Etsi Finnverasta
Uutishuone

Kaikki

Uutiset
19.05.2017
Maailmankaupan riskien suojaaminen tukee talouskasvua

Maailmankaupan riskejä vakuuttavat toimijat suhtautuvat optimistisesti kasvuun lisääntyvistä kaupan riskeistä ja poliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuuttajien järjestön, Bernin Unionin, jäsenten liiketoiminta seuraa maailmantalouden kehitystrendejä, mutta vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin maailmankaupan kauppavolyymit, sanoo järjestön presidentti, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri. Vesterin mukaan tämä todistaa jäsenten vakuutustoiminnan tukevan talouskasvua ja pehmentävän suhdanteita.–Jäsenet vakuuttivat viime vuonna 11 prosenttia maailmankaupasta ja ovat maksaneet yhteensä 40 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä korvauksia sitten vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin. Korvaukset ovat kuitenkin siedettävällä tasolla suhteessa riskinotosta perittäviin vakuutus- ja takuumaksuihin, Vesteri sanoo.Bernin Unioni kokoontui kuluneella viikolla Kööpenhaminassa.Kööpenhaminan kokouksessa puhunut Tanskan valtiovarainministeri Kristian Jensen korosti globaalin vapaan kaupankäynnin merkitystä talouskehityksen, hyvinvoinnin ja rauhan edistäjänä. Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen puolestaan totesi, että luottamuksen palauttaminen kansainvälisen kaupan järjestelmiin ja pelisääntöihin edellyttää nyt kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan aiemmin.  Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2679Bernin Unionin tiedote 19.5.2017.Bernin Unioni verkossa.

Artikkelit
05.05.2017
”Haloo, onko Finnverassa?”

Finnveran puhelinpalvelun asiantuntijat vastaavat kukin päivittäin useisiin kymmeniin yhteydenottoihin. Kysyimme puhelinpalvelustamme, missä asioissa tällä hetkellä yhteyttä otetaan.Yrityskaupat ja niiden rahoittaminenOmistajanvaihdokset kiinnostavat, ja kasvu yrityskaupoilla on ajankohtaista useille yrittäjille. Puhelinpalvelustamme kysytään usein Finnveran mahdollisuuksia olla mukana rahoittamassa yrityskauppoja.Yritysjärjestelyissä rahoitusta tarvitaan yleensä kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Tarjoamme näihin lainoja ja takauksia. Rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä jo hankkeen alkuvaiheessa. Rahoituksen järjestymisen edellytyksenä on, että hanke on suunniteltu hyvin ja riskeihin on varauduttu. Yrityskaupassa myös myyjä voi toimia kaupan osittaisena rahoittajana.Tavoitteenamme on, että kannattavien hankkeiden tai yrityskauppojen toteutuminen ei jäisi kiinni rahoituksen puuttumisesta.Lue lisää omistajanvaihdosten rahoittamisestaYrittäjyys kiinnostaaNoin puolet puhelinpalvelumme saamista yhteydenotoista tulee alkavilta yrityksiltä. Yrittäjäksi ryhtyminen on juuri nyt kiinnostavaa, ja tämä näkyy myös Finnveralle alkuvuoden aikana tulleiden rahoitushakemusten runsaassa määrässä.Lue lisää yrityksen perustamisen rahoittamisestaMiten rahoitusta haetaan?Yrityksen kannattaa kääntyä rahoitustarpeissa aina ensin oman pankkinsa puoleen. Finnveran mukaan tuloon vaikuttaa rahoitustarpeen suuruus eli se, voiko Finnvera toimia hankkeen ainoana rahoittajana, vai edellyttääkö rahoituksen järjestyminen muita rahoittajia sekä riittävää omarahoitusosuutta. Usein myös pieniin hankkeisiin tarvitaan Finnveran lisäksi muita rahoittajia.Finnveran rahoitusta haetaan turvallisesti ja helposti sähköisessä asiointipalvelussa, jonne kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai Katso-organisaatiotunnisteella. Poikkeuksena tästä on alle kolme vuotta vanhoille yrityksille suunnattu Finnveran alkutakaus, jonka osalta asiakas ei ole lainkaan yhteydessä Finnveraan, vaan pankki hakee alkutakausta asiakkaansa puolesta.Rahoitusta haettaessa yrityksen ei tarvitse olla vielä perustettuna. Finnveran myöntämän rahoituksen voi kuitenkin nostaa käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun yritys on saanut y-tunnuksen ja se on merkitty kaupparekisteriin.Lue lisää usein kysyttyjä kysymyksiä Usein kysyttyä -osiostamme.

Artikkelit
02.05.2017
Argentiina kutsuu nyt lähes kaikkia

Maa houkuttelee erityisesti energia- ja telealan yrityksiä.Velkasotkuistaan selvinnyt Argentiina on herättänyt yhä useamman vientiyrityksen kiinnostuksen. Pitkään länsimaisten rahoittajien tavoittamattomissa ollut maa houkuttelee erityisesti energia- ja telealan yrityksiä.– Argentiinan uusi hallitus on bisnesmyönteinen, ja maan eturivin yritykset näyttävät saavan bondimarkkinoilta rahaa kilpailukykyiseen hintaan. Se on aiheuttanut tilanteen, jossa lähes kaikki intoilevat Argentiinasta, kertoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Hänen mukaansa investointitarpeita on paljon. Energia- ja telesektorin lisäksi kysyntää syntyy infrastruktuurin kehittämiseen sekä kaivos- ja puunjalostusteollisuuteen.– Argentiinan talous on riittävän kehittynyt, niin että suomalaisyrityksiä voi houkutella myös palvelu- ja koulutusvienti, Relander arvioi.Perusrakenteet kunnossaRelander uskoo Argentiinan kehityksen jatkuvan positiivisena, vaikka poliittinen riski on korkea.– Talous oli pitkään heikko maksamatta jääneiden velkojen takia, mutta toipuminen on ollut yllättävän nopeaa. On hyvä muistaa, että maa oli yksi maailman rikkaimmista 1950-luvulle asti. Väestö Argentiinassa on edelleen Latinalaisen Amerikan parhaiten koulutettua, ja institutionaaliset perusrakenteet ovat vielä olemassa. Moneen muuhun maahan, kuten Iraniin, verrattuna Argentiina saattaa olla helpommin lähestyttävä uusi markkina-alue, Relander sanoo.Kansainvälisten velkojien eli niin sanotun Pariisin klubin tekemän velkajärjestelysopimuksen jälkimainingeissa Argentiinan maaluokitus nousi heikoimmasta maaluokasta riskiluokkaan 6/7.– Argentiinalla on tällä hetkellä vähän valtion velkaa, koska se ei ole saanut sitä aiemmin. Maa saa nyt luottoa varsin helposti, jonka seurauksena pelkona on, että tärkeitä talouden tervehdyttämiseen tähtääviä uudistuksia siirtyy eteenpäin ja myönteinen kehitys viivästyy, Relander arvioi.Hän uskoo, että moni rahoittaja on vielä varovainen ja odottaa miten maan poliittinen kehitys jatkuu seuraavien vaalien yli. Argentiinan suunnan kannalta tärkeät presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään vuonna 2019.– Rahoittajilla on pitkä muisti ja vanhat ongelmat maksuhaluttomuudesta ovat useimmilla muistissa. Argentiina on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka demokratia korjaa ennen pitkää itse itsensä.Tilausten määrä räjähtiMarkkinoiden avautuminen on pitänyt myös voimalaitoksia toimittavan Wärtsilän kiireisenä Argentiinassa. Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski sanoo, että yhtiön tilauskanta moninkertaistui Argentiinassa maan avautumisen seurauksena.– Teimme päätöksen olla läsnä Argentiinassa jo vuosia sitten, ja meillä on ollut siellä tytäryhtiö vuodesta 1997. Tällä hetkellä voimalaitosratkaisuillemme on todella paljon kysyntää, kertoo Wärtsilän asiakasrahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski.Wärtsilä sai viime vuonna seitsemän voimalaitostilausta Argentiinaan. Voimaloiden yhteenlaskettu teho on yli 500 megawattia ja tilaukset moninkertaistavat voimalaitoskannan Argentiinassa kertaheitolla. Tämä avaa mahdollisuuden myös huoltopalveluiden kasvulle.– Tilaukset liittyvät maan akuutin energiakriisin hoitoon, jolla valtio pyrkii paikkaamaan vuosien varrella kertynyttä kapasiteettivajetta ja hillitsemään sähköntuotannon kustannusten kasvua. Nyt toimitettavat voimalaitokset rakennetaan nopealla aikataululla, ja kyse onkin lähinnä ensiavusta. Mahdollisuudet tällä toimialalla tulevat varmasti kasvamaan, Haapakoski sanoo.Hänen mukaansa Argentiinan tilanne on muuttunut nopeasti ulkomaisille toimijoille myönteiseksi.– Esimerkiksi valuuttasääntelyä on helpotettu ja energiapolitiikkaa kehitetty investointeja rohkaisevaan suuntaan. Rahoitusmarkkinoilla Argentiina on päässyt eroon vuosia jatkuneesta eristäytymisestä, ja maa toimii tällä hetkellä kohtalaisen avoimesti, Haapakoski kertoo.FAKTA: Argentiina Finnvera on luokitellut Argentiinan maariskitasolle 6/7. Bruttokansantuote: Noin 402 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 9 653 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 2,1 % (2015). Inflaatio: 26,9 % (2015). Vienti: 52,2 miljardia euroa (2015). Tuonti: 55 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Argentiinaan oli vuonna 2015 noin 15 miljoonaa euroa. Päätoimialat: Teollisuus, palvelut ja maatalous. Argentiinan tärkeimmät vientituotteet ovat soija, öljy, kaasu ja ajoneuvot. Valuutta Argentiinan peso: 1 eurolla saa 16,0 pesoa. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, Tulli

Artikkelit
28.04.2017
Raha ravistelee yrityskaupassa

Me Finnverassa rahoitimme viime vuonna noin tuhatta yrityskauppaa yhteensä noin 141 miljoonalla eurolla. Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain arviolta 2 000–3 000 yritystä. Rahoitus on isossa roolissa jokaisessa omistajanvaihdoksessa, joten olemme kaupoissa usein vahvasti mukana.Myyjällä on tietty odotusarvo oman yrityksensä arvosta. Usein mukana on tunnearvoa tai taseessa sellaista omaisuutta, joka ei varsinaisesti kuulu ydinliiketoimintaan. Ostaja ei ole valmis maksamaan kummastakaan. Ostajaa sen sijaan kiinnostaa, mikä on ostokohteen tuottoarvo tulevina vuosina ja millaisia epävarmuustekijöitä siihen liittyy. Sen lisäksi ostaja haluaa perehtyä dokumentaatioon, tutkia asiakkuuksia ja asiakasrekistereitä, pohtia henkilökunnan potentiaalia, tutustua mahdollisiin immateriaalioikeuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä arvioida mahdollisia lähitulevaisuuden investointitarpeita. Näistä tekijöistä muodostuu yritykselle hinta.Ideaalitilanteessa yritykset olisivat jatkuvasti niin sanotusti myyntikunnossa, ja tällöin osapuolilla olisi paremmat edellytykset päästä yhteisymmärrykseen kauppaan liittyvistä yksityiskohdista, esimerkiksi yrityksen arvosta. Kaikkien yrityskauppaa miettivien onkin syytä olla ajoissa rahoittajaan yhteydessä. Rahoittaja kertoo oman neutraalin näkemyksensä yrityksen arvosta suhteessa sen tuottoon ja siihen, miten kauppa on mahdollista rahoittaa ja minkälaisia vakuuksia rahoituksen saaminen vaatii.Molemmilla osapuolilla on oltava realistinen kuva kaupan onnistumisen edellytyksistä. Myyjälle yrityskauppa on usein ainutkertainen kokemus ja hän tarvitsee siihen ulkopuolista apua. Ostajalle on puolestaan tarjolla useita ratkaisuja kaupan rahoittamiseksi. Rahoituksen saamiseen eivät hyvät hankkeet kaadu.Finnveran rooliin kuuluu olla mukana edistämässä yrityskauppojen toteutumista. On ollut hienoa nähdä, kuinka paljon omistajanvaihdokset ovat edistäneet kasvun kulttuuria Suomessa. Finnveran tilastojen mukaan joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi. Me annamme vauhtia yrityskauppoihin ja kasvuun rahoituksen keinoin!aluepäällikkö Janne KoivuniemiLinkit: Testaa yrityksesi arvon määrittämistä arvonmäärityslaskurillamme Muistilista yrityksen ostoon Tarinoita omistajanvaihdoksesta

Artikkelit
19.04.2017
Palveluviennin rahoitus vaatii luovia ratkaisuja

Palveluja tarjoavan yrityksen ainoa vakuus on yleensä kassavirta.Palveluista on pitkään povattu Suomen viennin pelastajaa. Etenkin tietotekniikkaan liittyvät palvelut ovat kovassa kasvussa, ja niiden osuus on yli 40 prosenttia lähes 18 miljardiin euroon yltävästä palvelujen viennistä.Kuva: Finnveran tuki mahdollisti riskinoton ulkomailla, Smarpin toimitusjohtaja Roope Heinilä kertoo.Finnveran asiantuntijoiden mukaan palveluvienti vaatii paljon luovempia rahoitusratkaisuja perinteiseen tavaravientiin verrattuna.– Yritykselle kertyy usein kuluja ennen kuin se ehtii alkaa tuottaa palvelua. Siinä, missä tavaraviejä voi käyttää esimerkiksi koneita ja laitteita vakuutena, palveluviennin ainoa vakuus on usein yrityksen kassavirta, kertoo Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen.Rahoitusneuvottelun näkökulmasta ero on oleellinen.– Palveluviennissä keskitymme ansaintaan ja bisneslogiikkaan eli muun muassa siihen, minkälaisia sopimuksia tehdään ja millainen yrityksen kassavirta on, Tuominen kertoo.Tavaraviennin osalta rahoitusratkaisun löytyminen on usein yksinkertaisempaa.– Tavaraa viedessä pystymme yleensä katsomaan yrityksen historiaan. Yrityksen tilinpäätöksestä ja tunnusluvuista voi nähdä, miten se on vienyt vastaavia tuotteita aiemmin. Palveluviejän kanssa emme välttämättä pysty näkemään samaa kausittaisista tunnusluvuista, selventää Finnveran tavaraviennistä vastaava rahoituspäällikkö Ilkka Soininen.Raja on häilyväFinnveran tilastoissa palveluviennin kasvu ei näy erityisen voimakkaana, sillä palveluvienti on yhä useammin osa tavaravientiä. Finnvera räätälöi rahoitusratkaisut aina kullekin yritykselle sopivaksi, joten tavara- ja palveluviennin vientivakuudet eivät välttämättä eroa toisistaan.– Palveluvienti on nykyisin todella monipuolista, sillä moni perinteisesti tavaraa myyvä yritys myy myös palveluja. Esimerkiksi kone- ja laiteteollisuuden yritykset myyvät laitteiden ylläpitoa, Tuominen kertoo.Hänen mukaansa palveluviennin kasvu johtuu osin taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi markkinat ovat muuttuneet ja palveluja myydään yhä enemmän.– Palveluviejät tarvitsevat yleensä paljon läsnäoloa kohdemaassa paikanpäällä. Näin on varsinkin isoilla markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, jonne moni palveluyritys  hakeutuu. Myös Aasian moderni bisneskeskittymä Singapore vetää palveluviejiä puoleensa.Riskinotolla kasvuunYritysten työntekijöiden viestintään erikoistunut ohjelmistoyritys Smarp on vienyt palveluaan maailmalle yli neljän vuoden ajan. Startupina aloittaneelle palveluyritykselle Finnveran tuki on ollut merkittävässä asemassa.– Rahoitus on mahdollistanut riskien ottamisen, ja ilman riskiä emme olisi mitenkään voineet kasvaa, kertoo Smarpin toimitusjohtaja Roope Heinilä.Smarp työllistää tällä hetkellä yli 50 työntekijää.Heinilän mukaan Smarp on jalkautunut maailmalle perustamalla omia toimistoja, jälleenmyymällä paikallisten partnereiden kautta sekä myymällä tuotetta suoraan Suomesta käsin. Vientiin on tarvittu apua varsinkin silloin, kun yritys on perustanut konttoreita ulkomaille.Tällä hetkellä Smarp on jalkautunut Helsingin lisäksi Tukholmaan, Lontooseen ja New Yorkiin. Seuraavaksi yritys katsoo Aasian suuntaan.– Vientiä on katsottava ennen kaikkea kohdemaan mukaan. Haluamme olla viejänä paikanpäällä silloin, kun tavoitteena on tavata potentiaalisia asiakkaita kasvokkain. Esimerkiksi Indonesian markkinoilla se ei ole toistaiseksi ollut järkevää, mutta Britanniassa se on elintärkeää.Fakta: Viennin rahoitusFinnveralla on valikoimassaan useampia laina-, takaus ja vientitakuuvaihtoehtoja, joista voidaan koostaa viejälle sopiva rahoitusratkaisu. Sopivan rahoitusratkaisun löytyminen on aina tapauskohtaista.Lainat. Lyhytaikaiset lainat sopivat usein palvelu- ja tavaraviejien rahoitusratkaisuihin. Esimerkiksi kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen.Takaukset. Finnveran myöntämiä takauksia voidaan käyttää vakuutena pankeilta tai muilta rahoittajilta saaduille luotoille ja muille vastuusitoumuksille. Esimerkiksi vientitakauksen avulla viejä voi saada pankista viennin valmistusaikaista tai toimituksen jälkeistä käyttöpääoman rahoitusta. Finnvera voi taata esimerkiksi luotollisia tilejä, limiittejä sekä pankkitakaustilejä. Lisäksi vientitakausta voidaan käyttää myös vastavakuutena pankille tilanteessa, jossa ulkomaiselle ostajalle annetaan toimituksenaikainen takaus. Mahdollisia toimitustakuita ovat tarjousajan-, ennakkomaksun- sekä toimitus- ja takuuajan takaus.Vientitakuut. Remburssitakuu suojaa pankkia tämän vahvistamaan vientiremburssiin liittyviltä kaupallisilta tai poliittisilta riskeiltä, vekselitakuu taas soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin. Vientisaatavatakuu on tarkoitettu lyhyen maksuajan vientiin, ja sen avulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta.Teksti: Pi Mäkilä

Artikkelit
18.04.2017
Suomen Pankin Marja Nykänen: Yritysten rahoituspohjaa on hyvä monipuolistaa

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen näkee, että etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille on eduksi, että pyritään monipuolistamaan yritysten rahoituskanavia ja vähentämään pankkiriippuvuutta. Suomen pankkisektoria Nykänen kuvaa vahvaksi ja toimivaksi.Nykänen on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä helmikuusta 2017 lähtien. Hän vastaa tehtävässään muun muassa rahoitusmarkkinakysymyksistä, makrovakauspolitiikasta sekä sijoitustoiminnan ja rahapolitiikan riskien valvonnasta. Nykänen toimi aiemmin johtotehtävissä Finanssivalvonnassa ja Nordeassa.Euroopassa pankeilla on yritysrahoituksessa vahva asema. Nykänen kiittää nyt EU:ssa vireillä olevaa pääomamarkkinaunioni-aloitetta, jonka tavoitteena on monipuolistaa yritysten rahoituskanavia.– Suuret yritykset toimivat rahoitusmarkkinoilla itse, ja ne pystyvät hankkimaan rahoitusta laskemalla liikkeelle yritystodistuksia ja joukkovelkakirjalainoja. Heidän pankkiriippuvuutensa on pienempi ja rahoituspohja erilainen. Pk-sektorille puolestaan on ominaista riippuvuus pankeista ja perinteisistä rahoituskanavista. Pääomamarkkinaunioni pyrkii laajentamaan mahdollisuuksia hakea rahoitusta myös muualta kuin pankilta. Yhdessä pankit ja pääomamarkkinatoimijat pystyvät tarjoamaan parhaiten rahoitusta talouden heilahteluja kestävällä tavalla.Rahoituksen saanti ei ole kuitenkaan pk-yritysten suurin ongelma. Nykänen viittaa Euroopan keskuspankin, EKP:n, SAFE-kyselyyn, jossa selvitettiin euroalueen pk-yritysten haasteita. Rahoitusta merkittävämmiksi haasteiksi nousivat tuotantokustannukset, regulaatio, kilpailu ja työvoima. Toisaalta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman Pk-yritysbarometrin mukaan Suomessa voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä noin 30 prosenttia pitää rahoituksen saantia liiketoiminnan kehityksen suurimpana esteenä.– Vakuudet ovat haaste esimerkiksi innovatiivisille uusille yrityksille, joiden tuotteet ovat immateriaalisia ja joilla on vähän vakuuskelpoista omaisuutta. Sen takia on tärkeää, että on vaihtoehtoisia rahoituskanavia, Nykänen sanoo.Vahva pankkisektori on yrityksille eduksi Nykänen kuitenkin korostaa, että vahva ja toimiva pankkisektori on tärkeä yritystoiminnan kannalta.– Sillä on vaikutus yrityksiin, jos pankit ovat terveitä ja kannattavia ja pystyvät myöntämään lainoja ja tuomaan rahoitusta yrityksiin.Nykäsen mukaan pohjoismainen pankkisektori on hyvässä mallissa. Euroalueen tasolla pankkisektorilla on kolme haastetta. Näistä ensimmäinen on järjestämättömien luottojen osuus salkussa – jos näitä huonosti hoidettuja luottoja on suhteellisesti liian paljon, pankin kyky myöntää lainoja terveille hankkeille vaarantuu. Myös ansaintalogiikka ja pankin liiketoiminnan kannattavuus saattavat alhaisessa korkoympäristössä olla haaste. Kolmanneksi euroalueen pankkisektorilla esiintyy tehottomuutta. Nykänen korostaa, että eri euromaat ja pankit ovat hyvin eri tilanteissa näiden haasteiden suhteen.– Suomessa ei 90-luvun pankkikriisin seurauksena ole ylikapasiteettia. Yksi Suomen pankkisektorin ongelmista on, että se on kovin keskittynyt. Meillä on muutama isompi toimija, joita johdetaan Suomen ulkopuolelta. Pankkisektorimme kytkennät muihin Pohjoismaihin ovat siten merkittävät.Nykänen toteaa kuitenkin, että kaikissa Pohjoismaissa on ollut omat pankkikriisinsä ja alueen pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat nyt hyvällä tasolla.  Matala korkoympäristö aiheuttaa kuitenkin haasteita pankkien korkokatteeseen perustuvalle ansaintalogiikalle. Kiristyneet pääomavaatimukset eivät ole Nykäsen mukaan Suomessa juurikaan heikentäneet vakavaraisten pankkien mahdollisuuksia myöntää rahoitusta.Korot pysynevät alhaallaMatalalle korkoympäristölle odotetaan jatkoa. EKP on viestittänyt, että vaikka inflaatiossa nähdään pientä nousua, kasvua vahvasti tukevaa rahapolitiikkaa ja laajennettua osto-ohjelmaa jatketaan.Kasvun kannalta tärkeitä kysymyksiä Euroopassa tulevat olemaan työn tuottavuuden kasvu. Kevyiden rahoitusolojen lisäksi Euroopan kasvua edistää myös maailmantalouden vakaa kasvu. Vaikka Euroopan kasvun odotetaan jatkuvan kohtalaisen vakaana, Nykänen näkee, että Brexit, poliittiset riskit liittyen lähiaikoina pidettäviin vaaleihin, pankkisektorin tila joissakin euromaissa sekä julkisen sektorin haasteet voivat heikentää näkymiä.Vientimarkkinat kasvavat tasaisesti Suomen Pankin maaliskuun lopun ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu voimistuu vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna ja jatkuu runsaan kolmen prosentin vauhtia vuosina 2017–2019. Suomen vientimarkkinoiden odotetaan kasvavan tasaisesti, mutta tähän vaikuttavat maailmankaupan rakenteet ja kehitys keskeisillä vientimarkkinoilla.– Maailmantalouteen liittyy huoli protektionismin lisääntymisestä. Suomen kaltaiset pienet vientiriippuvaiset maat kärsivät protektionismista. Se saattaisi vaikuttaa paitsi maailmankaupan kasvuun, myös suoraan Suomen vientimahdollisuuksiin.Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan runsaan parin prosentin vauhtia lähivuosina. Nykänen nostaa esille odotukset uuden hallinnon kasvua tukevia toimia kohtaan. Jos luvatut toimet toteutuvat täysimittaisina, voi kasvu olla vahvempaakin. Toisaalta, jos toimia ei toteuteta ja odotukset sakkaavat, tämä voi hidastaa Yhdysvaltojen talouskasvua.– Yhdysvaltain uusi hallinto ei ole vielä tehnyt merkittäviä päätöksiä, mutta odotukset ovat kasvua tukevia.Suomen Pankin arvio vuosille 2018–2019 on, että Kiinan talouskehitys hidastuu hallitusti noin viiteen prosenttiin, mikä hillitsee maailmantalouden kasvua vuosina 2018-2019. Hallittu kasvun hidastuminen Kiinassa on Nykäsen mukaan kuitenkin hyvä asia.– Nopeassa velkaantumiseen perustuvassa kasvussa on se riski, että se voi johtaa nopeaan alamäkeen.Venäjällä, joka on sekin suomalaisille vientiyrityksille tärkeä markkina, ollaan hyvin riippuvaisia öljyn hinnasta. Nyt öljyn hinta on hieman noussut, mikä on parantanut Venäjän talouden elpymistä.Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen ja investointien kannalta avainasemassa ovat Nykäsen mukaan tuotteet, joilla on kysyntää. Työvoiman saatavuus ja kustannukset ovat niin ikään keskeisiä tekijöitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta.– Lisäksi on tärkeää, että vientiyritykset saavat rahoitusta ja sellaisilla ehdoilla, että sitä kannattaa ottaa.Sanottua ”Toimiva ja vahva pankkisektori on kaikkien etu. Rahoitusta on saatavilla, mutta joillekin yrityksille se on haastavampaa. Näihin kuuluvat kasvuyritykset ja kansainvälistyvät yritykset sekä high tech -yritykset, joiden tuotteet ovat immateriaalisia.” ”Kasvuyritys on keskivertaista riskipitoisempi, mikä tekee rahoittajasta varovaisemman. Tämä ilmenee luototuksen hinnoissa ja vakuusvaatimuksissa.” ”Näköpiirissä on, että korot pysyvät matalina. Matalat korot sinänsä on yrityksille positiivinen asia, koska silloin rahan hinta investointeihin on edullista. EKP:n rahapolitiikalla on ollut selkeä vaikutus siihen, että euroalue on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta.”

Artikkelit
12.04.2017
Joustavilla rahoitusratkaisuilla yhä suurempi merkitys vientikaupoissa

Finnveralle kansainvälinen tunnustus maailman suurimman biomassavoimalaitoksen rahoittamisestaRahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppaneuvotteluissa, ja trendi on voimistunut viime vuosina. Mitä vaikeammille ja kansainvälisemmille markkinoille yritys pyrkii, sitä todennäköisemmin ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi. Englantiin rakennettavan maailman suurimman biomassavoimalaitoksen räätälöity rahoitusratkaisu toi Finnveralle kansainvälisen Deal of the Year -palkinnon. Joustavat ja innovatiiviset rahoitusmallit saivat kiitosta myös kansainvälisen konsulttiryhmän Finnveran vienninrahoituksesta tekemässä arviossa.Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän arvioinnin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama vienninrahoitusjärjestelmä on korkealla tasolla. Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan Finnveran riskien ja vastuiden hallinta on kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Finnvera hallitsee riskejä sekä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä että vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Finnvera on toiminut innovatiivisesti ja tuonut markkinoille kysyntää vastaavia uusia tuotteita ja palveluprosesseja.Maaliskuussa julkaistussa arvioraportissa todetaan, että Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vienti keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat voivat olla hyvin suuria, esimerkkinä risteilijätilaukset.Tärkeintä tukea suomalaisen viejän kilpailukykyäHyvä esimerkki joustavasta ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöidystä rahoitusratkaisusta on hanke, jossa Finnvera rahoitti ostajaluottorahoituksella suomalaisen Amec Foster Wheeler Energia Oy:n kattilalaitoksen suunnittelua ja laitetoimitusta maailman suurimpaan biomassalla toimivaan voimalaitokseen Middlesboroughiin Englantiin.Voimalaitoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja laitoksen on määrä aloittaa kaupallinen toimintansa vuoden 2020 alussa. 299 megawatin voimalaitos käyttää polttoaineenaan puupellettejä ja haketta. Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa (n. 750 miljoonaa euroa). Finnveran osuus rahoituksesta on noin 100 miljoonaa puntaa (n. 115 miljoonaa euroa).Biomassavoimalaitosten rahoitus Englannissa on haasteellista muun muassa uudentyyppisen liiketoimintamallin vuoksi. Siinä laitoksen tuotot perustuvat Iso-Britanniassa käytössä olevaan uusiutuvan energian CfD-syöttötariffiin ja polttoaineen hankinta pitkäaikaisiin sopimuksiin. Haasteita rahoitukselle tuovat myös pitkät luottoajat. MGT Teesside -hankkeen rahoitusratkaisussa huomioitiin hankkeeseen liittyvät erityistarpeet, ja vientitakuulaitoksella oli keskeinen rooli kaupallisen rahoituksen täydentämisessä.– Vientiluoton rahoittaa brittiläinen Pension Insurance Corporation -työeläkevakuutusyhtiö, ja voimalaitosyhtiöön liittyvän luottoriskin takaa Finnvera. Tämä ei ole tyypillinen järjestely tilanteessa, jossa mukana on vientitakuulaitos, mutta ratkaisun ansiosta voimalaitoshankkeesta päästiin sopimukseen. Tämä rahoitushanke toi Finnveralle Deal of the Year -palkinnon kansainvälisessä Trade Finance Awards -tapahtumassa, mistä olemme hyvin ylpeitä. Meille on erityisen tärkeää tukea suomalaisen viejän onnistumista ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Lue myös: Finnvera rahoittamassa suurta biomassalaitosta Isoon-BritanniaanNosto: Finnveralle hyvä arvosana kansainvälisessä arvioraportissa Työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen vienninrahoitukseen liittyvistä vastuista, riskeistä ja vaikuttavuudesta loppuvuonna 2016.  Arvioinnin teki riippumaton kansainvälinen tutkijaryhmä, jolla on vahva kokemus viennin rahoituksesta. Mukana olivat konsulttiyhtiöt Antitrust&TradeRx GmbH (ATRx) ja International Financial Consulting Ltd. (IFCL) sekä Northumbria University. Lisätietoa raportista.

Artikkelit
11.04.2017
Ruotsin takana pilkistää uuteen panostava Norja

Norjassa ei tiedetä, mitä kaikkea suomalaisyritykset osaavat.Norja on jäänyt pahasti Ruotsin varjoon, jos mittarina pidetään suomalaisyritysten vientiä. Norjan-vienti on Tullin tilastojen mukaan noin 1,5 miljardia euroa vuodessa, kun länsinaapuri Ruotsin kanssa kauppaa käydään lähes kuudella miljardilla.Yritysten into suunnata Norjan markkinoille on ollut pitkään vähäistä, vaikka suomalaisten maine naapurimaassa on hyvä.– Norjalaisten katse kohdistuu usein muualle kuin idässä sijaitsevaan Suomeen, joten onnistunut vienti vaatii läsnäoloa paikanpäällä. Kaupankäynti perustuu luottamukseen. Moni yritys lähtee viemään pitkälle, vaikka siihen liittyy haasteita, ja se vaatii paljon rahaa sekä aikaa, sanoo Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.– Vientiä suunnittelevan yrityksen kannattaisikin katsoa ensin lähemmäs. Yrityksille esitetyissä kyselyissä on mielenkiinto lähialueita kohtaan lisääntynyt. Esimerkiksi Norja on asettunut suomalaisyritysten mielenkiinnon kohteena säännöllisesti sijoille 3-4, hän jatkaa. Perinteiset öljy-, kaasu- ja energia-alat ovat pitkään vetäneet yrityksiä Norjan suuntaan. Kysyntä on viime aikoina lisääntynytmyös merenkulussa, kalastuksessaja rakennusteollisuudessa.Norjassa katsotaan nytrohkeasti tulevaan. Yksi esimerkki tästä on maan voimakas panostus sähköautoiluun: Norjan hallitus suunnittelee perinteisten diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuoteen 2025 mennessä.Laakkosen mukaan potentiaalia on monella muullakin alalla. Norjan talouskasvu hiipui viime vuoden aikana, mutta ennusteiden mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 1,7 prosenttia.Vauraus antaa Norjalle liikkumavaraa tehdä investointeja myös infraan ja terveyspalveluihin.–Norjassa panostetaan paljon terveyspalveluiden uudistamiseen, joten suomalaisille terveysalan yrityksille olisi Norjassa paljon kysyntää. Varsinkin osaaminen ja tehokkuus ovat suomalaisten terveysalan yritysten myyntivaltteja, Laakkonen arvioi.Sininen talous nouseeTalouskasvuakin mielenkiintoisempi mittari on maan väkiluvun kasvu. Väestöennusteiden mukaan Norja on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia maita.– Kun väkiluku lisääntyy, tarvitaan uusia teitä, liikenneratkaisuja ja kouluja. Tämä luo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, sillä luonnonolosuhteet ovat Norjassa hyvin samanlaiset kuin Suomessa,sanoo suurlähettiläs Erik Lundberg.Hänen mukaansaNorjassa katsotaan nyt varsinkin merelle.– Öljy ja kaasu eivät riitä loputtomiin, joten Norja joutuu hakemaan koko ajan uusiutuvan energian ratkaisuja. Mahdollisuuksia näkyy varsinkin niin sanotussa sinisessä taloudessa: meriteollisuudessa, kalateollisuudessa ja energiasektorilla.Myös terveysala kurkottaa merelle. Lundbergin mukaan tällä hetkellä Norjassa tutkitaan muun muassa merilevän vaikutuksia terveyteen.Lundbergin mielestä suomalaisyritysten hakeutuminen Norjaan on ollut vähäistä siksi, että kummassakin maassa toinen osapuoli tunnetaan melko huonosti.– Norjassa ei tiedetä mitä Suomessa osataan, ja sama pätee toisinpäin. Monella alalla on kuitenkin paljon yhtymäkohtia ja sellaisia alueita, joissa olisi hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä.Kilpailua riittääLundberg korostaa, että Pohjoismaiden kannattaisi ylipäätään tehdä enemmän yhteistyötä. Innovaatioyhteistyötä on jo jonkin verran yliopistojen välillä.– Myös esimerkiksi Slush on jo huomattu Norjassa, ja kiinnostus suomalaista startup-puolta kohtaan on kasvanut.Norja on osa EU:n sisämarkkinoita maatalous- ja elintarvikesektoria lukuun ottamatta. Protektionismia ilmenee lähinnä niillä aloilla.–Norja on hyvinkin avoin talous. Norjan markkinoista haaveilevan yrityksen on hyvä kuitenkin pitää mielessä se, että kilpailu on kovaa. Paikalle pitää tulla hyvin valmistautuneena ja paikallisten kanssa täytyy rakentaa ensin vankka luottamus.Onko yritykselläsi liiketoimintaa Norjassa tai Venäjällä?Finnveralla on edustus molemmissa maissa, ja toimimme yhdessä lähetystön, Finpron ja Tekesin kanssa. Norjan liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen voit olla yhteydessä aluejohtaja Markus Laakkoseen +358 400 843 816 markus.laakkonen@finnvera.fi ja Venäjän liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen edustuston päällikkö Timo Pietiläiseen +358 40 508 8956 timo.pietilainen@finnvera.fi.FAKTA: Norja Bruttokansantuote: Noin 486 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 93 270 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).Talouskasvu: 1,6 % (2015). Inflaatio: 2,3 % (2015). Vienti: 105 miljardia euroa (2015). Tuonti: 71 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Norjaan oli vuonna 2015 noin 1,55 miljardia euroa. Päätoimialat: Teollisuus ja palvelut. Norjan tärkeimmät vientituotteet ovat öljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Valuutta Norjan kruunu: 1 eurolla saa 9,16 kruunua. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliLue myös: Sähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

Artikkelit
11.04.2017
Sähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

Parkkisähkön toimitusjohtaja: Norjalaisilla ei ole samanlaista osaamista huipputeknologiassa.Norjan voimakas panostus uuteen teknologiaan ja erityisesti sähköautoilun kehittämiseen on herättänyt alan yritykset myös Suomessa.Syytä onkin, sillä suomalaisyrityksiä on sijoittunut Norjaan vain kourallinen. Paikanpäällä toimii tällä hetkellä parisataa suomalaisyritystä. Läheisestä sijainnista huolimatta Norja on vasta Suomen 13. suurin ulkomaankauppakumppani.Sähköautojen latausteknologiaan erikoistunut Parkkisähkö Oy katsoo Norjan suuntaan toiveikkaana.– Norja on maailman sähköautomarkkinoilla selkeällä ykkössijalla, joten sen markkinoille suuntaaminen on meille erittäin luontaista. Maassa on tällä hetkellä lähes 150 000 sähköautoa ja väestöä kuitenkin suurin piirtein saman verran kuin Suomessa, sanoo Parkkisähkön toimitusjohtaja Jiri Räsänen. Parkkisähkön toimitusjohtaja Jiri Räsänen näkee Norjan markkinoilla valtavasti mahdollisuuksia.Joka viides norjalaisauto toimii sähköllä, ja Norjan hallitus suunnittelee perinteisten diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuoteen 2025 mennessä. Markkinat ovat Parkkisähkön kaltaisille yrityksille monikymmenkertaiset, sillä Suomessa sähköautoja on tällä hetkellä vain noin 4 000.Kommunikointi toimiiHelsinkiläisyritystä vetää Norjaan myös maan ostovoima ja pitkään jatkunut rakennusbuumi.– Meidän näkökulmastamme tilanne on erinomainen, sillä uusilla tuotteilla ei tunnu olevan niin paljon kilpailua kuin perinteisillä aloilla. Paikanpäällä ei ole ihan samanlaista huipputeknologiaosaamista kuin Suomessa, eikä toisaalta yhtä laajaa palvelualojen yrityskulttuuria kuin esimerkiksi Ruotsissa, Räsänen kertoo.Hänen mukaansa suomalaisyritys on otettu Norjassa hyvin vastaan. Vientiä on helpottanut se, että muutama muu sähköautojen lataukseen erikoistunut suomalaisyritys on jo raivannut tietä.– Maa vaikuttaa toistaiseksi hyvin suoraviivaiselta. Norjassa on ollut helppo päästä paikallisten päättäjien ja sähköalan viranomaisten puheille. Viranomaisten kanssa asiointi on yllättävän samanlaista kuin Suomessa ja kanssakäyminen on kaiken kaikkiaan hyvin mutkatonta, Räsänen sanoo.– Norja seuraa EU-direktiivejä monessa asiassa, mutta Norjan peruskalliosta johtuen maadoitus tehdään hieman eri tavalla kuin muualla Euroopassa. Tätä pientä mutkaa matkassa lukuun ottamatta meillä ei ole ollut markkinoille pääsyn kanssa ongelmia, hän jatkaa.FAKTA: Norja Bruttokansantuote: Noin 486 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 93 270 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 1,6 % (2015). Inflaatio: 2,3 % (2015). Vienti: 105 miljardia euroa (2015). Tuonti: 71 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Norjaan oli vuonna 2015 noin 1,55 miljardia euroa. Päätoimialat: Teollisuus ja palvelut. Norjan tärkeimmät vientituotteet ovat öljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Valuutta Norjan kruunu: 1 eurolla saa 9,16 kruunua. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliLue myös: Ruotsin takana pilkistää uuteen panostava Norja

Artikkelit
10.04.2017
Koko ei ratkaise – Finnveran vientitakuut sopivat pienillekin kaupoille

Vienti ja erityisesti pk-yritysten vienti ovat Suomen talouskasvun kannalta avainasemassa. Finnveran vientitakuuvalikoimasta löytyy ratkaisuja sekä pieniin että suuriin kauppoihin.Arveluttavatko vientikauppaan liittyvät luottoriskit?Finnveran vientitakuiden avulla sekä viejät että pankit voivat  suojautua ostajaan tai ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Viejälle myönnettävällä luottovakuutuksella voidaan turvata yksittäisiä vientikauppoja tai luottorajan puitteissa tehtävää jatkuvaa vientiä ja räätälöitävien tavaroiden kaupassa suojautua niiden valmistukseen liittyvältä riskiltä. Luottoraja voi pienimmillään olla noin 10 000 euroa.Tarvitseeko ulkomainen asiakas pitkäaikaista (2 vuotta tai enemmän) rahoitusta ostaakseen tuotteesi?Kun viejän myöntämä maksuaika ei riitä ja ostaja tarvitsee rahoitusta, tarvitaan mukaan rahoittajapankki. Pankki uskaltaa myöntää luoton, kun Finnvera takaa siihen liittyvän luottoriskin. Pienissä kauppasummissa kätevä luottoinstrumentti on esimerkiksi vekseli.Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehtojen mukaisesti ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Vekseli on määrämuotoinen ja yksinkertainen velkasitoumus, jonka viejä siirtää pankille. Pankki diskonttaa vekselin, jolloin viejä saa rahat heti. Ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan.Finnvera antaa pankille vekselitakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta. Alle 2 miljoonan euron kaupoissa Finnvera kantaa luottoriskin lisäksi vekselilainsäädäntöön liittyvät dokumenttiriskit sekä myöntää takuun ilman vakuuksia.Viejän on hyvä olla jo aikaisessa vaiheessa yhteydessä Finnveraan ja pankkiin, sillä kaikissa maissa vekseli ei toimi.Voiko vientisaatavista saada rahaa kassaan?Viejä voi myydä luottovakuutetut saatavat rahoitusyhtiölle tai pankille. Tämä tarkoittaa luottovakuutuksen korvausoikeuksien siirtämistä pankille. Kuluvan kevään aikana Finnvera ottaa käyttöön uuden laskusaatavatakuun. Laskusaatavatakuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia. Rahoitus tapahtuu toimituksen jälkeen. Takuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan. Vientituotteena on tällöin esimerkiksi kulutus- ja kestokulutustavaroita, raaka-aineita, palveluita tai puolivalmisteita. Viejä voi takuun turvin myöntää ostajalle maksuaikaa ja saada rahat kaupasta heti kassaan. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä.EU-maat ja muut läntiset teollisuusmaatEU-valtiontukisääntöjen vuoksi alle kahden vuoden maksuajan vientikauppoihin myönnetään takuita pääsääntöisesti vain EU- ja muiden läntisten teollisuusmaiden ulkopuolelle. Takuiden myöntämisessä EU-maihin tai muihin läntisiin teollisuusmaihin sovelletaan poikkeuslupaa, josta saa lisätietoja nettisivuiltamme. Pääsääntöisesti tätä kenttää hoitavat yksityiset luottovakuuttajat.Lue myös: Viejän täytyy tunnistaa riskit

Tiedotteet
07.04.2017
Finnveran yhtiökokous: Hallituksen puheenjohtajaksi Pentti Hakkarainen – hallitukseen ja hallintoneuvostoon uusia jäseniä

Finnveran yhtiökokous valitsi 7.4.2017 uusia jäseniä yhtiön hallitukseen ja hallintoneuvostoon.Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin EKP:n Pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen. I varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Timonen. II varapuheenjohtajaksi valittiin ylijohtaja Terhi Järvikare, joka valittiin hallitukseen uutena jäsenenä.Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin lisäksi KTM Ritva Laukkanen.Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen ja yrittäjäneuvos Antti Zitting.Finnveran hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Krista Kiuru.Hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka ja tiimipäällikkö Olli Rantanen.Jäseninä jatkavat kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Timo Kalli, kansanedustaja Kari Kulmala, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Kari Luoto, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Ville Niinistö, toimitusjohtaja Carita Orlando, kansanedustaja Eero Suutari, II varapuheenjohtaja Christel Tjeder, johtava asiantuntija Tommi Toivola ja kansanedustaja Sofia Vikman.Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2016 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Artikkelit
04.04.2017
Viejän täytyy tunnistaa riskit

Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltä ja varmistaa rahan saamisen tilille.Suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä. Peräti kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Tiedot perustuvat helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin lukuihin.Finnveran rahoituspäällikkö Maria Frosterus kehottaa etenkin vientiä aloittavia yrityksiä tutustumaan vientikaupan riskienhallintaan, sillä yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden.– Takuumaksut ovat aika pieniä, jos verrataan siihen, miten isoja tappioita yritykselle voi tulla ilman saatavien vakuuttamista. Mitä suurempi kauppa ja mahdollinen tappio on, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen, Frosterus sanoo.Hänen mukaansa suojautumisen tuomat hyödyt ovat jääneet joillekin yrittäjille ja yrityksille tuntemattomiksi.– Vakuutusta ei koeta tarpeelliseksi, koska asiakkaan maksuhistoria on ollut hyvä tai koska ostaja on iso yhtiö. Varovaisimmat viejät toimittavat tavaraa vain ennakkomaksulla, mutta tällä maksutavalla kauppakoot ja myyntivolyymi kokonaisuudessaan tulevat nopeasti vastaan, Frosterus sanoo.Hän muistuttaa, ettei varmaa maksajaa ole olemassakaan.– Lisäksi on hyvä pitää mielessä se, että maksukyky ja -halu ovat kaksi eri asiaa. Tyypillinen ostajan esittämä syy maksuhaluttomuudelle on ostajan omien saatavien viipyminen loppuasiakkaalta.Politiikka tuo mutkiaFinnveran rahoituspäällikkö Markku Olli on kollegansa kanssa samoilla linjoilla.– Vaikka kauppakumppani olisi vanha ja luotettava, vientimaa saattaa kuulua poliittisen riskin maihin. Tällöin kaupantekoon saattaa tulla yllättäviä mutkia matkaan, Olli kertoo.Hänen mukaansa poliittinen riski realisoitui kaupallisena riskinä esimerkiksi Venäjällä pari vuotta sitten, kun rupla devalvoitui. Öljyn hinnan laskusta aiheutunut ruplan syöksykierre aiheutti kovia kolauksia Venäjällä toimiville suomalaisyhtiöille ja niiden asiakkaille.Ruplan devalvoituminen ei ollut ainutkertainen riskejä aiheuttanut ilmiö. Tavallisimmat poliittiset riskit liittyvät luottovaluutan siirron rajoituksiin, velkojen vakauttamiseen ja sotaan tai kapinaan. Finnveran takuilla viejä saa turvaa sekä kaupallisia että poliittisia riskejä vastaan.Ollin mukaan selvää nyrkkisääntöä ei ole olemassa, paljonko yksittäinen yritys voi kantaa riskiä taseessaan.– Yrityksen kannattaa luottovakuutuksen tarpeellisuutta harkitessaan joka tapauksessa muistaa, että sen pitää muilla katteilla tienata se, minkä yritys voi potentiaalisesti yhdessä luottotappiossa hävitä, Olli sanoo.Riskit huomioituLiikkuvan kaluston ovijärjestelmiä valmistava Tamware päätti suojata osan kaupankäynnistään viime vuonna.1970-luvulta saakka linja-auto-, metro- ja raitiovaunuvalmistajien alihankkijana toiminut tamperelaisyritys päätyi suojaamaan osan vientikaupoistaan, kun Venäjälle ja Valko-Venäjälle suuntautuvat kaupat ja niiden toimitukset uhkasivat jäädä muuten toteutumatta. Riskeiltä suojautuminen hyödyttää Tamwaren Riiko Kaurolan mielestä sekä viejää että viejän asiakasta.– Riskienhallinnan näkökulmasta kauppojen suojaaminen oli välttämätöntä. Kyseiset kaupat ovat euromääräisesti niin suuria, että riskin kaatuminen yrityksen niskaan voisi olla kohtalokasta, kertoo Tamwaren business controller Riiko Kaurola.Venäjällä oleva asiakas on Tamwarelle tuttu ja pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa yritys on ennen toiminut ennakkomaksuperiaatteella. Venäjän heikon taloustilanteen takia asiakasyritys joutui kuitenkin perääntymään ennakkomaksusta.Kaurolan mielestä vientikaupan riskeiltä suojautuminen on käytännössä vakuutus pahimman varalta. Tamwaren liikevaihto oli vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan yli viisi miljoonaa euroa. Viime vuonna kasvua kertyi yli 35 prosenttia ja kuluvana vuonna kasvuluvut ovat samaa luokkaa. Liikevaihdosta yli puolet tulee ulkomailta.– Itä-Euroopan ja Venäjän taloustilanteen takia luottotappioihin ja esimerkiksi poliittisiin riskeihin on tärkeää varautua, Kaurola sanoo.FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Viejän on syytä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen. Vientikauppaan liittyvät riskit johtuvat tavallisimmin asiakkaan maksukyvyttömyydestä, maksuhaluttomuudesta tai yrityksen sijaintimaasta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä. Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton. Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja. Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon. Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu parhaiten pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin. Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta. Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa sekä ostajasta että mahdollisesta takaajasta luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta. Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuusta.Lue lisää myös vekselitakuustaTeksti: Pi Mäkilä

Artikkelit
20.03.2017
Rahoittaja ennustaa: Viisi maata saa erityistä huomiota yrityksiltä

Intiassa on käynnissä aggressiivinen kilpailu telesektorilla.Finnvera uskoo, että vientiyritykset kääntävät tänä vuonna katseensa erityisesti viiteen maahan.Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistuu Argentiinaan ja Iraniin. Lisäksi Finnveran takuiden kysyntä kasvaa ennusteissa myös Intiassa ja Meksikossa. Viidentenä maana listalle pääsee Venäjä.Näissä maissa etenkin infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät investoinnit luovat suomalaisillekin yrityksille vientimahdollisuuksia.– Esimerkiksi Intiassa vientitakuut ovat olleet suurimmillaan yli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisten kolmen vuoden aikana vienti on ollut laskussa, sanoo Finnveran Aasian-aluepäällikkö Outi Homanen. - Viimeisen puolen vuoden aikana kysyntää on kuitenkin ilahduttavasti viriämässä.Hän muistuttaa, että viisikosta Iran on muihin maihin verrattuna eri asemassa. Maahan kohdistuu yhä laajoja pakotteita, jotka vaikeuttavat vientiä ja rajoittavat viennin rahoittamista. Venäjää koskevat pakotteet eivät ole yhtä rajoittavia tässä mielessä.Finnvera takaa ulkomaisille yrityksille annettuja vientiluottoja, jotta suomalaisyritykset voivat tehdä niiden kanssa kauppaa. Yhdessä kaupassa kyse voi olla jopa sadoista miljoonista euroista. Homasen mukaan Finnveraa tarvitaan varsinkin silloin, kun vientiluottojen maksuaika on pankin riskinoton kannalta liian pitkä.– Takuulaitosten merkitys on muutenkin kasvanut 2010-luvulla. Pankit ovat edelleen varovaisia edellisen talouskriisin jälkeen, Homanen kertoo.Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus sekä tele- ja metsäsektori.Riskiarvioita myös paikanpäälläVientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu ja arvioida samalla riskejä. Osa riskiarvioista tehdään paikanpäällä.Finnveran edustajat vierailivat viime vuonna pelkästään telesektorin asiakasyritysten kanssa Intiassa, Venäjällä, Nigeriassa, Dubaissa, Meksikossa, Argentiinassa ja Brasiliassa.Intiassa toimivien teleoperaattoreiden 3G- ja 4G-asiakkaiden lukumäärät ovat viisinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Operaattoreiden välille on tullut uusia kilpailijoita, kuten noin vuoden ajan Intiassa toiminut, äärimmäisen aggressiivisesti kampanjoiva Reliance Jio.Reliance Jio oli yksi syy siihen, miksi Finnvera ja Nokia jalkautuivat viime syksynä yhteiselle Intian matkalle.– Intia on aina ollut äärimmäisen kilpailtu ja hintaherkkä markkina-alue. Asukkaita on paljon, joten volyymit ovat suuria. Intiassa tehdään nyt isoja investointeja operaattoreille, kun esimerkiksi 3G-verkko päivitetään 4G-verkkoon. Tällaiset tilanteet vaativat usein rahoituskeskusteluja, joihin Finnverakin pyydetään mukaan, kertoo telesektorista Finnveralla vastaava rahoituspäällikkö Antti Saviaho.Kaikki paikalliset operaattorit eivät kuitenkaan tarvitse vientitakuulaitoksia.– Kansainvälisesti suurilla toimijoilla on usein käytössään omia rahoitusvaihtoehtoja, Saviaho sanoo.Finnvera tapasi viime syksyisen vierailun aikana noin puoli tusinaa Nokian asiakasta. Näistä osa oli vanhoja asiakkaita, osa uudempia tuttavuuksia.– Meillä oli hyviä tapaamisia yhdessä viejän kanssa ja saimme paljon lisätietoa Intian markkinatilanteesta. Tapasimme oikeastaan kaikki operaattorit, ja oli kiinnostavaa huomata, että ne kaikki näkivät markkinatilanteen ja siinä tapahtuneet suuret muutokset vähän eri tavalla.Nokian treasurysta sekä viennin- ja kaupanrahoitustoiminnasta Aasiassa vastaavan Gergely Abrahamin mukaan Finnveran läsnäolo kohdemaassa hyödyttää kaikkia osapuolia.– Se on usein elintärkeää Nokian paikallisille asiakkaille ja keskeistä Nokian rahoitukselliselle kilpailukyvylle. Tavallaan näissä on kyse erittäin tehokkaasta ovelta ovelle -markkinoinnista, jonka avulla pääsemme tapaamaan kaikki oleelliset kaupan osapuolet, Abraham sanoo.FAKTA: Näin toimii viennin rahoitus Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille samantasoisen vienninrahoitusjärjestelmän kuin Suomen pääkilpailijamaat. Ostaja hyötyy kilpailukykyisistä rahoitusehdoista. Vientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu. Yhteistyömatkat auttavat Finnveraa arvioimaan riskejä, parantamaan Finnveran tunnettuutta ja edistämään suomalaista vientiä. Palvelumalli on sama kaikille isoille viejille eri toimialoilla. Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan niiden arvioidun maksukyvyn perusteella kahdeksaan maaluokkaan. Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Finnveran vienninrahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon. Jokainen rahoituspäätös tehdään aina huolelliseen arviointiin ja analyysiin perustuen. Lisäksi Finnvera arvioi portfoliotaan säännöllisesti. Tähän mennessä toiminnasta on kertynyt lähes 1,8 miljardin euron puskurit kattamaan mahdollisia tulevia tappioita. Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältäLue lisää vientiluotoista täältäLue lisää vientitakuutuotteista täältä

Artikkelit
16.03.2017
Kasvuyritykset kääntyvät Finnveran puoleen investoinneissa

Kovaa vauhtia kasvava Mittametalli haki rahoitusta laiteinvestointiin.Kaikki yritysten investointiaikeita kuvaavat ennusteet osoittavat tällä hetkellä kohti koillista. Esimerkiksi helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan investointiaikeet ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2011. Vuodet 2010 ja 2011 olivat positiivisimmat sitten finanssikriisin. Finanssikriisiä edeltävälle huipputasolle on kuitenkin vielä matkaa.– Investoinneissa on tapahtunut viime syksyn ja tämän kevään aikana selkeä muutos. Yhä useampi kasvuyritys hakee Finnveralta rahoitusta, kertoo Finnveran aluejohtaja Mirjam Sarkki.Hänen mukaansa yritykset tarvitsevat rahoitusta varsinkin kone- ja laite- sekä kiinteistöinvestointeihin. Erityisesti kasvavilla yrityksillä avun tarve rahoituksessa voi olla suuri, sillä niillä on harvoin tarpeeksi vakuuksia hakea kaupallista rahoitusta.– Finnveran rahoitus antaa mahdollisuuden monen pk-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen, Sarkki kertoo.Investointien vetureina toimivat teollisuusalan yritykset.Joka neljäs teollisuusyritys ilmoitti pk-barometrissa lisäävänsä investointeja seuraavan 12 kuukauden aikana. Teollisuusyritykset ovat myös halukkaimpia hakemaan ulkoista rahoitusta. Tärkein ulkopuolisen rahoituksen käyttökohde ovat investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Muutos on iso, sillä aiemmin rahoitusta on haettu pääosin käyttöpääomaksi.– Osa investoinneista on korvausinvestointeja, eli yritykset korvaavat vanhentunutta kalustoa uudella. Tämäkin on siinä mielessä positiivinen ilmiö, että korvausinvestointien avulla yritykset pystyvät toimimaan tehokkaammin ja siten parantamaan kilpailukykyään, Sarkki sanoo.Varsinaista investointien aaltoa ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Esimerkiksi palveluala on investoinneissa varovainen.– Kehitys on maltillista, mutta pientä positiivisuutta on näköpiirissä, Sarkki vahvistaa.Eroja on myös maakunnallisesti. Investointiaikeita on eniten Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Lapissa sekä Etelä-Savossa. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa investoinnit ovat alamaissa.Apua laitehankintoihinHeinolalainen, vuonna 2012 perustettu Mittametalli Oy kasvaa kovaa vauhtia. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli jo lähes kolme miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli vajaa miljoona.Mittametalli on tyyppiesimerkki nopeasti kasvavasta teollisuusyrityksestä, joka tarvitsee Finnveran rahoitusta investointien tueksi. – Investoimme uusien laitteiden hankintaan, joten Finnveran takaama rahoitus tuli tarpeeseen. Saimme rahoittajalta ammattimaista apua ja yrityksemme tarpeet ymmärrettiin todella hyvin, sanoo Mittametallin toimitusjohtaja Jari Kolehmainen.Yritys valmistaa huonekaluputkesta osia putkilaserilla ja ohutlevystä komponentteja yhdistelmäkoneella. Asiakkaita löytyy niin kalusteteollisuudessa, rakennusteollisuudessa kuin kone- ja laiterakentajissakin.Kasvuhakuinen yritys saattaa tarvita rahoittajan vetoapua myös jatkossa.– Liikevaihtomme kasvaa kovaa tahtia. Vedämme nyt vuoden verran henkeä, mutta tarkoituksena on kasvattaa yritystä selvästi myös jatkossa, Kolehmainen kertoo.Pk-yritysbarometri on Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa toteuttama tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.FAKTA: Rahoitusta kasvuunFinnvera voi osallistua yrityksen kasvun ja investointien rahoitukseen. Rahoitus täydentää pankkirahoitusta ja voi olla joko laina tai yrityksen puolesta pankin lainalle tarjottu vakuus.Finnvera takaa lainoja kaikille toimialoille lukuun ottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia.Lue lisää Finnvera-lainasta täältäLue lisää Finnvera-takauksesta täältäLue lisää alkutakauksesta täältäLue lisää kasvulainasta täältä Teksti: Pi Mäkilä

Uutiset
13.03.2017
Finnvera tiivistää yhteistyötä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa

Finnvera ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding) koskien yhteistyötä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa.Yhteistyö koskee muun muassa tiedonvaihtoa ja hyvien toimintamallien jakamista. Se voi tarkoittaa myös osallistumista neuvontakeskuksen työryhmiin, keskusteluihin ja esimerkiksi aloitteisiin, joiden tarkoituksena on tiedonvaihto tai kansallisen neuvontapalvelun kehittäminen.Euroopan investointipankki ja Euroopan komissio ovat käynnistäneet Euroopan investointineuvontakeskuksen osana Euroopan investointiohjelmaa. Investointiohjelman tavoitteena on poistaa investointien esteitä Euroopassa, antaa investointihankkeille näkyvyyttä ja teknistä apua sekä tukea nykyisten rahoituslähteiden hyödyntämistä entistä paremmin. Kaksikymmentä maata Euroopassa ovat tähän mennessä allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan EIP:n kanssa. Osana Euroopan investointiohjelmaa Finnvera myös ylläpitää Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) neuvontapalvelua (esir.fi).- Yhteistyö parantaa suomalaisten investointihankkeiden mahdollisuuksia hyödyntää Eurooppalaista investointineuvontaa. Keskeistä toimintaan osallistumisessa on myös yhteistyön kehittäminen muiden kansallisten Team Finland -toimijoiden kanssa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Valtteri Vento, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2531valtteri.vento@finnvera.fiwww.esir.fi

Artikkelit
13.03.2017
Tunnetko vientikaupan rahoituksen mahdollisuudet?

Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman puitteissa on viiden vuoden aikana järjestetty yritysten avainhenkilöiden kanssa lähes 200 tapaamista. Tapaamisissa haetaan ratkaisuja muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten ostaja voi varmistaa myyjän toimituskyvyn? Mahdollistaisiko pidempi maksuaika isommat kertaostot? Helpottaisiko maksuaika osto- tai investointipäätöstä? Mistä valmistusaikainen rahoitus? Ohjelmaan otetaan jatkuvasti mukaan yrityksiä.Miten yrityksesi hallitsee vientikaupan vastapuoliriskejä?Kansainvälisessä kaupassa vastapuoliriski korostuu. Osapuolten tulisi arvioida omaa riskipolitiikkaansa ja sitä, miten varautua vastapuolen kyvyttömyyteen tai haluttomuuteen vastata omista sitoumuksistaan. Tämä koskee niin taloudellisia kuin toiminnallisiakin sitoumuksia.Riski voi ilmetä ostajalle esimerkiksi toimituksen myöhästymisenä, mikä puolestaan voi johtaa ostajan omien sopimusvelvoitteiden rikkoutumiseen tai jopa toiminnan keskeytymiseen. Vastaavasti myyjän näkökulmasta vastapuoliriski voi ilmetä kaupan peruuntumisena myöhäisessä vaiheessa, kun merkittäviä resursseja on jo sitoutunut tuotantoon tai luottotappiona.Kilpailunäkökulmasta vakuutta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa turvaa tarjoamaan. Jo pelkkä vakuuden tarjoaminen on osoitus maksu- tai toimituskyvystä. Vastapuoliriski on olemassa aina tarjouksesta maksu- ja mahdollisen takuuajan loppuun asti.Onko yrityksesi suojautunut maariskiä vastaan?Poliittisella maariskillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa viennin kohdemaan viranomaisten toiminta (valuuttasiirtojen rajoittaminen, sota, kapina tms. poikkeustila) estää maksamisen. Maariski voi olla myös taloudellinen, maan valuuttavaranto hupenee ja uhkaa maksuvalmiutta.Yrityksen harkittu riskipolitiikka luo raamit riskeiltä suojautumiselle.  Jo neuvotteluvaiheessa on hyvä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen.  Suunniteltu vakuuspolitiikka puolestaan varmistaa, että käyttöpääoma on tehokkaasti käytössä. Kun nämä asiat ovat osana myynti- ja ostotoimintaa, vältytään yllätyksiltä ja tulevia kauppoja voidaan suunnitella varmemmalta pohjalta.Tutustu Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan

Tiedotteet
03.03.2017
Korjauksia Finnvera-konsernin tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä selvitykseen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

PörssitiedoteFinnvera-konsernin 28.2.2017 julkistettu tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisälsivät joitakin virheellisiä tietoja. Näillä virheillä ei ole vaikutusta yhtiön liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin tai liikkeellelaskijan, Finnvera Oyj:n, lainojen takaisinmaksukykyyn.Korjatut versiot Finnvera-konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksestä, hallituksen toimintakertomuksesta sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä ovat tämän tiedotteen liitteenä.Tehdyt korjaukset: (suluissa tieto ennen korjausta)Hallituksen toimintakertomus- Tase 31.12.2016Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja joulukuun lopussa yhteensä 5 175 (4 962) miljoonaa euroa.Liitetiedot- Liitetieto B1 Luottoriskit, luvut esitetty tuhansina euroinaSaamistodistukset; 193 425 (208 919)- Liitetieto B11 Maksuvalmiusriski, varojen, velkojen ja takausten erääntyminen, luvut esitetty tuhansina euroinaVertailuvuoden 2015 varat, velat ja johdannaiset netto -rivillä olevien lukujen esitystapa korjattu.- Liitetieto E3 Sijoitukset, luvut esitetty tuhansina euroinaSijoitukset osakkuusyrityksissä yhteensäKonserni 31.12.2015; 19 860 (2 058 655)Emoyhtiö 31.12.2016; 0 (2 153 299)Emoyhtiö 31.12.2015; 0 (2 178 721)Sijoitukset yhteensäKonserni 31.12.2015; 2 058 655 (19 860)Emoyhtiö 31.12.2016; 2 153 299 (0)Emoyhtiö 31.12.2015; 2 178 721 (0)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä- VarainhankintaMoody’s:in luokitus Finnveralle Aa1 (Aaa)Finnvera-konsernin H2/2016 ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2016 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (PDF)Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460   2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460   2458Lue myös uutinen: Finnvera-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2016

Tiedotteet
28.02.2017
Finnvera-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2016

Piristyvän kysynnän ja uusien valtuuksien vuosiMaailmantaloudessa oli vuonna 2016 havaittavissa positiivisia merkkejä epävarmuuksia luoneista merkittävistä poliittisista tapahtumista huolimatta. Myös suomalaiset yritykset viestivät kysynnän ja investointien lisääntymisestä, ja yksittäiset suuret vientikaupat toivat kaivattua piristystä Suomen muutoin vaisuun vientiin. Viennin rahoituspalvelujen kysynnän ennakoidun lisääntymisen ja vastuukantojen kasvun myötä Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia korotettiin merkittävästi. Lisäksi yhtiö sai uusia mandaatteja, joista yksi oli välirahoitustuote kasvulaina. Finnvera toi vuoden aikana markkinoille myös pienten vientikauppojen edistämiseen liittyviä uusia rahoitusratkaisuja.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera tarjosi vuonna 2016 lainoja ja takauksia pk- ja midcap-yrityksille 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä omistajanvaihdoksiin kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti. Rahoitusta tarjottiin kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille 6 prosenttia ja omistajanvaihdoksiin 21 prosenttia edellisvuotta enemmän.Vuonna 2016 vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia 14,6 miljardiin euroon. Myös vientiluottojen kysyntä kasvoi ja oli 12,5 miljardia euroa eli 74 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Vaikka vientitakuita ja erityistakauksia sekä vientiluottoja kysyttiin edellisvuotta enemmän, Finnvera antoi vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 34 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 82 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Finnvera-konserni         1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 845 906 -7 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  4 438 6 760 -34 %     Vientiluotot 760 4 131 -82 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos % Vastuut Me           Lainat ja takaukset 2 261 2 285 -1 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  18 426 17 436 6 %     Vientiluotot 4 782 4 240 13 %           1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto), Me 194 197 -2 % Liikevoitto, Me 69 114 -39 % Tulos , Me 70 111 -37 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 498 8 418 13 % Oma pääoma,  Me 1 207 1 121 8 %  -josta vapaat rahastot, Me 955 871 10 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos %-yks. Omavaraisuus, % 12,7 13,3 -0,6 Vakavaraisuus, Tier 2, % 24,3 19,6 4,7 Kulu-tuotto-suhde, % 27,0 28,3 -1,3 Finnvera-konsernin heinä-joulukuun 2016 tulos oli 77 miljoonaa euroa. Tulos oli 84 miljoonaa euroa tammi–kesäkuun 2016 tappiollista 7 miljoonan euron tulosta parempi.Heinä-joulukuun 2016 tuloksen paranemiseen edelliseen puolivuosikauteen verrattuna vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappioiden ja -varausten määrä oli heinä-joulukuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun tappioita kirjattiin ja varauksia lisättiin tammi-kesäkuussa 66 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun puolivuosikatsauskaudelle brasilialaisesta Oi S.A. -konsernista tehtiin 55 miljoonan euron takuutappiovaraus, kun kävi ilmi, että saamisiin yhtiöltä liittyy ilmeinen riski. Tilinpäätöksen laatimishetkellä Finnvera on arvioinut, että Oi S.A. -konsernista Finnveralle aiheutuva tappio on alkuvuoden aikana tehdyn tappiovarauksen suuruinen.Finnvera-konsernin vuoden 2016 tulos oli 70 miljoonaa euroa (111). Tulos heikkeni edellisvuodesta 41 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat edellä todetut, ensimmäisellä puolivuosikatsauskaudella toteutuneet ja vertailuvuotta merkittävästi suuremmat emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2016 tulos oli 65 miljoonaa euroa (95), josta suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli 33 miljoonaa   euroa (82) sekä pk- ja midcap-liiketoiminnan 32 miljoonaa euroa (38). Suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi, kun taas pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli jo toista vuotta peräkkäin hyvällä tasolla. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli 6 miljoonaa euroa (16). Finnvera-konserni H2/2016 H1/2016 Muutos H2/2015 2016 2015 Muutos Muutos   Me Me % Me Me Me Me % Korkokate 24 27 -11 28 50 56 -6 -10 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 77 67 16 68 144 141 3 2 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -10 -10 0,3 -15 -20 -21 -1 -6 Sijoitustoiminnan nettotuotot 0,2 0,1 16 0,4 0,3 0,1 0,2 133 Liiketoiminnan muut tuotot 12 0,2 - 2 12 2 10 - Hallintokulut -22 -22 -4 -22 -44 -44 0,1 0 Poistot ja arvonalentumiset -2 -1 157 -1 -2 -1 1 124 Liiketoiminnan muut kulut -2 -3 -31 -3 -4 -6 -1 -22 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (netto) -0,2 -65 -100 -0,2 -66 -15 51 348 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot -2 0 - 0 -2 0 2 - Liikevoitto 77 -7 - 58 69 114 -44 -39 Tilikauden voitto 77 -7 - 57 70 111 -41 -37                   Rahoituksen näkymätPk- ja midcap-yritysten suhdanneodotukset ovat kääntyneet varovaiseen nousuun, minkä arvioidaan näkyvän positiivisesti Finnveran vuoden 2017 pk- ja midcap-yritysten rahoituksessa. Tämä korostunee erityisesti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa, ja näiden yritysten investointien rahoitus saattaa jatkaa nousuaan vuonna 2016 tapahtuneen käänteen jälkeen. Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämän rahoituksen arvioidaan pysyvän vuonna 2017 edellisvuoden vahvalla tasolla. Pk- ja midcap-yritysten joukkovelkakirja-aktiviteetin arvioidaan yleisesti hieman vilkastuvan ja näkyvän myös Finnveran rahoituksessa.Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan kasvavan edellisvuodesta, mutta kokonaismääriin vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoitus. Kysynnän alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialoille odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistunee Iraniin ja Argentiinaan. Vuonna 2016 Venäjä-vastuut laskivat ostajien lykättyä investointeja, mutta vuonna 2017 odotetaan uutta kysyntää. Muita maita, joissa Finnveran takuiden kysynnän odotetaan jatkossa kasvavan, ovat Intia ja Meksiko. Näissä maissa infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät reformit tuovat suomalaisille yrityksille vientimahdollisuuksia. Suomessa takuukysyntään vaikuttaa vientiä edistävien suurten investointihankkeiden eteneminen.Vuoden 2017 odotetaan olevan kasvavan kysynnän vuosi. Strategian toteutuksen arvioidaan etenevän konsernissa suunnitelmien mukaisesti ja toiminnan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mistä johtuen toteutuvat tulokset saattavat poiketa arvioidusta merkittävästikin.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vuotta 2016 vauhdittivat eritoten kasvanut viennin rahoituksen kysyntä ja omistajanvaihdosten merkittävä kasvu.  Team Finland -toiminnan kehittäminen jatkui, ja työn tuloksena 370 kansainvälistyvää yritystä sai räätälöidyn palveluehdotuksen. Eduskunnan päätökset Finnveran valtuuksien korottamisesta takaavat sen, että pystymme jatkossakin osaltamme edistämään suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.Taloudellisen tuloksen muodostumisen osalta kulunut vuosi erottuu edellisvuosista. Kotimaan rahoituksen osalta luottosalkun rakenne ja siitä seuraten tulos oli hyvällä tasolla. Vientitakuiden osalta vuodelle 2016 sen sijaan osui yksi merkittävämpi toteutunut riski, ison brasilialaisen teleoperaattorin hakeutuminen velkasaneeraukseen, mistä syystä yhtiötason tulos jäi edellisvuosia alhaisemmaksi. Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin väistämättä liittyy.Vuotta 2017 tulee todennäköisesti leimaamaan yhä kasvava kysyntä Finnveran viennin rahoituspalveluille. Pk-rahoituksessa omistajanvaihdosten määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Finnvera käynnistää eurooppalaisen ESIR-rahoituksen, mikäli kaupalliset toimijat eivät lähde rahoituksen välittäjäksi. Kansainvälinen toimintaympäristö pysyy epävarmana. Kotimaan kasvun käynnistämiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä parannuksia Suomen vientisektorin rakenteeseen ja kustannuskilpailukykyyn.”Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460   2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460   2458Tilinpäätös 1.1.–31.12.2016 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (PDF)

Tiedotteet
27.02.2017
Rahoituksen kysynnässä kova piikki

Finnveran rooli rahoittajana kasvaa myös tänä vuonna. Suurten yritysten lisäksi yli 12 000 pk-yritystä haki rahoitusta.Yritysten rahoitustarpeet ovat kovassa kasvussa.Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus, tele- ja metsäsektori.Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta uskoo kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisrahoituslaitoksen rooli rahoittajana on noussut, sillä pankit eivät pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta yritysten tarpeisiin. Yksi merkittävä syy tähän on kiristynyt pankkien sääntely.– Taustalla on maailmanlaajuinen talouskriisi ja siitä seurannut pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen kasvu. Finnvera pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen rahoituksen vientikaupan tueksi, Haarasilta sanoo.Esimerkiksi risteilykaupoissa ostaja edellyttää vientiluottorahoituksen järjestymistä ennen laivanrakennussopimukseen sitoutumista.Viime aikaisia isoja kotimaisia hankkeita ovat olleet muun muassa investoinnit Metsä Groupin vetämään Äänekosken biotuotetehtaaseen sekä metsäyhtiö Kotkamillsiin. Haarasillan mukaan Äänekosken biotuotetehtaan rahoitusta Finnvera takaa 400 miljoonalla eurolla.– Tällaisissa hankkeissa Finnvera pystyy tuomaan potkua investoinnin koko alihankintaketjuun Suomessa, Haarasilta kertoo.Finnveran viennin rahoituksen taustalla vaikuttaa aina niin sanottu Suomen intressi.Jos yritys ei ole sataprosenttisesti kotimainen, Finnvera tarkastelee yritystä muiden kriteerien pohjalta. Viejäyritys voi olla esimerkiksi Suomeen rekisteröity ja sen tuotekehityksestä suuri osa voi olla Suomessa.– Emme jää kiinni teknisiin muotoseikkoihin, vaan pyrimme edistämään sellaista vientikauppaa, mikä on Suomelle tärkeää, Haarasilta sanoo.Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon.Tuhansia pk-yrityksiäYritysten kasvaneet rahoitustarpeet eivät kosketa pelkästään suuryrityksiä, vaikka Suomen vienti onkin pitkälti niiden harteilla.Finnveralle tuli viime vuonna pk- ja midcap-yrityksiltä rahoitushakemuksia yli 12 500. Yritykset kysyvät rahoitusta etenkin kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdoksiin.– Takaamme myös pienempiä vientikauppoja. Näin pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus erilaisiin vientihankkeisiin. Suomi on maantieteellisesti pieni alue, joten yksikään suomalaisyritys ei voi kasvaa loputtomasti maamme rajojen sisällä, Haarasilta kertoo.Kaikki lähtee kuitenkin yrityksen omista kasvuhaluista.– Totuus on se, että mitä vaikeammille ja kansainvälisemmille markkinoille yritys pyrkii, sitä enemmän ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi, Haarasilta huomauttaa.Finnveralla on vastuita yli sadassa maassa. Näistä eksoottisiksi luokiteltuja on puolet.FAKTA: Mikä viennin rahoituksen valtuus? Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille samantasoisen vienninrahoitusjärjestelmän kuin Suomen pääkilpailijamaat. Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan kahdeksaan maaluokkaan maariskiarvion perusteella. Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon. Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältäLue lisää vientiluotoista täältäLue lisää vientitakuutuotteista täältä Teksti: Pi Mäkilä

Artikkelit
23.02.2017
Suurten ja pienten asialla

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Toimimme yhdessä lähes 30 000 asiakasyrityksen kanssa, joten joukkoon mahtuu koko yritystoiminnan kirjo.Parhaimmillaan pystymme olemaan mukana koko arvoketjun leveydeltä. Arvoketjuissa yhden yrityksen menestys heijastuu moniin muihin yrityksiin. Laivanrakennussektorilla alihankintaverkosto on tärkeä ja monikerroksinen. Suomen meriklusterissa toimii noin 3 000 yritystä, joista merkittävä osa on mikroyrityksiä. Yksi alustilaus säteilee siis laajalti telakalle toimittavien yritysten kenttään, jonka pitää pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä hyötyäkseen telakan tilauskirjan kasvusta. Finnvera on mukana tämän arvoketjun rahoittamisessa itse laivakaupasta yhden miehen yritykseen juuri näiden kokonaishyötyjen takia. Tejaran yritystarina kertoo yhden näkökulman asiaan.Suomesta löytyy monta muutakin innostavaa esimerkkiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi viime vuonna tutkimuksen suurten yritysten ja niiden arvoketjujen roolista taloudessa. Tutkimuksessa analysoitiin case-esimerkkinä, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia syntyy Metsä Fibren investoinnista Äänekosken uuteen tehtaaseen. Tulokset todistavat yksittäisen suuren metsäteollisuuden investoinnin merkityksen paitsi rakennusaikana myös tehtaan tuotantovaiheessa. Voimme Finnverassa käytännön työssä havaita investoinnin tuoman aktiviteetin suomalaisessa yrityskentässä. Olemme iloisia voidessamme olla mukana Äänekosken hankkeen rahoituksessa ja siihen liittyvän toimittajaverkoston kilpailukyvyn vahvistamisessa.Suurten ja pienten yritysten etu on meille yhteinen asia. Kilpailukykyiset vientiyritykset tarvitsevat kansainvälisesti kilpailukykyisen alihankintaverkoston. Haluammekin auttaa teitä, asiakkaitamme, kasvamaan!liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, pk-yrityksetliiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta, suuryritykset

Artikkelit
17.02.2017
Dubai janoaa terveyden ja teknologian palveluja

Markkinoilla on kova kilpailu mutta lähes loputtomasti mahdollisuuksia.Arabiemiraatteihin kuuluvat Dubai ja Abu Dhabi houkuttelevat yhä kasvavassa määrin suomalaisyrityksiä. Kysyntää on varsinkin terveys- ja teknologia-aloilla.– Arabiemiraatit on rauhallinen, vakaa ja melko ennustettava markkina-alue. Dubailla ja Abu Dhabilla on suuret suunnitelmat, ja rahaa liikkuu paljon, kertoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen.Yksi tärkeimmistä suunnitelmista liittyy energiantuotantoon.Kymmenen suurimman raakaöljyn tuottajan joukkoon kuuluva Arabiemiraatit aikoo tuottaa 75 prosenttia energiasta puhtaasti vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen täyttyminen edellyttää uusien teknologioiden käyttöönottoa.Haapiaisen mukaan etenkin Dubai on jo nyt tuontiriippuvainen korkeasta teknologiasta.Terveysala sen sijaan kasvaa terveysturismin vanavedessä.Dubai tähtää vuoteen 2021 mennessä johtavaksi terveysturismikaupungiksi. Samaan aikaan länsimaistuneet elämäntavat ovat tuoneet mukanaan elintasosairauksia. Arabiemiirikuntien kansallisen agendan päätavoitteena onkin ennalta ehkäisevä lääketiede.Rakenna ensin verkostotArabiemiraatit on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin vientikohde Lähi-idässä heti Saudi-Arabian jälkeen. Arabiemiraateissa pitää virallisesti toimistoa noin 50 suomalaisyritystä. Lisäksi lukuisat suomalaisyritykset toimivat paikallisten agenttien kautta.Finnveran rahoituspäällikön Laura Strandbergin mukaan Dubain markkinoille ei kannata rynnistellä ilman hyviä suhteita. Kilpailu on todella kovaa, sillä kaikki muutkin haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta.– Ennen kuin Dubaissa pääsee läpi, täytyy rakentaa kattava suhdeverkosto. Verkoston rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä, ja se saattaa viedä jopa pari vuotta. Suhteita ei voi luoda sähköpostin välityksellä.Hyviä kumppanuuksia tarvitaan myös luovimaan paikallisen, usein muuttuvan lainsäädännön kanssa. Luottovakuutuksen käyttäminen sekä valmistuksen ja toimituksen aikaisen rahoituksen tarve korostuu, sillä maksuajat ovat pitkiä ja kassavirta saattaa joutua koetukselle.– Markkina-alue on sellainen, että lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä. Esimerkiksi ulkomaisen yhtiön omistuksesta vähintään 51 prosenttia täytyy olla paikallisissa käsissä. Niin sanotulle freezone-alueelle taas voi perustaa kokonaan ulkomaisessa omistuksessa olevan yhtiön. Tällöin myyntiä varten tarvitaan paikallinen jakelija, Strandberg kertoo.Lainsäädännön kiemuroista ja kilpailusta huolimatta Arabiemiraateissa on paljon potentiaalia varsinkin suomalaisille pk-yrityksille.– Tarjontaa kyllä on, mutta samaan aikaan kaikki tekevät toisilleen latua. Dubai toimii alueena vähän samalla tavalla kuin Singapore Kaukoidässä. Se on myönteinen paikka ulkomaisille toimijoille.Lähi-idän tilanne elää koko ajan, ja talouspakotteista osittain vapautunut Iran kasvattaa kilpailua investoinneista. Myös Qatarilla on omat suunnitelmansa erityisesti turistien houkuttelemiseksi. Maa järjestää jalkapallon MM-kisat viiden vuoden kuluttua.Paikallinen jakelija avainroolissaYksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance aloitti viennin Dubaihin reilu vuosi sitten. Kaikki haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta. Yksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance lähti Dubaihin ja Abu Dhabiin mahdollisuuksien perässä, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.– Dubai on todella mielenkiintoinen markkina-alue, koska siellä pyörivät isot rahat, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.Footbalancen auttoi alkuun paikallinen jakelija, jonka kanssa yritys teki heti alussa kattavan suunnitelman markkinoista. Jakelija auttoi myös suhteiden rakentamisessa.–Opimme sen, että esimerkiksi omaa tytäryhtiötä ei kannata missään nimessä perustaa heti ensimmäisenä, Hakkala kertoo.Kulttuurierot ovat Hakkalan mukaan synnyttäneet myös hauskoja tilanteita, sillä dubailainen keskustelukulttuuri on hyvin erilainen kuin Suomessa.– Yhdessäkin liiketapaamisessa saatoimme kiertää koko päivän paikallisten seurassa. Kävimme katsomassa nähtävyyksiä ja pääsimme illalliselle koko paikallisen suvun kesken. Vasta aamun pikkutunneilla ryhdyimme puhumaan bisneksestä.Hakkala näkee Dubaissa ja Arabiemiraateissa yhä suuria kasvumahdollisuuksia. Tällä hetkellä Footbalance on saanut jalansijaa kahdessa Dubain suurimmassa ostoskeskuksessa sekä Abu Dhabin puolella.– Tilanne näyttää hyvältä. Arabiemiraatit on sellainen paikka, että isoja mahdollisuuksia voi aueta tosi nopeastikin. Paikalliselta suomalaisyhteisöltä ja asiantuntijatahoilta saa apua, jotta pääsee alkuun, Hakkala neuvoo.FAKTA: Arabiemiraatit Finnvera on määritellyt Arabiemiraattien maaluokaksi 2/7, joka tarkoittaa hyvää maksukykyä. Bruttokansantuote: Noin 367 miljardia euroa (2014). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 39 579 euroa (2014). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 3,1 % (2015). Inflaatio: 3,6 % (2015). Vienti: 349 miljardia euroa (2014). Tuonti: 225 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Arabiemiraatteihin oli viime vuonna noin 263 miljoonaa euroa. Päätoimialat: Palvelut, turismi, rakentaminen ja öljyntuotanto. Arabiemiraatit on raakaöljyntuottajana kymmenen kärkimaan joukossa. Päivittäinen tuotanto on noin 3,2 miljoonaa barrelia. Valuutta Dirhami: 1 eurolla saa 3,67 AED:tä. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliTeksti: Pi Mäkilä

Artikkelit
16.02.2017
Aktiivisuus on valttia omistajanvaihdoksessa

Yrityksen ostaminen on prosessi, jossa omat suunnitelmat kannattaa jalostaa ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Rahoitusneuvotteluihin kannattaa usein varata riittävästi aikaa.Vastaajana asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi Omistajanvaihdoksista puhutaan tällä hetkellä paljon. Mistä ostettavia ja myytäviä yrityksiä löytää?Esimerkiksi seuraamalla yritysvälittäjien ja muiden tahojen ylläpitämiä kauppapaikkoja. On hyvä myös olla yhteydessä samoihin tahoihin, sillä kaikki kohteet eivät tule julkiseen myyntiin. Kannattaa myös pitää silmät ja korvat auki ja keskustella aktiivisesti; usein vinkkejä voi löytyä omasta verkostosta.Kun yrittäjä alkaa miettimään omistajanvaihdosta yhtenä mahdollisuutena joko yrittäjäksi ryhtymiseen tai olemassa olevan yritystoimintansa laajentamiseen, mistä kannattaa lähteä liikkeelle? Omien peruslähtökohtien selvittämisen jälkeen kannattaa aika pian olla yhteydessä ulkopuolisiin asiantuntijoihin testatakseen ja jalostaakseen omia suunnitelmiaan ja toisaalta selvittääkseen esimerkiksi rahoitukseen liittyviä reunaehtoja.Yrityksen ostaminen edellyttää usein kohtalaista taloudellista panostusta, ja varsinkin aloittavan yrittäjän kohdalla varallisuutta ei välttämättä ole. Kaatuuko kaupanteko rahoituksen puutteeseen?Kannattaa rohkeasti selvitellä rahoitusmahdollisuuksia yhdessä rahoittajien ja muiden yrityskauppojen asiantuntijoiden kanssa. Usein pk-yritysten kaupoissa huomattava osa kauppasummasta katetaan ulkopuolisten rahoittajien toimesta. Ostajan omarahoitusosuuden osalta kannattaa olla aktiivinen neuvottelija. Hyvään ja tasapainoiseen hankekokonaisuuteen pyritään aina löytämään rahoitusratkaisu eri osapuolten kesken.Miten ostaja voi tietää, onko myyjän hintapyyntö oikea?Yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa. Kohtuullista hintatasoa haarukoidessa on syytä perehtyä huolellisesti oston kohteeseen ja sen tulevaisuudennäkymiin - mistä on maksamassa ja mitkä sen realistiset tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat. Suosittelen ehdottomasti hyödyntämään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.Missä vaiheessa rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä?Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta osaa huomioida neuvotteluissa rahoitukselliset näkökulmat, ja jo siksikin, että rahoitusneuvotteluihin jää riittävästi aikaa. Rahoittajien kanssa käytävissä keskusteluissa kannattaa myös selvittää miten he näkevät hankkeen, vahvuuksineen ja mahdollisine riskeineen, ja hyödyntää huomiot yhtenä näkökulmana omassa päätöksenteossaan.Testaa yrityksesi arvon hahmottelua arvonmäärityslaskurillamme.Lue lisää omistajanvaihdoksista:OmistajanvaihdosKasvua näkyvissä - yrityskaupat kasvun vauhdittajina kiinnostavatYrityskaupan onnistuminen on taitolajiYrityskauppa tuo lisää kasvajia Suomeen

Uutiset
14.02.2017
Team Finland -talosta apu kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera, Finpro, Tekes ja Suomen Teollisuussijoitus muuttivat saman katon alle työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitaloon Helsingin Ruoholahteen 2016. Asiakkaat saavat nykyisin palvelunsa yhdestä paikasta Helsingissä. Toiminnallisen lisäarvon lisäksi yhteiset tilat toivat myös merkittävän säästön toimijoiden vuokrakuluihin.Muutto saman katon alle on parantanut tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös 2017 käyttöön otettava yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä. Yhteinen toimitalo helpottaa yhteistyötä innovaatiorahoituksessa ja kansainvälistämisessä.Yritykset saivat vuoden 2016 aikana yhteensä 373 Team Finland -palveluehdotusta. Palveluehdotuksen saaneiden yritysten vientitavoitteet vuonna 2020 ovat yhteensä 4,4 miljardia euroa. Team Finlandin palvelut saivat hyvää palautetta asiakaskyselyssä, joka toteutettiin 2016 vuoden lopussa. Kysely lähetettiin 240 asiakkaalle, jotka ovat saaneet syksyn 2016 aikana Team Finland -palveluehdotuksen. Vastauksia saatiin 75. Yleisimmin vastaajat olivat käyttäneet Tekesin palveluita, mutta myös ELY-keskukset, Finpro ja Finnvera ovat hyvin edustettuina.Vastaajien tyytyväisyys sekä Team Finlandin palveluihin että palveluehdotukseen on erinomaisella tasolla. Asteikolla 1-5 asioinnin miellyttävyys sai arvosanan 4,3. Hyöty yrityksen kasvusuunnitelman kannalta sai arvosanan 4,0, ja hyöty yrityksen kansainvälistymissuunnitelman kannalta 4,0. Kirjallisen palveluehdotuksen saaneet antoivat ehdotuksen selkeydelle ja ymmärrettävyydelle arvosanan 4,1. Palvelusuunnitelman ehdotettujen toimenpiteiden soveltuvuus yrityksen tarpeisiin sai arvosanan 3,8. Tuki ja neuvonta ehdotuksen saamisen jälkeen sai arvosanan 4,2. Vaikka kyselyn tulokset ovat erinomaisia, on Team Finland -toiminnassa vielä parannettavaa.Tästä on hyvä jatkaa! Team Finland -toimijat pyrkivät edistämään Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla, vielä entistä paremmin asiakkaitaan palvellen.

Tiedotteet
13.02.2017
Kasvua näkyvissä – yrityskaupat kasvun vauhdittajina kiinnostavat

Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten kiinnostus liiketoiminnan kehittämiseen yrityskaupoilla on korkealla tasolla. Rahoitusta haetaan investointeihin, mutta hieman aiempaa enemmän myös käyttöpääomaksi.Pk-yritykset näkevät tulevaisuuden hieman aiempaa valoisampana, vaikka positiivinen viriäminen ei ole ollut kovinkaan voimakasta. Hitaasta kehityksestä huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on säilynyt samana ja noin joka kymmenes pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen.Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy rahoitustarpeenaJoka viides pk-yritys näkee yrityskaupat mahdollisena kasvun kiihdyttäjänä. Erityisen ilahduttavaa on, että voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa lähes kolmannes on kiinnostunut laajentamaan toimintaansa yrityskauppojen kautta seuraavan parin vuoden aikana. Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy myös ulkopuolisen rahoituksen tarpeena, sillä näistä noin 80 prosenttia kertoi mahdollisen laajentumisen edellyttävän rahoitusta.”Tutkimuksen mukaan noin puolella pk-yrityksistä omistajanvaihdos ei kuulu tulevaisuudensuunnitelmiin. Toisaalta 40 prosenttia ilmoittaa luopuvansa yritystoiminnasta tulevien kymmenen vuoden aikana. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, että myyjät aloittavat valmistautumisen kaupantekoon ajoissa ja että kasvuhaluisilla yrityksillä kauppa ei jää rahoituksesta kiinni.  Omistajanvaihdosten ja yrityskauppojen rahoittamiseen löytyy ratkaisuja”, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten arvon kehittämisessä. Omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista kiinnostuneet pk-yritykset ovat aktiivisia yrityksen arvon seuraamisessa, kun taas muiden yritysten osalta kiinnostus on selvästi vähäisempää. Rahoituksen saatavuudessa ei oleellista muutostaRahoituksen saatavuus on edelleen hyvällä tasolla, ja reilu viidennes pienyrityksistä ilmoittaa hakeneensa pankki- tai muuta rahoitusta. Erityisesti kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkopuolista rahoitusta kohtaan on säilynyt korkealla tasolla. Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta erilaisiin investointitarpeisiin ja myös kasvupanostuksiin. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy talouskasvun kiihtyminen ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Näiltä osin näkymät ovat edelleen lievästi parantuneet edellisestä barometrista. Toisaalta odotusten hienoisesta epävarmuudesta kertoo se, että rahoitusta käyttöpääomaksi aikoo hakea hieman aiempaa suurempi osa yrityksistä.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien verkkosivuilla.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Artikkelit
08.02.2017
Bisnesenkeli hakee vaikuttavuutta

Vuoden bisnesenkeli 2016 ja Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö on erinomaisella näköalapaikalla suomalaiseen yrittäjyyteen. Kasvuyritysten menestymisessä tärkeintä ovat skaalautuvuus ja kansainvälistymispotentiaali. Yritysten tulee ajatella globaalimarkkinoita jo alusta pitäen.Suomi tunnetaan perinteisesti laadusta, luotettavuudesta, mutkattomuudesta sekä vähäisestä korruptiosta. Tämä maine on se perusta, jolle suomalaisyritykset rakennetaan ja josta tulee pitää huolta. Globaali kilpailu on kuitenkin kovaa, ja meille perinteiset kilpailukykytekijät menettävät merkitystään riman noustessa maailmalla jatkuvasti.Kasvuyritysten potentiaalin toteutuminen vaatii Niemistön mielestä enemmän yhteistyötä ja törmäyttämistä niin startupien ja julkisyhteisöjen kuin startupien ja suuryritysten välillä, joista hyvänä esimerkkinä vakiintuneiden yritysten järjestämät hackathonit. Myös valtio voi tehdä osansa osoittamalla pilottihankkeita, lisäämällä kokeilukulttuuria ja mahdollistamalla uudenlaisia toimintatapoja. Kasvuyrittäjyyteen tulisi rohkaista jo varhaisessa vaiheessa.Rohkeasti maailmalle– Opetusjärjestelmämme tulisi lisätä nuorten digitaalista kyvykkyyttä perustaitojen lisäksi esimerkiksi koodauksen opetuksella, jota ilokseni jo onkin. Kielitaito on edelleen välttämätöntä. Eväitä maailmalla pärjäämisen saisi myös lisäämällä ongelmalähtöistä oppimista sekä keskustelevaa pienryhmäopetusta, jossa aktiivisesti tuotetaan aineistoja ja harjoitellaan argumentointia ja esiintymistä, Leena Niemistö kertoo.Niemistö kannustaa kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille.– Kansainvälisille markkinoille kannattaa ja pitää pyrkiä. Suomi tarvitsee kasvua ja vientiä. On vain muutamia sote-yritysten ja kaupan alan kaltaisten palvelualojen poikkeuksia, joilla Suomen markkina on jo itsessään riittävä. Onneksi nuorille yrittäjille globaalissa maailmassa toimiminen on jo itsestään selvää.Tulevaisuuden kasvuyrittäjät aloittavat aikaisemminKasvuyrittäjäkentässä on meneillään hienoinen sukupolvenvaihdos. Niemistön mukaan nykypäivän tyypillinen kasvuyrittäjä on toiminut jo hyvän aikaa yritysmaailmassa ja omaa verrattain hyvän kokemuksen. Aiemmin moni kasvuyrittäjä on puolestaan ollut itseoppinut tee se itse -yrittäjä.Tulevaisuuden kasvuyrittäjä hyppää yhä useammin suoraan yrittäjyyteen, ilman ”korporaatiovaihetta”. Tähän viittaa kansainvälisesti myös yrittäjäkoulutuslinjojen suosio. Tällainen koulutus antaa käytännön eväitä ja rohkeutta kasvuyrityksen perustamiseen.Siemenvaiheen rahoitus kaipaa uudistamistaSuurimmat kasvuyrittäjien kohtaamat haasteet ovat tällä hetkellä Niemistön mukaan globaali kilpailu ja rahoitus.– Suurin haaste ensimmäisestä päivästä alkaen on ehdottomasti globaali kilpailu. Melko äskettäin toimimme vielä alueellisessa tai valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Nyt on oltava oikeaan aikaan liikkeellä, tiimin tulee olla uskottava ja idean/tuotteen ihastuttava, ja yrittäjällä tulee olla toimeenpanokykyä ja rohkeutta viedä tuote maailmalle riittävän aikaisin.Toinen merkittävä haaste ei tule yllätyksenä: rahoitus. Joukkorahoituksen lisääntyminen laajentaa sijoittajakuntaa, ja kasvuyrityksiin sijoittavien bisnesenkelien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan. Suomessa on silti vain vähän isoja siemenvaiheen sijoittajatahoja. Lisäksi suuremmat sijoitukset kohdistuvat usein muutamiin hankkeisiin. Yhtenä parannuskeinona voisi olla siemenvaiheen julkisen rahoituksen automatisoiminen sovittujen kriteerien mukaisesti, mikä vähentäisi byrokratiaa ja parantaisi läpinäkyvyyttä.Kasvuyrittäjä välttyy tavallisilta sudenkuopilta miettimällä jo varhaisessa vaiheessa, miltä toivoisi omistusrakenteen näyttävän myöhemmässä vaiheessa. Muutama isohko sijoitus näyttää paremmalta kuin monta pientä. Sijoittajien tulisi mielellään tuoda yhtiöön sen kaipaamaa osaamis- ja kokemuspääomaa sekä tarvittavia verkostoja. Perustajalla ja johdolla on lisäksi hyvä olla riittävä osuus yhtiöstä. Näillä asioilla on iso merkitys, kun myöhemmin haetaan esimerkiksi Venture Capital -rahoitusta.Kasvuyrittäjän kaikki rahoitusmahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä, koska niistä ei tiedetä riittävästi. Suomessa kasvuyritysten rahoituksessa voisi Niemistön mukaan käyttää myös laaja-alaisemmin erilaisia instrumentteja, kuten ulkomailla paljon käytettyä vaihtovelkakirjalainaa.– Kasvuyrittäjän alun haasteisiin kuuluu valuaatiovaihe. Vaihtovelkakirjalainassa valuaatiota ei lyödä niin tarkasti lukkoon, vaan se määräytyy myöhemmässä vaiheessa seuraavaa rahoituskierrosta haettaessa.Vaikuttavuutta vastuullisuudellaLeena Niemistö on Suomen näkyvimpiä enkelisijoittajia. Vuoden 2016 bisnesenkeliksi palkittu sijoittaja keskittyy erityisesti terveysteknologian startupeihin, joiden toimialat liittyvät vastuullisuuteen tai kestävään kehitykseen.– Haluan olla omalla panoksellani mukana siinä teknologisessa murroksessa, joka nyt on meneillään. Meidän tulee uudistaa toimintatapojamme innovatiivisella, vastuullisella ja vaikuttavalla tavalla. Vain vastuullinen liiketoiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Ja nimenomaan sellainen liiketoiminta, joka helpottaa asiakkaan elämää ja tuo tälle kustannushyötyä.Sijoituskohteiden valinnassa Niemistön johtotähtinä ovat etenkin skaalautuvuus, kansainvälistysmispotentiaali ja toimintatapojen muutoksen myötä saavutettava vaikuttavuus. Niemistö on iloinen, että suurin osa kasvuyrittäjistä osaa hyödyntää bisnesenkeleiltä saamansa henkisen tuen.Sanottua Slush on valtavan positiivinen asia. Tarvitsemme sen tuomaa hypeä ja mahdollisuuksia luoda sijoittajasuhteita. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kasvuyrittäjän haasteet jatkuvat Slushin jälkeenkin. Kasvuyrittäjyyttä ei enää ole ilman digitalisaatiota. Se ravisuttaa toimintaympäristöä tavalla, johon on vaikea löytää vertailukohtaa – totaalisesti. Jokainen tuote on digitalisoitava (IoT) ja kaikki palvelu tuotettava monikanavaisesti ja mahdollisimman personoidusti. Suomen vahvuuksia ovat korkealaatuinen lääketieteellinen osaaminen sekä huippuluokan teknologiaosaaminen, ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy nämä yhdistämällä. Myös puhdasta luontoa hyödyntävissä maatalouden (food tech) ja metsäteollisuuden (green tech) innovaatioissa sekä pelillistämistä hyödyntävissä oppimissovelluksissa on kasvupotentiaalia.

Uutiset
30.01.2017
Finnveran vuosi 2016 – ennakkotietoja

Finnveran vuotta 2016 vauhditti muun muassa kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin tarjotun rahoituksen sekä viennin rahoituksen kysynnän kasvu. Eduskunnan päätökset Finnveran valtuuksien korottamisesta takaavat sen, että pystymme jatkossakin osaltamme edistämään suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.Rahoitus kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin kasvoiFinnvera tarjosi vuonna 2016 rahoitusta pk- ja midcap-yritysten lähes 2 200 miljoonan euron kokonaishankkeisiin yhteensä 1 040 miljoonaa euroa. Tarjottu pk- ja midcap-rahoitus oli 7 prosenttia edellisen vuoden vastaava jaksoa alemmalla tasolla. Rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti, ja rahoitusta tarjottiin 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 omistuksenvaihdokseen sai rahoitusta noin 1 000 yritystä yhteensä 141 miljoonaa euroa. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisvuodesta 21 prosenttia.Finnvera sai vuonna 2016 pk-ja midcap-yrityksiltä yli 12 500 rahoitushakemusta, joista lähes 10 300 hakemusta eli noin 80 prosenttia sai myönteisen päätöksen.Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2016 lopussa 2,6 miljardia euroa.Vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä edellisvuotta korkeammalla tasollaVuonna 2016 vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia yhteensä 14,6 miljardiin euroon.  Myös vientiluottojen kysyntä kasvoi. Vientiluottokysyntä oli yhteensä 12,5 miljardia euroa, joka oli 74 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lisääntyneen kysynnän taustalla oli erityisesti suomalaisen telakkateollisuuden tilauskannan voimakas kasvu osana maailmanlaajuista risteilytoimialan myönteistä kehitystä. Muiden toimialojen osalta viennin rahoituksen kysyntä on säilynyt vakaana; erityisesti tele- ja metsäteollisuusalojen osalta kysyntää on edelleen ollut runsaasti.  Vaikka vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä kasvoi, Finnvera antoi vuonna 2016 vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 35 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 82 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa.Viennin rahoituksen vastuukanta sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut oli vuoden 2016 lopussa 18,1 miljardia euroa.Finnvera julkaisee 1.1.–31.12.2016 tilinpäätöksen 28.2.2017. Vuosikertomus julkaistaan Finnveran verkkosivuilla maaliskuussa.

Tiedotteet
30.01.2017
Kaikki odotukset ylittyivät yrityskaupoissa

Kauppojen määrä kasvoi peräti 21 prosenttia. Varsinais-Suomi loistaa tilastossa.Yrityskauppoja syntyi viime vuonna jopa ennustettua enemmän.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi kertoo, että euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla.Vielä loppusyksystä Koivuniemi ennusti rahoitusosuuden nousevan 130 miljoonaan euroon.– Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, ja etenkin loppuvuonna vauhti vain kiihtyi. Kauppoja on tehty myös alkuvuonna viime vuotta vauhdikkaammin, Koivuniemi sanoo.Hyvien lukujen taustalla on kotimarkkinayritysten siirtyminen uuteen omistukseen. Euromääräisesti kasvu oli 46 prosenttia ja kappalemääräisesti viidenneksen. Sen sijaan paikallisten pienyritysten yrityskaupat jäivät pari prosenttia miinukselle.– Markkinat ovat toipumassa, ja samalla viestimme omistajanvaihdoksista sekä niiden rahoittamisesta on mennyt perille. Kotimarkkinayrityksissä on varmasti ollut patoutuneita myyntiaikeita. Yrittäjät ovat heränneet, Koivuniemi arvioi.– Yrityskaupat ovat meilläkin olleet selvemmin fokuksessa. Haluamme rahoittajana katsoa kaikki tapaukset entistä tarkemmin läpi. Rahoitusta on kyllä tarjolla hyviin hankkeisiin, hän jatkaa.Ostajilla halu kasvaaKoivuniemen mainitsema markkinoiden toipuminen näkyy etenkin Varsinais-Suomessa. Maakunnassa yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli hulppeat 137 prosenttia ja kappalemääräinen kasvu 28 prosenttia.– Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Tämän vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, sanoo Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Finnveran tilastoista selviää, että kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin päästiin myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.Koivuniemen mukaan hyvistä yrityksistä on kysyntää ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.– Ostajilta löytyy kasvuhaluja. Ostetuista yrityksistä 28 prosenttia muuttuu kasvuyritykseksi, kun yleisesti kovaa kasvua tavoittelee vain joka kymmenes. Yrityskauppojen ja muiden omistajanvaihdosten myötä yritysten uudistuminen ottaa harppauksen, joka näkyy muun muassa tulevassa kasvussa, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000–3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -47 % -58 % Etelä-Pohjanmaa 25 % 26 % Etelä-Savo -37 % 13 % Kainuu -47 % -41 % Kanta-Häme -40 % -40 % Keski-Pohjanmaa -23 % 90 % Keski-Suomi -11 % 19 % Kymenlaakso 228 % -14 % Lappi -47 % -5 % Pirkanmaa 34 % 16 % Pohjanmaa 72 % 15 % Pohjois-Karjala -68 % -3 % Pohjois-Pohjanmaa 19 % -15 % Pohjois-Savo 34 % 29 % Päijät-Häme -46 % -43 % Satakunta 113 % 12 % Uusimaa 45 % 12 % Varsinais-Suomi 137 % 28 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen muutos on -23 prosenttia, mutta kappalemääräisesti kasvua on +90 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet paikalliset pienyritykset. Niiden arvo on pienempi kuin laajemmin kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä.Kymenlaaksossa tilanne on päinvastainen.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Ennakkotietoihin Finnveran vuoden 2016 tapahtumista voi tutustua uutisessamme: Finnveran vuosi 2016 – ennakkotietojaFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeää huomioida, jotta kauppa onnistuisi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Tietoisuus yrityksen arvosta antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa laskurimme avulla, millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksistaTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
23.01.2017
Yrityskaupan onnistuminen on taitolaji

Tamperelainen Juhani Lehti on ollut ostamassa seitsemää yritystä.Pk-yritysten omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen. Kriittisiä onnistumisen edellytyksiä ovat muun muassa valmis yhdistämisstrategia, liiketoiminnan yhdistämisen aikataulutus, viestintä ja henkilökunnan johtaminen.Onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten kasvuluvuissa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi.Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.– Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, kommentoi Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera ennusti yrityskauppojen määrän kasvavan viime vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoitti yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä yli 130 miljoonalla eurolla.Seitsemän kauppaaTampereen Konepajat Oy:n omistava Juhani Lehti on hyvä esimerkki yrittäjästä, joka on onnistunut yrityskaupoissa. Lehti siirtyi yrittäjäksi kymmenen vuotta sitten ostamalla kaksi pientä metalliteollisuuden alihankintayritystä.Vuosien aikana yrittäjä on tehnyt seitsemän yritysostoa ja yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on 25 miljoonaa euroa.– Yrityskaupoissa on tietty kaava. Pääosassa meihin otetaan ensin yhteyttä. Arvioimme, sopiiko yritys meidän kokonaisuuteemme. Emme halua ostaa ylikapasiteettia, vaan liiketoiminnan pitää täydentää nykyistä tekemistä, Lehti sanoo.– Sen jälkeen katsomme, onko toiminta terveellä pohjalla ja onko hintapyyntö yleisen arvostuksen mukainen. Tiedämme, miten rahoittajat laskevat arvonmäärityksen, hän jatkaa.Lehden mukaan myytävien yritysten dokumentaatiossa on isoja eroja. Osassa on nähtävissä, että tulosta on säädetty keinotekoisesti plussalle.Sen sijaan epärealistiset hintapyynnöt ovat karsiutuneet.– Rakennemuutos on kohdellut joitakin yrityksiä vieläkin kovemmin kuin alaa keskimäärin. Korvausinvestoinnit on jätetty tekemättä, ja laitekanta on vanhentunut. Emme osta yritystä, jossa ei ole tuottoarvoa. Iso kriteeri on myös se, että yritys ei saa olla riippuvainen yrittäjästä, Lehti kertoo.Oma identiteettiOstettavien yritysten integrointi on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä yrityskaupan jälkeen.Lehden yrityksissä kaikki saavat säilyttää oman kulttuurinsa. Jokaisella yrityksellä on myynti- ja tuotannollinen vastuu. Yrityskaupan onnistumisen ratkaisee pitkälti hyvä viestintä.– Yhdenmukaistamme taloushallinnon ja annamme muutenkin tukea. Yritykset auttavat toinen toistaan, ja palveluja myydään ristiin. Johtoryhmässä on aina oma henkilö jokaisesta yrityksestä, Lehti sanoo.Hänen oma toimenkuvansa on muuttunut vuosien aikana, kun uusia yrityksiä on tullut konserniin. Tehtaissa on johto, joka johtaa päivittäistä tekemistä.– Isoin muutos on ollut tuotekehityksen tuleminen mukaan aika vahvasti. Mietin paljon enemmän tulevaa kuin ennen, Lehti sanoo.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: Kasvu > OmistajanvaihdosLue myös:Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosiYrityskauppa käy – neljä maakuntaa ylitse muidenYrityskauppa tuo lisää kasvajia SuomeenTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
10.01.2017
Keskisuurten yritysten joukkoon kova tarve saada lisäystä

Suomen vienti lepää kapeilla harteilla, sillä kolmisenkymmentä suurinta yritystä vastaa puolesta koko Suomen viennistä. Finnveran rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen puhuu rakenteellisesta ongelmasta. Hän kääntää katseen erityisesti 2 600 suomalaisyritykseen, jotka ovat kokoluokaltaan keskisuuria. Niitä tarvitaan lisää.– Keskisuuria on vain yksi prosentti koko yrityskannasta. Yritämme omalta osaltamme auttaa pienempiä yrityksiä nousemaan keskisuurten sarjaan ja keskisuuria kasvamaan entistä suuremmiksi, Nousiainen sanoo.Keskisuureksi yritykseksi luokitellaan yritys, jolla on 50–249 työntekijää.Positiivisia uutisia näiden yritysten kasvuhalukkuudesta saatiin marraskuussa perheyrityksiä koskevasta selvityksestä. Suuri osa perheyrityksistä on keskisuurten kokoluokassa.PwC:n Global family business survey –raportista selviää, että seitsemän prosenttia haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia maltillisesti. Luvut ovat omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan. Kasvu tulee nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.Nousiaisen mukaan keskisuurten yritysten rooli korostuu etenkin maakunnissa.– Ne ovat isoja työllistäjiä ja toimivat samalla merkittävinä alihankintaketjujen ylläpitäjinä. Lonkerot ulottuvat pitkälle, Nousiainen kertoo.Myös Finnvera on saanut lisää mahdollisuuksia rahoittaa kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kasvua. Rahoituslaitos otti puolitoista vuotta sitten käyttöön kasvulainan. Kasvulainan on ajateltu soveltuvan erityisesti midcap-kokoluokan yrityksille.Midcapeiksi lasketaan yritykset, joiden liikevaihto on konsernitasolla enintään 300 miljoonaa euroa eikä niillä ole työntekijämäärärajoituksia.Mandaatti on nykyisellään voimassa vuoden 2018 loppuun.– Mandaattimme on 600 miljoonaa euroa, ja siitä riittäisi kyllä jokaiselle midcapille, Nousiainen vakuuttaa.Lunawood kasvaa kaupallaLämpöpuuvalmistaja Lunawood on hyvä esimerkki keskisuuresta yrityksestä, joka on kovassa kasvussa.Lunawoodin liikevaihto on tänä vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuoteen on seitsemän miljoonaa.– Teimme kesäkuussa liiketoimintakaupan, jossa ostimme Metsä Woodin Kaskisissa sijaitsevan Thermo Wood –liiketoiminnan. Olemme tehneet vuosien aikana myös isoja investointeja, sanoo toimitusjohtaja Arto Halonen.Kauppa kasvattaa Lunawoodin tuotantokapasiteettia 81 000 kuutiosta 105 000 kuutioon. Lisäksi Kaskisissa sijaitseva tehdas on merikuljetuksille otollinen sijaintinsa puolesta. Yhtiön kaksi muuta tehdasta sijaitsevat Iisalmessa ja Joensuussa.Merikuljetukset ovat isossa roolissa, sillä Lunawoodin liikevaihdosta 93 prosenttia tulee ulkomailta. Vientiä on kaikkiaan yli 40 maahan.– Eurooppa on suurin markkinamme ja kasvaa orgaanisesti. Lisäksi Lähi-itä kasvaa paljon. Tähtäämme seuraavaksi Kiinaan ja Amerikkaan, Halonen kertoo.Hänen mukaansa uuden yksikön upottaminen Lunawoodiin ei tapahdu sormia napsauttamalla. Henkilöstön motivoiminen on tärkeä osa kaupan onnistumista.– Aina siinä on pieni jännitys. Olemme luvanneet, että Kaskisissa modernisoidaan tehdasta. Se näyttää meidän olevan tosissamme.Myös päätös kasvun toteuttamistavoista vaatii strategiasta tuen hakemista. Vaakakupissa painavat orgaaninen kasvu ja yritysostot.– Kaikki lähtee lopulta strategiasta. Missä on kasvukipuja ja onko ostettavalla kohteella kivut paikattavissa? Kokonaisuus pitää hallita, Halonen kertoo.Fakta: Mikä Midcap? Midcap-kokoluokan yritykseksi lasketaan yritys, jonka konsernitasoinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijärajoitetta ei ole. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50–249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Finnvera sai vuoden 2015 alusta erikoisluvan rahoittaa kotimaan rahoitustuotteilla myös midcap-yrityksiä. Mandaatti on voimassa vuoden 2018 loppuun.Lue lisää kasvulainastaFinnvera neuvottelee mahdollisuudesta myöntää lainoja midcap-yrityksilleTeksti: Kimmo Koivikko

Artikkelit
21.12.2016
Monialayrittäjän pitää ratkaista oma ajankäyttönsä

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti se, minkälaiset tiimit ovat yrityksissä töissä.Työmäärä ja oman ajan hallinta nousevat aina esille, kun kasvuyrittäjiltä kysytään arjen haasteista.Monialayrittäjä Anne Kukkohovi ei tee poikkeusta sääntöön. Kukkohovin mukaan kahden yrityksen pyörittäminen vaatii häneltä paljon.- Olen ollut aina luovalla alalla, jossa on mukana systemaattinen projektinjohto ja numero-osaaminen. Kun perustin ensimmäisen firmani, harjoittelin todella paljon työnteon ja levon suhdetta koko paletin kannalta. Nyt toinen yritykseni on lyömässä läpi maailmalla ja joudun puskemaan hartiavoimin töitä sen eteen, hän sanoo.Yksinkertaista ratkaisua ajanhallintaan ei ole Kukkohovillakaan. Hän korostaa hyvän kunnon merkitystä jaksamisessa.- Startup-tyyppistä firmaa ei voi olla kuin yksi kerrallaan. Siihen menee kaikki aika.Televisiosta ja mallimaailmasta tuttu yrittäjä on pääomistaja vuonna 2010 perustetussa Supersuper-nimisessä yrityksessä. Lisäksi Kukkohovi on perustanut kolme vuotta sitten Supermoodin, josta hän omistaa suoraan ja välillisesti osake-enemmistön. Supersuper omistaa vielä pienen osuuden kolmannesta yrityksestä.Supersuper tarjoaa luovan suunnittelun asiantuntijapalveluja muun muassa viihdeteollisuudelle, ja Supermood on luonnonkosmetiikkamerkki.Supermoodin omistajien tavoitteena on rakentaa yhtiöstä maailmanlaajuinen brändi.- Teemme asioita oikein, sillä muuten emme olisi saaneet sellaisia jakelusopimuksia kuin nyt saamme. Brändäys ja tuotekehitys ovat meidän ehdottomat vahvuutemme, Kukkohovi kertoo.Kasvuhakuisia yrittäjiäYrittäjyyttä tutkitaan Suomessa eri tavoin.Kaksi kertaa vuodessa julkistettava pk-yritysbarometri paljastaa, että voimakasta kasvua hakevia yrityksiä on noin joka kymmenes. Sen sijaan monialayrittäjyydestä ei ole tutkimustietoa.Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sanoo, ettei myöskään rahoituslaitos tee tilastointia.- Monialayrittäjät ovat pääosin kasvuhakuisia persoonia, jotka näkevät pitkälle. Yleensä taustalla on joku teknologia, josta syntyy sitten palvelu. Kukkohovi on myös hieno esimerkki. Hänellä on vahva henkilöbrändi, jonka päälle liiketoiminnat ovat rakentuneet.Strandberg haluaa vielä erotella monialayrittäjyyden ja sarjayrittäjyyden toisistaan. Hänen mukaansa monialayrittäjä on operatiivisesti mukana omistamissaan yrityksissä, eikä pelkästään omistajan roolissa hallituksessa.Tiimi kiinnostaaUseiden yritysten perustaminen ja kasvu vaativat rahoitusta. Rahoittajan näkökulmasta katse kiinnittyy erityisesti tiimiin.- Olemme kiinnostuneita siitä, ketkä oikeasti tekevät työt ja kuka johtaa. Lisäksi katsomme taloudellisia menestymisen edellytyksiä ja sitä, onko tuotteelle tai palvelulle markkinoita, Strandberg luettelee.Hänen mukaansa toisen yrityksen perustaminen on perusteltua, jos se liittyy olemassa olevaan kokonaisuuteen.- Yrittäjällä voi olla samalla paikkakunnalla pesula ja ravintola. Synergiat ovat melkoiset, jos asiakaskunta on sama ja hallintokulut voidaan yhdistää, Strandberg näkee.Anne Kukkohovi kannustaa yrittäjiä niin ikään synergioiden hakemiseen. Supersuperin liiketoiminta tukee Supermoodin kasvua.- Firmojeni luonne on kuitenkin erilainen. Toisessa myymme osaamistamme, ja se on hyvin kannattavaa. Toinen taas on iso ponnistus vientimarkkinoille, Kukkohovi sanoo. Teksti: Kimmo Koivikko

Tiedotteet
16.12.2016
Finnvera myy suurimman osan omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä

Finnvera Oyj myy noin 80 prosenttia omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä. Kauppa liittyy Finnveran asteittaiseen luopumiseen pääomasijoitustoiminnasta.Osuus myydään suomalaiselle Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Finnvera jää edelleen Aloitusrahasto Vera Oy:n omistajaksi noin 20 prosentin osuudella. Rahastoa kohtaan osoitettiin kiinnostusta sekä kotimaasta että ulkomailta. Innovestorin tarjous vastasi parhaiten myyjän tavoitteita.Järjestelyllä varmistetaan rahaston sijoitustoiminnan jatkuvuus ja kohdeyritysten paremmat jatkorahoitusmahdollisuudet, kun pääomasijoitusmarkkinoille saadaan uusi yksityinen pääomasijoitusyhtiö.Kaupan taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön linjaus, jonka mukaan Finnveran vastuulla ollut aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehittämisvastuu on siirtynyt Tekes Pääomasijoitus Oy:lle.Aloitusrahasto on aktivoinut yksityistä sijoittamista– Vaikuttavuuden näkökulmasta Finnveran aikaisen vaiheen sijoitustoiminta on ollut merkittävää. Rahaston toiminnan kautta kohdeyrityksiin on saatu kaikkiaan 350 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa, joista bisnesenkeleiden osuus on noin 90 miljoonaa euroa. Summat ovat merkittäviä kansainvälisessäkin vertailussa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Aloitusrahasto Vera Oy:n kaupan myötä rahastoon saadaan paljon yksityistä pääomaa ja osaamista, mikä tuo vakautta kohdeyhtiöiden kehittämiseen jatkossa. Nykyiset sijoituskohteet saavat lisää verkostoja ja uudenlaisia mahdollisuuksia kasvuun.Teollisuussijoitus ja Tekes vastaavat jatkossa valtion pääomasijoittamisestaJatkossa valtion pääomasijoitustoiminnasta vastaavat pääosin Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes, ja näistä Tekesin hallinnoima Tekes Pääomasijoitus Oy keskittyy alkuvaiheen sijoitustoimintaan rahastosijoitusten kautta.Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta on alkanut vuonna 2005.Lisätietojatoimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, 029 460 2400

Artikkelit
14.12.2016
Yrityskauppa tuo lisää kasvajia Suomeen

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Profinin liikevaihto on kolminkertaistunut.Omistajanvaihdokset lisäävät kasvuyritysten määrää Suomessa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että 27 prosenttia kaikista omistajaa vaihtavista yrityksistä luokitellaan jatkossa kasvuyritykseksi. Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä pitää omistajanvaihdosten ja kasvuyritysten välistä yhteyttä merkittävänä. Vertailupohja löytyy kaksi kertaa vuodessa julkistettavasta pk-yritysbarometrista.Barometrin mukaan vain joka kymmenes yritys ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua.- Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, Heikkilä sanoo.Yritysten kasvuhalua ruokkii sekin, että yleensä yrityskauppa rahoitetaan lainarahalla. Lainojen takaisinmaksu vaatii parempaa tuloskuntoa.Heikkilä korostaa myös yrityskauppojen muutostrendiä. Kasvuhaluisten yritysten määrä omistajanvaihdostilanteessa on noussut viime vuodesta lähes viidenneksen. Kovin kasvuinto on tilastojen mukaan Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Sisä-Suomen alueeseen kuuluvat maakunnista Pirkanmaa ja Keski-Suomi.- Startup-kulttuuri ja korkeakoulutettujen entistä suurempi määrä yrittäjinä näkyy. Toisaalta meillä on ollut huolena se, että onko yrityksissä riittävän paljon think big -ajattelua. Yritykset ovat usein liian pienesti liikkeellä, Heikkilä arvioi.Think big -ajattelulla hän viittaa yrityksen kykyyn kasvaa keskisuureksi eli yli 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi. Niistä on Suomessa pula.- Olemme tässä Ruotsia jäljessä. Selittäviä tekijöitä on paljon. Kaikki lähtee yritysten arvomaailmasta, omien pääomien riittävyydestä, myynti- ja markkinointiosaamisesta sekä kyvystä toteuttaa kansainvälistä kasvua, Heikkilä luettelee.Finnvera ennusti aiemmin yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Kasvua ja kipujaLasiliukuseinistä tunnettu Profin Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka liikevaihto lähti räjähtävään kasvuun omistajanvaihdoksen jälkeen.Käytännössä yhtiö on kolminkertaistanut liikevaihtonsa vajaassa viidessä vuodessa 12 miljoonaan euroon.Profin siirtyi Mikko Haapalan omistukseen liiketoimintakaupassa keväällä 2012, kun hänen setänsä Martti Haapala myi yrityksen. Martti Haapala on yhä vähemmistöomistajana ja hallituksessa.Nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja kertoo, että kasvun taustalla olivat varsin yksinkertaiset syyt.- Teimme heti suunnitelman, jonka mukaan liikevaihto täytyy tuplata kolmessa vuodessa. Meidän piti saada riittävä tuloskunto päälle. Emme olisi enää hengissä, jos olisimme jämähtäneet neljään miljoonaan.Kasvu ja sen tuomat kivut ovat opettaneet Haapalalle paljon. Aikaisemmin hän työskenteli Keskon K-citymarketin aluejohtajana ja isosta pörssiyrityksestä löytyi aina osasto apuun. Nyt kaikki tieto on pakko hakea itse.- Opin sieltä tietyn systematiikan. Prosessien täytyy olla kunnossa. Lasiliukuseinämme on huipputuote, mutta alun murrosvaiheessa suurin osa liikevaihdosta tuli hirsitalopuolelta. Nyt rakennusteollisuus on vahvasti mukana. Muutos on vaatinut uudenlaisia osaamistarpeita ja olemme joutuneet vaihtamaan avainhenkilöitä johtoryhmätasolla, Haapala sanoo.Toinen kipuilu liittyi kasvun rahoittamiseen. Yhtiö tarvitsi käyttöpääomaa varsinkin alkuvaiheessa.- Olemme aiempaa viisaampia ja nyt meillä on puskureita kerättynä. Meillä on myös valmiit paketit yrityskauppojen varalle, Haapala vahvistaa.Profin on ollut kansainvälisillä markkinoilla jo vuosikausia. Pudasjärvellä sijaitsevan yrityksen myynnistä yli puolet tulee ulkomailta, kuten Japanista, Venäjältä ja Englannista.Seuraavaksi yhtiö hakee kasvua naapurista, sillä Tukholmaan on tarkoitus perustaa oma maayksikkö.- Pörssilistatun Lehto Groupin perustaja on kotikunnasta. Yritys on meille esimerkkinä siitä, että vain taivas on kasvun rajana, Haapala sanoo.Lue Yrityskauppa-sarjan ensimmäinen osa täältä.Lue Yrityskauppa-sarjan toinen osa täältä. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo  Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos Teksti: Kimmo Koivikko

Profinin nykyinen omistaja Mikko Haapala kertoo, että päätös yrittäjäksi ryhtymisestä syntyi nopeasti. Neuvottelut liiketoimintakaupasta kestivät kymmenen kuukautta. Suurin aika kului odotteluun, kun ostaja ja myyjä hakivat verottajalta ennakkopäätöstä veromenettelystä.
Uutiset
12.12.2016
Löytyykö suomalaisista yrityksistä halua kasvaa?

Team Finland -johtajat tietävät, miten suomalaiset yritykset saadaan nousukiitoon maailmalla – jos ne vain itse haluavat kasvaa. Kaikki lähtee yrityksen omasta voitontahdosta. Suomella menee hyvin maailmalta katsottuna, vaikka itse ehkä luulemme toisin.Team Finland -organisaatioiden johto on yhtä mieltä siitä, että jos yrityksestä löytyy tahtoa, niin löytyy myös auttajia ja ratkaisuja. Tätä työtä Team Finland -verkostossa petrataan nyt koko ajan, jotta yhteistyö olisi saumatonta. Team Finland -organisaatioiden johtajilta löytyi #tiimitavattavissa-keskusteluissa konkreettisia vinkkejä siitä, miten yritykset pääsevät maailmalle.Yrittäjien pitää uskoa itseensä”Suomen ulkopuolelta maamme näyttää paremmalta, fiksummalta ja toimivammalta. Meidän pitää kannustaa yrityksiä uskomaan itseensä”, ulkoministeriön Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen sanoo.Markkanen on aiemmin toiminut Suomen pääkonsulina läntisessä USA:ssa ja näkee siksi Suomen myös ulkopuolisten silmin. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi vahvistaa, että kaikki lähtee yrityksestä itsestään.”Yrittäjä on kuin kilpahiihtäjä – lopulta kaikki on kiinni voitontahdosta. Menestyvä hiihtäjä hyötyy kuitenkin tuesta. Me Team Finlandissa olemme osa huoltojoukkuetta: yksi heittää havuja, toinen lykkää uutta sauvaa katkenneen tilalle ja kolmas huutaa väliaikoja. Hiihtäjä voi keskittyä suoritukseen. Hän tekee sen kovan työn”, sanoo Suomi.Kasvu löytyy kasvutaskuistaTekesin toimitusjohtajan Pekka Soinin mukaan maailma on täynnä kasvutaskuja, jotka pitää löytää.”Jos Suomessa talouskasvu on hidasta, maailmalta löytyy koko ajan merkittäviä kasvutaskuja. Pitää vain löytää oikea paikka ja oikea hetki. Me voimme auttaa myös tässä. Suomesta löytyy esimerkiksi maailman parhaisiin kuuluvat aaltovoimaratkaisut, vaikka meillä ei edes ole aaltoja”, Soini sanoo.Siksi on tärkeää, että yritykset tekevät tuotekehitystä tiettyä markkinaa ja asiakkaita varten, eivätkä kehitä ensin ratkaisua ja etsi sille markkinaa.”Suuri osa maailmantalouden kasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Markkinaolosuhteet poikkeavat kehittyvien talouksien maissa täysin Suomen vastaavista. Jotta voi ymmärtää esimerkiksi Intian energiatuotannon jakeluongelmia, täytyy mennä paikalle. Toisaalta uskomme vieläkin liikaa, että uniikilla teknologialla pärjää, sen lisäksi tuote kaipaa tarinan ja markkinointia ympärilleen. Vasta silloin sen arvo moninkertaistuu”, toteaa Suomi.Rahoituksen saamisessa ei ole kikkoja”On sitkeä myytti, että hakemukseen pitää osata kirjoittaa tietyt oikeat sanat, jotta rahoitusta saa. Todellisuudessa haluamme keskustella asiakkaan kanssa ennen kuin hän laittaa mitään paperille, siksi kannattaa aloittaa olemalla meihin yhteydessä”, Tekesin Pekka Soini sanoo.   Team Finlandissa kysytään ensin yritykseltä, mikä on kasvuvisiosi. Sen mukaan yritys voi asiantuntijan kanssa pohtia, millainen tuki on tarpeen. Tarvitaanko esimerkiksi tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen rahoitusta vai puuttuuko yritykseltä jotakin olennaista osaamista, joka on kasvun edellytys?”Yritysten ei pidä suunnata toimintaansa sen mukaan, mihin saa tukea, vaan hyödyntää Team Finlandin instrumentteja, kun ne osuvat omaan asiakaslähtöiseen tarpeeseen. Me perustamme arviomme rahoitusmahdollisuuksistamme aina yhtiökohtaisesti”, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä päättää.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi ja toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto, Tekesin toimitusjohtaja Pekka Soini, verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sekä Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöstä. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Tiedotteet
12.12.2016
Yrityskauppa käy – Neljä maakuntaa ylitse muiden

Varsinais-Suomessa on ollut poikkeuksellisen hyvä vuosi. Myös Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa kasvuluvut ovat merkittävät.Neljän maakunnan yrityksissä on käynyt kova kuhina tämän vuoden aikana.Finnveran tilastoista selviää, että Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Uusimaa ja Pohjois-Savo yltävät yrityskaupoissa kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin niin euroissa kuin kappalemääräisesti mitattuna.Varsinais-Suomessa vuosi on ollut jopa poikkeuksellinen. Euromääräisesti yrityskaupat ovat kasvaneet hurjat 129 prosenttia ja kappaleissakin neljänneksen. Omistajaa ovat vaihtaneet etenkin työllistävät pk-yritykset. Niiden markkina-alue on myös maakunnan ulkopuolella.- Keskimäärin kaupan arvo on joitakin satoja tuhansia euroja. Kauppoja on ollut koko ajan ja niitä on vieläkin pöydällä, kuvaa Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Hänen mukaansa yrityskauppojen vilkastuminen kertoo ilmapiirin muutoksesta koko Lounais-Suomen alueella. Positiivisia uutisia on kuultu telakkatilauksista ja Uudenkaupungin autotehtaalta.- Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Ensi vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, Pelkonen vahvistaa.Yksi kasvua selittävä tekijä on Finnveran aktiivisuus. Rahoituslaitos on ollut läsnä useissa tilaisuuksissa kannustamassa yrittäjiä harkitsemaan yrityskauppoja ja huolehtimaan yrityksensä myyntikunnosta. Potentiaalisille ostajille tärkeä viesti on rahoituksen järjestyminen hyviin hankkeisiin.- Nuoret ja korkeasti koulutetut ostavat entistä enemmän yrityksiä. Yksi ostajaporukka ovat alanvaihtajat. He haluavat hypätä pois oravanpyörästä, mutta eivät halua aloittaa yritystoimintaa nollasta, Pelkonen arvioi.Myös muualla Suomessa omistajanvaihdoksissa on pääosin positiivinen vire.Finnvera on ennustanut yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -54 % -64 % Etelä-Pohjanmaa +7 % +16 % Etelä-Savo -41 % +6 % Kainuu -43 % -36 % Kanta-Häme +85 % -35 % Keski-Pohjanmaa -31 % +89 % Keski-Suomi -21 % +18 % Kymenlaakso +216 % -6 % Lappi -52 % -13 % Pirkanmaa +19 % +9 % Pohjanmaa +44 % +10 % Pohjois-Karjala -71 % -9 % Pohjois-Pohjanmaa +46 % -19 % Pohjois-Savo +26 % +28 % Päijät-Häme -29 % -38 % Satakunta +96 % +4 % Uusimaa +43 % +15 % Varsinais-Suomi +129 % +23 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen kasvu on -31 prosenttia mutta kappalemääräisesti +89 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet pienet paikalliset pienyritykset. Niiden yritysten arvo on yleensä kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä pienempi.Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä tilanne on päinvastoin.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
07.12.2016
Onnellisuustaloudestako Suomen seuraava vientivaltti?

Team Finlandin johto ja asiantuntijat pohjustavat torstaina 8.12. viimeisissä #tiimitavattavissa-lähetyksissä teesejä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavat 100 vuotta.Itsenäisyyden juhlavuotta aloittava Suomi on harpannut 100 vuoden aikana vaatimattomasta maatalousyhteiskunnasta teknologia-alan johtajaksi. Miten asema ja kasvu varmistetaan tulevaisuudessa? Miten Team Finland auttaa suomalaisia yrityksiä jatkuvasti muuttuvan maailman markkinoille myös tulevaisuudessa?”Eteenpäin katsoessa mullistus on vähintään yhtä suuri kuin viimeisen 100 vuoden aikana kokemamme, mutta pystymme näkemään eteenpäin vain hyvin vähän”, sanoo Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto.”Parhaiten voimme erottautua alueilla, joissa haetaan korkeaa lisäarvoa ja tarjotaan isompia, kokonaisvaltaisia palveluita ja ratkaisuja. Ihmiskeskeiset innovaatiot, joilla mahdollistetaan kestävä ja vastuullinen kuluttaminen, ovat avainasemassa”, tiivistää Tekesin asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Viimeisen #tiimitavattavissa-päivän aiheena tulevaisuusTorstaina 8.12. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohjustetaan eväitä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavina vuosikymmeninä. Keskustelemassa ovat Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto sekä Tekesin verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Iltapäivällä lähdetään maailmalle Team Finlandin kanssa. Keskusteluun osallistuvat Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi, Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöistä, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja Tekesin pääjohtaja Pekka Soini. Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Viimeiset live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi, palvelunumero: 029 502 0510, #tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597

Artikkelit
30.11.2016
Kova kasvu vie yrityksen äärirajoille

Roope Heinilän johtama Smarp yrittää vallata markkinoita yli kuuden miljoonan euron rahoituksen turvin.Maailmanvalloituksesta on helppo puhua, mutta teot ja toteuttaminen ovat toinen asia.Näin kuvailee Smarp Oy:n toimitusjohtaja Roope Heinilä niin sanottujen born global –yritysten tuntoja. Born globalilla tarkoitetaan yritystä, jonka markkinat ovat alusta lähtien globaalit.– Yrityksissä koetaan kahdenlaista pelkoa. Toinen on pelko epäonnistumisesta. Toinen pelko on sitä, että kilpailija tekee, jos itse ei tee. Jälkimmäinen ajaa kansainvälistä kasvuyritystä eteenpäin. Riskit ovat kovat. Meidän tavoitteenamme on, että tästä tulee iso tai sitten iso räjähdys, Heinilä kertoo.Hänen mukaansa startupeissa pitää sietää jatkuvaa vuoristorataa. Yrittäjän kestokyky on äärirajoilla.– Se ei riitä, että kestää itse. Myös muita täytyy pystyä motivoimaan.Heinilä perusti Smarpin kahden muun osakkaan kanssa viisi vuotta sitten. Alun perin yhtiö kehitti sähköistä työntekijöiden koulutusratkaisua. Liikeidea ei kantanut pitkälle, mutta toinen idea on kantanut.Smarp on kehittänyt ohjelmiston, jonka avulla työnantajat kannustavat henkilöstöä jakamaan yrityksen tuottamia sisältöjä sosiaalisen median eri kanavissa. Työntekijälähettilyys on kovassa huudossa maailmalla.– Idean ei tarvitse olla oma, sillä toteutus ratkaisee. Meillä oli hypoteesi, että tällaiselle on kysyntää ja lähdimme kokeilemaan. Näytin beta-version heti, kun olin asiakkaan luona, Heinilä muistelee.Hän kehottaakin startupeja panostamaan jo alkuvaiheessa myyntiin. Toimitusjohtaja korostaa myös tiimin merkitystä, sillä sijoittajien silmissä tiimi ratkaisee.Verkostot avainasemassaSmarp sai ensimmäisen sijoittajan Lontoosta, kun TNS Globalin entinen toimitusjohtaja Pedro Ros päätti sijoittaa yhtiöön. Hän on yhä Smarpin hallituksen puheenjohtajana.– Tarinan pitää olla hyvä ja tavoitteiden tarpeeksi korkealla. Lisäksi hyvä tarina houkuttelee työntekijöitä. Nimekkäitä tiimin jäseniä kannattaa tosin etsiä vasta siinä vaiheessa, kun startup on todistanut pärjäävänsä markkinoilla, Heinilä sanoo.Smarp on onnistunut houkuttelemaan osaajia avainpaikoille muun muassa LinkedInistä. Helsinkiläisyritys on rakentanut systemaattisesti verkostoa Suomessa niin rahoittajia kuin rekrytointejakin ajatellen.– Suomessa piirit ovat aika pienet. Olimme alussa mukana monissa Aalto ES:n ja Fibanin tapahtumissa. Sieltä saimme kontakteja.Yksi kontakteista on ollut Nokia-taustainen Tero Ojanperä, jonka sijoitusyhtiö on sijoittanut Smarpiin. Yhteensä Smarp on onnistunut keräämään maailmanvalloitusta varten rahoitusta 6,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä on jo noin 60 työntekijää.Kovien ammattilaisten rekrytointi, kansainvälinen kasvu ja rahoituskierrokset vaativat myös Heinilältä uuden oppimista.– Kaikkea oppii tekemällä. Yritän palkata itseäni fiksumpia ja menen intuition mukaan. Tehtäväni onkin arvioida, minkälaisia tyyppejä ja mihin paikoille tarvitaan, ja pitää tietysti nykyiset tiimit tyytyväisinä, Heinilä luettelee.Tarpeeksi, mutta ei liikaaKuusi miljoonaa euroa kuulostaa paljolta, mutta pahin kilpailija on kerännyt yli 40 miljoonaa. Kokeneet kasvuyrittäjät varoittavatkin, että rahaa on syytä kerätä tarpeeksi. Sitä nimittäin kuluu.Heinilä on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.– Rahalla ei tätä peliä voiteta. Olemme toiseksi suurin 50 kilpailijan joukosta ja suurimman yrityksen asiakasmäärä on vain tuplat meitä suurempi, toimitusjohtaja sanoo.Smarpilla on tällä hetkellä noin 200 yritysasiakasta.Heinilä puhuu fiksuudesta. Jos rahoitusta on liikaa, se voi laiskistaa tai johtaa vääriin päätöksiin.– Tuotepuolella fiksuus on sitä, ettei kehitetä liikaa. Myynnissä ja markkinoinnissa yritämme maksimoida tuotot mahdollisimman pienillä kuluilla.Smarp on jo voittanut useita eri yrityskilpailua. Sillä on pääkonttori yhä Helsingissä ja konttoreita muun muassa Tukholmassa, Lontoossa sekä New Yorkissa. Seuraava askel on todennäköisesti Singapore.– Konttorin perustaminen tarkoittaa, että sisäinen viestintä heikkenee, mutta olemme lähempänä asiakasta. Jonkun pitää täältä aina mennä vetämään paikallista konttoria. Näin viemme yrityskulttuurimme paikanpäälle, Heinilä sanoo.Hän ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan kansainvälistä kasvuyritystä ei voi johtaa Suomesta. Heinilän mukaan Suomessa on kaksi etua ylitse muiden.– Tuotekehitys kannattaa pitää täällä. Esimerkiksi Piilaaksossa kaikki on todella kallista. Toiseksi, Suomessa asuu paljon päteviä ulkomaalaisia, jotka sopivat hyvin kansainväliseen ympäristöön. Meillä on toimistolla jo 20 eri kansallisuutta.Fakta: Kasvuyrityksen rahoitus Mikä on riittävä rahoituksen määrä uskottavan kansainvälisen kasvun takaamiseksi? Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Kansainvälistä kasvua hakevat yritykset etsivät sijoittajilta myös osaamista. Kansainvälistymiseen yritys tarvitsee neuvoja henkilöiltä, joille markkina-alue on tuttu. Sijoittajien profiiliin tutustuminen kannattaa. Osa sijoittaa vain tietyn toimialan yrityksiin. Osalla taas on sijoituksissa minimi ja maksimi. Kasvuyrityksen tiimi on yksityisissä sijoituksissa aina keskiössä. Myös tarinan pitää olla uskottava: isot ja kasvavat markkinat, mallin skaalautuvuus sekä polku exitiin. Ulkomailta voi löytyä sijoittaja siinä missä kotimaastakin. Sijoittajat peilaavat aktiivisesti liikevaihdon yläpuolella olevia lukuja. Erityisesti myyntiaktiivisuutta. Se kertoo, miten yrityksellä menee kuuden kuukauden kuluttua. Myös Finnveralta löytyy useita eri rahoitusratkaisuja yritysten käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämiseen ulkomailla. Finnveralta haetaan rahoitusta oman organisaation kasvattamiseen, rekrytointeihin, myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisten markkinoiden lanseeraukseen. Teksti: Kimmo Koivikko

Uutiset
30.11.2016
Käyttäjä unohtuu vielä suomalaisilta digiosaajilta

Pelkkä vahva tekninen taituruus ei riitä, jos suomalaisella digiosaamisella aiotaan menestyä maailmalla. Menestyvien yrittäjien viesti on selvä: globaalit markkinat alkavat heti oven ulkopuolelta ja kuluttajien tarpeisiin vastaaminen on kaiken ydin. Suomalaiseen koulutukseen luottavat kaikki, mutta osaajapula uhkaa silti.Nokia antoi suomalaiselle digitalisaatiolle pohjan, jolta edelleen lähdetään maailmalle. Yritys loi uskon, että täältäkin voi ponnistaa maailmalle.”Kun suomalainen yritys miettii markkinoita, kehotan katsomaan heti ulos Suomesta. Tämä on pieni markkina ja riittämätön palveluiden kehittämiseksi”, sanoo Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Yrityksen liiketoiminnasta 70 prosenttia tulee Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, mutta tekninen toteutus on edelleen Suomessa.”Koulutusjärjestelmämme ansiosta toimintamme voi edelleen säilyä Suomessa. Täällä on osaavaa työvoimaa. Tulevaisuudessa kohtaamme kuitenkin osaajahaasteen, josta muodostuu vielä kasvun hidaste”, Hämäläinen jatkaa.”Teknologiaosaamisemme, erityisesti langaton tietoliikenne ja kyberturvallisuus, on perinteisesti ollut vahvaa. Nyt meillä on lisäksi uusia toimintamalleja ja kokeilukulttuuria. Esimerkiksi lohkoketjuosaajien ja koodarien puute on kuitenkin jo todellisuutta”, vahvistaa Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen.  Teknologiakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteenKäyttäjälähtöinen yritystoiminta ja kulttuuri on vähitellen laajentunut insinöörivetoisessa Suomessakin.”Yrityksen tekemisen pitää olla käyttäjälähtöistä ja ottaa käyttäjät – kuluttajat – vakavasti. He sen palvelun lopulta kuitenkin maksavat”, painottaa Hämäläinen.Suomeen on syntynyt paljon kumppaniverkostoja, joissa on mukana myös käyttäjälähtöisiä yrityksiä. Ne vievät osaltaan insinööriajattelua lähemmäksi kuluttajaa. Verkostoista hyötyvät kaikki. Pienille toimijoille ne levittävät tietoa siitä, minne kehitys on menossa. Suuremmat puolestaan löytävät hyödyllistä osaamista ja uusia, pienempiä kumppaneita.”Maailmalla on riittävästi bisnestä otettavaksi kaikille suomalaisille yrityksille. Yritysten ei tarvitse pelätä operaattorin edessä kilpailevansa tarjoamallaan toistensa kanssa, vaan sen sijaan nähdä, että voimme täydentää toistemme osaamista ja näin tehdä laajempia kokonaisuuksia, jolloin kilpailukyky on riittävä. Tästä on Connectivity from Finland -ohjelman puitteessa syntynyt jo hyviä esimerkkejä”, sanoo Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura.Onko suomalaisuus kilpailuvaltti?Teknologiaosaamisesta Suomi tunnetaan, mutta avoin yhteistyön kulttuuri on selkeä kilpailuetu maailmalla. Organisaatioiden mataluus, tehokkuus ja suoraviivaisuus usein jopa yllättävät. Rehellisyys, lahjomattomuus, rahoituspuolella jäykkyys ja tiukkuus ovat osa suomalaisuutta. Mutta kuitenkin:”Sovitaan, mitä tehdään, ja tehdään, mitä sovitaan. Kun tämän pääsee osoittamaan käytännössä, tulee heti lisätilauksia. Niin innostuneita suomalaisten suoraselkäisyydestä ollaan”, päättää Ideanin Niko Frilander.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Conmion toimitusjohtaja Tero Hämäläinen, Ideanin perustaja Niko Frilander, Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen, Finpron Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen ja Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 8.12. teemalla Sadan vuoden strategia 15 minuutissa. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Uutiset
29.11.2016
Lohkoketjuja ja käyttäjälähtöisiä ratkaisuja – niilläkö maailma valloitetaan?

Rakennetaanko biteistä menestystarinoita? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat tiistain 29.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä, miksi suomalaisten yritysten kannattaa panostaa digitalisaatioon kasvua ja kansainvälistymistä tavoitellessaan.”Yrityksemme kulmakivi ovat käyttäjälähtöiset ratkaisut. Tarjosimme niitä merkittävälle kotimaiselle yritykselle, joka ei niitä kuitenkaan kelpuuttanut. Päätimme lähteä suoraan Piilaaksoon”, kertoo yksi Ideanin perustajista Niko Frilander.Suomalaisuus on digitaaliseen designiin erikoistuneen Ideanin tärkein kilpailuvaltti, mutta yrityksen osaamista arvostetaan maailmalla huomattavasti enemmän kuin kotimaassa. Miksi näin, vaikka Suomesta on muodostunut ICT:n ja digitalisaation supervalta, jossa kehitetyt innovaatiot ovat valloittaneet markkinoita?Seuraavan #tiimitavattavissa-lähetyksen aiheena digitalisaatioTiistaina 29.11. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä kerrotaan, mikä tekee digitalisaatiosta kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksen. Keskustelemassa ovat Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen sekä Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Iltapäivällä pohditaan, onko suomalaisuus todellinen kilpailuvaltti maailmalla. Keskusteluun osallistuvat Tekesin Klemettisen lisäksi Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen, Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen ja Ideanin Niko Frilander.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoawww.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Tiedotteet
29.11.2016
Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosi

Kauppojen määrä kasvaa Finnveran arvion mukaan 12-14 prosenttia. Erityisesti kotimarkkinayritykset käyvät kaupaksi.Yrityskauppojen määrä kasvaa tänä vuonna reippaasti.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi ennustaa euromääräiseksi kasvuksi jopa 12-14 prosenttia. Yrityskauppoja seuraava Koivuniemi laskee, että Finnvera rahoittaa tänä vuonna 130 miljoonalla eurolla yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.- Kasvu tulee erityisesti kotimarkkinayrityksistä. Niiden kauppojen määrä on noussut euromääräisesti kolmanneksella ja kappalemääräisesti yhdeksän prosenttia, Koivuniemi sanoo. - Positiivista on myös huomata, että rahoitetuista yrityskaupoista entistä useampi kohdistuu kasvua hakeviin yrityksiin, hän jatkaa.Vastaavasti paikallisten pienyritysten yrityskauppojen volyymit ovat hieman laskeneet.Finnveran pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi pitää lukuja erinomaisena.- Tässä huomaa, minkälainen voima on viestinnällä. Olemme olleet puhumassa omistajanvaihdoksista yli 200 tilaisuudessa tämän vuoden aikana. Emme tosin odottaneet, että yritysten patoutunut myyntihalu purkautuisi näin nopeasti, Keitaanniemi sanoo.Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan yrityskauppojen määrän ennakoidaan jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle.- Entistä nuoremmat ovat halukkaita ottamaan riskejä ja ostavat yrityksiä. Tämä näkyy tilastoissa, Keitaanniemi iloitsee.Dynamiikka paraneeKoivuniemi löytää lisää syitä parantuvasta talous- ja rahoitustilanteesta. Lisäksi on havaittavissa, että yrityksiä eivät myy pelkästään eläköityvät yrittäjät.- Osalla yrittäjistä on heti alusta lähtien selvä exit-suunnitelma. Se on yleisen dynamiikan kannalta hyvä asia. Yritys on pidetty koko ajan kunnossa ja uusi ostajakin hakee aina uutta kasvua, Koivuniemi kertoo.Hänen mukaansa hyvistä yrityksistä on kova kysyntä ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.Kiinnostus näkyy myös arvostuksissa eli kauppahinnoissa.- Vielä ollaan järkevillä tasoilla. Hinnat eivät ole kohtuuttomia, Koivuniemi laskee.Kuluvasta vuodesta tulee toinen peräkkäinen kasvun vuosi. Kaksi vuotta sitten oli pohjakosketus, kun Finnvera rahoitti kauppoja 88 miljoonalla eurolla. Ero tämän vuoden lukuihin on noin 50 prosenttia.- Yrittäjät eivät myy huonoina aikoina. Tässä on menty monta vuotta sumussa ja odottelu saa nyt näköjään riittää, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Lisätietoja: asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, p. 029 460 2577

Tiedotteet
24.11.2016
Finnveran seminaarissa pohdittiin valtion roolia viennin edistämisessä

”Valtio viennin vauhdittajana” -seminaarissa 23.11.2016 pohdittiin, mikä rooli valtiolla on suomalaisyritysten menestyksessä kansainvälisessä kilpailussa.Seminaarin avannut Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korosti, että Finnvera haluaa tarjota suomalaisyrityksille samat lähtökohdat kuin kilpailijamaiden vientitakuulaitokset omissa maissaan.– Kilpailukenttä on koko ajan haastavampi. Kilpailemme itseämme isompia, kuten Saksaa, Ruotsia ja Italiaa vastaan, Heikkilä sanoi.Heikkilä kuitenkin painotti, että ei ole tarkoitus eikä toivottavaa, että vientirahoituksen ehdoilla kilpaillaan.– Tätä tulisi kansainvälisillä sopimuksilla rajoittaa. Mutta kunnes näin tapahtuu, Suomi ja Finnvera joutuvat vastaamaan haasteeseen.Finnveran viennin rahoituksen kysyntä on viime vuosina kasvanut jyrkästi. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä onkin hallituksen esitys, jossa Finnveran viennin valtuuksia ehdotetaan korotettavaksi 27 miljardiin nykyisestä 19 miljardista.– Voi kysyä, onko Suomella varaa olla tarjoamatta yrityksilleen vastaavia palveluita kuin kansainvälisillä kilpailijoilla, Heikkilä pohti.Finnveran varatoimitusjohtaja ja Bernin Unionin puheenjohtaja Topi Vesteri pohdiskeli puheenvuorossaan vientitakuulaitosten roolia muuttuvassa maailmankaupan tilanteessa.– Globaalissa tarkastelussa viennin kasvu on ollut nopeinta Kiinassa. Kiinalaisista julkisista rahoituslaitoksista onkin tullut suurimpia viennin rahoittajia. Pelikenttä on epätasaisempi kuin koskaan, koska kansainväliset pelisäännöt koskevat vain OECD-maita. Nyt on mielenkiintoista nähdä, sulkeeko Trumpin hallinto Yhdysvaltain julkisen viennin rahoituksen, vai nähdäänkö Trumpin hallinnossa ”jobs through exports” -mahdollisuus, hän sanoi.Panelistit: Valtuuksien oltava riittävällä tasollaValtion merkitystä viennille pohdittiin myös kahdessa paneelikeskustelussa. Ensimmäisessä paneelissa keskustelivat TEM:in elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Ilona Lundström, VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen, EK:n johtava asiantuntija Tommi Toivola sekä Turun yliopiston tutkija Peter Zettinig.Panelistien mukaan on tärkeää varmistaa, että valtio osaltaan edistää suomalaisten vientiyritysten menestymistä. Lisää panostuksia kaivattiin pk-yritysten vientiponnistelujen tukemiseksi. Keskustelussa kuitenkin painotettiin, että riskien osalta on huolehdittava tasapainosta.Toisessa paneelikeskustelussa keskityttiin yritysten näkökulmaan. Paneeliin osallistuivat Meyer Turku -yhtiön toimitusjohtaja Jan Meyer, Nokian talousjohtaja Timo Ihamuotila, Wärtsilän johtaja Kari Hietanen sekä MB Fundsin partneri Hannu Puhakka.Keskustelussa todettiin, että Finnveran rooli vientikauppojen onnistumisessa on hyvin usein merkittävä. Onkin tärkeää, että viennin valtuuksien yläraja on tarpeeksi korkealla tasolla, jotta suomalaisyritykset pärjäävät yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer muistutti, että kun isot suomalaisyhtiöt saavat merkittäviä kauppoja, hyödyt valuvat myös laajalle alihankkijaverkostolle.– Turun telakan saamilla alustilauksilla on voimakkaat myönteiset vaikutukset pk-kenttään. Kun pienemmät yritykset pääsevät uimaan vanavedessämme, Suomeen syntyy parhaimmillaan jopa 15 000 työpaikkaa, Meyer totesi.Lisätietoja:Tarja Svartström, viestintäjohtaja, p. 040 826 2006Esitys: Topi Vesteri (PDF)Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Uutiset
17.11.2016
Sytyttääkö suomalainen osaaminen kansainvälisillä markkinoilla?

Sytyttääkö suomalainen osaaminen kansainvälisillä markkinoilla? Kohdemarkkinoiden tunteminen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen ovat vientiammattilaisten tarjoamia reseptejä onnistumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Myyntityön hanskaamisessa suomalaisilla on vielä työsarkaa. Sudenkuoppana on usein myös fokuksen puuttuminen.”Kansainvälistyville suomalaisille pk-yrityksille tärkeää on kyky tunnistaa kysyntä sekä ymmärtää asiakkaiden tarpeita kohdemarkkinoilla”, sanoo ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen.Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala komppaa ajatusta kohderyhmän tarpeiden ymmärtämisestä. On tunnistettava se, mikä kv-asiakaskunnan silmissä on tarpeellista ja mikä haluttavaa.”Parhaat onnistumiset aikaansaadaan, kun yritys on intohimoinen sekä tunnistamaan asiakkaan tarpeen että auttamaan häntä ratkaisuissa”, tiivistää Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Myynti on usein akilleen kantapäämme”Se, mikä on opittu vuosien varrella, on että ilman paikallista toimintaverkostoa on todella vaikea lähteä liikkeelle. Kohdemarkkinoiden kulttuurin ymmärrys on avainasemassa”, Markus Hakala kertoo.Markkinointiviestintään ja digitaalisiin palveluihin erikoistunut Mirum Agency tuli osaksi kv-verkostoa vuonna 2012. Helsingin toimistossa työntekijöitä on tätä nykyä 130. Päätös lähteä ulkomaille tehtiin vuonna 2008. Toimistoja on avattu tämän jälkeen Lontooseen, Tukholmaan, Düsseldorfiin, Kööpenhaminaan ja Mumbaihin. Tuotekehitystukea saatiin Tekesiltä, ja systeemi on Hakalan mukaan toiminut hyvin.”Isoin juttu, missä suomalaisilla on opittavaa, on se että pitää investoida enemmän markkinointiin ja myyntiin.  Tämä on meidän akilleen kantapää. Se, että jotain pitäisi erikseen myydä, on meillä välillä vierasta. Hyvin toteutettu markkinointi ei tunnu markkinoinnilta, vaan asiakkaan palvelulta”, Hakala korostaa.”Suomessa arvostetaan perinteisesti enemmän sitä, että osaat tehdä hyvän tuotteen kuin sitä, että osaat markkinoida ja myydä. Myynnin arvostuksen tulisi kasvaa. Lisäksi asiakashyödyn kiteyttämiseen tarinankerronnan kautta voisi panostaa entistä enemmän”, kehottaa Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtaja Jukka Salo.Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ei täysin yhdy väitteeseen, että syvin sudenkuoppamme olisi huonoissa myyntitaidoissa.”Kokemusperäisesti voin todeta, että syvin sudenkuoppamme on fokuksen puuttuminen. Kansainvälistyvät yritykset ampuvat toisinaan koko maailmaa kohti. Puutteelliset taloudelliset tai henkilöresurssit ovat toinen usein ontuva kohtamme. Se, kun tehdään asioita liian kauan yksin, tai pyritään tekemään täydellistä tuotetta”, Mantila sanoo.Onko oikopolkuja onnistumiseen?Aarikan helmikuun alusta lähtien toimitusjohtajana työskennellyt Anu Vauhkonen näkee yritysten suurimpana haasteena sen, miten lähteä kansainvälistymään.”Jäädään niin sanotusti lähtökuoppiin, kun ei uskalleta lähteä boxin ulkopuolelle. Toinen haaste on se, mistä ja miten löytää oikeat yhteistyökumppanit. Mikä on vientimyyntiin liittyvä strategia? Sudenkuoppiin kuuluu myös se, että menee samalla konseptilla joka markkinalle. Se mikä toimii yhdessä paikassa ei välttämättä toimi toisessa”, Vauhkonen sanoo.Tänä päivänä ei enää kannata rakentaa liian moniportaisia jakelukanavia, mutta se voi olla jossain maassa maan tapa. Oma lukunsa on toimialasta riippuen maakohtainen lainsäädäntö, joka saattaa asettaa esteitä.”Oikoteitä ei taida olla, mutta mäkinen tie helpottuu, kun verkostoituu muiden yritysten kanssa ja hakee jeesiä niiltä tahoilta jotka sitä voivat tarjota. Jalkatyötä vaatii joka tapauksessa se, että löytää oikeat yhteistyökumppanit viennissä. Olen ollut yllättynyt, kuinka konkreettista Team Finlandilta saamamme apu Aarikalle on ollut. Ostaja on jopa tuotu oven taakse.”, Anu Vauhkonen sanoo.”Suomalaisuus sinällään on kiinnostavaa etenkin Aasiassa. Euroopassa taas, esimerkiksi Saksassa, on ymmärretty laatu, joka sytyttää kyllä”.Team Finland -organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Market Opportunities -palvelu kokoaa yrityksille markkinamahdollisuuksia maailmalta. Palvelu tarjoaa muun muassa myyntidiilejä ja maakohtaista toimintaympäristötietoa. Vastavuoroisesti Team Finland -talossa kaivataan myös palautetta heille päin.”Market Opportunities-palveluun kaipaamme entistä enemmän palautetta suoraan yrityksiltä.  Tarvitsemme hyvää keskinäistä dialogia”, korostaa Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Aarikan toimitusjohtaja Anu Vauhkonen, ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki,  Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtajaJukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila sekä Team Finland -talon studion ulkopuolelta Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on tiistaina 29.11. teemalla Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero:029 502 0510#tiimitavattavissa

Uutiset
16.11.2016
Yritys – vältä virheet ja löydä oikeat kansainväliset markkinat

Sytyttääkö suomalainen osaaminen ja intohimo maailmalla? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat torstain 17.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten suurimmat sudenkuopat ja oikopolut onnistumiseen.Keskustelussa vaihdetaan ajatuksia siitä, mistä suomalaisten yritysten kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla syntyy. Olisiko kilpailuetua saatavissa vaikkapa aineettomista arvoista, kuten luotettavuudesta ja täsmällisyydestä.”Suomalaisten pk-yritysten osuus viennin arvosta on vain 13 prosenttia, kun naapurimaissa se on yli 20. Meillä on hyödyntämätöntä potentiaalia ja kaikki syyt olettaa, että pk-yritysten osuus viennistä voisi olla suurempi”, sanoo Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohditaan kansainvälistymisen sudenkuoppia ja oikopolkuja. Keskustelemassa ovat Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Team Finland -palveluiden johtaja Jukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Mirum Agencyn CEO Markus Hakala.Suunta Italiaan vai Intiaan?Iltapäivällä keskitytään Market Opportunities -palveluun, joka opastaa yrityksen oikeille markkinoille. Keskusteluun osallistuvat ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila.Team Finlandin Market Opportunities -palveluun on koottu oivalluksia kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Palvelussa on tarjolla suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnalle olennaista markkinakohtaista tietoa niin konkreettisista kysyntätarpeista kuin pidemmän aikavälin markkinoiden muutosilmiöistä. Yritysten kanssa yhteistyössä kehitettyä kansainvälistymispalvelua on hyödyntänyt jo yli tuhat yritystä.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597

Uutiset
10.11.2016
Kuinka uusiutuvasta energiasta saadaan Suomelle myyntivaltti?

Uusiutuvan energian innovaatioista ei Suomessa ole pulaa: osaamista, teknologiaa sekä pk-yrityksiä löytyy. Suomessa energiasta on uusiutuvaa 40 prosenttia, mikä tekee meistä kärkikastia globaalilla mittapuulla. Esimerkiksi tuulivoima on noin miljardin vientibisnes Suomelle. Miten uusiutuvan energian menestymistä maailmalla tuetaan?Suomessa on tehty kansallisesti pitkäjänteistä työtä uusiutuvan energian osaamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi biopolttoaineosaamisen pohja on luotu 15 vuotta sitten, jolloin mm. VTT ja yliopistot tekivät aiheesta tutkimusta. Tuossa vaiheessa suomalainen teollisuus ei vielä nähnyt bisnestä riittävän kannattavana, mutta sittemmin mielipide on muuttunut.”Vaikka biopolttoainebisnekseen ei teollisuudessa uskottu, Tekesissä tehtiin silloin päätös, että tähän alueeseen tulee panostaa. Yritykset hyödyntävät panostuksen hedelmiä tänä päivänä. Juuri tästä syystä meillä on oltava kansallisia, pitkäjänteisiä strategioita”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.St1 johtaja Patrick Pitkänen vahvistaa tämän: ”Suomessa on kasassa hyvä bändi”, hän viittaa Tekesiin, Finprohon ja Finnveraan. ”Nykyään Suomi on powerhouse biopolttoaineessa. Maailmalla ihmetellään, miten meillä voi olla niin kovan luokan osaamista”, Pitkänen jatkaa. St1 on matkalla fossiilisesta tuontienergiasta uusiutuvan energian pioneeriksi.Uusiutuvalle energialle löytyy rahoitustaVuonna 2015 noin puolet, 270 miljoonaa euroa, Tekesin rahoituksesta kohdistui energia- ja ympäristösektoriin. Mukana on useita uusiutuvaan energiaan liittyviä innovaatioprojekteja. Myös Finnvera rahoittaa kotimaassa cleantech-hankkeita vuodesta toiseen melko tasaisesti, noin 30 miljoonalla eurolla. Finnvera on lisäksi rahoittamassa suomalaisten, vientiä tekevien yritysten ulkomaisia asiakkaita. Näiden kauppojen euromääräinen koko sekä määrä vaihtelevat vuosittain.”Finnveraan perustettiin vuonna 2010 uusiutuvaan energiaan panostava tiimi. Hankkeita on useita kymmeniä vuodessa. Finnveran uusiutuvan energian puolella merkittävimpiä kasvualueita ovat olleet biomassahankkeet eli esimerkiksi hakekattilat, joissa poltetaan pellettejä tai biomassaa”, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt sanoo.Rahoituspanostusten lisäksi kansallisilla ympäristötavoitteilla on suuri vaikutus innovaatioiden syntymiseen. EU-lainsäädäntö sekä kansalliset tavoitteet, esimerkiksi 2020-tavoitteet, ohjaavat sitä, millaisia innovaatiota yritykset lähtevät kehittämään. Tavoite luo uskoa siihen, että markkina on syntymässä.Erilaisia reittejä kansainvälistymiseenSuomalaisen uusiutuvan energia myyntivalttina on teknologian kova maine maailmalla. Kansainvälisyyttä hakeva yritys tarvitsee lisäksi rohkean ratkaisun, omaa rahoituspohjaa sekä riskinottoa. Selkeä trendi on myös se, että ostajat, suuret yritykset, haluavat ensisijaisesti ostaa ratkaisun – eivät teknologiaa. Se vaati riskinottoa myös yritykseltä: ei riitä, että valmistaa, pitää olla valmis myös toteuttamaan. Kansainvälistymiseen ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa tapaa.”Vaihtoehtoja kansainvälistymisen tielle on käytännössä kaksi. Yritys voi syntyä suoraan globaaliksi, jolloin jo ensimmäiset asiakkaat löytyvät eri puolilta maailmaa. Toinen vaihtoehto on hankkia näyttöjä kotimaasta ja pyrkiä sitä kautta avaamaan ovia maailmalla”, sanoo Finpron Program Director Jussi Vanhanen.Keskusteluun osallistuvat suorassa #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja St1 Uusituvan Energian myyntijohtaja Patrick Pitkänen. LehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla: sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi palvelunumero: 029 502 0510 #tiimitavattavissa

Uutiset
10.11.2016
Suomalaisilla yrityksillä takuutarpeita yli sataan maahan

Yritysten on syytä kiinnittää huomiota talouspakotteisiin ja valuuttapulaan osassa vientikohteista.Suomalaisyritykset ovat löytäneet viime vuosina hanakasti uusia vientikohteita, joissa ne tarvitsevat erilaisia rahoitusjärjestelyjä.Finnveralla on rahoitusvastuita tai takuuhakemuksia 102 maassa. Näistä jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja. Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella.Uudet kohteet ovat herättäneet paljon myös kysymyksiä, joihin yritykset toivovat rahoituslaitoksilta vastauksia. Kysymykset liittyvät erityistesti talouspakotteisiin ja valuuttapulaan.– Nämä ovat aika uusia asioita yrityksille. Jos halutaan, että ostaja maksaa ennakkomaksun, niin silloin tulee miettiä mitä kanavia maksu kulkee. Pankit eivät ota vastaan rahaa kaikista maista. Nyt on myös entistä enemmän maita, joissa on kannattavia yrityksiä, mutta ne eivät saa valuuttaa millä maksaa tuontilaskunsa, Rissanen luettelee.Esimerkkeinä pakotteista kärsivistä, mutta nousevista talouksista Rissanen mainitsee Kuuban ja Myanmarin. Näissä maissa on panostettu paljon matkailuun. Venäjä ja Iran ovat perinteisempiä vientikohteita, joihin kohdistuu niin ikään talouspakotteita.Valuuttapula vaivaa puolestaan Nigeriaa, Egyptiä ja Venezuelaa. Aiemmin myös Argentiina kärsi samasta ongelmasta.Vaikka Finnveralla on rahoitusvastuita yli sadassa maassa, löytää Rissanen vielä useita potentiaalisia kohteita, joissa suomalaiset loistavat poissaolollaan.– Hyvä taloudellinen tilanne on esimerkiksi Karibian ja Aasian pienissä maissa.Isoja muutoksia kohteissaVastuut eivät vielä kerro koko totuutta siitä, mihin Suomen vienti suuntautuu, vaan takuu- ja rahoitustarpeiden painopisteistä.Muutoksia viennin rahoittamisessa on tapahtunut paljon, jos vertailukohtana on vuosituhannen alku. Eksoottisten maiden mukaantulon lisäksi kärki on käytännössä vaihtunut.– Vuosituhannen vaihteessa kärjessä olivat Kiina, Thaimaa ja Filippiinit. Nyt siellä ovat Venäjä, Brasilia ja USA. Myös Intia ja Turkki ovat nousussa, luettelee Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen.Hänen mukaansa syytkin ovat selvät. Kiina järjestää tilausten rahoitukset itse ja Venäjän vastuukanta on muodostunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Yhdysvaltain nousu puolestaan kertoo isoista laivatilauksista.– Vastuutilastoissa heijastuvat isot hankkeet, jotka näkyvät meillä vuosikausia. Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana ja Finnvera jakaa pankin riskiä, Pietikäinen selvittää.– Tällaiset luotot ovat usein kymmenien, jopa satojen miljoonien euron luottoja, hän jatkaa.Telekommunikaatio, erilaiset kone- ja laitetilaukset, laivanrakennus-, metsä- ja energiateollisuus tuottavat suurimmat numerot, mutta kappaletasolla korostuu pk-yritysten rooli.Pietikäisen mukaan pienimmissä kaupoissa yritykset suojaavat myyntisaataviaan luottovakuutusten ja remburssien avulla. Pk-yritykset eivät ole vielä löytäneet uusimpia maita, joissa talous on vahvassa kasvussa.– Pk-yritykset vievät eniten Euroopan maihin, joissa yritysten täytyy käyttää yksityisiä luottovakuuttajia. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Venäjä on meidän kannaltamme aktiivisin luottovakuutusmarkkina pk-yrityksille, Pietikäinen sanoo.Finnveran vientirahoituksen takuuvastuut ovat 16,5 miljardia euroa. FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuustaLue lisää myös vekselitakuustaFinnveran maaluokitukset

Uutiset
04.11.2016
Muutoksia Finnveran maaluokituksiin: Argentiinan luokitusta parannettu, Brasilian heikennetty

Argentiinan suotuisten näkymien seurauksena maan riskiluokitusta on parannettu luokkaan 6/7. Argentiina on palannut 15 vuoden jälkeen osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, kun maahan saatiin viime vuodenvaihteessa uusi hallitus, joka sopi maan vanhat velkariidat ja on nopeasti lähtenyt uudistamaan maan politiikkaa ja taloutta markkinamyönteisempään suuntaan.– Argentiinan taloudellinen tilanne on vielä hauras pitkään jatkuneen taloudellisen eristyksen jälkeen, mutta suunta oikea. Tämä on mahdollistanut maan avaamisen jälleen takuukelpoiseksi. Maan talouden odotetaan kääntyvän ensi vuonna kasvuun ja myös poliittisen tilanteen pysyvän suhteellisen vakaana, joskin talouden kääntäminen kokonaisuudessaan kestävälle pohjalle ottaa vielä aikaa, arvioi aluepäällikkö Mika Relander.Brasilian talouden vaikeudet heijastuvat riskien kasvamisena, minkä vuoksi maan riskiluokitus on heikennetty luokkaan 5. Brasilian jo viidettä vuotta peräkkäin hiipunut talouden kehitys ja poliittinen kriisi ovat pitäneet näkymät epävarmoina. Pahimman arvioidaan maassa kuitenkin jo olevan ohi, sillä talouden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna lievään kasvuun ja luvassa on myös uuden hallinnon esityksiä talouden tervehdyttämiseksi.– Pidemmällä tähtäimellä Brasilia on vahva ja monipuolinen talous, jolla on edellytykset nousta taantumasta kotimaisen kysynnän avulla. Vahvemman kasvun aikaansaamiseksi maa tarvitsee kuitenkin sekä rakenteellisia uudistuksia että maan viennin kannalta tärkeiden raaka-ainehintojen suotuisaa hintakehitystä, Relander sanoo.Brasilia on Finnveran kolmanneksi suurin markkina noin kahden miljardin euron maavastuilla.Maaluokitus vaikuttaa osaltaan Finnveran asettamiin vakuusvaatimuksiin vientikaupan rahoittamiseksi. Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.Finnvera on aktiivisesti mukana OECD:n maariskityöryhmän toiminnassa, joka luokittelee maat vähintään kerran vuodessa.Tutustu Finnveran maaluokituskarttaan.Lisätietoja:Mika Relander, aluepäällikkö p. 029 460 2725

Näytä lisää
Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot