemääräisesti yhdeksän prosenttia, Koivuniemi sanoo. - Positiivista on myös huomata, että rahoitetuista yrityskaupoista entistä useampi kohdistuu kasvua hakeviin yrityksiin, hän jatkaa.Vastaavasti paikallisten pienyritysten yrityskauppojen volyymit ovat hieman laskeneet.Finnveran pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi pitää lukuja erinomaisena.- Tässä huomaa, minkälainen voima on viestinnällä. Olemme olleet puhumassa omistajanvaihdoksista yli 200 tilaisuudessa tämän vuoden aikana. Emme tosin odottaneet, että yritysten patoutunut myyntihalu purkautuisi näin nopeasti, Keitaanniemi sanoo.Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan yrityskauppojen määrän ennakoidaan jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle.- Entistä nuoremmat ovat halukkaita ottamaan riskejä ja ostavat yrityksiä. Tämä näkyy tilastoissa, Keitaanniemi iloitsee.Dynamiikka paraneeKoivuniemi löytää lisää syitä parantuvasta talous- ja rahoitustilanteesta. Lisäksi on havaittavissa, että yrityksiä eivät myy pelkästään eläköityvät yrittäjät.- Osalla yrittäjistä on heti alusta lähtien selvä exit-suunnitelma. Se on yleisen dynamiikan kannalta hyvä asia. Yritys on pidetty koko ajan kunnossa ja uusi ostajakin hakee aina uutta kasvua, Koivuniemi kertoo.Hänen mukaansa hyvistä yrityksistä on kova kysyntä ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.Kiinnostus näkyy myös arvostuksissa eli kauppahinnoissa.- Vielä ollaan järkevillä tasoilla. Hinnat eivät ole kohtuuttomia, Koivuniemi laskee.Kuluvasta vuodesta tulee toinen peräkkäinen kasvun vuosi. Kaksi vuotta sitten oli pohjakosketus, kun Finnvera rahoitti kauppoja 88 miljoonalla eurolla. Ero tämän vuoden lukuihin on noin 50 prosenttia.- Yrittäjät eivät myy huonoina aikoina. Tässä on menty monta vuotta sumussa ja odottelu saa nyt näköjään riittää, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Lisätietoja: asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, p. 029 460 2577

Tiedotteet
24.11.2016
Finnveran seminaarissa pohdittiin valtion roolia viennin edistämisessä

”Valtio viennin vauhdittajana” -seminaarissa 23.11.2016 pohdittiin, mikä rooli valtiolla on suomalaisyritysten menestyksessä kansainvälisessä kilpailussa.Seminaarin avannut Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korosti, että Finnvera haluaa tarjota suomalaisyrityksille samat lähtökohdat kuin kilpailijamaiden vientitakuulaitokset omissa maissaan.– Kilpailukenttä on koko ajan haastavampi. Kilpailemme itseämme isompia, kuten Saksaa, Ruotsia ja Italiaa vastaan, Heikkilä sanoi.Heikkilä kuitenkin painotti, että ei ole tarkoitus eikä toivottavaa, että vientirahoituksen ehdoilla kilpaillaan.– Tätä tulisi kansainvälisillä sopimuksilla rajoittaa. Mutta kunnes näin tapahtuu, Suomi ja Finnvera joutuvat vastaamaan haasteeseen.Finnveran viennin rahoituksen kysyntä on viime vuosina kasvanut jyrkästi. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä onkin hallituksen esitys, jossa Finnveran viennin valtuuksia ehdotetaan korotettavaksi 27 miljardiin nykyisestä 19 miljardista.– Voi kysyä, onko Suomella varaa olla tarjoamatta yrityksilleen vastaavia palveluita kuin kansainvälisillä kilpailijoilla, Heikkilä pohti.Finnveran varatoimitusjohtaja ja Bernin Unionin puheenjohtaja Topi Vesteri pohdiskeli puheenvuorossaan vientitakuulaitosten roolia muuttuvassa maailmankaupan tilanteessa.– Globaalissa tarkastelussa viennin kasvu on ollut nopeinta Kiinassa. Kiinalaisista julkisista rahoituslaitoksista onkin tullut suurimpia viennin rahoittajia. Pelikenttä on epätasaisempi kuin koskaan, koska kansainväliset pelisäännöt koskevat vain OECD-maita. Nyt on mielenkiintoista nähdä, sulkeeko Trumpin hallinto Yhdysvaltain julkisen viennin rahoituksen, vai nähdäänkö Trumpin hallinnossa ”jobs through exports” -mahdollisuus, hän sanoi.Panelistit: Valtuuksien oltava riittävällä tasollaValtion merkitystä viennille pohdittiin myös kahdessa paneelikeskustelussa. Ensimmäisessä paneelissa keskustelivat TEM:in elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Ilona Lundström, VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen, EK:n johtava asiantuntija Tommi Toivola sekä Turun yliopiston tutkija Peter Zettinig.Panelistien mukaan on tärkeää varmistaa, että valtio osaltaan edistää suomalaisten vientiyritysten menestymistä. Lisää panostuksia kaivattiin pk-yritysten vientiponnistelujen tukemiseksi. Keskustelussa kuitenkin painotettiin, että riskien osalta on huolehdittava tasapainosta.Toisessa paneelikeskustelussa keskityttiin yritysten näkökulmaan. Paneeliin osallistuivat Meyer Turku -yhtiön toimitusjohtaja Jan Meyer, Nokian talousjohtaja Timo Ihamuotila, Wärtsilän johtaja Kari Hietanen sekä MB Fundsin partneri Hannu Puhakka.Keskustelussa todettiin, että Finnveran rooli vientikauppojen onnistumisessa on hyvin usein merkittävä. Onkin tärkeää, että viennin valtuuksien yläraja on tarpeeksi korkealla tasolla, jotta suomalaisyritykset pärjäävät yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer muistutti, että kun isot suomalaisyhtiöt saavat merkittäviä kauppoja, hyödyt valuvat myös laajalle alihankkijaverkostolle.– Turun telakan saamilla alustilauksilla on voimakkaat myönteiset vaikutukset pk-kenttään. Kun pienemmät yritykset pääsevät uimaan vanavedessämme, Suomeen syntyy parhaimmillaan jopa 15 000 työpaikkaa, Meyer totesi.Lisätietoja:Tarja Svartström, viestintäjohtaja, p. 040 826 2006Esitys: Topi Vesteri (PDF)Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Uutiset
17.11.2016
Sytyttääkö suomalainen osaaminen kansainvälisillä markkinoilla?

Sytyttääkö suomalainen osaaminen kansainvälisillä markkinoilla? Kohdemarkkinoiden tunteminen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen ovat vientiammattilaisten tarjoamia reseptejä onnistumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Myyntityön hanskaamisessa suomalaisilla on vielä työsarkaa. Sudenkuoppana on usein myös fokuksen puuttuminen.”Kansainvälistyville suomalaisille pk-yrityksille tärkeää on kyky tunnistaa kysyntä sekä ymmärtää asiakkaiden tarpeita kohdemarkkinoilla”, sanoo ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen.Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala komppaa ajatusta kohderyhmän tarpeiden ymmärtämisestä. On tunnistettava se, mikä kv-asiakaskunnan silmissä on tarpeellista ja mikä haluttavaa.”Parhaat onnistumiset aikaansaadaan, kun yritys on intohimoinen sekä tunnistamaan asiakkaan tarpeen että auttamaan häntä ratkaisuissa”, tiivistää Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Myynti on usein akilleen kantapäämme”Se, mikä on opittu vuosien varrella, on että ilman paikallista toimintaverkostoa on todella vaikea lähteä liikkeelle. Kohdemarkkinoiden kulttuurin ymmärrys on avainasemassa”, Markus Hakala kertoo.Markkinointiviestintään ja digitaalisiin palveluihin erikoistunut Mirum Agency tuli osaksi kv-verkostoa vuonna 2012. Helsingin toimistossa työntekijöitä on tätä nykyä 130. Päätös lähteä ulkomaille tehtiin vuonna 2008. Toimistoja on avattu tämän jälkeen Lontooseen, Tukholmaan, Düsseldorfiin, Kööpenhaminaan ja Mumbaihin. Tuotekehitystukea saatiin Tekesiltä, ja systeemi on Hakalan mukaan toiminut hyvin.”Isoin juttu, missä suomalaisilla on opittavaa, on se että pitää investoida enemmän markkinointiin ja myyntiin.  Tämä on meidän akilleen kantapää. Se, että jotain pitäisi erikseen myydä, on meillä välillä vierasta. Hyvin toteutettu markkinointi ei tunnu markkinoinnilta, vaan asiakkaan palvelulta”, Hakala korostaa.”Suomessa arvostetaan perinteisesti enemmän sitä, että osaat tehdä hyvän tuotteen kuin sitä, että osaat markkinoida ja myydä. Myynnin arvostuksen tulisi kasvaa. Lisäksi asiakashyödyn kiteyttämiseen tarinankerronnan kautta voisi panostaa entistä enemmän”, kehottaa Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtaja Jukka Salo.Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ei täysin yhdy väitteeseen, että syvin sudenkuoppamme olisi huonoissa myyntitaidoissa.”Kokemusperäisesti voin todeta, että syvin sudenkuoppamme on fokuksen puuttuminen. Kansainvälistyvät yritykset ampuvat toisinaan koko maailmaa kohti. Puutteelliset taloudelliset tai henkilöresurssit ovat toinen usein ontuva kohtamme. Se, kun tehdään asioita liian kauan yksin, tai pyritään tekemään täydellistä tuotetta”, Mantila sanoo.Onko oikopolkuja onnistumiseen?Aarikan helmikuun alusta lähtien toimitusjohtajana työskennellyt Anu Vauhkonen näkee yritysten suurimpana haasteena sen, miten lähteä kansainvälistymään.”Jäädään niin sanotusti lähtökuoppiin, kun ei uskalleta lähteä boxin ulkopuolelle. Toinen haaste on se, mistä ja miten löytää oikeat yhteistyökumppanit. Mikä on vientimyyntiin liittyvä strategia? Sudenkuoppiin kuuluu myös se, että menee samalla konseptilla joka markkinalle. Se mikä toimii yhdessä paikassa ei välttämättä toimi toisessa”, Vauhkonen sanoo.Tänä päivänä ei enää kannata rakentaa liian moniportaisia jakelukanavia, mutta se voi olla jossain maassa maan tapa. Oma lukunsa on toimialasta riippuen maakohtainen lainsäädäntö, joka saattaa asettaa esteitä.”Oikoteitä ei taida olla, mutta mäkinen tie helpottuu, kun verkostoituu muiden yritysten kanssa ja hakee jeesiä niiltä tahoilta jotka sitä voivat tarjota. Jalkatyötä vaatii joka tapauksessa se, että löytää oikeat yhteistyökumppanit viennissä. Olen ollut yllättynyt, kuinka konkreettista Team Finlandilta saamamme apu Aarikalle on ollut. Ostaja on jopa tuotu oven taakse.”, Anu Vauhkonen sanoo.”Suomalaisuus sinällään on kiinnostavaa etenkin Aasiassa. Euroopassa taas, esimerkiksi Saksassa, on ymmärretty laatu, joka sytyttää kyllä”.Team Finland -organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Market Opportunities -palvelu kokoaa yrityksille markkinamahdollisuuksia maailmalta. Palvelu tarjoaa muun muassa myyntidiilejä ja maakohtaista toimintaympäristötietoa. Vastavuoroisesti Team Finland -talossa kaivataan myös palautetta heille päin.”Market Opportunities-palveluun kaipaamme entistä enemmän palautetta suoraan yrityksiltä.  Tarvitsemme hyvää keskinäistä dialogia”, korostaa Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Aarikan toimitusjohtaja Anu Vauhkonen, ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki,  Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtajaJukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila sekä Team Finland -talon studion ulkopuolelta Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on tiistaina 29.11. teemalla Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero:029 502 0510#tiimitavattavissa

Uutiset
16.11.2016
Yritys – vältä virheet ja löydä oikeat kansainväliset markkinat

Sytyttääkö suomalainen osaaminen ja intohimo maailmalla? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat torstain 17.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten suurimmat sudenkuopat ja oikopolut onnistumiseen.Keskustelussa vaihdetaan ajatuksia siitä, mistä suomalaisten yritysten kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla syntyy. Olisiko kilpailuetua saatavissa vaikkapa aineettomista arvoista, kuten luotettavuudesta ja täsmällisyydestä.”Suomalaisten pk-yritysten osuus viennin arvosta on vain 13 prosenttia, kun naapurimaissa se on yli 20. Meillä on hyödyntämätöntä potentiaalia ja kaikki syyt olettaa, että pk-yritysten osuus viennistä voisi olla suurempi”, sanoo Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohditaan kansainvälistymisen sudenkuoppia ja oikopolkuja. Keskustelemassa ovat Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Team Finland -palveluiden johtaja Jukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Mirum Agencyn CEO Markus Hakala.Suunta Italiaan vai Intiaan?Iltapäivällä keskitytään Market Opportunities -palveluun, joka opastaa yrityksen oikeille markkinoille. Keskusteluun osallistuvat ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila.Team Finlandin Market Opportunities -palveluun on koottu oivalluksia kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Palvelussa on tarjolla suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnalle olennaista markkinakohtaista tietoa niin konkreettisista kysyntätarpeista kuin pidemmän aikavälin markkinoiden muutosilmiöistä. Yritysten kanssa yhteistyössä kehitettyä kansainvälistymispalvelua on hyödyntänyt jo yli tuhat yritystä.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597

Uutiset
10.11.2016
Kuinka uusiutuvasta energiasta saadaan Suomelle myyntivaltti?

Uusiutuvan energian innovaatioista ei Suomessa ole pulaa: osaamista, teknologiaa sekä pk-yrityksiä löytyy. Suomessa energiasta on uusiutuvaa 40 prosenttia, mikä tekee meistä kärkikastia globaalilla mittapuulla. Esimerkiksi tuulivoima on noin miljardin vientibisnes Suomelle. Miten uusiutuvan energian menestymistä maailmalla tuetaan?Suomessa on tehty kansallisesti pitkäjänteistä työtä uusiutuvan energian osaamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi biopolttoaineosaamisen pohja on luotu 15 vuotta sitten, jolloin mm. VTT ja yliopistot tekivät aiheesta tutkimusta. Tuossa vaiheessa suomalainen teollisuus ei vielä nähnyt bisnestä riittävän kannattavana, mutta sittemmin mielipide on muuttunut.”Vaikka biopolttoainebisnekseen ei teollisuudessa uskottu, Tekesissä tehtiin silloin päätös, että tähän alueeseen tulee panostaa. Yritykset hyödyntävät panostuksen hedelmiä tänä päivänä. Juuri tästä syystä meillä on oltava kansallisia, pitkäjänteisiä strategioita”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.St1 johtaja Patrick Pitkänen vahvistaa tämän: ”Suomessa on kasassa hyvä bändi”, hän viittaa Tekesiin, Finprohon ja Finnveraan. ”Nykyään Suomi on powerhouse biopolttoaineessa. Maailmalla ihmetellään, miten meillä voi olla niin kovan luokan osaamista”, Pitkänen jatkaa. St1 on matkalla fossiilisesta tuontienergiasta uusiutuvan energian pioneeriksi.Uusiutuvalle energialle löytyy rahoitustaVuonna 2015 noin puolet, 270 miljoonaa euroa, Tekesin rahoituksesta kohdistui energia- ja ympäristösektoriin. Mukana on useita uusiutuvaan energiaan liittyviä innovaatioprojekteja. Myös Finnvera rahoittaa kotimaassa cleantech-hankkeita vuodesta toiseen melko tasaisesti, noin 30 miljoonalla eurolla. Finnvera on lisäksi rahoittamassa suomalaisten, vientiä tekevien yritysten ulkomaisia asiakkaita. Näiden kauppojen euromääräinen koko sekä määrä vaihtelevat vuosittain.”Finnveraan perustettiin vuonna 2010 uusiutuvaan energiaan panostava tiimi. Hankkeita on useita kymmeniä vuodessa. Finnveran uusiutuvan energian puolella merkittävimpiä kasvualueita ovat olleet biomassahankkeet eli esimerkiksi hakekattilat, joissa poltetaan pellettejä tai biomassaa”, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt sanoo.Rahoituspanostusten lisäksi kansallisilla ympäristötavoitteilla on suuri vaikutus innovaatioiden syntymiseen. EU-lainsäädäntö sekä kansalliset tavoitteet, esimerkiksi 2020-tavoitteet, ohjaavat sitä, millaisia innovaatiota yritykset lähtevät kehittämään. Tavoite luo uskoa siihen, että markkina on syntymässä.Erilaisia reittejä kansainvälistymiseenSuomalaisen uusiutuvan energia myyntivalttina on teknologian kova maine maailmalla. Kansainvälisyyttä hakeva yritys tarvitsee lisäksi rohkean ratkaisun, omaa rahoituspohjaa sekä riskinottoa. Selkeä trendi on myös se, että ostajat, suuret yritykset, haluavat ensisijaisesti ostaa ratkaisun – eivät teknologiaa. Se vaati riskinottoa myös yritykseltä: ei riitä, että valmistaa, pitää olla valmis myös toteuttamaan. Kansainvälistymiseen ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa tapaa.”Vaihtoehtoja kansainvälistymisen tielle on käytännössä kaksi. Yritys voi syntyä suoraan globaaliksi, jolloin jo ensimmäiset asiakkaat löytyvät eri puolilta maailmaa. Toinen vaihtoehto on hankkia näyttöjä kotimaasta ja pyrkiä sitä kautta avaamaan ovia maailmalla”, sanoo Finpron Program Director Jussi Vanhanen.Keskusteluun osallistuvat suorassa #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja St1 Uusituvan Energian myyntijohtaja Patrick Pitkänen. LehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla: sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi palvelunumero: 029 502 0510 #tiimitavattavissa

Uutiset
10.11.2016
Suomalaisilla yrityksillä takuutarpeita yli sataan maahan

Yritysten on syytä kiinnittää huomiota talouspakotteisiin ja valuuttapulaan osassa vientikohteista.Suomalaisyritykset ovat löytäneet viime vuosina hanakasti uusia vientikohteita, joissa ne tarvitsevat erilaisia rahoitusjärjestelyjä.Finnveralla on rahoitusvastuita tai takuuhakemuksia 102 maassa. Näistä jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja. Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella.Uudet kohteet ovat herättäneet paljon myös kysymyksiä, joihin yritykset toivovat rahoituslaitoksilta vastauksia. Kysymykset liittyvät erityistesti talouspakotteisiin ja valuuttapulaan.– Nämä ovat aika uusia asioita yrityksille. Jos halutaan, että ostaja maksaa ennakkomaksun, niin silloin tulee miettiä mitä kanavia maksu kulkee. Pankit eivät ota vastaan rahaa kaikista maista. Nyt on myös entistä enemmän maita, joissa on kannattavia yrityksiä, mutta ne eivät saa valuuttaa millä maksaa tuontilaskunsa, Rissanen luettelee.Esimerkkeinä pakotteista kärsivistä, mutta nousevista talouksista Rissanen mainitsee Kuuban ja Myanmarin. Näissä maissa on panostettu paljon matkailuun. Venäjä ja Iran ovat perinteisempiä vientikohteita, joihin kohdistuu niin ikään talouspakotteita.Valuuttapula vaivaa puolestaan Nigeriaa, Egyptiä ja Venezuelaa. Aiemmin myös Argentiina kärsi samasta ongelmasta.Vaikka Finnveralla on rahoitusvastuita yli sadassa maassa, löytää Rissanen vielä useita potentiaalisia kohteita, joissa suomalaiset loistavat poissaolollaan.– Hyvä taloudellinen tilanne on esimerkiksi Karibian ja Aasian pienissä maissa.Isoja muutoksia kohteissaVastuut eivät vielä kerro koko totuutta siitä, mihin Suomen vienti suuntautuu, vaan takuu- ja rahoitustarpeiden painopisteistä.Muutoksia viennin rahoittamisessa on tapahtunut paljon, jos vertailukohtana on vuosituhannen alku. Eksoottisten maiden mukaantulon lisäksi kärki on käytännössä vaihtunut.– Vuosituhannen vaihteessa kärjessä olivat Kiina, Thaimaa ja Filippiinit. Nyt siellä ovat Venäjä, Brasilia ja USA. Myös Intia ja Turkki ovat nousussa, luettelee Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen.Hänen mukaansa syytkin ovat selvät. Kiina järjestää tilausten rahoitukset itse ja Venäjän vastuukanta on muodostunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Yhdysvaltain nousu puolestaan kertoo isoista laivatilauksista.– Vastuutilastoissa heijastuvat isot hankkeet, jotka näkyvät meillä vuosikausia. Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana ja Finnvera jakaa pankin riskiä, Pietikäinen selvittää.– Tällaiset luotot ovat usein kymmenien, jopa satojen miljoonien euron luottoja, hän jatkaa.Telekommunikaatio, erilaiset kone- ja laitetilaukset, laivanrakennus-, metsä- ja energiateollisuus tuottavat suurimmat numerot, mutta kappaletasolla korostuu pk-yritysten rooli.Pietikäisen mukaan pienimmissä kaupoissa yritykset suojaavat myyntisaataviaan luottovakuutusten ja remburssien avulla. Pk-yritykset eivät ole vielä löytäneet uusimpia maita, joissa talous on vahvassa kasvussa.– Pk-yritykset vievät eniten Euroopan maihin, joissa yritysten täytyy käyttää yksityisiä luottovakuuttajia. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Venäjä on meidän kannaltamme aktiivisin luottovakuutusmarkkina pk-yrityksille, Pietikäinen sanoo.Finnveran vientirahoituksen takuuvastuut ovat 16,5 miljardia euroa. FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuustaLue lisää myös vekselitakuustaFinnveran maaluokitukset

Uutiset
04.11.2016
Muutoksia Finnveran maaluokituksiin: Argentiinan luokitusta parannettu, Brasilian heikennetty

Argentiinan suotuisten näkymien seurauksena maan riskiluokitusta on parannettu luokkaan 6/7. Argentiina on palannut 15 vuoden jälkeen osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, kun maahan saatiin viime vuodenvaihteessa uusi hallitus, joka sopi maan vanhat velkariidat ja on nopeasti lähtenyt uudistamaan maan politiikkaa ja taloutta markkinamyönteisempään suuntaan.– Argentiinan taloudellinen tilanne on vielä hauras pitkään jatkuneen taloudellisen eristyksen jälkeen, mutta suunta oikea. Tämä on mahdollistanut maan avaamisen jälleen takuukelpoiseksi. Maan talouden odotetaan kääntyvän ensi vuonna kasvuun ja myös poliittisen tilanteen pysyvän suhteellisen vakaana, joskin talouden kääntäminen kokonaisuudessaan kestävälle pohjalle ottaa vielä aikaa, arvioi aluepäällikkö Mika Relander.Brasilian talouden vaikeudet heijastuvat riskien kasvamisena, minkä vuoksi maan riskiluokitus on heikennetty luokkaan 5. Brasilian jo viidettä vuotta peräkkäin hiipunut talouden kehitys ja poliittinen kriisi ovat pitäneet näkymät epävarmoina. Pahimman arvioidaan maassa kuitenkin jo olevan ohi, sillä talouden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna lievään kasvuun ja luvassa on myös uuden hallinnon esityksiä talouden tervehdyttämiseksi.– Pidemmällä tähtäimellä Brasilia on vahva ja monipuolinen talous, jolla on edellytykset nousta taantumasta kotimaisen kysynnän avulla. Vahvemman kasvun aikaansaamiseksi maa tarvitsee kuitenkin sekä rakenteellisia uudistuksia että maan viennin kannalta tärkeiden raaka-ainehintojen suotuisaa hintakehitystä, Relander sanoo.Brasilia on Finnveran kolmanneksi suurin markkina noin kahden miljardin euron maavastuilla.Maaluokitus vaikuttaa osaltaan Finnveran asettamiin vakuusvaatimuksiin vientikaupan rahoittamiseksi. Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.Finnvera on aktiivisesti mukana OECD:n maariskityöryhmän toiminnassa, joka luokittelee maat vähintään kerran vuodessa.Tutustu Finnveran maaluokituskarttaan.Lisätietoja:Mika Relander, aluepäällikkö p. 029 460 2725

Uutiset
04.11.2016
Suomalaiset tarttuvat maailman ympäristöhaasteisiin

Cleantech- ja biotalousbisneksen polttopisteessä ovat tällä hetkellä energiantuotanto, liikenne ja ruoka sekä ylipäätään hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Suomalainen yhteistyöverkosto tuottaa ratkaisuja globaaleihin ympäristöongelmiin.Cleantechista puhutaan silloin, kun yritys kehittää ympäristönäkökohdista myös muiden toimintaa, ei vain omaansa. Tällä hetkellä cleantech-yritykset toimivat pitkälti b-to-b-puolella. Tuleva trendi on, että cleantech laajenee entistä enemmän myös kuluttajabisnekseen, ja kuluttajia autetaan toimimaan kestävämmin.”Uuden sukupolven kuluttajat ovat myös entistä tietoisempia kestävästä kehityksestä ja tulevatkin tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin vaikuttamaan ja muuttamaan perinteisiä b-to-b liiketoimintamalleja. Suomalaiset cleantech-yritykset ovatkin jo heräämässä tähän trendiin, joka näkyy jo kansainvälisillä markkinoilla, jossa kasvava keskiluokka on entistä tietoisempi kulutuskäyttäytymisestään ja vaikutusmahdollisuuksistaan”, arvioi Finpron Head of Industry Ilkka Homanen.Cleantech-yrityksille löytyy kysyntää Suomesta, mutta suurimmat markkinat ovat ulkomailla, missä myös ympäristöongelmat ovat suurempia. Ympäristöongelmien lisäksi markkinan kehittyminen tarvitsee avuksi lainsäädäntöä.”Ympäristölainsäädäntö on ollut voimakas kehityksen ajuri, ja lainsäädännön avulla voidaan luoda edelläkävijämarkkinoita.  Esimerkiksi paljon keskustelua herättänyt rikkidirektiivi on parantanut ilman laatua, mutta se on luonut markkinoita muun muassa kaasumoottoreille ja suomalaisille biopolttoaineille. Jotta markkina syntyy, ei riitä, että on ongelma, pitää olla regulaatiota, valvontaa ja sanktioita”, sanoo yrittäjä Kaisa Hernberg.Hyönteisbisneksen markkina on maailmallaYrittäjä Santtu Vekkeli kehitti kellarissaan hyönteisten kasvatusjärjestelmän, jota myydään nyt globaalisti. Käytännössä Vekkelin innovaatiolla voi muuttaa esimerkiksi oman varastonsa hyönteisfarmiksi. Hyönteisiä arvostetaan ravintona maailmalla, ja Thaimaassa hyönteiset ovat kilohinnaltaan kalleinta lihaa.Hyönteisravinnon etuna on myös se, että hiilidioksidipäästöjä syntyy tuotannossa selkeästi vähemmän kuin muussa lihantuotannossa. Vekkeli raivasi tiensä rohkeasti rahoittajien puheille, mutta myös kuluttajilla on ollut tärkeä rooli bisneksen kasvussa.”Aasiassa lähes kaikki tuotteet myytiin aiemmin torituotteina. Kun ensimmäiset länsimaiset tuotteet tulivat kaupan hyllyille, kuluttajat innostuivat ostamaan ja torilaatu ei enää riittänyt valmistajille. Nyt tarvitaan parempia farmeja. Käytännössä kuluttajat ovat saaneet meidän markkinamme aikaan”, yrittäjä Santtu Vekkeli kertoo.Miten yritys voi päästä kasvupolulle?Team Finland -organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Tekes erityisesti alkuvaiheessa ja Finpro hieman myöhemmin, kun kasvusuunta alkaa olla selvillä. Finnveralta taas voi saada apua esimerkiksi riskeiltä suojautumisessa. ”Rahoituksen myöntäjinä meitä kiinnostaa erityisesti se, millaista osaamista yritykseltä löytyy sekä mikä on kansainvälinen kysyntä. Lisäksi ratkaisee, mihin yritys tähtää ja kuinka kunnianhimoisia suunnitelmia sillä on. Pitää olla resurssit jatkuvaan toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen”, sanoo Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola.Finnvera on viimeisen viiden vuoden aikana myöntänyt tasaisesti rahoitusta cleantech-alan yrityksille. Syyskuun loppuun mennessä 2016 rahoitusta oli myönnetty 15 miljoonaa euroa ja hankkeita oli 33 kappaletta. Vuosina 2013-2015 rahoitusta myönnettiin vuosittain 26-33 miljoonaa euroa.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Head of Industry Ilkka Homanen, Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola sekä yrittäjät Kaisa Hernberg ja Santtu Vekkeli.Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi palvelunumero: 029 502 0510 #tiimitavattavissa

Artikkelit
02.11.2016
Yritykset yrittävät pitää kauppasuhteet elossa Venäjällä

Teemavuosi voi tuoda uusia mahdollisuuksia cleantech-alalle. Talous on kääntymässä plusmerkkiseksi.Suomalaisyritykset odottavat kuumeisesti positiivisia signaaleja Venäjältä synkän viime vuoden jälkeen.Syksyn aikana yksittäisiltä yrityksiltä on kuulunutkin parempia uutisia, mutta matka huippuvuosiin on vielä pitkä.Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti saavutti viime vuonna jonkinlaisen pohjakosketuksen, kun vienti romahti edellisvuodesta lähes kolmanneksen 3,2 miljardiin euroon. Parhaimmillaan tavaraa on liikkunut tällä vuosituhannella itärajan yli 7,5 miljardilla.Finnveran asiantuntijoiden mukaan positiivisinta Venäjän taloudessa on se, että pohja on saavutettu. Ennustelaitokset arvioivat talouden kasvavan ensi vuonna noin prosentin. Kasvua ruokkii öljyn maailmanmarkkinahinta, joka vaikuttaa myös ruplaan.– Inflaatio on laskussa ja teollisuustuotanto on kääntynyt nousuun. Lisäksi Venäjällä on varsinainen turistibuumi Aasiasta, listaa aluepäällikkö Outi Homanen.Samaan hengenvetoon Homanen lisää, että poliittinen tilanne lisää epävarmuutta ennusteisiin.Finnveran Venäjän edustuston päällikkö Timo Pietiläinen on ollut yllättynyt, kuinka valmiita venäläiset ovat olleet tinkimään omasta elintasostaan.Hänen mukaansa oikea muutos vaatisi yli kolmen prosentin talouskasvua vuodessa.– Investoinnit ovat käytännössä jäissä. Talouden uudistuksiakaan ei ole tehty. Ne ovat isoja ongelmia pitkällä tähtäimellä, Pietiläinen kertoo.Pietiläisen asemapaikka on Pietari, joten hän on hyvin perillä venäläisten investointitarpeista.Suomalaisyritykset pystyvät myymään koneita ja laitteita esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen. Lisäksi meriteollisuuteen Venäjä tarvitsee alihankkijoita.– Ensi vuosi on Venäjällä niin sanottu ympäristövuosi. Se avaa ovia cleantech-alan yrityksille. Muuten kysyntä koskee aika perinteisiä aloja. Täältä pystyy kuitenkin viemään tuotteita kannattavasti länsimarkkinoille, jos työvoima ja kulut ovat paikallisessa valuutassa, mutta tulot saa ulkomaan valuutassa, Pietiläinen uskoo.Hän nostaa hyviksi esimerkeiksi ne puunjalostukseen ja rakennustuoteteollisuuteen erikoistuneet yritykset, jotka ovat etabloituneet Venäjälle.Vaikeina aikoina läsnäSuomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti lokakuun 20. päivä Moskovassa Finnish Business –tapahtuman. Paikalla oli 67 suomalaista yritystä ja elinkeinoelämän organisaatiota. Yhteensä tilaisuuteen osallistui noin 400 vierasta.Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan yksi tilaisuuden viesteistä oli se, että suomalaisyritykset pyrkivät pitämään kauppasuhteet elossa vaikeinakin aikoina.– Venäläiset ovat todella varovaisia investoimaan. Vastuukantamme on laskenut ja meillä on hyviä mahdollisuuksia auttaa suomalaisyrityksiä. Isoimmat toimialat Finnveran näkökulmasta ovat ict ja metsäteollisuus, Haarasilta kertoo.Homanen jakaa Haarasillan näkemyksen. Venäjän-kauppaa käyvät yritykset tuntevat hyvin kohdemaan tavat ja kauppakumppanit. Uusia tulijoita on vähän.– Kyselyjä tulee, mutta hankkeet etenevät hyvin hitaasti, Outi Homanen sanoo.Hän suosittelee lyhyen maksuajan kaupankäyntiin luottovakuutusta.– Takuita myönnetään hyville ostajille, vaikka maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Pyrimme olemaan tarkkana ostajan luottokelpoisuuden suhteen.Timo Pietiläinen muistuttaa myös Venäjä-osaajan tärkeydestä, jos suomalaisyritys haluaa tehdä kauppaa venäläisten kanssa.– Kannattaa olla tarkkana, että asiantuntijalla on ajantasaiset tiedot. Osaaminen vanhenee nopeasti, Pietiläinen sanoo.FAKTA: Venäjä Finnvera on luokitellut Venäjän maariskitasolle 4/7 eli maksukyky on kohtalainen. Venäjälle voidaan myöntää luottovakuutusta sekä keskipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuita ottaen huomioon EU:n asettaman sanktiot. Bruttokansantuote: Noin 1078 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 7 501 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa. Talouskasvu: -3,7 % (2015). Ennuste tälle vuodelle on -0,9-1,8 %. Ensi vuodelle konsensusennuste +1,0 %. Inflaatio: 12,9 %. Vienti: 472 miljardia euroa. Suomen tuonti Venäjältä oli 6,0 miljardia euroa. Näistä 73 prosenttia oli energiatuotteita. Tuonti: 292 miljardia euroa. Suomen vienti Venäjälle oli 3,2 miljardia euroa, joista suurimpana ryhmänä kemialliset aineet ja tuotteet (24,4 %). Päätoimialat: Maatalous (noin viisi prosenttia bkt:sta), teollisuus (noin 40 prosenttia bkt:sta, sisältää hiili-, öljy-, kaasu-, kaivos-, kemikaali- ja metalliteollisuuden) ja palvelut (noin 55 prosenttia bkt:sta, sisältää kaupan alan, korjauspalvelut, kiinteistönvälitys- ja vuokrauspalvelut). Valuutta Rupla: 1 eurolla saa 68,6 ruplaa. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä. Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
02.11.2016
Yritys, miten viet biotalous- ja cleantech-osaamisesi maailmalle?

Seuraavassa Team Finlandin #tiimitavattavissa-lähetyksessä pohditaan biotalouden ja cleantechin markkinamahdollisuuksia. Team Finlandin asiantuntijat ja ulkopuoliset vieraat keskustelevat, miten suomalaiset yritykset voivat olla ratkaisemassa maailman ympäristöongelmia. Myös yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun puhelimitse tai verkon välityksellä. Cleantech on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista aloista. Yli kolmasosa Suomen julkisista T&K-investoinneista tehdään cleantechiin. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on maailman johtava tutkija energia- ja ympäristöaloilla. Tekes panostaa vahvasti kasvuhakuisiin biotalous- ja cleantech-yrityksiin.”Viimeisin cleantech-kampanja on herättänyt paljon kiinnostusta ja nostanut esille useita lupaavia liiketoiminta-avauksia. Kentällä on paljon ideoita, ja Tekes voi auttaa yrityksiä muuttamaan ne menestyväksi liiketoiminnaksi”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.#tiimitavattavissa-lähetysten asiantuntijat keskustelevat siitä, miten kotimaiset ratkaisut voivat vastata maailman ympäristöhaasteisiin. Keskustelut on suunnattu erityisesti kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Globaalien markkinoiden löytämiseen apua tarjoaa esimerkiksi Finpron cleantech-toimiala.”Kokoamme yhteen kotimaisia cleantech-osaajia ja autamme suomalaisia alan yrityksiä kansainvälistymisessä. Markkinat suomalaisille kestäville innovaatioille ovat kansainvälisesti valtavat”, toteaa cleantech-toimialan johtaja Ilkka Homanen Finprosta.Näin uusiutuvaa energiaa myydään Suomesta ulkomailleMaailman väestö kasvaa nopeasti ja ilmastonmuutos on tosiasia. Luonnonvarat ehtyvät ja luonnon monimuotoisuus hupenee. Biotaloudessa käytetään uusiutuvia, biopohjaisia luonnonvaroja ja ympäristöä säästävää pudasta teknologiaa sekä kierrätysmateriaaleja.Miten Suomi pääsee mukaan kasvavaan biotaloustoimialaan? Yhtenä esimerkkinä toimii uusiutuva energia – mitkä ovat Suomen myyntivaltit tällä alalla?Seuraavassa Team Finlandin #tiimitavattavissa-lähetyksessä torstaina 3.11. aiheina ovat cleantech ja biotalousTeam Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohditaan, miten suomalainen cleantech ratkaisee maailman ympäristöongelmia. Keskustelemassa ovat Finpron Head of Industry Ilkka Homanen, Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola sekä yrittäjät Kaisa Hernberg ja Santtu Vekkeli.Iltapäivällä keskitytään määrittelemään suomalaisen uusiutuvan energian myyntivaltit maailmalla. Keskusteluun osallistuvat Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja KPA Uniconin talousjohtaja Mikko Marttala.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. – Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. – Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. – Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. – Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. – Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoja lähetyksistä: www.tiimitavattavissa.fiLehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597

Uutiset
31.10.2016
Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri jatkaa Bernin Unionin puheenjohtajana

Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri on valittu Kansainvälisen luotto- ja poliittisen riskien vakuuttajien yhdistyksen Bernin Unionin presidentiksi.Valinnan teki Portugalin Lissabonissa kokoontunut Bernin Unionin vuosikokous. Varapuheenjohtajaksi valittiin Etelä-Afrikan takuulaitoksen ECIC SA:n johtaja Mandisi Nkuhlu.Bernin Unionin jäseninä on sekä valtiollisia vientitakuulaitoksia että yksityisiä ja multilateraaleja luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajia, yhteensä 82 jäsentä 73 maasta, joissa asuu yhteensä 90 prosenttia maailman väestöstä.Vuonna 2015 Bernin Unionin jäsenorganisaatiot vakuuttivat vientikauppoja yli 1,8 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta.– WTO:n raportoimat maailmankaupan volyymit laskivat 13 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Syynä on raaka-aineiden hintojen lasku ja siitä seurannut erittäin varovainen investointi-ilmapiiri. Myös kasvaneet geopoliittiset riskit ja talouspakotteet ovat vaikuttaneet kauppalukujen laskuun. Bernin Unionin jäsenten volyymi laski kuitenkin huomattavasti vähemmän, vain seitsemän prosenttia. Mielestäni tämä on osoitus järjestön jäsenten suhdanteita tasapainottavasta roolista maailmankaupassa, Topi Vesteri sanoo.Finanssikriisin alusta, vuodesta 2008 lukien Bernin Unionin jäsenet ovat korvanneet 35 miljardia Yhdysvaltain dollaria vientiyritysten ja rahoittajapankkien riskejä.– Riskinotosta perityt takuumaksut ja korvattujen erien takaisinperintä huomioiden toiminta on kuitenkin kannattavaa, Vesteri toteaa.Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, p. 029 460 2676

Uutiset
27.10.2016
Kansainvälistymistä kädestä pitäen 20 yritykselle

Kasvu Open ja Team Finland palkitsevat myös tänä vuonna kaksikymmentä Kasvu Open -finalistia Going Global -ohjelmalla. Kansainvälistyminen on merkittävä tavoite usealle Pk-yritykselle, johon Kasvu Open ja Team Finland haluavat tällä ohjelmalla vastata.  Palkitut yritykset saavat ohjelmassa kaksi päivää sparrausta omiin kansainvälistymissuunnitelmiinsa ja haasteisiinsa.Kasvu Open 2016 finalistien joukosta valitut kovimmat kansainvälistyjät ovat: Aurelia Turbines Oy Lappeenrannasta, Belightful Design Oy Turusta, Cityvarasto Oy Helsingistä, Cozify Oy Espoosta, Datapartner Oy Porvoosta, Envor Protech Oy Jyväskylästä, Juha Toivanen Oy / Classic Pizza / Hangon Makaronitehdas Siuntiosta, Nethit Oy Forssasta, Oy Soya Ab/Jalofods Raaseporista, Paptic Oy Espoosta, Profin Oy Pudasjärveltä, Proxion Oy Pieksämäeltä, Quva Oy Tampereelta, Rasilaisen Hapankaali Oy Keravalta, Ruokangas Guitars Harvialasta, TreLab Oy Tampereelta, U-Cont Pieksämäeltä, VideoVisit Oy Helsingistä, Wetend Technologies Oy Savonlinnasta ja Wiitta Oy Heinolasta.”On hienoa nähdä, kuinka monilta toimialoilta yrityksiä saatiin ohjelmaan. Tämä kertoo siitä, että uudistumishaluiset yrittäjät löytävät kasvumahdollisuuksia niin teollisuudessa, palvelualoilla kuin kuluttajabisneksessä”, iloitsee tuomariston jäsen Kari Komulainen.Valinnat tehneeseen tuomaristoon kuuluivat Anne Rahikainen ja Risto Kaksi Finprolta sekä Kari Komulainen ja Sari Paavilainen Tekesiltä. Kansainvälisen kasvupotentiaalin lisäksi ohjelman tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota kasvusuunnitelman realistisuuteen.”Oli haastavaa valita mukaan vain 20 yritystä todella kovasta yritysporukasta. Kaikilla finaalissa mukana olevilla yrityksillä on mahdollisuuksia kv-markkinoilla. Painotimme valinnassa sparrauksen hyötyä ja ajankohtaisuutta sekä huomioimme myös mylläreiltä saadun palautteen. Osalla yrityksiä kv- liiketoiminnan aloitus on tulevaisuudessa. Samoin kiinnitimme huomiota yritysten nykytilanteeseen, resursseihin ja kv-kasvutavoitteisiin”, Risto Kaski kertoo.Going Global - ohjelma toteutettiin ensimmäistä kertaa vuona 2015, jolloin palkitut yritykset saivat ohjelmasta erityisesti uusia kontakteja ja ideoita oman kansainvälistymisensä vauhdittamiseen. Going Global – ohjelman eteneminenGoing Global ohjelman kahdessa Going Global Workshop -päivissä (22.11 ja 8.12) ohjelmaan valitut 20 yritystä pääsevät tapaamaan kansainvälistymisen asiantuntijoita, jotka sparraavat yritysten kasvusuunnitelmia. Lisäksi ohjelmassa on varattu aikaa yritysten väliselle verkostoitumiselle. Ohjelmaan kuuluu myös optio talvella 2017 toteutettavasta kansainvälistymismatkasta, mikäli yritysten joukosta nousee kiinnostusta tiettyä kohdemarkkinaa kohtaan.Ohjelman organisointipartnerina toimii Kasvun Roihu Oy.YhteyshenkilötSatu Haka, coach, Kasvun Roihu Oy, p. 050 304 8779satu.haka@roihu.comKari Komulainen, palvelujohtaja, Tekes, p. 050 557 7842kari.komulainen@tekes.fiRisto Kaski, aluepäällikkö, Finpro, p. 040 038 4147risto.kaski@finpro.fi Kasvu Open Going Global -palkinnon tuotannosta vastaa Kasvun Roihu Oy. Kasvu Openia järjestää voittoa jakamaton Kasvu Open Oy, jonka osakkaita ovat Keski-Suomen kauppakamari, Kasvun Roihu Oy, Jykes Oy ja Aava&Bang Oy. Kyseessä on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma, joka tukee pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä maksutta ympäri Suomen ja eri toimialoilla. Mukana on tänä vuonna yhteensä 349 yritystä ja yli 950 Suomen liike-elämän huippua. www.kasvuopen.fi

Tiedotteet
27.10.2016
Suomen ja Iranin kauppasuhteet vahvistumassa

Suomen ja Iranin välillä on allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja, joka on ensimmäinen askel pyrkimyksissä helpottaa suomalaisyritysten vientihankkeiden rahoittamista.Allekirjoittajana toimi Suomen osalta Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta. Allekirjoitus tapahtui osana tasavallan presidentin Sauli Niinistön Iranin-vierailua.Haarasilta näkee, että suomalaisyritysten vientimahdollisuudet Iraniin tulevat vähitellen paranemaan.– Finnvera on jo taannut Iran-kauppoja sen jälkeen, kun talouspakotteita purettiin. Voidaksemme olla mukana aiempaa suurempien kauppojen rahoittamisessa tarvitaan vahvaa sitoutumista niin Suomen kuin Iraninkin puolelta. Yhteistyöpöytäkirjan allekirjoitus on tärkeä askel tällä tiellä. Tästä olemme iloisia. Finnveran tehtävänä on edistää niin pienten kuin suurtenkin suomalaisyritysten vientiä ja turvata kilpailukykyinen vienninrahoitusjärjestelmä.Haarasilta näkee suomalaisyrityksille vientimahdollisuuksia usealla toimialalla.– Cleantech, biotalous ja kaivosteknologia ovat hyviä esimerkkejä toimialoista, jotka ovat iranilaisille tärkeitä ja joissa suomalaisilla on vahvaa osaamista. Myös infrahankkeissa on Suomelle potentiaalia, hän arvioi.Haarasilta kuitenkin muistuttaa, että Iranin rahaliikenteessä on yhä haasteita.– Mikäli suunnittelee kauppoja Iraniin, viejäyrityksen kannattaa olla pankkiin ja Finnveraan yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, hän korostaa.Lisätietoja: Jussi Haarasilta, p. 029 460 2601Kuvassa: Yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittivat Teheranissa Jussi Haarasilta (Finnvera) sekä Mohammad Khazaee (Organization for Investment, Economic and Technical Assistance of Iran).Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Artikkelit
27.10.2016
Yrittäjyys muuttuu kovaa vauhtia

Yrittäjyydessä on tapahtunut iso murros parin viime vuoden aikana. Etenkin naiset, korkeasti koulutetut, työttömät ja maahanmuuttajat perustavat aktiivisesti yrityksiä.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Juuso Heinilä sanoo, että korkeasti koulutettujen yrittäjien kasvu näkyy selvästi.– Ict-ala työllistää Oulun alueella jo yhtä paljon kuin Nokian huippuvuosina. Täällä on paljon onnistuneita tarinoita, joissa Nokian Bridge-ohjelma auttoi uusien yritysten syntymistä. Ne ovat suoraan työllistäviä ja kovaa kasvua hakevia yrityksiä, Heinilä kertoo.Hänen mukaansa ict-alan yritysten suurimpana kasvun jarruna on kova työvoimapula.– Muilla toimialoilla lähdetään pienestä, ja yrityksetkin ovat aika perinteisiä, kuten ravintoloita ja partureita. Maahanmuuttajat hallitsevat pohjoisessa ravintola-alaa. Naisyrittäjät perustavat puolestaan paljon hoiva-alan yrityksiä, Heinilä jatkaa.Finnvera ei tilastoi suoraan yrittäjäasiakkaidensa taustoja. Suomen Uusyrityskeskusten tilastoista selviää, että sen asiakkaista peräti joka kolmas on taustaltaan työtön. Korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto on lähes puolella yrityksen perustaneista, ja naisyrittäjien osuus on yli 40 prosenttia.Muutos on iso, sillä koko yritysmassasta miesten osuus on ollut vuosikausia kaksi kolmasosaa.– Joillakin paikkakunnilla jopa enemmistö uusien yritysten perustajista on naisia. Näin on esimerkiksi Tampereella. Korkeasti koulutettujen osuuden nousu kertoo ihmisten ymmärtävän, ettei koulutus takaa automaattisesti hyvää palkkatyötä, sanoo Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Jari Jokilampi.Hänen mukaansa myös epävarmat ajat näkyvät.– Se on paradoksi. Kun on hyvät ajat, niin mennään palkkatyöhön. Taantuma tekee aktiiviseksi.Suomen Uusyrityskeskusten kautta perustetaan noin kolmannes yrityksistä. Yhteensä Suomessa aloitti viime vuonna vajaat 28 000 yritystä.Heinilä uskoo, että Finnveran aktiivisuus rahoittajana vaikuttaa niin ikään positiivisesti.– Alkutakaus on hyvin selkeä ja helppo tuote. Lisäksi yrittäjälaina helpottaa toiminnan käynnistämistä ja tukee kasvua. Se voi olla monelle ratkaiseva kokonaisuus, Heinilä sanoo.Valmis muutoksiinPalkittu valokuvaaja Irina Kolomijets ryhtyi yrittäjäksi jo viisi vuotta sitten.Virosta vuosituhannen alussa Suomeen muuttanut Kolomijets ehti kerätä vuosikausia alan kokemusta ennen kuin perusti oman yrityksen, Valokuvaamo Luovan, Tampereelle.– Työpaikassa on aina tietyt raamit, ja halusin laajentaa omaa osaamistani. Suurin muutos oli se, että oman yrityksen pyörittäminen vie todella paljon aikaa. Välillä ajattelee vieläkin, kuinka helppoa oli olla vain työntekijänä, Kolomijets kertoo.Hänen mukaansa starttirahan ja Finnveran lainan saaminen onnistui helposti. Sen sijaan paikallisessa Uusyrityskeskuksessa käytiin tarkasti liiketoimintaa läpi.– Haaveet olivat haaveita. En halunnut alun perin ottaa passikuvia, mutta se oli pakko. Otan niitä vieläkin, Kolomijets sanoo.Kolomijets kannustaakin aloittavia yrittäjiä olemaan joustavia ja valmiita muutoksiin, jos alkuperäiset suunnitelmat eivät toimi.– Asiakkaita kannattaa kuunnella ja heidät pitää tuntea. Lisäksi verkostoituminen on todella tärkeää menestyksen kannalta.FAKTA: Yrittäjyys murroksessa Suomen Uusyrityskeskuksen asiakkaista joka kolmas yrittäjyyttä suunnitteleva on työtön. Uusyrityskeskusten kautta perustetaan arviolta kolmannes kaikista yrityksistä. Viime vuonna Suomessa syntyi vajaat 28 000 uutta yritystä. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto on 46 prosentilla uusista yrittäjistä. Naisten osuus on myös nousussa. Koko maassa 45 prosenttia uusista yrityksistä on naisten perustamia. Joillakin paikkakunnilla jopa enemmistö on naisia. Vajaa viidennes uusista yrittäjistä oli viime vuonna alle 24-vuotiaita. Tutkimusten mukaan 18-24-vuotiaista 20 prosenttia haluaa ryhtyä yrittäjäksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutustu rahoituksen hakemiseen perustettavalle yritykselleLue lisää alkutakauksesta ja yrittäjälainasta.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
26.10.2016
Terveysteknologia tarjoaa mahdollisuuden kansainvälisiin menestystarinoihin

Team Finlandin ensimmäisessä #tiimitavattavissa-keskustelussa oli aiheena Kansainvälistä kasvua terveydestä. Live-lähetyksissä käsiteltiin suomalaista terveysteknologiaa, sen rahoitus- ja tukijärjestelmiä ja lukuisia syitä luoda kansainvälisiä menestystarinoita.Terveysala on yksi Suomen viennin kärkisektoreista. Terveyspalveluiden kehittäminen on globaali megatrendi ja suuri mahdollisuus alan suomalaisyrityksille.Aamupäivän livelähetyksessä Team Finland -talossa olivat keskustelijoina Planmeca Oy:n hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä sekä kansainvälisesti tunnetun Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkisto. Team Finlandin keskustelijoina toimivat terveys- & hyvinvointi -alan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta, vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta ja Terveyttä biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä.Keskustelussa pureuduttiin yhteistyön teemaan, jota erityisesti maailman johtava hammashoitoteknologian yritys Planmeca Oy on voimakkaasti painottanut omassa toiminnassaan.– Toiminnan alussa, kun rahaa oli vähän, saamamme avustus oli ratkaiseva Planmecan liikkeellelähdössä 1980-luvulla. Menimme markkinoille Skandinavian maihin ja osaan Länsi-Eurooppaa, joiden jakelijoista iso osa on nyt meidän omistuksessamme, totesi Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä.Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan. Vientiin menee 98 prosenttia tuotannosta. Yritys saavutti alkuvuodesta erityistä tunnettuutta, kun yhtiön tekemän 3D-mallinnuksen avulla toteutettiin Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirto.Team Finland tukee yrityksiä kansainvälistymisessä– Tekes astuu kuvaan, kun ensiksi on hyvä tuote, lupaava tiimi sekä kyky ja halu kansainvälistyä. Kun yritys ottaa riskin, me jaamme riskin sen kanssa, kertoi Terveyttä biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä.Finpro tunnistaa kansainvälisiä markkinamahdollisuuksia ja auttaa yrityksiä tarttumaan niihin. Lisäksi Finpro houkuttelee kansainvälisiä investointeja ja matkailijoita Suomeen.– Meidän tehtävämme on viedä suomalaisten terveysalan yritysten tarjoamaa niille markkinoille, joilla on kysyntää. Terveysalalla kansainvälisten asiakkaiden tarpeet ovat sen verran monimuotoisia, ettei yksittäinen suomalaisyritys pysty niihin vastaamaan. On vaikuttavampaa lähestyä asiakasta yhteisellä tarjoamalla. Tässä Finpro auttaa, kertoi terveys- & hyvinvointialan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta.Keskustelua käytiin myös vientikauppojen rahoituksesta.– Tässä Finnveralla on keskeinen rooli. Finnvera kantaa ulkomaisiin ostajiin ja ostajien maihin liittyvää luottoriskiä. Tarjoamme erilaisiin tilanteisiin sopivia rahoitusratkaisuja. Yritykseltä odotetaan kuitenkin aina myös omaa rahoitusta. Yrityksellä itsellään tulee olla kasvuhalua ja kasvun tekijöitä, sanoi vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta.Yksi lupaavimmista aloista Suomessa– Terveysteknologia on yksi lupaavimmista aloista Suomessa. Meillä on Suomessa etulyöntiasema muihin maihin nähden. Tämä perustuu koulutukseen, tutkimukseen ja hyvään terveydenhuoltojärjestelmäämme, sanoi Kari Kataja.Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkiston mukaan suomalaisten myyntiosaamisessa on vielä kehitettävää.– Tarvitsemme out of the box -ajattelua. Historiamme on sellainen, että kommunikointikulttuurimme on puolustautuva, ei kommunikoiva. Mutta suomalaiset ovat hyviä tiimi-ihmisiä, sanoi Marja Putkisto.Keskustelussa todettiin yhteen ääneen, että teknologian ohella tarvitaan hyvää muotoilua, joka ei tarkoita ainoastaan estetiikkaa vaan myös toimivuutta.– Hyvin muotoiltu ja ergonominen potilastuoli, jossa ihminen on rentoutunut, mahdollistaa sen, että hammaslääkäri voi tehdä työnsä tarkoituksenmukaisesti, havainnollisti Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä.– Välineiden ei tulisi tulla itsetarkoitukseksi. Ihminen tarvitsee ihmistä voidakseen hyvin. Aseenteemme tulisi olla ”how can we help you?”, Marja Putkisto jatkoi.Osaammeko kertoa tarinaamme?Keskustelun isäntä, toimittaja Jukka Relander esitti kysymyksen, osaammeko me suomalaiset kertoa tarinaamme maailmalla.– Osaamme ja meidän pitää osata. Viemme Suomen viestiä päättäjille eri maihin. Tasoitamme tietä. Luomme positiivista Suomi-kuvaa, jolloin kaupankäynti on paljon helpompaa, painotti Kari Kataja Tekesistä.– Suomen terveysalan vahvuudet ja maamme erinomaisen terveydenhoitojärjestelmän rummuttaminen on meille korkea prioriteetti, sanoi terveys- & hyvinvointi -alan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta.Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä tiivisti terveisensä kansainvälistyville yrityksille.– Vientiin tulee satsata niin paljon kuin on rahaa. Mennä maihin, joista asiakas löytyy. Asiakas ja hänen tarpeensa tulee tuntea, asiakkaan kuuntelu on tärkeää. Rahaa vientiponnisteluihin saa vienti- ja messutuista, joita saa Team Finlandilta. One stop shop -toiminta on mahdollistettu todella hyvin nyt kun Team Finland on muuttanut saman katon alle. Tätä siilojen purkamista pitää jatkaa.Miten maailma valloitetaan? – Case Commit OyIltapäivän keskustelussa tutustuttiin Commit Oy:n tarinaan. Vuonna 1989 perustettu ohjelmistoyritys kehittää ratkaisuja terveydenhuollon organisaatioille. Yhdessä pohdittiin menestykseen vaikuttaneita tekijöitä ja keskusteltiin julkisten tukien vaikutuksesta kasvun rakentumiseen. Keskusteltavana oli, missä määrin kasvuhakuinen ja kansainvälistymiseen tähtäävä Commit on Tekesin ja Finpron unelma-asiakas. Lisäksi tutkailtiin terveysalan ja erikoistuneiden softien yleisiä näkymiä.Kansainvälistymisen askelmerkkeihin opastivat Commit Oy:n toimitusjohtaja Markku Myllylä. Team Finlandia edustivat Kari Katajan lisäksi Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sekä Digital Hospitals -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Eero Toivainen Finprosta.Keskustelut voi katsoa jälkilähetyksenä osoitteessa:www.tiimitavattavissa.fiTeam Finland -palvelunumero: 029 502 0510

Uutiset
20.10.2016
Team Finlandin tiimi tavattavissa

Suomalaisyritysten menestymistä maailmalla edistävän Team Finlandin keskeiset toimijat muuttivat elokuussa saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Yritysten on nyt entistä helpompaa saada neuvoja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, kun Finnvera, Finpro ja Tekes löytyvät yhdestä osoitteesta. Tapaaminen useamman toimijan kanssa on helppo järjestää, ja Team Finland -asioissa palvelee tuttu yhteinen puhelinnumero. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös erityisissä live-lähetyksissä, kun koko Team Finland -tiimi on tavattavissa.Team Finland tarjoaa monipuolisia asiantuntijapalveluita ja yhteisiä menestystarinoita syntyy koko ajan enemmän. Team Finland -talossa asiantuntijoiden työ suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi on entistä saumattomampaa, kun organisaatioiden rajat ovat poistuneet työtiloissa.#tiimitavattavissa-lähetykset esittelevät Team Finlandin yhteistyötä kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Ensimmäisenä aiheena terveysala#tiimitavattavissa-lähetykset avaava terveysala on yksi viennin kärkisektoreista, jota edistetään Team Finlandin toimenpitein. Terveyspalveluiden kehittäminen ja uudelleen muokkaaminen on globaali megatrendi, jossa on paljon mahdollisuuksia kansainvälistymisestä kiinnostuneille suomalaisille alan yrityksille. Terveysteknologian Liiton mukaan suomalaisen terveysteknologian vienti onkin viisinkertaistunut 20 viime vuoden aikana.Aamupäivän lähetyksessä suomalaisesta terveysteknologiasta ovat keskustelemassa Digital Hospitals -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Eero Toivainen Finprosta, vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta ja Terveyttä Biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä. Kokemuksistaan kertovat Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä sekä kansainvälisesti tunnetun Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkisto.Iltapäivän lähetyksessä kansainvälistymisen askelmerkkeihin opastavat Toivaisen ja Katajan lisäksi Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg ja Commit Oy:n toimitusjohtaja Markku Myllylä.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. – Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. – Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. – Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. – Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. – Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-11 ja klo 14-15. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoja lähetyksistä: www.tiimitavattavissa.fiLehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597

Artikkelit
13.10.2016
Pk-yritysten kannattaa turvata myyntisaatavat tehokkaammin

Luottovakuutus ja remburssi estävät turhilta luottotappioilta erityisesti eksoottisilla vientimarkkinoilla.Suurin osa vientiä harjoittavista pk-yrityksistä suojautuu varsin heikosti mahdollisilta luottotappioilta.Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan vientiyrityksistä 15 prosenttia käyttää luottovakuutusta myyntisaatavien turvaamiseksi. Maksuajalliseen remburssiin turvautuu yhdeksän prosenttia vastaajista, ja yhtä suuri osuus vastaajista käyttää käteisremburssia.Vientikaupan rahoitusinstrumentteja kysyttäessä sai merkitä useammankin kuin yhden vaihtoehdon. Syyskuun puolivälissä julkaistuun barometriin vastasi lähes 6 000 pk-yritystä. Niistä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia on joka viides. Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen kehottaa pk-yrityksiä turvaamaan myyntisaatavansa, varsinkin niin sanotuissa eksoottisissa maissa.– Luottovakuutus on yksinkertaisin suojauskeino, ja se sopii erityisesti jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. Meiltä on mahdollisuus saada myös niin sanottu pistevakuutus, joka tarkoittaa vakuutusta yksittäisille kaupoille. Se on erittäin tärkeä pienille toimijoille, Pietikäinen sanoo.Finnvera voi myöntää luottovakuutuksen vain sellaisiin maihin, jotka ovat EU-valtiontukisääntöjen ulkopuolella.Vakuutukseen kuuluu myös kymmenen prosentin omavastuu, ja saatavan pitää olla riidaton.– Yritys voi hakea Finnveralta korvausta, kun maksu on 90 päivää myöhässä eräpäivästä, Pietikäinen kertoo.Kymmeniä kohteitaRemburssi sopii niin ikään yritysten suojautumiskeinoksi lyhyiden maksuaikojen kaupoissa. Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle.Pietikäinen pitää haasteena sitä, että joissakin maissa ei välttämättä löydy sellaista pankkia, joka voisi ottaa remburssin hoitaakseen.– Yhtenä keinona käytetään myös ennakkomaksua, jolloin ainakin osa kaupasta maksetaan ennakkoon. Näin voidaan toimia etenkin eksoottisimmissa maissa, Pietikäinen sanoo.Finnveralla on vastuita 90 maassa, joista jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja.Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella. Eksoottisimpia kohteita, joihin suomalaisyritykset vievät tuotteitaan Finnveran takuun turvin, ovat muun muassa Burkina Faso, Trinidad & Tobago ja Malawi.Afrikan ja eteläisen Amerikan lisäksi listalla on maita Aasiasta ja Lähi-idästä.– Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana, ja Finnvera jakaa pankin riskiä. Tällaiset luotot ovat usein yli sadan miljoonan euron luottoja. Luottovakuutukset ja remburssit ovat käytössä tyypillisesti pienemmille kaupoille, Rissanen sanoo.FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuustaLue lisää myös vekselitakuustaPk-yritysbarometrin kalvot, syksy 2016 (PDF)Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
03.10.2016
Franchising kasvaa: Sadoille yrittäjille tilausta

Finnveran asiakkaana on tällä hetkellä noin tuhat franchising-yrittäjää. Henkilöstöalan Opteam pohtii yrittäjien rekrytointia.Franchising-ketjut etsivät kuumeisesti yrittäjiä.Yrittäjiä on tarkoitus rekrytoida seuraavan vuoden aikana 600-800, sillä jokainen ketju tarvitsee keskimäärin 2,8 uutta yrittäjää. Tiedot selviävät franchising-alan juuri julkaistusta kasvuselvityksestä.Suomessa on franchising-ketjuja laskentatavasta riippuen 200-300.Samalla ketjujen odotukset kasvusta ovat korkealla. Tälle vuodelle ketjujen yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan kasvavan 5,5 prosenttia ja ensi vuonna jopa 7,3 prosenttia.Finnveran sidosryhmäpäällikkö Jukka Suokas tunnistaa franchisingin kasvupotentiaalin: konsepti on moneen kertaan testattu ja samalla kynnys lähteä yrittäjäksi on varsin pieni.– Siinä on hyvät puolet yhdistetty. Me teimme ensimmäisiä ketjuanalyyseja jo 20 vuotta sitten ja kaikki arviot yrittäjien rahoittamiseksi tehdään franchising-antajan laskelmamallien pohjalta. Yrittäjän kannalta hyvää on se, että yleensä kassavirta alkaa juosta yrityksessä heti, Suokas sanoo.Hänen mukaansa Finnveran asiakkaina on tällä hetkellä vähän alle 1 000 ketjuyrittäjää ja toiset tuhat yrittäjää on jo maksanut lainansa tai takausvastuunsa.Yhteensä alalla on noin 5 000 yrittäjää.– Aika monessa tapauksessa rahoitus hoidetaan alkutakauksella. Yrittäjien kannattaa perehtyä hyvin ketjusopimuksiin ennen rahoituksen hakemista, Suokas kertoo.Kahdessa vuosikymmenessä franchising on ehtinyt muuttua paljon. Suokas muistelee, että alkuvuosina pikaruokaloiden kasvuluvut olivat jopa 40-50 prosenttia.– Nykyään kilpailu on kovempaa ja liiketilat ovat kalliimpia. Siitä huolimatta hyvät ketjut pärjäävät heikommassakin suhdanteessa.Yrittäjäksi moniosaajaHenkilöstöpalvelualan tavarataloksi itseään nimittävä Opteam pohtii jälleen uusien yrittäjien rekrytoimista.Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen (kuvassa) sanoo, että kyselyjä on taas alkanut tulla potentiaalisilta yrittäjiltä. Yli 80 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevällä yrityksellä on tällä hetkellä yhdeksän franchising-yrittäjää ympäri Suomea.– Tämä ei ole helppo ala. Yrittäjän pitää olla itse myyjä, hyvä esimies ja samalla tehdä nöyrästi kaikkia töitä. Lisäksi täytyy hallita työmarkkina-asiat ja psykologiset arviot, Vanhala-Harmanen luettelee.Aloittavan yrittäjän liittymismaksu on Opteamissa varsin maltillinen, 15 000 euroa. Yrittäjä tarvitsee kuitenkin alkupääomaa 50 000-100 000 euroa vuokrakuluihin ja palkkoihin.Henkilöstövuokrauksessa- ja henkilöstön välittämisessä palkat pitää maksaa yleensä ennen kuin raha tulee asiakkailta.– Kassa käy kovilla, Vanhala-Harmanen myöntää.Toimitusjohtajan mukaan Opteamin ketju- ja markkinointimaksut ovat niin ikään maltilliset. Yleensä franchising-alalla maksut vaihtelevat 5-15 prosentin välillä liikevaihdosta.– Koulutamme yrittäjiämme jatkuvasti ja meillä on muun muassa yrittäjäpäivät neljä kertaa vuodessa. Lisäksi yrittäjä saa Opteamin konseptin käyttöönsä ja ison ketjun edut kilpailutuksissa, Vanhala-Harmanen luettelee.Paljon työtäOpteam perustettiin henkilöstövuokrauksen kulta-aikana eli vuosituhannen vaihteessa.Parhaimmillaan ketjuyrittäjät ovat päässeet jopa 35 miljoonan liikevaihtoon. Näin kävi Satakunnassa, kun Olkiluoto kolmosen rakennustyömaalle tarvittiin henkilökuntaa.Nykyään kilpailu alalla on kovaa. Vanhala-Harmanen laskee, että henkilöstövuokrauksessa käyttökateprosentit ovat 2-8 prosentin välillä. Menestyminen perustuu isoihin volyymeihin.Opteamin ensimmäinen franchising-yrittäjä aloitti strategian mukaisesti vuosi yhtiön perustamisen jälkeen. Lohja-Karkkila-alueen yrittäjänä toimiva Mika Fräntilä tuli mukaan 2009 eli pahimmassa mahdollisessa taloustilanteessa.– Olihan se aika uhkarohkeaa. Olin ollut kuitenkin alalla pitkään, joten yrittäjyys oli selkeä jatkumo. Kaikki pankit eivät ymmärtäneet henkilöstöpalvelualaa, mutta yksi ymmärsi ja Finnvera lähti mukaan, Fräntilä muistelee.Hänen mukaansa kolmen vuoden toiminta- ja liikevaihtosuunnitelmien teko pankille oli käytännössä mahdotonta ja perustui pelkkiin spekulaatioihin.– Alku vaati hirveästi jalkatyötä. Voi sanoa, että vahva ravintolatausta pelasti. Kesti yllättävän kauan laajentaa muille toimialoille.Fräntilä kertoo, että ketjun tuki on franchising-yrittäjälle tärkein apu. Tukeen kuuluvat niin koulutukset kuin muukin materiaali.Sen sijaan suurimpana harhana yrittäjä pitää sitä, jos joku kuvittelee kaiken hoituvan itsestään.– Rahat on saatava itse kasaan. Sohvalle ei voi todellakaan jäädä makaamaan, Fräntilä sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Mikä franchising? Franchisingista puhuttaessa on tehtävä jako kahteen. Franchising-antajat ovat ketjun omistajia ja franchising-ottajat ovat ketjun jäsenyrittäjiä. Franchisingissa on kyse näiden välisestä yhteistyöstä. Franchising perustuu franchising-antajan kehittämään, omistamaan ja luovuttamaan konseptiin, jonka mukaisesti kaikki ketjun jäsenet toimivat. Konseptissa kaiken ytimessä on brändi. Yrittäjä saa konseptin käyttöönsä ja sitoutuu noudattamaan sitä. Yrittäjä maksaa alussa ns. liittymismaksun, joka vaihtelee ketjuittain. Yleensä sen suuruus on noin 10 000-20 000 euroa. Lisäksi yrittäjä maksaa yleensä kuukausittain yhteistyö- ja markkinointimaksua. Yhteistyömaksu vaihtelee toimialoittain, mutta on keskimäärin 5-10 prosenttia liikevaihdosta. Sopimukset ovat yleensä määräaikaisia, tyypillisesti viidestä kymmeneen vuoteen. Franchising-yrittäjä kantaa samanlaista yrittäjäriskiä kuin muutkin yrittäjät. Suomessa on arviolta 200-250 franchising-ketjua, joilla on noin 5 000 yrittäjää. Markkinan koko on noin viisi miljardia euroa. Finnveran asiakkaina on noin tuhat franchising-yrittäjää. Alkutakaus on nykyään yleisin lainainstrumentti.

Artikkelit
27.09.2016
Ympäristövaikutusten arviointi on tärkeä osa viennin rahoitusta

Ympäristöriskien läpikäynti on myös suomalaisten vientiyritysten etu.Finnvera tekee ympäristöarvion kaikista suomalaisyritysten vientihankkeista, joissa rahoituslaitoksen vastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa ja lainan takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta.Suositukset ovat peräisin OECD:ltä ja niitä noudattavat kaikki OECD:n vientiluottolaitokset.Ympäristöarviossa Finnveran asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että ulkomainen investoija noudattaa kohdemaassa paikallista lainsäädäntöä ja täyttää kansainväliset standardit. Päävastuu taustaselvityksestä on investoijalla. Finnveran ympäristöasiantuntijan Lauri Etelämäen mukaan ympäristöriskien läpikäynti on normaali käytäntö ja samalla myös suomalaisten vientiyritysten etu. Näin voidaan välttää turhia mainehaittoja.– Vientiyritykset ovat auttavaisia ja antavat kohteesta meille tietoa. Herkkiä alueita voi olla joka puolella maailmaa, esimerkiksi köyhiä kansanryhmiä tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja, Etelämäki sanoo.Ympäristöarvio kohdistuu koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus koskisi vain yksittäistä laitteistoa.Finnveran toinen ympäristöasiantuntija Virve Tulenheimo korostaa, että pääsääntöisesti investointi ei saa rukseja päälle ympäristöarvioinnin osalta.– Rahoittajalla on oikeus vaatia luottosopimukseen ehtoja. Hankkeet ovat niin isoja, että yleensä investoijallakin on halu saada asiat kuntoon, Tulenheimo sanoo.Neljä eri luokitustaYmpäristöarvion luokituksia on yhteensä neljä: A-, B- C- ja EI-luokka.A-luokan hankkeita tulee Finnveralle muutamia vuodessa. A-luokka tarkoittaa sitä, että investointiin voi liittyä kohdemaassa merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia riskejä.– Siihen kuuluvat esimerkiksi ulkomaiset sellutehdashankkeet, voimalaitokset ja kaivokset. Yleensä suomalaiset toimittavat tehtaisiin ja laitoksiin suurempia laitekokonaisuuksia, Tulenheimo kuvaa.Hän kertoo, että A-luokan arvion tekeminen kestää kuukausia.– Pyrimme käymään kohteissa myös paikan päällä. Lopullinen takuupäätös tulee vasta sen jälkeen, Tulenheimo sanoo.A-luokan ympäristöarvioiden pieni määrä kielii siitä, että suomalaisyritykset eivät ole päässeet osille jättimäisistä kansainvälisistä teollisuusinvestoinneista. Vientitakuiden avulla yritykset suojautuvat yleensä mahdollisilta luottotappioilta.– Viime vuosina on ollut hiljaisempaa. Hankkeet ovat tosin entistä massiivisempia. Laivat ja öljynporauslautat ovat rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle, mutta olemme ottamassa niitä tulevaisuudessa mukaan, Etelämäki kertoo.Toiseksi korkeimpaan eli B-luokan ympäristöarviointiin kuuluvat muun muassa alle 140 megawatin voimalaitokset. C-luokkaan luokitellaan esimerkiksi sairaalat sekä matkapuhelintehtaat. Finnvera tekee B-luokan arvioita 5-10 vuodessa ja C-luokassa on kymmeniä kohteita.– B-luokka on hankalin arvioitava, sillä taustamateriaalit ovat kirjavia. C-luokassa ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä ne vaadi taustaselvitystä, Tulenheimo kertoo.Neljäs ympäristöluokitus eli EI-hanke on nimensä puolesta harhaanjohtava. Siihen kuuluvat yleensä korvausinvestoinnit.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Mikä luokitus? Viejät ja viennin rahoittajat haluavat yleensä suojautua luottotappioilta, joita voi syntyä, kun ulkomaiselle asiakkaalle myönnetään maksuaikaa. Ulkomaiselle asiakkaalle on helpompi järjestää tarvittaessa myös rahoitus tuotteen hankkimista varten, jos Finnvera kattaa luottoriskejä. Finnvera myöntää takuita luottokelpoisiin maihin ja tutkii ostajien ja takaajien luottokelpoisuuden. Jos Finnveran takuuvastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa tai lainan takaisinmaksuaika on yli kaksi vuotta, hankkeesta tehdään aina myös ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvio. Finnveran hankearviointi kohdistuu pääsääntöisesti koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus myönnettäisiin esimerkiksi yksittäiselle laitetoimitukselle. Hankeyhtiön omistaja tai hankkeen päätoimittaja vastaa siitä, että taustaselvitykset tehdään tai teetetään. Viennin rahoituksen hakija vastaa tietojen toimittamisesta Finnveraan. Hankkeet jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja EI-luokka. A- ja B-luokat: Hakijan pitää toimittaa Finnveralle ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiselvitys. A-luokassa arvioidaan vaikutuksia laajemmin. C- ja EI-luokka: Ei vaadi mitään taustaselvitystä. A-luokan hankkeissa viennin rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on ympäristö- ja sosiaalisten tietojen julkaiseminen 30 päivää ennen kuin Finnvera allekirjoittaa viennin rahoitussopimuksen. Julkaisulle pyydetään asianosaisten tahojen suostumukset. Lue lisää vientitakuista.

Uutiset
22.09.2016
Kasvulaina – kasvun loikat helpommiksi

Viime keväänä käyttöön otettu Finnveran kasvulaina on yksi uusimmista keinoista vastata voimakkaasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituspulaan ja niiden kasvun tukemiseen rahoituksen keinoin. Jo myönnettyjen kasvulainojen lisäksi tällä hetkellä käsittelyssä on toistakymmentä hanketta.Kasvulaina on tarkoitettu liikevaihdoltaan enintään 300 miljoonan euron pk-yrityksille, jotka ovat olleet toiminnassa yli kolmen vuoden ajan. Lainaa voidaan myöntää yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymispyrkimysten rahoittamiseen. Kasvulainalla tarjotaan hankkeisiin rahoituksellista vipua, jonka avulla mukaan lähtisivät helpommin myös markkinaehtoiset rahoittajat.Enintään kolmen miljoonan euron suuruisissa lainoissa Finnvera voi olla ainoa juniorirahoittaja, mutta tätä suuremmissa lainoissa edellytetään toisen juniorirahoittajan mukanaoloa. Kasvulainan osuus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen koosta. Yrityksen omarahoitusosuuden on oltava aina vähintään 20 prosenttia.Kasvulaina on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote, jossa yhdistyy piirteitä sekä oman että vieraan pääoman rahoituksesta.  Kasvulainaa ei voida myöntää aivan pieniin hankkeisiin. Näiden rahoittamiseen voidaan kuitenkin käyttää muita Finnveran rahoitustuotteita.”Kasvulaina on erinomainen tuote voimakasta kasvua hakeville pk-yrityksille ja vähän suuremmillekin yrityksille. Kasvulainan myöntäminen edellyttää jo hyvässä vauhdissa olevaa ja vakiintunutta liiketoimintaa, ja tämä tarkoittaa sitä, ettei tuotteen kohderyhmä ole valtava”, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aidon Oy on ensimmäinen kasvulainalla rahoitettu yritys. Tutustu Aidonin tarinaan ja katso video!Lue lisää kasvulainasta

Artikkelit
15.09.2016
Yritystä kauppaavan hyvä huomata piilevä voimavara

Omistajanvaihdosta miettivät yrittäjät eivät aina näe työntekijöitä potentiaalisina yritystoiminnan jatkajina. Vili Heiskanen tarrasi kiinni mahdollisuuteen.Yrityksen johto ja henkilökunta nousevat harvoin vaihtoehdoksi, kun yrittäjä etsii yritykselleen jatkajaa.Joka kymmenes yli 50 vuotta täyttäneestä yrittäjästä näkee johdon todennäköisenä ostajajoukkona. Työntekijät mainitsee vain alle prosentti vastaajista.Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Suomen Yrittäjien toteuttamasta Valtakunnallisesta omistajanvaihdosbarometrista, joka julkaistiin viime vuonna.Työntekijöiden rooli omistajanvaihdoksissa on jäänyt barometrin jälkeenkin pimentoon. Suurin huomio kohdistuu siihen neljännekseen vastaajista, jotka aikovat lopettaa koko yrityksen jäädessään eläkkeelle.Yli 55-vuotiaita yrittäjiä on jo 78 000, joten yritystoiminnan lopettaminen uhkaa lähes 20 000 yritystä.Finnveran rahoituspäällikkö Tuomas Kuhmonen arvioi, että yrityksen sisältä löytyy paljon enemmän jatkajaehdokkaita kuin barometrin tulokset kertovat.– Yrittäjän pitäisi nähdä alaistensa potentiaali paremmin. Epävarmuutta voi luoda monta eri tekijää, kuten rahoitus ja myyntihinta. Myyjälle on tärkeää saada yrityksestä riittävän hyvä hinta. Siinä on usein tunteet pelissä, Kuhmonen sanoo.Hänen mukaansa talon sisältä tuleva jatkaja on rahoittajalle yhtä mieluinen vaihtoehto kuin ulkopuolinenkin ostaja.– He tietävät mitä pitää tehdä.Rohkea hyppyVili Heiskanen, 24, teki oman ratkaisunsa ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi vähän yli kaksi vuotta sitten.Tuolloin somerolainen Laukamo-yhtiöt ilmoitti hakevansa jatkajaa yhdelle yksikölleen eli työkalutehtaalle. Jos sitä ei olisi löytynyt, tehdas olisi suljettu.Heiskanen oli tullut tehtaaseen töihin kaksi vuotta aikaisemmin ja näki ruiskupuristusmuotteja valmistavan tehtaan potentiaalin.– Olen yrittäjäperheestä ja metalliala on aina kiinnostanut. Tunsin asiakkaat ja tiesin tuotteet. Olin aloitteellinen ja aloimme neuvotella kaupasta, yrittäjä muistelee.Ensimmäisestä sopimusluonnoksesta lopulliseen kauppakirjan allekirjoitukseen kesti yhdeksän kuukautta.Heiskanen kuvaa loppuvaihetta raskaaksi, sillä sopimukseen tuli jatkuvasti pieniä muutoksia. Neuvotteluista ei saanut myöskään vihjata työntekijöille.– Rahoitus oli helpoin homma. Voitin pronssia vuoden 2014 Euroskills-ammattitaitokilpailuissa ja se näytteli rahoituksen saamisessa suurta osaa. Rahoittajat olivat vakuuttuneita osaamisestani, Heiskanen muistelee.Laukamosta irronnut työkalutehdas muuttui HeViMet Oy:ksi noin puolitoista vuotta sitten. Yrittäjä sanoo, että yritys on muuttunut sen jälkeen paljon.– Tekniikka kehittyy ja yritämme olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa kaikkea uutta. Myyjä antoi koneet ja tilat vuokralle kolmeksi vuodeksi osto-optiolla. Ostin kesäkuussa kaikki koneet itselleni, Heiskanen kertoo.Hänen mukaansa asiakkaat ovat suhtautuneet muutokseen positiivisesti. Yhtiö on tehnyt ensimmäisen vientikauppansa Venäjälle. Parhaillaan on neuvotteluja käynnissä asiakkaiden kanssa muottivalmistuksen siirrosta Kiinasta Suomeen. HeViMetin liikevaihto oli viime vuonna yli 800 000 euroa.Myös työmotivaatio on noussut.– Kaikki olivat täysillä lähtemässä minun matkaani. Olen itse paljon tuotannon puolella ja olemme saaneet tehokkuutta tuotantoon, Heiskanen sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Toinen nyrkkisääntö se, että ostajan omarahoitusosuus kauppahinnasta on vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuuteen kannattaa kysyä vinkkejä asiantuntijoilta. Neuvotteluissa voi löytyä muitakin ratkaisuja. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Tiedotteet
13.09.2016
Yritysten käsitykset rahoituksen saatavuudesta heikolla tasolla – kannattaviin hankkeisiin rahoitusta tarjolla hyvin

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on lisääntynyt viime keväästä ja voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on jo finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Rahoituksen hakeminen kuitenkin takkuaa. Tiedot ilmenevät tuoreesta Pk-barometrista.Jo keväällä näkynyt positiivinen kehityssuunta on jatkunut, sillä pk-yritysten suhdanneodotukset lähitulevaisuudelle ovat huomattavasti aiempaa positiivisemmat. Suunta näkyy myös kasvuhalukkuudessa, sillä nyt jo 11 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 39 prosenttia tavoittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan.Kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun väylänä. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on jo lukumääräisesti saman verran kuin ennen finanssikriisiä.Ulkopuolisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutosta ja hieman aiempaa useammat pk-yritykset suunnittelevat hakevansa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Toisaalta joka kymmenes vastanneista kertoi, että heillä olisi ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tarvetta rahoitukselle, mutta eivät ole hakeneet sitä. Myöskään kansainvälistymisrahoituksen hakuinto ei ole noussut samassa suhteessa kasvuhakuisuuden lisääntymisen kanssa.– Rahoitusta hakeneista noin 80 prosenttia kertoo, ettei rahoituksen ehdoilla tai saatavuudella ollut negatiivista vaikutusta hankkeiden toteutukseen. Kun peräti joka kymmenes jättää rahoituksen hakematta olettaen nimenomaan saatavuuden huonoksi, on meidän entistä selkeämmin tuotava pk-yrityskenttään viestiä siitä, että kannattaviin hankkeisiin rahoitusta kyllä löytyy, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Positiivista signaalia rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta kertoo kuitenkin se, että 46 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät tarpeestaan huolimatta rahoitusta hakeneet, ilmoittavat hankkeensa joka tapauksessa toteutuneen suunnitelmien mukaisena.Vienti- ja investointiodotukset kasvussaPk-yritysbarometriin vastanneiden odotukset viennin suhteen ovat myös positiiviset ja viennin odotetaan kasvavan voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Rahoitusta haetaan nyt hieman aiempaa enemmän investointeihin ja käyttöpääomaa hakevien määrä on laskenut.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2016 barometri perustuu yli 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien sivuilla.Lisätietoja:liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, puh. 029 460 2888tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Tiedotteet
09.09.2016
Finnvera rahoittamassa suurta biomassalaitosta Isoon-Britanniaan

Isoon-Britanniaan Middlesboroughin kaupungin lähelle nousee maailman suurin pelkkää biomassaa polttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos. Voimalaitoksen kiertoleijupetikattilan sekä savukaasunpuhdistuslaitoksen toimittaa Amec Foster Wheeler Energia Oy.  Finnvera on mukana rahoittamassa hanketta 100 miljoonalla punnalla eli noin 120 miljoonalla eurolla.Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa eli noin 780 miljoonaa euroa.MGT Teesside -voimalaitoksen alustavat rakennustyöt alkavat lähikuukausina. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Polttoaineenaan 299 megawatin voimalaitos käyttää pelkästään puhtaita puupellettejä ja puuhaketta.– Olemme iloisia, että saamme olla mukana tukemassa suomalaisen uusiutuvan energian teknologiavientiä. Suomessa on vahvaa osaamista tämän tyyppisestä uusiutuvan energian teknologiasta, joka yllättävää kyllä, koetaan maailmalla usein vielä uutena, sanoo Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.– Finnveran mukanaolo hankkeessa mahdollisti pitkäaikaisen, 15 vuoden rahoituksen, mikä on keskeistä tämän tyyppisen hankkeen onnistumiselle, hän lisää.Voimalaitoksen kattilalaitoksen toimittavan Amec Foster Wheeler Energia Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Riiali pitää hanketta hyvänä aluevaltauksena keskisessä Euroopassa suurille sähköyhtiöluokan biokattiloille. Lisäksi se toimii esimerkkinä myös pohjoisemmille maille siitä, että fossiilisten polttoaineiden rinnalla myös biomassa soveltuu polttoaineeksi suurille peruskuormalaitoksille. – Finnveran mukaantulo rahoitusratkaisuun antoi vakautta rahoitusneuvotteluille ja helpotti merkittävästi projektrahoitussopimuksen syntyä, Riiali sanoo.Polttoainetta vastuullisesti hoidetuista metsistäBiomassaa polttavan voimalaitoksen polttoaineenhankinnan kestävyys on pyritty varmistamaan käyttämällä FSC Forest Management -sertifioiduilta metsäalueilta hankittua polttoainetta. Polttoaineen FSC-tavaramerkki takaa, että se on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.Englannin valtio maksaa puhtaalla biomassalla tuotetusta sähköstä huomattavasti normaalia korkeampaa sähkönhintaa ja haluaa tukea tällä hallituksen sekä Euroopan Unionin tavoitetta saavuttaa CO2 –päästötavoitteet ja edistää lisäksi tavoitetta vähentää hiilen polttoa suurissakin sähköntuotantoyksiköissä.Lisätietoja:Tuukka Andersén, rahoitusjohtaja, Finnvera, p. 029 460 2688Jaakko Riiali, varatoimitusjohtaja, Amec Foster Wheeler Energia Oy, p. 040 585 1590

Uutiset
07.09.2016
Kansainvälistyvien yritysten investoinnit vihdoin kasvussa

Kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevien yritysten pitkään vähentyneet investoinnit näyttävät kääntyneen kasvuun vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tieto perustuu Finnveran alkuvuoden aikana käsittelemiin rahoitushakemuksiin.– Tämä on mielestäni hyvä signaali yritysten investointiluottamuksen parantumisesta. Erityisen merkittäväksi muutoksen tekee se, että investointien kasvu perustuu aineettomiin investointeihin, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen, sekä erilaisiin yritysjärjestelyihin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aineettomien investointien osuus Finnveran rahoittamista kansainvälistyvien yritysten hankkeista on viime vuosina ollut 2–3 % tasolla. Tämän vuoden alkupuoliskolla niiden osuus kuitenkin lähes kaksinkertaistui. Myös yritysjärjestelyihin tarvittavan rahoituksen määrä nousi lähes kaksinkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna.Keitaanniemi korostaa aineettomien investointien tärkeyttä pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämisessä.– Suomen ongelma kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa on ollut suhteellisen pieni yrityskoko, jolloin käytettävissä olevat resurssit ovat myös pieniä. Yrityskoon kasvaessa mahdollisuus panostaa kansainväliseen kasvuun lisääntyy.– Mikään yksittäinen alue tai toimiala ei selitä investointien kasvua, joten kyse lienee yleisen investointiaktiivisuden lisääntymisestä, Keitaanniemi arvioi.Positiivista kehityssuuntaa vahvistavat myös FK:n ja EK:n kyselyt. Investointien lisääntymisestä huolimatta kasvun vaatima käyttöpääoma on edelleen suurin yksittäinen tarve Finnveran rahoitukselle.Linkit:Kasvu > InvestoinnitKasvu > Liiketoiminta ulkomaillaJätä yhteydenottopyyntö

Artikkelit
05.09.2016
Yrittäjäkenttä odottavissa tunnelmissa

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa aloittanut Mikael Pentikäinen on uuden haasteen edessä. Suomalaisyritykset tarvitsevat lisää kasvua, kilpailua ja kehitystä, sekä rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin.Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että moni yrittäjä tuntuu olevan odottavissa tunnelmissa.– Kentällä selvästi odotetaan, että hallitusohjelmaan kirjatut asiat laitettaisiin toimeen. Etenkin työmarkkinoiden dynamiikkaa ja talouden kilpailua lisäävät uudistukset ovat valtaosin vielä tekemättä.Keskeinen haaste Pentikäisen mukaan on kasvun puuttuminen, johon vaikuttaa esimerkiksi se, että työntekijöiden palkkaaminen saatetaan kokea riskinä.– Avainasemassa ovat työmarkkinoiden ja talouden kilpailun lisääminen, työllistämisen riskien keventäminen ja kannustava verotus. Näillä asioilla voidaan saavuttaa yritysmaailmaan nostetta – lisää asiakkaita, liikevaihtoa ja kasvua, Pentikäinen summaa.Investoinnit ja rahoitus tiukassaToisena haasteena Pentikäinen mainitsee rahoituksen, joka sekin on yhteydessä kasvun puuttumiseen ja nihkeyteen palkata uutta työvoimaa.Rahoitusmarkkinoiden lisääntynyt säätely ja pk-yritysten rahoitusehtojen tiukentuminen ovat Pentikäisen kokemuksen mukaan aiheuttaneet pullonkauloja pk-yritysten rahoitukseen.– Pankkikilpailu on paikoittain Suomessa myös hävinnyt, mikä asettaa yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Kun kilpailu vähenee, hinnat nousevat tai rahoituksen saaminen voi vaikeutua, Pentikäinen toteaa.Rahoituskentältä on onneksi kuulunut myös positiivisia uutisia.– Esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahasto on tervetullut lisä rahoitusmarkkinoita täydentämään. Sitä täytyy rohkeasti markkinoida ja tuoda esille, Pentikäinen mainitsee.Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva rahasto vauhdittaa investointeja kannattaviin hankkeisiin, joista osa saattaa olla korkeampiriskisiä. Suomessa ESIR:in keskeisinä välittäjäorganisaatioina toimivat Finnveran lisäksi Teollisuussijoitus ja Tekes.Digitalisaatio vaikuttaa yrittäjyyden murrokseenInvestointien vähyys on kurittanut koko Eurooppaa, jonka talous painii osittain yhä talouskriisin jälkimainingeissa. Suomen valttikorteiksi kansainvälisessä kilpailussa Pentikäinen mainitsee erinomaisen koulutusjärjestelmän, toimivan oikeusvaltion sekä hyvän infrastruktuurin.Yhteiskunta ja sen myötä yrittäjyys ovat kuitenkin murroksessa. Digitalisaatio muuttaa yritysten prosesseja, markkinointia ja kilpailua, tuoden maailman lähemmäs yrittäjää. Toisaalta se tuo myös lisää kilpailua.– Digitalisaatio muuttaa joka ikistä toimialaa ja yritystä, luoden mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Yhdelläkään yrittäjällä ei ole varaa jäädä digitalisaation kelkasta pois, sillä kilpailija varmasti hyödyntää mahdollisuudet, Pentikäinen sanoo.Hänen mukaansa moni yrittäjä ei ole tarpeeksi kiinnostunut tai paneutunut asiaan, ja tämä tulee jatkossa erottamaan jyvät akanoista.Muita tulevaisuuden trendejä ovat Pentikäisen mukaan yrittäjyyden lisääntyminen, niin nuorten kasvaneen innon, yhteiskunnan murroksen kuin joskus myös pakon vuoksi.– Tosiasia on, että yhä useampi meistä työllistää itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä. Yrittäjyys on joustava vaihtoehto epävarmassa työllisyystilanteessa, ja nuoret ovat tämän jo hyväksyneet, Pentikäinen kertoo.Omistajanvaihdoksia vauhdittamalla kaksi kärpästä yhdellä iskullaVastikään julkaistun tutkimuksen mukaan jopa joka viides 18–24-vuotias suomalaisnuori haluaa tulevaisuudessa työllistää itsensä. Luku on kaksikymmenkertaistunut reilun kymmenen vuoden aikana.– Tämä on suuri mahdollisuus Suomelle. Mitä useampi näistä nuorista onnistuu yrittäjyydessä, sitä parempi asia se on yhteiskunnalle. Tämä on vain ja ainoastaan hyvä uutinen, Pentikäinen iloitsee.Yhtenä ratkaisuna yrittäjäinnostuksen nousuun ja toisaalta kasvaneeseen työttömyyteen on Pentikäisen mukaan yritysten omistajanvaihdokset. Suomessa on lähes 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista monen yrityksen liiketoiminta työpaikkoineen on yrittäjän eläköitymisen jälkeen vaakalaudalla.Pentikäisen mukaan kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan.– Meidän täytyy varmistaa, että yrityksen myyminen tai liiketoiminnan siirtäminen on luontevaa ja helppoa. Olisi tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.Ne yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä, pitäisi tuoda yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneiden ihmisten kanssa.– Tarvitaan erilaisia tilaisuuksia, sivistyksellisiä toimia, keskusteluja ja hyviä esimerkkejä. Tärkeintä on tiedostaa, ettei asia hoidu itsestään, vaan asia vaatii toimia, yhteistyötä ja herättelyä, Pentikäinen muistuttaa.Lue lisää omistajanvaihdosten rahoitusmahdollisuuksista: www.finnvera.fi/omistajanvaihdos.Sanottua”Yksikään suuri yritys ei ole syntynyt suurena – jokainen on aloittanut pienestä. Pitäisi keskittyä siihen, millä tavalla omistajayrittäjän riskiä voidaan pitää hallittavana ja samalla tukea kasvua ja työllisyyttä.”” Liiketoiminnan eteenpäin siirtämisen tulisi olla luontevaa ja helppoa. On tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.””Start-up -buumin lisäksi meidän pitäisi puhua restart-ajattelusta. Miten saadaan haarukoitua yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä ja ohjattua niiden ihmisten tietoisuuteen, joita yritystoiminta kiinnostaa?”

Uutiset
31.08.2016
Hyvät verkostot ovat Iranissa kullanarvoisia

Terveysteknologian yritys löysi jälleenmyyjän kontaktien avulla. Outotec on puolestaan tehnyt kauppaa Iraniin yli 40 vuotta.Jos verkostot ja suhteet ovat Suomessa tärkeitä, niin Iranissa ne ovat jopa menestyksen elinehto.Kuopiolainen lääkehuollon automaatioratkaisuihin erikoistunut NewIcon onnistui saamaan ensimmäisen kauppansa Iraniin hyvän jälleenmyyjän ansiosta. Seuraavatkin kaupat ovat paljolti paikallisen jälleenmyyjän varassa. Kuopiolaisen NewIconin markkinointijohtajan Jori-Matti Savolaisen mukaan hyvät kontaktit auttoivat löytämään oikean jälleenmyyjän Iranissa.– Meitä varoitettiin, että Iranissa kaikki etenee hitaasti. Varsinkin, kun asiakkaitamme ovat sairaalat eli julkinen sektori. Olimme kuitenkin yllättyneitä miten suoraviivaisesti kaikki on sujunut verrattuna muihin Lähi-idän maihin, sanoo NewIconin markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen.Kuopiolaisyrityksellä on asiakkaita ympäri maailmaa, kuten Venäjällä, Puolassa, Israelissa, Englannissa, Arabiemiraateissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Valtaosa noin 5,5 miljoonan euron  liikevaihdosta tulee kuitenkin vielä Suomesta.NewIcon saa kiittää jälleenmyyjän löytymisestä yhtiön Advisory boardin puheenjohtajaa.– Jälleenmyyjän kontaktien ansiosta toimitusjohtajamme kutsuttiin Iraniin tutustumaan loppuasiakkaisiimme. He olivat otettuja, että hän tuli paikalle. Vuodenvaihteessa kutsuimme delegaation Suomeen ja käytimme heitä muissakin terveysteknologia-alan yrityksissä, Savolainen muistelee.Hän hämmästelee iranilaisten hyvää Suomi-tietoutta.– Suomalaista teknologiaa arvostetaan, kiitos Nokian. Kontaktimme myös tietävät täältä sellaisia huippukirurgeja, joista me emme ole edes kuulleet, Savolainen kertoo.Iranissa vuosikymmeniäPörssiyritys Outotecilla on NewIconiin verrattuna hieman toisenlainen historia. Yhtiö on ollut Iranissa vuodesta 1973 eli 43 vuotta. Outotecin Markkinat-yksikön johtaja Adel Hattab sanoo, että kaupankäynti Iranissa vaatii paljon aikaa ja läsnäoloa.Markkinat-yksikön johtaja Adel Hattab sanoo asiakkaiden arvostavan, ettei Outotec poistunut Iranista edes vaikeina aikoina.– Olemme olleet avoimia Iranin suhteen ja kaikki tehdään turvallisuus edellä. Kauppasaarto oli aika vaikeaa aikaa. Meillä on isot tiimit varmistamassa, että emme myy mitään väärää, Hattab kertoo.Outotecin projektit liittyvät raaka-aineiden rikastamisprosesseihin ja metallien jatkojalostamiseen. Yritys suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää laitteistoja.Kymmeniä kertoja Iranissa käynyt Hattab sanoo iranilaisten arvostavan kanssakäymistä ja kahdenkeskisiä suhteita.– He ovat vaativia neuvottelukumppaneita ja taitavia hakemaan hyviä diilejä itselleen. Ihmisiä täytyy tuntea kaikilla tasoilla, myös poliittisia päätöksentekijöitä. Asiakkaina iranilaiset ovat kuitenkin lojaaleja, Hattab luettelee.NewIconin Savolainen allekirjoittaa Hattabin arviot. Markkinointijohtaja sanoo kuopiolaisyrityksenkin vääntäneen paljon sopimuksesta jälleenmyyjän kanssa.Liiketoimintaympäristössä on muitakin eroja.– Iranissa pitää olla pitkäjänteinen eikä aggressiivinen myynti toimi. Ihmisten kanssa pitää jutella niitä näitä. Ensimmäisenä päivänä puhutaan urheilusta ja perheestä. Vasta toisena päivänä keskustellaan sopivassa vaiheessa kaupoista, Savolainen kertoo.Rahaliikenne tökkiiNewIconissa Iran-kauppojen riskien arviointi liittyi enemmänkin resurssien riittävyyteen ja taloudellisiin riskeihin.Sen sijaan Savolainen ja Hattab nimeävät kaikille yrityksille yhteisen riskin: rahoituksen.– Investoinnit jäävät vaatimattomaksi potentiaaliin verrattuna, kun rahoitusmarkkinat eivät ole kunnossa. Toivon, että pankkijärjestelmä kuntoutuisi siihen tilaan kuin se on keskimäärin muualla. Asiakkailla on isoja vaikeuksia remburssien kanssa, Hattab sanoo.Hänen mukaansa länsimaisten pankkien riskihalukkuuteen vaikuttaa myös Yhdysvaltojen suhtautuminen Iraniin.NewIconin Savolainen neuvoo suomalaisyrityksiä tekemään kauppaa euroissa. Myöskään yhden pankin varaan ei kannata nojautua.– Iranissa on syytä seurata, mikä pankki hoitaa milloinkin ulkomaanliikennettä, Savolainen kertoo.Lue myös: Iran hamuaa merkittäväksi kaupan solmukohdaksiTeksti: Kimmo KoivikkoLisätietoa:Vientikaupan luottoriskitMaaluokitukset

Uutiset
31.08.2016
Iran hamuaa merkittäväksi kaupan solmukohdaksi

Uusi Silkkitie näkyy jo massiivisina rakennushankkeina. Suomi-kuva on Iranissa kirkas.Pitkään kansainvälisen kaupan ulkopuolella ollut Iran tekee näyttävää paluuta takaisin parrasvaloihin. Team Finlandin elokuun lopussa järjestämä Iran-seminaari keräsi Helsinkiin yli 150 suomalaisyrityksen edustajaa kuuntelemaan liiketoimintamahdollisuuksista Iranissa. Suurlähettiläät Dr. Kambiz Jalali (vas.) ja Harri Kämäräinen kertoivat muun muassa Silkkitien vaikutuksista Lähi-idässä.Suomen Iranin suurlähettiläs Harri Kämäräinen kuvaa muutosta dramaattiseksi. Ensimmäisenä askeleena kohti muutosta oli vuoden 2013 presidentinvaalit, josta käynnistyi uuden Iranin vaihe. Viime vuonna syntyi sopu ydinohjelmasta, joka purki ison osa pakotteista.– Iran muuttuu kovaa vauhtia. Siellä on paljon kaupallisia mahdollisuuksia ja valtuuskuntia käy paikanpäällä eri puolilta maailmaa. Myös Suomi on verkottunut Iraniin hyvin. Olemme onnistuneet luomaan verkostoja poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, Kämäräinen sanoo.Iran pyrkii palauttamaan vanhan asemansa merkittävänä kaupan solmukohtana ja uusi Silkkitie antaa siihen oivan mahdollisuuden. Iranissa rakennetaan parhaillaan kuumeisesti satamia ja parannetaan rataverkostoa, muun muassa kiinalaisten ja intialaisten johdolla.Ensi vuonna Helsingistä on mahdollisuus päästä kiskoja pitkin Teheranin kautta Iranin satamiin ja siitä eteenpäin laivalla esimerkiksi Intian Mumbaihin. Matka lyhenee kilometreissä peräti kahdella tuhannella.– Infrahankkeet ovat valtavia. Jostain syystä Silkkitie on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. On kuitenkin ilahduttavaa nähdä, miten moni pk-yrityskin on herännyt Iranin-kauppaan. Kun Team Finland esittäytyi keväällä Teheranissa, paikalla oli 60 suomalaista yritystä, Kämäräinen kehuu.Luotettavat suomalaisetSuomi tunnetaan Iranissa hyvin ja se lisää yritysten mahdollisuuksia solmia hyviä suhteita.Kämäräisen mukaan Nokia on luonut ja luo edelleen Suomi-kuvaa.– Suomi tiedetään korruptiosta vapaana, korkean teknologian maana. Tuotteet ovat korkealaatuisia ja meitä pidetään erittäin luotettavina, Kämäräinen listaa.Yksi suomalainen tuote jopa dominoi markkinoita, nimittäin lämpöpuu.Suurlähettiläs kuvaa lämpöpuun menestystarinaa ainutlaatuiseksi. Kaikki lähti nollapisteestä 5-6 vuotta sitten.– Puun laatu on korkea ja iranilaiset arvostavat laatua. Se sopii hyvin vaativaan ilmastoon ja toimii erinomaisesti julkisivumateriaalina.Lämpöpuun lisäksi muun muassa hygieniatuotteet menevät kuin kuumille kiville. Yli 6 000 supermarkettia on halunnut niitä myyntiin.Kämäräinen sanoo, että Iran panostaa poikkeuksellisen paljon terveydenhuoltoon. Rakenteilla on 50-60 huippusairaalaa. Muuallakin on mahdollisuuksia, kuten energiatehokkuudessa ja –taloudessa, ympäristöystävällisen teknologian yrityksillä sekä perinteisessä puu- ja metsäteollisuudessa.Iranilla on kymmenen vuoden ero kurottavanaan korkean teknologian tuotteissa ja palveluissa.– Kilpailu joillakin aloilla on kovaa. Omin voimin ei myöskään pärjää. Paikallinen jälleenmyyjä tai kumppani pitää etsiä huolella. Parasta on tulla itse paikan päälle ja tutustua ihmisiin. Sähköpostilla ei kauppoja synny, Kämäräinen valottaa.Rahaliikenne kuntoonMahdollisuuksien vastapainoksi yritysten on hyvä tiedostaa arjen realismi.Korruptio on Iranissa edelleen ongelma ja siihen on hyvä varautua. Toiseksi, osa pakotteista on yhä voimassa.Kämäräinen kannustaa yrityksiä tarkistamaan tuotteiden soveltuvuuden ulkoministeriön pakoteyksiköstä. Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen patistaa pk-yrityksiä löytämään hyvät paikalliset kumppanit Iranista.Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen nostaa esille vielä yhden huomion.– Jos yrityksellä on toimintaa USA:ssa, kannattaa selvittää tarkasti myös USA:n pakotteiden vaikutus.Haapiaisen mukaan suurin kaupankäynnin este suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille on ongelmat rahaliikenteessä. Iranilaiset pankit eivät vielä vastaa länsimaisia standardeja ja pakotteet hankaloittavat maksuliikennettä.– Töitä tehdään paljon rahaliikenteen helpottamiseksi ja se vaatii kaikilta avoimuutta, Kämäräinen vahvistaa.Finnvera luokittelee Iranin riskiluokkaan kuusi eli toiseksi heikoimmalle tasolle. Haapiainen uskoo, että iranilaiset tekevät kaikkensa rahaliikenteen parantamiseksi.– Mekin olemme muuttaneet takuupolitiikkamme Iranin suhteen. Olemme valmiita myöntämään sinne vientitakuita. Arvioimme takuun tapaus kerrallaan, Haapiainen kertoo.Hän liputtaa remburssin puolesta myyntisaatavien turvaamiseksi. Remburssi on ostajan pankin sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.– Suomalaiset yritykset ovat aktivoituneet Iranin suhteen, mutta kauppojen saaminen voi kestää pitkään, Haapiainen sanoo.Lue myös: Hyvät verkostot ovat Iranissa kullanarvoisiaFAKTA: Iran lukuina (2014)Finnvera on luokitellut Iranin maariskitasolle 6/7. Iranin riskiluokitusta parannettiin kesäkuussa. Pakotteisiin ja maksujen siirtoon liittyvät asiat vaikuttavat riskiluokkaan. Bruttokansantuote: 361 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 4 632 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 4,3 %. Inflaatio: 16,2 %. Vienti: 77 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Iraniin oli tammi-toukokuussa 25,6 miljoonaa euroa (-2%). Iranin-viennin osuus koko viennistä oli 0,1 prosenttia. Tuonti: 58 miljardia euroa. Päätoimialat: Öljy-, kaivos-, kaasu- ja petrokemian teollisuus. Lisäksi auton- ja lannoitevalmistus. Valuutta: 1 eurolla saa 35 192 rialia. Lisätietoa:Vientikaupan luottoriskitMaaluokituksetLähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
30.08.2016
Kasvuyrityksiä mylläämässä

Finnveran asiantuntijat tapaavat ja sparraavat työssään kasvuun tähtääviä yrityksiä. Koko vuoden kestävä kasvuyrityskilpailu Kasvu Open huipentuu syksyllä finaaliin, jossa parhaat kasvuyritykset palkitaan. Rahoituspäällikkö Laura Strandberg kertoo kasvuyrityksistä myllärin näkökulmasta.Miten kasvuyritys hyötyy mylläyksestä?”Myllärin tavoitteena on tuoda kasvu systemaattisesti mukaan yrityksen ajatteluun ja toimintaan. Yritys saa uusia näkökulmia sekä vahvistusta ja selkeyttä omille ajatuksilleen.Mylläri ei kerro yritykselle valmiita vastauksia, vaan kysymysten avulla ajaa ajattelemaan monipuolisemmin. Kasvu Openissa yritys kohtaa vähintään kahdeksan eri liiketoiminnan ydinprosessien osaajaa. Näitä ovat esimerkiksi johtamisen, myynnin ja rahoituksen myllärit.Mylläri kehittää myös yrityksen valmiuksia hakea rahoitusta eri lähteistä. Strategia on usein viety konkreettiseksi tekemiseksi, mutta toiminnan rahoitusta ei ole mietitty loppuun asti. Myllärin kanssa yritys voi pohtia minkälaista rahoitusta se tarvitsee.”Mitä asioita kasvuyritysten tulisi parantaa?”Kasvuyrityksellä tulisi olla selkeä fokus. Monilla yrityksillä on niin paljon mahdollisuuksia, ettei uskalleta keskittyä ydinasiaan. Rajalliset resurssit pitää suunnata oikein. Myös myyntiosaamista ja asiakkuuksien hoitoa voi parantaa; kuinka tärkeät asiakkaat hankitaan ja saadaan pysymään yrityksen asiakkaina.Kasvuyrityksiltä puuttuu usein pitkäjänteisyyttä tekemisen kehittämiseen ja rahoitussuunnitteluun. Rahoitussuunnittelun tulisi rakentua osaksi kasvusuunnitelmaa. Rahaa puuttuu aina, mutta täytyy tietää kuinka paljon rahaa tarvitaan ja mihin se käytetään. Finnveran tavoite on, ettei yksikään kannattava hanke jää rahoittamatta.”Mitä yhteistä kasvuyrityksillä on?”Sitoutuminen kasvuun on tärkeintä. Kasvuyrityksessä halu kasvaa on koko yrityksen yhteinen asia. Ei riitä, että yksittäiset henkilöt havittelevat kasvua; sen on lähdettävä koko toiminnasta. Yritykset jotka onnistuvat kasvamaan ovat myös yleensä panostaneet toimintaan ja resursseihin etupainotteisesti.Menestyvällä yrityksellä on kilpailukykyisen tuotteen tai palvelun lisäksi rohkeutta ja hieman hulluutta. On uskallettava kokeilla ja mennä maailmalle puhumaan omasta jutustaan. Innovatiiviset ratkaisut ja rohkeus ajatella eri tavalla tuottavat yleensä timantteja. Kun ne ovat oikeissa käsissä, syntyy menestystä.”Lue lisää Finnveran rahoitusmahdollisuuksista kasvuyrityksen investointeihin ja käyttöpääomaksi.

Artikkelit
26.08.2016
Himmenevä Afrikan tähti odottaa Aasian vetoapua

Raaka-aineiden hintojen lasku jarruttaa maanosan kehitystä ja syö ostovoimaa. Yritykset hakevat nyt uusia markkinoita varsinkin Egyptistä.Voitot ovat niin suuria, että niiden tavoitteleminen päihittää kaikki haasteet.Näin ovat yritykset kuvailleet kaupankäyntiä Egyptissä. Vanha sanonta ”korkeat riskit, isot voitot” pätee hyvin koko Afrikkaan.Yritysten kertomia haasteita riittää. Levottomuuksien lisäksi Afrikkaa ja erityisesti maanosan kehittyneintä maata Etelä-Afrikkaa kiusaa raaka-aineiden alhainen hinta. Ongelmien taustalla on heikko kysyntä Aasiassa.– Etelä-Afrikka on vetänyt muita mukaansa. Monet maat ovat ottaneet viime vuosina askeleita taaksepäin, sanoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen. Jarkko HaapiainenOngelmista huolimatta Afrikka kiinnostaa yrityksiä ympäri maailmaa.Esimerkiksi tanskalainen Vestas on solminut yli kahden miljardin euron kaupat tuulienergiasta Egyptiin. Myös maan ensimmäinen Ikea on avattu Kairossa.– Suomalaisten kilpailijat juoksevat Egyptissä koko ajan. Siellä on sata miljoonaa asukasta, joista osa on ostovoimaista väkeä, sanoo Suomen Egyptin suurlähettiläs Tuula Yrjölä.Pohjoisen Egyptin, lännessä sijaitsevan niin ikään väkirikkaan Nigerian ja Etelä-Afrikan tarpeet ovat samankaltaiset. Energia- ja ict-alan yrityksille on kysyntää. Samoin puutteita on infrassa, cleantechissä ja terveydenhuollossa.Pk-yritykset voivat löytää liiketoimintaa isojen toimialojen ulkopuoleltakin. Afrikan maat arvostavat varsinkin niitä yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisratkaisuja.– Mobiiliteknologia on myös tärkeässä asemassa. Keniassa hoidetaan kännykällä jo pankkipalveluja. Mobiilipuolelle tarvitaan palveluntarjoajia, Finnveran Haapiainen uskoo.Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria ovat suomalaisyrityksille eksoottisia kauppakohteita, mutta siellä kauppaa tekevät yritykset ovat kuvailleet liiketoimintaympäristöä samanlaiseksi kuin Venäjällä. Ja itänaapurin kanssahan kauppaa on tehty pitkään.Egypti tarvitsee puutaKolmikosta eniten tavaraa Suomesta kulkee Egyptiin. Alkuvuonna tavaraviennin arvo oli yli 160 miljoonaa euroa, josta kasvua on yli kymmenen prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.Sen sijaan vienti Etelä-Afrikkaan on vähentynyt ja Nigeriaan suorastaan romahtanut. Nigeria on Afrikan suurin talous, mutta sen mainetta ovat tahranneet nigerialaiskirjeet ja Boko Haram –terroristijärjestö.– Egyptiin viedään pääosin puuta. Siellä on tällä hetkellä massiivisia infrahankkeita suunnitteilla, kuten toisen pääkaupungin rakentaminen ja Suezin kanavan ympäristö. Ongelmana on heikko taloustilanne ja maksujen kanssa on ollut viiveitä, Haapiainen sanoo.Hänen mukaansa viiveet johtuvat valuuttapulasta. Egypti odottaa kuumeisesti Kansainvälisen valuuttarahaston 12 miljardin lainapäätöstä, joka tuo toteutuessaan rakenneuudistukset. Egyptissä on eri arvioiden mukaan noin 60 suomalaisyritystä.Myös Etelä-Afrikassa on kymmeniä suomalaisyrityksiä ja maalla on suuria suunnitelmia investoida sähkö- ja voimalaitoksiin.– Kun rahat ovat tiukoilla, niin kuinka paljon hankkeita viedään eteenpäin? Haapiainen kysyy.Afrikan ”Singapore”Haapiainen pitää koko Afrikkaa rahoittajan näkökulmasta hankalana alueena, mutta vientitakuut ovat voimassa suurimmassa osassa maanosaa. Sotaa käyvät maat ovat takuiden ulkopuolella.– Afrikkaan on jonkin verran kysyntää, mutta hirveän moni hanke ei ole mennyt maaliin asti. Varmasti sinne on sellaistakin vientiä, joka ei näy meille. Suosittelen kuitenkin vahvasti remburssien käyttöä myyntisaatavien turvaamiseksi. Myös oikean paikallisen kumppanin löytäminen on erittäin tärkeää, Haapiainen kertoo.Yhdeksi potentiaaliseksi vientikohteeksi Haapiainen nostaa vielä Ruandan, joka pyrkii Afrikan Singaporeksi.– Namibia on myös vakaa maa liiketoimintaympäristön puolesta. Ja Marokko on hoitanut talouttaan hyvin, Haapiainen sanoo.FAKTA: Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria lukuina (2015)Finnvera on luokitellut Egyptin ja Nigerian maariskitasolle 6/7. Sen sijaan Etelä-Afrikan maariskitaso on 4/7.EGYPTI: Bruttokansantuote: 293 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 3 313 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa. Talouskasvu: 4,2 %. Inflaatio: 11,1 %. Vienti: 19,5 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Egyptiin oli tammi-toukokuussa 161,4 miljoonaa euroa (+14%). Tuonti: 54 miljardia euroa. Päätoimialat: Turismi, tekstiili-, elintarvike-, öljy-, metalli- ja kemian teollisuus. Valuutta Punta: 1 eurolla saa 8,68 puntaa. ETELÄ-AFRIKKA: Bruttokansantuote: 291 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 5 309 euroa. Talouskasvu: 1,3 %. Inflaatio: 5,2 %. Vienti: 76 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Etelä-Afrikkaan oli tammi-toukokuussa 99,4 miljoonaa euroa (-5%). Tuonti: 80 miljardia euroa. Päätoimialat: Raaka-aineet, kaivos-, auto-, metalli-, konepaja- ja tekstiiliteollisuus. Valuutta Randi: 1 eurolla saa 15,9 randia. NIGERIA: Bruttokansantuote: 424 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 2 371 euroa. Talouskasvu: 2,7 %. Inflaatio: 9,6 %. Vienti: 73,5 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Nigeriaan oli tammi-toukokuussa 7,8 miljoonaa euroa (-53%). Tuonti: 55 miljardia euroa. Päätoimialat: Öljy-, elintarvike-, rakennus-, paperi- ja kemian teollisuus. Valuutta Naira: 1 eurolla saa 220 nairaa. Lisätietoa:VientitakuutMaaluokituksetLähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
25.08.2016
Team Finland -palvelulle hyvää asiakaspalautetta

Vajaan vuoden verran on rakennettu toimintatapaa, jossa eri Team Finland -verkoston toimijat kokoavat ratkaisut asiakkaan puolesta palveluehdotukseksi. Tuoreen kyselyn perusteella toiminta saa hyvää palautetta.Uudenlaista toimintatapaa on rakennettu tiimissä, johon kuuluvat edustajat Finnfundista, Finprosta, Finnverasta, Tekesistä ja ELY-keskuksista sekä PRH:stä ja ulkoministeriöstä.  Tiimi on rakentanut asiakkuuden hoitoon yhteistä prosessia, jossa asiakkaan ei tarvitse selvittää eri organisaatioiden palveluja erikseen, vaan ne tarjotaan hänelle yhdellä kertaa kohdennettuna yrityksen tarpeisiin.Kesäkuussa 2016 tehtyyn kyselyyn tuli 62 kpl vastauksia palveluehdotuksen saaneilta yrityksiltä. Asteikolla 1-5 (5 erinomainen, 1 huono) erityisesti Team Finland -asiantuntijoiden rooli alkuvaiheen neuvotteluissa (4,1/5) ja palvelut ehdotuksen jälkeen (4,3/5) saivat kiitosta.Kehitettävää nähtiin jonkin verran sparrauskeskustelujen sisällössä kansainvälistymisen kannalta (3,7/5) ja esitettyjen palveluiden osuvuudessa yrityksen tarpeisiin (3,8/5)."Yritysten antama palaute on ensiarvoisen tärkeää kehittäessämme palveluidemme sisältöä vastaamaan entistä paremmin yritysten tarpeisiin", toteaa Team Finlandin kansallisesta palvelumallista vastaava Jukka Salo.Sanallisissa palautteissa varsinkin yhden luukun periaate sai kiitosta.”TF-konsepti on erinomainen palvelukokonaisuus kansainvälistyville yrityksille, jossa vihdoin valtiovaltakin on ymmärtänyt "yhden luukun periaatteen". Vielä toiminta on melko jäyhää ja virkamiesmäistä, mutta alku on lupaava. Olen mielelläni mukana palveluita käyttämässä ja kehittämässä jatkossakin!””Palveluehdotus ja Team Finlandin aktiivisuus on erittäin tärkeää. Tietenkin päävastuu hakemisesta ja kaikesta muusta on yrityksellä, mutta oikean tuen hakeminen tai sen hakeminen oikealla tavalla on haastavaa, kun on muutenkin kiire. Kaikista tuista ei useinkaan ole joko mitään tietoa tai se on puutteellista tai se ei ole yrityksessä ajan tasalla.”Palveluehdotuksen kautta rakentuu syvempi luottamus ja tiiviimpi yhteydenpito yrityksen ja Team Finland toimijoiden välille.”Team Finland -palveluehdotuksen tekeminen yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa luo vahvan perustan yrityksen todellisten palvelutarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Samalla rakentuu luottamus yrityksen ja palveluja tuottavan julkisen asiantuntijaverkoston välille. Toimiva palveluehdotuskonsepti edellyttää säännöllistä, yrityksen kasvuun ja muutostilanteisiin perustuvaa yhteydenpitoa myös Team Finland -yhteyshenkilön toimesta ja tarvittaessa suunnitelmien päivittämistä, jotta palveluehdotus toimii käytännön työkaluna eikä jää vain arkistopapereiksi mappeihin”, kertoo Varsinais-Suomen Team Finland -koordinaattori Jari Kauppila.”Yhteenvetona voi sanoa, että palvelun piirissä olevat yritykset ovat tyytyväisiä palveluun. Seuraava haaste on palvelujen tunnettavuuden lisääminen sekä markkinointi laajemmalle yritysjoukolle”, summaa johtaja Reijo Kangas Tekesistä.Lisätietoja:Markku Jokelaryhmäpäällikkö, Satakunnan ELY-keskuspuh. 029 50 22045markku.jokela(at)tekes.fiRisto Kaskialuepäällikkö, Finpropuh. 0400 384 147risto.kaski(a)finpro.fiPetri Kuurmakaupallinen sihteeri, ulkoministeriöpuh. 0295 351 427petri.kuurma(at)formin.fiJukka Suokassidosryhmäpäällikkö, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2525jukka.suokas(at)finnvera.fi

Artikkelit
23.08.2016
Omistaja ratkaisee

Pienten ja suurten yritysten menestystä selittävät tekijät ovat erilaiset. Tutkimusten mukaan pk-yritykselle kaikkein ratkaisevinta on yrityksen johto. Suurelle yritykselle taas tarjolla ovat laajemmat johdon rekrytointimarkkinat ja esimerkiksi mahdollisuus siirtää toimintoja maasta toiseen kustannusetujen saavuttamiseksi. Tästä syystä suuren yrityksen menestyksen kanssa eniten korreloiva yksittäinen tekijä on yksinkertaisesti toimiala.Kun Finnverassa on mahdollisuus seurata tuhansien erilaisten yritysten tarinoita sekä nähdä menestykseen – ja joskus valitettavasti menetykseen – vaikuttaneita syy-seuraussuhteita, sanoisin itse, että pk-yritykselle jopa johtoakin tärkeämpi on omistaja. Usein nämä ovat tietysti sama henkilö. Mutta silloinkin kun eivät ole, omistaja vaikuttaa suoremmin johdon valintaan ja saattaa puuttua enemmän yhtiön operatiiviseen toimintaan kuin isoissa yrityksissä tapahtuu.Hyvä tai huono omistaja voi olla sangen ratkaiseva suurellekin yritykselle – esimerkiksi käynee Turun telakan uudistuminen omistajan vaihduttua korealaisesta saksalaiseen – mutta pk-yritykselle omistaja on siis yleensä aina täysin keskeisesti vaikuttamassa siihen, miten yritys kehittyy ja menestyy.Finnvera rahoittaa yli tuhat omistajanvaihdosta vuodessa. Yrittäjien ikärakennetta koskevat tilastot kertovat, että tarve sukupolvenvaihdoksille ja yrityskaupoille jatkuu poikkeuksellisen korkeana jopa seuraavat kymmenen vuotta. Kyselytutkimusten mukaan tärkeimmät pullonkaulat ovat toisilleen sopivien ostajien ja myyjien löytyminen, oikea arvonmääritys sekä verotukseen ja juridiikkaan liittyvät seikat. Rahoitus tulee seuraavana näiden jälkeen.Yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa Finnvera pyrkii aktiivisesti myötävaikuttamaan kaikkien mainittujen pullonkaulojen poistumiseen. Järjestämme eri puolilla maata lukuisia tilaisuuksia, joissa ostajat, myyjät, eri alojen asiantuntijat ja rahoittajat pääsevät kohtaamaan toisiansa. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni yritys, jonka nykyinen omistaja on tuonut oman ainutlaatuisen polkunsa kautta tähän hetkeen, löytää uuden hyvän omistajan, jolla on valmiudet ja halu jatkaa seuraavaan tulevaisuuden menestystarinaan!Pauli HeikkiläFinnveran toimitusjohtajaLue lisää omistajanvaihdoksista ja Finnveran rahoitusmahdollisuuksista

Artikkelit
16.08.2016
Silkkitie on hyvä syy kääntää katse Kazakstaniin

Kazakstanissa järjestetään ensi vuonna myös Maailmannäyttely. Myyntisaatavien suojaaminen on tärkeää.Jos Suomen ja Venäjän välinen maaraja on pitkä, niin keskiaasialaisella Kazakstanilla sitä vasta riittää.Venäjän kanssa yhteistä rajaa on peräti 6 500 kilometriä ja Kiinankin kanssa 1 500 kilometriä. Entinen neuvostotasavalta on maailman suurin sisämaavaltio, jonka tunnetuin ”asukas” lienee koomikko Sacha Baron Cohenin luoma törttöilevä tv-toimittaja Borat.Naurut on kuitenkin nopeasti naurettu, kun puhe kääntyy Silkkitiehen. Tuo muinainen kauppareitti elää Kiinan johdolla uutta kukoistusvaihetta ja Kazakstanin sijainti on keskeinen kauttakulkumaana.Kiina on pistänyt peliin paljon arvovaltaa ja kymmeniä miljardeja euroja rahaa Silkkitien toteutumisen puolesta. One Belt, One Road -nimeä kantavan hankkeen massiivisuudesta kertoo jotain se, että Silkkitie yhdistää 64 maata ja alueella asuu 4,4 miljardia ihmistä.Tavoitteena on luoda tiiviit juna- ja lentoyhteydet sekä tieverkosto Euroopan ja Aasian välillä.– Kiina toimii moottorina. Hankkeet ovat todella isoja, joten suomalaisyritysten voi olla hankala päästä niihin mukaan. Alihankkijana toimiminen saattaisi olla sopivampi rooli, arvioi Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.Ulkomaisia yrityksiä tarvitaan ainakin infrastruktuurin, liikenteen, logistiikan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian suunnittelussa sekä toteuttamisessa.Homanen jatkaa vielä listaa Kazakstanin osalta.– Kazakstan on asettanut kestävän kehityksen tavoitteekseen ja valtio tukee esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita. Lisäksi cleantech, koulutus ja kaivososaaminen kiinnostaa, hän kertoo.Ensi vuonna valokeilassaSuomalaisyritysten kannattaa muutenkin kääntää enemmän katsetta Kazakstanin suuntaan. Syynä on ensi vuonna järjestettävä Maailmannäyttely.Suomi osallistuu Astana Expoon omalla paviljongilla.– Osallistuminen tuo Suomelle paljon positiivista näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech-sektorilla, Homanen uskoo.Maailmannäyttelystä ja Silkkitien tuomista mahdollisuuksista huolimatta Finnvera luokittelee Kazakstanin korkean riskin maaksi.Öljyn hinnan lasku on lähes puolittanut vientitulot, inflaatio laukkaa yli kymmenessä prosentissa ja valuutan arvo romahti viime vuonna. Nyt valuutan arvo on vakaampi. Myös valtion omistamien yhtiöiden rooli on korostunut vaikeassa taloustilanteessa.Osittain näistä syistä suomalaisyritykset eivät ole tuttu näky Kazakstanissa.– Liiketoimintaympäristö on haastava ja siksi yritysten käyttäytymistä voi olla vaikea ennakoida. Yleensä asiat venyvät. Toisaalta joissakin kiireellisissä tilanteissa käteistäkin saattaa löytyä. Saatavien suojaaminen on erittäin tärkeää ja remburssien käyttö on suositeltavaa, Homanen kuvailee tilannetta.Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.Homanen lisää vielä yhtenä kysymysmerkkinä poliittisen tilanteen. Kazakstanilla on ollut vain yksi presidentti, Nursultan Nazarbayev.– On hyvin epävarmaa, mitä hänen jälkeensä tapahtuu. Suuriin muutoksiin pitää varautua, Homanen pohtii.FAKTA: Kazakstan lukuinaFinnvera on luokitellut Kazakstanin maariskitasolle 6/7. Kazakstan on merkittävä öljyn ja kaasun viejä ja maassa on runsaasti muitakin luonnonvaroja. Maan velkaantuneisuus on kasvanut samalla, kun öljyn hinnan romahdus heikentää tulovirtaa.Kazakstanin poliittinen tilanne on tällä hetkellä suhteellisen vakaa. Finnveran vastuut maassa ovat noin 10 miljoonaa euroa. Finnvera tekee maariskiluokkien arvioinnissa yhteistyötä OECD:n maariskityöryhmän kanssa.Kazakstan on nykyään Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen.Bruttokansantuote: 110 miljardia euroa (2015). Toissa vuonna BKT oli 185 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015).Bruttokansantuote per capita: 6 230 euroa (2015). Toissa vuonna bruttokansantuote per capita oli 10 600 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).Talouskasvu: Ennuste 0,1-0,7 % (2016). Viime vuonna kasvu oli 1 % ja toissa vuonna 4,3 %.Inflaatio: 13,6 % (2015).Vienti: Noin 46 miljardia dollaria (2015).Tuonti: Noin 30 miljardia dollaria (2015).Päätoimialat: Öljy- ja kaasu- sekä malmi- ja metalliteollisuus. Kazakstan on Top 20 –öljyntuottajamaa. Keskimäärin öljyntuotanto on noin 1,5-1,6 miljoonaa barrelia päivässä eli samaa tasoa kuin Norjassa. Maailmassa tuotetaan keskimäärin 80 miljoonaa barrelia päivässä.Valuutta Tenge: 1 eurolla saa 376 tengeä.Suomen kansalaisilla on mahdollista matkustaa Kazakstaniin ilman viisumia ja oleskella maassa maksimissaan 15 päivää. Viisumivapaus on määräaikainen ja päättyy ensi vuoden lopussa.Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, IMF, Asian Dev Bank, Focus Economics.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
12.08.2016
Team Finland lisää yhteistyötään

Kansainvälistymisen kirkkain osaaminen löytyy nyt yhden katon alta.Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaamme edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut.Yhteistyö on tulevaisuudessa entistäkin tiiviimpää ja saumattomampaa, kun Team Finland -verkostoon kuuluvat Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat 15.8. samoihin tiloihin Helsingin Ruoholahteen. Lisäksi tässä Team Finland -talossa tulee työskentelemään väkeä useasta viennin edistämisen parissa toimivasta ministeriöstä. Ensi vuoden puolella taloon muuttaa myös Teollisuussijoitus."Teemme yhteistyötä asiakasta varten. Finnveran, Finpron, Tekesin ja Tesin palvelut ovat erilaisia ja toisiaan täydentäviä. Asiakas saattaa tarvita niistä useampia, jolloin tiedon nopea liikkuminen hyödyttää kaikkia", sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita."Suomen menestyminen on entistä riippuvaisempaa yritystemme kansainvälisestä menestymisestä. Meillä Team Finland -talon toimijoilla on merkittävä rooli yritysten tukemisessa maailmalla", toteaa Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.Finpro koostuu kolmesta toiminnosta: Export Finlandista, Invest in Finlandista ja Visit Finlandista. Toiminnot edistävät kotimaisten yritysten kansainvälistymistä, houkuttelevat ulkomaisia investointeja Suomeen ja edistävät ulkomailta tänne suuntautuvaa matkailua. Finpron tehtävä on tuoda kasvua Suomeen."Team Finlandin tehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä maailmalle. Yhdistimme voimamme ja muutimme samaan osoitteeseen, jotta voisimme palvella yrittäjiä entistä paremmin. Kaikki kansainvälistymisen asiantuntijapalvelut löytyvät nyt keskeiseltä paikalta Ruoholahdesta. Uusi toimintamalli takaa, että yrittäjä saa tarvitsemansa ratkaisut mahdollisimman nopeasti", sanoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.Tekesin innovaatiorahoituksella yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluja sekä työstää liiketoimintasuunnitelman kansainvälisille markkinoille. Tekesin ohjelmat tarjoavat verkostoja, tietoa ja näkemystä kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.Suomen Teollisuussijoitus Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka tarjoaa kasvuyrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja. Teollisuussijoitus sijoittaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen yhdessä koti- ja ulkomaisten sijoittajakumppanien kanssa.Team Finland -talon avautumisen yhteydessä uudistuu myös verkoston yhteinen logo. Talo sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1 (Ilmarisen toimitalo). Siellä tulee työskentelemään yhteensä yli 600 kansainvälistymisen ammattilaista.  

Tiedotteet
11.08.2016
Finnvera-konsernin puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2016

Finnveran valtuudet kasvoivat merkittävästi – tulos lievästi tappiollinenKatsauskaudella korotettiin lakimuutoksilla Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä. Korotustarpeiden taustalla olivat etenkin alusrahoituksen määrän jyrkkä kasvu viime vuosina sekä tietoliikenteen ja metsäteollisuuden vientihankkeiden määrän lisääntyminen. Konsernin alkuvuoden tulos painui 7 miljoonaa euroa tappiolliseksi, mikä oli seurausta vientitakuutoiminnan tappioista ja tappiovarauksista. Negatiivinen tulos ei kuitenkaan vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiivisen itsekannattavuuden toteutumiseen.Vienninrahoituspalvelujen kysynnän voimistuessa kasvoi myös varainhankinnan tarve. Huhtikuussa Finnveran liikkeeseen laskema miljardin euron kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina oli yhtiön ensimmäinen 10 vuoden euromääräinen joukkovelkakirjalaina.Huhtikuussa Finnvera käynnisti yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanjan pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Erilaisilla aktivointitoimenpiteillä pyritään lisäämään yritysten tietoisuutta muun muassa arvonmääritykseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Finnveran rahoittamissa omistajanvaihdoksissa tapahtui alkuvuonna euromäärillä mitattuna 17 prosentin kasvu.Finnvera toi hallitusohjelmaan perustuen markkinoille uutena tuotteena kasvulainan, joka on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Se on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden rahoittamiseen.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnveran vienti- ja erityistakausten kysyntä oli katsauskaudella noin 50 prosenttia ja vientiluottojen rahoituksen kysyntä lähes 90 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Sen sijaan pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta 17 prosenttia.Vaikka vienti -ja erityistakausten kysyntä kasvoi, Finnvera antoi katsauskaudella vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 76 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 87 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Pk- ja midcap-yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä laski katsauskaudella edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 11 prosenttia. Finnvera-konserni 1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 483 541 -11 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  1 226 5 124 -76 %     Vientiluotot 477 3 601 -87 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Vastuut, Me           Lainat ja takaukset 2 322 2 285 2 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  16 896 17 436 -3 %     Vientiluotot 4 718 4 240 11 %           1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut, Me 93 102 -8 % Liikevoitto, Me -7 56 -113 % Tulos, Me -7 55 -113 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 166 8 418 9 % Oma pääoma, Me 1 116 1 121 0 %   - josta vapaat rahastot, Me 865 871 -1 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos %-yks. Omavaraisuus, %  12,2 % 13,3 % -1,1 % Vakavaraisuus, Tier 2, % 18,9 % 19,6 % -0,7 % Kulu-tuotto-suhde, % 30,6 % 28,3 % 2,3 % Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli tappiollinen 7 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 55 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 62 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavan jakson tulosta heikompi.Alkuvuoden tappiolliseen tulokseen vaikuttivat merkittävimmin vertailukautta suuremmat emoyhtiö Finnveran vienti-takuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat katsauskaudella 66 miljoonaa euroa (2). Katsauskaudella ilmeni, että brasilialaisesta Oi S.A.-konsernista voi realisoitua riski, joka saattaa tämän hetken arvion mukaan aiheuttaa noin 55 miljoonan euron tappion. Tämän perusteella katsauskaudella kasvatettiin takuutappio-varausten määrää. Tappiovaraukset ovat tämänhetkisiä arvioita. Niiden määrä voi vielä merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos -7 miljoonaa euroa (56) oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liike-toiminnan tulos oli -17 miljoonaa euroa (48) ja pk-liiketoiminnan 10 miljoonaa euroa (8).Konsernin tulos on ollut yhtiön 17 toimintavuoden aikana tilikausittain ja alkuvuoden 2009 jälkeen myös puolivuosikat-sauskausittain voitollinen ennen nyt päättynyttä tammi–kesäkuun katsauskautta. Myös emoyhtiö Finnveran vientitakuu-toiminta on ollut yhtiön toimintavuosien aikana kumulatiivisesti itsekannattavaa tammi–kesäkuun negatiivinen tulos huomioiden. Finnvera-konserni H1/2016 H1/2015 Muutos Muutos *2015   Me Me Me % Me Korkokate 27 28 -2 -6 56 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 67 73 -7 -9 141 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -10 -6 4 63 -21 Hallintokulut -22 -22 0 1 -44 Liiketoiminnan muut kulut -3 -3 0 -5 -6 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot -65 -14 51 352 -15     Luotoista ja takauksista -15 -72 -57 -79 -87     Luottotappiokorvaus valtiolta 15 60 -45 -74 83     Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta -66 -2 64 - -10 Liikevoitto -7 56 -63 -113 114 Tilikauden voitto -7 55 -62 -113 111 Rahoituksen näkymätFinnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan jatkossakin. Kysynnän euromäärä painottunee edelleen risteilijä-, tele- ja metsäsektoreihin. Näillä toimialoilla kansainvälisesti kilpailukykyisen vienninrahoitusjärjestelmän rooli on merkittävä yksittäisten investointien suuren mittaluokan vuoksi.Uusia vientimarkkinoita on auennut muun muassa Iraniin ja Argentiinaan. Markkinoiden avautuessa julkisella rahoituksella, kuten Finnveran vientitakuilla, on tärkeä merkitys vientikauppojen toteutumiselle. Finnveran vastuumaista Brasilian, Turkin ja Venäjän tilanteen odotetaan jatkuvan epävarmana aiheuttaen haasteita näissä maissa toimiville yrityksille. Toisaalta mm. Brasilian ja Venäjän heikentynyt paikallisvaluutan arvo tukee näissä maissa toimivien vientiyritysten toimintaedellytyksiä, mikä voi lisätä kiinnostusta investointeihin ja tuoda vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi aiheuttaa Euroopassa epävarmuutta todennäköisesti  useiden vuosien ajan.Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vähäisempää kuin mitä se oli vuotta aiemmin. Myös myönnetty rahoitus oli viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Alkuvuoden aikana Finnvera valmisteli uuden kasvulaina-välirahoitustuotteen käyttöönottoa sekä valmistautui tehtäväänsä Euroopan strategisten investointien rahaston välittäjäorganisaationa. Nämä yhdessä käyttöön otetun omistajanvaihdosohjelman kanssa lisännevät rahoituksen kysyntää ja myöntämistä loppuvuonna.Vuoden 2016 tulos toteutunee alkuvuodesta annetun arvion mukaan vuoden 2015 tulosta heikompana. Puolivuotiskatsauskauden tappiollinen tulos ei vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiiviseen itsekannattavuuden toteutumiseen.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vastuuluvut ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen, ja Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan myös jatkossa. On tärkeää huolehtia viennin rahoitusjärjestelmämme toimivuudesta, jotta suomalaisyritykset voivat kilpailla vientikaupoista yhtä hyvillä rahoitusehdoilla kuin niiden kilpailijayrityksetkin.Pk-yritysten rahoituksen osalta yrityskauppojen määrän kasvu on ollut ilahduttavaa. Jatkamme ponnisteluja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi myös jatkossa; mitä useampi yritys jatkaa toimintaansa, sitä paremmin koko Suomen taloudella menee. Uusi omistaja tuo yritykseen mukanaan usein myös kehittämisajatuksia ja kasvuhalua.Työ Team Finland -verkoston kehittämiseksi on tiivistä. Yhteisen kotimaan palvelumallin parantaminen jatkuu loppuvuoden ajan. Tähän mennessä palvelun piirissä olleilta asiakkailta koottu palaute on ollut positiivista. Käytännössä Team Finland -yhteistyö saa vauhtia, kun Finnvera, Finpro ja Tekes sekä Suomen Teollisuussijoitus muuttavat lähiaikoina yhteisiin toimitiloihin Team Finland -taloon Helsingin Ruoholahteen.Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin aina väistämättä liittyy. Kuluneella vuosipuoliskolla tällaisia riskejä toteutui.”Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2016 (PDF)Lisätiedot: Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400 Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Näytä lisää
Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muutokset maksuohjelmiin

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Muut muutokset

029 460 2791 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot