Vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran viennin rahoituksen kysyntääSuomen talouden piristyminen ja vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntää. Finnveran vientitakuuvaltuutta ja vientiluottojen rahoitusvaltuutta korotettiin vuoden 2017 alusta, jotta yhtiö pystyy vastaamaan erityisesti alusrahoituksen kasvaneeseen kysyntään. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto osoitti alkuvuonna tarpeellisuutensa. Korotettuja valtuuksia tarvittiin uusien suurten tilausten varmistamiseksi myös muun muassa teletoimialalla. Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna tasaisempaa. Konsernin alkuvuoden tulos oli vahva. Tulos oli voitollinen 57 miljoonaa euroa (-7).Työ- ja elinkeinoministeriön Finnveran toiminnasta teettämän ulkopuolisen arvion mukaan yhtiön riskienhallinta on kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Finnvera hallitsee riskejä rahoituksen myöntämisen yhteydessä huolellisella analyysillä, ja vastuukannan tilannetta seurataan jatkuvasti sekä mahdollisuuksien mukaan suojataan muun muassa jälleenvakuutuksilla.Finnveran varainhankinta vastasi katsauskaudella vientiluottojen voimistuneeseen kysyntään. Finnvera laski toukokuussa liikkeeseen 750 miljoonan euron 15 vuoden joukkovelkakirjalainan, joka oli hyvin kysytty. Joukkovelkakirjalainaa korotettiin private placementilla kesäkuun lopussa 100 miljoonalla eurolla. Laina on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista laina-ajaltaan pisin.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera tarjosi tammi–kesäkuussa vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna (1,2). Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi. Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi-kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5). Kasvuun vaikuttivat isot yksittäiset hankkeet muun muassa alus- ja teletoimialoilla.Finnvera jatkoi pienten vientikauppojen rahoituksen vauhdittamista lanseeraamalla laskusaatavatakuun, joka soveltuu alle kahden miljoonan euron, lyhyen maksuajan vientikauppoihin. Tavoitteena on vauhdittaa rahoitusta ja edistää kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia.Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuukanta, sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut, oli kesäkuun lopussa 22,4 miljardia euroa (18,4). Kokonaisvastuukanta kasvoi katsauskaudella 22 prosenttia. Kasvuun vaikutti erityisesti tarjousvastuiden määrän kasvu. Kokonaisvastuista voimassa olevat vastuut olivat kesäkuun lopussa 15,8 miljardia euroa, eli kasvua oli vuoden alusta ainoastaan 2 prosenttia. Vientitakuiden 27 miljardin euron enimmäisvaltuuden mukaiset vastuut olivat kesäkuun lopussa 17,2 miljardia euroa (14,4).Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli tammi–kesäkuussa hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lainoja ja takauksia tarjottiin katsauskaudella markkinaehtoisen rahoituksen toimiessa kuitenkin 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pk- ja midcap-rahoituksen kotimaan laina- ja takauskanta oli katsauskauden päättyessä 2,2 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia vuoden alkua alemmalla tasolla. Pk- ja midcap-rahoitus on painottunut edelleen käyttöpääomaan, mutta positiivisena ilmiönä näkyy rahoituksen aiempaa parempi kohdentuminen investointeihin ja kasvuyrityksiin. Finnvera jatkoi katsauskaudella hyvin toiminutta kampanjaa pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Tavoitteena on omistajanvaihdosten kautta lisätä kasvuyritysten määrää. Finnvera osallistui kesäkuun loppuun mennessä lähes 550 yrityksen omistusjärjestelyn rahoittamiseen, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Euromääräisesti omistajanvaihdosten rahoitus oli 18 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Finnvera-konserni         1.1.-30.6.2017 1.1.-30.6.2016 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 454 483 -6 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  6 262 1 226 411 %     Vientiluotot 5 748 477 1105 %           30.6.2017 31.12.2016 Muutos % Vastuut, Me           Lainat ja takaukset 2 226 2 261 -2 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  22 397 18 426 22 %     Vientiluotot 5 043 4 782 5 %           1.1.-30.6.2017 1.1.-30.6.2016 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto), Me 90 93 -4 % Toimintakulut, Me 23 25 -8 % Liikevoitto, Me 60 -7,4 913 % Tulos , Me 57 -6,9 929 %           30.6.2017 31.12.2016 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 986 9 498 5 % Oma pääoma,  Me 1 264 1 207 5 %  -josta vapaat rahastot, Me 1 012 955 6 %           30.6.2017 31.12.2016 Muutos %-yks. Omavaraisuus, % 12,7 % 12,7 % 0,0 Vakavaraisuus, Tier 2, kotimaan toiminta, % 23,1 % 22,5 % 0,6 Kulu-tuotto-suhde, % 25,4 % 27,0 % -1,6 Konsernin tammi–kesäkuun 2017 tulos oli 57 miljoonaa euroa voitollinen, kun tulos oli edellisen vuoden vastaavalla jaksolla tappiollinen 7 miljoonaa euroa.Tuloksen paranemiseen edellisvuoteen verrattua vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat tammi–kesäkuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella tappioita kirjattiin ja tappiovarauksia lisättiin 66 miljoonaa euroa. Konsernin takaus- ja takuutappiot ja -varaukset sekä arvonalentumiset lainoista olivat katsauskaudella yhteensä 9 miljoonaa euroa (65) eli 57 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa alemmalla tasolla. Tehdyt arvonalentumis- ja tappiovarauskirjaukset ovat arvioita, joiden määrät saattavat merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.Konsernin katsauskauden tuloksen paranemiseen vaikutti takuutappioiden ja -varausten pienentymisen lisäksi voitot käypään arvoon arvostettavista eristä, jotka olivat 3 miljoonaa euroa (-10). Käypään arvoon arvostettavien erien voittojen kasvu johtui erityisesti johdannaisten ja velkojen sekä pääomasijoitusten käyvän arvon muutoksista.Tuloksen paranemiseen vaikutti lisäksi toimintakulujen pieneneminen 8 prosenttia eli 2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen pieneneminen johtui erityisesti henkilöstökulujen sekä vuokra- ja kiinteistökulujen alenemisesta.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos oli 53 miljoonaa euroa (-7). Tulos oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liiketoiminnan osuus oli 40 miljoonaa euroa (-17) ja pk- ja midcap-liiketoiminnan 13 miljoonaa euroa (10). Tytäryritysten vaikutus katsauskauden konsernitulokseen oli 4 miljoonaa euroa (0,1). Finnvera-konserni H1/2017 H1/2016 Muutos Muutos 2016   Me Me Me % Me Korkokate 23 27 -3 -12 % 50 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 66 67 -0,3 -1 % 144 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä 3 -10 12 127 % -20 Sijoitustoiminnan nettotuotot -0,5 0,1 -0,7 -496 % 0 Liiketoiminnan muut tuotot 0,6 0,2 0,4 202 % 12 Hallintokulut -22 -22 -0,4 -2 % -44 Poistot ja arvonalentumiset -0,8 -0,7 0,2 25 % -2 Liiketoiminnan muut kulut -1,0 -2,6 -1,6 -61 % -4 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (netto) -9 -65 -57 -87 % -66 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 0 % -2 Liikevoitto 60 -7,4 67 913 % 69 Tilikauden voitto 57 -6,9 64 929 % 70 Rahoituksen näkymätFinnveran tarjoamien vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana. Kokonaismääriin vaikuttavat jatkossakin merkittävästi yksittäiset suuret hankkeet erityisesti alus- ja teletoimialoilla. Suuryritysten pitkäaikaista rahoitusta vaativat kauppaneuvottelut ovat usein pitkäkestoisia emmekä näe merkittäviä muutoksia aiemmin ennustettuun kysyntään.Kysyntä kohdistuu aiempaa useammin myös läntisiin teollisuusmaihin, mikä kertoo osaltaan pitkäaikaisen rahoituksen merkityksestä pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialojen odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Finnveran isoista vastuumaista Venäjällä nähdään talouden lievää kasvua, ja myös vientitakuiden kysynnän uskotaan vilkastuvan aiempiin vuosiin verrattuna. Brasilian talouden ja hallinnon ongelmista huolimatta takuukysynnän odotetaan jatkuvan ja kohdistuvan laajalti eri toimialoille. Uutta kysyntää on nähtävissä myös Lähi-idän alueelta.Finnveran pk-rahoituksen kysynnän ja myöntämisen odotetaan vilkastuvan loppuvuonna Suomen talouden hyvän kasvuvauhdin myötä. Rahoituksesta aiempaa suurempi osa kohdistui alkuvuonna kasvuyrityksiin. Vuonna 2016 alkanut Euroopan investointirahaston (EIR) pankeille takaamien luottojen määrä kasvoi, kuten myös Finnveran osatakaukset. Alkuvuonna 2017 osatakausten määrä kolminkertaistui noin 24 miljoonaan euroon viime vuoden loppupuoleen verrattuna. Tämä ennakoi vahvaa kysyntää myös jatkossa.Kampanja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi jatkui, ja omistajanvaihdoksia rahoitettiin alkuvuonna kappalemäärissä mitattuna ennätysmäärä aiempiin vuosiin verrattuna. Omistajanvaihdoksiin kohdistuvan rahoituskysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla myös loppuvuonna.Rahoitusmarkkinoiden osalta on oletettavaa, että sekä viennin rahoituksen että kotimaan pk-rahoituksen kysynnän trendi jatkuu nykyisellään myös loppuvuonna.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vientitakuiden ja rahoituksen kysynnästä päätellen Suomen viennin voidaan arvioida olevan elpymässä alusrahoituksen lisäksi myös muilla toimialoilla. Kevään aikana julkaistut barometrit ennakoivat myös kotimaassa investointien kasvua ja sen myötä kasvavaa rahoituskysyntää, mutta tämä ei ole vielä näkynyt Finnveran kotimaan pk-rahoituskysynnän selvänä kasvuna. Arvioimme tämän selittyvän sillä, että pankkisektori toimii Suomessa hyvin ja pystyy vastaamaan rahoituskysyntään markkinaehtoisesti. Talouden näkymät ovat hyvät, ja rahoitusta hakevat yritykset ovat taloudellisesti aiempaa paremmassa kunnossa, mikä voi vähentää Finnveralta haettua riskinjakoroolia. Lisäksi uudeksi vaihtoehdoksi on tullut Euroopan strategisten investointien rahaston takaus, jota pankit voivat hyödyntää vaihtoehtona Finnveran takauksille.Finnveran valtuuksien käyttö tarkoittaa samalla sitä, että viennin rahoitukseen liittyvät valtion kokonaisvastuut ovat kasvaneet nopeasti. On kuitenkin huomionarvoista, että valtuuksien kasvu liittyy tulevaisuudessa tapahtuviin vientikaupan toimituksiin. Todellisten, tällä hetkellä nostettujen Finnveran vastuiden kasvu on selvästi maltillisempaa. Finnvera hallitsee riskejä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä ja vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän, maaliskuussa 2017 julkaistun kansainvälisen arviointiraportin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama viennin rahoitusjärjestelmä on korkeatasoinen, ja riskienhallinta edustaa parasta kansainvälistä tasoa.Taloudellisesti Finnveran alkuvuosi oli vahva. Kokonaisuutena tavoitteenamme on jatkossakin, että Finnveran toiminta pitkällä aikavälillä pysyy itsekannattavana ja että toiminta rahoitetaan takuutoiminnasta saatavilla tuloilla. Lakisääteinen tehtävämme on kantaa luottoriskejä, joita muun muassa vientikauppoihin liittyy. Yksittäisten riskien toteutumista on mahdotonta kaikilta osin ennustaa.”Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2017 (PDF)Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Miljoonainvestoinnin uusiin majoitustiloihin tehnyt lappilaisyritys pyrkii kotiuttamaan rahat etukäteismaksuilla.Kassan kuivuminen on yksi pk-yritysten pahimmista kriiseistä.Ongelmat korostuvat etenkin kesälomakauden jälkeen, sillä kesäkuukausina monella toimialalla tulot tippuvat, mutta kulut pysyvät samalla tasolla.Taloushallinnon ammattilaiset ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet, että yrittäjien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myyntisaatavien kiertoon. Rahojen kotiuttamista voi nopeuttaa säännöllisellä laskutuksella, lyhyillä maksuehdoilla ja saatavien aktiivisella perinnällä.Oman vaikeusasteensa kassanhallintaan tuo kausiluonteisuus. Erityisesti sesongeista riippuvaiset yritykset joutuvat usein myös turvautumaan ulkopuolisiin rahoitusratkaisuihin, kuten luotolliseen tiliin tai käyttöpääomarahoitukseen.Rovaniemeläinen yrittäjä Petri Palkinen myöntää kassan olevan koetuksella ennen sesongin käynnistymistä marras-joulukuussa. Palkinen pyörittää yhdessä vaimonsa Minna Pennasen kanssa lumi- ja jääelämyskeskus Arctice Oy:tä.– Aiempina vuosina on ollut kova tuska marraskuun lopulla, kun limiitit ovat olleet loppumassa. Tänä vuonna olemme pyrkineet laskuttamaan asiakkailta jo varausvaiheessa. Myös matkanjärjestäjien kanssa meillä on tiukat ehdot. Onneksi varauksia on tullut todella hyvin, Palkinen sanoo.Ennakkomaksut ovat Arcticelle elinehto, sillä yrittäjäpariskunta investoi seuraavalle kaudelle yli miljoona euroa uusiin majoitustiloihin. Joulupukin Pajakylän yhteydessä olevaan keskukseen on rakenteilla 14 uutta lappilaiskotaa. Valmista pitäisi olla joulukuun alkuun mennessä.Investointi on jättimäinen vähän yli 800 000 euroa liikevaihtoa tekevälle yritykselle. Liikevaihto on kertynyt lipunmyynnistä alueelle sekä jäähotellin, -ravintolan ja –baarin myyntituloista.– Iglurakentaminen on aina säiden armoilla, ja halusin vähän vakaampaa pohjaa. Lisäksi Pajakylä tarvitsee majoituskapasiteettia, Palkinen perustelee investointia.Vierailijoista 95 prosenttia on ulkomaisia turisteja. Suurimmat ryhmät tulevat Aasiasta, Englannista, Keski-Euroopasta ja Venäjältä.Ennakkomaksut eivät vielä takaa yrityksen kannattavuutta.– Olin aiemmin hinnoittelussa arka. Yrittäjällä pitää olla rohkeutta hinnoitella oikein. Alussa meidän hintojamme epäiltiin liian korkeiksi, mutta ei epäillä enää, Palkinen sanoo.  Oma pääoma koetinkiviPalkinen ryhtyi täysipäiväisesti yrittäjäksi vuosi sitten marraskuussa, kun hän lopetti työt liikunnanopettajana. Hänen vaimollaan on vuoden virkavapaa samoista tehtävistä.– Aina voi tietysti ajatella, että minulla oli turvallinen eläkevirka. Vaimo kuitenkin kannusti tähän. En koe, että tämä investointi on iso riski, Palkinen sanoo.Hänen mukaansa suurin rahoituksen haaste liittyi oman pääoman keräämiseen. Yrittäjäpariskunta tarvitsi 15 prosenttia kokonaissummasta omaa pääomaa. ELY-keskus lähti mukaan neljäsosalla ja loppu on pankkilainaa.– Oli siinä vääntöä. Viimeisin tilikautemme toi uskoa myös rahoittajille. Finnveralla oli todella tärkeä rooli yrittäjälainan osalta ja lainojen takaajana. Ilman Finnveraa tänne ei olisi noussut mitään.Laskelmat kuntoonFinnveran rahoituspäällikkö Helena Hakkarainen pitää Palkisen tapaa saada maksut varauksista jo etukäteen esimerkillisenä kassanhallinnan kannalta.– Puolet meiltä rahoitusta hakevista yrittäjistä miettii kassanhallintaa tosi hyvin, toinen puoli taas huonosti. En ole kovin monella yrittäjällä nähnyt kassavirtalaskelmaa. Heille se tulee yleensä kotiläksyksi, Hakkarainen sanoo.Hän korostaa käyttöpääoman merkitystä, jos tulot kohdistuvat vain tietyille kuukausille mutta kiinteät kulut juoksevat koko ajan.– Tyypillisin tilanne on se, että rahat eivät riitä lyhennyksiin ja korkoihin. Olemme kuitenkin joustavia maksujen kanssa. Monet matkailuyrittäjät ovat enemmän jalat maassa ja ymmärtävät kausiluonteisuuden haasteet. Ulkomaisilla matkanjärjestäjillä on usein myös pitkät maksuajat, ja saatavia joutuu karhuamaan, Hakkarainen sanoo.Tammi-toukokuun tilastot osoittavat, että Suomi vetää nyt matkailijoita ennätystahtiin. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä oli alkuvuonna 2,5 miljoonaa. Erityisesti kiinalaisten turistien määrä on kovassa kasvussa.Matkailijamäärien kasvu näkyy matkailualan yritysten investoinneissa. Jo pelkästään Lapissa matkailuun investoidaan arviolta 100-150 miljoonaa euroa.– Lapissa on käynnissä paljon 5-10 miljoonan euron yksityisiä hankkeita. Erityisesti investoidaan rakennuksiin, kuten hotelleihin ja igluihin. Se näkyy myös meidän tilastoissamme, Hakkarainen vahvistaa.Lue lisää investointien rahoittamisestaLue lisää käyttöpääoman saamisestaTeksti: Kimmo Koivikko

Finnvera toimii syksyllä Barcelonassa, Espanjassa järjestettävän kansainvälisen vienninrahoitusseminaarin ECA partnerina eli vientitakuulaitosyhteistyökumppanina. Global Export Finance -konferenssi (GEF) järjestetään 12.–14. syyskuuta 2017.Puhtaasti vienninrahoituksen markkinoihin keskittynyt GEF on vaikutusvaltaisimpia ja vakiintuneimpia kansainvälisiä alan ammattilaisten kokoontumisia, joka kerää vuosittain osallistujia eri puolilta maailmaa. GEF järjestetään tänä vuonna 18. kerran, ja sen järjestää brittiläinen kansainväliseen kauppaan ja finanssimarkkinoihin keskittynyt kustantaja Euromoney Trade Finance.Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri on yksi tapahtuman pääpuhujista. Vesteri on kansainvälisen Bernin Unionin presidentti. Bernin Unioni on maailmankaupan poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuuttajien järjestö.Tutustu konferenssin ohjelmaan ja lue lisää tapahtumasta!

Heinäkuu on tyypillisintä lomakautta, mutta miltä näyttää kesä yrityksessä? Kysyimme asiaa turkulaiselta pakopeliyritykseltä, CLU TKU:lta. Toni Heinonen ja Heta Pyhäjärvi vastasivat.Suomi on kiinni heinäkuussa, näin usein todetaan. Pitääkö tämä paikkansa teidän näkökulmastanne?Toni: Alkukesä on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle. Yritykset ovat pitäneet kesäjuhliaan ja tulleet viettämään osan päivästä meille. Kesäkuussa asiakkaat ovat myös hajaantuneet enemmän arkipäiville ja viikonloput olleet hiljaisempia, kun talviaikana viikonloput olivat vilkkaampia. Heinäkuun tilannetta on vielä vaikea arvioida. CLU TKU on auki koko kesän lukuun ottamatta elo-syyskuun taitetta.Heta: Kuluva kesä on CLU TKU:n ensimmäinen, sillä pakohuoneet avattiin joulukuussa 2016. Nyt vasta näemme, millainen kesästä tulee. Veikkaan, että muitakin kuin turkulaisia, matkailijoita ja turisteja, saattaa tulla käymään. Ehkä kävijöiden määrä on myös säästä riippuvaista. Jos ei olekaan niin aurinkoista, ihmiset saattavat hakeutua sisäaktiviteetteihin.Toinen paljon käytetty ilmaisu on, että yrittäjä ei koskaan lomaile. Pitääkö paikkansa?Toni: Olen päätoimisesti yrittäjä, mutta myös päätoiminen opiskelija. Minusta kesäaika sinänsä tuntuu lomalta, kun opiskelut ovat tauolla ja teen vain yhtä asiaa. Nyt tuntuu, että olisi vaikeaa irrottautua töistä kuukaudeksi tai edes viikoksi. Vaatii luovuutta, miten oman lomahetken löytää.Miten yrittäjä lataa akkuja?Toni: Kesän ajaksi on sovittu monta pientä parin päivän lomailua lähellä, Tukholmassa, Tallinnassa ja Suomessa. On kiva lähteä vähän pois kotoa, jotta pystyy irrottautumaan arjesta.Heta: Minulle fyysinen aktiviteetti ja liikunta on tärkeä tapa virkistyä. Se voi olla mitä vain: uintia, vaeltamista tai vaikka pyöräilyä saaristoon.Pakohuoneessa ratkotaan mysteerejäCLU TKU on pakohuoneyritys, jossa asiakkaat saavat ratkaista mysteereitä menneisyydestä: etsiä kadonnutta mayojen aarretta vuonna 1915 Jukatanin niemimaalla, auttaa Sherlock Holmesia ratkaisemaan rikosta Baker Streetillä tai selvittää hämäriä bisneksiä 1970-luvun pankissa.Pakohuonepelissä ideana on erilaisia arvoituksia ratkaisemalla selvittää tunnissa tiensä ulos suljetusta huoneesta. Arvoituksia ratkaistaan 4-6 henkilön ryhmissä, joten tiimiyhteistyö on suuressa roolissa. Pakohuoneen kävijöitä Baker Streetin tunnelmissa. Kuva: CLU TKUMillainen yritys CLU TKU on? Millaisella kokoonpanolla toimitte, millainen tausta teillä on?Toni: Olen toinen perustajista. Alkuperäinen idea tuli Iraklis Grousilta, joka pyysi minua mukaan. Hän on kotoisin Kreikasta, missä Ateenassa on jo satoja pakohuoneita pelattavana. Tuntui, että Turussa voisi olla tilaa uudelle toimijalle. Iraklisilta löytyi bisneskokemus ja minulta osaaminen pelien suunnitteluun ja rakentamiseen. Opiskelen game designia, pelisuunnittelua, Turun yliopistossa.Heta: Tulin CLU TKU:un töihin helmikuussa 2017. Taustani on journalistisessa kirjoittamisessa ja tiedottamisessa. Vastaan osittain niistä, mutta teen myös paljon yritysasiakkaiden kanssa työtä. Pienessä yrityksessä on hyvä osata kaikkea ja opetella uutta.Onko yritystoiminta ollut sellaista kuin etukäteen ajattelitte? Millaisia yllätyksiä, onnistumisia tai haasteita eteen on tullut?Toni: Pääsääntöisesti yrittäjyys on ollut sellaista, mitä oletinkin. On täytynyt opetella paljon yrityksen pyörittämiseen liittyviä asioita, joita ei ollut etukäteen ajatellut. On myös täytynyt oppia delegoimaan. Vaikka olisi halu tehdä kaikki itse, jotkut tehtävät on hyvä antaa muille. Esimerkiksi kirjanpito on parasta antaa kirjanpidon ammattilaisen hoitoon. Aiemmat verkostot Turun seudun yrityskiihdyttämöistä ja muilta tahoilta ovat olleet yllättävän tärkeitä yrityksen alkutaipaleella. Rahoitukseen liittyvän tiedon löytyminen ei silti ollut erityisen haastavaa.Kun on suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä, on aina yllättävää miten paljon erilaisia ihmisiä kohtaa. Ideamme on, että elämys alkaa jo ovelta, kun asiakkaat astuvat sisälle tiloihimme. Kutsumme heidät saman tien luomaamme maailmaan. Tilanteessa ihmiset täytyy uskaltaa kohdata rohkeasti, tunnustella reaktioita ja saada heidät rentoutumaan. Tämä on omalla tavallaan showbisnestä ja teatteria.Lisätietoa:Mikä CLU TKU? CLU TKU Facebookissa Kiinnostaako yrityksen perustaminen? Lisätietoa löydät täältä.

Uinuvat ostajaehdokkaat ja yrittäjät eivät tunne kaikkia yrityskaupan rahoitusmahdollisuuksia.Yritysostoista kiinnostuneiden on turha pelästyä kauppahintoja suhteessa omiin säästöihin. Parhaassa tapauksessa miljoonan euron yrityskaupan voi järjestellä lähes kokonaan ulkoisella rahoituksella, jos säästöstä löytyy 25 000 euroa.Laskukaava menee siten, että yksi neljäsosa yrityskaupasta eli 250 000 euroa miljoonasta on niin sanottu omarahoitusosuus. Omarahoitusosuus on minimissään 20 prosenttia, usein 30 prosenttia tai ylikin.Esimerkkilaskelmassa on mukana kaksi ostajaa tasaosuuksin, jotka kumpikin sijoittavat 125 000 euroa. Sijoituksen määrästä he järjestävät vähintään 20 prosenttia eli 25 000 euroa omista säästöistään, ja neuvottelevat Finnveralta 100 000 euron henkilökohtaisen yrittäjälainan. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen vakuudeton luotto.Omien sijoitustensa lisäksi ostajat varmistavat myyjältä 100 000 euron rahoituksen.- Ulkopuolisen rahoituksen osaksi kauppahinnasta tulisi esimerkkitapauksessa 650 000 euroa. Se summa voidaan neuvotella pankista käyttäen vakuuksina Finnveran 50 prosentin takausta ja yritystoimintaan mahdollisesti sisältyvää vakuusmassaa, sanoo Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi.Esimerkkilaskelmalla Koivuniemi haluaa herätellä etenkin niin sanottuja uinuvia, potentiaalisia ostajaehdokkaita.- He tuntevat rahoitusmahdollisuudet heikosti, eivätkä uskalla toteuttaa omaa haavettaan ryhtyä yrittäjäksi. Kauppahinta pelottaa liikaa.Koivuniemen mukaan suuri osa yrittäjistäkään ei tunne yrityskaupan rahoitusmekanismeja.- Yrityskaupan rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja. Ne pitäisi selvittää ajoissa useiden rahoittajien kanssa. Neljä viidestä tarvitsee kuitenkin ulkopuolista rahoitusta yrityskaupassa.Jokainen yritys on yksilöKoivuniemi muistuttaa, että jokaisen yrityskaupan rahoitusratkaisu räätälöidään tapaus kerrallaan. Rahoittaja kiinnittää huomiota etenkin yrityksen tuleviin kassavirtoihin ja niihin liittyviin riskeihin.Käytännössä ostettavan yrityksen pitää olla liiketoiminnallisesti ja liiketaloudellisesti hyvässä kunnossa. Lisäksi ostajan henkilökohtainen osaaminen ja talous vaikuttavat rahoituksen ehtoihin.- Kauppahinnan tulee olla kannattavuuteen ja kassavirtaan suhteutettuna kohtuullinen. Myös myyjän rooli muutostilanteen onnistumisen turvaamisessa on tärkeä. Eikä pidä unohtaa kaupan valmistelun laatua, sopimuksia ja muuta dokumentaatiota, Koivuniemi listaa.Hän näkee myyjän kahdessa roolissa: yrityksen jatkuvuuden varmistajana ja rahoittajana.- Se voi tarkoittaa, että myyjä jää osakkaaksi yhtiöön tietyksi aikaa. Myyjä voi myös tarjota maksuaikaa, lainaa tai rahoittajille vakuuksia.Kauppa vauhdittaa kasvuaLainan takaisinmaksuaika vaikuttaa aina saatavaan rahoitukseen. Yrityskauppaan liittyvät luotot pitäisi pystyä maksamaan noin viiden vuoden maksuohjelmalla.Koivuniemen mukaan pidemmät maksuajat ovat harvinaisempia.- Omarahoitusosuus on tärkeä rahoituselementti. Se on käytännössä edellytys ulkopuolisen rahoittajien mukaantuloon.Pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamisella on iso merkitys yritysten uudistumiselle.Ensinnäkin omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen.Toiseksi, onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät yritysten kasvuluvuissa. Joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kaupan jälkeen kasvuyritykseksi.- Viime vuonna yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, Koivuniemi sanoo.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Yhteensä Suomessa tehdään 2 000-3 000 yrityskauppaa vuosittain. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon?Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet.Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin?Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset.Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen.Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa.Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa.Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Finnveran uudesta laskusaatavatakuusta lisää vauhtia pienten vientikauppojen rahoitukseenPuolet suomalaisista pk-vientiyrityksistä uskoo vientikauppansa arvon kasvavan tänä vuonna. Yhtä moni yritys lisää myös panostuksia kansainvälistymiseen. Tämä käy ilmi kevään Pk-yritysbarometristä, johon vastanneista noin 4 800 yrityksestä yli  tuhat toimii kansainvälisillä markkinoilla. Vientiyrityksillä on kuitenkin edelleen haasteita pienten vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä ja viennin riskeiltä suojautumisessa. Rahoituksen vauhdittamiseksi Finnvera on tuonut markkinoille uuden laskusaatavatakuun vuosi sitten lanseerattujen vekselitakuun ja vientisaatavaluoton lisäksi.Laskusaatavatakuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan, kun vientituotteina ovat esimerkiksi kulutustavarat, raaka-aineet, palvelut tai puolivalmisteet. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä. Takuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia.– Pienten vientikauppojen rahoittamiseen käytettävien instrumenttien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä sekä viejälle että pankille. Pyrimme jatkuvasti kehittämään tuotteitamme niin, että pankkien olisi helppo tarjota takuidemme avulla pieneenkin vientikauppaan rahoitusta. Alle 2 miljoonan euron kauppoihin suunnatuissa tuotteissa Finnvera pyrkii ehtoja keventämällä vauhdittamaan rahoitusta ja edistämään kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia, sanoo kehityspäällikkö Minna Lindqvist Finnverasta.Uudet tuotteet pienentävät viejän ja pankin riskiäSekä laskusaatavatakuu että vekselitakuu mahdollistavat sen, että viejä voi myöntää ostajalleen maksuaikaa ja saada itse rahat kaupasta heti kassaan. Kumpikin takuu suojaa pankkia ensisijaisesti ostajaan ja ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Vekselitakuu voidaan myöntää jopa viiden vuoden maksuajalle ja se soveltuukin hyvin esimerkiksi yksittäiseen pääomatavarakauppaan, kuten kone- tai laitevientiin, kun taas laskusaatavatakuu soveltuu lyhyeen maksuaikaan. Tuotteet täydentävät toisiaan. Finnvera ei esimerkiksi myönnä vekselitakuuta Venäjälle suuntautuviin kauppoihin, koska vekseli ei ole Venäjällä yleisesti käytetty maksuväline. Laskusaatavakuuta sen sijaan voidaan käyttää Venäjän-kauppoihin.Vuosi sitten lanseeratun vekselitakuun käyttö on hienoisessa kasvussa. Takuun hakijoiden joukossa on suuria, pieniä ja midcap-yrityksiä, joiden kaupat ovat suuntautuneet pääosin Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Keskimääräinen kaupan koko hakemusten perusteella on ollut 1,3 miljoonaa euroa ja pienin tähän mennessä vekselitakuulla taattu kauppa arvoltaan 200 000 euroa. Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltäUudet tuotteet lisäävät myös vientiyritysten keinoja suojautua vientikauppaan liittyviltä riskeiltä. Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä, ja jopa kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Näin siitä huolimatta, että yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden etenkin, jos kyseessä on vientiä aloittava yritys. Vientikaupan riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös nyt, kun vienti vetää ja talouden suhdanne on erittäin lupaava.–Mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä kaupasta yritykselle on kyse, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen. Kannustamme vientikauppaa tekeviä yrityksiä ottamaan meihin yhteyttä kauppaneuvottelujen varhaisessa vaiheessa, jos jokin kaupassa mietityttää. Neuvomme mielellämme soveltuvan rahoitusratkaisun valinnassa. Tavoitteenamme on auttaa kaikenkokoisia suomalaisyrityksiä voittamaan kaupat kotiin sekä suojautumaan vientiin liittyviltä riskeiltä, Lindqvist sanoo.Lisätiedot:Minna Lindqvist, kehityspäällikkö, Finnvera +358 50 5267 639 , etunimi.sukunimi@finnvera.fiPk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä.Lue myös:Lisätietoa laskusaatavatakuusta. Lisätietoa vekselitakuusta.Finnveralta jälleen uusi rahoitusmalli pienille vientikaupoille. Vekselitakuusta vauhtia pienille vientikaupoille.

Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.Suomalaisyritysten kasvava kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan näkyy lisääntyneinä kyselyinä Finnveran Pietarin-edustustossa. Venäjän talous on kääntynyt hienoiseen nousuun, mikä avaa haasteista huolimatta mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Finnveran arvion mukaan rahoituksen kysyntä Venäjän-kauppaan tulee vilkastumaan tänä vuonna.Ohje kuulostaa kliseeltä mutta on täyttä totta: Kotiläksyt pitää tehdä hyvin, kun yritys tähtää Venäjän markkinoille.–Venäjällä ei voi ajatella, että hyvä tuote myy itse itsensä. Suhteet ja kauppakumppanin luottamus ovat tärkeitä, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnverasta.Hän siirtyi huhtikuussa 2017 Finnveran suuryritykset-yksikköön maa- ja ympäristöriskien hallinnan vetäjäksi Suomen Moskovan-lähetystön talous- ja rahoitusasiantuntijan paikalta, jossa hän seurasi aitiopaikalta Venäjän talouden kehitystä kolmen ja puolen vuoden ajan. Venäjä lähialueineen oli tuttu jo aiemmalta uralta Nordeassa ja sen edeltäjissä, ja Finnvera puolestaan tuttu yritysrahoituksen kautta.Verrattuna vuosiin 2014–15 talouden näkymät ovat Venäjällä parantuneet. Lännen asettamilla pakotteilla tai Venäjän omilla vastapakotteilla on toki ollut vaikutusta, muttei ehkä niin paljon kuin ennakoitiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.–Kun talous supistuu, sen täytyy jossain vaiheessa myös kasvaa.  Aiemmin talouskasvun moottorina ollut yksityinen kulutus on voimakkaan laskun jälkeen kääntynyt hienoiseen kasvuun.  Venäjän ulkomaankauppa kasvaa parin–kolmen vuoden laskun jälkeen. Vuoden 2017 alussa tapahtui käänne mielialoissa, ja Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun.Investoinneissa tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomi vieMyös suomalaisyritysten näkymät Venäjästä ovat aiempaa positiivisemmat. Vaikka Venäjä on kääntynyt protektionistiseen suuntaan ja suosii kotimaista tuotantoa tuonnin korvaus -ohjelmallaan, se voi avata mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Muun muassa EU:n Venäjän-kaupalle asettamat sanktiot ovat edelleen voimassa, mutta ne huomioiden kaupankäynti on mahdollista.–Venäjän oman tuotannon kehittäminen tarvitsee investointeja, joihin tarvitaan ulkomaista teknologiaa. Silloin tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomesta viedään eniten, Koskelainen sanoo.Venäjä on erittäin varteenotettava kauppakumppani siitä huolimatta, että viejän täytyy tuntea paikalliset olot ja viranomaiset, tottua byrokratiaan ja pohtia suhtautuminen korruptioon.–Venäjä kannustaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan maahan.  Vientikauppa puolestaan on helpompaa, kun ei tarvitse etabloitua. Haasteina ovat kuitenkin partnereiden löytäminen, luottamus ja se, miten varmistaa saamiset myydystä tavarasta.–Vakiintuneissa kumppanuuksissa kauppaa tehdään yleisesti laskua vastaan. Laskusaataviensa turvaamiseen suomalaiset viejät voivat käyttää Finnveran vientisaatavatakuuta, joka soveltuu kulutustavaroiden ja raaka-aineiden lyhyellä maksuajalla käytävään kauppaan. Tälläkin hetkellä Finnvera luottovakuuttaa yli sataan venäläiseen ostajayritykseen liittyviä luottoriskejä. Kun Venäjällä on kriisi, käytetään paljon ennakkomaksua. Silloin puolestaan ostajan täytyy luottaa myyjään. Remburssia käytetään paljon saatavien varmistamiseen, mutta Venäjällä se on myös rahoitusinstrumentti.Lähivuosina ei näköpiirissä muutosta talouspolitiikkaanVenäjän taloutta vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten valtion vahva rooli, heikko työn tuottavuus ja demografian haasteet.  Ennen maaliskuun 2018 presidentinvaaleja suuria muutoksia talouspolitiikkaan tuskin kuitenkaan tulee. Budjettivajetta on viime vuosina katettu öljytuloista kerätyillä rahastoilla.–Budjettivaje on yksi suurimmista talouden ongelmista, ja se vaikuttaa valtion hallitsemassa taloudessa siihen, mihin jakovaraa on.  Nyt kun talouden näkymät ovat paremmat, mittavia uudistuksia ei välttämättä ole pakko tehdä.Suomen näkökulmasta Venäjä on kuitenkin moneen muuhun vientikaupan kohteeseen nähden lähellä ja maantieteellisesti valtavan suuri. Vaikka ongelmiakin on, Venäjä on parantanut asemaansa sääntelyä kartoittavassa Maailmanpankin Doing business -vertailussa.--”Kyselyjä tulee siitä, miten Venäjällä menee”Suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden tauon jälkeen kiinnostuneet jälleen Venäjän-kaupasta.–Asiakaskyselyitä tulee runsaasti yleisesti markkinoista ja siitä, miten Venäjällä menee. Tämä on positiivinen asia. Positiivista on myös se, että venäläisiä turisteja tulee kuluvana vuonna taas enemmän Suomeen vilkastuttamaan elinkeinoelämää tällä puolella rajaa. Ruplan ostovoima suhteessa euroon on parantunut, mikä lisää venäläisten turistien halua tulla Suomeen, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen. Hän on hoitanut suomalaisyritysten suhteita Pietarin alueella kymmenisen vuotta, joista yhteensä seitsemän vuoden ajan työpistekin on sijainnut Pietarissa. –Toimin Finnveran silminä ja korvina Pietarissa, hän luonnehtii.Finnvera rahoitti Venäjän-vientiä kasvavassa määrin vuosina 2014–15, jolloin Finnveran vastuukanta Venäjällä 1,5-kertaistui. Vastuukanta on nyttemmin hieman pienentynyt, koska venäläiset maksavat luottoja pois.Yrityksille välineitä verkostoitumiseen ja toimiviin asiantuntijapalveluihinPietiläisen mukaan tällä hetkellä Venäjälle investoivat pääasiassa sellaiset suomalaiset pk-yritykset, jotka tuntevat jo Venäjän markkinat viejinä tai ovat jo etabloituneet Venäjälle. Tuotantolinja Venäjällä auttaa yritystä nyt, kun Venäjä rajoittaa tuontia tullialueensa ulkopuolelta.Venäjällä toimii tälläkin hetkellä lukuisia suomalaisia rakennustuoteteollisuuden, puunjalostusteollisuuden ja palvelualan yrityksiä.Finnvera toimii Venäjällä yhteistyössä Team Finland -toimijoiden kanssa. Ne auttavat yrityksiä verkostoitumaan, luomaan kontakteja ja opastavat muun muassa käyttämään paikallisia asiantuntijapalveluita.  Ensi vaiheen jälkeen yritykset hoitavat pääosin itse yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin venäläisiin yhteistyötahoihin.Luoteis-Venäjällä suomalaiset tunnetaan hyvin maineeltaan luotettavina kauppakumppaneina. Useimmat Venäjällä toimivat suomalaisyritykset toimivatkin Pietarin alueella. Moskovassa tai kauempana Suomi-tuntemus ei ole yhtä vankkaa. Kesäkuussa Kazakstanin Astanassa alkavassa maailmannäyttelyssä aukeaa tilaisuus tunnettuuden lisäämiseen myös Venäjän ulkopuolella.Linkit:MaaluokituksetVientikaupan luottoriskit

Suomalaisyritysten kaupat Brasiliaan ovat perinteisesti erittäin suuria. Myös pk-yritysten vientimahdollisuudet ovat hyvät.Brasilian kansallistanssin samban sävelet ovat pikkuhiljaa kääntymässä mollista duuriin. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurimman valtion talous koki historiansa pahimman laman. Vuonna 2015 talous pieneni lähes neljä prosenttia, eikä viime vuosi ollut paljoa parempi.– Brasilia on ollut perinteisesti vahva raaka-aineviejä, mutta maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta alkanut lama ja poliittinen kriisi ovat horjuttaneet toimintaympäristöä viime vuosina. Tälle vuodelle odotetaan vihdoin pientä kasvua ja ensi vuonna kasvua on luvassa enemmän, sanoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Relanderin näkemystä tukevat myös tilastot. Brasilian bruttokansantuote oli jo alkuvuonna plussalla. Relanderin mukaan protektionismi ja byrokratia jylläävät edelleen, ja maassa käsitellään korruptioon liittyviä kysymyksiä, mutta asenteet vapaakauppaan ovat hiljalleen muuttumassa myönteisemmiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa suunta on toinen.– Brasilian omat sisämarkkinat ovat valtavat, ja kotimaan kysyntä on ollut perinteisesti maan talouskasvun veturi. Kysyntä on hieman tökkinyt työttömyyden kasvaessa, mutta silläkin saralla suunta on kääntynyt parempaan.Brasilia on ollut pitkään Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Yksittäiset kaupat ovat euromääräisesti erittäin suuria. Suomesta Brasiliaan on matkannut erityisesti raskaan teollisuuden koneita ja laitteita, erilaisia kemikaaleja sekä lannoitteita. Maa tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös pk-yritysten viennille.Relander huomauttaa, että Finnveran vientitakuuvastuiden määrällä mitattuna Brasilia on edelleen kolmen suurimman poliittisen riskin maan joukossa.– Takuukysyntä on jatkuvaa ja varsin laajaa, vaikka sellu- ja telepuolella on ollut aiempaa hiljaisempaa. Investointien maan infrastruktuuriin odotetaan lähivuosina jälleen virkistyvän. Se tuo mahdollisuuksia suomalaisviejille, Relander sanoo.Kasvu pitää maassaKehittyvä talous houkutteli Valmetin Brasiliaan yli 50 vuotta sitten.Valmetin nykyinen painopiste Brasiliassa on sellutuotannon teknologioissa sekä siihen liittyvissä automaatio- ja palveluratkaisuissa.Viimeisen viiden vuoden aikana Valmet on toimittanut Brasiliaan kaksi suurta sellutehdasta. Toimitusten arvo on ollut satoja miljoonia euroja. Sen lisäksi Valmet on perustanut palveluliiketoimintaa alueelle. Tällä hetkellä yrityksellä on Brasiliassa noin 500 työntekijää viidessä eri toimipisteessä. Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Bertel Karlstedt kertoo, että Brasilian talous ja poliittinen järjestelmä ovat Eurooppaan verrattuna paljon epävakaampia.– Epävakaus luonnollisesti vaikuttaa meihin ja asiakkaisiimme. Brasiliassa on ollut voimakkaita kasvun vuosia esimerkiksi vuodesta 2002 vuoteen 2011. Toisaalta maassa on ollut myös viime vuosien kaltaisia lama-aikoja. Toimintaympäristö on silti meille houkutteleva, sillä toimimme globaaleilla markkinoilla ja haemme kasvua kehittyvistä alueista.Karlstedt sanoo, että asiakkaiden tuottamasta sellusta merkittävä osa menee vientiin.– Globaalit markkinat ohjaavat voimakkaasti asiakkaidemme investointeja ja liiketoiminnan kannattavuutta. Reilun kymmenen vuoden aikana Brasiliaan on rakennettu maailman suurimpia sellutehtaita.Karlstedtin mukaan Brasilian vuotuinen inflaatio on ollut viime vuosina noin kuuden prosentin luokkaa. Vuonna 2015 inflaatio tosin nousi yli kymmenen prosentin.– Voimakas inflaatio vaikuttaa niin palkkoihin kuin erilaisiin toimitussopimuksiinkin.Brasilia ei ole ollut Valmetille helpoin mahdollinen toimintaympäristö. Kilpailu selluteknologian toimittajien kesken on erittäin kovaa.– Valmet on yksi johtavista toimijoista Brasiliassa, mutta myös uusia kilpailijoita tulee markkinoille. Olemme kehittäneet sekä omaa paikallista tuotantoa että tuotantoa kumppaniverkoston kanssa. Meidän on toimittava näin, jotta pystymme varmistamaan kilpailukyvyn ja toisaalta selviämme tuontitulleista ja veroista.Karlstedt huomauttaa, että Brasilian hallinto on pyrkinyt ohjaamaan tuotantoa maan sisälle tuontitullien ja verojen avulla.– Tullien purkamiseen on paineita. Maan sisäinen tilanne saattaa ajaa asioita myös toiseen suuntaan.Paikalle suuntaavan yrityksen on Karlstedtin mielestä syytä varautua myös siihen, että Brasiliassa yritykset kantavat sosiaalista vastuuta panostamalla hyväntekeväisyyteen erityisesti niillä alueilla, joilla yritys toimii.– Valmet antaa merkittävää tukea paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Instituto Ayrton Sennalle ja Instituto Ecofuturolle. Tuettavien ohjelmien tavoitteena on tukea peruskoulutusta ja ympäristönsuojelua. Lisäksi olemme lahjoittaneet vanhoja tietokoneita koululle ja keränneet varoja päiväkodille.FAKTA: Brasilia Finnveran määrittelemä, maan maksukykyä kuvaava maaluokka on 5/7 (välttävä maksukyky). Bruttokansantuote: Noin 1 603 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 7 838 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: -3,6 % (2016). Tälle vuodelle odotetaan 0,6 prosentin kasvua. Inflaatio: 10,7 (2015). Vienti: 170 miljardia euroa (2015). Tuonti: 152 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Brasiliaan oli vuonna 2016 noin 381 miljoonaa euroa. Päätoimialat: maatalous, kaivosteollisuus ja selluteollisuus. Valuutta: Brasilian real: 1 eurolla saa 3,3 realia. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliKuva: Mika Relander, Finnvera

Kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla vientikauppaan liittyvä rahoitus voi tuoda ratkaisevan edun suomalaiselle toimijalle. Finnveran tarjoama takuu ja Nordean tarjoama rahoitus varmistivat Metsolle tilauksen Omaniin, mihin Metso toimittaa murskaus- ja seulontalaitoksen paikalliselle sementtiyritykselle Al Tasnimille. Projekti on käynnissä ja ensimmäiset laitetoimitukset tehtiin helmikuussa 2017.Kyseessä on vuosien tauon jälkeen Metson ensimmäinen sopimus kokonaisen murskaus- ja seulontalaitoksen toimittamisesta Omaniin. Se on myös ensimmäinen Omaniin saatu kauppa, joka ratkaistiin ostajarahoitusjärjestelyn avulla.Metso teki Al Tasnimille tarjouksen, jossa vientirahoitus kattoi 85 prosenttia vientikaupan hinnasta. Rahoituksen tarjosi Nordea ja Finnvera kattoi kaupan luottoriskit vekselitakuulla.Vekselitakuu kattaa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät luottoriskit. Tyypillisin riski on ostajan maksukyvyttömyys eli konkurssi.Vekselitakuu soveltuu hyvin esimerkiksi yksittäisiin pääomatavarakauppoihin, kuten kone- ja laitehankintoihin. Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehdoilla ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Viejä saa rahat heti ja ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan. Finnvera antaa pankille vekselintakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta.–Vekselitakuu on takuumuotona mahdollinen silloin, kun ostaja ja ostajamaa ovat luottokelpoisia ja kun ostajan maassa on toimiva vekselilainsäädäntö. Vekselitakuun  haaste on, että valmistelut on aloitettava jo varsin varhaisessa vaiheessa kauppaa. Samalla kun viejä ja ostaja neuvottelevat tuotteesta, rahoittajan puolella tehdään selvityksiä rahoituksen ehdoista ja kauppaan liittyvistä riskeistä, kertoo tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta.Finnvera on kehittänyt vekselitakuuta ja haluaa edistää sen  käyttöä maksuajaltaan enintään viiden vuoden mittaisissa ja alle muutamien miljoonien eurojen euron arvoisissa hankkeissa. Omanin kaupassa ostajan takaisinmaksuaika vekselille on kolme vuotta.–Kilpailunäkökulmasta rahoitusta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa rahoituspakettia tarjoamaan. Kansainvälisessä kilpailussa vientitakuilla pyritään aina edistämään suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vientiä, Pietikäinen sanoo. Onnistunut Omanin kauppa on hyvä esimerkki yhteistyöstä viejän, vientitakuulaitoksen ja liikepankin välillä.–Kilpailun voittaminen ei perustu vain tarjoamiimme ratkaisuihin vaan myös myynnin ja rahoituksen saumattomaan yhteistyöhön. Olemme sitoutuneet alentamaan ostajan kynnystä kaupantekoon siten, että ”tulemme puolitiehen vastaan” rahoitusmielessä. Vetoan myyntitiimeihimme eri puolilla maailmaa, että ne todella kuuntelevat asiakkaita ymmärtääkseen, mikä helpottaisi asiakkaiden tuskaa ostoprosessissa, sanoo Olli Kellokumpu, johtaja, myynti ja palvelut, Metso Minerals, Lähi-itä ja Itä Afrikka.Lisätietoa Finnveran vientitakuista.Lue lisää vekselitakuusta.

Mikko Vänttinen on nimitetty Finnveran Itä-Suomen aluejohtajaksi 1.8.2017 alkaen.Vänttinen siirtyy Finnveraan Danske Bankin Savo-Karjalan alueen finanssikeskuksen johtajan tehtävästä. Hän on toiminut pitkään pk-yritysten parissa alueella. Finnveran Itä-Suomen alueeseen kuuluvat Kuopion, Jyväskylän, Joensuun ja Mikkelin toimipisteet. Finnvera palvelee yrityksiä koko Suomessa viidellä toimialueella.Lisätiedot: viestintäjohtaja Tarja Svartström, puh. 029 460 2424

Savon pk-vientiyritykset hakevat kuluvana vuonna voimakasta kasvua. Lähes puolet maakunnan kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä aikoo kasvattaa panostuksiaan kansainvälistymiseen. Lisäksi selvästi yli puolet yrityksistä kertoo innovaatiosatsaustensa kasvavan. Pohjois-Savossa toimivista pk-yrityksistä hieman alle puolet ilmoittaa toimivansa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. Tämä käy ilmi keväällä julkaistusta Pk-yritysbarometrista.Kaksi kolmesta kansainvälisesti toimivasta pohjoissavolaisesta yrityksestä harjoittaa suoraa vientiä, ja pienellä osalla on ulkomainen yhteisyritys tai tytäryhtiö. Silti vain noin joka neljäs yrityksistä arvioi, että kokonaisliikevaihdosta yli puolet tulee suorasta viennistä.–Savon pk-vientiyritysten näkymät ovat hyvin positiiviset, halua kasvuun löytyy. Pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet vastaajista arvioi, että yrityksen viennin arvon kasvaa kuluvan vuoden aikana. Erinomainen merkki on myös se, että yli puolet ulkomaanmarkkinoilla toimivista savolaisyrityksistä aikoo panostaa lisää kansainvälistymiseen. Joka neljäs vientiyrityksistä kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja lisäksi yli puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteensä kolmannes yrityksistä pohtii myös yrityskauppoja seuraavien viiden vuoden sisällä, sanoo rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnverasta.Team Finland- toimijat Finnvera, Finpro, Tekes ja Ulkoministeriö kumppaneineen ovat mukana 1.6.2017 Kuopiossa järjestettävässä Sawosta maailmalle -tapahtumassa, joka keskittyy yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Pohjois-Savossa on runsaasti suhteellisen pieniä, innovatiivisia ja menestyviä pk-kasvuyrityksiä, joilla on markkinapotentiaalia sekä lähimarkkinoilla että kauempanakin.–Eritysesti pk-yritysten kansainvälistymisen tukena ovat Finpron asiantuntijat yli 30 toimistossa eri puolilla maailmaa sekä Suomessa lähellä yrityksiä. Olemme aina valmiita sparraamaan, neuvomaan ja opastamaan yrityksiä eteenpäin kansainvälistymisen eri vaiheissa sekä valituilla markkinoilla. Olemme luoneet myös laajan kontakti- ja asiantuntijaverkoston maailmalla tukemaan ja auttamaan suomalaisia yrityksiä kohdemaissa, kertoo Seppo Tossavainen, Export Finland, Finpro.Hän kehottaa yrityksiä olemaan aktiivisia ja rohkeasti yhteydessä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Yrityksen apuna kansainvälistymisessä maailmalla Finpron lisäksi on myös ulkoministeriön noin 90 edustuston globaali ulkomaanverkko.–Verkostomme auttaa varsinkin mahdollisten viennin esteiden ja ongelmien taklaamisessa, antaa yrityksille analyyttistä tietoa kohdemaasta ja auttaa monin eri tavoin yrityksen verkottumisessa ja kontakteissa kohdemarkkinalla, sanoo Team Finland -vientisuurlähettiläs Juha Markkanen ulkoministeriöstä.Finpro ja muut Team Finland -toimijat seuraavat jatkuvasti globaaleja markkinamahdollisuuksia, suoria kaupanmahdollisuuksia sekä pidemmälle luotsaavia signaaleja markkinoilta, joilla voi olla vaikutusta suomalaisyritysten menestymiseen markkinoilla. Kaikki nämä löytyvät www.marketopportunities.fi-verkkopalvelusta.Innovaatioihin ja tuotekehitykseen halutaan panostaa enemmän kuin koko maassa keskimäärinPohjois-Savossa 60 prosenttia kansainvälisesti toimivista pk-yrityksistä arvioi kasvattavansa innovaatio-, tuotanto- ja tuotekehityspanostuksiaan. Into panostaa innovaatioihin ja toiminnan kehittämiseen on maakunnan vientiyrityksissä korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, sillä koko maassa puolet vientiyrityksistä kertoo lisäävänsä innovaatiopanostuksia.Tekes rahoitti pohjoissavolaisia yrityksiä viime vuonna lähes 13,5 miljoonalla eurolla. Hieman yli puolet rahoituksesta suunnattiin teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Palvelualoja rahoitettiin noin 6,3 miljoonalla eurolla.–Valtaosa eli 89 prosenttia pohjoissavolaisten yritysten Tekes-rahoituksesta kohdistui pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Valtakunnallisestikin pk-yritykset ovat Tekesin keskeisin asiakasryhmä, viime vuonna 77 prosenttia rahoituksestamme käytettiin kasvuhakuisten pk-yritysten innovaatioprojekteihin. Viime syksynä lanseeratusta innovaatiosetelistä tuli nopeasti suosittu myös Pohjois-Savossa, iloitsee palvelujohtaja Kari Komulainen Tekesistä.Sawosta maailmalle powered by Team Finland -tapahtuma järjestetään 1.6.2017 Kuopiossa Ravintola Albatrossissa. Lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.sawostamaailmalle.fi. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Savonia ammattikorkeakoulu ja Kuopion alueen kauppakamari.Lisätiedot:Heidi Nousiainen rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 5756 335 etunimi.sukunimi@finnvera.fi Hetta Huittinen viestintäpäällikkö, Finpro, 040 033 9597 etunimi.sukunimi@finpro.fi Kari Komulainen palvelujohtaja, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi Juha Markkanen vientisuurlähettiläs, Ulkoministeriö, 050 3271 314 Juha.markkanen@formin.fi Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä. Barometriin osallistuneista pohjoissavolaisista yrityksistä 20 ilmoitti harjoittavansa kansainvälistä liiketoimintaa.

Finnveran alkutakaus mahdollisti Garden Livingin kasvun.Finnveran kaksi vuotta sitten lanseeraama alkutakaus on auttanut jo yli 3 000 alkuvaiheen yritystä.Tiimipäällikkö Leena Waarna korostaa, että rahoitusmalli on vakiinnuttanut paikkansa pankkien ja yrittäjien keskuudessa.– Konsepti on havaittu hyväksi ja toimivaksi, ja sen käyttö on kasvussa, Waarna sanoo.Hänen mukaansa takauksesta hyötyvät erityisesti kasvussa olevat yritykset, joiden toiminta on aluksi lähtenyt liikkeelle omalla tai pankin rahoituksella.– Kolme vuotta on usein sellainen aika, jossa näkee, onko yritystoiminta lähtenyt hyvin käyntiin. Yrittäjän uskallus lisäinvestointeihin tai yrityksen kehittämiseen on tällöin ajankohtaista.Pankki hakee alkutakausta yrittäjän puolesta, joten yrittäjä asioi suoraan vain oman pankkinsa kanssa. Pankit puolestaan lähettävät takaushakemuksen Finnveralle.Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia haettavasta lainasta, ja takauksen voi saada maksimimäärä voi olla enintään 80 000 euroa.  – Tarpeen ei tarvitse olla suuri. Alkutakaus sopii myös pienempiin, esimerkiksi 20 000–50 000 euron luottoihin. Takausta voi hakea uudelleenkin, kunhan yritykselle myönnettyjen alkutakausten yhteissumma ei ylitä 80 000 euroa.Waarna huomauttaa, että kolme vuotta täyttäneellekin yritykselle löytyy sopivia rahoitusmalleja.– Jos alkutakaus ei sovi, Finnvera-takaus on toinen hyvä rahoitusvaihtoehto.Alkutakaus mahdollisti kasvunGarden Living Oy:n luova johtaja Eva Wuite kertoo alkutakauksen auttaneen yritystä kasvamaan. Yritys tarjoaa maisemasuunnittelua ja puutarhuripalveluita sekä myy viherkasveja ja leikkokukkia.– Koko Garden Living kasvoi oikeastaan aivan uudelle tasolle. Lähdimme laajentamaan liiketoimintaamme viime vuonna reilusti. Yrityksen omistuspohja laajeni, ja mukaan tuli kaksi uutta liiketoiminta-aluetta, Wuite kertoo.Tänä keväänä uudelleen lanseerattu Garden Living on Wuiten mukaan ensimmäinen puutarha-alan lifestyle-myymälä Suomessa. Kahden hengen yrityksenä aloittanut Garden Living työllistää nyt useita puutarha- ja viheralan ammattilaisia.Kasvu nykyisiin mittasuhteisiin ei olisi ollut mahdollista ilman alkutakausta.– Teimme paljon suuria investointeja, joihin tarvitsimme rahoitusta. Tarvitsimme myös myymälän, laajemman varaston, myymälän irtaimiston sekä muun muassa markkinointibudjetin.Wuite luonnehtii alkutakauksen hakemista helpoksi ja nopeaksi prosessiksi.– Toki yrityksen täytyy suunnitella ensin, mihin bisnesidea perustuu. Rahoitushakemusta varten tarvitaan hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma, ja yrityksen toiminnan tulee olla budjetoitu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koska olimme suunnitelleet nämä etukäteen, varsinainen rahoituspäätös saapui nopeasti.Wuite uskoo Garden Livingin kasvavan jatkossakin.– Koko viherala on kasvussa, eikä loppua ole näkyvissä, sillä myös rakennusala vetää hyvin. Lisäksi ihmisten kiinnostus luontoon, hyvinvointiin ja kasveihin on nousussa. Myös piha- ja maisemasuunnittelulle on koko ajan enemmän kysyntää. Moni ostaa mielellään pihanhoitotyöt palveluna.FAKTA: Mikä alkutakaus?Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille. Takaus on tarkoitettu erityisesti aloittavan yrityksen käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin. Se ei käy yrityskauppoihin eikä toimitilahankintojen rahoittamiseen.Takaus sopii erityisesti pieniin rahoituksiin. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia, ja yritykselle myönnettyjen alkutakausten määrä voi olla enintään 80 000 euroa. Takauksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa.Alkutakauksen hakeminen on yritykselle helppoa; yritys esittää rahoitushakemuksen omalle pankilleen, jonka jälkeen pankki arvioi liiketoiminnan uskottavuuden ja käy läpi laskelmat sekä hakijoiden luottokelpoisuuden ennen rahoituksen myöntämistä. Pankki hakee alkutakausta Finnverasta yrityksen puolesta.Alkutakaus voi olla myös osa isompaa rahoituskokonaisuutta. Taatun lainan takaisinmaksuaika voi olla maksimissaan kymmenen vuotta.Lue lisää alkutakauksesta täältä.

Maailmankaupan riskejä vakuuttavat toimijat suhtautuvat optimistisesti kasvuun lisääntyvistä kaupan riskeistä ja poliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuuttajien järjestön, Bernin Unionin, jäsenten liiketoiminta seuraa maailmantalouden kehitystrendejä, mutta vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin maailmankaupan kauppavolyymit, sanoo järjestön presidentti, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri. Vesterin mukaan tämä todistaa jäsenten vakuutustoiminnan tukevan talouskasvua ja pehmentävän suhdanteita.–Jäsenet vakuuttivat viime vuonna 11 prosenttia maailmankaupasta ja ovat maksaneet yhteensä 40 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä korvauksia sitten vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin. Korvaukset ovat kuitenkin siedettävällä tasolla suhteessa riskinotosta perittäviin vakuutus- ja takuumaksuihin, Vesteri sanoo.Bernin Unioni kokoontui toukokuussa Kööpenhaminassa.Kööpenhaminan kokouksessa puhunut Tanskan valtiovarainministeri Kristian Jensen korosti globaalin vapaan kaupankäynnin merkitystä talouskehityksen, hyvinvoinnin ja rauhan edistäjänä. Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen puolestaan totesi, että luottamuksen palauttaminen kansainvälisen kaupan järjestelmiin ja pelisääntöihin edellyttää nyt kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan aiemmin.  Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2679Bernin Unionin tiedote 19.5.2017.Bernin Unioni verkossa.

Finnvera ja Export Guarantee Fund of Iran (EGFI) allekirjoittivat 16.5.2017 yhteistyösopimuksen, joka osaltaan vahvistaa Suomen ja Iranin välistä yhteistyötä kaupan edistämiseksi.Finnvera ja EGFI voivat toimia yhteistyössä kaupan edistämiseksi myös kolmansissa maissa. –Tämä sopimus edistää valmiuksia kehittää Iranin kauppaa, mikä on kärsinyt liikepankkien rajallisista mahdollisuuksista rahoittaa hankkeita, sanoo Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.Kuvassa EGFIn toimitusjohtaja Seyed Kamal Seyed Ali (vas.) ja Topi Vesteri allekirjoitustilaisuudessa.

Finnvera laski 10.5.2017 liikkeeseen 750 miljoonan euron 15 vuoden joukkovelkakirjalainan. Merkintöjen yhteismäärä nousi nopeasti noin 1,5 miljardiin euroon. Sijoittajia oli yli 50.PÖRSSITIEDOTE 12.5.2017 klo 10.0015 vuoden joukkovelkakirjalaina on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista pisin.Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat Citi, Deutsche Bank ja Goldman Sachs. Suurin osa sijoittajista tuli Saksasta ja Ranskasta. Finnvera käyttää varat sekä pk-yritysrahoitukseen että vientiluottojen rahoitukseen.Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeelle Finnveran EMTN-lainaohjelman (Euro Medium Term Note) puitteissa. Sen alla liikkeelle lasketuilla lainoilla on valtion takaus. Finnveran EMTN-ohjelman luokitus vastaa Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle annettua luokitusta. Moody’s:in luokitus Finnveralle on Aa1 ja Standard & Poor’s:in AA+.Lisätietoja:Ulla Hagman, CFO, puh. 029 460 2458Mikael Nordgren, Head of Treasury, puh. 029 460 2467

Finnveran puhelinpalvelun asiantuntijat vastaavat kukin päivittäin useisiin kymmeniin yhteydenottoihin. Kysyimme puhelinpalvelustamme, missä asioissa tällä hetkellä yhteyttä otetaan.Yrityskaupat ja niiden rahoittaminenOmistajanvaihdokset kiinnostavat, ja kasvu yrityskaupoilla on ajankohtaista useille yrittäjille. Puhelinpalvelustamme kysytään usein Finnveran mahdollisuuksia olla mukana rahoittamassa yrityskauppoja.Yritysjärjestelyissä rahoitusta tarvitaan yleensä kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Tarjoamme näihin lainoja ja takauksia. Rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä jo hankkeen alkuvaiheessa. Rahoituksen järjestymisen edellytyksenä on, että hanke on suunniteltu hyvin ja riskeihin on varauduttu. Yrityskaupassa myös myyjä voi toimia kaupan osittaisena rahoittajana.Tavoitteenamme on, että kannattavien hankkeiden tai yrityskauppojen toteutuminen ei jäisi kiinni rahoituksen puuttumisesta.Lue lisää omistajanvaihdosten rahoittamisestaYrittäjyys kiinnostaaNoin puolet puhelinpalvelumme saamista yhteydenotoista tulee alkavilta yrityksiltä. Yrittäjäksi ryhtyminen on juuri nyt kiinnostavaa, ja tämä näkyy myös Finnveralle alkuvuoden aikana tulleiden rahoitushakemusten runsaassa määrässä.Lue lisää yrityksen perustamisen rahoittamisestaMiten rahoitusta haetaan?Yrityksen kannattaa kääntyä rahoitustarpeissa aina ensin oman pankkinsa puoleen. Finnveran mukaan tuloon vaikuttaa rahoitustarpeen suuruus eli se, voiko Finnvera toimia hankkeen ainoana rahoittajana, vai edellyttääkö rahoituksen järjestyminen muita rahoittajia sekä riittävää omarahoitusosuutta. Usein myös pieniin hankkeisiin tarvitaan Finnveran lisäksi muita rahoittajia.Finnveran rahoitusta haetaan turvallisesti ja helposti sähköisessä asiointipalvelussa, jonne kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai Katso-organisaatiotunnisteella. Poikkeuksena tästä on alle kolme vuotta vanhoille yrityksille suunnattu Finnveran alkutakaus, jonka osalta asiakas ei ole lainkaan yhteydessä Finnveraan, vaan pankki hakee alkutakausta asiakkaansa puolesta.Rahoitusta haettaessa yrityksen ei tarvitse olla vielä perustettuna. Finnveran myöntämän rahoituksen voi kuitenkin nostaa käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun yritys on saanut y-tunnuksen ja se on merkitty kaupparekisteriin.Lue lisää usein kysyttyjä kysymyksiä Usein kysyttyä -osiostamme.

Maa houkuttelee erityisesti energia- ja telealan yrityksiä.Velkasotkuistaan selvinnyt Argentiina on herättänyt yhä useamman vientiyrityksen kiinnostuksen. Pitkään länsimaisten rahoittajien tavoittamattomissa ollut maa houkuttelee erityisesti energia- ja telealan yrityksiä.– Argentiinan uusi hallitus on bisnesmyönteinen, ja maan eturivin yritykset näyttävät saavan bondimarkkinoilta rahaa kilpailukykyiseen hintaan. Se on aiheuttanut tilanteen, jossa lähes kaikki intoilevat Argentiinasta, kertoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Hänen mukaansa investointitarpeita on paljon. Energia- ja telesektorin lisäksi kysyntää syntyy infrastruktuurin kehittämiseen sekä kaivos- ja puunjalostusteollisuuteen.– Argentiinan talous on riittävän kehittynyt, niin että suomalaisyrityksiä voi houkutella myös palvelu- ja koulutusvienti, Relander arvioi.Perusrakenteet kunnossaRelander uskoo Argentiinan kehityksen jatkuvan positiivisena, vaikka poliittinen riski on korkea.– Talous oli pitkään heikko maksamatta jääneiden velkojen takia, mutta toipuminen on ollut yllättävän nopeaa. On hyvä muistaa, että maa oli yksi maailman rikkaimmista 1950-luvulle asti. Väestö Argentiinassa on edelleen Latinalaisen Amerikan parhaiten koulutettua, ja institutionaaliset perusrakenteet ovat vielä olemassa. Moneen muuhun maahan, kuten Iraniin, verrattuna Argentiina saattaa olla helpommin lähestyttävä uusi markkina-alue, Relander sanoo.Kansainvälisten velkojien eli niin sanotun Pariisin klubin tekemän velkajärjestelysopimuksen jälkimainingeissa Argentiinan maaluokitus nousi heikoimmasta maaluokasta riskiluokkaan 6/7.– Argentiinalla on tällä hetkellä vähän valtion velkaa, koska se ei ole saanut sitä aiemmin. Maa saa nyt luottoa varsin helposti, jonka seurauksena pelkona on, että tärkeitä talouden tervehdyttämiseen tähtääviä uudistuksia siirtyy eteenpäin ja myönteinen kehitys viivästyy, Relander arvioi.Hän uskoo, että moni rahoittaja on vielä varovainen ja odottaa miten maan poliittinen kehitys jatkuu seuraavien vaalien yli. Argentiinan suunnan kannalta tärkeät presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään vuonna 2019.– Rahoittajilla on pitkä muisti ja vanhat ongelmat maksuhaluttomuudesta ovat useimmilla muistissa. Argentiina on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka demokratia korjaa ennen pitkää itse itsensä.Tilausten määrä räjähtiMarkkinoiden avautuminen on pitänyt myös voimalaitoksia toimittavan Wärtsilän kiireisenä Argentiinassa. Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski sanoo, että yhtiön tilauskanta moninkertaistui Argentiinassa maan avautumisen seurauksena.– Teimme päätöksen olla läsnä Argentiinassa jo vuosia sitten, ja meillä on ollut siellä tytäryhtiö vuodesta 1997. Tällä hetkellä voimalaitosratkaisuillemme on todella paljon kysyntää, kertoo Wärtsilän asiakasrahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski.Wärtsilä sai viime vuonna seitsemän voimalaitostilausta Argentiinaan. Voimaloiden yhteenlaskettu teho on yli 500 megawattia ja tilaukset moninkertaistavat voimalaitoskannan Argentiinassa kertaheitolla. Tämä avaa mahdollisuuden myös huoltopalveluiden kasvulle.– Tilaukset liittyvät maan akuutin energiakriisin hoitoon, jolla valtio pyrkii paikkaamaan vuosien varrella kertynyttä kapasiteettivajetta ja hillitsemään sähköntuotannon kustannusten kasvua. Nyt toimitettavat voimalaitokset rakennetaan nopealla aikataululla, ja kyse onkin lähinnä ensiavusta. Mahdollisuudet tällä toimialalla tulevat varmasti kasvamaan, Haapakoski sanoo.Hänen mukaansa Argentiinan tilanne on muuttunut nopeasti ulkomaisille toimijoille myönteiseksi.– Esimerkiksi valuuttasääntelyä on helpotettu ja energiapolitiikkaa kehitetty investointeja rohkaisevaan suuntaan. Rahoitusmarkkinoilla Argentiina on päässyt eroon vuosia jatkuneesta eristäytymisestä, ja maa toimii tällä hetkellä kohtalaisen avoimesti, Haapakoski kertoo.FAKTA: Argentiina Finnvera on luokitellut Argentiinan maariskitasolle 6/7. Bruttokansantuote: Noin 402 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 9 653 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 2,1 % (2015). Inflaatio: 26,9 % (2015). Vienti: 52,2 miljardia euroa (2015). Tuonti: 55 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Argentiinaan oli vuonna 2015 noin 15 miljoonaa euroa. Päätoimialat: Teollisuus, palvelut ja maatalous. Argentiinan tärkeimmät vientituotteet ovat soija, öljy, kaasu ja ajoneuvot. Valuutta Argentiinan peso: 1 eurolla saa 16,0 pesoa. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, Tulli

Me Finnverassa rahoitimme viime vuonna noin tuhatta yrityskauppaa yhteensä noin 141 miljoonalla eurolla. Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain arviolta 2 000–3 000 yritystä. Rahoitus on isossa roolissa jokaisessa omistajanvaihdoksessa, joten olemme kaupoissa usein vahvasti mukana.Myyjällä on tietty odotusarvo oman yrityksensä arvosta. Usein mukana on tunnearvoa tai taseessa sellaista omaisuutta, joka ei varsinaisesti kuulu ydinliiketoimintaan. Ostaja ei ole valmis maksamaan kummastakaan. Ostajaa sen sijaan kiinnostaa, mikä on ostokohteen tuottoarvo tulevina vuosina ja millaisia epävarmuustekijöitä siihen liittyy. Sen lisäksi ostaja haluaa perehtyä dokumentaatioon, tutkia asiakkuuksia ja asiakasrekistereitä, pohtia henkilökunnan potentiaalia, tutustua mahdollisiin immateriaalioikeuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä arvioida mahdollisia lähitulevaisuuden investointitarpeita. Näistä tekijöistä muodostuu yritykselle hinta.Ideaalitilanteessa yritykset olisivat jatkuvasti niin sanotusti myyntikunnossa, ja tällöin osapuolilla olisi paremmat edellytykset päästä yhteisymmärrykseen kauppaan liittyvistä yksityiskohdista, esimerkiksi yrityksen arvosta. Kaikkien yrityskauppaa miettivien onkin syytä olla ajoissa rahoittajaan yhteydessä. Rahoittaja kertoo oman neutraalin näkemyksensä yrityksen arvosta suhteessa sen tuottoon ja siihen, miten kauppa on mahdollista rahoittaa ja minkälaisia vakuuksia rahoituksen saaminen vaatii.Molemmilla osapuolilla on oltava realistinen kuva kaupan onnistumisen edellytyksistä. Myyjälle yrityskauppa on usein ainutkertainen kokemus ja hän tarvitsee siihen ulkopuolista apua. Ostajalle on puolestaan tarjolla useita ratkaisuja kaupan rahoittamiseksi. Rahoituksen saamiseen eivät hyvät hankkeet kaadu.Finnveran rooliin kuuluu olla mukana edistämässä yrityskauppojen toteutumista. On ollut hienoa nähdä, kuinka paljon omistajanvaihdokset ovat edistäneet kasvun kulttuuria Suomessa. Finnveran tilastojen mukaan joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi. Me annamme vauhtia yrityskauppoihin ja kasvuun rahoituksen keinoin!aluepäällikkö Janne KoivuniemiLinkit: Testaa yrityksesi arvon määrittämistä arvonmäärityslaskurillamme Muistilista yrityksen ostoon Tarinoita omistajanvaihdoksesta

Finnveran tuki mahdollisti riskinoton ulkomailla, Smarpin toimitusjohtaja Roope Heinilä kertoo.Palveluista on pitkään povattu Suomen viennin pelastajaa. Etenkin tietotekniikkaan liittyvät palvelut ovat kovassa kasvussa, ja niiden osuus on yli 40 prosenttia lähes 18 miljardiin euroon yltävästä palvelujen viennistä. Palveluja tarjoavan yrityksen ainoa vakuus on yleensä kassavirta.Finnveran asiantuntijoiden mukaan palveluvienti vaatii paljon luovempia rahoitusratkaisuja perinteiseen tavaravientiin verrattuna.– Yritykselle kertyy usein kuluja ennen kuin se ehtii alkaa tuottaa palvelua. Siinä, missä tavaraviejä voi käyttää esimerkiksi koneita ja laitteita vakuutena, palveluviennin ainoa vakuus on usein yrityksen kassavirta, kertoo Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen.Rahoitusneuvottelun näkökulmasta ero on oleellinen.– Palveluviennissä keskitymme ansaintaan ja bisneslogiikkaan eli muun muassa siihen, minkälaisia sopimuksia tehdään ja millainen yrityksen kassavirta on, Tuominen kertoo.Tavaraviennin osalta rahoitusratkaisun löytyminen on usein yksinkertaisempaa.– Tavaraa viedessä pystymme yleensä katsomaan yrityksen historiaan. Yrityksen tilinpäätöksestä ja tunnusluvuista voi nähdä, miten se on vienyt vastaavia tuotteita aiemmin. Palveluviejän kanssa emme välttämättä pysty näkemään samaa kausittaisista tunnusluvuista, selventää Finnveran tavaraviennistä vastaava rahoituspäällikkö Ilkka Soininen.Raja on häilyväFinnveran tilastoissa palveluviennin kasvu ei näy erityisen voimakkaana, sillä palveluvienti on yhä useammin osa tavaravientiä. Finnvera räätälöi rahoitusratkaisut aina kullekin yritykselle sopivaksi, joten tavara- ja palveluviennin vientivakuudet eivät välttämättä eroa toisistaan.– Palveluvienti on nykyisin todella monipuolista, sillä moni perinteisesti tavaraa myyvä yritys myy myös palveluja. Esimerkiksi kone- ja laiteteollisuuden yritykset myyvät laitteiden ylläpitoa, Tuominen kertoo.Hänen mukaansa palveluviennin kasvu johtuu osin taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi markkinat ovat muuttuneet ja palveluja myydään yhä enemmän.– Palveluviejät tarvitsevat yleensä paljon läsnäoloa kohdemaassa paikanpäällä. Näin on varsinkin isoilla markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, jonne moni palveluyritys  hakeutuu. Myös Aasian moderni bisneskeskittymä Singapore vetää palveluviejiä puoleensa.Riskinotolla kasvuunYritysten työntekijöiden viestintään erikoistunut ohjelmistoyritys Smarp on vienyt palveluaan maailmalle yli neljän vuoden ajan. Startupina aloittaneelle palveluyritykselle Finnveran tuki on ollut merkittävässä asemassa.– Rahoitus on mahdollistanut riskien ottamisen, ja ilman riskiä emme olisi mitenkään voineet kasvaa, kertoo Smarpin toimitusjohtaja Roope Heinilä.Smarp työllistää tällä hetkellä yli 50 työntekijää.Heinilän mukaan Smarp on jalkautunut maailmalle perustamalla omia toimistoja, jälleenmyymällä paikallisten partnereiden kautta sekä myymällä tuotetta suoraan Suomesta käsin. Vientiin on tarvittu apua varsinkin silloin, kun yritys on perustanut konttoreita ulkomaille.Tällä hetkellä Smarp on jalkautunut Helsingin lisäksi Tukholmaan, Lontooseen ja New Yorkiin. Seuraavaksi yritys katsoo Aasian suuntaan.– Vientiä on katsottava ennen kaikkea kohdemaan mukaan. Haluamme olla viejänä paikanpäällä silloin, kun tavoitteena on tavata potentiaalisia asiakkaita kasvokkain. Esimerkiksi Indonesian markkinoilla se ei ole toistaiseksi ollut järkevää, mutta Britanniassa se on elintärkeää.Fakta: Viennin rahoitusFinnveralla on valikoimassaan useampia laina-, takaus ja vientitakuuvaihtoehtoja, joista voidaan koostaa viejälle sopiva rahoitusratkaisu. Sopivan rahoitusratkaisun löytyminen on aina tapauskohtaista.Lainat. Lyhytaikaiset lainat sopivat usein palvelu- ja tavaraviejien rahoitusratkaisuihin. Esimerkiksi kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen.Takaukset. Finnveran myöntämiä takauksia voidaan käyttää vakuutena pankeilta tai muilta rahoittajilta saaduille luotoille ja muille vastuusitoumuksille. Esimerkiksi vientitakauksen avulla viejä voi saada pankista viennin valmistusaikaista tai toimituksen jälkeistä käyttöpääoman rahoitusta. Finnvera voi taata esimerkiksi luotollisia tilejä, limiittejä sekä pankkitakaustilejä. Lisäksi vientitakausta voidaan käyttää myös vastavakuutena pankille tilanteessa, jossa ulkomaiselle ostajalle annetaan toimituksenaikainen takaus. Mahdollisia toimitustakuita ovat tarjousajan-, ennakkomaksun- sekä toimitus- ja takuuajan takaus.Vientitakuut. Remburssitakuu suojaa pankkia tämän vahvistamaan vientiremburssiin liittyviltä kaupallisilta tai poliittisilta riskeiltä, vekselitakuu taas soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin. Vientisaatavatakuu on tarkoitettu lyhyen maksuajan vientiin, ja sen avulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta.Teksti: Pi Mäkilä

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen näkee, että etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille on eduksi, että pyritään monipuolistamaan yritysten rahoituskanavia ja vähentämään pankkiriippuvuutta. Suomen pankkisektoria Nykänen kuvaa vahvaksi ja toimivaksi.Nykänen on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä helmikuusta 2017 lähtien. Hän vastaa tehtävässään muun muassa rahoitusmarkkinakysymyksistä, makrovakauspolitiikasta sekä sijoitustoiminnan ja rahapolitiikan riskien valvonnasta. Nykänen toimi aiemmin johtotehtävissä Finanssivalvonnassa ja Nordeassa.Euroopassa pankeilla on yritysrahoituksessa vahva asema. Nykänen kiittää nyt EU:ssa vireillä olevaa pääomamarkkinaunioni-aloitetta, jonka tavoitteena on monipuolistaa yritysten rahoituskanavia.– Suuret yritykset toimivat rahoitusmarkkinoilla itse, ja ne pystyvät hankkimaan rahoitusta laskemalla liikkeelle yritystodistuksia ja joukkovelkakirjalainoja. Heidän pankkiriippuvuutensa on pienempi ja rahoituspohja erilainen. Pk-sektorille puolestaan on ominaista riippuvuus pankeista ja perinteisistä rahoituskanavista. Pääomamarkkinaunioni pyrkii laajentamaan mahdollisuuksia hakea rahoitusta myös muualta kuin pankilta. Yhdessä pankit ja pääomamarkkinatoimijat pystyvät tarjoamaan parhaiten rahoitusta talouden heilahteluja kestävällä tavalla.Rahoituksen saanti ei ole kuitenkaan pk-yritysten suurin ongelma. Nykänen viittaa Euroopan keskuspankin, EKP:n, SAFE-kyselyyn, jossa selvitettiin euroalueen pk-yritysten haasteita. Rahoitusta merkittävämmiksi haasteiksi nousivat tuotantokustannukset, regulaatio, kilpailu ja työvoima. Toisaalta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman Pk-yritysbarometrin mukaan Suomessa voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä noin 30 prosenttia pitää rahoituksen saantia liiketoiminnan kehityksen suurimpana esteenä.– Vakuudet ovat haaste esimerkiksi innovatiivisille uusille yrityksille, joiden tuotteet ovat immateriaalisia ja joilla on vähän vakuuskelpoista omaisuutta. Sen takia on tärkeää, että on vaihtoehtoisia rahoituskanavia, Nykänen sanoo.Vahva pankkisektori on yrityksille eduksi Nykänen kuitenkin korostaa, että vahva ja toimiva pankkisektori on tärkeä yritystoiminnan kannalta.– Sillä on vaikutus yrityksiin, jos pankit ovat terveitä ja kannattavia ja pystyvät myöntämään lainoja ja tuomaan rahoitusta yrityksiin.Nykäsen mukaan pohjoismainen pankkisektori on hyvässä mallissa. Euroalueen tasolla pankkisektorilla on kolme haastetta. Näistä ensimmäinen on järjestämättömien luottojen osuus salkussa – jos näitä huonosti hoidettuja luottoja on suhteellisesti liian paljon, pankin kyky myöntää lainoja terveille hankkeille vaarantuu. Myös ansaintalogiikka ja pankin liiketoiminnan kannattavuus saattavat alhaisessa korkoympäristössä olla haaste. Kolmanneksi euroalueen pankkisektorilla esiintyy tehottomuutta. Nykänen korostaa, että eri euromaat ja pankit ovat hyvin eri tilanteissa näiden haasteiden suhteen.– Suomessa ei 90-luvun pankkikriisin seurauksena ole ylikapasiteettia. Yksi Suomen pankkisektorin ongelmista on, että se on kovin keskittynyt. Meillä on muutama isompi toimija, joita johdetaan Suomen ulkopuolelta. Pankkisektorimme kytkennät muihin Pohjoismaihin ovat siten merkittävät.Nykänen toteaa kuitenkin, että kaikissa Pohjoismaissa on ollut omat pankkikriisinsä ja alueen pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat nyt hyvällä tasolla.  Matala korkoympäristö aiheuttaa kuitenkin haasteita pankkien korkokatteeseen perustuvalle ansaintalogiikalle. Kiristyneet pääomavaatimukset eivät ole Nykäsen mukaan Suomessa juurikaan heikentäneet vakavaraisten pankkien mahdollisuuksia myöntää rahoitusta.Korot pysynevät alhaallaMatalalle korkoympäristölle odotetaan jatkoa. EKP on viestittänyt, että vaikka inflaatiossa nähdään pientä nousua, kasvua vahvasti tukevaa rahapolitiikkaa ja laajennettua osto-ohjelmaa jatketaan.Kasvun kannalta tärkeitä kysymyksiä Euroopassa tulevat olemaan työn tuottavuuden kasvu. Kevyiden rahoitusolojen lisäksi Euroopan kasvua edistää myös maailmantalouden vakaa kasvu. Vaikka Euroopan kasvun odotetaan jatkuvan kohtalaisen vakaana, Nykänen näkee, että Brexit, poliittiset riskit liittyen lähiaikoina pidettäviin vaaleihin, pankkisektorin tila joissakin euromaissa sekä julkisen sektorin haasteet voivat heikentää näkymiä.Vientimarkkinat kasvavat tasaisesti Suomen Pankin maaliskuun lopun ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu voimistuu vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna ja jatkuu runsaan kolmen prosentin vauhtia vuosina 2017–2019. Suomen vientimarkkinoiden odotetaan kasvavan tasaisesti, mutta tähän vaikuttavat maailmankaupan rakenteet ja kehitys keskeisillä vientimarkkinoilla.– Maailmantalouteen liittyy huoli protektionismin lisääntymisestä. Suomen kaltaiset pienet vientiriippuvaiset maat kärsivät protektionismista. Se saattaisi vaikuttaa paitsi maailmankaupan kasvuun, myös suoraan Suomen vientimahdollisuuksiin.Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan runsaan parin prosentin vauhtia lähivuosina. Nykänen nostaa esille odotukset uuden hallinnon kasvua tukevia toimia kohtaan. Jos luvatut toimet toteutuvat täysimittaisina, voi kasvu olla vahvempaakin. Toisaalta, jos toimia ei toteuteta ja odotukset sakkaavat, tämä voi hidastaa Yhdysvaltojen talouskasvua.– Yhdysvaltain uusi hallinto ei ole vielä tehnyt merkittäviä päätöksiä, mutta odotukset ovat kasvua tukevia.Suomen Pankin arvio vuosille 2018–2019 on, että Kiinan talouskehitys hidastuu hallitusti noin viiteen prosenttiin, mikä hillitsee maailmantalouden kasvua vuosina 2018-2019. Hallittu kasvun hidastuminen Kiinassa on Nykäsen mukaan kuitenkin hyvä asia.– Nopeassa velkaantumiseen perustuvassa kasvussa on se riski, että se voi johtaa nopeaan alamäkeen.Venäjällä, joka on sekin suomalaisille vientiyrityksille tärkeä markkina, ollaan hyvin riippuvaisia öljyn hinnasta. Nyt öljyn hinta on hieman noussut, mikä on parantanut Venäjän talouden elpymistä.Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen ja investointien kannalta avainasemassa ovat Nykäsen mukaan tuotteet, joilla on kysyntää. Työvoiman saatavuus ja kustannukset ovat niin ikään keskeisiä tekijöitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta.– Lisäksi on tärkeää, että vientiyritykset saavat rahoitusta ja sellaisilla ehdoilla, että sitä kannattaa ottaa.Sanottua ”Toimiva ja vahva pankkisektori on kaikkien etu. Rahoitusta on saatavilla, mutta joillekin yrityksille se on haastavampaa. Näihin kuuluvat kasvuyritykset ja kansainvälistyvät yritykset sekä high tech -yritykset, joiden tuotteet ovat immateriaalisia.” ”Kasvuyritys on keskivertaista riskipitoisempi, mikä tekee rahoittajasta varovaisemman. Tämä ilmenee luototuksen hinnoissa ja vakuusvaatimuksissa.” ”Näköpiirissä on, että korot pysyvät matalina. Matalat korot sinänsä on yrityksille positiivinen asia, koska silloin rahan hinta investointeihin on edullista. EKP:n rahapolitiikalla on ollut selkeä vaikutus siihen, että euroalue on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta.”

Finnveralle kansainvälinen tunnustus maailman suurimman biomassavoimalaitoksen rahoittamisestaRahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppaneuvotteluissa, ja trendi on voimistunut viime vuosina. Mitä vaikeammille ja kansainvälisemmille markkinoille yritys pyrkii, sitä todennäköisemmin ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi. Englantiin rakennettavan maailman suurimman biomassavoimalaitoksen räätälöity rahoitusratkaisu toi Finnveralle kansainvälisen Deal of the Year -palkinnon. Joustavat ja innovatiiviset rahoitusmallit saivat kiitosta myös kansainvälisen konsulttiryhmän Finnveran vienninrahoituksesta tekemässä arviossa.Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän arvioinnin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama vienninrahoitusjärjestelmä on korkealla tasolla. Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan Finnveran riskien ja vastuiden hallinta on kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Finnvera hallitsee riskejä sekä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä että vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Finnvera on toiminut innovatiivisesti ja tuonut markkinoille kysyntää vastaavia uusia tuotteita ja palveluprosesseja.Maaliskuussa julkaistussa arvioraportissa todetaan, että Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vienti keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat voivat olla hyvin suuria, esimerkkinä risteilijätilaukset.Tärkeintä tukea suomalaisen viejän kilpailukykyäHyvä esimerkki joustavasta ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöidystä rahoitusratkaisusta on hanke, jossa Finnvera rahoitti ostajaluottorahoituksella suomalaisen Amec Foster Wheeler Energia Oy:n kattilalaitoksen suunnittelua ja laitetoimitusta maailman suurimpaan biomassalla toimivaan voimalaitokseen Middlesboroughiin Englantiin.Voimalaitoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja laitoksen on määrä aloittaa kaupallinen toimintansa vuoden 2020 alussa. 299 megawatin voimalaitos käyttää polttoaineenaan puupellettejä ja haketta. Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa (n. 750 miljoonaa euroa). Finnveran osuus rahoituksesta on noin 100 miljoonaa puntaa (n. 115 miljoonaa euroa).Biomassavoimalaitosten rahoitus Englannissa on haasteellista muun muassa uudentyyppisen liiketoimintamallin vuoksi. Siinä laitoksen tuotot perustuvat Iso-Britanniassa käytössä olevaan uusiutuvan energian CfD-syöttötariffiin ja polttoaineen hankinta pitkäaikaisiin sopimuksiin. Haasteita rahoitukselle tuovat myös pitkät luottoajat. MGT Teesside -hankkeen rahoitusratkaisussa huomioitiin hankkeeseen liittyvät erityistarpeet, ja vientitakuulaitoksella oli keskeinen rooli kaupallisen rahoituksen täydentämisessä.– Vientiluoton rahoittaa brittiläinen Pension Insurance Corporation -työeläkevakuutusyhtiö, ja voimalaitosyhtiöön liittyvän luottoriskin takaa Finnvera. Tämä ei ole tyypillinen järjestely tilanteessa, jossa mukana on vientitakuulaitos, mutta ratkaisun ansiosta voimalaitoshankkeesta päästiin sopimukseen. Tämä rahoitushanke toi Finnveralle Deal of the Year -palkinnon kansainvälisessä Trade Finance Awards -tapahtumassa, mistä olemme hyvin ylpeitä. Meille on erityisen tärkeää tukea suomalaisen viejän onnistumista ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Lue myös: Finnvera rahoittamassa suurta biomassalaitosta Isoon-BritanniaanNosto: Finnveralle hyvä arvosana kansainvälisessä arvioraportissa Työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen vienninrahoitukseen liittyvistä vastuista, riskeistä ja vaikuttavuudesta loppuvuonna 2016.  Arvioinnin teki riippumaton kansainvälinen tutkijaryhmä, jolla on vahva kokemus viennin rahoituksesta. Mukana olivat konsulttiyhtiöt Antitrust&TradeRx GmbH (ATRx) ja International Financial Consulting Ltd. (IFCL) sekä Northumbria University. Lisätietoa raportista.

Norjassa ei tiedetä, mitä kaikkea suomalaisyritykset osaavat.Norja on jäänyt pahasti Ruotsin varjoon, jos mittarina pidetään suomalaisyritysten vientiä. Norjan-vienti on Tullin tilastojen mukaan noin 1,5 miljardia euroa vuodessa, kun länsinaapuri Ruotsin kanssa kauppaa käydään lähes kuudella miljardilla.Yritysten into suunnata Norjan markkinoille on ollut pitkään vähäistä, vaikka suomalaisten maine naapurimaassa on hyvä.– Norjalaisten katse kohdistuu usein muualle kuin idässä sijaitsevaan Suomeen, joten onnistunut vienti vaatii läsnäoloa paikanpäällä. Kaupankäynti perustuu luottamukseen. Moni yritys lähtee viemään pitkälle, vaikka siihen liittyy haasteita, ja se vaatii paljon rahaa sekä aikaa, sanoo Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.– Vientiä suunnittelevan yrityksen kannattaisikin katsoa ensin lähemmäs. Yrityksille esitetyissä kyselyissä on mielenkiinto lähialueita kohtaan lisääntynyt. Esimerkiksi Norja on asettunut suomalaisyritysten mielenkiinnon kohteena säännöllisesti sijoille 3-4, hän jatkaa. Perinteiset öljy-, kaasu- ja energia-alat ovat pitkään vetäneet yrityksiä Norjan suuntaan. Kysyntä on viime aikoina lisääntynytmyös merenkulussa, kalastuksessaja rakennusteollisuudessa.Norjassa katsotaan nytrohkeasti tulevaan. Yksi esimerkki tästä on maan voimakas panostus sähköautoiluun: Norjan hallitus suunnittelee perinteisten diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuoteen 2025 mennessä.Laakkosen mukaan potentiaalia on monella muullakin alalla. Norjan talouskasvu hiipui viime vuoden aikana, mutta ennusteiden mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 1,7 prosenttia.Vauraus antaa Norjalle liikkumavaraa tehdä investointeja myös infraan ja terveyspalveluihin.–Norjassa panostetaan paljon terveyspalveluiden uudistamiseen, joten suomalaisille terveysalan yrityksille olisi Norjassa paljon kysyntää. Varsinkin osaaminen ja tehokkuus ovat suomalaisten terveysalan yritysten myyntivaltteja, Laakkonen arvioi.Sininen talous nouseeTalouskasvuakin mielenkiintoisempi mittari on maan väkiluvun kasvu. Väestöennusteiden mukaan Norja on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia maita.– Kun väkiluku lisääntyy, tarvitaan uusia teitä, liikenneratkaisuja ja kouluja. Tämä luo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, sillä luonnonolosuhteet ovat Norjassa hyvin samanlaiset kuin Suomessa,sanoo suurlähettiläs Erik Lundberg.Hänen mukaansaNorjassa katsotaan nyt varsinkin merelle.– Öljy ja kaasu eivät riitä loputtomiin, joten Norja joutuu hakemaan koko ajan uusiutuvan energian ratkaisuja. Mahdollisuuksia näkyy varsinkin niin sanotussa sinisessä taloudessa: meriteollisuudessa, kalateollisuudessa ja energiasektorilla.Myös terveysala kurkottaa merelle. Lundbergin mukaan tällä hetkellä Norjassa tutkitaan muun muassa merilevän vaikutuksia terveyteen.Lundbergin mielestä suomalaisyritysten hakeutuminen Norjaan on ollut vähäistä siksi, että kummassakin maassa toinen osapuoli tunnetaan melko huonosti.– Norjassa ei tiedetä mitä Suomessa osataan, ja sama pätee toisinpäin. Monella alalla on kuitenkin paljon yhtymäkohtia ja sellaisia alueita, joissa olisi hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä.Kilpailua riittääLundberg korostaa, että Pohjoismaiden kannattaisi ylipäätään tehdä enemmän yhteistyötä. Innovaatioyhteistyötä on jo jonkin verran yliopistojen välillä.– Myös esimerkiksi Slush on jo huomattu Norjassa, ja kiinnostus suomalaista startup-puolta kohtaan on kasvanut.Norja on osa EU:n sisämarkkinoita maatalous- ja elintarvikesektoria lukuun ottamatta. Protektionismia ilmenee lähinnä niillä aloilla.–Norja on hyvinkin avoin talous. Norjan markkinoista haaveilevan yrityksen on hyvä kuitenkin pitää mielessä se, että kilpailu on kovaa. Paikalle pitää tulla hyvin valmistautuneena ja paikallisten kanssa täytyy rakentaa ensin vankka luottamus.Onko yritykselläsi liiketoimintaa Norjassa tai Venäjällä?Finnveralla on edustus molemmissa maissa, ja toimimme yhdessä lähetystön, Finpron ja Tekesin kanssa. Norjan liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen voit olla yhteydessä aluejohtaja Markus Laakkoseen +358 400 843 816 markus.laakkonen@finnvera.fi ja Venäjän liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen edustuston päällikkö Timo Pietiläiseen +358 40 508 8956 timo.pietilainen@finnvera.fi.FAKTA: Norja Bruttokansantuote: Noin 486 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 93 270 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).Talouskasvu: 1,6 % (2015). Inflaatio: 2,3 % (2015). Vienti: 105 miljardia euroa (2015). Tuonti: 71 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Norjaan oli vuonna 2015 noin 1,55 miljardia euroa. Päätoimialat: Teollisuus ja palvelut. Norjan tärkeimmät vientituotteet ovat öljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Valuutta Norjan kruunu: 1 eurolla saa 9,16 kruunua. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliLue myös: Sähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

Parkkisähkön toimitusjohtaja: Norjalaisilla ei ole samanlaista osaamista huipputeknologiassa.Norjan voimakas panostus uuteen teknologiaan ja erityisesti sähköautoilun kehittämiseen on herättänyt alan yritykset myös Suomessa.Syytä onkin, sillä suomalaisyrityksiä on sijoittunut Norjaan vain kourallinen. Paikanpäällä toimii tällä hetkellä parisataa suomalaisyritystä. Läheisestä sijainnista huolimatta Norja on vasta Suomen 13. suurin ulkomaankauppakumppani.Sähköautojen latausteknologiaan erikoistunut Parkkisähkö Oy katsoo Norjan suuntaan toiveikkaana.– Norja on maailman sähköautomarkkinoilla selkeällä ykkössijalla, joten sen markkinoille suuntaaminen on meille erittäin luontaista. Maassa on tällä hetkellä lähes 150 000 sähköautoa ja väestöä kuitenkin suurin piirtein saman verran kuin Suomessa, sanoo Parkkisähkön toimitusjohtaja Jiri Räsänen. Parkkisähkön toimitusjohtaja Jiri Räsänen näkee Norjan markkinoilla valtavasti mahdollisuuksia.Joka viides norjalaisauto toimii sähköllä, ja Norjan hallitus suunnittelee perinteisten diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuoteen 2025 mennessä. Markkinat ovat Parkkisähkön kaltaisille yrityksille monikymmenkertaiset, sillä Suomessa sähköautoja on tällä hetkellä vain noin 4 000.Kommunikointi toimiiHelsinkiläisyritystä vetää Norjaan myös maan ostovoima ja pitkään jatkunut rakennusbuumi.– Meidän näkökulmastamme tilanne on erinomainen, sillä uusilla tuotteilla ei tunnu olevan niin paljon kilpailua kuin perinteisillä aloilla. Paikanpäällä ei ole ihan samanlaista huipputeknologiaosaamista kuin Suomessa, eikä toisaalta yhtä laajaa palvelualojen yrityskulttuuria kuin esimerkiksi Ruotsissa, Räsänen kertoo.Hänen mukaansa suomalaisyritys on otettu Norjassa hyvin vastaan. Vientiä on helpottanut se, että muutama muu sähköautojen lataukseen erikoistunut suomalaisyritys on jo raivannut tietä.– Maa vaikuttaa toistaiseksi hyvin suoraviivaiselta. Norjassa on ollut helppo päästä paikallisten päättäjien ja sähköalan viranomaisten puheille. Viranomaisten kanssa asiointi on yllättävän samanlaista kuin Suomessa ja kanssakäyminen on kaiken kaikkiaan hyvin mutkatonta, Räsänen sanoo.– Norja seuraa EU-direktiivejä monessa asiassa, mutta Norjan peruskalliosta johtuen maadoitus tehdään hieman eri tavalla kuin muualla Euroopassa. Tätä pientä mutkaa matkassa lukuun ottamatta meillä ei ole ollut markkinoille pääsyn kanssa ongelmia, hän jatkaa.FAKTA: Norja Bruttokansantuote: Noin 486 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 93 270 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 1,6 % (2015). Inflaatio: 2,3 % (2015). Vienti: 105 miljardia euroa (2015). Tuonti: 71 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Norjaan oli vuonna 2015 noin 1,55 miljardia euroa. Päätoimialat: Teollisuus ja palvelut. Norjan tärkeimmät vientituotteet ovat öljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Valuutta Norjan kruunu: 1 eurolla saa 9,16 kruunua. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliLue myös: Ruotsin takana pilkistää uuteen panostava Norja

Vienti ja erityisesti pk-yritysten vienti ovat Suomen talouskasvun kannalta avainasemassa. Finnveran vientitakuuvalikoimasta löytyy ratkaisuja sekä pieniin että suuriin kauppoihin.Arveluttavatko vientikauppaan liittyvät luottoriskit?Finnveran vientitakuiden avulla sekä viejät että pankit voivat  suojautua ostajaan tai ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Viejälle myönnettävällä luottovakuutuksella voidaan turvata yksittäisiä vientikauppoja tai luottorajan puitteissa tehtävää jatkuvaa vientiä ja räätälöitävien tavaroiden kaupassa suojautua niiden valmistukseen liittyvältä riskiltä. Luottoraja voi pienimmillään olla noin 10 000 euroa.Tarvitseeko ulkomainen asiakas pitkäaikaista (2 vuotta tai enemmän) rahoitusta ostaakseen tuotteesi?Kun viejän myöntämä maksuaika ei riitä ja ostaja tarvitsee rahoitusta, tarvitaan mukaan rahoittajapankki. Pankki uskaltaa myöntää luoton, kun Finnvera takaa siihen liittyvän luottoriskin. Pienissä kauppasummissa kätevä luottoinstrumentti on esimerkiksi vekseli.Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehtojen mukaisesti ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Vekseli on määrämuotoinen ja yksinkertainen velkasitoumus, jonka viejä siirtää pankille. Pankki diskonttaa vekselin, jolloin viejä saa rahat heti. Ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan.Finnvera antaa pankille vekselitakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta. Alle 2 miljoonan euron kaupoissa Finnvera kantaa luottoriskin lisäksi vekselilainsäädäntöön liittyvät dokumenttiriskit sekä myöntää takuun ilman vakuuksia.Viejän on hyvä olla jo aikaisessa vaiheessa yhteydessä Finnveraan ja pankkiin, sillä kaikissa maissa vekseli ei toimi.Voiko vientisaatavista saada rahaa kassaan?Viejä voi myydä luottovakuutetut saatavat rahoitusyhtiölle tai pankille. Tämä tarkoittaa luottovakuutuksen korvausoikeuksien siirtämistä pankille. Kuluvan kevään aikana Finnvera ottaa käyttöön uuden laskusaatavatakuun. Laskusaatavatakuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia. Rahoitus tapahtuu toimituksen jälkeen. Takuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan. Vientituotteena on tällöin esimerkiksi kulutus- ja kestokulutustavaroita, raaka-aineita, palveluita tai puolivalmisteita. Viejä voi takuun turvin myöntää ostajalle maksuaikaa ja saada rahat kaupasta heti kassaan. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä.EU-maat ja muut läntiset teollisuusmaatEU-valtiontukisääntöjen vuoksi alle kahden vuoden maksuajan vientikauppoihin myönnetään takuita pääsääntöisesti vain EU- ja muiden läntisten teollisuusmaiden ulkopuolelle. Takuiden myöntämisessä EU-maihin tai muihin läntisiin teollisuusmaihin sovelletaan poikkeuslupaa, josta saa lisätietoja nettisivuiltamme. Pääsääntöisesti tätä kenttää hoitavat yksityiset luottovakuuttajat.Lue myös: Viejän täytyy tunnistaa riskit

Finnveran yhtiökokous valitsi 7.4.2017 uusia jäseniä yhtiön hallitukseen ja hallintoneuvostoon.Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin EKP:n Pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen. I varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Timonen. II varapuheenjohtajaksi valittiin ylijohtaja Terhi Järvikare, joka valittiin hallitukseen uutena jäsenenä.Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin lisäksi KTM Ritva Laukkanen.Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen ja yrittäjäneuvos Antti Zitting.Finnveran hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Krista Kiuru.Hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka ja tiimipäällikkö Olli Rantanen.Jäseninä jatkavat kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Timo Kalli, kansanedustaja Kari Kulmala, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Kari Luoto, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Ville Niinistö, toimitusjohtaja Carita Orlando, kansanedustaja Eero Suutari, II varapuheenjohtaja Christel Tjeder, johtava asiantuntija Tommi Toivola ja kansanedustaja Sofia Vikman.Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2016 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltä ja varmistaa rahan saamisen tilille.Suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä. Peräti kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Tiedot perustuvat helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin lukuihin.Finnveran rahoituspäällikkö Maria Frosterus kehottaa etenkin vientiä aloittavia yrityksiä tutustumaan vientikaupan riskienhallintaan, sillä yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden.– Takuumaksut ovat aika pieniä, jos verrataan siihen, miten isoja tappioita yritykselle voi tulla ilman saatavien vakuuttamista. Mitä suurempi kauppa ja mahdollinen tappio on, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen, Frosterus sanoo.Hänen mukaansa suojautumisen tuomat hyödyt ovat jääneet joillekin yrittäjille ja yrityksille tuntemattomiksi.– Vakuutusta ei koeta tarpeelliseksi, koska asiakkaan maksuhistoria on ollut hyvä tai koska ostaja on iso yhtiö. Varovaisimmat viejät toimittavat tavaraa vain ennakkomaksulla, mutta tällä maksutavalla kauppakoot ja myyntivolyymi kokonaisuudessaan tulevat nopeasti vastaan, Frosterus sanoo.Hän muistuttaa, ettei varmaa maksajaa ole olemassakaan.– Lisäksi on hyvä pitää mielessä se, että maksukyky ja -halu ovat kaksi eri asiaa. Tyypillinen ostajan esittämä syy maksuhaluttomuudelle on ostajan omien saatavien viipyminen loppuasiakkaalta.Politiikka tuo mutkiaFinnveran rahoituspäällikkö Markku Olli on kollegansa kanssa samoilla linjoilla.– Vaikka kauppakumppani olisi vanha ja luotettava, vientimaa saattaa kuulua poliittisen riskin maihin. Tällöin kaupantekoon saattaa tulla yllättäviä mutkia matkaan, Olli kertoo.Hänen mukaansa poliittinen riski realisoitui kaupallisena riskinä esimerkiksi Venäjällä pari vuotta sitten, kun rupla devalvoitui. Öljyn hinnan laskusta aiheutunut ruplan syöksykierre aiheutti kovia kolauksia Venäjällä toimiville suomalaisyhtiöille ja niiden asiakkaille.Ruplan devalvoituminen ei ollut ainutkertainen riskejä aiheuttanut ilmiö. Tavallisimmat poliittiset riskit liittyvät luottovaluutan siirron rajoituksiin, velkojen vakauttamiseen ja sotaan tai kapinaan. Finnveran takuilla viejä saa turvaa sekä kaupallisia että poliittisia riskejä vastaan.Ollin mukaan selvää nyrkkisääntöä ei ole olemassa, paljonko yksittäinen yritys voi kantaa riskiä taseessaan.– Yrityksen kannattaa luottovakuutuksen tarpeellisuutta harkitessaan joka tapauksessa muistaa, että sen pitää muilla katteilla tienata se, minkä yritys voi potentiaalisesti yhdessä luottotappiossa hävitä, Olli sanoo.Riskit huomioituLiikkuvan kaluston ovijärjestelmiä valmistava Tamware päätti suojata osan kaupankäynnistään viime vuonna.1970-luvulta saakka linja-auto-, metro- ja raitiovaunuvalmistajien alihankkijana toiminut tamperelaisyritys päätyi suojaamaan osan vientikaupoistaan, kun Venäjälle ja Valko-Venäjälle suuntautuvat kaupat ja niiden toimitukset uhkasivat jäädä muuten toteutumatta. Riskeiltä suojautuminen hyödyttää Tamwaren Riiko Kaurolan mielestä sekä viejää että viejän asiakasta.– Riskienhallinnan näkökulmasta kauppojen suojaaminen oli välttämätöntä. Kyseiset kaupat ovat euromääräisesti niin suuria, että riskin kaatuminen yrityksen niskaan voisi olla kohtalokasta, kertoo Tamwaren business controller Riiko Kaurola.Venäjällä oleva asiakas on Tamwarelle tuttu ja pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa yritys on ennen toiminut ennakkomaksuperiaatteella. Venäjän heikon taloustilanteen takia asiakasyritys joutui kuitenkin perääntymään ennakkomaksusta.Kaurolan mielestä vientikaupan riskeiltä suojautuminen on käytännössä vakuutus pahimman varalta. Tamwaren liikevaihto oli vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan yli viisi miljoonaa euroa. Viime vuonna kasvua kertyi yli 35 prosenttia ja kuluvana vuonna kasvuluvut ovat samaa luokkaa. Liikevaihdosta yli puolet tulee ulkomailta.– Itä-Euroopan ja Venäjän taloustilanteen takia luottotappioihin ja esimerkiksi poliittisiin riskeihin on tärkeää varautua, Kaurola sanoo.FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Viejän on syytä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen. Vientikauppaan liittyvät riskit johtuvat tavallisimmin asiakkaan maksukyvyttömyydestä, maksuhaluttomuudesta tai yrityksen sijaintimaasta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä. Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton. Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja. Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon. Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu parhaiten pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin. Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta. Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa sekä ostajasta että mahdollisesta takaajasta luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta. Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuusta.Lue lisää myös vekselitakuustaTeksti: Pi Mäkilä

Työ- ja elinkeinoministeriö on toteuttanut arvioinnin julkisten vientiluottojen ja -takuiden kysynnän ja vastuiden kasvuun sekä sen aiheuttamaan riskiin valtiontaloudelle. Arvioinnin on tehnyt ulkopuolinen ja riippumaton kansainvälinen tutkijaryhmä, jolla on vahva kokemus viennin rahoituksesta. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vientimme keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat voivat olla hyviä suuria, esimerkiksi risteilijätilaukset.Lue koko tiedote työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Intiassa on käynnissä aggressiivinen kilpailu telesektorilla.Finnvera uskoo, että vientiyritykset kääntävät tänä vuonna katseensa erityisesti viiteen maahan.Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistuu Argentiinaan ja Iraniin. Lisäksi Finnveran takuiden kysyntä kasvaa ennusteissa myös Intiassa ja Meksikossa. Viidentenä maana listalle pääsee Venäjä.Näissä maissa etenkin infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät investoinnit luovat suomalaisillekin yrityksille vientimahdollisuuksia.– Esimerkiksi Intiassa vientitakuut ovat olleet suurimmillaan yli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisten kolmen vuoden aikana vienti on ollut laskussa, sanoo Finnveran Aasian-aluepäällikkö Outi Homanen. - Viimeisen puolen vuoden aikana kysyntää on kuitenkin ilahduttavasti viriämässä.Hän muistuttaa, että viisikosta Iran on muihin maihin verrattuna eri asemassa. Maahan kohdistuu yhä laajoja pakotteita, jotka vaikeuttavat vientiä ja rajoittavat viennin rahoittamista. Venäjää koskevat pakotteet eivät ole yhtä rajoittavia tässä mielessä.Finnvera takaa ulkomaisille yrityksille annettuja vientiluottoja, jotta suomalaisyritykset voivat tehdä niiden kanssa kauppaa. Yhdessä kaupassa kyse voi olla jopa sadoista miljoonista euroista. Homasen mukaan Finnveraa tarvitaan varsinkin silloin, kun vientiluottojen maksuaika on pankin riskinoton kannalta liian pitkä.– Takuulaitosten merkitys on muutenkin kasvanut 2010-luvulla. Pankit ovat edelleen varovaisia edellisen talouskriisin jälkeen, Homanen kertoo.Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus sekä tele- ja metsäsektori.Riskiarvioita myös paikanpäälläVientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu ja arvioida samalla riskejä. Osa riskiarvioista tehdään paikanpäällä.Finnveran edustajat vierailivat viime vuonna pelkästään telesektorin asiakasyritysten kanssa Intiassa, Venäjällä, Nigeriassa, Dubaissa, Meksikossa, Argentiinassa ja Brasiliassa.Intiassa toimivien teleoperaattoreiden 3G- ja 4G-asiakkaiden lukumäärät ovat viisinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Operaattoreiden välille on tullut uusia kilpailijoita, kuten noin vuoden ajan Intiassa toiminut, äärimmäisen aggressiivisesti kampanjoiva Reliance Jio.Reliance Jio oli yksi syy siihen, miksi Finnvera ja Nokia jalkautuivat viime syksynä yhteiselle Intian matkalle.– Intia on aina ollut äärimmäisen kilpailtu ja hintaherkkä markkina-alue. Asukkaita on paljon, joten volyymit ovat suuria. Intiassa tehdään nyt isoja investointeja operaattoreille, kun esimerkiksi 3G-verkko päivitetään 4G-verkkoon. Tällaiset tilanteet vaativat usein rahoituskeskusteluja, joihin Finnverakin pyydetään mukaan, kertoo telesektorista Finnveralla vastaava rahoituspäällikkö Antti Saviaho.Kaikki paikalliset operaattorit eivät kuitenkaan tarvitse vientitakuulaitoksia.– Kansainvälisesti suurilla toimijoilla on usein käytössään omia rahoitusvaihtoehtoja, Saviaho sanoo.Finnvera tapasi viime syksyisen vierailun aikana noin puoli tusinaa Nokian asiakasta. Näistä osa oli vanhoja asiakkaita, osa uudempia tuttavuuksia.– Meillä oli hyviä tapaamisia yhdessä viejän kanssa ja saimme paljon lisätietoa Intian markkinatilanteesta. Tapasimme oikeastaan kaikki operaattorit, ja oli kiinnostavaa huomata, että ne kaikki näkivät markkinatilanteen ja siinä tapahtuneet suuret muutokset vähän eri tavalla.Nokian treasurysta sekä viennin- ja kaupanrahoitustoiminnasta Aasiassa vastaavan Gergely Abrahamin mukaan Finnveran läsnäolo kohdemaassa hyödyttää kaikkia osapuolia.– Se on usein elintärkeää Nokian paikallisille asiakkaille ja keskeistä Nokian rahoitukselliselle kilpailukyvylle. Tavallaan näissä on kyse erittäin tehokkaasta ovelta ovelle -markkinoinnista, jonka avulla pääsemme tapaamaan kaikki oleelliset kaupan osapuolet, Abraham sanoo.FAKTA: Näin toimii viennin rahoitus Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille samantasoisen vienninrahoitusjärjestelmän kuin Suomen pääkilpailijamaat. Ostaja hyötyy kilpailukykyisistä rahoitusehdoista. Vientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu. Yhteistyömatkat auttavat Finnveraa arvioimaan riskejä, parantamaan Finnveran tunnettuutta ja edistämään suomalaista vientiä. Palvelumalli on sama kaikille isoille viejille eri toimialoilla. Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan niiden arvioidun maksukyvyn perusteella kahdeksaan maaluokkaan. Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Finnveran vienninrahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon. Jokainen rahoituspäätös tehdään aina huolelliseen arviointiin ja analyysiin perustuen. Lisäksi Finnvera arvioi portfoliotaan säännöllisesti. Tähän mennessä toiminnasta on kertynyt lähes 1,8 miljardin euron puskurit kattamaan mahdollisia tulevia tappioita. Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältäLue lisää vientiluotoista täältäLue lisää vientitakuutuotteista täältä

Kovaa vauhtia kasvava Mittametalli haki rahoitusta laiteinvestointiin.Kaikki yritysten investointiaikeita kuvaavat ennusteet osoittavat tällä hetkellä kohti koillista. Esimerkiksi helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan investointiaikeet ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2011. Vuodet 2010 ja 2011 olivat positiivisimmat sitten finanssikriisin. Finanssikriisiä edeltävälle huipputasolle on kuitenkin vielä matkaa.– Investoinneissa on tapahtunut viime syksyn ja tämän kevään aikana selkeä muutos. Yhä useampi kasvuyritys hakee Finnveralta rahoitusta, kertoo Finnveran aluejohtaja Mirjam Sarkki.Hänen mukaansa yritykset tarvitsevat rahoitusta varsinkin kone- ja laite- sekä kiinteistöinvestointeihin. Erityisesti kasvavilla yrityksillä avun tarve rahoituksessa voi olla suuri, sillä niillä on harvoin tarpeeksi vakuuksia hakea kaupallista rahoitusta.– Finnveran rahoitus antaa mahdollisuuden monen pk-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen, Sarkki kertoo.Investointien vetureina toimivat teollisuusalan yritykset.Joka neljäs teollisuusyritys ilmoitti pk-barometrissa lisäävänsä investointeja seuraavan 12 kuukauden aikana. Teollisuusyritykset ovat myös halukkaimpia hakemaan ulkoista rahoitusta. Tärkein ulkopuolisen rahoituksen käyttökohde ovat investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Muutos on iso, sillä aiemmin rahoitusta on haettu pääosin käyttöpääomaksi.– Osa investoinneista on korvausinvestointeja, eli yritykset korvaavat vanhentunutta kalustoa uudella. Tämäkin on siinä mielessä positiivinen ilmiö, että korvausinvestointien avulla yritykset pystyvät toimimaan tehokkaammin ja siten parantamaan kilpailukykyään, Sarkki sanoo.Varsinaista investointien aaltoa ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Esimerkiksi palveluala on investoinneissa varovainen.– Kehitys on maltillista, mutta pientä positiivisuutta on näköpiirissä, Sarkki vahvistaa.Eroja on myös maakunnallisesti. Investointiaikeita on eniten Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Lapissa sekä Etelä-Savossa. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa investoinnit ovat alamaissa.Apua laitehankintoihinHeinolalainen, vuonna 2012 perustettu Mittametalli Oy kasvaa kovaa vauhtia. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli jo lähes kolme miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli vajaa miljoona.Mittametalli on tyyppiesimerkki nopeasti kasvavasta teollisuusyrityksestä, joka tarvitsee Finnveran rahoitusta investointien tueksi. – Investoimme uusien laitteiden hankintaan, joten Finnveran takaama rahoitus tuli tarpeeseen. Saimme rahoittajalta ammattimaista apua ja yrityksemme tarpeet ymmärrettiin todella hyvin, sanoo Mittametallin toimitusjohtaja Jari Kolehmainen.Yritys valmistaa huonekaluputkesta osia putkilaserilla ja ohutlevystä komponentteja yhdistelmäkoneella. Asiakkaita löytyy niin kalusteteollisuudessa, rakennusteollisuudessa kuin kone- ja laiterakentajissakin.Kasvuhakuinen yritys saattaa tarvita rahoittajan vetoapua myös jatkossa.– Liikevaihtomme kasvaa kovaa tahtia. Vedämme nyt vuoden verran henkeä, mutta tarkoituksena on kasvattaa yritystä selvästi myös jatkossa, Kolehmainen kertoo.Pk-yritysbarometri on Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa toteuttama tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.FAKTA: Rahoitusta kasvuunFinnvera voi osallistua yrityksen kasvun ja investointien rahoitukseen. Rahoitus täydentää pankkirahoitusta ja voi olla joko laina tai yrityksen puolesta pankin lainalle tarjottu vakuus.Finnvera takaa lainoja kaikille toimialoille lukuun ottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia.Lue lisää Finnvera-lainasta täältäLue lisää Finnvera-takauksesta täältäLue lisää alkutakauksesta täältäLue lisää kasvulainasta täältä Teksti: Pi Mäkilä

Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman puitteissa on viiden vuoden aikana järjestetty yritysten avainhenkilöiden kanssa lähes 200 tapaamista. Tapaamisissa haetaan ratkaisuja muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten ostaja voi varmistaa myyjän toimituskyvyn? Mahdollistaisiko pidempi maksuaika isommat kertaostot? Helpottaisiko maksuaika osto- tai investointipäätöstä? Mistä valmistusaikainen rahoitus? Ohjelmaan otetaan jatkuvasti mukaan yrityksiä.Miten yrityksesi hallitsee vientikaupan vastapuoliriskejä?Kansainvälisessä kaupassa vastapuoliriski korostuu. Osapuolten tulisi arvioida omaa riskipolitiikkaansa ja sitä, miten varautua vastapuolen kyvyttömyyteen tai haluttomuuteen vastata omista sitoumuksistaan. Tämä koskee niin taloudellisia kuin toiminnallisiakin sitoumuksia.Riski voi ilmetä ostajalle esimerkiksi toimituksen myöhästymisenä, mikä puolestaan voi johtaa ostajan omien sopimusvelvoitteiden rikkoutumiseen tai jopa toiminnan keskeytymiseen. Vastaavasti myyjän näkökulmasta vastapuoliriski voi ilmetä kaupan peruuntumisena myöhäisessä vaiheessa, kun merkittäviä resursseja on jo sitoutunut tuotantoon tai luottotappiona.Kilpailunäkökulmasta vakuutta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa turvaa tarjoamaan. Jo pelkkä vakuuden tarjoaminen on osoitus maksu- tai toimituskyvystä. Vastapuoliriski on olemassa aina tarjouksesta maksu- ja mahdollisen takuuajan loppuun asti.Onko yrityksesi suojautunut maariskiä vastaan?Poliittisella maariskillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa viennin kohdemaan viranomaisten toiminta (valuuttasiirtojen rajoittaminen, sota, kapina tms. poikkeustila) estää maksamisen. Maariski voi olla myös taloudellinen, maan valuuttavaranto hupenee ja uhkaa maksuvalmiutta.Yrityksen harkittu riskipolitiikka luo raamit riskeiltä suojautumiselle.  Jo neuvotteluvaiheessa on hyvä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen.  Suunniteltu vakuuspolitiikka puolestaan varmistaa, että käyttöpääoma on tehokkaasti käytössä. Kun nämä asiat ovat osana myynti- ja ostotoimintaa, vältytään yllätyksiltä ja tulevia kauppoja voidaan suunnitella varmemmalta pohjalta.Tutustu Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan

Finnvera ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding) koskien yhteistyötä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa.Yhteistyö koskee muun muassa tiedonvaihtoa ja hyvien toimintamallien jakamista. Se voi tarkoittaa myös osallistumista neuvontakeskuksen työryhmiin, keskusteluihin ja esimerkiksi aloitteisiin, joiden tarkoituksena on tiedonvaihto tai kansallisen neuvontapalvelun kehittäminen.Euroopan investointipankki ja Euroopan komissio ovat käynnistäneet Euroopan investointineuvontakeskuksen osana Euroopan investointiohjelmaa. Investointiohjelman tavoitteena on poistaa investointien esteitä Euroopassa, antaa investointihankkeille näkyvyyttä ja teknistä apua sekä tukea nykyisten rahoituslähteiden hyödyntämistä entistä paremmin. Kaksikymmentä maata Euroopassa ovat tähän mennessä allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan EIP:n kanssa. Osana Euroopan investointiohjelmaa Finnvera myös ylläpitää Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) neuvontapalvelua (esir.fi).- Yhteistyö parantaa suomalaisten investointihankkeiden mahdollisuuksia hyödyntää Eurooppalaista investointineuvontaa. Keskeistä toimintaan osallistumisessa on myös yhteistyön kehittäminen muiden kansallisten Team Finland -toimijoiden kanssa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Valtteri Vento, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2531valtteri.vento@finnvera.fiwww.esir.fi

Haku ensi kesän kesätyöpaikkoihin on päättynyt, ja olemme saaneet ennätysmäärän hakemuksia: yhteensä peräti 1 117 hakemusta, eli keskimäärin 124 hakemusta jokaista avointa hakua kohden. Kiitos kaikille kiinnostuksensa osoittaneille!Tutustumme ilolla jokaiseen hakemukseen ja kutsumme haastatteluun valitut henkilöt työhaastatteluihin maaliskuun aikana. Kesätyöntekijöiden valinnat suoritetaan huhtikuun aikana, jonka jälkeen rekrytointien päättymisestä ilmoitetaan kaikille hakijoille.Lue myös:Kesätöistä arvokasta työkokemusta tulevaan (julkaistu 9.8.2016)

Tilastokeskus julkisti 7.3. tiedot valtion takauskannan kasvusta ja maksetuista korvauksista. Korvausmäärän kasvussa piilee tilastoharha.Finnvera raportoi viime puolivuosituloksessaan, että teleoperaattori Oi on hakenut velkasaneerausta. Pörssiyhtiö Oi on itse julkistanut, että sillä on Finnveran takaamia luottoja noin 500 miljoonaa euroa. Tällaisessa tilanteessa Finnveran toimintaan kuuluu, että se korvaa luotot pankeille ja saaminen siirtyy Finnveralle, joka hakee jälleenvakuuttajilta korvauksia. Tämä rajaa nettotappion murto-osaan julkistetusta 500 miljoonasta eurosta, ja tappio katetaan Finnveran takaustoiminnasta kertyneillä tuloilla – eikä tämä siis tule Suomen valtion tai veronmaksajien maksettavaksi. Olemme julkistaneet viime vuoden tilinpäätöksemme yhteydessä, että arvioimme lopullisen tappion olevan 55 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta Finnveran tulos viime vuodelta oli 70 miljoonaa euroa voitollinen. Kumulatiivisesti Finnvera on kerännyt noin 1,8 miljardin euron puskurin mahdollisia tulevia tappioita kattamaan.

Olemme julkaisseet vuosikertomuksemme edellisvuosien tapaan verkkojulkaisuna.Raportoimme myös vastuullisuudesta vuosittain ja  vastuullisuusraportti on osana vuosikertomusta. Finnvera raportoi  Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeiston mukaisesti. Keskitymme raportoinnissamme yhtiön toiminnan ja sen sidosryhmien kannalta kaikkein olennaisimpiin asioihin ja noudatamme valtionyhtiöiden raportointiohjetta soveltuvin osin.Vuosikertomus julkaistaan myös englanninkielisenä.Tutustu vuosikertomukseen täällä.

PörssitiedoteFinnvera-konsernin 28.2.2017 julkistettu tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisälsivät joitakin virheellisiä tietoja. Näillä virheillä ei ole vaikutusta yhtiön liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin tai liikkeellelaskijan, Finnvera Oyj:n, lainojen takaisinmaksukykyyn.Korjatut versiot Finnvera-konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksestä, hallituksen toimintakertomuksesta sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä ovat tämän tiedotteen liitteenä.Tehdyt korjaukset: (suluissa tieto ennen korjausta)Hallituksen toimintakertomus- Tase 31.12.2016Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja joulukuun lopussa yhteensä 5 175 (4 962) miljoonaa euroa.Liitetiedot- Liitetieto B1 Luottoriskit, luvut esitetty tuhansina euroinaSaamistodistukset; 193 425 (208 919)- Liitetieto B11 Maksuvalmiusriski, varojen, velkojen ja takausten erääntyminen, luvut esitetty tuhansina euroinaVertailuvuoden 2015 varat, velat ja johdannaiset netto -rivillä olevien lukujen esitystapa korjattu.- Liitetieto E3 Sijoitukset, luvut esitetty tuhansina euroinaSijoitukset osakkuusyrityksissä yhteensäKonserni 31.12.2015; 19 860 (2 058 655)Emoyhtiö 31.12.2016; 0 (2 153 299)Emoyhtiö 31.12.2015; 0 (2 178 721)Sijoitukset yhteensäKonserni 31.12.2015; 2 058 655 (19 860)Emoyhtiö 31.12.2016; 2 153 299 (0)Emoyhtiö 31.12.2015; 2 178 721 (0)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä- VarainhankintaMoody’s:in luokitus Finnveralle Aa1 (Aaa)Finnvera-konsernin H2/2016 ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2016 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (PDF)Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460   2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460   2458Lue myös uutinen: Finnvera-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2016

Piristyvän kysynnän ja uusien valtuuksien vuosiMaailmantaloudessa oli vuonna 2016 havaittavissa positiivisia merkkejä epävarmuuksia luoneista merkittävistä poliittisista tapahtumista huolimatta. Myös suomalaiset yritykset viestivät kysynnän ja investointien lisääntymisestä, ja yksittäiset suuret vientikaupat toivat kaivattua piristystä Suomen muutoin vaisuun vientiin. Viennin rahoituspalvelujen kysynnän ennakoidun lisääntymisen ja vastuukantojen kasvun myötä Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia korotettiin merkittävästi. Lisäksi yhtiö sai uusia mandaatteja, joista yksi oli välirahoitustuote kasvulaina. Finnvera toi vuoden aikana markkinoille myös pienten vientikauppojen edistämiseen liittyviä uusia rahoitusratkaisuja.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera tarjosi vuonna 2016 lainoja ja takauksia pk- ja midcap-yrityksille 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä omistajanvaihdoksiin kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti. Rahoitusta tarjottiin kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille 6 prosenttia ja omistajanvaihdoksiin 21 prosenttia edellisvuotta enemmän.Vuonna 2016 vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia 14,6 miljardiin euroon. Myös vientiluottojen kysyntä kasvoi ja oli 12,5 miljardia euroa eli 74 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Vaikka vientitakuita ja erityistakauksia sekä vientiluottoja kysyttiin edellisvuotta enemmän, Finnvera antoi vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 34 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 82 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Finnvera-konserni         1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 845 906 -7 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  4 438 6 760 -34 %     Vientiluotot 760 4 131 -82 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos % Vastuut Me           Lainat ja takaukset 2 261 2 285 -1 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  18 426 17 436 6 %     Vientiluotot 4 782 4 240 13 %           1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto), Me 194 197 -2 % Liikevoitto, Me 69 114 -39 % Tulos , Me 70 111 -37 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 498 8 418 13 % Oma pääoma,  Me 1 207 1 121 8 %  -josta vapaat rahastot, Me 955 871 10 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos %-yks. Omavaraisuus, % 12,7 13,3 -0,6 Vakavaraisuus, Tier 2, % 24,3 19,6 4,7 Kulu-tuotto-suhde, % 27,0 28,3 -1,3 Finnvera-konsernin heinä-joulukuun 2016 tulos oli 77 miljoonaa euroa. Tulos oli 84 miljoonaa euroa tammi–kesäkuun 2016 tappiollista 7 miljoonan euron tulosta parempi.Heinä-joulukuun 2016 tuloksen paranemiseen edelliseen puolivuosikauteen verrattuna vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappioiden ja -varausten määrä oli heinä-joulukuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun tappioita kirjattiin ja varauksia lisättiin tammi-kesäkuussa 66 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun puolivuosikatsauskaudelle brasilialaisesta Oi S.A. -konsernista tehtiin 55 miljoonan euron takuutappiovaraus, kun kävi ilmi, että saamisiin yhtiöltä liittyy ilmeinen riski. Tilinpäätöksen laatimishetkellä Finnvera on arvioinut, että Oi S.A. -konsernista Finnveralle aiheutuva tappio on alkuvuoden aikana tehdyn tappiovarauksen suuruinen.Finnvera-konsernin vuoden 2016 tulos oli 70 miljoonaa euroa (111). Tulos heikkeni edellisvuodesta 41 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat edellä todetut, ensimmäisellä puolivuosikatsauskaudella toteutuneet ja vertailuvuotta merkittävästi suuremmat emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2016 tulos oli 65 miljoonaa euroa (95), josta suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli 33 miljoonaa   euroa (82) sekä pk- ja midcap-liiketoiminnan 32 miljoonaa euroa (38). Suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi, kun taas pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli jo toista vuotta peräkkäin hyvällä tasolla. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli 6 miljoonaa euroa (16). Finnvera-konserni H2/2016 H1/2016 Muutos H2/2015 2016 2015 Muutos Muutos   Me Me % Me Me Me Me % Korkokate 24 27 -11 28 50 56 -6 -10 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 77 67 16 68 144 141 3 2 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -10 -10 0,3 -15 -20 -21 -1 -6 Sijoitustoiminnan nettotuotot 0,2 0,1 16 0,4 0,3 0,1 0,2 133 Liiketoiminnan muut tuotot 12 0,2 - 2 12 2 10 - Hallintokulut -22 -22 -4 -22 -44 -44 0,1 0 Poistot ja arvonalentumiset -2 -1 157 -1 -2 -1 1 124 Liiketoiminnan muut kulut -2 -3 -31 -3 -4 -6 -1 -22 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (netto) -0,2 -65 -100 -0,2 -66 -15 51 348 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot -2 0 - 0 -2 0 2 - Liikevoitto 77 -7 - 58 69 114 -44 -39 Tilikauden voitto 77 -7 - 57 70 111 -41 -37                   Rahoituksen näkymätPk- ja midcap-yritysten suhdanneodotukset ovat kääntyneet varovaiseen nousuun, minkä arvioidaan näkyvän positiivisesti Finnveran vuoden 2017 pk- ja midcap-yritysten rahoituksessa. Tämä korostunee erityisesti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa, ja näiden yritysten investointien rahoitus saattaa jatkaa nousuaan vuonna 2016 tapahtuneen käänteen jälkeen. Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämän rahoituksen arvioidaan pysyvän vuonna 2017 edellisvuoden vahvalla tasolla. Pk- ja midcap-yritysten joukkovelkakirja-aktiviteetin arvioidaan yleisesti hieman vilkastuvan ja näkyvän myös Finnveran rahoituksessa.Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan kasvavan edellisvuodesta, mutta kokonaismääriin vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoitus. Kysynnän alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialoille odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistunee Iraniin ja Argentiinaan. Vuonna 2016 Venäjä-vastuut laskivat ostajien lykättyä investointeja, mutta vuonna 2017 odotetaan uutta kysyntää. Muita maita, joissa Finnveran takuiden kysynnän odotetaan jatkossa kasvavan, ovat Intia ja Meksiko. Näissä maissa infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät reformit tuovat suomalaisille yrityksille vientimahdollisuuksia. Suomessa takuukysyntään vaikuttaa vientiä edistävien suurten investointihankkeiden eteneminen.Vuoden 2017 odotetaan olevan kasvavan kysynnän vuosi. Strategian toteutuksen arvioidaan etenevän konsernissa suunnitelmien mukaisesti ja toiminnan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mistä johtuen toteutuvat tulokset saattavat poiketa arvioidusta merkittävästikin.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vuotta 2016 vauhdittivat eritoten kasvanut viennin rahoituksen kysyntä ja omistajanvaihdosten merkittävä kasvu.  Team Finland -toiminnan kehittäminen jatkui, ja työn tuloksena 370 kansainvälistyvää yritystä sai räätälöidyn palveluehdotuksen. Eduskunnan päätökset Finnveran valtuuksien korottamisesta takaavat sen, että pystymme jatkossakin osaltamme edistämään suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.Taloudellisen tuloksen muodostumisen osalta kulunut vuosi erottuu edellisvuosista. Kotimaan rahoituksen osalta luottosalkun rakenne ja siitä seuraten tulos oli hyvällä tasolla. Vientitakuiden osalta vuodelle 2016 sen sijaan osui yksi merkittävämpi toteutunut riski, ison brasilialaisen teleoperaattorin hakeutuminen velkasaneeraukseen, mistä syystä yhtiötason tulos jäi edellisvuosia alhaisemmaksi. Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin väistämättä liittyy.Vuotta 2017 tulee todennäköisesti leimaamaan yhä kasvava kysyntä Finnveran viennin rahoituspalveluille. Pk-rahoituksessa omistajanvaihdosten määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Finnvera käynnistää eurooppalaisen ESIR-rahoituksen, mikäli kaupalliset toimijat eivät lähde rahoituksen välittäjäksi. Kansainvälinen toimintaympäristö pysyy epävarmana. Kotimaan kasvun käynnistämiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä parannuksia Suomen vientisektorin rakenteeseen ja kustannuskilpailukykyyn.”Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460   2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460   2458Tilinpäätös 1.1.–31.12.2016 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (PDF)

Finnveran rooli rahoittajana kasvaa myös tänä vuonna. Suurten yritysten lisäksi yli 12 000 pk-yritystä haki rahoitusta.Yritysten rahoitustarpeet ovat kovassa kasvussa.Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus, tele- ja metsäsektori.Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta uskoo kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisrahoituslaitoksen rooli rahoittajana on noussut, sillä pankit eivät pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta yritysten tarpeisiin. Yksi merkittävä syy tähän on kiristynyt pankkien sääntely.– Taustalla on maailmanlaajuinen talouskriisi ja siitä seurannut pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen kasvu. Finnvera pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen rahoituksen vientikaupan tueksi, Haarasilta sanoo.Esimerkiksi risteilykaupoissa ostaja edellyttää vientiluottorahoituksen järjestymistä ennen laivanrakennussopimukseen sitoutumista.Viime aikaisia isoja kotimaisia hankkeita ovat olleet muun muassa investoinnit Metsä Groupin vetämään Äänekosken biotuotetehtaaseen sekä metsäyhtiö Kotkamillsiin. Haarasillan mukaan Äänekosken biotuotetehtaan rahoitusta Finnvera takaa 400 miljoonalla eurolla.– Tällaisissa hankkeissa Finnvera pystyy tuomaan potkua investoinnin koko alihankintaketjuun Suomessa, Haarasilta kertoo.Finnveran viennin rahoituksen taustalla vaikuttaa aina niin sanottu Suomen intressi.Jos yritys ei ole sataprosenttisesti kotimainen, Finnvera tarkastelee yritystä muiden kriteerien pohjalta. Viejäyritys voi olla esimerkiksi Suomeen rekisteröity ja sen tuotekehityksestä suuri osa voi olla Suomessa.– Emme jää kiinni teknisiin muotoseikkoihin, vaan pyrimme edistämään sellaista vientikauppaa, mikä on Suomelle tärkeää, Haarasilta sanoo.Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon.Tuhansia pk-yrityksiäYritysten kasvaneet rahoitustarpeet eivät kosketa pelkästään suuryrityksiä, vaikka Suomen vienti onkin pitkälti niiden harteilla.Finnveralle tuli viime vuonna pk- ja midcap-yrityksiltä rahoitushakemuksia yli 12 500. Yritykset kysyvät rahoitusta etenkin kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdoksiin.– Takaamme myös pienempiä vientikauppoja. Näin pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus erilaisiin vientihankkeisiin. Suomi on maantieteellisesti pieni alue, joten yksikään suomalaisyritys ei voi kasvaa loputtomasti maamme rajojen sisällä, Haarasilta kertoo.Kaikki lähtee kuitenkin yrityksen omista kasvuhaluista.– Totuus on se, että mitä vaikeammille ja kansainvälisemmille markkinoille yritys pyrkii, sitä enemmän ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi, Haarasilta huomauttaa.Finnveralla on vastuita yli sadassa maassa. Näistä eksoottisiksi luokiteltuja on puolet.FAKTA: Mikä viennin rahoituksen valtuus? Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille samantasoisen vienninrahoitusjärjestelmän kuin Suomen pääkilpailijamaat. Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan kahdeksaan maaluokkaan maariskiarvion perusteella. Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon. Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältäLue lisää vientiluotoista täältäLue lisää vientitakuutuotteista täältä Teksti: Pi Mäkilä

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Toimimme yhdessä lähes 30 000 asiakasyrityksen kanssa, joten joukkoon mahtuu koko yritystoiminnan kirjo.Parhaimmillaan pystymme olemaan mukana koko arvoketjun leveydeltä. Arvoketjuissa yhden yrityksen menestys heijastuu moniin muihin yrityksiin. Laivanrakennussektorilla alihankintaverkosto on tärkeä ja monikerroksinen. Suomen meriklusterissa toimii noin 3 000 yritystä, joista merkittävä osa on mikroyrityksiä. Yksi alustilaus säteilee siis laajalti telakalle toimittavien yritysten kenttään, jonka pitää pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä hyötyäkseen telakan tilauskirjan kasvusta. Finnvera on mukana tämän arvoketjun rahoittamisessa itse laivakaupasta yhden miehen yritykseen juuri näiden kokonaishyötyjen takia. Tejaran yritystarina kertoo yhden näkökulman asiaan.Suomesta löytyy monta muutakin innostavaa esimerkkiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi viime vuonna tutkimuksen suurten yritysten ja niiden arvoketjujen roolista taloudessa. Tutkimuksessa analysoitiin case-esimerkkinä, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia syntyy Metsä Fibren investoinnista Äänekosken uuteen tehtaaseen. Tulokset todistavat yksittäisen suuren metsäteollisuuden investoinnin merkityksen paitsi rakennusaikana myös tehtaan tuotantovaiheessa. Voimme Finnverassa käytännön työssä havaita investoinnin tuoman aktiviteetin suomalaisessa yrityskentässä. Olemme iloisia voidessamme olla mukana Äänekosken hankkeen rahoituksessa ja siihen liittyvän toimittajaverkoston kilpailukyvyn vahvistamisessa.Suurten ja pienten yritysten etu on meille yhteinen asia. Kilpailukykyiset vientiyritykset tarvitsevat kansainvälisesti kilpailukykyisen alihankintaverkoston. Haluammekin auttaa teitä, asiakkaitamme, kasvamaan!liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, pk-yrityksetliiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta, suuryritykset

Markkinoilla on kova kilpailu mutta lähes loputtomasti mahdollisuuksia.Arabiemiraatteihin kuuluvat Dubai ja Abu Dhabi houkuttelevat yhä kasvavassa määrin suomalaisyrityksiä. Kysyntää on varsinkin terveys- ja teknologia-aloilla.– Arabiemiraatit on rauhallinen, vakaa ja melko ennustettava markkina-alue. Dubailla ja Abu Dhabilla on suuret suunnitelmat, ja rahaa liikkuu paljon, kertoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen.Yksi tärkeimmistä suunnitelmista liittyy energiantuotantoon.Kymmenen suurimman raakaöljyn tuottajan joukkoon kuuluva Arabiemiraatit aikoo tuottaa 75 prosenttia energiasta puhtaasti vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen täyttyminen edellyttää uusien teknologioiden käyttöönottoa.Haapiaisen mukaan etenkin Dubai on jo nyt tuontiriippuvainen korkeasta teknologiasta.Terveysala sen sijaan kasvaa terveysturismin vanavedessä.Dubai tähtää vuoteen 2021 mennessä johtavaksi terveysturismikaupungiksi. Samaan aikaan länsimaistuneet elämäntavat ovat tuoneet mukanaan elintasosairauksia. Arabiemiirikuntien kansallisen agendan päätavoitteena onkin ennalta ehkäisevä lääketiede.Rakenna ensin verkostotArabiemiraatit on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin vientikohde Lähi-idässä heti Saudi-Arabian jälkeen. Arabiemiraateissa pitää virallisesti toimistoa noin 50 suomalaisyritystä. Lisäksi lukuisat suomalaisyritykset toimivat paikallisten agenttien kautta.Finnveran rahoituspäällikön Laura Strandbergin mukaan Dubain markkinoille ei kannata rynnistellä ilman hyviä suhteita. Kilpailu on todella kovaa, sillä kaikki muutkin haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta.– Ennen kuin Dubaissa pääsee läpi, täytyy rakentaa kattava suhdeverkosto. Verkoston rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä, ja se saattaa viedä jopa pari vuotta. Suhteita ei voi luoda sähköpostin välityksellä.Hyviä kumppanuuksia tarvitaan myös luovimaan paikallisen, usein muuttuvan lainsäädännön kanssa. Luottovakuutuksen käyttäminen sekä valmistuksen ja toimituksen aikaisen rahoituksen tarve korostuu, sillä maksuajat ovat pitkiä ja kassavirta saattaa joutua koetukselle.– Markkina-alue on sellainen, että lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä. Esimerkiksi ulkomaisen yhtiön omistuksesta vähintään 51 prosenttia täytyy olla paikallisissa käsissä. Niin sanotulle freezone-alueelle taas voi perustaa kokonaan ulkomaisessa omistuksessa olevan yhtiön. Tällöin myyntiä varten tarvitaan paikallinen jakelija, Strandberg kertoo.Lainsäädännön kiemuroista ja kilpailusta huolimatta Arabiemiraateissa on paljon potentiaalia varsinkin suomalaisille pk-yrityksille.– Tarjontaa kyllä on, mutta samaan aikaan kaikki tekevät toisilleen latua. Dubai toimii alueena vähän samalla tavalla kuin Singapore Kaukoidässä. Se on myönteinen paikka ulkomaisille toimijoille.Lähi-idän tilanne elää koko ajan, ja talouspakotteista osittain vapautunut Iran kasvattaa kilpailua investoinneista. Myös Qatarilla on omat suunnitelmansa erityisesti turistien houkuttelemiseksi. Maa järjestää jalkapallon MM-kisat viiden vuoden kuluttua.Paikallinen jakelija avainroolissaYksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance aloitti viennin Dubaihin reilu vuosi sitten. Kaikki haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta. Yksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance lähti Dubaihin ja Abu Dhabiin mahdollisuuksien perässä, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.– Dubai on todella mielenkiintoinen markkina-alue, koska siellä pyörivät isot rahat, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.Footbalancen auttoi alkuun paikallinen jakelija, jonka kanssa yritys teki heti alussa kattavan suunnitelman markkinoista. Jakelija auttoi myös suhteiden rakentamisessa.–Opimme sen, että esimerkiksi omaa tytäryhtiötä ei kannata missään nimessä perustaa heti ensimmäisenä, Hakkala kertoo.Kulttuurierot ovat Hakkalan mukaan synnyttäneet myös hauskoja tilanteita, sillä dubailainen keskustelukulttuuri on hyvin erilainen kuin Suomessa.– Yhdessäkin liiketapaamisessa saatoimme kiertää koko päivän paikallisten seurassa. Kävimme katsomassa nähtävyyksiä ja pääsimme illalliselle koko paikallisen suvun kesken. Vasta aamun pikkutunneilla ryhdyimme puhumaan bisneksestä.Hakkala näkee Dubaissa ja Arabiemiraateissa yhä suuria kasvumahdollisuuksia. Tällä hetkellä Footbalance on saanut jalansijaa kahdessa Dubain suurimmassa ostoskeskuksessa sekä Abu Dhabin puolella.– Tilanne näyttää hyvältä. Arabiemiraatit on sellainen paikka, että isoja mahdollisuuksia voi aueta tosi nopeastikin. Paikalliselta suomalaisyhteisöltä ja asiantuntijatahoilta saa apua, jotta pääsee alkuun, Hakkala neuvoo.FAKTA: Arabiemiraatit Finnvera on määritellyt Arabiemiraattien maaluokaksi 2/7, joka tarkoittaa hyvää maksukykyä. Bruttokansantuote: Noin 367 miljardia euroa (2014). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 39 579 euroa (2014). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 3,1 % (2015). Inflaatio: 3,6 % (2015). Vienti: 349 miljardia euroa (2014). Tuonti: 225 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Arabiemiraatteihin oli viime vuonna noin 263 miljoonaa euroa. Päätoimialat: Palvelut, turismi, rakentaminen ja öljyntuotanto. Arabiemiraatit on raakaöljyntuottajana kymmenen kärkimaan joukossa. Päivittäinen tuotanto on noin 3,2 miljoonaa barrelia. Valuutta Dirhami: 1 eurolla saa 3,67 AED:tä. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliTeksti: Pi Mäkilä

Yrityksen ostaminen on prosessi, jossa omat suunnitelmat kannattaa jalostaa ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Rahoitusneuvotteluihin kannattaa usein varata riittävästi aikaa.Vastaajana asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi Omistajanvaihdoksista puhutaan tällä hetkellä paljon. Mistä ostettavia ja myytäviä yrityksiä löytää?Esimerkiksi seuraamalla yritysvälittäjien ja muiden tahojen ylläpitämiä kauppapaikkoja. On hyvä myös olla yhteydessä samoihin tahoihin, sillä kaikki kohteet eivät tule julkiseen myyntiin. Kannattaa myös pitää silmät ja korvat auki ja keskustella aktiivisesti; usein vinkkejä voi löytyä omasta verkostosta.Kun yrittäjä alkaa miettimään omistajanvaihdosta yhtenä mahdollisuutena joko yrittäjäksi ryhtymiseen tai olemassa olevan yritystoimintansa laajentamiseen, mistä kannattaa lähteä liikkeelle? Omien peruslähtökohtien selvittämisen jälkeen kannattaa aika pian olla yhteydessä ulkopuolisiin asiantuntijoihin testatakseen ja jalostaakseen omia suunnitelmiaan ja toisaalta selvittääkseen esimerkiksi rahoitukseen liittyviä reunaehtoja.Yrityksen ostaminen edellyttää usein kohtalaista taloudellista panostusta, ja varsinkin aloittavan yrittäjän kohdalla varallisuutta ei välttämättä ole. Kaatuuko kaupanteko rahoituksen puutteeseen?Kannattaa rohkeasti selvitellä rahoitusmahdollisuuksia yhdessä rahoittajien ja muiden yrityskauppojen asiantuntijoiden kanssa. Usein pk-yritysten kaupoissa huomattava osa kauppasummasta katetaan ulkopuolisten rahoittajien toimesta. Ostajan omarahoitusosuuden osalta kannattaa olla aktiivinen neuvottelija. Hyvään ja tasapainoiseen hankekokonaisuuteen pyritään aina löytämään rahoitusratkaisu eri osapuolten kesken.Miten ostaja voi tietää, onko myyjän hintapyyntö oikea?Yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa. Kohtuullista hintatasoa haarukoidessa on syytä perehtyä huolellisesti oston kohteeseen ja sen tulevaisuudennäkymiin - mistä on maksamassa ja mitkä sen realistiset tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat. Suosittelen ehdottomasti hyödyntämään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.Missä vaiheessa rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä?Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta osaa huomioida neuvotteluissa rahoitukselliset näkökulmat, ja jo siksikin, että rahoitusneuvotteluihin jää riittävästi aikaa. Rahoittajien kanssa käytävissä keskusteluissa kannattaa myös selvittää miten he näkevät hankkeen, vahvuuksineen ja mahdollisine riskeineen, ja hyödyntää huomiot yhtenä näkökulmana omassa päätöksenteossaan.Testaa yrityksesi arvon hahmottelua arvonmäärityslaskurillamme.Lue lisää omistajanvaihdoksista:OmistajanvaihdosKasvua näkyvissä - yrityskaupat kasvun vauhdittajina kiinnostavatYrityskaupan onnistuminen on taitolajiYrityskauppa tuo lisää kasvajia Suomeen

Finnvera, Finpro, Tekes ja Suomen Teollisuussijoitus muuttivat saman katon alle työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitaloon Helsingin Ruoholahteen 2016. Asiakkaat saavat nykyisin palvelunsa yhdestä paikasta Helsingissä. Toiminnallisen lisäarvon lisäksi yhteiset tilat toivat myös merkittävän säästön toimijoiden vuokrakuluihin.Muutto saman katon alle on parantanut tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös 2017 käyttöön otettava yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä. Yhteinen toimitalo helpottaa yhteistyötä innovaatiorahoituksessa ja kansainvälistämisessä.Yritykset saivat vuoden 2016 aikana yhteensä 373 Team Finland -palveluehdotusta. Palveluehdotuksen saaneiden yritysten vientitavoitteet vuonna 2020 ovat yhteensä 4,4 miljardia euroa. Team Finlandin palvelut saivat hyvää palautetta asiakaskyselyssä, joka toteutettiin 2016 vuoden lopussa. Kysely lähetettiin 240 asiakkaalle, jotka ovat saaneet syksyn 2016 aikana Team Finland -palveluehdotuksen. Vastauksia saatiin 75. Yleisimmin vastaajat olivat käyttäneet Tekesin palveluita, mutta myös ELY-keskukset, Finpro ja Finnvera ovat hyvin edustettuina.Vastaajien tyytyväisyys sekä Team Finlandin palveluihin että palveluehdotukseen on erinomaisella tasolla. Asteikolla 1-5 asioinnin miellyttävyys sai arvosanan 4,3. Hyöty yrityksen kasvusuunnitelman kannalta sai arvosanan 4,0, ja hyöty yrityksen kansainvälistymissuunnitelman kannalta 4,0. Kirjallisen palveluehdotuksen saaneet antoivat ehdotuksen selkeydelle ja ymmärrettävyydelle arvosanan 4,1. Palvelusuunnitelman ehdotettujen toimenpiteiden soveltuvuus yrityksen tarpeisiin sai arvosanan 3,8. Tuki ja neuvonta ehdotuksen saamisen jälkeen sai arvosanan 4,2. Vaikka kyselyn tulokset ovat erinomaisia, on Team Finland -toiminnassa vielä parannettavaa.Tästä on hyvä jatkaa! Team Finland -toimijat pyrkivät edistämään Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla, vielä entistä paremmin asiakkaitaan palvellen.

Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten kiinnostus liiketoiminnan kehittämiseen yrityskaupoilla on korkealla tasolla. Rahoitusta haetaan investointeihin, mutta hieman aiempaa enemmän myös käyttöpääomaksi.Pk-yritykset näkevät tulevaisuuden hieman aiempaa valoisampana, vaikka positiivinen viriäminen ei ole ollut kovinkaan voimakasta. Hitaasta kehityksestä huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on säilynyt samana ja noin joka kymmenes pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen.Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy rahoitustarpeenaJoka viides pk-yritys näkee yrityskaupat mahdollisena kasvun kiihdyttäjänä. Erityisen ilahduttavaa on, että voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa lähes kolmannes on kiinnostunut laajentamaan toimintaansa yrityskauppojen kautta seuraavan parin vuoden aikana. Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy myös ulkopuolisen rahoituksen tarpeena, sillä näistä noin 80 prosenttia kertoi mahdollisen laajentumisen edellyttävän rahoitusta.”Tutkimuksen mukaan noin puolella pk-yrityksistä omistajanvaihdos ei kuulu tulevaisuudensuunnitelmiin. Toisaalta 40 prosenttia ilmoittaa luopuvansa yritystoiminnasta tulevien kymmenen vuoden aikana. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, että myyjät aloittavat valmistautumisen kaupantekoon ajoissa ja että kasvuhaluisilla yrityksillä kauppa ei jää rahoituksesta kiinni.  Omistajanvaihdosten ja yrityskauppojen rahoittamiseen löytyy ratkaisuja”, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten arvon kehittämisessä. Omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista kiinnostuneet pk-yritykset ovat aktiivisia yrityksen arvon seuraamisessa, kun taas muiden yritysten osalta kiinnostus on selvästi vähäisempää. Rahoituksen saatavuudessa ei oleellista muutostaRahoituksen saatavuus on edelleen hyvällä tasolla, ja reilu viidennes pienyrityksistä ilmoittaa hakeneensa pankki- tai muuta rahoitusta. Erityisesti kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkopuolista rahoitusta kohtaan on säilynyt korkealla tasolla. Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta erilaisiin investointitarpeisiin ja myös kasvupanostuksiin. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy talouskasvun kiihtyminen ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Näiltä osin näkymät ovat edelleen lievästi parantuneet edellisestä barometrista. Toisaalta odotusten hienoisesta epävarmuudesta kertoo se, että rahoitusta käyttöpääomaksi aikoo hakea hieman aiempaa suurempi osa yrityksistä.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien verkkosivuilla.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Vuoden bisnesenkeli 2016 ja Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö on erinomaisella näköalapaikalla suomalaiseen yrittäjyyteen. Kasvuyritysten menestymisessä tärkeintä ovat skaalautuvuus ja kansainvälistymispotentiaali. Yritysten tulee ajatella globaalimarkkinoita jo alusta pitäen.Suomi tunnetaan perinteisesti laadusta, luotettavuudesta, mutkattomuudesta sekä vähäisestä korruptiosta. Tämä maine on se perusta, jolle suomalaisyritykset rakennetaan ja josta tulee pitää huolta. Globaali kilpailu on kuitenkin kovaa, ja meille perinteiset kilpailukykytekijät menettävät merkitystään riman noustessa maailmalla jatkuvasti.Kasvuyritysten potentiaalin toteutuminen vaatii Niemistön mielestä enemmän yhteistyötä ja törmäyttämistä niin startupien ja julkisyhteisöjen kuin startupien ja suuryritysten välillä, joista hyvänä esimerkkinä vakiintuneiden yritysten järjestämät hackathonit. Myös valtio voi tehdä osansa osoittamalla pilottihankkeita, lisäämällä kokeilukulttuuria ja mahdollistamalla uudenlaisia toimintatapoja. Kasvuyrittäjyyteen tulisi rohkaista jo varhaisessa vaiheessa.Rohkeasti maailmalle– Opetusjärjestelmämme tulisi lisätä nuorten digitaalista kyvykkyyttä perustaitojen lisäksi esimerkiksi koodauksen opetuksella, jota ilokseni jo onkin. Kielitaito on edelleen välttämätöntä. Eväitä maailmalla pärjäämisen saisi myös lisäämällä ongelmalähtöistä oppimista sekä keskustelevaa pienryhmäopetusta, jossa aktiivisesti tuotetaan aineistoja ja harjoitellaan argumentointia ja esiintymistä, Leena Niemistö kertoo.Niemistö kannustaa kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille.– Kansainvälisille markkinoille kannattaa ja pitää pyrkiä. Suomi tarvitsee kasvua ja vientiä. On vain muutamia sote-yritysten ja kaupan alan kaltaisten palvelualojen poikkeuksia, joilla Suomen markkina on jo itsessään riittävä. Onneksi nuorille yrittäjille globaalissa maailmassa toimiminen on jo itsestään selvää.Tulevaisuuden kasvuyrittäjät aloittavat aikaisemminKasvuyrittäjäkentässä on meneillään hienoinen sukupolvenvaihdos. Niemistön mukaan nykypäivän tyypillinen kasvuyrittäjä on toiminut jo hyvän aikaa yritysmaailmassa ja omaa verrattain hyvän kokemuksen. Aiemmin moni kasvuyrittäjä on puolestaan ollut itseoppinut tee se itse -yrittäjä.Tulevaisuuden kasvuyrittäjä hyppää yhä useammin suoraan yrittäjyyteen, ilman ”korporaatiovaihetta”. Tähän viittaa kansainvälisesti myös yrittäjäkoulutuslinjojen suosio. Tällainen koulutus antaa käytännön eväitä ja rohkeutta kasvuyrityksen perustamiseen.Siemenvaiheen rahoitus kaipaa uudistamistaSuurimmat kasvuyrittäjien kohtaamat haasteet ovat tällä hetkellä Niemistön mukaan globaali kilpailu ja rahoitus.– Suurin haaste ensimmäisestä päivästä alkaen on ehdottomasti globaali kilpailu. Melko äskettäin toimimme vielä alueellisessa tai valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Nyt on oltava oikeaan aikaan liikkeellä, tiimin tulee olla uskottava ja idean/tuotteen ihastuttava, ja yrittäjällä tulee olla toimeenpanokykyä ja rohkeutta viedä tuote maailmalle riittävän aikaisin.Toinen merkittävä haaste ei tule yllätyksenä: rahoitus. Joukkorahoituksen lisääntyminen laajentaa sijoittajakuntaa, ja kasvuyrityksiin sijoittavien bisnesenkelien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan. Suomessa on silti vain vähän isoja siemenvaiheen sijoittajatahoja. Lisäksi suuremmat sijoitukset kohdistuvat usein muutamiin hankkeisiin. Yhtenä parannuskeinona voisi olla siemenvaiheen julkisen rahoituksen automatisoiminen sovittujen kriteerien mukaisesti, mikä vähentäisi byrokratiaa ja parantaisi läpinäkyvyyttä.Kasvuyrittäjä välttyy tavallisilta sudenkuopilta miettimällä jo varhaisessa vaiheessa, miltä toivoisi omistusrakenteen näyttävän myöhemmässä vaiheessa. Muutama isohko sijoitus näyttää paremmalta kuin monta pientä. Sijoittajien tulisi mielellään tuoda yhtiöön sen kaipaamaa osaamis- ja kokemuspääomaa sekä tarvittavia verkostoja. Perustajalla ja johdolla on lisäksi hyvä olla riittävä osuus yhtiöstä. Näillä asioilla on iso merkitys, kun myöhemmin haetaan esimerkiksi Venture Capital -rahoitusta.Kasvuyrittäjän kaikki rahoitusmahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä, koska niistä ei tiedetä riittävästi. Suomessa kasvuyritysten rahoituksessa voisi Niemistön mukaan käyttää myös laaja-alaisemmin erilaisia instrumentteja, kuten ulkomailla paljon käytettyä vaihtovelkakirjalainaa.– Kasvuyrittäjän alun haasteisiin kuuluu valuaatiovaihe. Vaihtovelkakirjalainassa valuaatiota ei lyödä niin tarkasti lukkoon, vaan se määräytyy myöhemmässä vaiheessa seuraavaa rahoituskierrosta haettaessa.Vaikuttavuutta vastuullisuudellaLeena Niemistö on Suomen näkyvimpiä enkelisijoittajia. Vuoden 2016 bisnesenkeliksi palkittu sijoittaja keskittyy erityisesti terveysteknologian startupeihin, joiden toimialat liittyvät vastuullisuuteen tai kestävään kehitykseen.– Haluan olla omalla panoksellani mukana siinä teknologisessa murroksessa, joka nyt on meneillään. Meidän tulee uudistaa toimintatapojamme innovatiivisella, vastuullisella ja vaikuttavalla tavalla. Vain vastuullinen liiketoiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Ja nimenomaan sellainen liiketoiminta, joka helpottaa asiakkaan elämää ja tuo tälle kustannushyötyä.Sijoituskohteiden valinnassa Niemistön johtotähtinä ovat etenkin skaalautuvuus, kansainvälistysmispotentiaali ja toimintatapojen muutoksen myötä saavutettava vaikuttavuus. Niemistö on iloinen, että suurin osa kasvuyrittäjistä osaa hyödyntää bisnesenkeleiltä saamansa henkisen tuen.Sanottua Slush on valtavan positiivinen asia. Tarvitsemme sen tuomaa hypeä ja mahdollisuuksia luoda sijoittajasuhteita. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kasvuyrittäjän haasteet jatkuvat Slushin jälkeenkin. Kasvuyrittäjyyttä ei enää ole ilman digitalisaatiota. Se ravisuttaa toimintaympäristöä tavalla, johon on vaikea löytää vertailukohtaa – totaalisesti. Jokainen tuote on digitalisoitava (IoT) ja kaikki palvelu tuotettava monikanavaisesti ja mahdollisimman personoidusti. Suomen vahvuuksia ovat korkealaatuinen lääketieteellinen osaaminen sekä huippuluokan teknologiaosaaminen, ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy nämä yhdistämällä. Myös puhdasta luontoa hyödyntävissä maatalouden (food tech) ja metsäteollisuuden (green tech) innovaatioissa sekä pelillistämistä hyödyntävissä oppimissovelluksissa on kasvupotentiaalia.

Corporate Spiritin Peoplepower -henkilöstötutkimuksen tehneiden yritysten joukosta parhaisiin tuloksiin yltäneet palkitaan vuosittain Suomen innostavimmat työpaikat –tunnustuksella. Finnvera saavutti erinomaiset tulokset vuoden 2016 tutkimuksessaan ja on tämän vuoksi valittu satojen yritysten joukosta yhdeksi tunnustuksen saajista.Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustus viestii siitä, että olemme panostaneet toimintamme kehittämiseen kuuntelemalla henkilöstön näkemyksiä yritykselle tärkeistä asioista. Henkilöstömme on innostunut, motivoitunut ja omistautunut työskentelemään yrityksen päämäärien ja liiketoiminnan kasvattamisen puolesta.Lue lisää ja tutustu muihin tunnustuksen saajiin Corporate Spritin sivuilla

Finnveran vuotta 2016 vauhditti muun muassa kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin tarjotun rahoituksen sekä viennin rahoituksen kysynnän kasvu. Eduskunnan päätökset Finnveran valtuuksien korottamisesta takaavat sen, että pystymme jatkossakin osaltamme edistämään suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.Rahoitus kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin kasvoiFinnvera tarjosi vuonna 2016 rahoitusta pk- ja midcap-yritysten lähes 2 200 miljoonan euron kokonaishankkeisiin yhteensä 1 040 miljoonaa euroa. Tarjottu pk- ja midcap-rahoitus oli 7 prosenttia edellisen vuoden vastaava jaksoa alemmalla tasolla. Rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti, ja rahoitusta tarjottiin 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 omistuksenvaihdokseen sai rahoitusta noin 1 000 yritystä yhteensä 141 miljoonaa euroa. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisvuodesta 21 prosenttia.Finnvera sai vuonna 2016 pk-ja midcap-yrityksiltä yli 12 500 rahoitushakemusta, joista lähes 10 300 hakemusta eli noin 80 prosenttia sai myönteisen päätöksen.Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2016 lopussa 2,6 miljardia euroa.Vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä edellisvuotta korkeammalla tasollaVuonna 2016 vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia yhteensä 14,6 miljardiin euroon.  Myös vientiluottojen kysyntä kasvoi. Vientiluottokysyntä oli yhteensä 12,5 miljardia euroa, joka oli 74 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lisääntyneen kysynnän taustalla oli erityisesti suomalaisen telakkateollisuuden tilauskannan voimakas kasvu osana maailmanlaajuista risteilytoimialan myönteistä kehitystä. Muiden toimialojen osalta viennin rahoituksen kysyntä on säilynyt vakaana; erityisesti tele- ja metsäteollisuusalojen osalta kysyntää on edelleen ollut runsaasti.  Vaikka vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä kasvoi, Finnvera antoi vuonna 2016 vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 35 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 82 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa.Viennin rahoituksen vastuukanta sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut oli vuoden 2016 lopussa 18,1 miljardia euroa.Finnvera julkaisee 1.1.–31.12.2016 tilinpäätöksen 28.2.2017. Vuosikertomus julkaistaan Finnveran verkkosivuilla maaliskuussa.

Kauppojen määrä kasvoi peräti 21 prosenttia. Varsinais-Suomi loistaa tilastossa.Yrityskauppoja syntyi viime vuonna jopa ennustettua enemmän.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi kertoo, että euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla.Vielä loppusyksystä Koivuniemi ennusti rahoitusosuuden nousevan 130 miljoonaan euroon.– Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, ja etenkin loppuvuonna vauhti vain kiihtyi. Kauppoja on tehty myös alkuvuonna viime vuotta vauhdikkaammin, Koivuniemi sanoo.Hyvien lukujen taustalla on kotimarkkinayritysten siirtyminen uuteen omistukseen. Euromääräisesti kasvu oli 46 prosenttia ja kappalemääräisesti viidenneksen. Sen sijaan paikallisten pienyritysten yrityskaupat jäivät pari prosenttia miinukselle.– Markkinat ovat toipumassa, ja samalla viestimme omistajanvaihdoksista sekä niiden rahoittamisesta on mennyt perille. Kotimarkkinayrityksissä on varmasti ollut patoutuneita myyntiaikeita. Yrittäjät ovat heränneet, Koivuniemi arvioi.– Yrityskaupat ovat meilläkin olleet selvemmin fokuksessa. Haluamme rahoittajana katsoa kaikki tapaukset entistä tarkemmin läpi. Rahoitusta on kyllä tarjolla hyviin hankkeisiin, hän jatkaa.Ostajilla halu kasvaaKoivuniemen mainitsema markkinoiden toipuminen näkyy etenkin Varsinais-Suomessa. Maakunnassa yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli hulppeat 137 prosenttia ja kappalemääräinen kasvu 28 prosenttia.– Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Tämän vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, sanoo Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Finnveran tilastoista selviää, että kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin päästiin myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.Koivuniemen mukaan hyvistä yrityksistä on kysyntää ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.– Ostajilta löytyy kasvuhaluja. Ostetuista yrityksistä 28 prosenttia muuttuu kasvuyritykseksi, kun yleisesti kovaa kasvua tavoittelee vain joka kymmenes. Yrityskauppojen ja muiden omistajanvaihdosten myötä yritysten uudistuminen ottaa harppauksen, joka näkyy muun muassa tulevassa kasvussa, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000–3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -47 % -58 % Etelä-Pohjanmaa 25 % 26 % Etelä-Savo -37 % 13 % Kainuu -47 % -41 % Kanta-Häme -40 % -40 % Keski-Pohjanmaa -23 % 90 % Keski-Suomi -11 % 19 % Kymenlaakso 228 % -14 % Lappi -47 % -5 % Pirkanmaa 34 % 16 % Pohjanmaa 72 % 15 % Pohjois-Karjala -68 % -3 % Pohjois-Pohjanmaa 19 % -15 % Pohjois-Savo 34 % 29 % Päijät-Häme -46 % -43 % Satakunta 113 % 12 % Uusimaa 45 % 12 % Varsinais-Suomi 137 % 28 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen muutos on -23 prosenttia, mutta kappalemääräisesti kasvua on +90 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet paikalliset pienyritykset. Niiden arvo on pienempi kuin laajemmin kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä.Kymenlaaksossa tilanne on päinvastainen.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Ennakkotietoihin Finnveran vuoden 2016 tapahtumista voi tutustua uutisessamme: Finnveran vuosi 2016 – ennakkotietojaFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeää huomioida, jotta kauppa onnistuisi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Tietoisuus yrityksen arvosta antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa laskurimme avulla, millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksistaTeksti: Kimmo Koivikko

Tamperelainen Juhani Lehti on ollut ostamassa seitsemää yritystä.Pk-yritysten omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen. Kriittisiä onnistumisen edellytyksiä ovat muun muassa valmis yhdistämisstrategia, liiketoiminnan yhdistämisen aikataulutus, viestintä ja henkilökunnan johtaminen.Onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten kasvuluvuissa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi.Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.– Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, kommentoi Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera ennusti yrityskauppojen määrän kasvavan viime vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoitti yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä yli 130 miljoonalla eurolla.Seitsemän kauppaaTampereen Konepajat Oy:n omistava Juhani Lehti on hyvä esimerkki yrittäjästä, joka on onnistunut yrityskaupoissa. Lehti siirtyi yrittäjäksi kymmenen vuotta sitten ostamalla kaksi pientä metalliteollisuuden alihankintayritystä.Vuosien aikana yrittäjä on tehnyt seitsemän yritysostoa ja yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on 25 miljoonaa euroa.– Yrityskaupoissa on tietty kaava. Pääosassa meihin otetaan ensin yhteyttä. Arvioimme, sopiiko yritys meidän kokonaisuuteemme. Emme halua ostaa ylikapasiteettia, vaan liiketoiminnan pitää täydentää nykyistä tekemistä, Lehti sanoo.– Sen jälkeen katsomme, onko toiminta terveellä pohjalla ja onko hintapyyntö yleisen arvostuksen mukainen. Tiedämme, miten rahoittajat laskevat arvonmäärityksen, hän jatkaa.Lehden mukaan myytävien yritysten dokumentaatiossa on isoja eroja. Osassa on nähtävissä, että tulosta on säädetty keinotekoisesti plussalle.Sen sijaan epärealistiset hintapyynnöt ovat karsiutuneet.– Rakennemuutos on kohdellut joitakin yrityksiä vieläkin kovemmin kuin alaa keskimäärin. Korvausinvestoinnit on jätetty tekemättä, ja laitekanta on vanhentunut. Emme osta yritystä, jossa ei ole tuottoarvoa. Iso kriteeri on myös se, että yritys ei saa olla riippuvainen yrittäjästä, Lehti kertoo.Oma identiteettiOstettavien yritysten integrointi on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä yrityskaupan jälkeen.Lehden yrityksissä kaikki saavat säilyttää oman kulttuurinsa. Jokaisella yrityksellä on myynti- ja tuotannollinen vastuu. Yrityskaupan onnistumisen ratkaisee pitkälti hyvä viestintä.– Yhdenmukaistamme taloushallinnon ja annamme muutenkin tukea. Yritykset auttavat toinen toistaan, ja palveluja myydään ristiin. Johtoryhmässä on aina oma henkilö jokaisesta yrityksestä, Lehti sanoo.Hänen oma toimenkuvansa on muuttunut vuosien aikana, kun uusia yrityksiä on tullut konserniin. Tehtaissa on johto, joka johtaa päivittäistä tekemistä.– Isoin muutos on ollut tuotekehityksen tuleminen mukaan aika vahvasti. Mietin paljon enemmän tulevaa kuin ennen, Lehti sanoo.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: Kasvu > OmistajanvaihdosLue myös:Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosiYrityskauppa käy – neljä maakuntaa ylitse muidenYrityskauppa tuo lisää kasvajia SuomeenTeksti: Kimmo Koivikko

Verohallinto on kehittänyt yhteistyössä asiakasyritystensä ja Team Finland -toimijoiden kanssa uudenlaisen palvelumallin, jonka tarkoituksena on tukea kasvuyrityksiä veroasioissa mahdollisimman mutkattomasti. Tavoitteena on, että yritykset voivat keskittyä ydinosaamiseensa, veroasioiden hoituessa joustavasti yhteistyössä Verohallinnon kanssa.Palvellakseen kasvuyrityksiä mahdollisimman reaaliaikaisesti ja laadukkaasti, Verohallinnon Konserniverokeskuksen asiantuntijoista koottu tiimi vastaa kysymyksiin tai sopii jatkokeskusteluista viivytyksettä. Verohallintoa voi lähestyä verokysymyksissä sähköpostitse osoitteessa kasvuyritykset(at)vero.fi aiheissa, jotka koskevat erityisesti kansainvälistyvää kasvuyritystä. Tällaisia ovat esimerkiksi siirtohinnoittelua, lähdeveroja, kannustinjärjestelmiä ja digitaalisten palveluiden arvonlisäveroa koskevat kysymykset.Kasvuyritysten tukeminen veroasioissa nähdään tärkeänä myös Team Finlandilla, jonka keskeisenä tehtävänä on auttaa kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä.Lue asiasta lisää Verohallinnon verkkosivuilta

Suomen vienti lepää kapeilla harteilla, sillä kolmisenkymmentä suurinta yritystä vastaa puolesta koko Suomen viennistä. Finnveran rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen puhuu rakenteellisesta ongelmasta. Hän kääntää katseen erityisesti 2 600 suomalaisyritykseen, jotka ovat kokoluokaltaan keskisuuria. Niitä tarvitaan lisää.– Keskisuuria on vain yksi prosentti koko yrityskannasta. Yritämme omalta osaltamme auttaa pienempiä yrityksiä nousemaan keskisuurten sarjaan ja keskisuuria kasvamaan entistä suuremmiksi, Nousiainen sanoo.Keskisuureksi yritykseksi luokitellaan yritys, jolla on 50–249 työntekijää.Positiivisia uutisia näiden yritysten kasvuhalukkuudesta saatiin marraskuussa perheyrityksiä koskevasta selvityksestä. Suuri osa perheyrityksistä on keskisuurten kokoluokassa.PwC:n Global family business survey –raportista selviää, että seitsemän prosenttia haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia maltillisesti. Luvut ovat omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan. Kasvu tulee nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.Nousiaisen mukaan keskisuurten yritysten rooli korostuu etenkin maakunnissa.– Ne ovat isoja työllistäjiä ja toimivat samalla merkittävinä alihankintaketjujen ylläpitäjinä. Lonkerot ulottuvat pitkälle, Nousiainen kertoo.Myös Finnvera on saanut lisää mahdollisuuksia rahoittaa kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kasvua. Rahoituslaitos otti puolitoista vuotta sitten käyttöön kasvulainan. Kasvulainan on ajateltu soveltuvan erityisesti midcap-kokoluokan yrityksille.Midcapeiksi lasketaan yritykset, joiden liikevaihto on konsernitasolla enintään 300 miljoonaa euroa eikä niillä ole työntekijämäärärajoituksia.Mandaatti on nykyisellään voimassa vuoden 2018 loppuun.– Mandaattimme on 600 miljoonaa euroa, ja siitä riittäisi kyllä jokaiselle midcapille, Nousiainen vakuuttaa.Lunawood kasvaa kaupallaLämpöpuuvalmistaja Lunawood on hyvä esimerkki keskisuuresta yrityksestä, joka on kovassa kasvussa.Lunawoodin liikevaihto on tänä vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuoteen on seitsemän miljoonaa.– Teimme kesäkuussa liiketoimintakaupan, jossa ostimme Metsä Woodin Kaskisissa sijaitsevan Thermo Wood –liiketoiminnan. Olemme tehneet vuosien aikana myös isoja investointeja, sanoo toimitusjohtaja Arto Halonen.Kauppa kasvattaa Lunawoodin tuotantokapasiteettia 81 000 kuutiosta 105 000 kuutioon. Lisäksi Kaskisissa sijaitseva tehdas on merikuljetuksille otollinen sijaintinsa puolesta. Yhtiön kaksi muuta tehdasta sijaitsevat Iisalmessa ja Joensuussa.Merikuljetukset ovat isossa roolissa, sillä Lunawoodin liikevaihdosta 93 prosenttia tulee ulkomailta. Vientiä on kaikkiaan yli 40 maahan.– Eurooppa on suurin markkinamme ja kasvaa orgaanisesti. Lisäksi Lähi-itä kasvaa paljon. Tähtäämme seuraavaksi Kiinaan ja Amerikkaan, Halonen kertoo.Hänen mukaansa uuden yksikön upottaminen Lunawoodiin ei tapahdu sormia napsauttamalla. Henkilöstön motivoiminen on tärkeä osa kaupan onnistumista.– Aina siinä on pieni jännitys. Olemme luvanneet, että Kaskisissa modernisoidaan tehdasta. Se näyttää meidän olevan tosissamme.Myös päätös kasvun toteuttamistavoista vaatii strategiasta tuen hakemista. Vaakakupissa painavat orgaaninen kasvu ja yritysostot.– Kaikki lähtee lopulta strategiasta. Missä on kasvukipuja ja onko ostettavalla kohteella kivut paikattavissa? Kokonaisuus pitää hallita, Halonen kertoo.Fakta: Mikä Midcap? Midcap-kokoluokan yritykseksi lasketaan yritys, jonka konsernitasoinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijärajoitetta ei ole. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50–249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Finnvera sai vuoden 2015 alusta erikoisluvan rahoittaa kotimaan rahoitustuotteilla myös midcap-yrityksiä. Mandaatti on voimassa vuoden 2018 loppuun.Lue lisää kasvulainastaFinnvera neuvottelee mahdollisuudesta myöntää lainoja midcap-yrityksilleTeksti: Kimmo Koivikko

Negatiivisten viitekorkojen hyvittäminen asiakkaille viivästyy aiemmin ilmoitetusta hyvittämisen vaatimien järjestelmämuutosten takia. Finnvera hyvittää asiakkailleen negatiiviset viitekorot takautuvasti vuonna 2017.Kertyneillä negatiivisilla viitekoroilla pienennetään takautuvasti asiakkaan maksamaa marginaalia myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Hyvitettävän negatiivisen viitekoron määrä voi enimmillään olla asiakaskohtaisen marginaalin suuruinen.Lisätietoja puhelinpalvelustamme: 029 460 2580.

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti se, minkälaiset tiimit ovat yrityksissä töissä.Työmäärä ja oman ajan hallinta nousevat aina esille, kun kasvuyrittäjiltä kysytään arjen haasteista.Monialayrittäjä Anne Kukkohovi ei tee poikkeusta sääntöön. Kukkohovin mukaan kahden yrityksen pyörittäminen vaatii häneltä paljon.- Olen ollut aina luovalla alalla, jossa on mukana systemaattinen projektinjohto ja numero-osaaminen. Kun perustin ensimmäisen firmani, harjoittelin todella paljon työnteon ja levon suhdetta koko paletin kannalta. Nyt toinen yritykseni on lyömässä läpi maailmalla ja joudun puskemaan hartiavoimin töitä sen eteen, hän sanoo.Yksinkertaista ratkaisua ajanhallintaan ei ole Kukkohovillakaan. Hän korostaa hyvän kunnon merkitystä jaksamisessa.- Startup-tyyppistä firmaa ei voi olla kuin yksi kerrallaan. Siihen menee kaikki aika.Televisiosta ja mallimaailmasta tuttu yrittäjä on pääomistaja vuonna 2010 perustetussa Supersuper-nimisessä yrityksessä. Lisäksi Kukkohovi on perustanut kolme vuotta sitten Supermoodin, josta hän omistaa suoraan ja välillisesti osake-enemmistön. Supersuper omistaa vielä pienen osuuden kolmannesta yrityksestä.Supersuper tarjoaa luovan suunnittelun asiantuntijapalveluja muun muassa viihdeteollisuudelle, ja Supermood on luonnonkosmetiikkamerkki.Supermoodin omistajien tavoitteena on rakentaa yhtiöstä maailmanlaajuinen brändi.- Teemme asioita oikein, sillä muuten emme olisi saaneet sellaisia jakelusopimuksia kuin nyt saamme. Brändäys ja tuotekehitys ovat meidän ehdottomat vahvuutemme, Kukkohovi kertoo.Kasvuhakuisia yrittäjiäYrittäjyyttä tutkitaan Suomessa eri tavoin.Kaksi kertaa vuodessa julkistettava pk-yritysbarometri paljastaa, että voimakasta kasvua hakevia yrityksiä on noin joka kymmenes. Sen sijaan monialayrittäjyydestä ei ole tutkimustietoa.Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sanoo, ettei myöskään rahoituslaitos tee tilastointia.- Monialayrittäjät ovat pääosin kasvuhakuisia persoonia, jotka näkevät pitkälle. Yleensä taustalla on joku teknologia, josta syntyy sitten palvelu. Kukkohovi on myös hieno esimerkki. Hänellä on vahva henkilöbrändi, jonka päälle liiketoiminnat ovat rakentuneet.Strandberg haluaa vielä erotella monialayrittäjyyden ja sarjayrittäjyyden toisistaan. Hänen mukaansa monialayrittäjä on operatiivisesti mukana omistamissaan yrityksissä, eikä pelkästään omistajan roolissa hallituksessa.Tiimi kiinnostaaUseiden yritysten perustaminen ja kasvu vaativat rahoitusta. Rahoittajan näkökulmasta katse kiinnittyy erityisesti tiimiin.- Olemme kiinnostuneita siitä, ketkä oikeasti tekevät työt ja kuka johtaa. Lisäksi katsomme taloudellisia menestymisen edellytyksiä ja sitä, onko tuotteelle tai palvelulle markkinoita, Strandberg luettelee.Hänen mukaansa toisen yrityksen perustaminen on perusteltua, jos se liittyy olemassa olevaan kokonaisuuteen.- Yrittäjällä voi olla samalla paikkakunnalla pesula ja ravintola. Synergiat ovat melkoiset, jos asiakaskunta on sama ja hallintokulut voidaan yhdistää, Strandberg näkee.Anne Kukkohovi kannustaa yrittäjiä niin ikään synergioiden hakemiseen. Supersuperin liiketoiminta tukee Supermoodin kasvua.- Firmojeni luonne on kuitenkin erilainen. Toisessa myymme osaamistamme, ja se on hyvin kannattavaa. Toinen taas on iso ponnistus vientimarkkinoille, Kukkohovi sanoo. Teksti: Kimmo Koivikko

Finnvera Oyj myy noin 80 prosenttia omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä. Kauppa liittyy Finnveran asteittaiseen luopumiseen pääomasijoitustoiminnasta.Osuus myydään suomalaiselle Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Finnvera jää edelleen Aloitusrahasto Vera Oy:n omistajaksi noin 20 prosentin osuudella. Rahastoa kohtaan osoitettiin kiinnostusta sekä kotimaasta että ulkomailta. Innovestorin tarjous vastasi parhaiten myyjän tavoitteita.Järjestelyllä varmistetaan rahaston sijoitustoiminnan jatkuvuus ja kohdeyritysten paremmat jatkorahoitusmahdollisuudet, kun pääomasijoitusmarkkinoille saadaan uusi yksityinen pääomasijoitusyhtiö.Kaupan taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön linjaus, jonka mukaan Finnveran vastuulla ollut aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehittämisvastuu on siirtynyt Tekes Pääomasijoitus Oy:lle.Aloitusrahasto on aktivoinut yksityistä sijoittamista– Vaikuttavuuden näkökulmasta Finnveran aikaisen vaiheen sijoitustoiminta on ollut merkittävää. Rahaston toiminnan kautta kohdeyrityksiin on saatu kaikkiaan 350 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa, joista bisnesenkeleiden osuus on noin 90 miljoonaa euroa. Summat ovat merkittäviä kansainvälisessäkin vertailussa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Aloitusrahasto Vera Oy:n kaupan myötä rahastoon saadaan paljon yksityistä pääomaa ja osaamista, mikä tuo vakautta kohdeyhtiöiden kehittämiseen jatkossa. Nykyiset sijoituskohteet saavat lisää verkostoja ja uudenlaisia mahdollisuuksia kasvuun.Teollisuussijoitus ja Tekes vastaavat jatkossa valtion pääomasijoittamisestaJatkossa valtion pääomasijoitustoiminnasta vastaavat pääosin Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes, ja näistä Tekesin hallinnoima Tekes Pääomasijoitus Oy keskittyy alkuvaiheen sijoitustoimintaan rahastosijoitusten kautta.Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta on alkanut vuonna 2005.Lisätietojatoimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, 029 460 2400

Finnveran hallitus on hyväksynyt 15.12 Finnveran liiketoimintaperiaatteet eli Code of Conductin.Code of Conduct on kansainvälisesti vakiintunut termi, jota käytetään puhuttaessa yritysten itsensä määrittelemistä ja johdon julkilausumista liiketoimintaperiaatteista – sekä eettisistä että juridisista.Finnveran toiminta on tarkoin säänneltyä. Ajan kuluessa onkin syntynyt useita periaatteita, linjauksia ja ohjeistuksia vaatimusten noudattamisen avuksi. Code of Conduct toimii Finnveran yhteisinä pelisääntöinä. Se kokoaa yhteen sekä eettiset periaatteet että juridiset säännöt, joita toiminnassamme noudatamme ja joihin olemme sitoutuneet. Code of Conductin välityksellä haluamme kertoa myös ulkopuolisille, millainen toimija olemme. Code Of Conductiin voit tutustua täällä.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Profinin liikevaihto on kolminkertaistunut.Omistajanvaihdokset lisäävät kasvuyritysten määrää Suomessa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että 27 prosenttia kaikista omistajaa vaihtavista yrityksistä luokitellaan jatkossa kasvuyritykseksi. Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä pitää omistajanvaihdosten ja kasvuyritysten välistä yhteyttä merkittävänä. Vertailupohja löytyy kaksi kertaa vuodessa julkistettavasta pk-yritysbarometrista.Barometrin mukaan vain joka kymmenes yritys ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua.- Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, Heikkilä sanoo.Yritysten kasvuhalua ruokkii sekin, että yleensä yrityskauppa rahoitetaan lainarahalla. Lainojen takaisinmaksu vaatii parempaa tuloskuntoa.Heikkilä korostaa myös yrityskauppojen muutostrendiä. Kasvuhaluisten yritysten määrä omistajanvaihdostilanteessa on noussut viime vuodesta lähes viidenneksen. Kovin kasvuinto on tilastojen mukaan Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Sisä-Suomen alueeseen kuuluvat maakunnista Pirkanmaa ja Keski-Suomi.- Startup-kulttuuri ja korkeakoulutettujen entistä suurempi määrä yrittäjinä näkyy. Toisaalta meillä on ollut huolena se, että onko yrityksissä riittävän paljon think big -ajattelua. Yritykset ovat usein liian pienesti liikkeellä, Heikkilä arvioi.Think big -ajattelulla hän viittaa yrityksen kykyyn kasvaa keskisuureksi eli yli 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi. Niistä on Suomessa pula.- Olemme tässä Ruotsia jäljessä. Selittäviä tekijöitä on paljon. Kaikki lähtee yritysten arvomaailmasta, omien pääomien riittävyydestä, myynti- ja markkinointiosaamisesta sekä kyvystä toteuttaa kansainvälistä kasvua, Heikkilä luettelee.Finnvera ennusti aiemmin yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Kasvua ja kipujaLasiliukuseinistä tunnettu Profin Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka liikevaihto lähti räjähtävään kasvuun omistajanvaihdoksen jälkeen.Käytännössä yhtiö on kolminkertaistanut liikevaihtonsa vajaassa viidessä vuodessa 12 miljoonaan euroon.Profin siirtyi Mikko Haapalan omistukseen liiketoimintakaupassa keväällä 2012, kun hänen setänsä Martti Haapala myi yrityksen. Martti Haapala on yhä vähemmistöomistajana ja hallituksessa.Nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja kertoo, että kasvun taustalla olivat varsin yksinkertaiset syyt.- Teimme heti suunnitelman, jonka mukaan liikevaihto täytyy tuplata kolmessa vuodessa. Meidän piti saada riittävä tuloskunto päälle. Emme olisi enää hengissä, jos olisimme jämähtäneet neljään miljoonaan.Kasvu ja sen tuomat kivut ovat opettaneet Haapalalle paljon. Aikaisemmin hän työskenteli Keskon K-citymarketin aluejohtajana ja isosta pörssiyrityksestä löytyi aina osasto apuun. Nyt kaikki tieto on pakko hakea itse.- Opin sieltä tietyn systematiikan. Prosessien täytyy olla kunnossa. Lasiliukuseinämme on huipputuote, mutta alun murrosvaiheessa suurin osa liikevaihdosta tuli hirsitalopuolelta. Nyt rakennusteollisuus on vahvasti mukana. Muutos on vaatinut uudenlaisia osaamistarpeita ja olemme joutuneet vaihtamaan avainhenkilöitä johtoryhmätasolla, Haapala sanoo.Toinen kipuilu liittyi kasvun rahoittamiseen. Yhtiö tarvitsi käyttöpääomaa varsinkin alkuvaiheessa.- Olemme aiempaa viisaampia ja nyt meillä on puskureita kerättynä. Meillä on myös valmiit paketit yrityskauppojen varalle, Haapala vahvistaa.Profin on ollut kansainvälisillä markkinoilla jo vuosikausia. Pudasjärvellä sijaitsevan yrityksen myynnistä yli puolet tulee ulkomailta, kuten Japanista, Venäjältä ja Englannista.Seuraavaksi yhtiö hakee kasvua naapurista, sillä Tukholmaan on tarkoitus perustaa oma maayksikkö.- Pörssilistatun Lehto Groupin perustaja on kotikunnasta. Yritys on meille esimerkkinä siitä, että vain taivas on kasvun rajana, Haapala sanoo.Lue Yrityskauppa-sarjan ensimmäinen osa täältä.Lue Yrityskauppa-sarjan toinen osa täältä. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo  Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos Teksti: Kimmo Koivikko

Team Finland -johtajat tietävät, miten suomalaiset yritykset saadaan nousukiitoon maailmalla – jos ne vain itse haluavat kasvaa. Kaikki lähtee yrityksen omasta voitontahdosta. Suomella menee hyvin maailmalta katsottuna, vaikka itse ehkä luulemme toisin.Team Finland -organisaatioiden johto on yhtä mieltä siitä, että jos yrityksestä löytyy tahtoa, niin löytyy myös auttajia ja ratkaisuja. Tätä työtä Team Finland -verkostossa petrataan nyt koko ajan, jotta yhteistyö olisi saumatonta. Team Finland -organisaatioiden johtajilta löytyi #tiimitavattavissa-keskusteluissa konkreettisia vinkkejä siitä, miten yritykset pääsevät maailmalle.Yrittäjien pitää uskoa itseensä”Suomen ulkopuolelta maamme näyttää paremmalta, fiksummalta ja toimivammalta. Meidän pitää kannustaa yrityksiä uskomaan itseensä”, ulkoministeriön Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen sanoo.Markkanen on aiemmin toiminut Suomen pääkonsulina läntisessä USA:ssa ja näkee siksi Suomen myös ulkopuolisten silmin. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi vahvistaa, että kaikki lähtee yrityksestä itsestään.”Yrittäjä on kuin kilpahiihtäjä – lopulta kaikki on kiinni voitontahdosta. Menestyvä hiihtäjä hyötyy kuitenkin tuesta. Me Team Finlandissa olemme osa huoltojoukkuetta: yksi heittää havuja, toinen lykkää uutta sauvaa katkenneen tilalle ja kolmas huutaa väliaikoja. Hiihtäjä voi keskittyä suoritukseen. Hän tekee sen kovan työn”, sanoo Suomi.Kasvu löytyy kasvutaskuistaTekesin toimitusjohtajan Pekka Soinin mukaan maailma on täynnä kasvutaskuja, jotka pitää löytää.”Jos Suomessa talouskasvu on hidasta, maailmalta löytyy koko ajan merkittäviä kasvutaskuja. Pitää vain löytää oikea paikka ja oikea hetki. Me voimme auttaa myös tässä. Suomesta löytyy esimerkiksi maailman parhaisiin kuuluvat aaltovoimaratkaisut, vaikka meillä ei edes ole aaltoja”, Soini sanoo.Siksi on tärkeää, että yritykset tekevät tuotekehitystä tiettyä markkinaa ja asiakkaita varten, eivätkä kehitä ensin ratkaisua ja etsi sille markkinaa.”Suuri osa maailmantalouden kasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Markkinaolosuhteet poikkeavat kehittyvien talouksien maissa täysin Suomen vastaavista. Jotta voi ymmärtää esimerkiksi Intian energiatuotannon jakeluongelmia, täytyy mennä paikalle. Toisaalta uskomme vieläkin liikaa, että uniikilla teknologialla pärjää, sen lisäksi tuote kaipaa tarinan ja markkinointia ympärilleen. Vasta silloin sen arvo moninkertaistuu”, toteaa Suomi.Rahoituksen saamisessa ei ole kikkoja”On sitkeä myytti, että hakemukseen pitää osata kirjoittaa tietyt oikeat sanat, jotta rahoitusta saa. Todellisuudessa haluamme keskustella asiakkaan kanssa ennen kuin hän laittaa mitään paperille, siksi kannattaa aloittaa olemalla meihin yhteydessä”, Tekesin Pekka Soini sanoo.   Team Finlandissa kysytään ensin yritykseltä, mikä on kasvuvisiosi. Sen mukaan yritys voi asiantuntijan kanssa pohtia, millainen tuki on tarpeen. Tarvitaanko esimerkiksi tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen rahoitusta vai puuttuuko yritykseltä jotakin olennaista osaamista, joka on kasvun edellytys?”Yritysten ei pidä suunnata toimintaansa sen mukaan, mihin saa tukea, vaan hyödyntää Team Finlandin instrumentteja, kun ne osuvat omaan asiakaslähtöiseen tarpeeseen. Me perustamme arviomme rahoitusmahdollisuuksistamme aina yhtiökohtaisesti”, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä päättää.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi ja toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto, Tekesin toimitusjohtaja Pekka Soini, verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sekä Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöstä. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa