Finnveran Kajaanin-toimipiste muuttaa uusiin tiloihin keskiviikkona 13.6. Toimipiste on suljettuna muuttopäivän ajan. Toimipisteen uusi osoite on Kalliokatu 4, 87100 Kajaani.Puhelinnumerot ja muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.Vaihde 029 460 11Puhelinpalvelu 029 460 2580www.finnvera.fi

Sata vuotta sitten maailma oli toipumassa ensimmäisestä maailmansodasta. Ensimmäiset viennin riskejä vakuuttavat luottovakuuttajat ja vientitakuulaitokset perustettiin vauhdittamaan kriisin jälkeistä maailmankauppaa. Vientiä tarvittiin talouskasvun taustalle, ja viejät tarvitsivat suojaa kaupan riskeiltä sekä rahoitusta toimintaansa. Samoista syistä vientitakuulaitoksia ja luottovakuuttajia tarvitaan edelleen. Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuutusten käyttäminen on kasvava trendi maailmalla.Vuonna 2017 jo 14 prosenttia maailman tavara- ja palveluviennistä oli suojattu luottovakuutuksilla, kertoo luotto- ja investointiriskien vakuuttajien kansainvälinen järjestö, Bernin Unioni. Järjestö on toiminut vuodesta 1934, ja sen 85 jäsentä yli 70 maasta ovat valtiollisia vientitakuulaitoksia, yksityisiä luottovakuuttajia ja monenkeskisiä multilateraaleja vakuuttajia, jotka kaikki vakuuttavat vientiin ja ulkomaisiin investointeihin liittyviä riskejä. Maailmanlaajuisesti Bernin Unionin jäsenten yhteenlaskettu uusi liiketoiminta ylsi viime vuonna 14 biljoonaan dollariin. Summa jää vain hieman Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta, mutta ylittää selvästi Kiinan bruttokansantuotteen ja on noin 2 000 dollaria jokaista maailman asukasta kohden.–Viime vuosina yksityisten luottovakuuttajien rooli on kasvanut, ja yksityiset markkinat ovat ottaneet entistä enemmän osuutta valtiollisilta toimijoilta. Tämä on tervetullut kehitystrendi, sanoo Finnveran varatoimitusjohtaja ja Bernin Unionin presidentti Topi Vesteri. Hänet palkittiin äskettäin kansainvälisesti elämäntyöstään viennin rahoituksessa TXF Industry Fellowship -palkinnolla. –Hyvässä taloussuhdanteessa yksityisten toimijoiden osuus nousee, eikä valtiollisten osuus kasva yhtä paljon. Taantumassa tuppaa käymään päinvastoin, yksityiset väistyvät ja julkiset vientitakuulaitokset pyrkivät paikkaamaan markkinapuutetta ottamalla enemmän viennin riskejä kantaakseen, Vesteri sanoo.Tietyt kaupat eivät synny ilman vientitakuulaitoksiaVesterin mukaan valtiolliset vientitakuulaitokset eivät ole näillä näkymin tekemässä itseään tarpeettomiksi, vaikka näin on ehkä joskus toivottu ja ajateltu.–Yksityiset eivät korvaa valtiollisia toimijoita. Tietyt suuret pitkää maksuaikaa vaativat kaupat vain eivät synny ilman, että mukana on valtiollinen vientitakuulaitos. Tähän vaikuttaa myös pankkien tiukentunut sääntely, jonka myötä yhä harvemmat pankit ovat halukkaita toimimaan vientiluottojen riskinottajina ja rahoittajina. Eikä regulaatio tule vähenemään, Vesteri sanoo.Joissain tapauksissa valtiolliset laitokset toimivat itse suoran vientiluoton antajina ilman pankkien mukanaoloa tai ne toimivat pääjärjestäjinä syndikoiden osan luotosta pankeille. Myös pienten vientiluottojen hoitamiseen pankkien kiinnostus koetaan riittämättömäksi.Kehitys on johtanut siihen, että kansainvälisesti vientitakuulaitosten rooli on kasvanut suurissa vientikaupoissa, joissa maksuajat ovat pitkiä ja joihin liittyy keskimääräistä enemmän potentiaalisia riskejä. Juuri niiden kantamiseen vientitakuulaitokset on alun perin perustettukin. Kyse ei kuitenkaan ole vain riskeistä vaan hyvin hoidettuna kyse voi olla valtiolle tuottavasta liiketoiminnasta, jonka vaikuttavuus vientiin ja työllisyyteen on merkittävä. Esimerkiksi Suomessa takuutoiminnan ylijäämistä on kertynyt noin 1,4 miljardin euron rahasto, joka toimii puskurina mahdollisia Finnveran tulevia vientitakuutappioita varten.Aasian maiden vaikutus kasvussa – Yhdysvallat suurin kohdemaaMaailman suurimpien vientitakuiden myöntäjien joukossa ovat Euroopasta Saksa ja Italia. Tänä päivänä top 5:ssä on kolme Aasian maata mukaan lukien Kiina, jonka vaikutus maailmantaloudessa näkyy vahvasti myös tätä kautta.–Aasian maiden merkitys viejinä on kasvanut valtavasti. Maailman suurin vientiluotottaja on itse asiassa China Development Bank, joka ei edes ole Kiinan virallinen vientiluotottaja, vaan näitä ovat China Eximbank ja takuulaitos Sinosure, jonka volyymit ovat Bernin Unionin suurimmat, Vesteri sanoo.–Me kehittyneissä maissa koemme olomme uhatuiksi, kun uudet vientimaat jyräävät maailmankaupassa. Toinen puoli kuitenkin on se, että elintaso on noussut ja kokonaisia maita on nousemassa ja noussut köyhyydestä globalisaation ja viennin myötä, esimerkkeinä juuri Kiina ja Intia.Vientiluottoja myönnetään ja taataan eniten Yhdysvaltoihin suuntautuviin kauppoihin.–Yhdysvaltoihin liittyy luonnollisesti riskejäkin, ja esimerkiksi Bernin Unionin jäsenet maksoivat viime vuonna eniten korvauksia Yhdysvaltoihin tehdyistä lyhyen maksuajan luottovakuutuksista.Suurempi syy Yhdysvaltain ykkössijaan on kuitenkin se, että siellä yksityinen sektori investoi tuotteisiin, jotka vaativat pitkän maksuajan ja joihin liittyy esimerkiksi toimialaan ja taloussuhdanteisiin liittyviä riskejä.–Julkisesti tuetut vientiluotot ovat suurten risteilyaluskauppojen edellytys. Rahoitusmarkkinakriisin opettamina varustamot eivät allekirjoita suuria alustilauksia varmistamatta vuosien päähäähän ajoittuvien toimitusten pitkäaikaista rahoitusta. Finnvera kansainvälisesti paras vientitakuulaitos vuonna 2017Finnvera onnistui vientitakuulaitoksena palvelemaan ulkomaisia ostajia parhaiten vuonna 2017. Tämä käy kansainvälisen viennin rahoitukseen erikoistuneen median ja analyytikon TXF:n haastattelututkimuksesta, jossa arvioijia olivat pääomatavaroiden ostajat eri puolilta maailmaa. Finnvera oli koko Importers' Choice -vertailun selvä ykkönen ja onnistui ostajien mielestä erityisesti toimialan asiantuntemuksessa, asiakkaiden liiketoiminnan ymmärtämisessä ja asiakaspalvelussa.Finnvera oli paras muun muassa asiakaspalvelussa ja rahoituskapasiteetissa. Molemmissa ostajien arviot paranivat selvästi aiemmasta.– Tutkimuksella on meille erityistä arvoa, sillä siinä meitä arvioivat ulkomaiset ostajat eli ne yritykset, jotka ostavat suomalaisilta vientiyrityksiltä hyödykkeitä. Meidän tehtävämme on edistää suomalaista vientiä, ja yhä useammin kauppojen syntyminen on kiinni yhteistyöstä myös ostajan kanssa, eli miten suomalainen viejä pystyy tarjoamaan ostajalle joustavan rahoituksen tuotteen ostamiseen, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Finnvera paransi suoritustaan myös kauppojen toimeenpanossa ja sai kiitosta joustavuudesta.Palkinto luovutettiin TXF:n konferenssissa Prahassa 6.6.2018. Finnvera palkittiin myös viejien arvioissa Exporters' Choice -vertailussa yhtenä parhaista vientitakuulaitoksista, jotka ovat onnistuneet tukemaan vientiyritysten liiketoimintaa.–Olemme erittäin iloisia siitä, että erotumme maailmalla juuri vientitakuulaitoksena, joka ymmärtää viejien ja ostajien tarpeet ja liiketoiminnan. Liiketoimintaosaamisen ansiosta löydämme molempien osapuolten kannalta parhaat ratkaisut siten, että kauppaan liittyvät riskit on Finnveran kannalta huolellisesti analysoitu.TXF luovutti Prahassa myös Finnveran varatoimitusjohtajalle Topi Vesterille TXF Industry Fellowship -palkinnon elämäntyöstään viennin rahoituksessa. Lisätietoa:Tietoa palkinnoista TXF Median Twitter-sivulla.Tutustu TXF News -sivustoon.

EU:n rahoitusjärjestelyillä on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten yritysten toimintaan. Etenkin pienten ja keskisuurten kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat parantuneet merkittävästi SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumenttien myötä, kertoo Finnveran KPMG:ltä tilaama selvitys.Selvityksen mukaan takausinstrumentit ovat helpottaneet rahoituksen saantia etenkin niissä yrityksissä, joiden olisi muuten vaikeaa tai mahdotonta asettaa tarvittavalle lainamäärälle vaadittuja vakuuksia. Vaikka osa yrityksistä olisikin mahdollisesti saanut pankkirahoitusta ilman EU-takausjärjestelyä, se on mahdollistanut näissäkin tapauksissa tarpeeksi suuren lainan ja edullisemmat lainakustannukset. Etenkin kasvuyritykset ja yritykset, joiden liiketoiminnassa ei tyypillisesti ole vakuudeksi sopivaa omaisuutta, ovat hyötyneet takausinstrumenteista merkittävästi.Haastatellut yritykset saivat rahoitusta EU:n takausjärjestelyjen avulla vuosina 2016 ja 2017, ja saatujen lainojen koko vaihteli 59 000 eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Keskimäärin lainan koko on noin 100 000 euroa. Rahoitusneuvojat ovat myös avustaneet asiakkaitaan jopa useiden kymmenien miljoonien eurojen suuruisten suorien ESIR-rahoitusten hakemisessa.Rahoituksen saaminen mahdollistanut myös toiminnan tehokkuuden kasvattamisenEtenkin pienten ja keskisuurten kasvuyritysten mahdollisuudet rahoituksen saamiseen ovat parantuneet merkittävästi SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumenttien myötä. Kaikki haastatellut yritykset, sekä myös rahoituksen välittäjän edustajat ja yksityiset rahoituskonsultit, näkevät EU:n rahoitus- ja takausjärjestelyillä positiivisia vaikutuksia yritysten liiketoimintaan.— Finnveralla on oma tärkeä roolinsa EU:n takausinstrumenttien hyödyntämisessä, niin neuvontapalvelujen tarjoajana kuin osatakauksen antajana. Erityisesti Suomessa käytössä oleva lähestymistapa, jossa yritykset voivat yhdistää EU:n antaman takauksen Finnveran takaukseen nähtiin hyväksi ratkaisuksi. Finnveran osatakaukset nousivat 61 miljoonaan euroon vuonna 2017. Kyseisenä vuonna Finnveran suoraan myöntämä pk- ja midcap-rahoitus oli kaikkiaan 963 miljoonaa euroa, kertoo ohjelmapäällikkö Valtteri Vento. Merkittävä osa haastatelluista yrityksistä on jo nyt kyennyt lisäämään henkilöstöä joko suoraan omassa yrityksessään, tai välillisesti alihankkijan kautta. Niissäkin yrityksissä, joissa henkilöstömäärää ei ole lisätty, on tehty investointeja esimerkiksi automaatioon ja toiminnan tehostamiseen ja luotu sitä kautta liiketoiminnan kasvua.Osassa haastatelluissa yrityksissä oli jo havaittu liikevaihdon kasvua, mutta osa kuvaili kasvua vielä maltilliseksi. Yritykset ovat saaneet rahoitusta tarkasteltavien takausinstrumenttien avulla vasta aikaisintaan vuonna 2016 ja sitä myöhemmin, joten kasvu on todennettavissa vasta aikaisintaan yritysten vuoden 2017 talousluvuissa, joita ei ole vielä pääosin selvityksen tekohetkellä julkaistu.Haastateltujen, SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumentteja tarjoavien rahoituslaitosten toimintaan kyseiset instrumentit ovat tuoneet uusia asiakkuuksia ja mahdollisuuden rahoittaa paremmin myös hankkeita, joille ei yleensä vajaaksi jäävistä vakuuksista johtuen kyetty myöntämään lainaa. Kaikki rahoituslaitosten edustajat pitivät SME InnovFin- ja SME Initiative -takausinstrumentteja tärkeinä pk-yritysten kasvun mahdollistajina, mutta toisaalta näkivät niistä koituvan byrokraattisen taakan kohtuullisen suurena.Selvitys koostuu laadullisesta ja määrällisestä osuudesta, ja sitä varten haastateltiin kymmenen yritystä, kolme rahoituksen välittäjää sekä kaksi rahoituksen neuvontapalvelua tarjoavaa yritystä. Määrällinen aineisto saatiin 91 yrityksestä. Suomessa on satoja yrityksiä jotka ovat saaneet pankkirahoitusta SME InnovFin- ja SME Initiative -instrumenttien avulla. Koska kyse on pankkisalaisuuden piiriin kuuluvasta toiminnasta, tutkimuksen vaatiman tausta-aineiston saatavuudessa on rajoituksia. Rahoituslaitosten edustajat ja yksityiset rahoituskonsultit olivat yleisesti sitä mieltä, että liikevaihdon ja tuloksen kasvun osalta vaikutukset tulevat paremmin näkyviin vasta lähivuosien aikana – tässä vaiheessa selkein vaikutus ovat kasvaneet investoinnit.Lisätietoja:Valtteri Vento, ohjelmapäällikkö, 029 460 2531Tutustu raporttiin

Finnveran varatoimitusjohtajalle Topi Vesterille on myönnetty kansainvälinen TXF Industry Fellowship -palkinto huomionosoituksena mittavasta urasta viennin rahoituksen parissa ja työstä kansainvälisen vientiluottoyhteisön hyväksi. Tunnustuksen myöntää kaupan ja viennin rahoitukseen erikoistunut media ja tapahtumajärjestäjä TXF (Trade and Export Finance). Topi Vesteri on palkinnon ensimmäinen saaja. Hän on työskennellyt Finnverassa joulukuusta 1998 ja johti suurasiakasyksikköä sekä vienninrahoitusyksikköä lähes 17 vuoden ajan. Vuodesta 2015 lähtien hän on varatoimitusjohtajana ja luottopäätösyksikön johtajana vastannut Finnveran luottopäätös- ja analyysiyksiköstä. Kansainvälisissä tehtävissä hän on toiminut luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajien kansainvälisen järjestön, Bernin Unionin, presidenttinä (2015–), varapresidenttinä (2002–2003) sekä valtiollisten vientitakuulaitosten komitean puheenjohtajana (2009–2011).–Topi Vesterin panos viennin rahoituksen toimijoille on ollut täysin poikkeuksellinen, sanoo TXF:n päätoimittaja ja johtaja Jonathan Bell.–Finnverasta on kahdenkymmenen vuoden aikana kehittynyt yksi innovatiivisimmista alan toimijoista, joka saa vuodesta toiseen korkeimpia asiakastyytyväisyysarvioita, joka kehittää jatkuvasti toimintaansa sekä palvelujaan ja joka toimii läheisessä yhteistyössä kansainvälisten liikepankkien ja yksityisten luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajien sekä toisten vientitakuulaitosten kanssa. Topin tultua Bernin Unionin presidentiksi hänen johdollaan on viety läpi merkittäviä muutoksia ja parannuksia, kuten Prahan Klubin fuusioiminen Bernin Unioniin. Luovutan tämän ensimmäisen Industry Fellowship Awardin erittäin mielelläni juuri Topille, joka inspiroi meitä kaikkia, Bell sanoo.Nyt julkistettu tunnustus luovutetaan 6. kesäkuuta 2018 Prahassa viennin ja kaupan rahoituksen suurimmassa vuotuisessa tapahtumassa TXF Global -tapahtumassa, johon on ilmoittautunut yli 1 000 osanottajaa.Lisätietoja:TXF:n tiedote: Vesteri to be presented with TXF Industry Fellowship Award

Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto, joka pyrkii tarjoamaan yrityksille räätälöidyn ja sujuvan palveluketjun neuvonnasta ja koulutuksesta rahoitukseen, markkinamahdollisuuksien selvittämiseen ja verkostojen rakentamiseen. Palvelupalettiin kuuluvat myös erityiset Team Finland -vientimatkat. Yksi uusimmista työkaluistamme on Team Finland -palveluehdotus, johon yhteistyössä yrityksen kanssa kootaan kaikki ne Team Finland -palvelut, joista voi olla yrityksen kasvussa ja viennissä apua, kertoo rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen.Oiva esimerkki Team Finland -palveluehdotuksen saaneista yrityksistä on iisalmelainen erikoisajoneuvoja valmistava Profile Vehicles Oy. Vuonna 1982 perustettu yritys on keskittynyt korkeatasoisten ambulanssien valmistukseen ja niiden elinkaaren palveluliiketoimintaan. Liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa ja työntekijöitä 140. Yrityksen kasvua ja vientiä on Finnveran lisäksi rahoittanut tuote- ja prosessikehityksen osalta Tekes. Tuloksena on syntynyt uudenlainen tehdas, joka lisää tuotannon tehokkuutta ja kilpailukykyä. Käytössä ovat myös Lean- ja 5S-prosessimallit. Niiden ansiosta on avautunut uusia markkinoita muun muassa Singaporessa. Finnvera on tarjonnut yhtiölle kaupankäyntiin ja toimituksiin liittyvää rahoitusta ja toimitusvakuuksia. Suomen suurlähetystöt ovat olleet avuksi esimerkiksi tuotteiden esittelytilaisuuksien järjestämisessä muun muassa Budapestissa, Kairossa ja Singaporessa. Finpro on tehnyt markkinatutkimuksia ja auttanut avainkontaktien luomisessa eri maissa.Samaan tapaan räätälöidyn palveluehdotuksen saa tänä vuonna 500 yritystä, joilla on halu kasvaa viennin kautta. Ne kaikki kutsutaan 30.8.2018 Helsinkiin Team Finland -päivään, jossa on esillä upea kattaus suomalaisia yrityksiä, suurlähetystöjä, rahoittajia sekä muita verkostoja yrityksen kasvun tueksi.Tarvitseeko sinunkin yrityksesi vauhtia kansainvälistymiseen? Ota yhteyttä meihin!Team Finland -verkostoon kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Business Finland (entiset Finpro ja Tekes), Finnvera, Tesi (Suomen Teollisuussijoitus), ELY-keskukset, Patentti- ja rekisterihallitus, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Finnfund, Finnpartnership sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit.Heidi NousiainenRahoituspäällikkö, Finnvera Oyj, Pk- ja kansainvälistymisrahoitus, Team Finland -asiat

Joskus yksi hyvä idea johtaa luontevasti myös toiseen. Näin kävi yrittäjäpariskunta Minna ja Otto Linnalle, joiden ensimmäinen yritys Ballot Oy perustettiin vuonna 2009. Toinen yritys, lastenvaatemerkki Blaa Oy, oli jatkumoa Ballotille. Lyhyessä ajassa ulkomaanvienti on tuplaantunut ja tavoitteena ovat uudet aluevaltaukset niin tuotekehityksen kuin vientimaidenkin suhteen.Graafikko Minna Linna huomasi äitiyslomalla ajattelevansa, että nyt voisi olla aika miettiä uutta suuntaa. Ajatusprosessin tuloksena syntyi Ballot Oy, lastenvaatteiden monimerkkimyymälä, jonka pääpaino oli käytettyjen vaatteiden myynnissä ja eettisesti tuotetuilla pohjoismaisilla pienmerkeillä.–Ilman Ballotia ei olisi myöskään Blaa’ta. Tein liikkeen pyörittämisen ohella eräälle suomalaiselle vaatemerkille puhtaaksipiirtotöitä ja havahduin – miksei minulla ole omaa vaatemerkkiä! Vuonna 2012 syntyi Blaa, kertoo yrittäjä Minna Linna, Ballot Oy:n toimitusjohtaja ja Blaa’n värikkään iloisten kuosien suunnittelija.Toinen omistaja Otto Linna hoiti hallituksen puheenjohtajana alusta pitäen paperityöt ja Minna keskittyi arjen pyörittämiseen ja designiin.–Näin jälkikäteen ajatellen lähdimme aika soitellen sotaan. Meillä ei ollut aikaisempaa tekstiilipuolen tai vähittäismyynnin kokemusta. Roolimme olivat onnellisesti sekaisin – välillä sitä toimi varastomiehenä ja välillä kävimme yhdessä hieromassa kauppoja, Minna Linna muistelee.–Minulla oli kokemusta palkkajohtajuudesta, ja oletin sen perusteella ymmärtäväni myös yrittäjyyttä. Silti yrittäjyyden kokonaisvaltainen vastuu ja riski ovat toisenlainen maailma. Opimme kaiken kantapään kautta, Otto Linna kertoo.Uusi suunta, sama ydinLinnoille selvisi nopeasti, että käytettyjen vaatteiden myynti kauppakeskuksessa ei ollut hitti. Näin Ballotin rinnalle poiki myös toinen yritysidea: oma lastenvaatemerkki. Minnan tausta graafisena suunnittelijana loi tälle vahvan pohjan. Tällä hetkellä Blaa on yksi kotimaisen lastenvaatebuumin kuumimmista nimistä.–Monimerkkiliikkeiden kate jää usein heikoksi, joten oman merkin perustamiseen oli myös järkisyy: Omaa merkkiä voi myydä muuallekin. Blaa’ta on nyt noin 20 kivijalkakaupassa ja useissa verkkokaupoissa. Lisäksi sitä myydään Stockmannilla ja Prismoissa ympäri Suomen, Minna Linna kertoo.Ballotin ja Blaa’n asiakkaita ovat tyypillisesti 20–35-vuotiaat äidit. Asiakaskunta on Linnojen mukaan muuttunut verrattain nopeasti.–Suomessa on laatutietoinen lastenmuodista kiinnostunut asiakaskunta, joka ostaa aktiivisesti ekologisia ja pohjoismaisia pienmerkkejä. Nykytuotteen tulee kestää käyttöä ja kierrätystä somen kirpputoriryhmissä. Käytämme paljon aikaa varmistaaksemme vaatteidemme laadun, pitkää käyttöikää tukevan mitoituksen ja omintakeisen designin – ekologisuuden rinnalla nämä ovat kilpailuvalttejamme, Minna Linna kertoo.Suomalaiset lastenvaatemarkkinat ovat Linnojen mukaan elpymässä, ja alalla nähdään nyt pitkän hiljaiselon jälkeen uusia toimijoita. Hiljaiseloa edeltäneisiin pudotuspeleihin vaikuttivat esimerkiksi kuluttajakäyttäytymistä vahingoittavat verkkokauppojen alennusmyynnit, ja kesti aikansa ennen kuin ala alkoi toipua liiallisesta tarjonnasta.Kansainvälisten markkinoiden uudet tuuletSuomalainen design myy maailmalla hyvin. Blaa’n lähes miljoonan liikevaihdosta merkittävä osa tulee viennistä. Yrityksen kansainvälinen vienti on tuplaantunut muutamassa vuodessa, vaikkakin kotimaan kasvun vuoksi se on suhteessa pienentynyt. Ballot Oy vie pääosin Kiinaan, Saksaan ja muihin Pohjoismaihin. Huomattava osa kansainvälisestä kaupasta tulee sosiaalisen median kautta.Kansainväliset markkinat ovat kokeneet muutamassa vuodessa suuren muutoksen. Blaa’n b2b-verkkokauppa luo mahdollisuudet kaupankäyntiin ilman välikäsiä entisen agentuurijärjestelmän sijaan.–Agentit ovat kadonneet alalta viimeisen kolmen vuoden aikana. Kansainväliset b2b-tilaukset maksetaan laskulla verkkokaupassa, ja lähetämme markkinointimateriaalit sähköisesti. Tämä on huomattava helpotus, Otto Linna kertoo.Linnojen kansainvälisen kasvun strategian keskiössä on partneroituminen – ajatus siitä, että kaikkeen ei investoida itse vaan valitaan paikallisesti oikeat kumppanit, jotka investoivat näkyvyyteen. Blaan kansainvälistymisen haasteet ovat vaihdelleet kulttuurienvälisistä tyylieroista aina viennin käyttöpääomarahoitukseen.Sekä Ballot että Blaa ovat saaneet kasvuunsa ulkopuolista rahoitusta.–Finnvera on tukenut meitä kasvussa ja kansainvälistymisessä. Olemme käyttäneet Finnveran ja pankin yhteisinstrumentteja käyttöpääomaan. Finnveran rooli on keskeinen yrityksille, jossa kasvua ei rahoiteta kassavirrasta tai omistajainvestoinneista. Pankkiin on helpompi mennä, kun Finnvera on mukana, Linnat kertovat.Satupyjamasta maailman ensimmäisiin paikannettaviin lastenvaatteisiinBlaa’n ensimmäisiä tuotteita oli Satupyjama, älyvaate, josta sai sadun suoraan puhelimeen joko valmiiksi luettuna tai itse luettavaksi. Tulevaisuuden tahtotila on jatkaa Satupyjaman viitoittamalla tiellä ja suunnitella ja valmistaa maailman ensimmäinen paikannettava lastenvaate.–Teknologian hinta on tähän mennessä antanut odottaa itseään, mutta nyt voinemme sanoa, että tuomme paikannettavan lastenvaatteen markkinoille tulevaisuudessa. Kymmenen vuoden päästä tavoittelemme molempien yritystemme yhteenlasketuksi liikevaihdoksi n. 10 miljoonaa euroa. Tämä vaatii paljon lisäpanostuksia kansainvälisille markkinoille – sekä nykyisten markkinoiden vahvistamista että uusia aluevaltauksia esimerkiksi Pohjoismaissa, Otto hahmottelee tulevaa.Tulevaisuuteen liittyy myös toimintalogiikkaan liittyvää pohdintaa.–Kun yritys kasvaa tiettyyn mittaan, tulee miettiä missä olemme hyviä ja minkä osan työstä voi jättää muille, eli mistä todellinen arvomme syntyy: toimivasta logistiikasta, hyvästä valmistusprosessista vai poikkeuksellisen miellyttävästä designista? Uskon, että tulevaisuudessa käyttöpääoma yritetään ulkoistaa mahdollisimman paljon valmistajille ja jälleenmyyjille. Isoilla yrityksillä on kassa pullollaan tuotteista, jotka eivät koskaan kulje omien varastojen kautta. Ballot Oy Vuonna 2009 perustettu lastenvaatteiden vähittäismyyntiliike, jolla myynnissä myös toisen omistajan itse suunnittelema lastenvaatemerkki Blaa. Sijaitsee Lempäälän Ideapark-kauppakeskuksessa. Ballotin henkilökunta resurssoi Blaa’n tarpeet. Yritys työllistää toisen omistajan lisäksi 5 vakituista työntekijää. Liikevaihto vuonna 2017 0,7 MEUR, kasvua edellisvuodesta 38 %. Ennuste tilikaudelle 2018 0,85 MEUR. ballot.fi/fi Blaa Oy Vuonna 2012 perustettu lastenvaatemerkki. Pääsuunnittelija Minna Linna, valmistus pääosin Portugalissa. Jakelussa mm. Stockmann, Prisma ja useat itsenäiset lastenvaateliikkeet. Yhtiö ostaa henkilöresurssit sisaryritykseltä Ballot Oy:ltä. Liikevaihto vuonna 2017 0,7 MEUR, kasvua edellisvuodesta 215 %. Ennuste tilikaudelle 2018 1 MEUR. blaa.fi/

Lähes viidennes yrittäjistä on suunnitellut yrityksessään omistajanvaihdosta seuraavien viiden vuoden aikana. Kymmenen vuoden jaksolla omistajanvaihdos olisi ajankohtainen yhteensä lähes joka kolmannessa pk-yrityksessä. Tämä kävi ilmi helmikuun Pk-yritysbarometrista. Omistajanvaihdokset ovat välttämättömiä yrityskentän dynamiikalle ja nostavat yrityksiä kasvu-uralle. Liian harva pk-yrittäjä kuitenkaan seuraa yrityksensä arvon kehittymistä, vaikka kyse on elämäntyöstä ja yritysvarallisuudesta. Omistajanvaihdoksiin liittyy myös mittavia rahoitustarpeita.Finnvera on ollut viime vuosina rahoittamassa noin tuhatta yritysten omistajanvaihdosta vuosittain. Alkuvuoden 2018 vauhti näyttää euromääräisesti vahvalta: alkuvuonna ollaan lähes 30 prosenttia viime vuotta edellä omistajanvaihdosten rahoituksessa. Aktiivisuus on Finnveran rahoitusvolyymien perusteella kasvanut erityisesti Savossa, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa.Omistajanvaihdos vauhdittaa usein kasvua - yrityksen arvo keskeinen tekijä yrityskaupan onnistumisessaOmistuksen vaihtuminen herättää monissa tapauksissa yrityksen uudistumaan. Finnveran arvion mukaan noin kolmannes yrityksistä yltää omistajanvaihdosta seuraavien kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosentin vuotuiseen kasvuun, jota voi pitää toimintansa vakiinnuttaneille pk-yrityksille hyvänä kasvutasona. Jatkava omistajataho voi olla uusi yrittäjä tai yrittäjätiimi, sijoittaja tai toinen yritys tai sukupolvenvaihdos perheessä.–Omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyy lähivuosina mittavia rahoitustarpeita. Pk-yritysbarometrissa yrityskauppaa suunnittelevista pk-yrityksistä 80 prosenttia kertoo tarvitsevansa kauppaan ulkoista rahoitusta, sanoo omistajanvaihdoksiin erikoistunut aluepäällikkö Janne Koivuniemi Finnverasta.Finnvera rahoitti omistajanvaihdoksia 121 miljoonalla eurolla viime vuonna ja 141 miljoonalla vuonna 2016.Yrityskaupan onnistumisen kannalta yrityksen arvon määrittäminen on keskeinen tekijä.–Oman yrityksen arvon seuraaminen ja sen nostaminen ovat asioita, joihin jokaisen yrittäjän kannattaa kiinnittää huomiota, vaikka yrityksestä luopuminen ei olisikaan ajankohtaista. Paneutumalla arvon lisäksi arvoon vaikuttaviin tekijöihin, löytää varmasti uusia näkökulmia ja sitä kautta myös käytännön kehittämiskohteita. Pk-yritysbarometri osoittaa, että vähiten yrityksen arvon kehittymistä seuraavat pienyrittäjät ja ne, joilla ei ole kasvutavoitteita, vaikka juuri heille asialla on merkitystä. Moni suhtautuu yritykseensä tunteella, vaikka kyseessä voi olla elämäntyö, jolla on mitattava arvo, Koivuniemi sanoo.Yrityksen arvosta kiinnostuneimpia ryhmiä ovat kymmeniä vuosia yrittäneet ja 2010-luvulla yrityksensä perustaneet. Yrityksen arvoa seurataan myös tiiviisti teollisuuden ja kaupan alalla, joilla myös omistajanvaihdoksia suunnitellaan muita toimialoja enemmän. Eniten omistajanvaihdosta pohtivat kuitenkin majoitus- ja ravitsemusalan yrittäjät.Varovaisuus jarruttaa yrityksen ja yritysvarallisuuden kehittämistä Finnveran rahoittamat omistajanvaihdokset painottuvat pienyrityksiin. Pk-yritysbarometrin mukaan pienyrittäjät eivät kuitenkaan aktiivisesti suunnittele omistajanvaihdosta. Tilanne on pysynyt ennallaan jo muutaman vuoden ajan eikä trendissä näy aktivoitumista.–Suuremmat, liikevaihdoltaan miljoonaluokkaan yltävät pk-yritykset ja kasvuhakuiset yritykset pohtivat useammin yrityksensä jatkuvuutta ja hakevat kasvua ostamalla pienempiä yrityksiä. Sen sijaan pienempiin kokoluokkiin kuuluvat yritykset eivät kovinkaan aktiivisesti mieti omistajanvaihdosta tai toisaalta myöskään yrityksen kasvattamista yrityskaupoilla. Syynä saattaa olla yrittäjän ikä tai pelko siitä, että investointi kasvuun on liian suuri riski. Varovaisuus on toisaalta ymmärrettävää, mutta samalla yrittäjät jättävät väistämättä huomioimatta osan yrityksensä ja samalla oman yritysvarallisuutensa kehittämismahdollisuuksista, Koivuniemi sanoo.Koivuniemi muistuttaa, että usein jo yrityskaupan mahdollisuuden pohtiminen saa yrittäjän suoraviivaistamaan ja tehostamaan yrityksen toimintaa, jolloin valmius kehittää yritystä itse tai valmistella omistajanvaihdosta paranee.Lisätietoja:Janne Koivuniemi, aluepäällikkö, Finnvera Oyj, puh. 029 460 2577 Lisätietoa omistajanvaihdoksista

Kun yritys vaihtaa omistajaa, jopa kolmannes aiemmin vakiintuneista yrityksistä kiihdyttää vaihdoksen jälkeen voimakkaaseen kasvuun. Omistajanvaihdokset ovatkin yhteiskunnan kannalta todella tärkeitä. Ostetulla yrityksellä on usein valmis infra, prosessit ja asiakkaat. Siksi kansantalouden kannalta on keskeistä, että tällaisen yhtiön elinkaari jatkuu ja tuottaa lisäarvoa jopa kiihtyvällä vauhdilla.Suomessa tehdään keskimäärin noin 2 500 omistajanvaihdosta vuodessa, ja viime vuonna Finnvera oli rahoittamassa liki tuhatta yrityskauppaa ja omistajanvaihdosta. Tänä vuonna Finnveran vauhti jatkuu euromääräisesti vahvana: alkuvuonna olemme jo miltei 30 prosenttia viime vuotta edellä.Toinen suunnattoman tärkeä asia Suomen kannalta on yritysten vienti ja kansainvälistyminen. On hyvä muistaa, että vientikauppa on joukkuepeliä. Maailmalle ei kannata lähteä riskillä ja yksin, kun tukea on saatavilla Finnverasta, pankista ja luottovakuuttajalta. Yrittäjän ei tarvitse tietää eikä tehdä kaikkea yksin. Luottoriskin suojauskeinoja ja erilaisia rahoitusratkaisuja on tarjolla myös pk-yritykselle, ei vain suuryrityksille.Me Finnverassa pelkäämme, että suomalaiset pk-yritykset häviävät kauppoja, koska tarjousten maksuehdot ovat kilpailijoita huonommat. Oikeilla ratkaisuilla tarjouksesta saa kilpailukykyisemmän, yritys voi lisätä vientiään, eivätkä nämä ratkaisut parhaimmillaan rasita pk-yrityksen kassaa tai tasetta. Me opastamme tarvittaessa eri ratkaisujen käytössä. Järjestämme suoraa vientiä harjoittavien ja kasvuhakuisten pk-yritysten avainhenkilöille vientikaupan rahoitus -pajoja.Pajan sisältö räätälöidään pk-yrityksen vientitoiminnan tarpeiden mukaan. Tavoitteena on, että yritys saa käyttöönsä työkaluja vientimyyntinsä kehittämiseen: ratkaisuja ostajarahoitukseen ja ostajariskin hallintaan sekä viennin käyttöpääomarahoitukseen ja toimitusvakuuksiin. Haluamme lisäksi haastaa pk-yrityksen omistajat ja johdon keskusteluun yrityksen viennin luottopolitiikasta. Pajan järjestäminen on maksutonta asiakaspalveluamme.Kun rahoitus ja luottoriskien suojaus ovat kunnossa, yrittäjälle jää aikaa keskittyä itse kaupan voittamiseen.Miksi siis lähteä maailmalle yksin, kun voi ottaa mukaan koko joukkueen.Katja Keitaanniemiliiketoimintajohtaja, Finnvera Oyj

Tänään 17.5.2018 julkaistu arviointi listaa Team Finland-toimijoiden, Finnveran ja Business Finlandin (entisen Tekesin ja Finpron), vaikutuksia. Arvioinnissa haastatellut pk-yritykset katsovat, että Business Finlandin ja Finnveran yhteistyö on edistänyt keskeisesti verkostoitumista ja kasvattanut kansainvälistä liiketoimintaa.Etlatieto ja konsulttiyhtiö 4FRONT arvioivat keväällä 2017 kolmen Team Finland -toimijan (Finnvera, Finpro, Tekes) vaikuttavuutta kansainvälisesti orientoituneiden pk-yritysten keskuudessa vuosina 2009-2017. Arvioinnin mukaan Business Finland ja Finnvera ovat palvelleet kansainvälisesti suuntautuneita pk-yrityksiä vuosina 2009-2015. Kyseessä olevia pk-yrityksiä on Suomessa lähes 4 000. Yrityksistä 1 700 on Business Finlandin (Tekes & Finpro) tai Finnveran asiakkaita, joka on 44 prosenttia yritysjoukosta.Vuonna 2009 Finnveran, Finpron tai Tekesin asiakkaina oli 29 prosenttia Suomessa toimivista kansainvälisesti orientoituneista pk-yrityksistä. Vuonna 2014 vastaava osuus oli jo 44 prosenttia, joten määrä on kasvanut nopeasti. Tilastollisen yritysanalyysin perusteella kyseessä olevat yritykset ovat todennäköisesti samanaikaisesti useamman toimijan asiakkaita.Finnveran, Finpron tai Tekesin vaikutukset näiden pk-yritysten koti- ja ulkomaiseen työllisyyteen ja liikevaihtoon, kotimaiseen tuottavuuteen sekä vientiin olivat kaikkien kolmen toimijan osalta positiivisia useissa arviointikohdissa.Yhteistyö tuo tehokkuuttaLaajassa merkityksessä Team Finland -verkostoon kuuluu kansallisten toimijoiden lisäksi erilaisia alueellisia ja paikallisia toimijoita, joilla on keskenään kilpaileviakin palveluita. Arvioinnin mukaan Team Finlandissa löytyy synergiaetuja innovatiivisuudessa, kansainvälistymisessä ja kasvun aikaansaamisessa, ja näiden edistäminen yhdessä on tehokkaampaa. Arvioinnissa suositellaan, että Team Finlandia tulee kehittää, ei hylätä.Tutustu arviointiinLisätietoja:Jari Hyvärinen, Business Finland, p. 029-50 55803, jari.hyvarinen(a)businessfinland.fiPetri Rouvinen, toimitusjohtaja, Etlatieto, p. 050-367 3474, petri.rouvinen(a)etla.fiLisätietoa pk-yritysten viennin rahoituksesta

Taloudessa menee nyt hyvin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Suomen Pankki on nostanut Suomen bruttokansantuotteen kasvuennusteen 2,5 prosenttiin vuodelle 2018, ja euroalueen talouden on ennustettu kasvavan lähes samaa tahtia. Suomalaisyrityksille tämä kasvu tuo lisää mahdollisuuksia, toteaa Pentti Hakkarainen, Euroopan keskuspankin pankkivalvonnan neuvoston jäsen ja Finnveran hallituksen puheenjohtaja.Euroopan keskuspankin (EKP) pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen toimii Frankfurtissa ja vastaa pankkivalvonnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Ennen siirtymistään EKP:iin Hakkarainen työskenteli Suomen Pankin johtokunnassa.- Taloudesta kuuluu hyviä uutisia. Sekä maailmantalouden että euroalueen talouden laaja-alainen kasvu tuo mahdollisuuksia sekä suomalaisille vienti- että kotimaan markkinoilla toimiville yrityksille. Myös yritysten investoinnit ovat lisääntyneet. Tätä kehitystä tukee parantunut kustannuskilpailukyky, Hakkarainen kertoo.Suomalaisyritysten mahdollisuuksiin Euroopassa vaikuttavat luonnollisesti näiden investointihalukkuus ja kansainvälistymissuunnitelmat. Ne puolestaan riippuvat lukuisista tekijöistä – yksi tärkeä tekijä on yritysrahoituksen saatavuus ja ehdot.- Finanssikriisi heikensi yritysrahoituksen ehtoja joksikin aikaa, sillä monet rahoituslaitokset, erityisesti isot kansainväliset pankit, vetäytyivät omille kotimarkkinoilleen ja riskejä vähennettiin. Tuoreiden seurantatutkimusten mukaan tilanne on parantunut ja pankkien halu yritysrahoituksen lisäämiseen on kasvanut. Yritysrahoituksen korot ovat historiallisen matalat ja rahoituksen saatavuudessakin on myönteisiä merkkejä.Hakkarainen uskoo pankkien välisen kilpailun ja alalle tulevien uusien toimijoiden ja toimintamallien tuovan yritysrahoitukseen lisätarjontaa ja monipuolisempia rahoitusratkaisuja. Näistä esimerkkeinä ovat yritysrahoitusrahastot, erilaiset uuden teknologian rahoitusyhtiöt ja joukkorahoituksen uudet muodot.Jos kotipesä on kunnossa, myös Suomeen tulee Hakkaraisen mukaan investointeja.- Suomen tulee olla kilpailukykyinen niin kustannusten kuin muiden toimintaedellytysten suhteen. Jälkimmäisessä olennaista on koulutetun, ammattitaitoisen työvoiman saanti. Kärjistäen sanottuna investointien saamiseksi Suomeen ei riitä, että toimintaympäristömme on yleisesti ottaen vähintään muiden maiden tasolla, vaan meidän pitää olla hiukan parempia joissakin toimintaedellytyksissä.Pankkialan murros näyttäytyy yrityksille mahdollisuutenaPankkiala on murroksessa: Digitalisaatio muuttaa pankkitoimintaa, Tanskassa pyritään eroon käteisestä rahasta, ja rajuimpien ennusteiden mukaan uusi finanssiteknologia lohkaisee pankkialan liiketoiminnasta neljänneksen. On arvioitu, että tulevaisuudessa perinteiset pankit toimivat lähinnä datan ja teknologioiden välittäjinä kuluttajien ja uusien digitaalisten partnerien välillä sen sijaan, että ne välittäisivät varainhoitoa ja pankkipalveluja.Murroksella on väistämättä seurauksia myös pk-yrityksille. Hakkarainen ei kuitenkaan ole huolissaan, päinvastoin.- Rahoitustarjonnan monipuolistuminen tuo kaikille, mukaan lukien pienemmät yritykset ja yrittäjät, nykyistä laajemman mahdollisuuksien kirjon. Tätä kautta vahvistuva kilpailu on myös reaalitaloudelle hyväksi, sillä kilpailu parantaa rahoitusalan toimijoiden tuottavuutta ja tuoteinnovointia.Finnveran vienninrahoitusstrategian keskiössä vaikuttavuusFinnvera on Suomen valtion erityisrahoitusyhtiö ja vientitakuulaitos, joka huolehtii osaltaan siitä, että suomalaisilla yrityksillä on käytettävissään monipuoliset ja kilpailijamaiden tasolla olevat vienninrahoituksen edellytykset.Finnveran vienninrahoitusstrategian ytimessä ovat kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset. On osoittautunut, että isotkin yritykset tarvitsevat Finnveran vientitakuita ja -rahoitusta. Suomen erityispiirre moniin muihin maihin verrattuna on vientiyritysten suuri koko toimialoillaan. Lisäksi suomalainen vienti keskittyy tietyille, harvoille toimialoille.Hakkaraisen mukaan erityisrahoituslaitosten vaikuttavuutta arvioidaan lähinnä sen mukaan, miten niiden antamien palveluiden avulla yritykset saavat aikaan jotain, mikä ilman näitä palveluja jäisi toteutumatta. Vaikuttavuutta lisäämään Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia korotettiin vuonna 2016. Valtuuksien korotus oli Hakkaraisen mukaan Suomen talouden kannalta välttämätöntä.- Vientisektori ja sen kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset tuovat Suomeen hyvinvointia, tuloja ja työtä. Erityisen tärkeää valtuuksien korotus on ollut alus-, tele- ja metsäsektorin viennille ja takaus- ja rahoitustarpeille. Viime vuosina suomalaisyritykset ovat onnistuneet saamaan isoja vientikauppoja, jotka ovat edellyttäneet historiallisen suuria rahoitusjärjestelyjä. Näissä Finnveran rooli on ollut tärkeä kaupan rahoituksellisten edellytysten varmistamisessa, Hakkarainen luonnehtii.Tavoitteena kaksinkertaistaa pk-yritysten vientiSuomessa on verrattain vähän vientiä harjoittavia pk-yrityksiä ja viennin rahoitusratkaisut tunnetaan heikosti. Team Finland -verkoston tavoitteena on kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti lähivuosien aikana.- Usein vientikauppaa ei saada, jos rahoitusta ei ole jo valmiiksi suunniteltu. Toinen kansainvälistymisen mahdollinen jarru on pelko luottotappioista, mutta tämä on usein selätettävissä rahoitusratkaisuin, Hakkarainen rohkaisee kansainvälistyviä yrityksiä.

Kevään pk-yritysbarometrin tekoälyn hyödyntämistä koskevan osuuden vastaukset kertovat, että vain kolmasosa koko maan vastaajista hyödyntää tekoälyä yrityksessään. Suosituimpia tekoälyn hyödyntämisen tai kokeilun muotoja ovat tekoälyalustat, jotka mahdollistavat tämän päivän digitaalisen alustatalouden. Mutta miksi vielä niin harva yritys vasta harkitsee tekoälyn hyödyntämistä?Asiantuntija-arvioiden mukaan alustatalouden eteneminen muuttaa viidessä vuodessa maailmaa enemmän kuin internet on muuttanut tähän mennessä. Internetin digisisältöjen määrä tuplaantuu jokaisen puolentoista vuoden aikana. Lisäksi tietoa on valtavasti erilaisissa suljetuissa tietokannoissa.Alustatalous haastaa perinteisen liiketoimintamallin. Maailman tuottavimmat ja nopeimmin arvoa kasvattavat yritykset ovat alustatalousyrityksiä ja kehitys on nopeinta kuluttaja- ja palveluliiketoiminnoissa. On kuitenkin nähtävissä, että kestokulutus- ja pääomahyödykkeiden osalta myös teollisuus on heräämässä alustatalouteen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin.Olennaista on asiakaslähtöinen businessmalli ja teknologia, eli se, miten dataa keräämällä, yhdistelemällä, analysoimalla ja tulkitsemalla voidaan luoda uusia palvelukokonaisuuksia ihmisten ja yritysten tarpeiden täyttämiseen. Esimerkiksi Internet of Things -sovellusten myötä yritysten huomio siirtyy tuotteiden kertaluonteisesta toimittamisesta tuotteen elinkaaren mittaisiin palveluihin ja niiden käytön jatkuvaan optimointiin asiakkaan ympäristöissä. Palvelutuotannon toimintamallilla mahdollistetaan sellainen asiakasarvo ja asiakaskokemus, jota tavara yksin ei kykene toteuttamaan. Toimiakseen käytännössä edellyttää laajaa tietopohjaa. Teknologia ei siis määritä alustataloutta, vaan mahdollistaa sen toteutumisen.Kun samaa alustaa hyödyntää moni osapuoli, se mahdollistaa arvonluonnin eri toimijoiden välillä ja tuottaa arvoa osapuolille yhdessä määritellyllä tavalla. Alustaan perustuvassa liiketoiminnassa ratkaisevaa on, että liiketoiminnan kehitys, uusi tieto ja uusi oppi, käytetään hyväksi alustan jatkokehittämisessä. Alusta ei käytössä kulu vaan paranee.Digitalisoinnin tuoma tehostaminen on myös mahdollistanut sen, että yritykset tuottavat voittoa ja kerryttävät omistajilleen varallisuutta tehokkaasti vaikka liikevaihto jopa laskisi. Olisi kuitenkin uskaliasta toimia ilman, että pohtii uuden liiketoiminnan kehittämistä tai uusien toimialojen synnyttämisen näkökulmaa?Useimmat suomalaisyritykset ovat olleet aktiivisia datan kerääjiä ja analysoineet sitä oman ydinliiketoimintansa tueksi, mutta dataa ei ole oltu valmiita avaamaan toisten käyttöön. Uskon että tämä muuttuu lähitulevaisuudessa. Kehitys kohti datalähtöisyyttä vaikuttaa selvältä, ja mielestäni on välttämätöntä, että yritykset pysyvät muutoksen vauhdissa mukana. On myös uskallettava luottaa siihen, että matkalla opitaan se, mitä nyt ei vielä tiedetä.Positiivinen haaste suomalaisten yritysten menestykselle ja omalle osaamiselle – ihan meille kaikille. Pienen maan ja talouden on oltava ketterä ja yhteistyöhaluinen – tehdään kaikki parhaamme tämän eteen!Markus LaakkonenAluejohtaja, Etelä-Suomi, Finnvera

Kauhajoella päämajaansa pitävä Pesmel Oy toimittaa kokonaisvaltaisia, täysin automatisoituja materiaalinkäsittely-, lastaus- ja pakkausjärjestelmiä paperi- ja metalliteollisuuden tarpeisiin ympäri maailmaa.  Rahoitusratkaisut ovat mahdollistaneet käänteentekeviä riskinottoja ja kansainvälistä kasvua. Kauppoja on mahdollistanut esimerkiksi ostajalle järjestetty rahoitus.

Midcap-kokoluokan yrityksillä on suurin mahdollisuus kasvattaa Suomen viennin muskeleita. Nopeimmin kasvu syntyy yrityskaupoilla. Näin kävi Aulis Asikaisen vetämälle Comatecille, joka on tehnyt jo 28 yrityskauppaa.Midcap-yrityksillä on kaikki edellytykset nousta kasvun ja viennin vetureiden joukkoon Suomessa. Yrityksillä on käytössään riittävän isot resurssit, ja niillä on valmiiksi kansainvälistä liiketoimintaa.Midcapiksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on 50–300 miljoonaa euroa ja työntekijöitä yli 250. Näitä yrityksiä on Suomessa laskentatavasta riippuen 300–400.Finnveran rahoituspäällikön Pertti Lähdeahon mukaan erilaiset yritysjärjestelyt ovat nopein keino nousta seuraavalle tasolle.– Midcap-yrityksissä on potentiaalia. Pelkkä orgaaninen kasvu on kuitenkin pitkän tien päässä, Lähdeaho arvioi.Midcapien joukossa on paljon ulkomaisten jättien tytäryhtiöitä ja perheyrityksiä.Yli kaksi vuotta sitten julkaistun PwC Global family business survey -raportin perusteella seitsemän prosenttia suomalaisista perheyrityksistä haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia kasvaa maltillisesti. Yritykset ilmoittivat hakevansa kasvua nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.– Yrityksistä pitää löytyä henkilöitä, joilla on uusien maiden vienti- ja kulttuuriosaamista. Menestymisen perusedellytyksenä on se, että tuote on todella hyvä ja sille on globaaleilla markkinoilla kysyntää. Pelkällä alihankinnalla ryhmään on vaikea nousta, Lähdeaho listaa.Yrityskaupoilla eteenpäinAulis Asikaisen johtaman Comatecin kasvutarina on vakuuttava. Yhtiö on kasvanut yhden miehen yrityksestä yli 500 henkeä työllistäväksi konserniksi 33 vuodessa.Kehitystä on vienyt eteenpäin Asikaisen henkilökohtainen halu kasvattaa yritystä. Kansainvälisyys on ollut osa strategiaa.– Teimme ulkomaille kauppaa jo 90-luvun laman aikana. Se oli pakko. Saimme töitä USA:sta ja Saksasta silloisten yhtiökumppanien ansiosta. Heillä oli sinne hyvät suhteet ja kulttuurituntemus, Asikainen muistelee.Comatec on tamperelainen insinööritoimisto, joka on erikoistunut teknologiateollisuuden ja koneenrakennuksen suunnitteluun sekä projektinhallintaan. Comatecilla on tytäryhtiöt Virossa ja Puolassa. Osakkuus intialaisesta yhtiöstä tuli yrityskaupan kylkiäisenä.Ensimmäisestä yrityskaupasta on kulunut 15 vuotta. Sen jälkeen Comatec on tehnyt kauppoja lähes liukuhihnalla, yhteensä 28.– Yrityskaupat ovat tehokkaampi keino kasvaa. Ennen kauppaa suurin vaikeus on arvioida, miten ostettava kohde sopii meidän muuhun liiketoimintaan. Kaupan jälkeen pitää miettiä sisäänajoa. Meille on kehittynyt vuosien aikana selkeä polku. Pystymme tekemään kaksi kauppaa per vuosi. Se on hyvä tahti integroinnin ja rahoituksen näkökulmasta, Asikainen kertoo.Yrityskauppojen vaikutus näkyy selvästi myös yhtiön vientiluvuissa. Toissa vuonna suoran viennin osuus oli 1,5–2 miljoonaa euroa. Viime vuonna suora vienti nousi jo lähelle viittä miljoonaa. Comatecin kokonaisliikevaihto on 36 miljoonaa euroa.Liikevaihdoltaan insinööritoimisto kuuluisi vielä keskisuurten yritysten joukkoon, mutta työntekijämäärä nostaa sen midcapeihin.– Suora vienti on kolminkertaistunut vuoden 2009 alkaneen laman jälkeen. Silloin oli taas pakko hakea asiakkaita ulkomailta, Asikainen sanoo.Hän myöntää, että kansainvälinen kasvu on vaatinut paljon myös henkistä kasvua. Yritykseen on palkattu uutta osaamista. Jo pelkästään hallituksessa istuu kaksi yliopiston professoria ja ulkopuolisia hallituksen jäseniä on neljä.– Olemme palkanneet liiketoiminnan osaajia, lakimiehen, yritystutkijan ja monia muita. Panostamme aiempaa enemmän teknologian kehitykseen ja projektien hallinnan tehokkuuteen, Asikainen luettelee.Kasvu vaatii rahaaKasvu ja kansainvälistyminen nielevät rahaa. Asikaisen mukaan Finnveralla on ollut iso rooli Comatecin kasvussa takauksien antajana. Insinööritoimistolla on ollut yhteistyöhankkeita myös Business Finlandin kanssa.Finnveran kasvulainan ohjelmapäällikkö Kalle Åström sanoo, että midcapeille sopivat kaikki Finnveran rahoitusinstrumentit, paitsi yrittäjälainat.Hän nostaa esimerkiksi kasvulainan ja joukkovelkakirjat.Kasvulainalla tuetaan yrityksen omaa pääomaa. Se on juniorilaina eli alisteinen seniorilainalle.Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.– Joukkovelkakirja toimii siten, että joku toimii lainan liikkeeseen laskijana ja myy sen sijoittajille. Finnvera voi merkitä maksimissaan puolet koko emissiosta. Joukkovelkakirja sopii suuriin, yli viiden miljoonan euron, rahoitustarpeisiin, Åström kuvaa.Fakta: Mikä Midcap? Pk-yritykseksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa, ja sillä on alle 250 työntekijää. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50-249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Midcap-kokoluokka muodostaa seuraavan tason. Midcapiksi lasketaan yritys, jonka liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijöitä midcapeilla on yli 250. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Lue lisää kasvulainastaTeksti: Kimmo Koivikko

Vientikauppaan liittyy sekä ostajasta itsestään että ostajan pankista ja maasta aiheutuvia luottoriskejä. Riskeiltä suojautumisen merkitys korostuu, mitä räätälöidyimmästä ja merkittävämmästä vientikaupasta on kyse.Pieleen menneestä vientikaupassa toteutunut luottoriski voi olla kohtalokas isku vientiä käynnistävälle pk-yritykselle. Kun toimit suunnitelmallisesti, varaudut riskeihin ja luot yrityksellesi luottopolitiikan, joka määrittelee, millaisia riskejä yrityksesi on valmis ottamaan, voit turvallisesti lisätä paukkuja vientikauppaan ja samalla nukkua yösi rauhassa.– Luottoriskeiltä voi suojautua monilla keinoilla. Ennakkomaksut, maksutavan valinta, luottovakuutukset ja erilaiset rahoitusratkaisut sulautuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella pankin ja Finnveran kanssa hyvissä ajoin, jo ennen tarjouksen tekemistä, sanoo Finnveran kehityspäällikkö Minna Lindqvist.Ennakkomaksut vähentävät tarvetta muille suojauskeinoilleMitä suuremmat ennakkomaksut saat ostajalta, sitä vähemmän on tarvetta muiden suojauskeinojen käytölle. Ennakkomaksuista sopiminen ei kuitenkaan aina onnistu, eikä tarjouksesi välttämättä ole kilpailukykyinen, mikäli siinä edellytetään huomattavasti kilpailijoita suurempia ennakkoja.Ostaja saattaa vaatia ennakkomaksun vastineeksi myös vakuutta, kuten esimerkiksi viejän puolesta annettua pankkitakausta. Takaus varmistaa, että ostaja saa ennakkoon maksamansa rahat takaisin, jos viejä ei pysty täyttämään sopimusvelvoitteitaan.Tällaisessa tilanteessa voit hyödyntää vientitakaustamme vastavakuutena omalle pankillesi.Oikea maksutapa oikeaan kauppaanOsa vientikaupassa käytettävistä maksutavoista jättää viejän täysin ostajan maksukyvyn ja -halun armoille. Osa tavoista turvaa maksun saamisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa.Tutustu maksutapoihin ja vertaile niitä keskenään täällä.Lue myös: Vientikaupassa maksutavan valinta on ennen kaikkea riskien hallintaaVakuutathan myös matkatavarasi, miksi et siis vientisaataviasi?Luottovakuutus on palvelu, joka muiden vakuutusten tavoin korvaa vahingon tilanteessa, jossa asiat eivät suju suunnitelmien mukaan. Vientikaupassa tämä tarkoittaa tilannetta, jossa ostaja ei syystä tai toisesta maksa sovittua kauppasummaa. Luottovakuutustuotteita tarjoavat sekä kaupalliset luottovakuutusyhtiöt että Finnvera.Luottovakuutuksen hyödyntäminen on paikallaan etenkin silloin, kun kaupassa käytettävä maksutapa ei ole turvaava eikä siten varmista maksun saamista.– Vientisaatavatakuumme on suunnattu toimituksen jälkeiseen lyhyen maksuajan vakuuttamiseen. Sitä käytetään yleensä jatkuvassa kaupassa samalle ostajalle, kun maksuaika on joitain kuukausia, kertoo Lindqvist. Toinen viejille myönnettävä tuote on luottoriskitakuu, jota voidaan käyttää pitkänkin maksuajan kaupoissa sekä myös kattamaan räätälöidyn vientituotteen valmistusaikana tapahtuvaan kaupan keskeytymiseen liittyvää riskiä, hän jatkaa.Näiden viejälle myönnettävien vientitakuiden lisäksi tarjoamme useita rahoittajille suunnattuja luottoriskeiltä suojautumiseen tarkoitettuja tuotteita.Tutustu aiheeseen tarkemmin: Pk-yrityksen vientikauppojen rahoittaminen

Kun suomalainen yritys tekee kauppasopimusta ulkomaisen ostajan kanssa, yksi ensimmäisistä päätettävistä asioista on kaupassa käytettävä maksutapa. Maksutavat eroavat toisistaan monin tavoin, mutta viejän kannalta merkittävin ero löytyy maksutapoihin sisältyvästä luottoriskistä. Osa maksutavoista jättää viejän täysin ostajan maksukyvyn ja -halun armoille. Toiset taas turvaavat maksun saamisen lähes tilanteessa kuin tilanteessa.Lähtökohta maksutavan valintaan on usein se, että viejä haluaisi maksun ennen tavaran toimitusta. Ostaja puolestaan haluaisi maksaa vasta tavaran saatuaan.Vientiä aloittelevan pk-yrityksen kannattaakin vertailla eri maksutapoja jo hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä ja valita kuhunkin tilanteeseen sopivin ratkaisu.– Jokaisen vientiyrityksen pitäisi miettiä, millainen vaikutus toteutuneella luottoriskillä olisi yrityksen talouteen. Turvaava maksutapa nostaa kustannuksia, mutta maksutavasta aiheutuneet kustannukset ovat silti yleensä vain murto-osa maksuviiveen tai luottotappion vaikutuksesta yrityksen tulokseen. Lisäksi nämä kustannukset ovat etukäteen arvioitavissa, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Outi Mikola.Tärkeämpi kauppa, turvaavampi maksutapaSama maksutapa ei todennäköisesti sovellu jokaiseen vientikauppaan. Maksutapaa valittaessa pyritään löytämään sekä viejää että ostajaa miellyttävä ratkaisu, jolla pystytään poistamaan turhat maksuun ja tavaran saantiin liittyvät riskit.– Yrityksellä tulisi olla riskipolitiikka, joka pitkälti määrittelee, mitä riskejä erilaisissa kaupoissa voidaan ottaa. Luottoriskeiltä suojautumisen merkitys korostuu mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä vientikaupasta on kyse, sanoo Mikola.Kaikkein turvaavin maksutapa on vahvistettu remburssi, joka suojaa viejää myös ostajan pankkiin ja maahan liittyviltä riskeiltä. Oikein käytettynä remburssi on 100 % takuu maksun saamisesta. Ellei ostajan kanssa päästä sopimukseen turvaavasta maksutavasta, kannattaa luottoriskin kattamiseksi harkita luottovakuutusta tai Finnveran vientitakuuta.Maksutavan valinta, riskeiltä suojautuminen ja erilaiset ostajan ja viejän rahoitustarpeen muodostavat vientikaupassa kokonaisuuden, jolla voidaan sekä parantaa yrityksen kilpailukykyä että välttyä luottotappioilta.Tutustu maksutapojen eroihin ja muihin viennin rahoitusratkaisuihin täällä.

Alustataloudesta on tullut ilmiö. Ilmatilaa hallitsevat amerikkalaiset ja aasialaiset yritykset, mutta myös Euroopassa alustatalouden mahdollisuuksiin on herätty. Suomalaisen Zadaan tavoitteena on lanseerata muodin kauppapaikka sataan maahan viidessä vuodessa, sanoo toimitusjohtaja Iiro Kormi.Alustatalouden osuus kasvaa eri ennusteiden mukaan neljäsosaan kaikesta liiketoiminnasta alle kymmenessä vuodessa. Letkaa vetävät Googlen, Alibaban ja Airbnb:n kaltaiset jätit, joiden alustoilla on miljoonia käyttäjiä päivittäin.Suomalaisella Zadaalla on jo 150 000 käyttäjää, vaikka yhtiö julkaisi beta-version palvelustaan kaksi vuotta sitten. Zadaan alustalla kuluttajat ostavat ja myyvät vaatteita tänä vuonna yli 10 miljoonalla eurolla. Palveluun kuuluu myös tuotteiden toimittaminen.– Idea Zadaasta lähti siitä, kun huomasin kaverin Facebook-päivityksen. Kuvassa oli läjä vaatteita, joita hän myi. Ajattelin, että mikä saa ihmisen myymään vaatteita Facebookissa, muistelee Zadaan toimitusjohtaja Iiro Kormi.Palvelun varsinainen tuotekehitysvaihe kesti yli vuoden. Lanseerauksen jälkeen Zadaa on kuitenkin kasvanut 10–15 prosenttia joka kuukausi. Yhtiö toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Tanskassa. Saksa avautuu huhtikuussa.– Markkinoiden koko on 18 miljardia euroa. Kaikki on kuitenkin kiinni ajoituksesta. Nettikauppa on räjäyttänyt muodin ostamisen, eikä kaikkia vaatteita haluta palauttaa. Kuluttajat ovat myös valmiita kertomaan kokotietonsa ja haluavat ostaa yli rajojen, Kormi kertoo.Nopeasti kansainvälisille markkinoille ja rahoitus kuntoonKokonaisuuden hallitseminen on kaikki kaikessa. Idea, tarve eli yhteisö ja ajoitus ovat tärkeitä menestyksen kannalta. Lisäksi yritys tarvitsee verkostoliiketoiminnan osaamista tiimiltä ja rahaa.– Rakensimme kaiken systemaattisesti kansainvälisesti skaalautuvaksi ja englannin kielellä. Jostain täytyy aina lähteä liikkeelle, mutta ulkomaille pitää mennä nopeasti. Olemme erittäin datapainotteinen yhtiö. Kaikki ennusteet ja päätökset perustuvat dataan. Tiedän paljon startupeja, jotka eivät ole rakentaneet liiketoimintamallia niin, Kormi sanoo.Hänen mukaansa data ja raha kulkevat käsi kädessä. Zadaalla on parhaillaan menossa maaliin 3–4 miljoonan euron rahoituskierros.– Meillä on neljä perustajaosakasta ja kolmas rahoituskierros menossa. Lisäksi meillä on luotollisen tilin takaus Finnverasta. Se on tärkeä osa rahoitustamme, Kormi sanoo.Zadaan potentiaali on huomattu myös kansainvälisesti. Amerikkalainen talousmedia Forbes nosti Kormin uusimmalle nuorten innovaattoreiden ja vaikuttajien listalle verkkokauppasarjassa.Startupien lisäksi huomiota kasvaviin scaleup-yrityksiinZadaa on yksi harvoista suomalaisista alustatalouden onnistujista.Kasvuyritysten ja innovaatioalustojen kehittämisen asiantuntija Jukka Viitanen arvioi, että Suomesta löytyy ylipäätään muutamia kymmeniä yrityksiä, jotka ovat puhtaasti keskittyneet alustatalouteen. Viitanen on Resolute HQ:n toimitusjohtaja.– Ensimmäisessä aallossa oleville täytyy nostaa hattua. Startup-porukasta vain hyvin harva menestyy. Tyypillistä on, että uudet tulokkaat tulevat tunnetuksi ryminällä, Viitanen sanoo.Hänen mukaansa suurin kasvun jarru suomalaisilla on puute verkostoliiketoiminnan osaajista.Finnveran kasvavista ja kansainvälistyvistä yrityksistä vastaava rahoitusjohtaja Titta Mantila odottaa niin ikään, että alustatalouteen erikoistuvia yrityksiä tulee lisää.– Alustatalous ei näy meillä mitenkään erityisesti. Tutkimustenkin mukaan Suomessa ollaan alkuvaiheessa ja yritykset rakentavat enintään puoliavoimia alustoja, Mantila kertoo.Hän tosin muistuttaa, että alustatalouden yrityksiä rahoittavat alussa perustajat ja sijoittajat. Tuotekehitysvaiheessa Business Finlandilla on käytössään erilaisia vaihtoehtoja. Muu vieras pääoma tulee kuvioihin siinä vaiheessa, kun omaa pääomaa on riittävästi ja yrityksellä on näyttöä takaisinmaksukyvystä.– Optimaalinen rahoituspolku on rakennettava aina tapauskohtaisesti. Velkarahoitusta haettaessa on tärkeää ennustaa kannattavuuden ja tulorahoituksen kehitystä. Liian varhainen velkarahoitus voi pahimmillaan olla este jatkosijoituksille. Kun yhtiön tuote tai palvelu on valmis tai sillä on jo liikevaihtoa, niin voimme tulla mukaan tarjoamaan vakuutta pankkirahoitukseen.Mantila esittää hyväksi malliksi rahoituspaketin kasaamisessa niin sanottua vaiheistettua pakettia. Siinä neuvotellaan sijoittajilta ja rahoittajilta riittävän kokoinen rahamäärä, jonka nostaminen on vaiheistettu. Pääoman nosto on sidottu yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen.– Startup-yritysten ympärillä käy nyt hyvä kuhina. Olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös niin sanottuihin scaleup-vaiheen yrityksiin. Niiden tarpeet poikkeavat rajusti startupeista esimerkiksi rahoituksen ja osaamisen suhteen, Mantila kertoo.FAKTA: Satoja miljoonia vientiin Finnvera myönsi viime vuonna rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yli 960 miljoonalla eurolla. Rahoitushakemuksia tuli yhteensä lähes 19 000. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli noin 40 prosenttia ja euromääräisesti 385 miljoonaa euroa. Myönteisen päätöksen sai 80 prosenttia hakijoista. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää, taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen. Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 30 prosenttia. Yksityissijoittajat ja pääomasijoitusyhtiöiden tekemät sijoitukset aikaisen vaiheen kasvuyhtiöihin olivat toissa vuonna 383 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 42 prosenttia. Teksti: Kimmo Koivikko

Yrityskauppaohjelmiston kehittäjä Midaxo on saanut päätökseen 10,3 miljoonan euron rahoituskierroksen. Lisäksi alkuvaiheen sijoittajat, mm. Finnvera (EAKR-Aloitusrahasto Oy), myivät omistuksiaan 2,6 miljoonan edestä. Ranskalainen kasvusijoittaja Idinvest Partners oli merkittävin uusi rahoittaja, ja kierrokseen osallistuivat lisäksi nykyiset sijoittajat Tesi ja ruotsalainen EOC Capital. Midaxon keräämä kokonaisrahoitus nousi yli 16 miljoonaan euroon. Lisärahoituksella Midaxo vahvistaa asemaansa johtavana yrityskauppoja tukevien ohjelmistojen tarjoajana.Vuonna 2017 Midaxo kaksinkertaisti liikevaihtonsa sekä laajensi asiakaskuntansa yli kahteensataan johtavaan organisaatioon, konsulttitoimijaan ja pääomasijoittajaan, mukaan lukien yli 40 Global 1000 -listalla olevaa yritystä, mm. HP Enterprise, Philips, Daimler, sekä Verizon. Midaxon asiakkaista 90 % on Yhdysvalloissa. Midaxolla on noin 70 työntekijää Bostonissa, Helsingissä, Amsterdamissa ja Riikassa. Työntekijämäärä kaksinkertaistui viime vuonna, ja kasvu jatkuu edelleen – yritys etsii aktiivisesti mm. osaavia ohjelmistokehittäjiä Helsinkiin.Finnvera on ollut pääomasijoittajana mahdollistamassa Midaxon kasvua ja kansainvälistymistä.– Yhteistyömme Midaxon kanssa on ollut erinomaista ja toivomme yritykselle kaikkea hyvää jatkossa. Tehtävämme alkuvaiheen riskinjakajana on hoidettu, ja nyt kun yrityksen tulevaisuus on osaavien jatkosijoittajien myötä turvattu, ajankohta Finnveran irtautumiselle on hyvä, sanoo Finnveran manageri Heidi Ahonen.Midaxon pilvipalvelun avulla yritysostajat hallitsevat koko monimutkaisen ostoprosessin kohteiden löytämisestä aina integraation päätökseen.– Lähes kaikki suuret yritykset sekä 60 % keskisuurista yrityksistä tekevät yrityskauppoja kasvaakseen tai nopeuttaakseen kehitystään. Parhaat ostajat hyödyntävät tarkoitukseen suunniteltuja työkaluja toimiakseen systemaattisemmin ja tehokkaammin sekä välttääkseen riskejä. Midaxon avulla esimerkiksi due diligence -vaiheen voi hoitaa merkittävästi nopeammin ja pienemmin resurssein, mikä johtaa selviin säästöihin sekä parantaa ostajan kykyä reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin, Midaxon toimitusjohtaja Ari Salonen kommentoi.Lisätietoja:Heidi Ahonen, manageri, Finnvera Oyj+358 400 606 122heidi.ahonen(at)finnvera.fiAri Salonen, toimitusjohtaja, Midaxo Oy+1 617 818 0501ari.salonen(at)midaxo.comMidaxo Oy:n pilvipalvelu tukee yritysostajia saumattomasti ostokohteen valinnasta integraatioon. www.midaxo.com ja @Midaxo

Lapin matkailubuumi näkyy ja kuuluu. Investoinnit kasvoivat 20 prosenttia, ja tänä vuonna kasvutahti jatkuu. Erähotelli Nellim on panostanut miljoonia uusiin majoitustiloihin. Yrittäjäpariskunta Mari ja Jouko Lappalainen ovat olleet matkailuyrittäjinä yli 10 vuotta.Matkailualan yritykset kasvattavat vauhdilla majoituskapasiteettia Lapissa.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Juuso Heinilä arvioi, että viime vuonna Lapin matkailun investoinnit kasvoivat 20 prosenttia ja tälle vuodelle hän ennustaa vähintään yhtä isoja kasvulukuja.- Kysyntää on paljon, joten lisäinvestoinnit ovat tarpeen. Matkailun kasvun kannalta investoinnit ovat tärkeitä myös laadun ja kilpailukykyisen hintatason ylläpitämiseksi. Hyvänä esimerkkinä onnistuneista investoinneista ovat noin tuhat iglua, jotka on rakennettu viime vuosina Lappiin, Heinilä sanoo.Luvut Lapin majoituskapasiteetista vaihtelevat. Joka tapauksessa yöpymispaikkoja on pohjoisessa yli 100 000, kun mukaan lasketaan mökkimajoitukset.Matkailuinvestoinnit olivat Lapin liiton laskelmien mukaan viime vuonna noin 200 miljoonaa euroa. Lapin kauppakamari on puolestaan laskenut investointipotentiaaliksi kymmenkertaisen euromäärän.Yritysten investointiedellytyksiin ja Finnveran rooliin rahoittajana vaikuttavat useat yhtäaikaiset tekijät.- Pankit ovat talouskasvun kirkastumisen ansiosta valmiita ottamaan enemmän riskiä. Toisaalta yritykset ovat paremmassa kunnossa ja pystyvät hoitamaan suuremman osan investointien rahoituksesta kassavirran avulla. Finnveran roolina on täydentää rahoitusmarkkinoita lainoin ja takauksin. Meille sopii erinomaisesti se, että pankit ottavat rahoituksesta aiempaa suurempaa roolia, Heinilä kertoo.Verkostomaista ajatteluaLapin matkailu on kovassa nosteessa. Viime vuonna ulkomaisten yöpyjien määrä kasvoi lähes viidenneksellä 1,2 miljoonaan yöpymiseen. Parhaillaan käynnissä oleva sesonki näyttää yhtä hyvältä.Heinilän mukaan aasialaisten matkustusinto kasvaa ja toimialaa jaetaan nyt uudelleen. Siitä huolimatta ulkomaisten turistien kolmen kärki tulee Englannista, Saksasta ja Ranskasta.- Yritykset ovat aiemminkin tehneet yhteistyötä, mutta nyt se on käsin kosketeltavaa. Hyvänä esimerkkinä ovat yhteiset varausjärjestelmät ja markkinointi. Koko matkailuklusteri toimii ja ajattelee verkostomaisesti, Heinilä kehuu.Hän nostaa useita tahoja veturin rooliin. Vetureita ovat suurimpien matkailuyritysten lisäksi kunnat, lentoyhtiöt, Finavia ja yritysyhdistykset. Niiden ympärille on rakentunut verkostoja eri puolille Lappia.- Lapin matkailu on keskeinen osa Suomi-brändiä. Puhtaus, turvallisuus, revontulet ja eksotiikka ovat vetonauloina. Suomen Lapissa on myös kehittyneempi infrastruktuuri kuin esimerkiksi Ruotsissa. On mahdollista, että lappilaiset yritykset hyödyntävät jatkossa asiakasverkostojaan ja kansainvälisiä kontaktejaan laajentuen eri puolelle Suomea. Se tukisi matkailun kehittymistä koko maassa.Rohkeita investointejaMatkailuvienti ei kirjaudu virallisiin vientitilastoihin. Koko Suomen matkailuviennin arvo on noin neljä miljardia euroa, josta Lapin osuus on vajaan neljänneksen.Iso osa tulosta syntyy siitä, kun turisti tulee paikalle ja ostaa paikallisia palveluja ja tuotteita.- Jalostusarvo on valtavan korkea. Tuntuukin ihmeelliseltä, että osa pitää matkailua edelleen puuhasteluna, Heinilä sanoo.Esimerkiksi Ivalossa Inarijärven rannalla sijaitsevan Erähotelli Nellimin toiminta on kaukana puuhastelusta. Yrityksen liikevaihtoennuste tälle vuodelle on yhdeksän miljoonaa euroa.Yhtiö on investoinut uusiin majoitustiloihin viime vuosina miljoonia euroja. Majoituspaikkoja on nyt 450.- Ostimme kunnalta vanhan koulun, tontin ja maat yli 10 vuotta sitten. Lähdimme kehittämään niitä matkailukäyttöön kansainvälisille matkailijoille. Silloin oli enemmän intoa kuin järkeä, muistelee toimitusjohtaja Jouko Lappalainen.Erähotelli Nellim tarjoaa majoituksen lisäksi safareja, tutustumista saamelaiskulttuuriin ja muita aktiviteetteja. Revontulet ovat yksi turistien suosikkinähtävyyksistä.Lappalainen pitää yritystään yhtenä veturina alueella, vaikka alihankkijoilla on iso rooli. Hän jakaa kiitosta myös lentoyhtiöille kasvaneesta lentokapasiteetista.- Kaikki ovat kytköksissä toisiinsa. Meillä ei olisi toimintaa tässä muodossa, jos huskyt tai porotilat puuttuisivat, Lappalainen sanoo.Erähotelli Nellim on siinä mielessä erikoisuus, että suurin osa ulkomaisista yöpyjistä on omatoimimatkailijoita. Etenkin keskieurooppalaiset ja aasialaiset ovat löytäneet kohteen.- Markkinoimme paikkaa erilaisilla myyntitapahtumilla ja kutsumme lehdistöä paikalle. Lisäksi vierailijat kirjoittavat meistä paljon sosiaalisessa mediassa. Ainoa ongelma on kausiluontoisuus. Kesäajan matkailua pitää paremmin brändätä, sillä siinä on iso mahdollisuus, Lappalainen kertoo. FAKTA: Useita kivijalkoja viennissä Lappi on Suomen neljänneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan jälkeen. Tullin vuoden 2017 tammi-kesäkuun tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 450 vientiyritystä. Vienti kasvoi peräti 20 prosenttia. Lapissa on useita viennin tukijalkoja ja vetureita. Vientitilastoissa näkyvät vahvat teräs-, kaivos- ja metsäteollisuus. Vetureiden ympärille on syntynyt satojen alihankkijoiden ketjuja. Lapin matkailuviennin arvo on noin miljardi euroa, vaikka matkailua ei kirjata Tullin vientitilastoihin. Koko Suomen matkailuvienti on noin neljä miljardia euroa. Lapissa kirjattiin viime vuonna yli 1,2 miljoonaa ulkomaalaisturistin yöpymistä. Yöpymisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tälle vuodelle on ennustettu kaksinumeroisia kasvulukuja. Eniten turisteja Lappiin tulee talvikaudella Englannista, Ranskasta ja Saksasta. Suomessa on noin 29 000 matkailualan yritystä. Näistä Lapissa on noin 1 500 yritystä. Lue lisää:Pk-yritysten vientikauppojen rahoituksesta.Lisätietoa vientikaupan luottoriskeistä.Lisätietoa käyttöpääomaratkaisuista.Lisätietoa ostajaluotoista.Teksti: Kimmo Koivikko

Viennin maksutavat, riskeiltä suojautuminen ja rahoitustarpeet nivoutuvat vientikaupassa yhdeksi kokonaisuudeksi, josta kannattaa keskustella hyvissä ajoin ennen tarjouksen tekemistä oman pankin ja Finnveran kanssa. Verkkosivuillamme julkaistun uuden ”Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus ” -osion avulla voit tutustua vientikaupassa käytettäviin maksutapoihin, luottoriskeiltä suojautumisen keinoihin sekä ostajalle myönnettävän maksuajan rahoittamiseen.Sivuston sisältö tulee tämän vuoden aikana päivittymään myös muilla vientikaupan rahoitukseen liittyvillä elementeillä.Vientikaupan rahoitusinstrumenttien hallinta on tärkeä osa myyntiosaamista. Oikeita maksutapoja sekä rahoitus- ja suojausinstrumentteja käyttämällä voit merkittävästi parantaa kilpailukykyäsi viennissä.Pk-yrityksen vientikauppojen rahoitus

Norjassa toimii arviolta 200-300 suomalaisyritystä, mutta niiden määrä voi kasvaa nopeasti. Kyselyjen perusteella Norja sijoittuu jatkuvasti 3-4 kiinnostavimman vientikohteen joukkoon. Myös kokkolalainen Mesmec hakee kasvua naapurimaista. Mesmecin Anders Asplund (vas.) ja Mats Strandvall uskovat, että luottamuksen rakentaminen lähialueilla on paljon helpompaa kuin kaukomaissa.Kiinnostusta on etenkin ict-alan, terveysteknologian, uusiutuvan energian, sekä metalli- ja rakennusteollisuuden yrityksissä.– Olen itse saanut puolen vuoden aikana eri lähteistä yli 100 kontaktia yrityksistä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan Norjassa tai ovat jo hiljattain toiminnan siellä aloittaneet, iloitsee Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.Tullin tilastojen mukaan Suomen vienti Norjaan kasvoi viime vuonna kolme prosenttia. Samaan aikaan vienti Ruotsiin kasvoi 10, Venäjälle 15 ja Viroon 20 prosenttia.Perinteiset öljy-, kaasu ja energia-alat ovat pitkään vetäneet yrityksiä vuonomaahan. Kysyntää on myös merenkulussa, kalastuksessa ja rakennusteollisuudessa. Valtio investoi pelkästään infrastruktuuriin vuosittain 6–8 miljardia euroa. Rakentamisessa eletään muutenkin huippukautta.– Metallipuolella on ollut haasteita muutaman viime vuoden aikana. Uskoisin, että öljyteollisuuden alkaneet uusinvestoinnit lisäävät mahdollisuuksia, Laakkonen sanoo.Hän haluaa kumota mielikuvia Norjasta protektionismin mallimaana. Vain maatalous ja oma elintarviketuotanto on vahvasti suojattu tullein. Muilta osin maa noudattaa vapaakauppaa.– Kanssakäymisen vähyys on ollut suurin este kaupankäynnin lisääntymiselle. Lähtökohtaisesti suomalaisiin suhtaudutaan varsin positiivisesti. Tunnettuus vie aikaaKova kysyntä houkutteli myös Mesmecin Norjaan. Yhtiö suunnittelee ja valmistaa elintarvike- ja prosessiteollisuudelle raaka-aineiden käsittelyjärjestelmiä.Kokkolalaisyrityksen omistajat ja johto päättivät viime vuonna panostaa tosissaan vientiin, kun yhtiössä tehtiin omistusjärjestelyjä. Kasvu tulee ainakin alussa naapurimaista, sillä Ruotsissa ja Norjassa luottamuksen rakentaminen on huomattavasti helpompaa kuin kaukomaissa.Mesmecin yhdeksän miljoonan euron liikevaihdosta 6–10 prosenttia tulee ulkomailta. Tavoitteena on nostaa viennin osuus 20 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä.– Meillä on myyntiedustajat Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. Näissä maissa meillä on myös hyvät referenssit. Myynti on pitkäjänteistä työtä, sillä ydinosaamisestamme kertominen vaatii aikaa ja kokemusta, sanoo varatoimitusjohtaja Anders Asplund.Yhtiön asiakkaina ulkomailla ovat pääasiassa elintarvikealan yritykset, kuten lihanjalostamot, lemmikkieläinruokaan erikoistuneet yritykset ja teurastuksessa syntyvien sivutuotteiden käsittelylaitokset.– Norjalaiset elintarvikeyritykset hankkivat prosessilaitteitaan pääasiassa ulkomailta, joten suomalaisena yrityksenä meidät otettiin hyvin avoimesti vastaan. Vastaanottoa helpotti vahva ruotsin ja norjan kielen taito, Asplund kertoo.Hän neuvoo muita suomalaisyrityksiä kiinnittämään huomiota referensseihin ja siihen, että yritys sitoutuu palvelemaan asiakasta koko tuotteen elinkaaren ajan.Asplundin mukaan Mesmecin haasteet ovat liittyneet tunnettuuden rakentamiseen. Norjalaiset haluavat tutustua ensin kunnolla ulkomaisten yritysten osaamiseen.– He arvostavat suomalaisten luotettavuutta ja tapaa toimia. Tätä kannattaa hyödyntää. Kokonaisuuksien hallintakyky ja vahva kokemus alalta ovat auttaneet meitä eteenpäin.Teksti: Kimmo Koivikko

Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuutusten käyttäminen on kasvava trendi, mikä on hyvä uutinen kaikille maailmankaupan osapuolille. Luotto- ja investointiriskien vakuuttajien kansainvälisen järjestön, Bernin Unionin, jäsenten suojaama osuus maailmankaupasta nousi 14 prosenttiin vuonna 2017. Vientitakuulaitoksena myös Finnvera kuuluu Bernin Unioniin. Unionin kevätkokous pidettiin Kenian Kilifissä maaliskuussa 2018.Afrikka on nouseva markkina-alue Bernin Unionin jäsenille. Viime vuonna jäsenet kattoivat vientiä Afrikan maihin yhteensä 80 miljardin dollarin arvosta. Lisäksi jäsenet suojasivat 9 miljardin dollarin arvosta Afrikkaan suuntautuneita ulkomaisia suoria investointeja infrastruktuuriin, energiantuotantoon ja uusiutuvaan energiaan sekä kaivostoimintaan.Maailmanlaajuisesti Bernin Unioninin jäsenten yhteenlaskettu uusi liiketoiminta ylsi 2 350 miljardiin dollariin vuonna 2017. Kasvua edellisvuodesta oli 3 prosenttia.Jäsenet maksoivat korvauksia toteutuneista riskeistä yhteensä yli 6 miljardia dollaria, mikä ylittää korvausten 10 vuoden keskiarvon, mutta on edelleen 2,4 prosenttia alle vuoden 2016 huippuvuoden.–Vuosi 2017 oli kaikilla mittareilla erinomainen vuosi Bernin Unionin jäsenille, ja meillä oli jälleen valtava positiivinen vaikutus globaaliin kauppaan ja investointeihin. Jäsentemme liiketoiminta kasvaa, mikä on hyvä uutinen sekä vakuuttajille että maailmantaloudelle, jonka kauppaa vakuutamme. Maksettujen korvausten määrä on korkea, mutta se on hyvä uutinen vakuutetuille, jotka pystyvät jatkamaan toimintaansa kauppaan luontaisesti liittyvistä riskeistä huolimatta. Vakuuttajien osalta pitkän aikavälin näkymät ovat vakaat. Meillä on hyvät valmiudet ja resurssit mukautua ja kehittää jatkuvasti tukeamme kaupalle ja investoinneille maailmanlaajuisesti, sanoo kevätkokousta johtanut Bernin Unionin presidentti, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.Bernin Unioni on vientitakuulaitosten, luottovakuuttajien ja poliittisen riskin vakuuttajien kansainvälinen järjestö, jolla on 85 jäsentä. Jäseniin kuuluu niin valtiollisia vientitakuulaitoksia, yksityisiä luotto- ja poliittisten riskien vakuuttajia sekä monenkeskisiä toimijoita kaikkiaan 73 eri maasta. Finnveran Topi Vesteri on johtanut järjestöä syksystä 2015 lähtien.Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2679Lisätietoa Bernin Unionista ja jäsenistä: www.berneunion.org

Aiemmin Tampereen kaupungilla opetustehtävissä toiminut Ville Salonen pohti yrityksen perustamista ja löysi intohimonsa pelattuaan pakohuonepeliä. Yritys otti nopeasti tuulta alleen, ja nyt Room Escape Finland Oy:lla on jo kuusi toimipistettä. Tavoitteena on kasvu kansainvälisille markkinoille.

Finnvera Oyj Pörssitiedote 16.3.2018, klo 17.15Finnveran yhtiökokous valitsi 16.3.2018 uusia jäseniä yhtiön hallintoneuvostoon. Hallituskokoonpanoon ei tullut muutoksia.Hallintoneuvoston uusia jäseniä ovat kansanedustajat Pia Kauma ja Anne Louhelainen sekä puheenjohtaja Timo Saranpää.Hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Krista Kiuru. Jäseninä jatkavat kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Timo Kalli, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Kari Luoto, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Ville Niinistö, toimitusjohtaja Carita Orlando, tiimipäällikkö Olli Rantanen, kansanedustaja Eero Suutari ja johtava asiantuntija Tommi Toivola.Yhtiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa EKP:n Pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen. I varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Timonen ja II varapuheenjohtajana ylijohtaja Terhi Järvikare. Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, KTM Ritva Laukkanen, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen ja yrittäjäneuvos, hallituksen puheenjohtaja Antti Zitting.Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2017 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Suomalaisten vientiyritysten näkymät ovat Suomelle tärkeillä vientitoimialoilla hyvät. Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten vastuukannasta yli puolet on vientiyritysten tulevien vuosien toimituksiin liittyviä tarjouksia tai sopimuksia. Ne ulottuvat parhaimmillaan jopa vuoteen 2024 saakka. Vaikka viennin rahoituksen vastuukanta on kasvanut, se ei suoraan merkitse luottoriskien kasvua. Rahoituksen järjestäminen tärkeydestä kertoo se, että ostajarahoitus suomalaisen vientiyrityksen ulkomaiselle asiakkaalle voi olla edellytys sille, että suomalaisyritys voittaa kauppasopimuksen.Finnveran suuryritysten vientitakuiden ja erityistakausten vastuukanta oli 22,2 miljardia euroa vuoden 2017 lopussa (18,1). Vastuukanta kasvoi edellisvuodesta noin 23 prosenttia. Vuoden lopun vastuukannasta noin 9 miljardia euroa on jo nostettuja vastuita. Suurempi osuus on siis tuleviin kauppoihin eli esimerkiksi laite- tai laivatoimituksiin liittyviä sitoumuksia. Näin pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvaa kysyntää Finnverassa ei ole aiemmin nähty.–Kasvava rahoitustarve oli tiedossa jo vuonna 2016, ja viime vuoden aikana suomalaisyritykset saivat kauppaneuvotteluja sinetöityä. Finnveran viennin rahoituksen enimmäisvaltuuksien nosto vuoden 2017 alusta mahdollisti sen, että viime vuoden aikana pystyimme tekemään historiallisen suuria rahoitusjärjestelyjä vientiyrityksille. Ostajarahoitusjärjestelyillä varmistetaan yhä useammin se, että suomalainen vientiyritys voi tarjota tuotettaan ulkomaiselle ostajalle yhtä hyvillä ehdoilla kuin ulkomaiset kilpailijat. Vientitakuulaitoksena Finnveralla on iso rooli rahoitushankkeissa laina-aikojen ollessa pitkiä, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Tyypillinen tilanne on esimerkiksi se, kun ulkomainen varustamo kilpailuttaa telakoita laivatilauksessa. Varustamo eli ostaja saa kauppasopimuksen yhteydessä Finnveralta rahoituslupauksen, joka takaa rahoituksen laivan ostamiseen. Laina nostetaan, kun alus on valmis ja suomalainen telakka luovuttaa sen ostajalle. Ostaja maksaa lainan takaisin tämän jälkeen, alusten tapauksessa tyypillisesti 12 vuoden aikana.Katso videolta, miten vientikaupan ostajarahoitus toimii käytännössä.– On tärkeää huomata, tuleviin toimituksiin liittyvistä sitoumuksista ei voi syntyä luottotappioita ennen lainan nostoa, ja siten raportoimamme viennin rahoituksen kasvu ei suoraan merkitse luottoriskien kasvua. Kuitenkin ostajarahoituksen tarjoaminen voi usein olla ratkaisevaa siinä, että suomalainen yritys voittaa tarjouskilpailun. Tämä puolestaan takaa työtä suomalaisille, Haarasilta sanoo.Mahdollisiin luottoriskeihin Finnvera varautuu arvioimalla perusteellisesti kunkin ostajan liiketoiminnan. Lisäksi vientitakuutoiminnasta syntyvät voitot rahastoidaan puskurirahastoon. Yhteensä vientitakuutoiminnalle on kertynyt noin 1,4 miljardin euron puskurivarat mahdollisia tulevia tappioita vastaan. Riskeihin varaudutaan myös jälleenvakuutuksilla, jotka ovat keskeinen osa riskienhallintaa. Finnveran toiminta on ollut tavoitteiden mukaisesti itsekannattavaa yhtiön lähes 20 toimintavuoden ajan.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Suuryritykset, Finnvera, puh. 029 460 2601Lue myös: Vientikaupan ostajarahoitus pähkinänkuoressa

Uuden teknologian siivittämän työelämän rakennemuutoksen on sanottu olevan Suomen suurimpia haasteita. Yrittäjän näkökulmasta työelämän muutos on sekä haaste että huikea mahdollisuus. Yritysten on nyt aivan keskeistä digitalisoitua, sanoo TEM:n Ilona Lundström.Työelämän murroksesta puhutaan paljon, mutta lähes aina työntekijän näkökulmasta. Mitä uusi teknologia ja työn pirstaloituminen tarkoittaa yrittäjälle?  Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiot ja yritysrahoitus -osaston ylijohtajalle Ilona Lundströmille aihe on tuttu. Lundström kehottaa yrittäjiä pohtimaan sekä yrityksensä tulevaa henkilöstöpolitiikkaa että tapoja, joilla tekemistä voisi tehostaa digitalisaation keinoin.– Yrittäjät ovat se joukko, joka uudistaa työtä omalla tekemisellään. Kun työ muuttuu, työntekijöitä työllistävien yrittäjien pohdittavaksi tulee, millaista tulevaisuuden työ ja työelämä ylipäätään ovat. Olemme tähän mennessä tottuneet ostamaan ihmisen aikaa palkkasuhteen muodossa. Jo nyt ihmisellä saattaa olla useita päämiehiä ja hän myy aikansa palasina, tulevaisuudessa työsuhteet ovat taas uuden näköisiä.Uuden teknologian mukanaan tuoma rakennemuutos ja uudenlaiset työtavat vaativat Lundströmin mukaan yrittäjiltä jatkuvaa uudistumis- ja oppimiskykyä sekä ihmisenä että organisaationa, jota voidaan pitää nippuna eri kyvykkyyksiä.– Vaikka yhä useampi meistä saattaa tulevaisuudessa toimia yrittäjänä ja työllistää itsensä eri lähteistä, on hyvä muistaa, että jää varmasti esimerkiksi hoivatyön kaltaisia töitä, jotka säilyttävät nykyiset piirteensä.Minä + digiassistentti = yhdessä vahvemmatTyön murros haastaa myös instituutiot ja julkisen sektorin. Niidenkin on muututtava, sillä työn tekeminen ei voi olla kovin erilaista eri sektoreilla. Lundströmin mukaan tällä hetkellä aiheen ympärillä pyörii hyviä kysymyksiä ja alustavia kokeilevia vastauksia.Työ- ja elinkeinoministeriössä pohditaan nyt esimerkiksi sitä, millaisen työntekijän digiassistenttina toimiva tekoäly ja nykypäivän työntekijä yhdessä muodostavat. On perusteltua ajatella, että ihminen ja tekoäly ovat yhdessä vahvempia kuin erikseen.Vuonna 2016 työ- ja elinkeinoministeriö lanseerasi kumppaneineen Reboot Finland -ohjelman, jonka tavoitteena oli vahvistaa paikallista innovaatiotoimintaa ja valjastaa sen tuomat edut kansalaisten käyttöön. Lisäksi tavoitteena oli tehdä Suomen digiosaamisesta kansainvälisiä yrityksiä ja sijoittajia houkutteleva maa. Reboot Finland toteutti vuoden 2017 aikana sata konkreettista, uudistavaa digitekoa, jotka viitoittavat Suomen matkaa seuraavalle sadalle vuodelle. Tapahtumat lähtivät yritysten tarpeista, ja mukana oli kaikkea keskusteluista, kampanjoista ja ideakilpailuista hackathoneihin. Lundström piti Reboot Finlandia tärkeänä keskustelunavauksena.– Halusimme herätellä yrityksiä digitaalisuuden vyöryyn ja kysymään itseltään siihen liittyviä kysymyksiä: Mitä digitalisaatio tarkoittaa omalle bisnekselle? Teemmekö oikeita asioita? Rebootin rinnalle syntyi myös yrittäjien digikoulu, jossa nuoret diginatiivit valmentavat yrityksiä ympäri Suomea. Osa yrityksistä on jo edelläkävijöitä, osa tarvitsee apuja siihen ensimmäiseen askeleeseen, ja digikoulussa saa sekä vertaistukea että rohkaisua. Kampanja oli yksi Suomen juhlavuoden huipennuksista, mutta sen palvelut ja apu ovat olemassa edelleen.Suomesta maailman paras tekoälyn soveltajaDigitalisaatiosta puhuttaessa osa suomalaisyrityksistä lämmittelee, osa on jo hyvässä vauhdissa. Yhtä kaikki Lundström näkee suomalaisen digiosaamisen globaalina kansallisvalttina. Tekoäly on hyvä esimerkki.– Suomen tavoitteena on olla maailman paras tekoälyn soveltaja. Kaikki tekoälyratkaisut eivät luonnollisesti voi tulla Suomesta, mutta voimme olla niiden maailman paras soveltaja. Se voi olla Suomen anti maailmalle. Omassa luokassaan oleva Uudenkaupungin autotehdas tai Helsingin yliopiston tutkimus ovat tästä loistavia esimerkkiä. Julkisella puolella kehitämme Auroraa, kansalaisten tekoälyassistenttia, jonka teknologia on jo osin käytössä maahanmuuttovirastolla ja työvoimapalvelujen kehittämisessä.Enemmän kumppanuuksia yritysten ja julkisen sektorin välilleUsein mainittujen perinteisten suomalaisten vahvuusalojen, kuten telekommunikaation tai biotalouden, lisäksi Lundström nostaa esiin korkean terveysteknologia-osaamisen, joka veti hyvin silloinkin, kun muu Suomi yski.– Suomessa on tällä hetkellä maailman edistynein lainsäädäntö genomitietoon ja sen hyödyntämiseen liittyen niin kansalaisten kuin tiedon hyödyntäjän näkökulmasta. Meillä on myös alan edelläkävijäyrityksiä, eli koko ekosysteemi on koossa. Tämä tuo Suomelle strategisia investointeja. Kyse on siitä, miten näitä menestystarinoita monistetaan.OECD kritisoi kesällä 2017 Suomen innovaatiojärjestelmää ja kehotti Suomea kehittämään uusia yksityisen ja julkisen sektorin strategisia kumppanuuksia. Suomi reagoi tähän nopeasti: hallitus päätti käynnistää lippulaivainstituutit ja kasvumoottorit. Kumppanuusaloite voi tulla myös yksityiseltä sektorilta, yrityksen havaitsemista tarpeista, ja tässä Lundström pitää Finnveraa yhtenä palveluntarjoajana pk-yritysten tarpeisiin vastaamisessa.Yritysten rahoitusmahdollisuuksia Lundström pitää hyvänä.– Suuria aukkopaikkoja ei ole. Hallituksen kärkihankkeissa on laitettu täytäntöön uusia instrumentteja, kuten vuonna 2016 käynnistynyt juniorilainaohjelma pk- ja midcap-yrityksille, joissa Finnverallakin on iso rooli. Nyt on seurattava, miten nämä uudet instrumentit purevat ja oltava koko ajan hereillä, sillä huomenna tilanne voi olla eri.Rahoituksen kanssa yhtä tärkeää on kilpailukykyinen ja houkutteleva yritysympäristö, joka Lundströmin mukaan vaatii ennustettavuutta ja sitä tukevaa lainsäädäntöä unohtamatta niitä investointeja, joita teemme suomalaisiin ja suomalaiseen osaamiseen.Suomen peruskoulut ottivat juuri käyttöönsä uuden opetussuunnitelman, joka osaltaan vastaa tulevaisuuden osaamisen haasteisiin. Nykymaailmassa muun muassa korkeakoulutus on kilpailtu markkina – verkkokurssille voi kirjautua mihin tahansa Stanfordista Shanghaihin, joten jälkeen ei ole varaa jäädä.

PÖRSSITIEDOTE 8.3.2018 klo 12.30Finnvera laski 7.3.2018 liikkeeseen runsaan 15 vuoden pituisen 1 miljardin euron joukkovelkakirjalainan. Merkintöjen yhteismäärä nousi yli 1,3 miljardiin euroon. Sijoittajia oli noin 50.Heinäkuussa 2033 erääntyvä joukkovelkakirjalaina on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista laina-ajaltaan pisin.Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat Crédit Agricole CIB, Danske, Deutsche Bank ja Nordea. Suurin osa sijoittajista tuli Saksasta ja Ranskasta.Finnvera käyttää varat sekä vientiluottojen rahoitukseen että pk-yritysrahoitukseen.Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen Finnveran EMTN-lainaohjelman (Euro Medium Term Note) puitteissa. Sen alla liikkeeseen lasketuilla lainoilla on valtion takaus. Finnveran EMTN-ohjelman luokitus vastaa Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle annettua luokitusta. Moody’s:in luokitus Finnveralle on Aa1 ja Standard & Poor’s:in AA+.Lisätietoja:Ulla Hagman, CFO, puh. 029 460 2458Mikael Nordgren, Head of Treasury, puh. 029 460 2467

Yrityksen vaihtaessa omistajaa takana on usein pitkä prosessi, jonka aikana kannattaa käyttää asiantuntija-apua. FinnSonic Oy:n omistajan yllätti hypyssä yrittäjyyteen paitsi vaikeus löytää ostettavaa yritystä myös omistamisen vastuun merkitys jo kohdeyrityksen arvioinnissa. Mukavuudenhalulle ei vastuullisessa omistajuudessa ole sijaa.

Alkutakaus auttoi kuolemanlaakson ylittämisessä, kiittelee Vuoden pirkanmaalaiseksi työnantajaksi valitun BearIT:n yrittäjä Teemu Karhu. Tamperelaisen BearIT:n kasvutarina on harvinainen muihin suomalaisiin yrityksiin verrattuna. Viisivuotiaan ohjelmistoyhtiön dna:ssa on vahva sosiaalinen ulottuvuus, sillä yritys haluaa palkata töihin ensisijaisesti työttömäksi jääneitä koodareita.Nykyään koodareista on Suomessa huutava pula, mutta viisi vuotta sitten tilanne oli toinen.– Nokia-muutoksen aikana Pirkanmaalla vapautui paljon osaamista ja itseltänikin loppuivat työt. Päätin silloin, että osaajat on saatava takaisin töihin. Kaikki eivät pitäneet minua ihan tervejärkisenä, sanoo toimitusjohtaja Teemu Karhu.Hänen mukaansa tarina ruokkii kasvua ja myös asiakkaat ovat alkaneet arvostaa yrityksen periaatteita. BearIT:n liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa.Ohjelmistoyhtiö palkkasi vasta viime joulukuussa ensimmäisen, suoraan toisesta yrityksestä tulleen työntekijän. Tällä hetkellä työntekijöitä on yhteensä yli 20.– Meillä on eksoottinen ikärakenne, sillä keski-ikä on 50:n paikkeilla. Olemme palkanneet kokeneita tekijöitä, joilla ei ole ollut sitä osaamista, jota markkinat etsivät. He ovat kuitenkin oppineet asiat 1-2 kuukaudessa. Nyt osaamisen päälle tulee vahva työkokemus. He tietävät, miten kaikki kannattaa tehdä, Karhu perustelee.Vaikka ohjelmistoala on nyt kuuma, BearIT:n perälauta ei vuoda. Työntekijät ovat sitoutuneita yritykseen, joka antoi heille uuden mahdollisuuden työuralla.Kova kouluBearIT:n kasvu on huomattu muuallakin. Yhtiö palkittiin Vuoden työnantajayrityksenä Pirkanmaalla, ja se on noussut Deloitten kovimpien kasvuyritysten listalle.Karhu myöntää, että yrityksen ensimmäiset vuodet olivat ”hemmetin kova koulu”. Korporaatiomaailmassa tukifunktiot olivat olemassa, yrittäjänä kaikki piti opetella itse.Suurimpana haasteena oli tuottojen ja kulujen yhteensovittaminen sekä niin sanotun kuolemanlaakson ylittäminen. Kuolemanlaaksona pidetään aikaa, jolloin yritys on alle kolmevuotias.– Rahoituksen hakeminen oli vaikeaa. Elin ensimmäiset kaksi vuotta köyhyysrajan alapuolella. En maksanut itselleni palkkaa. Finnveran alkutakaus oli aivan ratkaisevaa, että pääsin kunnolla liikkeelle. Otin silloin 20 000 euroa, jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt ottaa maksimisumma, Karhu muistelee.Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille.Tuottojen ja kulujen suhde eli kassan kestävyys on ollut koetuksella etenkin ensimmäisiä työntekijöitä palkatessa.– Ensimmäiset neljä työntekijää olivat kovia taisteluja ja palkkauksen kynnys oli muutenkin korkea. Lopulta täytyi tehdä päätös, että haluanko oikeasti kasvaa. Kasvussa suurin jarruvarjo on palkkaamisen ja kassanhallinnan yhdistäminen, Karhu sanoo.BearIT:ssä on asetettu jo seuraava tavoite, jossa yhtenä vaihtoehtona on hakea lisää kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Yhtiö on tehnyt koeponnistuksia Sveitsissä.– Meillä on hurjaa kansainvälistä osaamista ja aika on nyt kypsä. Meidän tarinamme kantaa kyllä ulkomaillakin, Karhu uskoo.Turvaa yrityksesi käyttöpääomaFinnveran rahoituspäällikkö Saija Salin tunnistaa Karhun tilanteen monista muistakin alkuvaiheen kasvuyrityksistä. Hän pitää alkutakausta hyvänä rahoitusvaihtoehtona, sillä siihen ei vaadita omarahoitusosuutta.– Se on erittäin yrittäjäystävällinen. Alkutakauksen määrä riippuu paljon yrityksestä. Osa haluaa minimoida velan määrän, osa hakee enemmän, Salin kertoo.Alkutakauksen lisäksi Salin suosittelee kovaa kasvua hakevia yrityksiä turvautumaan luotolliseen tiliin. Se turvaa käyttöpääomaa.– Kassa on tiukoilla, kun henkilökuntaa palkataan paljon. Luotollinen tili tuo joustavuutta. Se on hyvä tuote kotimaisessa kasvussa. Luotollisen tilin myöntää pankki ja siihen voi hakea Finnveralta takausta, Salin sanoo.FAKTA: Mikä alkutakaus? Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille. Takaus on tarkoitettu erityisesti aloittavan yrityksen käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin. Se ei käy yrityskauppoihin eikä toimitilahankintojen rahoittamiseen. Takaus sopii erityisesti pieniin rahoituksiin. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia, ja yritykselle myönnettyjen alkutakausten määrä voi olla enintään 80 000 euroa. Takauksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa. Alkutakauksen hakeminen on yritykselle helppoa; yritys esittää rahoitushakemuksen omalle pankilleen, jonka jälkeen pankki arvioi liiketoiminnan uskottavuuden ja käy läpi laskelmat sekä hakijoiden luottokelpoisuuden ennen rahoituksen myöntämistä. Pankki hakee alkutakausta Finnverasta yrityksen puolesta. Alkutakaus voi olla myös osa isompaa rahoituskokonaisuutta. Taatun lainan takaisinmaksuaika voi olla maksimissaan kymmenen vuotta. Lue lisää alkutakauksesta täältä.Teksti: Kimmo Koivikko

Finnveran vuosikertomus on julkaistu verkkojulkaisuna. Vuosikertomus kuvaa muun muassa liiketoiminnan keskeiset tapahtumat, vastuullisuuden ja taloudelliset tiedot vuodelta 2017.Vuosikertomuksen teemana on vaikuttavuus.Finnveran vastuullisuusraportti on osa vuosikertomusta. Finnvera raportoi vastuullisuudesta Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeiston mukaisesti. Keskitymme raportoinnissamme yhtiön toiminnan ja sen sidosryhmien kannalta kaikkein olennaisimpiin asioihin ja noudatamme valtionyhtiöiden raportointiohjetta soveltuvin osin.Vuosikertomus on toteutettu edellisvuosien tapaan verkkojulkaisuna, ja se julkaistaan myös englanninkielisenä.Tutustu vuosikertomukseen täällä.

Rahoituksen järjestäminen suomalaisen vientiyrityksen ulkomaiselle asiakkaalle on usein edellytys kaupan syntymiselle. Videolla kuvaamme vientikaupan ostajarahoitusta ja sitä, miten olemme varautuneet siihen sisältyviin riskeihin.Viennin rahoituksemme on kasvanut voimakkaasti, ja rahoituksen kysyntä suuntautuu pitkälle tulevaisuuteen. Tällä hetkellä yli puolet vientitakuiden ja erityistakausten vastuukannasta on tulevaisuudessa tapahtuviin toimituksiin liittyviä tarjouksia.Voivatko tarjousvastuut aiheuttaa luottotappion? Miten tappiot katetaan, mikäli ostaja ajautuu maksuvaikeuksiin? Vastaukset mm. näihin kysymyksiin löydät oheisesta videosta.

Pörssitiedote 20.2.2018Viennin rahoitus kasvoi voimakkaasti – vientiyritysten tulevat toimitukset yli puolet vastuukannastaToimitusjohtaja Pauli Heikkilän kommentit:”Tärkeillä vientitoimialoilla, erityisesti alus-, tietoliikenne- sekä energia- ja metsäteollisuudessa, näkymät ovat hyvät. Suuryritysten vientitakuiden ja erityistakausten 22,2 miljardin euron vastuukannasta noin 9,0 miljardia euroa on jo nostettuja takuita ja luottoja. Vastuukannasta yli puolet on tarjouksia tai sopimuksia, jotka liittyvät vientiyritysten tuleviin toimituksiin. Näin pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvaa kysyntää Finnverassa ei ole aiemmin nähty.Finnveran vientitakuutoiminta on ollut koko historiansa ajan itsekannattavaa ja toimintamme tulos positiivinen, minkä myötä vientitakuutoiminnalle on kertynyt yhteensä noin 1,4 miljardin euron puskurivarat mahdollisia tulevia tappioita vastaan. Vuoden 2017 tilikauden tulos, 107 miljoonaa euroa, oli tavoitteidemme mukaisesti voitollinen. Tulos vahvistaa mahdollisuuksiamme kattaa nykyiset ja tulevat vastuut. Kehitämme riskienhallintaamme jatkuvasti, ja panostamme voimakkaasti jälleenvakuuttamiseen ja muihin riskinsiirtomenetelmiin.Myös kotimaassa taloudellinen toimeliaisuus ja investoinnit piristyivät, joskaan se ei suoraan näkynyt Finnveran pk- ja midcap-rahoituksen kasvuna. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) korvaa tai täydentää osaltaan rahoitustarjontaamme, ja suomalaisyritykset ovat löytäneet ESIR-rahoituksen hyvin. Tämä on hyvä osoitus yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistumisesta.Strategiamme mukaisesti kohdennamme voimakkaasti rahoitustamme yrityksen muutostilanteisiin eli alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä omistajanvaihdoksiin. Tällä hetkellä jo 80 prosenttia rahoituksestamme kohdistuu painopistealueillemme. Tärkeä onnistumisemme mittari on vaikuttavuus. Yhteinen nimittäjä vaikuttavuudessa on se, että yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista ilman Finnveraa.”Finnvera-konserni, liiketoiminta ja tuloskehitys, vuosi 2017 (vs. 2016) Myönnetyt lainat ja takaukset: 782 M€ (845 M€), muutos -7 % Myönnetyt vientitakuut ja erityistakaukset: 7 693 M€1 (4 438), muutos 73 % Myönnetyt vientiluotot: 6 555 M€1 (760), muutos 763 % Vastuukanta, pk- ja midcap-yritysten lainat ja takaukset: 2 129 M€ (2 232), muutos -5 % Vastuukanta, vientitakuut ja erityistakaukset, sis. pk- ja midcap-vientitakuut: 22 562 M€ (18 426), muutos 22 %joista nostetut vastuut 9 136 M€ (9 659), muutos -5 % Vastuukanta, vientiluotot: 4 758 M€2 (4 782), muutos -1 % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto): 174 M€ (194), muutos -11 % Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot, sis. valtion luottotappiokorvaus: 19 M€ (66), muutos -72 % Finnvera-konsernin tulos: 107 M€ (70), muutos 52 % Oma pääoma 1 314 M€ (1 207), muutos 9 % Taseen loppusumma: 10 337 M€ (9 498), muutos 9 % 1 Myönnetyn rahoituksen merkittävään kasvuun vaikuttivat yksittäiset isot tarjoukset alus- ja teletoimialoilla.2 Suomen Vientiluotto Oy:n vientiluottojen luottoriskin kattaa emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuu.Finnvera-konserni 2017 (vs. 2016) Kumulatiivinen itsekannattavuus on toteutunut tavoitteiden mukaisesti,Finnveran toiminta on ollut itsekannattavaa yhtiön lähes 20 toimintavuoden ajan Oman pääoman tuotto, ROE1–12/20178,5 % (6,0 %) Koko pääoman tuotto, ROA1–12/20171,1 % (0,8 %) Kotimaan toiminnan rahasto31.12.2017214 M€ (155) Vientitakuu- ja erityistak.toiminnanrahasto 688 M€ ja VTR3 673 M€ 31.12.20171 361 M€ (1 334) Omavaraisuus31.12.201712,7 % (12,7 %) Vakavaraisuus, Tier 1, kotimaan toiminta 31.12.201725,3 % (22,4 %) Kulu-tuotto-suhde1–12/201727,2% (27,0%) Henkilöstömäärä31.12.2017375 (381) 3) VTR= valtiontakuurahastoFinnvera-konsernin H2/2017 tulos oli 50 miljoonaa euroa (77) ja konsernin koko vuoden tulos oli 107 miljoonaa euroa (70). Vuoden 2017 tulos parani edellisvuodesta 36 miljoonaa euroa eli 52 prosenttia. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat edellistä tilikautta 53 miljoonaa euroa ja 56 prosenttia pienemmät emoyhtiö Finnvera Oyj:n saamisten arvonalentumiset sekä takaus- ja takuutappiot. Finnvera-konserniTuloskehitys  H2/2017Me H1/2017Me Muutos% H2/2016Me 2017Me 2016Me MuutosMe Muutos% Korkokate 23 23 -2 % 24 46 50 -4 -8 % Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 61 66 -8 % 77 127 144 -17 -12 % Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä -2 3 -177 % -10 1 -20 20 103 % Hallintokulut -21 -22 -4 % -22 -43 -44 -1 -2 %  - josta henkilösidonnaiset kulut -14 -15 -3 % -15 -29 -30 -1 -4 % Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (brutto) -22 -20 9 % -13 -41 -94 -53 -56 % Luottotappiokorvaus valtiolta 12 11 6 % 13 23 28 -5 -19 % Liikevoitto 49 60 -18 % 77 109 69 39 57 % Tilikauden voitto 50 57 -13 % 77 107 70 36 52 % Rahoituksen näkymätSuomen talouden näkymät vuodelle 2018 ovat hyvät. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Rahoituksen kysynnän odotetaan pysyvän korkealla tasolla koko pk- ja midcap-yrityskentässä, ja rahoituksen saatavuuden arvioidaan säilyvän hyvänä myös kuluvana vuonna. Finnveran tavoitteena on edelleen siirtää pk- ja midcap-rahoituksen painopistettä kasvaviin, kansainvälistyviin ja muutoshakuisiin yrityksiin sekä omistajanvaihdoksiin ja aloittaviin yrityksiin. Kampanja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi jatkuu, ja omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin liittyvä rahoituskysyntä pysynee edelleen aiempien vuosien tapaan korkealla.Tavoitteena on myös lisätä vientiä harjoittavien pk-yritysten määrää ja kohdistaa neuvontapalveluja pk-vientiyrityksille vientikauppojen riskeihin varautumiseen. Odotamme tämän lisäävän viennin rahoituksen kysyntää kuluvana vuonna.Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana vuonna 2018. Kokonaiskysyntään vaikuttaa edellisten vuosien tapaan yksittäisten suurten hankkeiden toteutuminen. Kysyntää odotetaan etenkin alus-, metsä- ja teletoimialoille. Alueellisesti vahvinta kysynnän oletetaan olevan Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Suomalaisyritysten mielenkiinto Venäjän-markkinoita kohtaan kääntyi kasvuun vuonna 2017, ja vuodelle 2018 odotetaan jälleen uutta kysyntää.Strategian toteutuksen arvioidaan etenevän konsernissa suunnitelmien mukaisesti vuonna 2018 ja toiminnan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mistä johtuen toteutuvat tulokset saattavat poiketa arvioidusta merkittävästikin.Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 1.1.–31.12.2017 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2017 (PDF)

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä, sillä niistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin 15. helmikuuta 2018.– Kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä yritysjoukko on Suomen talouden ja työllisyyden selkäranka, joten niiden näkymät kertovat paljon myös yleisestä talouden kehityksestä. Barometri lupaa hyvän suhdannetilanteen jatkuvan, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.Osaavan työvoiman saatavuuden eteen tehdään töitäYli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.– Barometristä nousee esiin yksi erittäin vakava huoli: työvoiman saatavuus estää tai rajoittaa kasvua jo yli puolella yrityksistä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta. Tämä on vahva viesti koulutusjärjestelmän uudistamisen ja työmarkkinareformien puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.– Noususuhdanteessa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisiin kasvun pullonkauloihin. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaanto sekä osaavan työvoiman saanti ovat hallituksessakin tunnistettuja ongelmia, joiden eteen tehdään töitä. Yhtä hopealuotia ei ole olemassa, vaan tarvitsemme laajasti työnvoiman liikkumiseen, osaamiseen, työkykyyn ja kannustinloukkuihin liittyviä ratkaisuja, ministeri Lintilä vastaa.Kannattavuusodotukset ja odotukset henkilöstömäärän kasvun suhteen ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan, kun talouskasvu on jatkunut. Parantunut suhdannetilanne näkyy myös pk-yritysten sopeuttamistarpeen vähentymisenä.Menestystä haetaan kansainvälistymisestä ja uusista teknologioistaYhteensä jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa 50 prosenttia hakee kasvua ulkomailta. Viimeisen vuoden aikana jopa 76 prosenttia pk-yrityksistä on investoinut koneisiin, ohjelmistoihin tai tietotekniikkaan. Henkilöstöään on kouluttanut noin 60 prosenttia.Viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja neljännes uutta tekniikkaa. Pk-yrityksiltä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa tekoälyn käytöstä. Tekoälyä jossakin muodossa hyödynsi noin kuusi prosenttia vastaajista, minkä lisäksi yli neljännes vastaajista kertoi tutkivansa tai pilotoivansa tekoälyn hyödyntämistä.– Yritysten uusiutuminen on tärkeää kasvun ja tuottavuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa huomata, että pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti uusiutumisen tielle. Voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä uusiutuminen on erityisen vahvaa, kertoo ministeri Lintilä.Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 84 prosenttia arvioi, että suhdannetilanne oman liiketoiminnan kannalta paranee seuraavan vuoden aikana. Voimakasta kasvua hakee 10 prosenttia ja kasvua mahdollisuuksien mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten vastauksia on analysoitu tarkemmin nyt julkaistavassa työ- ja elinkeinoministeriön Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset -julkaisussa.Yritykset hakevat rahoitusta kasvu- ja kehityshankkeisiinNeljännes pk-yrityksistä aikoo hakea rahoitusta tulevan vuoden aikana, osuus on kasvanut viime syksystä. Finnveran mukaan taustalla näkyy talouskasvu ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Jo yli puolet ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista aikoo hakea sitä kone- ja laiteinvestointeihin. Aikomukset ovat lisääntyneet selvästi edellisestä barometristä. Yrityksen kasvu ja kehittämishankkeet ovat myös merkittäviä syitä hakea rahoitusta.– Tämä näkyy myös Finnveran rahoituksessa, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan viime vuonna. Positiivista on myös se, että kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointiaktiivisuus osoittaa myönteisiä merkkejä. Kyselyn mukaan rahoituksen saatavuutta ei myöskään pidetä enää yhtä suurena ongelmana kuin aiemmin. Tämä on tärkeää, jotta kehityshankkeita uskalletaan viedä eteenpäin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnverasta.Näkemykset rahoituksen saatavuudesta ovat normalisoituneet.Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja Finnveran rooli pankkirahoituksen täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen, suurinta kiinnostus on teollisuudessa.Pk-yritysbarometri  Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Lisätiedot:elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, p. 050 340 2250neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo, TEM, p. 029 504 8084toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjät, p. 040 504 1944 ekonomisti Petri Malinen, Suomen Yrittäjät, p. 050 434 5952liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, Finnvera Oyj, p. 029 460 2888

Finnvera saavutti erinomaiset tulokset vuoden 2017 henkilöstötutkimuksessaan ja on tämän johdosta valittu jälleen yhdeksi Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen saaneista yrityksistä. Tunnustus myönnetään Corporate Spiritin toteuttamassa henkilöstötutkimuksessa parhaisiin tuloksiin yltäneille yrityksille.Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustus viestii siitä, että olemme panostaneet toimintamme kehittämiseen kuuntelemalla henkilöstön näkemyksiä yritykselle tärkeistä asioista.–Olemme ylpeitä ja iloisia, että Finnvera on yksi  Suomen Innostavimmista työpaikoista.  Innostava ja kannustava ilmapiiri on hyvä lähtökohta työssä onnistumiselle,  oppimiselle ja uudistumiselle. Tällaisella joukkueella on hyvä tavoitella erinomaisia asiakaskokemuksia ja auttaa asiakkaita onnistumaan, sanoo viestintä- ja HR-johtaja Tarja Svartström.Lue lisää ja tutustu muihin tunnustuksen saajiin innostavimmat.fi-sivulla.

Finnvera ottaa viennin rahoitustoiminnassaan huomioon ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset osana rahoittamiensa hankkeiden kokonaisriskiarviota, ja ympäristö- ja sosiaalisten riskien arviointi on ulkomaille suuntautuvissa rahoitushankkeissa tärkeässä roolissa. Finnverassa arviointeja tekevät ympäristöasiantuntija Lauri Etelämäki (kuvassa oikealla) ja ihmisoikeusasiantuntija Timo Hankala, joka aloitti tehtävässään syksyllä 2017. Arviointi on konkreettista vastuullisuuden varmistamista, ja työtä ohjaa vahvasti pyrkimys läpinäkyvyyteen.Mitä työnkuvaasi kuuluu? Lauri ja Timo: Arvioimme ja seulomme hankkeiden ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä. Tutustumme ensin hankkeisiin saamamme tiedon perusteella ja arvioimme niihin liittyviä mahdollisia riskejä. Tämän jälkeen menemme tarpeen mukaan käymään kohteissa paikan päällä ja arvioimme, millaisia johtamistapoja kohteissa on riskien hallinnoimiseksi.Vuonna 2017 teimme varsinaisen ympäristö- ja ihmisoikeusarvioinnin yhteensä noin kymmenestä hankkeesta. Jos hankkeeseen liittyy liian suuria riskejä, se selviää yleensä heti arvioinnin alussa. Tällaisia caseja tulee vuodessa korkeintaan muutama.  Mistä pidät työssäsi eniten?Timo: Hankkeiden ihmisoikeusasiantuntijana tunnen tekeväni tärkeätä työtä, kun olen omalta osaltani vaikuttamassa hankkeiden vastuullisuuteen. Jokainen hanke on myös täysin omanlaisensa, vaikka hankkeita arvioidaan samoin standardein.Lauri: Olen samaa mieltä Timon kanssa ja lisäisin vielä sen, että kun työ on niin konkreettista, niin siinä pääsee näkemään hyvin omien käsiensä jäljen. Minulle henkilökohtaisesti iso motivaation lähde on myös hankkeiden vaikutus. Osa hankkeista on kokoluokaltaan valtavan isoja, ja niiden kautta pääsee vaikuttamaan kyseisen toimialan toimintatapoihin laajemminkin jopa koko maan tasolla.Mikä hanke on jäänyt eniten mieleesi?  Timo: Hanke, jonka kautta pystyimme vaikuttamaan ison valtiollisen yhtiön toimintatapoihin. On todella palkitsevaa nähdä, kuinka työmme kautta saamme isoja muutoksia aikaan.Lauri: Käytämme riskien arvioinnissa ulkopuolisia konsultteja, ja joskus hankkeissa saattaa olla erilaisia näkemyksiä konsulttien valinnasta. Muistan erään hankkeen, jossa konsultin vaihtamisesta käytiin tiukkaa keskustelua, mutta lopulta meidän näkemystämme kuunneltiin. Valitsemamme konsultti on onnistunut merkittävästi muuttamaan hankkeen ja jopa yhtiön toimintatapoja parempaan suuntaan ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa.Suurin onnistuminen työssäsi? Lauri: Suurimpana onnistumisena voi pitää juuri tuota hanketta, jossa konsultin arvioinnin voi sanoa muuttaneen yhtiön asennemaailmaa ympäristö- ja sosiaalisissa asioissa.Timo: Olen ollut nykyisessä roolissani vasta niin vähän aikaa, että tuohon on vielä vaikea vastata. Aikaisemmassa lakimiehen roolissani Finnverassa olin mukana eräässä hankkeessa, jossa voimalaitoshankkeemme näytti positiivisessa mielessä täysin erilaiselta niin sisältä kuin ulkoa verrattuna vieressä seisoviin muihin voimalaitoksiin. Tästä on jäänyt selkeä muistikuva mieleen.Onko hankearviointeihin tai vastuulliseen rahoittamiseen laajemmin nähtävillä tiettyjä trendejä? Timo: Ihmisoikeusasioissa selkeä trendi on läpinäkyvyyden vaatimusten lisääntyminen varsinkin kansalaisjärjestöjen suunnalta. Ihmisoikeusvaatimukset yrityksiä ja hankkeita kohtaan myös kehittyvät ja laajenevat koko ajan. Vaikeasti mitattava ihmisoikeuksiin liittyvien riskien hallinnointi ja sen systemaattisuus ovat vielä kehittymisvaiheessa.Lauri: Toimialoja ajatellen tällä hetkellä on melkoinen kaivosbuumi meneillään erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Kaivoshankkeet ovat hankkeina hyvin laajoja ja ne ovat vaativimpien hankkeiden joukossa. Ne vaativat toteutuakseen paljon pinta-alaa, ja tämä voi vaikuttaa hyvin merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen ja paikallisten ihmisten elämään.Hankkeiden vaatimustaso kasvaa myös koko ajan erityisesti hankkeiden kokoluokkien kasvaessa, hankkeiden siirtyessä maihin, joissa riskit ovat suuret ja Finnveran riskienhallinnan kehittyessä. Tämä vaatii meiltä asiantuntijoilta jatkuvasti enemmän.Lue lisää:Finnveran politiikka hankkeiden ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksiVastuullinen rahoittaminen

Finnveran viennin rahoitus kasvoi voimakkaasti vuonna 2017. Finnvera myönsi vientitakuita ja erityistakauksia lähes 80 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen määrä kasvoi merkittävästi 6,6 miljardiin euroon. Rahoitus kohdistuu erityisesti alus- ja teletoimialoille, joilla Finnvera oli mukana historiansa suurimmissa rahoitushankkeissa. Pk- ja midcap-rahoituksessa painopiste on kasvavissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä. Investointien osuus kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kokonaishankkeista jatkoi kasvuaan vuonna 2017. Myös rahoitettujen omistajanvaihdosten määrä pysyi korkealla tasolla.Vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen määrä kasvoiMyönnetty viennin rahoitus kasvoi vuonna 2017 odotetusti: Finnvera myönsi vientitakuita ja erityistakauksia 7,5 miljardia euroa (4,2), eli lähes 80 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen määrä kasvoi merkittävästi, ja Finnvera myönsi vientiluottoja 6,6 miljardia euroa (0,8).Finnveran vientitakuuvaltuus nousi vuoden alusta 27 miljardiin ja vientiluottojen rahoitusvaltuus 22 miljardiin euroon, mikä mahdollisti vastaamisen kasvaneeseen rahoituskysyntään.Vientiteollisuuden näkymät ovat hyvät. Erityisesti varustamo-, tietoliikenne- sekä energia- ja metsäteollisuudessa yrityksillä on tilauskantaa jopa useiksi vuosiksi eteenpäin. Vientitakuiden ja erityistakausten 22,2 miljardin euron vastuukannasta noin 9 miljardia euroa on nostettuja takuita ja luottoja. Vastuukannasta siis yli puolet on tarjouksia tai sopimuksia, jotka liittyvät vientiyritysten tuleviin toimituksiin jopa vuoteen 2024 saakka.Finnvera oli vuonna 2017 mukana historiansa suurimmassa alusrahoituksessa ja samalla historiansa suurimmassa yksittäisessä rahoitushankkeessa, kun Finnvera oli mukana rahoittamassa Royal Caribbean Cruises -varustamon risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla.Telesektorilla Finnvera oli mukana noin 1,3 miljardin euron rahoituksessa Nokian verkkolaitetoimituksille teleoperaattori Verizonille. Rahoitus syntyi vientitakuulaitosten yhteistyönä, sillä mukana rahoituksen järjestelyssä oli myös Kanadan vientitakuulaitos Export Development Canada (EDC). Vientitakuulaitosten yhdessä toteuttama rahoitus on ensimmäinen laatuaan.Suurilla rahoitus- ja vientihankkeilla on merkittäviä työllisyysvaikutuksia viejäyrityksessä ja alihankintaverkostossa, ja Finnvera on mukana Suomen vientiteollisuuden keskeisillä toimialoilla toimivien yritysten rahoittamisessa koko arvoketjun osalta. Erinomainen esimerkki suuryritysten laajavaikutuksisista investoinneista on vuonna 2017 käyttöönotettu Metsä Fibren biotuotetehdas Äänekoskella.Rahoitus kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin kasvoiFinnvera tarjosi vuonna 2017 rahoitusta pk- ja midcap-yrityksille yhteensä 963 miljoonaa euroa (1 040), eli 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Aleneminen johtuu siitä, että pankkien aktiivisesti käyttämä eurooppalainen ESIR-takaus osin korvasi tarvetta käyttää Finnveran takauksia.Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti. Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta nousi 40 prosenttiin (38 %). Euromääräisesti osuus oli 385 miljoonaa euroa.Kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointiaktiivisuus kääntyi pitkän laskun jälkeen kasvuun vuoden 2016 kuluessa, ja sekä rahoitettujen hankkeiden kappalemäärä että rahoitettujen investointien määrä euroina jatkoi nousua vuonna 2017. Kasvavissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä investointien euromääräinen osuus rahoitetuista kokonaishankkeista nousi noin 180 miljoonaan euroon eli 19 prosenttiin (17 %). Ohjelmistojen ja palvelukonseptien viennin kasvu näkyy myös investointien rakenteessa – aineettomien investointien osuus kasvaa trendinomaisesti.Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2017 lopussa 2,5 miljardia euroa.Yritysten omistajanvaihdokset saivat vuoden aikana paljon näkyvyyttä, mikä kertoo siitä, että yrityskauppojen tärkeys yritystoiminnan elinvoimaisuudelle ja kasvuyritysten luomiselle on tunnistettu. Omistuksenvaihdosten rahoitus oli vuonna 2017 kappalemääräisesti edellisvuoden tasolla, ja Finnvera oli rahoittamassa lähes 1000 yrityksen omistajanvaihdosta yhteensä 121 miljoonalla eurolla (141).Finnvera julkistaa 1.1.–31.12.2017 tilinpäätöksen 20.2.2018. Vuosikertomus julkaistaan Finnveran verkkosivuilla viikolla 8.Lisätietoja:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2400

Alkuvuosi on tuonut Finnveran palveluihin uutuuksia, kuten asiakaspalvelu-chatin. Kokosimme myös muita vinkkejä tekemään asioinnistasi kanssamme entistäkin sujuvampaa.Chattaa kysymyksesi asiakaspalveluunFinnveran verkkosivujen oikeasta laidasta löytyy puhekuplaikoni, jota klikkaamalla voit avata chat-keskustelun asiakaspalvelijamme kanssa. Chat on avoinna arkisin kello 10–15, ja kysymyksiin vastaavat samat rahoituksen asiantuntijat, jotka vastaavat myös puhelinsoittoihin puhelinpalvelussamme 029 460 2580.Chatissa voimme vastata yleisiin rahoitusta ja sen hakemista käsitteleviin kysymyksiin. Jos haluat hoitaa jo olemassa olevaan asiakkuuteesi liittyvää asiaa, voit soittaa puhelinpalveluumme 029 460 2580 tai kirjautua sähköiseen asiointipalveluumme ja lähettää viestin palvelusta löytyvän ”Viestit”-osion kautta.Sähköinen asiointi tutuksiTutustu sähköiseen asiointipalveluun ja sen mahdollisuuksiin. Voit hoitaa asiakkuuteesi liittyvät asiat pääsääntöisesti siellä. Kun olet tunnistautunut palveluun, voit lähettää myös viestejä suojatussa yhteydessä.Voit käyttää asiasi hoitamiseen myös oheisia verkkolomakkeita, jotka löytyvät avoimilta verkkosivuiltamme: Lähetä palautetta Finnveralle Yrityksen yhteystietojen muutos Yrittäjän / yksityishenkilön yhteystietojen muutos Tilinpäätösajankohdan muutos Jätä yhteydenottopyyntö Vuodenvaihteen ajankohtaiset asiatFinnvera lähettää yrityksille saldo- ja vakuusilmoitukset automaattisesti, eikä sinun tarvitse olla erikseen yhteydessä asiakaspalveluumme.Jos yritykselläsi on tarve tehdä muutoksia maksuohjelmaan tai sopia maksuaikaa, voit helposti tehdä muutoshakemuksen sähköisessä asioinnissa.Näin löydät oikeat yhteystiedotJos asiasi liittyy alkavan tai toimivan yrityksen rahoitusneuvontaan, kaipaat tukea verkossa asiointiin tai sinulla on tarve muuttaa yrityksen yhteystietoja, voit soittaa rahoitusneuvontaamme puh. 029 460 2580 arkisin 9.00–16.15 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen puhelinpalvelu(at)finnvera.fiMaksuohjelmien muutoksissa, saldo- tai vakuustodistuksissa tai tilinpäätösajankohdan muutoksissa soita numeroon 029 460 2790 arkisin 9.00–16.15 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen maksuohjelmat(at)finnvera.fiVinkki! Jos asiasi liittyy esimerkiksi rahoitustarjouksen hyväksymiseen, löydät oikean yhteystiedon saamasi tarjouskirjeen toiselta sivulta.Suunnitteletko yrityskauppaa?Yrityksen ostaminen on yksi fiksu tapa ryhtyä yrittäjäksi. Saat monta asiaa valmiina, ja sinun on helpompi tehdä kehityssuunnitelmia olemassa olevan pohjalle. Finnvera tarjoaa yritysjärjestelyissä lainoja ja takauksia kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan.Lue lisää yrityksen ostamisesta ja yrityskaupoista.

Paljon saa vettä virrata Tammerkoskessa, ennen kuin perinteinen teollisuus menettää Pirkanmaalla asemansa viennin veturina. Kivijalka-aloista tekstiiliteollisuus on lähes kadonnut ja metsäteollisuuden asema on heikentynyt samaa vauhtia kuin tehtaita on suljettu. Konepajateollisuus muodostaa vielä 2010-luvullakin maakunnan hyvinvoinnin kivijalan. Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin toimitusjohtaja Kalle Kuusento laskee, että yhtiöllä on asiakkaita yli 40 maassa.Konepajateollisuuden ytimenä ovat muutamat suuryritykset. Lisäksi sadat alihankkijat, vahva insinööriosaaminen ja jopa ict-yritykset tukevat konepajoja aina tuotekehityksestä varsinaiseen tuotantoon, palveluihin ja logistiikkaan.– Konepajateollisuuden heijastinvaikutukset ovat isot. Monet yritykset ovat syntyneet palvelemaan suurteollisuutta. Veturit haluavat, että niillä on maailmanluokan alihankkijat, kertoo Finnveran aluejohtaja Juha Ketola.Hänen mukaansa viimeisin talouden taantuma iski Pirkanmaalle kovaa. Pahimmillaan yritysten liikevaihdosta katosi yli puolet, kun vienti tyssäsi. Nyt konepajojen laakerit ovat taas punaisena.Yksi vientivetureista on pörssiyhtiö Metsoon kuuluva kivenmurskaus- ja seulantalaitteita Tampereella valmistava Metso Minerals.Kauppa käy ja yhtiön noin 350 miljoonan euron liikevaihdosta 95 prosenttia menee vientiin. Tärkeimpiä markkina-alueita ovat Yhdysvallat, Pohjoismaat ja muu Eurooppa.Metso Mineralsin johtajan Pirjo Virtasen mukaan viennin veturit eli esimerkiksi Metso, Sandvik ja Valmet jakavat pk-yritysten huolen tulevaisuuden työvoiman saatavuudesta ja tekevät siksi paljon töitä opiskelijoiden houkuttelemiseksi alalle. Alueen suuret yritykset myös käyttävät osin samoja alihankkijoita.– Suomi on laadukkaan työn maineessa. Alihankkijoilla laatutaso pitää olla sellainen, mikä kelpaa meille kaikille. Samalla varmistetaan, että alihankkija ei joudu vaikeuksiin, vaikka yhdellä vetureista olisi menossa huono vuosi. Yhteistyö vaatii paljon luottamusta, Virtanen kertoo.Metso oli viime vuonna Pirkanmaan suurin teollinen työnantaja, jolla on 700 työntekijää Tampereella. Siitä huolimatta 80 prosenttia jalostusarvosta on muuta kuin omaa työtä. Metso ostaa alihankkijoilta muun muassa osakokoonpanoa, komponenttien valmistusta, suunnittelua ja logistiikan palveluja.– Laadun hallinta on meidän core-osaamistamme ja hankintaverkoston johtaminen on asianmukaisesti resursoitu. Kumppanuudet ovat pitkäaikaisia, mutta periaatteessa kuka tahansa voi ilmoittautua mukaan. Se on kuitenkin pitkä polku aina arvioinnista auditointiin, Virtanen listaa.Rahoitus ratkaisevan tärkeääMetson Tampereen-tehtaan valmistamien laitteiden asiakkaat ovat pääosin louhoksia tai infra-rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä. Yhden tilauksen arvo vaihtelee 200 000 euron ja viiden miljoonan euron välillä.Esimerkiksi Lähi-idästä, Balkanista ja Etelä-Amerikasta tulevat tilaukset edellyttävät Metsolta myös rahoituksen ja maksuajan tarjoamista.– Rahoitusta tarjoamalla varmistamme paikkamme neuvottelupöydässä. Tyypillinen rahoitushanke on alle viiden miljoonan euron toimitusluotto. Käytämme Finnveran vekselitakuuta, joka sopii hyvin tarpeeseemme, sanoo Metson kaupanrahoituksesta vastaava johtaja Virpi Gustafsson.Tällöin pankki ostaa Metsolta ostajan hyväksymän vekselin eli maksusitoumuksen ja maksaa kauppasumman Metsolle, kun vientitoimitus on tapahtunut. Finnvera takaa rahoitetusta summasta 95 prosenttia.Finnveran rahoituspäällikkö Hannele Matilainen pitää vekseliä hyvänä ratkaisuna hoitaa alle viiden miljoonan vientikauppoja. Vekselitakuu on lanseerattu kaksi vuotta sitten.– Ostaja saa luottoa ja maksuaikaa. Lisäksi myyjä saa rahat nopeasti. Vekseleiden toimivuus täytyy selvittää jokaisessa maassa erilaisen lainsäädännön takia, Matilainen kertoo.Niin Gustafsson kuin Matilainen näkevät rahoituksen kriittisenä tekijänä laitteen toimittajavalinnassa.– Se mahdollistaa yksittäisen konekaupan ja usein yhden koneen rahoittaminen antaa mahdollisuuden uuteen konekauppaan, Gustafsson vahvistaa.Pora matkaa maailmalleVeturit ovat Pirkanmaalla tärkeässä roolissa, mutta maakunnasta löytyy myös kymmeniä pk-yrityksiä, joiden liikevaihdosta suurin osa menee vientiin.Hydraulisia kallioporakoneita valmistavan Dooforin porakoneista yhdeksän kymmenestä matkaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Nokialaisyrityksen toimitusjohtaja Kalle Kuusento sanoo, että vienti on ollut yrityksen dna:ssa jo sen perustamisesta lähtien. Suomen markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Dooforin liikevaihto on noin 2,9 miljoonaa euroa.– Saimme alkuun muutamia asiakkaita Italiasta, USA:sta ja Kanadasta. Me keskitymme vain yhteen osa-alueeseen ja sen on oltava maailman paras, Kuusento kertoo.Lupaus on kova, mutta toimitusjohtajan mukaan avainhenkilöiden osaaminen ratkaisee. Heidän pitää ymmärtää porausta ja asiakkaiden toiveita. Vaatimustaso välittyy myös alihankkijoille.– Meillä on oma laatujärjestelmä alihankkijoita varten. Toimitusajoissa pysyminen on aika tärkeää ja siinä on monella vielä kehittämistä, Kuusento sanoo.Doofor täytti viime vuonna 30 vuotta, joten se on alalla tunnettu yritys. Tunnettuutta ja vakuuttavuutta haetaan säännöllisesti kansainvälisiltä messuilta.– Kommunikaatio ulkomaisten asiakkaiden kanssa on tärkeää. Asiakkailla voi olla pelko, että heitä ei auteta laitteen rikkouduttua, kun olemme täällä kaukana. Se on selkeä haaste, Kuusento arvioi.Hän uskoo porauslaitteiden kysynnän kasvavan kansainvälisesti. Dooforissa on varauduttu kasvuun laajentamalla tiloja kaksinkertaiseksi. Jo aiemmin yhtiö on investoinut koekäyttö- ja testilaitteisiin. Kuusennon mukaan on positiivista, että metalliteollisuudessa on alettu muutenkin investoida ja modernisoida laitteita.Finnveran Ketola allekirjoittaa yrittäjän näkemyksen.– Olen ollut tähän asti hieman huolissani, kun emme ole saaneet juuri investointihakemuksia. Rahoitus on keskittynyt vientiprojektien toimituksiin ja kasvun käyttöpääomaan. Nyt investoinnit ovat lähteneet käyntiin. Yritykset uusivat ja kasvattavat tuotantokapasiteettia, Ketola sanoo. FAKTA: Viennin veturit, kaivosteollisuus ja maanrakennus Pirkanmaa on Suomen kolmanneksi suurin vientimaakunta Uudenmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen. Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella maakunnassa on lähes 1 400 vientiyritystä. Pirkanmaan viennin sydän on perinteinen konepajateollisuus. Teollisuusyritysten liikevaihto oli maakunnassa 10,2 miljardia euroa vuonna 2016. Liikevaihdosta vienti toi 5,7 miljardia euroa. Vientiyrityksistä ylivoimaisesti suurin on Nokian Renkaat. Pörssiyhtiön jälkeen tulevat Sandvik Mining and Construction, Metso Minerals ja John Deere Forestry. Vetureiden lisäksi konepajaklusteriin kuuluu satoja alihankkijoita. Pirkanmaan kauppakamarin tekemän yritysbarometrin mukaan vientiyrityksistä 58 prosenttia laskee viennin kehittyneen suuremmaksi vuodentakaiseen verrattuna.    Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä.Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista.Lue lisää ostajaluotoista.Teksti: Kimmo Koivikko

Vientiä harjoittavien pk-yritysten kanssa keskustellessa käy toisinaan ilmi, että viejäyritykset ovat pyörällä päästään erilaisista vientikaupan rahoitukseen ja maksuliikenteeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista suojautua riskeiltä. Kokosimme muutamia niksejä avuksi vientikaupan riskien hallintaan. Ohessa myös pieni pähkinä pureskeltavaksi havainnollistamaan Finnveran tarjoamia ratkaisuja.Riskienhallinta ja sopivimman rahoitusratkaisun valinta alkaa kokonaistilanteen arvioimisesta. Arvioinnin tueksi voi piirtää vientikaupan elinkaarta kuvaavan aikajanan. Sen avulla voi pohtia, mitä riskejä vientikaupan eri vaiheisiin liittyy ja mikä riskit aiheuttaa.Riskit voidaan jaotella eri tavoin: Ne voivat olla pitkäaikaisia tai lyhytaikaisia ja liittyä esimerkiksi valmistusaikaan, toimitukseen ja toimituksen jälkeiseen aikaan. Ulkomaankaupan rahoittamisessa puhutaan usein kaupallisista eli luottoriskeistä ja poliittisista eli maariskeistä. Riskit vaihtelevat myös vientituotteen räätälöintiasteesta johtuen. Lisäksi mm. eri valuuttojen käytöstä voi aiheutua kurssiriskiä ja vaikkapa raaka-aineiden hinnanvaihteluista riskiä kaupan katteelle. Myös ostajan maan lainsäädäntö asettaa usein omat vaatimuksensa tuotteelle ja kauppasopimukselle. Osa riskeistä syntyy jo ennen kauppasopimuksen tekoa eli riskianalyysi kannattaa tehdä ajoissa, jotta mahdolliset suojautumiskustannukset saadaan sisällytettyä kauppahintaan. Kun aikajana on piirretty ja riskit tunnistettu, on tarkistettava, mitä yrityksen oma riskipolitiikka sanoo. Riskipolitiikan avulla määritellään yrityksen riskinottohalukkuuden ja sietokyvyn rajat sekä päätösvaltuudet. Se toimii toimintaohjeena henkilöstölle. Jos kirjallista riskipolitiikkaa ei vielä ole, se kannattaa tehdä pikimmiten.Konkreettisia keinoja hallita riskejä ovat mm. asiakas- ja maalimiittien käyttöönotto, vakioitujen kauppasopimuslausekkeiden käyttäminen ja suositukset maksutapojen ja suojausinstrumenttien käytölle.Luottotappioita välttääkseen vain joka kolmas vientiyrityksistä käyttää jotain suojausmekanismia.Yritykset eivät koe vakuuttamista tarpeelliseksi, koska asiakkaan maksuhistoria on ollut hyvä tai koska ostaja on iso yhtiö. Toisaalta pk-yritykset eivät tunnista mahdollisuuksia myyntisaatavien suojaamiseksi. Ja yksikin tappio voi aiheuttaa ison taloudellisen vahingonOikea tuote oikeaan tilanteeseen – testaa tietosi vientikaupasta!Vientipähkinässämme riskeiltä suojautuminen ja vientikaupan rahoitustarpeet nivoutuvat yhteen. Kaikki esimerkkikaupat ovat arvoltaan alle kaksi miljoonaa euroa.Löydätkö oikeat parit yhdistämällä tilanteisiin 1–4 työkalupakista sopivimman keinon A–D? Oikeat vastaukset löytyvät jutun lopusta.Tilanteet1. Pitkälle ostajan toiveiden mukaisesti räätälöidyn tuotantolinjaston vienti Kiinaan.Jos ostaja peruu kaupan, tuotetta on vaikea myydä eteenpäin. Ostaja on uusi asiakas. Viejä haluaa suojautua kaupan peruuntumisen varalta ja varmistaa kauppahinnan saamisen toimituksen yhteydessä.2. Puutavaran jatkojalosteen vienti Venäjälle. Ostaja on viejän vakiintunut kauppakumppani joka tekee ostoja jatkuvasti. Ostajan maksuaika on 3 kk. Viejän oma kassatilanne on hyvä, koska viejä saa mm. osan kauppahinnasta ennakkoon.3. Koneiden vienti jälleenmyyjälle Etelä-Amerikkaan. Koneet ovat liikuteltavissa ja myytävissä edelleen. Yhteistyö jälleenmyyjän kanssa on jatkunut vuosia. Viejä myy useita koneita pitkin vuotta ja vuosittainen myynti jälleenmyyjälle on 1-2 miljoonaa euroa. Ostaja tarvitsee 5 kk maksuaikaa mutta viejä haluaa rahat kassaan heti toimituksen jälkeen.4. Yksittäinen 2 miljoonan euron laitetoimitus sairaalalle Brasiliaan. Laitteet ovat viejän perustuotteita ja ne saadaan myytyä toiselle ostajalle, jos kauppa peruuntuu. Ostaja edellyttää 3 vuoden maksuaikaa. Viejä toivoo pankin rahoittavan maksuajan, jotta viejä saisi itse rahat toimituksen yhteydessä.RatkaisutA. LuottovakuutusLuottovakuutuksenavulla viejä voi vakuuttaa myyntisaatavansa ja varmistaa kauppahinnan saamisen. Pelkkänä vakuutustuotteena se sopii ratkaisuksi, kun viejä voi hyvän kassatilanteensa ansiosta rahoittaa itse ostajan maksuajan. Luottovakuutus on hinnaltaan kilpailukykyisin.Luottovakuutuksella viejä voi siirtää ostajan maksukykyyn ja maksuhaluun sekä ostajan maahan liittyvät riskit Finnveralle. Luottovakuutusta käytetään yleisemmin toimituksen jälkeisten saatavien vakuuttamiseen, mutta se sopii myös syntyneiden valmistuskustannusten kattamiseen, jos kauppa peruuntuu valmistusaikana.B. Laskusaatavatakuu Laskusaatavatakuu antaa viejälle samanlaisen turvan kuin luottovakuutus, kun toimitus on tapahtunut ja viejä myy kauppasopimukseen perustuvat syntyneet laskusaatavansa pankilleen. Pankki rahoittaa ostajan maksuajan, ja viejä saa rahat kassaan toimituksen jälkeen saatavan myyntihetkellä.Finnveran takuu antaa laskusaatavan ostaneelle pankille kattavan turvan siltä varalta, että ostaja ei maksakaan laskua eräpäivänä. Laskusaatavatakuu sopii tyypillisesti alle puolen vuoden maksuajan jatkuvalle kaupalle samalle ostajalle, kuten luottovakuutuskin.C. VekselitakuuVekselitakuun avulla viejä voi myöntää ostajalle jopa viiden vuoden maksuajan ja saada rahat kaupasta kassaan heti, kun toimitus on tapahtunut ja viejä myy ostajan hyväksymän vekselin pankilleen. Vekseli on kauppasopimuksesta irrallinen ja siirrettävissä oleva velkakirja viejän ja ostajan välillä. Vekseli toimii monessa maassa. Viejä siirtää vekseliin liittyvät luottoriskit pankilleen, kun viejä myy vekselin.Vekselitakuu turvaa vekselin ostanutta pankkia luottoriskien varalta. Se sopii sekä lyhyelle että pitkälle maksuajalle.D. RemburssitakuuRemburssitakuu suojaa remburssin vahvistavaa pankkia. Vahvistetun remburssin avulla viejä saa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät riskit poistettua itseltään. Viejä saa remburssin kattaman kauppahinnan omalta pankiltaan heti kun viejä täyttää remburssissa sovitut ehdot ja toimittaa vaaditut asiakirjat pankilleen.Remburssi on hyvä ratkaisu, jos kauppakumppanit eivät tunne toisiaan. Remburssi suojaa kumpaakin osapuolta ja antaa turvan jo valmistusajalle.Jos ostaja tarvitsee lisäksi maksuaikaa, voidaan sopia maksuajallisen remburssin käytöstä, jolloin viejän pankki voi diskontata kauppahinnan viejälle.VastauksetOikeat parit ovat: 1–D, 2–A, 3–B, 4–C.Erilaiset riskeiltä suojautumisen keinot kannattaa käydä huolella läpi hyvissä ajoin ja arvioida niiden kustannuksia riskin toteutumisen aiheuttamaan mahdolliseen taloudelliseen tappioon nähden. Ota meihin yhteyttä varhaisessa vaiheessa.Menestystä vientikauppaan!Lue lisää aiheista:Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkiä pk-yritykselleVientikaupan luottoriskitVientitakuutoimintaMaaluokitukset ja maaluokituskarttaOta yhteyttä:Finnveran rahoitusneuvonta 029 460 2580 (arkisin 9.00–16.15).Jätä yhteydenottopyyntö.

Mielipiteet muuttuvat nopeasti. Metsäteollisuutta oltiin jo kovaa vauhtia kuoppaamassa Suomessa menneisyyden toimialana, vaikka metsäyhtiöt tekivät investointeja finanssikriisin synkimpinäkin aikoina yli 500 miljoonalla eurolla vuosittain. Molli vaihtui duuriin viimeistään siinä vaiheessa, kun Metsä Fibre ilmoitti uuden, yli miljardi euroa maksavan biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle Keski-Suomeen. Viime elokuussa käynnistetyn tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa, eli laitoksen tuotanto on yli kaksinkertainen aiempaan tehtaaseen verrattuna. Suomessa on myös iloittu laitehankintojen korkeasta kotimaisuusasteesta, joka nousi lopulta 70 prosenttiin. Tähän antoi mahdollisuuden niin sanottu Lex Jordan.– Vientitakuulakiin tehtiin muutos kolme vuotta sitten. Aikaisemmin pystyimme tukemaan suuryrityksiä ainoastaan myöntämällä vientiluottoja, joissa kohde oli ulkomailla. Nyt voimme olla mukana suuryritysten investoinneissa myös Suomessa, kertoo Finnveran asiakas- ja hankevastaavana Äänekosken investoinnissa ollut Satu Savelainen.Finnvera on taannut 400 miljoonan euron lainan Äänekosken investointiin. Savelaisen mukaan investoinnin täytyy edistää vientiä, joko suoraan tai välillisesti. Metsä Fibre on itse arvioinut, että hanke lisää Suomen viennin arvoa puolella miljardilla eurolla vuodessa.– Suomalaiset laitetoimittajat voivat jättää tarjouksia nyt samoin rahoitusehdoin kuin ulkomaiset kilpailijansa. Pahimmassa tapauksessa Metsä Fibre olisi maksimoinut laitehankinnat ulkomailta, jolloin yhtiö olisi voinut hyödyntää paikallisten vientitakuulaitosten palveluja. Tämän kokoluokan hankkeissa rahoitus tyypillisesti koostuu useista eri lähteistä. Tässäkin hankkeessa teimme yhteistyötä Ruotsin takuulaitoksen EKN:n kanssa, Savelainen sanoo.Finnveran ulkomaisiin investointeihin käyttämä instrumentti kulkee nimellä ostajaluottotakuu. Se on viennin rahoittajalle, eli yleensä pankille, myönnettävä vakuus luoton takaisinmaksuun liittyvien riskien varalle. Rahoituksen järjestyminen ostajalle auttaa suomalaista vientiyritystä kauppojen saamisessa.Vastaavanlainen takuujärjestely on nyt myös kotimaisille investoinneille nimellä rahoitustakuu.Savelainen kertoo, että Äänekosken kaltaisia kotimaisia investointihankkeita on hänen pöydällään useita.– Toimialat vaihtelevat, samoin kokoluokka. Joka tapauksessa hankkeet ovat jo pidemmällä kuin pelkässä tunnusteluvaiheessa.Videolla Metsä Fibren pääjohtaja Ilkka Hämälän ja EcoEnergy SF Oy:n toimitusjohtaja Tero Mäen haastattelu Äänekosken hankkeesta. Haastattelu on tehty englanniksi.Maakunnan moottoriksiBiotuotetehtaan tavoitteena on ottaa puusta irti sivuvirtoina kaikki mahdollinen. Tällöin kaatopaikkajätettä ei synny lainkaan.Valikoiman ytimen muodostavat sellun lisäksi mäntyöljy, tärpätti, biosähkö ja kaukolämpö. Tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on Metsä Fibren ilmoituksen mukaan 240 prosenttia.– Tehdas on merkittävä Keski-Suomen kasvun moottori. Sen ympärillä on nyt puolenkymmentä muuta yritystä ja sivuvirtojen hyödyntämiseen syntyy lisää yrityksiä 1–1,5 vuoden aikana, kun tehdas pääsee kunnolla käyntiin, sanoo Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen.Hänen mukaansa veturin rooli näkyy muutenkin, erityisesti raaka-aineen liikkumisessa.– Tehdas käyttää kuitupuuta, ja tukkipuu siirtyy sahateollisuudelle. Positiivinen vire on näkynyt jo pitkään sahoilla, kun korvausinvestointeja on tehty. Lisäksi tehtaalla on todella iso merkitys logistiikkaan ja kuljetuksiin, Vänttinen jatkaa.Finnvera pystyy rahoittamaan pk-yritysten investointeja joko suoraan tai myöntämällä takauksia.Aluejohtaja puhuu myös innovaatioiden merkityksestä koko metsäklusterissa. Metsäteollisuus käytti Suomessa viime vuonna tuotekehitykseen yli 100 miljoonaa euroa.– Toimialat menettävät merkityksensä perinteisessä mielessä. Yritysten kannattaa nyt katsoa tuotekehityksessä eri toimialojen rajojen yli, Vänttinen sanoo. FAKTA: Viennin veturit, metsäklusteri Metsäteollisuus vei tavaraa ulkomaille viime vuonna 11,5 miljardilla eurolla. Metsän osuus koko Suomen tavaraviennistä oli 21,6 prosenttia. Suomi on yksi suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista. Metsäteollisuus työllistää suoraan tai välillisesti jopa 150 000 suomalaista. Metsäteollisuuden suurin keskittymä on välillä Etelä-Karjala ja Keski-Suomi. Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden bruttoarvosta on Etelä-Karjalassa peräti 69 prosenttia, Keski-Suomessa puolestaan 35 prosenttia (neljänneksi suurin). Metsä Fibren jätti-investointi Äänekoskelle nostaa tulevaisuudessa metsäteollisuuden painoarvoa Keski-Suomessa. Biotuotetehtaan kustannus oli 1,2 miljardia euroa. Tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehdas käyttää havupuuta 4,5 miljoonaa kuutiota ja koivua 2 miljoonaa kuutiota vuodessa. Teksti: Kimmo Koivikko

Ympäristöystävällinen rahoitus, innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä online-palvelut ja digitalisaatio ovat kansainvälisestikin tärkeitä teemoja pienille ja keskisuurille yrityksille. Teemoista keskusteltiin kesäkuussa 2017 Helsingissä, kun Finnvera isännöi The Montreal Groupin vuosikokousta. Yhteisten teemojen ympärille kokoontui lähes neljäkymmentä vierasta ryhmän yhdeksästä jäsenmaasta.The Montreal Group on vuonna 2012 perustettu valtio-omisteisten mikro-ja pk-yrityksiin keskittyvien valtiollisten kehityspankkien maailmanlaajuinen yhteistyöryhmä parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden vaihtoon. Suomi liittyi vuonna 2014 ryhmään, jonka muita jäseniä ovat Brasilia, Intia, Kanada, Kiina, Malesia, Meksiko, Ranska ja Saudi-Arabia. The Montreal Group keskittyy vuosittain kolmeen pääteemaan, jotka vuosina 2016–2017 olivat juuri ympäristöystävällinen rahoitus, innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä online-palvelut ja digitalisaatio.Teemojen sisältöjä työstetään vuoden aikana työryhmissä, joissa on jäseniä kaikista jäsenpankeista, ja työryhmien anti esitellään vuosikokousten yhteydessä. Helsingin vuosikokousta isännöivät Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, joka on myös The Montreal Groupin hallituksen jäsen.Vuosikokouksen yhteydessä myös kansainvälinen pk-yritystapahtumaHelsingin kolmipäiväisen vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa myös pk-yritystapahtuma, jossa teemoina olivat cleantech ja Internet of Things (IoT). The Montreal Groupin, Finnveran ja Finpron organisoimaan SME Helsinki Missioniin osallistui yli 50 ulkomaista pk-yritysjohtajaa kuudesta jäsenmaasta ja yli 30 suomalaisyritysten johtajaa.Yritystapahtuma koostui teemaluennoista, round table -keskusteluista ja yli 120 tapaamisesta osallistujayritysten välillä. Tapahtuman cleantech-yritykset osallistuivat Helsingissä samaan aikaan järjestettyyn World Circular Economy Forumiin ja IoT-yritykset vierailivat Tiedolla, Startup Saunassa ja Nokialla. Erinomaisen palautteen saanut pk-yritystapahtuma järjestetään myös vuoden 2018 vuosikokouksen yhteydessä Montrealissa.Lisätietoa The Montreal GroupistaKuvateksti: The Montreal Groupin puheenjohtaja ja Bpifrancen pääjohtaja Pascal Lagarde avasi vuosikokouksen Helsingissä, jota hän luonnehti yhdeksi maailman innovatiivisimmista kaupungeista.

Finnvera otti marraskuussa 2017 käyttöön uuden tietojärjestelmän, joka mahdollistaa negatiivisten viitekorkojen hyvittämisen. Negatiivisten viitekorkojen hyvittäminen takautuvasti järjestelmän käyttöönottoa edeltävältä ajalta on käynnistymässä, ja asiakkaat saavat tarkempaa tietoa hyvitystavasta ja hyvityksen määrästä kirjeitse. Jatkossa negatiivinen viitekorko on huomioitu asiakkaan laskulla.

”Olen tyytyväinen, että lähdin mukaan ohjelmaan. Duunikunto on ollut oma matkansa. Matka on hyvä sana kuvaamaan, ja matka jatkuu edelleen, sanoo Finnveran tiimipäällikkö Leena Waarna. Hän osallistui finnveralaisena kymmenosaiseen MTV:n Huomenta Suomen Duunikunto-ohjelmaan ja sai konkreettisia keinoja arjen hyvinvointiin.​Duunikunnon teemana oli työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Ohjelmasarja käsitteli oikeanlaisen ruoan, liikunnan sekä henkisten harjoitusten vaikutusta työkykyyn ja hyvinvointiin asiantuntijoiden ohjauksella.Jokainen osallistuja lähti ratkaisemaan itselleen sopivaa hyvinvointihaastetta. Leenan (kuvassa keskellä keltaisessa takissa) haaste oli liikkumisen ilo ja lisävirtaa arkeen.– Ohjelma tehtiin hyvällä fiiliksellä arkijärkeä käyttämällä. Pyrin olemaan armollinen itselleni ja tein parhaani, mutta on selvää, että yhdellä kertaa ei voi kaikkea muuttaa.Aivan ensimmäiseksi Leena kiinnitti huomiota lepoon ja uneen.– Rupesin kiinnittämään huomiota uneen, sillä kun on saanut tarpeeksi unta, silloin jaksaa syödä fiksusti ja sitten jaksaa liikkua.– Varsinkin ohjelman myötä olen muuttanut ruokailujani. Nyt syön ison aamupalan. Reissupäivinä se kantaa silloinkin, jos aikataulut muuttuvat. Pyrin myös aina syömään lounaan, ja siinä noudatan puolet lautasesta kasviksia -ohjetta. Syön kunnolla, en pihistele lounaalla. Kun vihanneksia ja kasviksia on paljon, ruuasta ei tule liian raskasta. Töissä minulla on mukana näkkileipäpaketti. Syön välipalana hedelmän ja näkkileivän, sillä Duunikunnossa tuli esille, että pelkkä hedelmä ei riitä välipalaksi. Sen ansiosta illallakaan ei ole niin nälkä, Leena kertoo.Liikunnan osalta haasteena oli arkiaktiivisuuden lisääminen. Sykemittari auttaa seuraamisessa, ennen sitä asian ajoi taskussa kulkeva askelmittari.–Käyn kaksi kertaa viikossa salilla, mutta ennen kaikkea arkiaktiivisuutta ja hyötyliikuntaa pidän tärkeänä. Korkkarit vaihtuivat lenkkareihin, työasioilla kävelen välimatkoja, töissä valitsen rappusia. Joka kohdassa mietin aina sen liikunnallisen vaihtoehdon. Välillä kävelen työmatkani, joka on 5 kilometriä, ja jos kuljen bussilla, pyrin jäämään pois jonkun pysäkkivälin aikaisemmin. Duunikunto toi näkyväksi levon, ravinnon ja liikunnan muodostaman kolmion. Liikunnassa on tärkeää myös palauttava liikunta, jota minulla on kyllä paljonkin, Leena nauraa.–Lopputuloksena Duunikunnossa kuitenkin sain korkeimmat arkiaktiivisuusprosentit, mikä tulee juuri tasaisesta liikkumisesta.Jatkossa häntä kiinnostaisi jokin hauska ryhmäliikunta, johon pienen ryhmäpaineen takia tulisi aina mentyä. Se löytyy aikanaan, Leena uskoo.Tsemppiä ja innostusta - uusia käytäntöjä myös työkavereillePäällimmäisenä hänelle jäi Duunikunnosta mieleen hyvä mieli ja tsemppihenki.–Kun haaste tulee eteen, on hyvä sanoa kyllä asioille. Sain Duunikunnosta hyviä ystäviä ja porukkatsemppiä. Finnverassa koen, että olen saanut innostettua toimipisteen ja tiimin ihmisiä työskentelemään seisten. He ovat olleet kiinnostuneita projektista ja olen saanut tuoda omia näkemyksiäni esille. Olen saanut paljon tsemppiä myös koko Finnverasta, ja minulla on ollut olo, että tämä on koko talon yhteinen projekti. Toivon, että tämä hyödyttää meitä kaikkia, sillä ohjelmassa tuodaan esille sellaisia asioita, joita kaikki voivat tehdä. Olen tosi kiitollinen koko projektista, Leena sanoo. Finnvera oli mukana ohjelmassa yhtenä viidestä yrityksestä, muut yritykset ovat OP, Norra, Ramboll ja Rinnekoti Ohjelman pääyhteistyökumppani on Ilmarinen.Kuvateksti: Kuvassa koko Duunikunto-porukka: Vasemmalta Ville OP:sta, ohjelman juontaja Heidi Sohlberg, Leena Finnverasta, Kaisa Rinnekodista, Hannele Norrasta ja Ari Rambollista.Lue myös: Duunikunto-ohjelma haastoi tiimipäällikkö Leena Waarnan pohtimaan työhyvinvointiaLisätietoa ohjelmasta: www.mtv.fi/duunikunto.

ESIR-rahoitusta hyväksytty Suomeen tähän mennessä 1,4 miljardia euroaSuomalaiset yritykset ovat löytäneet hyvin tarjolla olevan EU-rahoituksen. Euroopan maista Suomi on hyötynyt Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) eniten suhteessa väkilukuun ja kuudenneksi eniten suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomeen on tähän mennessä hyväksytty ESIR-rahoitusta 1,4 miljardia euroa, jonka odotetaan käynnistävän investointeja 5,6 miljardilla eurolla tulevien vuosien aikana. Tuoreimmat rahoitussopimukset ovat kohdentuneet korkean teknologian hankkeisiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. ESIR on osa Euroopan investointiohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä investointeja ja parantaa työllisyyttä Euroopassa. ESIR käynnistyi vuonna 2015, ja rahoitettujen hankkeiden määrä on kasvanut Suomessa joka vuosi. Suomalaiset pankit ovat olleet eurooppalaisen rahoituksen hyödyntämisessä aktiivisia. Kasvua selittää myös tietoisuuden lisääntyminen.–ESIR-rahoitus on lähtenyt hyvin käyntiin, ja pk-yritykset ovat yhä enemmän päässeet hyödyntämään paitsi ESIRiä, myös Euroopan investointipankin, EIP:n, suoraa rahoitusta sekä muita EU:n tarjoamia rahoitusinstrumentteja. Aiempina vuosina rahoituskohteina oli isoja infra- ja rakennushankkeita, mutta tänä vuonna rahoitus on painottunut korkean teknologian pk-yrityksiin sekä tutkimus ja kehityshankkeisiin, sanoo ESIR-rahoituksen ohjelmapäällikkö Valtteri Vento Finnverasta.ESIR-takausjärjestelyllä suoraan tuetut rahoitukset ovat kokoluokaltaan vaihdelleet 10 miljoonasta 150 miljoonaan euroon.Hankekriteereinä muun muassa tutkimustoiminta ja ympäristö- sekä energiatehokkuusESIRin mahdollistamaa rahoitusta voi hakea, kun hanke täyttää toimialakriteerit, on kannattava ja sille on myös omaa tai muuta rahoitusta tiedossa. Suomen kannalta keskeisimpiä toimialakriteerejä ovat tutkimus, kehittäminen ja innovointi, ympäristön suojelu ja ympäristöasioiden hallinta, koulutus, pk-yritykset ja energiatehokkuus ja uusiutuva energia.EU:n avulla yritys voi saada tarvitsemalleen rahoitukselle 50 prosentin takauksen. Alle 10 miljoonan euron rahoitustarpeissa takaus kanavoidaan välittäjäpankkien kautta suurempien tukeutuessa suoraan EIP:n rahoitukseen. Esimerkiksi pk-yrityksille suunnattu SME InnovFin-instrumentti tarjoaa ESIR-takausjärjestelyä pankin kautta alle 7,5 miljoonan euron hankkeissa.ESIR-rahoitus ei ole avustusta vaan vastikkeellista rahoitusta, ja hakijalta edellytetään aina myös omaa rahoitusta. Pk-yritysten rahoituksissa ESIR-takauksen lisäksi hankkeeseen on mahdollista saada myös Finnveran 30 prosentin osatakaus. Tammi–kesäkuussa 2017 Finnveran osatakausten määrä kolminkertaistui noin 24 miljoonaan euroon viime vuoden loppupuoleen verrattuna.Tämä ennakoi vahvaa kysyntää myös jatkossa.Koko Euroopan tasolla takausjärjestelyn mittaluokka on valtava. Tavoitteena on saada ensimmäisessä vaiheessa 4. heinäkuuta 2018 mennessä investointeja Euroopassa liikkeelle 315 miljardin euron edestä. Jatkossa takausjärjestelyn katto on tarkoitus kasvattaa 500 miljardiin euroon ja toiminta-aika vuoteen 2020 asti.Neuvontapalvelujen kysyntä kasvaa jatkuvastiOsana Euroopan investointiohjelmaa Finnvera on tarjonnut vuoden 2017 alusta lähtien neuvontaaeurooppalaisesta rahoituksesta puhelinpalvelussa, sähköpostitse ja tapaamisissa. Lisätietoa löytyy esir.fi-nettisivuilta, joilla asiakas voi muun muassa tehdä soveltuvuusarvion hankkeensa sopivuudesta ESIRin piiriin.–Kiinnostus ESIR-rahoitusta kohtaan on jatkuvassa kasvussa. Nettisivut tavoittavat kuukaudessa noin 300 uutta kävijää. Neuvontaa on kaikkiaan tähän mennessä annettu noin 120 taholle. Lisäksi erilaisia infotilaisuuksia on järjestetty kymmeniä ympäri Suomea.Finnveran tarjoama neuvontapalvelu auttaa myös pankkeja ESIRiin ja eurooppalaiseen rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä.Lisätietoja:Valtteri Vento, ohjelmapäällikkö, Finnvera, 029 460 2531, etunimi.sukunimi@finnvera.fiLisätietoa ESIR-rahoituksesta.

Pk-yritysten rahoituspalvelujen tarve kohdistuu tällä hetkellä ennen kaikkea investointeihin ja yrityskauppoihin. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tekemästä Yrittäjäpaneelin kyselytutkimuksesta. Tutkimuksen tulos tukee syksyn Pk-yritysbarometrin tietoja, jonka mukaan kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea kehityshankkeisiin ulkoista rahoitusta. Pk-yritysten kasvunäkymät ovat siis hyvällä tolalla. EK:n kyselyssä noin kolmannes yrittäjistä tarvitsisi tällä hetkellä rahoituspalveluja kone- ja laiteinvestointeihin. Tarvetta rahoituspalveluille on myös rakennusinvestoinneissa ja liiketilojen ostossa.Kyselyn mukaan rahoituksen tarve liittyy hyvin usein myös yrityksen muutostilanteisiin. Vastaajista 26 prosenttia oli kiinnostunut yrityskauppoihin ja 17 prosenttia sukupolvenvaihdoksiin liittyvästä rahoituksesta.– Tulokset kertovat taloudessa tapahtuneesta positiivisesta käänteestä ja yrityksissä sen myötä virinneestä investointihalukkuudesta. Lisäksi Suomessa on EK:n suuntaa-antavan arvion mukaan jopa 16 000 työnantajayritystä, joille omistajanvaihdos on tällä hetkellä ajankohtainen. Tämä näkyy nyt myös lisääntyneenä kiinnostuksena Finnveran tarjoamaa yrityskauppojen rahoitusta kohtaan, sanoo EK:n Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Jari Huovinen EK:sta.Finnvera on vuosittain mukana noin tuhannen pk-yrityksen omistajanvaihdoksen rahoittamisessa. Yrityskaupoissa on edelleen paljon potentiaalia, sillä omistajanvaihdos nostaa tutkitusti yrityksen kasvupolulle.– Arvioimme, että liki kolmannes yltää omistajanvaihdosta seuraavien kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosentin vuotuiseen kasvuun, jota voi pitää toimintansa jo vakiinnuttaneille pk-yrityksille varsin hyvänä saavutuksena, sanoo Katja Keitaanniemi.Finnveran yleiselle rahoitusneuvonnalle kysyntääPk-yritysten investointihalukkuuteen näyttää vaikuttavan varovaisuus. Tästä kertoo se, että kyselyn mukaan yrityksissä on suuri tarve rahoitusneuvonnalle. Yli 40 prosenttia työnantajayrityksistä on kiinnostunut yleisestä rahoitusneuvonnasta, kiinnostuneimpia ovat kasvuhakuiset yrittäjät. Tutkimuksessa neuvontapalveluiden tarvetta selvitettiin yhdessä Finnveran kanssa.Finnveran neuvontaa käytettäisiin nimenomaan investointirahoituksessa, jota hyödyntäisi 74 prosenttia neuvonnasta kiinnostuneista yrityksistä. 64 prosenttia käyttäisi neuvontaa omistajanvaihdoksiin ja yritysjärjestelyihin. Jopa yli puolet haluaisi neuvontaa eri rahoittajien rahoitustuotteista ja vaihtoehdoista. Toisaalta vain joka viides yrittäjä katsoo tarpeelliseksi vientiin ja vientikauppoihin liittyvän neuvonnan. Tuloksissa näkyy selvästi rahoitusmarkkinoiden tarjonnan monipuolistuminen sekä myös EU:n kautta tulevan riskinjaon lisääntyminen.– Rahoitusneuvonnan tarve on tiedostettu, ja mietimme parhaillamme, miten palvella yrityksiä entistä vahvemmin. Tarvetta on selvästi myös viennin rahoituksen neuvonnassa. Vain 3 prosenttia vastaajista pitää tarpeellisena viennin tai vientikauppojen rahoitusta ja vakuuttamista. Tiedämme myös Pk-barometrin pohjalta, että suuri joukko pk-yrityksistä ei suojaa vientikauppojaan. Kasvu ja kansainvälistyminen jää mahdollisesti tekemättä tai tehdään kauppaa, mutta laskua vastaan ja otetaan pahimmillaan kohtuutonta liiketoimintariskiä, joka voi vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden.Tämän vuoksi panostammekin vientikaupan neuvontaan erityisesti tulevana vuonna, sanoo Katja Keitaanniemi.Lisätietoja:Katja Keitaanniemi, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 029 460 2888Jari Huovinen, johtava asiantuntija, EK, 040 861 4582EK:n Yrittäjäpaneelille kohdistettuun kyselyyn vastasi loka-marraskuussa 2017 yhteensä 318 työnantajayrittäjää, joiden yhteenlaskettu työntekijämäärä oli lähes 8 000 henkilöä. Aineiston analysoimisessa käytettiin yrityskoon, päätoimialan ja yrittäjäryhmien mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä työnantajayrittäjien kokonaispopulaatioon.Pk-yritysbarometri on Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa teettämä tutkimus, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.

Finnvera on solminut ensimmäisen jälleenrahoitustakuusopimuksen kanadalaisen rahoituslaitoksen TD Securitiesin kanssa. TD Securities jälleenrahoittaa noin 85 miljoonaa dollaria 200 miljoonan dollarin ostajaluotosta, jonka ranskalaispankki Natixis on järjestänyt Finnveran takuulla Nokian vientitoimitusten rahoittamiseksi.  Institutionaaliselle sijoittajalle tai luottolaitokselle myönnettävällä Finnveran jälleenrahoitustakuulla voidaan monipuolistaa viennin rahoituksen varainhankintaa. Se on vaihtoehtoinen tapa rahoittaa vientiluottoja Finnveran tytäryhtiön Suomen Vientiluoton tarjoaman rahoituksen sijasta tai sen rinnalla.TD Securitiesin vahva asema dollarirahoituksen järjestäjänä mahdollisti järjestelyn yhdessä Finnveran takuiden ja Suomen Vientiluoton rahoituksen kanssa. Finnvera myönsi erillisen on demand -tyyppisen takuun jälleenrahoittajalle ja normaalin ostajaluottotakuun rahoituksen järjestävälle pankille.TD Securities on yksi Kanadan johtavista asiantuntija- ja pääomamarkkinapalveluiden sekä rahoituksen tarjoajista yrityksille, valtioille ja instituutioille. TD Securities on osa yhtä Kanadan vanhinta pankkia, Toronto-Dominion Bank Groupia.Natixis on osa Groupe BPCE:tä, Ranskan toiseksi suurinta pankkiyhtymää ja harjoittaa kansainvälistä yritys- ja investointipankkitoimintaa tarjoten asiakkailleen varainhoitoa sekä vakuutus- ja rahoituspalveluita.Lisätietoja:Eeva-Maija Pietikäinen, tiimipäällikkö ja rahoitusjohtajan sijainen, Finnvera, puh. 029 460 2674Tommi Sirviö, lakimies, Finnvera, puh. 029 460 2803Lisätietoa jälleenrahoitustakuusta. 

Menestyksekäs yrityskauppa koostuu useista eri taustatekijöistä Ostajan toimialatuntemus ja kokemus nousevat merkittävään rooliin yrityskauppojen onnistumisen kannalta. Onnistuneissa yrityskaupoissa ostajan mediaani-ikä on 42 vuotta. Samalla ostajalle on kertynyt kokemusta toimialalta yli kymmenen vuotta, joko yrittäjänä tai työntekijänä.– On tärkeää huomata, että vaikka aikaisemmasta yrittäjäkokemuksesta on hyötyä, se ei ole ratkaisevassa roolissa. Myyjien onkin hyvä tunnistaa potentiaaliset yritystoiminnan jatkajat myös yrityksen työntekijöiden joukosta, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Elisa Sipponen.Tiedot selviävät Sipposen Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tekemästä pro gradu -tutkimuksesta, jota varten hän kävi läpi 1 629 omistajanvaihdosta vuosilta 2010–2011. Näistä yrityksistä 81,5 prosenttia jatkoi toimintaansa viisi vuotta kaupan jälkeen.Tarkemmin Sipponen tutki 50 yrityskaupan onnistumisen edellytyksiä.Finnveran aluepäällikön Janne Koivuniemen mukaan kokemus ja toimialanäkemys lisäävät ymmärrystä hankittavasta liiketoiminnasta. Se heijastuu myös yrityksestä maksettavaan hintaan. Liian korkeat kauppahinnat ovat iso riski varsinkin silloin, jos mukana on paljon vierasta pääomaa.– Yritystään myyvien yrittäjien ja yritysten ostamista harkitsevien olisi hyvä selvittää kaupan rahoittamisen mahdollisuudet. Rahoitus ei tietysti ole itsestäänselvyys, mutta toisinaan aliarvioidaan mahdollisuudet rahoituksen järjestymiseen. Kun ostettava liiketoiminta, ostajan kyvykkyys ja kauppahinta kohtaavat, rahoituksen saatavuus on tällä hetkellä varsin hyvä, Koivuniemi painottaa.Yllättäen ostajan koulutustasolla ei vaikuttaisi olevan ratkaisevaa merkitystä kauppojen onnistumiseen, ainakaan pienempien yritysten kaupoissa.– Merkittäviksi tekijöiksi nousivat ostetun yrityksen haltuunotto sekä henkilöstön ja asiakkaiden sitouttaminen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Haltuunoton nopeus ja suunnitelmallisuus ratkaisevat. Ostajan pitää miettiä tarkasti, mitkä ovat ostettavan liiketoiminnan kriittiset tekijät, jotka tuottavat arvoa niin yritykselle kuin sen asiakkaille, Sipponen kertoo.Kuinka vanhan yrityksen ostat?Sipposen tutkimuksessa tulee ilmi muitakin yrityskaupan menestystekijöitä. Ostajan henkilökohtaisten kyvykkyyksien lisäksi hän tarkasteli aihetta ostettavan yrityksen ominaisuuksien, ostajayrityksen, toimialaympäristön ja yrityskauppatekijöiden näkökulmasta.Pidempään toiminut yritys vaikuttaisi olevan turvallisempi ostokohde. Onnistuneissa yrityskaupoissa ostettavan yrityksen mediaani-ikä oli 12 vuotta. Epäonnistuneissa tapauksissa taas korostuvat henkilöyhtiöt. Henkilöyhtiöillä tarkoitetaan toiminimiyrityksiä.– Yksi tai kaksi vuotta toimineista yhtiöistä on vaikea saada kokonaiskuvaa, esimerkiksi tuloksentekokyvystä tai yleisestikin liiketoimintamallin toimivuudesta. Myös tunnettuus ja yleinen uskottavuus kehittyvät vain ajan kanssa. Yhden tai kahden henkilön yhtiöt voivat olla hyvinkin henkilöitynyttä liiketoimintaa. Lisäksi kauppahinnan arviointi toiminimiyrityksissä on kirjanpidollisista syistä haastavaa, Sipponen sanoo.Koivuniemi ihmettelee sitä, että pk-yrityksissä käytetään edelleen liian harvoin ulkopuolista asiantuntija-apua esimerkiksi yrityksen arvonmääritykseen, verotukseen tai muuhun juridiikkaan liittyvissä kysymyksissä.– Yrityskauppaprosessin onnistuneeseen läpiviemiseen tarvittavat kyvykkyydet eroavat selvästi yrityksen normaalin liiketoiminnan pyörittämiseen liittyvästä osaamisesta. Harvemmin asuntojakaan ostetaan ilman ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä, Sipponen kommentoi.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Alkuvuonna yrityskauppojen kasvu oli kuusi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.Suomessa tehdään arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain.FAKTA: Näin yrityskauppa onnistuu Yrityskaupan menestystekijät ovat seuraavat: ostajan toimialaosaaminen ja kokemus, ostettavan yrityksen ikä ja kannattavuus, toimialaympäristö, yrityskaupan rahoitusrakenne sekä myyjän osallistuminen kauppaan. Yrityskaupan sudenkuopat ovat: toimialan kova kilpailutilanne ja liian korkea valuaatio. Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Yrityskauppa on tilastojen valossa paljon riskittömämpi vaihtoehto verrattuna uuden yrityksen perustamiseen. Kolmen vuoden jälkeen 92 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa ja vielä viiden vuoden jälkeenkin selviytymisaste on 77 prosenttia. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on käyttökate kertaa 3–5. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Lisää tietoa omistajanvaihdoksista. Katso videolta, miten rahoitus voi järjestyä esimerkiksi 500 000 euron yrityskauppaan. Teksti: Kimmo Koivikko

Rahoituslaitoksia sitovat asiakkaan tuntemisvelvoitteet – Näin Finnvera toimiiRahoitustoiminta perustuu monelta osin kansallisiin ja kansainvälisiin lakeihin ja ohjeistuksiin, joita Finnvera toiminnassaan noudattaa. Asiakkaan tuntemisvelvoitteet perustuvat EU:n rahanpesudirektiiviin, jonka kansallista soveltamista Finanssivalvonta (Fiva) ohjeistaa ja valvoo. Kansallisen rahanpesulain tiukentumisen myötä Finnvera tarkentaa omia käytäntöjään asiakkaan tuntemisessa tammikuusta 2018 lähtien.Uusi tehostettu asiakkaan tunteminen tarkoittaa käytännössä asiakkaiden ja tietyissä tilanteissa myös muiden rahoitushankkeen osapuolten entistä systemaattisempaa ja dokumentoidumpaa tuntemista.Mitä asiakkaan tunteminen käytännössä tarkoittaa?Asiakkaan tunteminen (KYC, know your customer) on rahanpesulaissa asetettu rahanpesun ja terrorismin estämistoimenpiteisiin liittyvä velvoite. Se tarkoittaa rahoituslaitosten tai muiden toimijoiden velvollisuutta tunnistaa ja tuntea asiakkaansa sekä tämän toiminnan laatu ja laajuus.Käytännössä yrityksen hakiessa rahoitusta tuntemisvelvoitteet pitävät perustilanteessa sisällään yksilöintitiedot asiakkaasta, yrityksen omistusrakenteesta sekä yritystoiminnan luonteesta. Asiakkaalla tarkoitetaan rahoituksen hakijayritystä ja Finnveran takuun tai takauksen edunsaajatahoja.Lisäksi tarvittaessa voidaan hakea erilaisia yritystä koskevia, niin sanottuja maineriskiin kytkeytyviä taustatietoja, kuten negatiivisia uutisia, pakote- ja korruptiolistamerkintöjä sekä tietoja mahdollisista viranomaissanktioista.Kesäkuusta 2018 lähtien tunteminen ulotetaan myös vientiyrityksen ostaja-asiakkaaseen eli niin sanottuun kolmanteen osapuoleen. Tämä tarkoittaa maineriskiselvityksen tekemistä ostajasta ja muista tarvittavista osapuolista, kun kyseessä on maksuajaltaan yli kahden vuoden ostajaluottotakuu, vientiluotto tai yli kahden vuoden remburssitakuu tai vekselitakuu. Laki ei tätä edellytä, mutta Finnveralle tämä third party due diligence on osa vastuullista rahoitustoimintaa.Miksi Finnvera tiukentaa käytäntöjään?Rahoitushankkeiden osapuolten laajempi tunteminen on nykypäivää. Omistajamme, yhteistyöpankkimme ja Fiva edellyttävät tai suosittavat vahvasti tällaisia vastuullisen rahoitustoiminnan käytäntöjä. Finanssialalla sovelletaan vastaavanlaisia tuntemisvelvoitteita. On lisäksi järkevää riskienhallintaa tehdä itsenäinen arvio hankkeiden osapuolista.Mitä tämä edellyttää asiakkailta ja rahoitushankkeiden muilta osapuolilta?Tarvitsemme jonkin verran lisää tietoa yrityksestä, ja tarvittaessa myös rahoitushankkeen muista osapuolista. Finnvera hyödyntää mahdollisimman paljon julkisista rekistereistä ja muista tietokannoista saatavia tietoja. Pyrimme siihen, että asiakkaalle koituisi mahdollisimman vähän lisävaivaa.Finnveran tekemästä taustaselvityksestä voi olla hyötyä myös rahoitushankkeen muille osapuolille. Saamme vaihtaa tietoja samaan hankkeeseen osallistuvan tahon, kuten pankin, kanssa tietojaMiksi Finnvera kysyy samoja asioita kuin pankki samasta hankkeesta?Vaikka samassa hankkeessa olevat tahot voivatkin vaihtaa tietoja, rahanpesulaki edellyttää viime kädessä itsenäistä asiakkaan tuntemista. Emme siis voi nojautua pelkästään muiden tekemillä selvityksiin. Toki mahdollisuuksien mukaan teemme yhteistyötä pankin kanssa, jos mukana on esimerkiksi ulkomainen ostaja tai muu osapuoli, josta pankilla voi olla tietoa.Mitä Finnvera tekee, jos KYC-selvityksessä käy ilmi esimerkiksi negatiivisia uutisia luotonsaajayhtiöstä? Jääkö takuu myöntämättä?Takuun epääminen ei ole ensisijainen vaihtoehtomme. Luotonsaajasta esiin tulleet negatiiviset asiat (kuten yritykseen kytkeytyvä korruptio, ihmisoikeus- tai ympäristörikkomukset tai muu rikollinen toiminta) käsitellään aina tapauskohtaisesti ja riskiä arvioidaan haettavan hankkeen osalta. Olennaista näiden arvioinnissa on muun muassa se, kuinka tuoreista tapahtumista on kyse, onko yritys tapahtuneen jälkeen ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin asian osalta ja ennen kaikkea, voidaanko olla riittävän varmoja, ettei näitä asioita kohdistu haettavaan hankkeeseen.Mitä muiden maiden vientitakuulaitokset edellyttävät ja millaiset käytännöt niillä on? Rahoitushankkeen osapuolten aiempaa parempi tunteminen on yleinen takuulaitosten piirissä oleva trendi. Rahoitustoiminnan vastuullisuus on viime aikoina korostunut erityisesti julkisten rahoittajien piirissä ja tämä tarkoittaa käytännössä mm. tuntemisvelvoitteiden tehostamista. Asiakkaan tuntemiseen liittyvät resurssit ja käytettävät tietokannat laajenevat koko ajan.Finnveran malli on laadittu pitkälti pohjoismaisten vientitakuulaitosten mallin mukaan, ja esimerkiksi Ruotsissa on käytössä hyvin saman tyyppinen riskinhallintamalli.Lisätietoja:Anne Haataja, compliance officer, Finnvera 029 460 2852

Kasvua hakevat pk-yritykset törmäävät säännöllisesti lasikattoihin, joiden läpäiseminen on vaikeaa. Ensimmäinen lasikatto tulee tutkitusti vastaan 1–1,5 miljoonan euron liikevaihdon kohdalla ja toinen lasikatto 4–5 miljoonassa. Finnveran kasvulaina pönkitti äskettäin perustetun Paloff Groupin omaa pääomaa. Yrityskauppa kasvatti yrityksen uudelle tasolle.Sukupolvenvaihdoksiin ja yrityskauppoihin erikoistuneen Aronian toimitusjohtaja Sammy Lindholm (kuvassa oik.) sanoo huomanneensa lasikatot myös omassa työssään. Aronia on tehnyt noin tuhat erilaista yritysjärjestelyä.–Selkänahasta repimällä yritys pääsee liikevaihdossa miljoonaan, mutta sen jälkeen pitäisi osata palkata työnjohtoa ja delegoida. Neljän miljoonan jälkeen täytyy rakentaa oikeasti toimiva hallinto ja ohjata tekemistä lukujen valossa.Lindholmin mukaan lasikattojen ylittäminen vaatii yritysten omistajilta aiempaa suurempaa riskinottoa ja näkemystä tulevasta.Paloturvallisuuteen erikoistuneessa Paloff Groupissa tunnistetaan lasikattojen olemassaolo. Koko konserni on itse asiassa syntynyt sen ansiosta, että yrittäjät halusivat viedä yrityksensä seuraavalle tasolle.Paloff Groupin muodostavat sprinklerisuunnitteluun erikoistuneet Novecom ja sen tytäryhtiö Hewal sekä JH-Sprinkleriurakointi ja sen tytäryhtiö JH-Sprinklerihuolto. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto on 7,1 miljoonaa euroa, ja sillä on 50 työntekijää.–Huomasimme ja tunnistimme itse, että paukut loppuivat. Kun yrittäjät pelaavat omilla rahoillaan, niin kynnys ottaa riskiä on suuri. Nyt meillä on isompi kokonaisuus, sanoo Paloff Groupin toimitusjohtaja Jarkko Tuuri (kuvassa toinen vas.).Hän perusti Novecomin yhtiökumppaninsa kanssa viisi vuotta sitten. Novecom törmäsi ensimmäiseen lasikattoon, JH-Sprinkleriurakoinnin vetäjä Jani Hämäläinen (kuvassa toinen oik.) kumppaneineen toiseen.–Tiesimme, että kapasiteetti tulee vastaan tietyllä liikevaihdon tasolla. Iso kysymys oli se, miten pystymme jatkamaan kasvua, Hämäläinen kertoo.Motivaatio tallellaKummankaan yrityksen vetäjiä ei innostanut malli, jossa päätäntävalta olisi siirtynyt ulkopuolisille. Hämäläisen mukaan vieras omistus olisi heikentänyt motivaatiota.Konsernin osakkeenomistajina jatkavat kaikki yhtiöiden aiemmat omistajat. Yritysjärjestelijä Aronia on mukana vähemmistöomistajana.Aronian Lindholm allekirjoittaa yrittäjien näkemyksen motivaatiosta. Yhtiö on kehittänyt omaa Kimppa-nimistä konseptia, jonka tavoitteena on luoda yrittäjävetoisia yhteenliittymiä.–Yritysten pitää saada yhteenliittymästä sellaista arvoa, mitä ne eivät yksin pysty saavuttamaan eli lisää kasvua. Paloffin mukana syntyi paloturvallisuutta parantava kokonaisuus. Tällaisen mallin pitää olla kaikin puolin avoin, Lindholm sanoo.Haltuunotto vie aikaaNeuvottelut yhteenliittymästä kestivät 5–6 kuukautta. Niissä sovittiin muun muassa arvonmäärityksestä, konsernin omistusosuuksista, omistajien uusista rooleista ja haltuunotosta.–Aronia oli neutraalina tahona ratkaisevassa roolissa. Yrittäjien voimin yhteenliittymää ei olisi saatu aikaiseksi. Työskentelytapa on nyt muuttunut ammattimaisempaan suuntaan. Meillä on budjetoidut myyntitasot seuraavalle viidelle vuodelle ja kansainvälistymisen selvittäminen on kirjattu mukaan, Tuuri kertoo.Aronian osakas Kaisa Arovaara vastaa kokonaisuuden haltuunotosta. Hänen yksi tärkeimmistä tehtävistään on toimitusjohtajan työn tukeminen ja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen.To do -lista on aika pitkä, ja haltuunotto vie aikaa. Esimerkiksi henkilökunnan me-henki ei synny hetkessä. Yhteisiä tapaamisia tarvitaan paljon, Arovaara sanoo.Rahoitus elintärkeäOsapuolet myöntävät, että rahoituksen järjestyminen oli elinehto yhteenliittymän toteutumiseksi. Rahoitukselle oli tarvetta, sillä yritykset myytiin perustetulle konsernille. Ensin piti vahvistaa konsernin omaa pääomaa.–Finnveralla oli ratkaiseva rooli. Se myönsi meille kasvulainan, joka vaikutti muun rahoituksen saatavuuteen, ehtoihin ja hintaan, Tuuri kuvaa.Finnveran ohjelmapäällikön Kalle Åströmin mukaan kasvulainalla tuetaan nimenomaan yrityksen omaa pääomaa. Kasvulaina on juniorilaina eli alisteinen muille normaaleille pankkilainoille.Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.–Kasvulaina on hyvä tuote. Se ei koske pelkästään yritysostoja, vaan sitä voidaan myöntää kasvuloikkiin ja kansainvälistymiseen. Meidän toiveissamme on, että kaikki pankit hyödyntäisivät tuotteen ominaisuudet, Åström sanoo.Kuvateksti: Aronian Sammy Lindholm ja Kaisa Arovaara sekä yrittäjät Jarkko Tuuri ja Jani Hämäläinen ovat avainasemassa, kun Paloff Groupille rakennetaan uutta yrityskulttuuria. Muut osakkaat konsernissa ovat Tomi Parkkinen, Jouni Tuuri, Jarmo Kemppainen, Petteri Tikkunen ja Marko Suolahti.FAKTA: Mikä kasvulaina? Kasvulaina on vakuudeton laina, jonka tavoitteena on pönkittää yrityksen omaa pääomaa. Laina on niin sanottu vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Kasvulaina on juniorilaina eli se on alisteinen seniorilainoille. Käytännössä yrityksen pitää hoitaa ensin kaikki seniorilainavelvoitteet. Finnvera voi myöntää kasvulainaa yli kolme vuotta toimineille pk- ja midcap-yrityksille. Se on tarkoitettu kasvu- ja kansainvälistymishankkeisiin tai yritysjärjestelyihin. Yrityksen omarahoitusosuuden pitää olla vähintään 20 prosenttia. Lisäksi muiden rahoittajien osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia. Lue lisää kasvulainasta lisää. Teksti: Kimmo Koivikko

Kiinalaisen unelman eli uuden silkkitien lonkerot ulottuvat laajalle. Hyvänä esimerkkinä tästä on pieni Sri Lanka, jonka satamiin ja muuhun infrastruktuuriin kiinalaiset investoivat parhaillaan satoja miljoonia euroja. Suomalaisyrityksille suhteellisen tuntematon maa pyrkii tärkeäksi väliasemaksi meriliikenteessä.Syynä investointi-innolle on saarivaltion sijainti.–Kaikki Aasian meriliikenne ohittaa käytännössä Sri Lankan. Kiina toivoo siitä väliasemaa kuljetuksille, sanoo Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.Sri Lanka myös markkinoi, että sillä on vapaakauppasopimukset muiden lähialueen valtioiden kanssa. Näin se toimisi hyvänä porttina isoille markkinoille, kuten naapurimaa Intiaan.Saarivaltion kiinnostus merenkulun infrahankkeisiin ja erityisesti valvontaan on nyt kova. Projektien toteuttamiseen tarvitaan kiinalaisten lisäksi muitakin ulkomaisia yrityksiä. Suomen vahvuutena on yli 3 000 yrityksen muodostama meriklusteri.Pääministeri Ranil Wickremesinghen vierailu Suomeen lokakuussa nosti esiin myös muita kiinnostuksen kohteita. Homasen mukaan suomalainen terveysteknologia, energiasektori, voimalaitokset, cleantech ja koulutus olivat mukana keskusteluissa.–Kannattaa huomioida, että pääministerin vierailu kohdistui vain Suomeen ja muut Pohjoismaat jätettiin väliin. Suomalaisen elinkeinoelämän tarjontaa pidettiin erityisen kiinnostavana. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä otti Sri Lankan pääministerin Ranil Wickremesinghen vastaan lokakuussa Helsingissä. Tapaamisessa keskusteltiin vientikauppojen mahdollisuuksista Sri Lankaan.Vientipotentiaalia myös suomalaisille - kaupan varmistamiseen esimerkiksi remburssiSri Lankan jättimäiset investoinnit ja tärkeä sijainti eivät ole vielä saaneet suomalaisyrityksiä laajalti liikkeelle. Tullin tilastojen perusteella yritysten tavaravienti Sri Lankaan oli viime vuonna vaivaiset 9,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alkupuolella vienti on ollut sitäkin vaatimattomampaa.Vertailun vuoksi, suomalaisyritykset vievät naapurimaa Intiaan tavaraa yli puolella miljardilla ja Pakistaniinkin 60 miljoonalla eurolla.–Sri Lankassa toimintaympäristö on helpompi kuin esimerkiksi Bangladeshissa tai Pakistanissa. Maa on ketterä ja tuotannollisesti korkeamman tason kumppani esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa, Outi Homanen kertoo.Hänen mukaansa yritysten on hyvä huomioida, että englanti on saarivaltiossa käytännössä virallinen kieli. Brittiläinen historia näkyy myös pankkijärjestelmässä. Sitä Homanen kuvaa luotettavaksi ja toimivaksi.Finnvera suosittelee vientikaupan varmistamista remburssilla varsinkin, jos kyseessä on uusi ostaja. Sri Lankaan voidaan tapauskohtaisesti harkita myös Finnveran vientitakuun myöntämistä keskipitkän tai pitkän maksuajan viennin rahoitukseen.Rahoitusta investointeihinYli 20 miljoonan asukkaan Sri Lankalla on oma synkkä menneisyytensä, sillä vuosikausia kestänyt sisällissota jätti jälkensä. Uusi poliittinen johto on kuitenkin valmis muutokseen.Saarivaltio pyrkii houkuttelemaan turisteja ja kasvattamaan tekstiiliteollisuuden vientiä. Yksi tärkeimmistä vientivalteista on tee.Homanen sanoo, että Sri Lankan talous on kasvanut 5–8 prosentin vauhtia. Viime vuosina vauhti on tosin hidastunut alle viiteen. Talouskasvulla on myös käänteinen puolensa. Sri Lanka on noussut Maailmanpankin luokituksessa alemman keskitulon maiden luokkaan, mikä tarkoittaa pehmeäehtoisen kehitysrahoituksen vähentymistä.Sri Lanka pystyy kuitenkin hyödyntämään monia osittain pehmeäehtoisia rahoitusmuotoja. Maahan suuntautuviin hankkeisiin voi hakea muun muassa Suomen ulkoministeriön hallinnoimaa, kehittyvän maan julkisen sektorin investointeihin tarkoitettua rahoitusta (PIF).–Yksi Sri Lankan suurimmista riskeistä on valtion velkaantuminen. Innokkaat investoinnit lisäävät velkaantumista, mutta toisaalta investointeja tarvitaan talouskasvun perustaksi, Homanen sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoLue lisää vientitakuutoiminnasta täältäKatso Finnveran maaluokitukset täältäLue myös: Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkia pk-yrityksille

Monelle pk-yritykselle lähtö vientikauppaan ja ulkomaankaupan rahoitukseen voi tuntua melkoiselta seikkailulta. Seikkailuun voi kuitenkin lähteä, kun valmistautuu huolella. Finnvera kutsui pk-vientiyrityksiä treffeille ja esitti 8 simppeliä mutta tarkkaan harkittua kysymystä. Näihin vastaamalla mahdollisesti tuottelias vientimatka voi alkaa.1. Onko viennin osuus liikevaihdostasi merkittävä?Jos vastaat kyllä, potentiaalia yhteistyöllemme löytyy! Ulkomaankauppaan liittyvien riskien hallinta ja niiltä suojautuminen on yrityksellesi tärkeää, koska riskien toteutumisesta voisi koitua suuria taloudellisia tappioita toiminnallesi.                              2. Pidätkö eksotiikasta ja liittyykö vientikauppojesi kohdemaihin riskejä?Riskit voivat liittyä muun muassa seuraaviin tilanteisiin: sota, kapina, vallankumous, luonnonkatastrofit, ostajan maan lainsäädäntö tai viranomaisten toimet kuten valuutan siirto- tai vaihtorajoitukset, pakkolunastukset tai kansallistaminen. Finnveran takuilla voit poistaa liiallisesta eksotiikasta aiheutuvia maariskejä.3. Onko kumppanisi ihan uusi tuttavuus?Jos kumppanisi maksukyvystä tai maksuhalusta ei ole kertynyt aiempia kokemuksia, kumppanin toimintatapojen ja luotettavuuden arvioiminen voi olla haastavaa. Finnveran takuilla voit poistaa kauppakumppaniisi liittyvät luottoriskit. Riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös vakiintuneissa kauppasuhteissa ja maksutavan valintaan kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota.4. Tarvitsetko lainaa vientituotteen valmistamiseen?Finnvera kantaa toimintaasi liittyvät luottoriskit, jolloin saat pankista helpommin lainaa. Eli anna vain mennä täysillä!5. Jos kauppa peruuntuu valmistusaikana yrityksestäsi riippumattomista syistä ja ostaja tekee oharit, onko uuden kumppanin löytäminen ja vekottimesi myyminen vaikeaa?Viejälle syntyy kustannuksia tuotteen valmistamisesta. Mitä räätälöidymmästä ja merkittävämmästä kaupasta on kyse, sitä vaikeampaa on löytää uusi ostaja ja sitä tärkeämpää viejän on suojautua alkuperäisen kumppanuussuhteen kariutumiseen liittyviltä riskeiltä. Finnveran takuilla voit kattaa syntyneet valmistuskustannukset vahingon sattuessa.6. Vaatiiko kumppanisi jotain vakuuksia varmistuakseen toimituskyvystäsi?Kauppakumppanisi on helppo saada pankiltasi takaus toiminnastasi aiheutuvien epävarmuuksien varalle, kun pyydät Finnveralta pankillesi vastatakauksen. Järkevät ostajat eivät kuitenkaan sokkona luota toimituskykyysi, vaan pyytävät vähintäänkin ennakkomaksunsa vakuudeksi takauksen.7. Myönnätkö maksuaikaa kumppanillesi ihan itse?Mitä pienempi ennakkomaksu ja mitä pidempi maksuaika, sitä kovempi rasite kaupasta syntyy kukkarollesi ja sitä tärkeämpää on maksun saantiin liittyviltä riskeiltä suojautuminen. Finnveran takuut ovat turvanasi, jos päätät itse ryhtyä luotottajaksi ja myönnät maksuaikaa kumppanillesi.8. Haluaisitko maksun kaupasta nopeasti kassaan?Maksuajan tarjoaminen saattaa olla kaupan voittamisen kilpailuvaltti. Anna pankkisi rahoittaa kumppanisi tarvitsema maksuaika sen sijaan, että rahoitat sen itse. Finnvera poistaa rahoitukseen liittyvät riskit pankiltasi, kumppanisi saa maksuaikaa ja oma likviditeettitilanteesi paranee saatavien kilahtaessa rahaksi kassaan.Muista myös riskipolitiikkaUlkomaankauppaan liittyy monenlaisia riskejä eikä kaikilta voi suojautua. Vältä kuitenkin turhien riskien ottamista tilanteissa, joihin löytyy suojautumiskeinoja. Olethan huolellisesti arvioinut, millaisia riskejä siedät tietoisesti itse ja millainen riskitaso on yrityksellesi hyväksyttävä? Riskien hallintaa varten on hyvä tehdä kirjallinen riskipolitiikka, jonka mukaisesti kaikki päätökset riskinotosta tehdään. Riskipolitiikan teko lähtee riskien tunnistamisesta sekä niiden suuruuden ja todennäköisyyden arvioinnista.Erilaiset riskeiltä suojautumisen keinot kannattaa käydä huolella läpi ja arvioida niiden kustannuksia riskin toteutumisen aiheuttamaan mahdolliseen taloudelliseen tappioon nähden. Riskit tulisi analysoida jo ennen kauppaneuvotteluja, jotta kaupan kannattavuus tulee varmistettua ja suojautumisen kustannukset sisällytettyä kauppahintaan.Mitä ajatuksia kysymykset herättivät yrityksessäsi? Ovatko omat vastauksesi valmiina?Seuraa Finnveraa somessa ja osoitteessa Finnvera.fi/uutishuone. Lisätietoja vientikaupan rahoitusvaihtoehdoista ja riskeiltä suojautumisesta löydät päänavigaation Vienti-otsikon alta.Ota yhteyttä:Finnveran rahoitusneuvonta 029 460 2580 (arkisin 9.00–16.15).Jätä yhteydenottopyyntö.Lue lisää aiheista:Vientikaupan luottoriskitVientitakuutoimintaMaaluokitukset ja maaluokituskartta

Yksi miljardiluokan laivakauppa poksauttaa kuohujuomapullot auki muuallakin kuin pelkästään Turun telakalla. Jättiristeilijän suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuu useita veturiyrityksiä ja satoja alihankkijoita ympäri Suomea. Konecranes toimittaa jättimäisen nosturin telakalle, turkulaisyritys puolestaan suunnittelee laivoihin sisustuksia. Havainnekuva Turun telakalta kertoo, minkälaisiin korkeuksiin Konecranesin uusi nosturi nousee. Takana vanha nosturi, joka myös jatkaa telakan käytössä.Suomeen on syntynyt maailmanlaajuisesti poikkeuksellinen meriteollisuuden klusteri. Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 13 miljardia euroa.Noin joka kolmas meriklusterin yrityksistä sijaitsee Varsinais-Suomessa, jossa klusterin ytimen muodostaa saksalaisen Meyerin omistuksessa oleva Turun telakka.Yksi nostalgisimmista hetkistä Turun telakalla koetaan ensi vuoden toukokuussa, kun Konecranesin toimittama jättimäinen telakkanosturi on käyttövalmis. Yhtiön ensimmäinen Goliath-luokan telakkanosturi toimitettiin yli 40 vuotta sitten, sekin Turkuun.Vanha nosturi jää myös käyttöön ja sen modernisointiprojekti on käynnissä. Lisäksi Konecranesilla on molemmista nostureista huolenpitosopimus.- Ei näitä tilaisuuksia voi jättää käyttämättä. Kauppa on meille yksi merkittävimmistä, sanoo Konecranesin vientikauppojen rahoituksesta vastaava johtaja Matti Malminen.Nosturin maksimikorkeus on 120 metriä ja nostokyky 1 200 tonnia. Hitsausvaiheeseen liittyy yksi erikoisuus, sillä nosturin tilannut telakka on toiminut pääkannattimen hitsaustöissä Konecranesin alihankkijana.- Kaikki kriittiset komponentit tulevat Suomesta Konecranesin tehtailta. Vaihteet, sähköjärjestelmät ja nostokoneisto ovat nosturin sydän, kertoo projekti-insinööri Vesa Pietilä.Hän on ollut mukana nosturiprojektissa lähes neljä vuotta. Varsinainen toimitusaika laitteelle on kaksi vuotta.Rahoituksella rooli kaupoissaPietilä ja Malminen pitävät osaavaa alihankintaverkostoa onnistumisen edellytyksenä niin Konecranesille kuin koko telakalle. Ketju on iso ja alihankkijoilta vaaditaan laatua sekä toimitusvarmuutta.- Olemme panostaneet alihankkijaverkostoon paljon ja haluamme, että se toimii. Yrityksiä koulutetaan ja niitä valvotaan, Malminen vahvistaa.Telakkakaupan arvo on Konecranesille 35 miljoonaa euroa. Se on vain murto-osa pörssiyhtiön yli kolmen miljardin euron liikevaihdosta.Kansainväliset, kymmeniin miljooniin euroihin yltävät kaupat vaativat usein rahoitusjärjestelyjä. Niin sanottu ”Lex Jordan” antoi Finnveralle mahdollisuuden myöntää takuita myös kotimaisiin projekteihin, jotka edistävät suomalaista vientitoimintaa. Nosturitoimitus Turun telakalle on tästä hyvä esimerkki.- Finnvera ja SEB Leasing Oy ovat järjestelleet rahoituksen. Meillä on tälläkin hetkellä neljä muuta isoa vientikauppaa auki, missä ostajaluotto tai Finnveran vientitakuut ovat merkittävässä roolissa tilausten varmistamiseksi, Malminen sanoo.Verkoston voimallaLaivojen sisustusratkaisuihin erikoistuneen Naval Interior Teamin (NIT) toimitusjohtaja Jari Suominen nostaa Turun telakkaklusterin yhdeksi neljästä merkittävimmästä globaalista verkostosta. Kolme muuta sijaitsevat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa paikallisten telakoiden yhteydessä.- Turun suurin kilpailuvaltti on se, että tärkeä teknologia on verkostolla. Muualla telakat pitävät sen itsellään, Suominen kertoo.- Turun telakka on meille elintärkeä. Täällä on mahdollista kehittää toimintoja helpommin ja tuoda uusia innovaatioita käyttöön, hän jatkaa.Vuosituhannen alussa perustettu perheyritys on kokenut Turun telakan laskun ja nousun. Yhtiön johto päätti kansainvälistyä, kun telakan tulevaisuus oli vaakalaudalla korealaisomistuksessa.- Pääsimme Saksan telakoille ja Japaniin. Hetken aikaa olimme myös Ranskassa, mutta Japanissa oli suurin tarve. Niiden avulla nousimme, Suominen muistelee.NIT:n yli 77 miljoonan euron liikevaihdosta 75 prosenttia tulee ulkomailta. Yhtiön kasvuluvut ovat huimat, sillä vielä muutama vuosi sitten liikevaihto oli kymmenesosa nykyisestä.Suomisen mukaan NIT kuuluu harvaan kokonaistoimittajien yritysryhmään. Tärkeintä onnistumisen kannalta on yhteistyö telakan, varustamon ja arkkitehtien kanssa.Laivaprojekteissa yhtiön omat työntekijät ovat projektinjohtajina, tekevät suunnittelun ja ostot, johtavat logistiikkaa ja toimivat työmaavalvojina. Materiaalit ja asennustyöt tulevat pääosin alihankkijoilta.- Kaikki ratkaisut joudutaan miettimään alusta. Avain onnistuneeseen projektiin on osaava tiimimme. Tehokkaiden tiimien rakentaminen on todella haastavaa, Suominen vahvistaa.Toimitusjohtaja pitää Finnveran roolia merkittävänä koko klusterin kannalta.- Emme olisi itse päässeet ulkomaille ilman Finnveran rahoitusta. Joudumme hommaamaan telakoille aina vakuuden. Lisäksi tarvitsemme käyttöpääomaa suunnittelu- ja valmistusvaiheessa.Finnveran saamien uusien vientitakuuhakemusten euromäärä nousi viime vuonna ennätystasolle 14,6 miljardiin euroon. Vahva kysyntä johtuu erityisesti telakkateollisuuden tilauskannan kasvusta. Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen sanoo, että meriklusterin menestys heijastuu koko Suomeen ja satoihin yrityksiin. Ensimmäisellä kehällä ovat kokonaistoimittajat, kuten NIT. Ne tarvitsevat toimitusvakuuksia ja muuta projektirahoitusta.Rahoitustarpeet valuvat verkostossa alaspäin myös kokonaistoimittajien alihankkijoille.- Yrityksillä on nyt matala kynnys kansainvälistyä, kun Saksassa on toinen Meyerin telakka. Osaamista pölytetään ristiin. Suomalaisia alihankkijoita myös lähestytään, sillä heillä on hyvä maine. Meille tulee jatkuvasti kyselyitä rahoituksen saamisesta, Pelkonen sanoo.FAKTA: Viennin veturit, meriklusteri Turun yliopiston Brahea-keskus on tutkinut, että Suomen meriklusteriin kuuluu jopa 3 000 yritystä. Näistä puolet ovat osakeyhtiöitä, joiden tilinpäätöstiedot ovat saatavilla. Meriklusterin yhteenlaskettu liikevaihto oli 13,0 miljardia euroa vuonna 2015, ja yritykset työllistivät noin 49 000 henkilöä. Meriklusterin yritykset keskittyvät Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Brahea-keskuksen tutkimuksesta selviää, että vajaat kolmannes meriklusterin yrityksistä sijaitsee Turun ympäristössä. Turun klusterin ydin on telakka. Telakan tilauskirja ulottuu vuoteen 2024 asti. Tilauskirjassa on kahdeksan matkustajalaivaa. Varsinais-Suomessa on myös kasvava autoteollisuuden ja kaivosteollisuuden klusteri. Tullin alkuvuoden tilastojen perusteella Varsinais-Suomi on Suomen toiseksi suurin vientimaakunta euroissa mitattuna ja kolmanneksi suurin vientiyritysten lukumäärän perusteella. Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä. Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä. Lue lisää ostajaluotoista täältä. Teksti: Kimmo Koivikko Lue myös: Finnvera mukana rahoittamassa risteilijätilausta yli 2,5 miljardilla eurolla

Finnvera osallistui lokakuussa Royal Caribbean Cruises Ltd. -varustamon kahden risteilyaluksen rahoitukseen järjestämällä varustamolle yhteensä yli 2,5 miljardin euron ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kyse on varustamon ja Meyer Turku Oy:n vuonna 2016 julkistamiin aiesopimuksiin liittyvä rahoitus ostajalle. Nyt toteutuvat alustilaukset ovat vientikauppoina erittäin mittavia ja niiden positiiviset kerrannaisvaikutukset näkyvät työllisyys- ja alihankintavaikutuksina useiden vuosien ajan. Kuvan alus on RCCL-varustamon Allure of the Seas, joka rakennettiin Turussa vuonna 2010.Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2017 alusta pääosin alusrahoituksen kasvaneen kysynnän vuoksi.–Viennin näkymien ja työllisyysvaikutusten kannalta on hienoa, että tilauksia on tiedossa pitkälle tulevaisuuteen. Tämä antaa monelle meriklusteriin kuuluvalle yritykselle mahdollisuuden investoida ja suunnitella toimintaansa pitkäjänteisesti. Vientitakuulaitoksena Finnveralla on iso rooli rahoitushankkeissa maksuaikojen ollessa pitkiä, ja rahoituksessa tehtiin jälleen myös vientitakuulaitosten välistä yhteistyötä, tällä kertaa Saksan Euler Hermesin kanssa, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.Finnvera tarjosi kaupan järjestäjäpankille takuut 12 vuoden ostajaluotolle, jotka rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.ICON 1 ja 2 -alusten luovutukset telakalta tilaajalle tapahtuvat vuosina 2022 ja 2024. Alukset tulevat olemaan ennätyksellisen energiatehokkaita, vähäpäästöisiä ja ympäristöystävällisiä. ICON 1 ja 2 käyttävät pääpolttoaineenaan LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua. Osa aluksen energiankulutuksesta on tarkoitus kattaa polttokennoilla.Finnveran historian suurin alusrahoitushankeKuluneen vuoden aikana Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto on osoittanut tarpeellisuutensa. Tammi–kesäkuun aikana Finnvera tarjosi vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi: Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi–kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5).Nyt järjestetty yli 2,5 miljardin euron rahoitus on suurin alusrahoitus, jossa Finnvera on ollut mukana ja samalla Finnveran historian suurin yksittäinen rahoitushanke. Paitsi että kyse on suurista rahoitus- ja vientihankkeista, ne ovat myös mittavia hankkeita työllisyyden edistämiseksi.–Yksittäisten suurten vientikauppojen saaminen Suomeen voi merkitä satoja tai jopa tuhansia henkilötyövuosia viejäyrityksessä ja alihankintaverkostossa, jota se hyödyntää. Selvitysten mukaan Suomen meriklusteriin kuuluu 3 000 yritystä. Kahden suuren risteilyaluksen rakentaminen tuo töitä jopa kaksikymmentäviisituhatta henkilötyövuotta, eli vaikutukset ovat erittäin merkittävät, Haarasilta sanoo.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 029 460 2601Lue myös: Iso verkosto varmistaa laivan rakennuksen

Pk-yritysten kasvulla on huomattava merkitys työpaikkojen syntymiselle ja laajemminkin talouden kehitykselle. Siksi pk-yritysten näkymiä seurataankin tarkkaan: ovatko yritykset valmiita investoimaan tai mikä on kansainvälistymishalukkuuden aste. Selvää on, että investoinneissa on varovaisuutta, ja vientiä harjoittavia pk-yrityksiä on Suomessa suhteellisen vähän.Pk-yrityskannan selkärangan muodostavat perinteisten alojen yritykset, jotka kuitenkin juhlapuheissa jäävät toisinaan startuppien varjoon. Miten nämä perinteiset yritykset ja kasvunälkäiset uudet yrittäjät saadaan kohtaamaan? Tässä voi piillä lääke kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseen.Valtaosassa pk-yrityksiä omistus, hallitus ja ylin johto ovat pääosin samoissa käsissä. Monissa tapauksissa yhtiön uudistumiseen ja uuden kasvu-uran hakemiseen johtavan prosessin luontevimpana herätteenä toimiikin omistuksen vaihtuminen.  Jatkava omistajataho voi olla uusi yrittäjä tai yrittäjätiimi, sijoittaja tai toinen yritys. Joskus voidaan puhua sukupolvenvaihdoksesta. Tilanteet ovat moninaisia, mutta lähes poikkeuksetta ostajan suunnitelmissa on toiminnan kehittäminen, yrityksen uudistaminen ja hyvin usein myös kasvun hakeminen. Finnveralla on hyvä näköala suomalaiseen pk-yrityskauppakenttään; olemme vuosittain mukana noin tuhannen pk-yrityksen erilaisen omistajanvaihdoksen rahoittamisessa. Arvioimme, että niistä liki kolmannes yltää omistajanvaihdosta seuraavien kolmen vuoden aikana vähintään 10 prosentin vuotuiseen kasvuun, jota voi pitää toimintansa jo vakiinnuttaneille pk-yrityksille varsin hyvänä saavutuksena.Yleisessä keskustelussa törmää toisinaan mainintaan yrityskauppojen riskisyydestä. Omaan aineistoomme perustuen näemme asian toisin: monilla mittareilla mitattuna rahoitettujen yrityskauppojen jälkeinen ”selviytymisaste” on varsin korkea. Yrityskaupan kautta uuden elämän saanut yritys on paljon todennäköisemmin toiminnassa vielä kolmen ja jopa viiden vuoden päästä kuin aivan puhtaalta pöydältä käynnistetty yritys. Yrityskauppa tai osakkuus väylänä yrittäjyyteen on mielenkiintoinen vaihtoehto, joka voisi samalla olla yksi linkki toimintansa vakiinnuttaneiden pk-yritysten ja kasvuhakuisten tuoreiden yrittäjien välillä.Voisi väittää, ettei omistajanvaihdosten roolia pk-yrityskentän dynamiikassa ole ilmiönä vieläkään täysin ymmärretty, ja asia kaipaisi laajempaa huomiota. Eri tavoin tapahtuva omistajanvaihdosten edistäminen tai pk-yrityskauppamarkkinan kiihdyttäminen on mielenkiintoinen mahdollisuus, joka osaltaan edistää pk-yritysten kasvuhakuisuutta, vientikaupan yleistymistä, digiloikkaa ja samalla kasvua pienyritysvaltaisuudesta kohti suurempia yrityskokoluokkia.Janne KoivuniemiAluepäällikkö, FinnveraLue lisää omistajanvaihdoksista.Yrittäjäksi yrityskaupan kautta.Lue myös: Yrityskauppa onnistuu kovalla prosentilla.

Finnveran alkutakaus auttaa yrityksiä saamaan rahoitusta pankista erilaisiin investointi- ja käyttöpääomatarpeisiin. Sen avulla esimerkiksi yrityksen perustaminen saattaa onnistua tilanteissa, joissa rahoitusta ei ilman alkutakausta pystyttäisi järjestämään.Haastattelimme OP Etelä-Karjalan yritysneuvoja Päivi Karhumäkeä, joka kertoi alkutakauksesta ja omista kokemuksistaan takauksen hyödyntämisessä paikallisten yritysten rahoituksessa.Lue myös:Suunnitelmissa yritys? Katso viisi vinkkiä rahoituksen suunnitteluun ja hakemiseenYrityksen perustaminenAlkutakaus

Pohjanmaalle on syntynyt vuosien aikana poikkeuksellinen yrityskeskittymä, jossa yritykset ruokkivat toinen toistaan kasvuun. Yhteisenä nimittäjänä klusterille on energia. Wärtsilä on yksi vientivetureista. Kasvuyritys WE Tech aikoo leikata laivojen öljynkulutusta kolmanneksella, kertoo toimitusjohtaja Mårten Storbacka.Energiaklusterin luvut ovat vakuuttavat. Klusteriin kuuluu noin 150 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli neljä miljardia euroa. Yrityksissä työskentelee 11 000 työntekijää, heistä yli tuhat tuotekehityksessä.Yksi Vaasan alueen kovista kasvuyrityksistä on laivojen energiatehokkuuden parantamiseen erikoistunut WE Tech. Yrityksen visiona on leikata laivojen öljynkulutusta globaalisti kolmanneksella.Toimitusjohtaja Mårten Storbacka pitää Vaasan vahvuutena laajaa osaajien verkostoa. Yhtiön ydinjoukko oli töissä muissa klusteriyrityksissä ennen WE Techin perustamista.- Hyödynnämme toinen toisiamme. Win-win-strategia on täällä aika voimakasta, Storbacka sanoo.WE Tech käyttää kestomagneetti- ja taajuusmuuttajateknologiaa. Yksinkertaistettuna laivoihin asennettava akseligeneraattori tuottaa sähkön, kun laiva liikkuu merellä. Laivan apumoottorit voi sammuttaa ja polttoaineen kulutus laskee.Yhtiön kumppaneina ovat muun muassa tuulivoimayritys The Switch ja Danfoss Drives eli entinen Vacon.- Olemme meidän alamme veturi. Hoidamme asiakkaalle koko elinkaaren, aina myynnistä huoltoon, Storbacka kertoo.Veturin rooli ja kumppanuus isompien yritysten kanssa kiinnostaa myös alihankkijoita. Toimitusjohtajan mukaan pienemmät yritykset haluavat tehdä yhteistyötä ja toisaalta WE Tech kartoittaa itsekin koko ajan sopivia kumppaneita.WE Techin liikevaihto oli viime vuonna 6,2 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle ennuste on 12 miljoonaa euroa. Kasvupotentiaalia on paljon, sillä rahtilaivoja tilataan vuosittain satoja.- Kilpailijamme ovat isoja kansainvälisiä yrityksiä. Olemme kuitenkin keihäänkärkeä tekniikassa. Meillä on nykyään myös erinomainen referenssilista jo myydyistä projekteista. Potentiaalinen asiakas katsoo, mitä ollaan saatu aikaiseksi. Lisäksi hyödynnämme kumppaneidemme huoltoverkostoa. Verkostomme kattaa yli 50 maata, Storbacka sanoo.Veturit opettavatSuomen energiaviennistä lähes kolmasosa on lähtöisin Vaasan alueelta. Finnveran Länsi-Suomen alueen aluepäällikön John Ericksonin mukaan veturiyritysten, kuten Wärtsilän, vaikutus näkyy tilastoissa. - Veturien ansiosta Vaasaan on syntynyt paljon muitakin yrityksiä, jotka ovat kasvaneet. Esimerkiksi insinööritoimistoja, komponenttivalmistajia ja ohjelmistotaloja, Erickson luettelee.Myös Wärtsilä ja muut veturit tekevät keskenään yhteistyötä. Wärtsilän Vaasassa toimiva Energy Solutions -yksikkö toimittaa maailmalle muun muassa kaasu- ja öljyvoimalaitoksia. Voimalaitoksen ydin on Wärtsilän itse kehittämä moottori, mutta Energy Solutions myy aina asiakkaalle kokonaisratkaisun, jota Wärtsilän Services-yksikön tuki voimalan koko elinkaarelle täydentää. Moottorin ympärille syntyy voimalaitosratkaisu alihankinta- ja kumppaniverkoston avulla.- Meillä on keskeinen rooli, sillä me mahdollistamme vientikaupan. Paketoimme kaiken yhteen, vahvistaa Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski.Alihankkijat pääsevät Wärtsilän avulla kiinni kansainväliseen bisnekseen.- Koko ketjun pitää täyttää kansainvälinen laatu- ja vaatimustaso, ja samoin rahoituskumppaniemme täytyy olla kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla, Haapakoski sanoo.Erilaiset rahoitustarpeetJopa satojen megawattien laitostoimitukset eivät ole nappikauppaa. Tänä vuonna Wärtsilä on julkistanut kauppoja voimalaitostoimituksista esimerkiksi Indonesiaan. Yhtiöllä on toimituksia ympäri maailmaa.- Asiakkaiden paine laitosten rahoituksesta kohdistuu myös meille etenkin kehittyvissä maissa. Hankkeet ovat isoja ja asiakkaat tarvitsevat kilpailukykyistä rahoitusta, Haapakoski kertoo.Rahoitus on usein isossa roolissa vientikaupan varmistamisessa Suomeen. Finnveran Suuryritykset-yksikön rahoituspäällikön Petri Vartiaisen mukaan Finnveraa tarvitaan rahoituksen järjestämiseen, sillä ostajat ovat pääasiassa kehittyvän ja kasvavan talouden maissa. Hankkeista kilpailevilla laitetoimittajilla on useimmissa tapauksissa tarjota oman maansa vientitakuulaitoksensa tuki.- Tyypillinen rahoituspaketti liikkuu 50–100 miljoonan euron haarukassa, ja takaisinmaksuaika on yleensä 8–12 vuotta, Vartiainen sanoo.Ensikontaktin Finnveraan tekee pääsääntöisesti viejä. Finnveran takaamassa ostajaluotossa myyjä saa rahansa voimalaitoksen luovutushetkeen mennessä. Ostaja rahoittaa investoinnin pitkäaikaisella luotolla, jonka Finnvera takaa ostajaluoton myöntäneelle pankille. Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy voi myös tarvittaessa rahoittaa luoton ja tarjota luotolle korontasauksen. Lisäksi projektirahoitus on yksi vaihtoehto.Vientiä harjoittaville pk-yrityksille on niin ikään tarjolla useita rahoitusvaihtoehtoja. Samalla tarpeet vaihtelevat. Osa tarvitsee valmistuksen aikaista rahoitusta, osa puolestaan haluaa varmistaa toimituksen jälkeiset saatavansa. Esimerkiksi WE Tech käyttää rahoitusratkaisuna vastatakuuta. Vastatakuulla viejä voi vakuuttaa ulkomaisen ostajan hyväksi annettavia vakuuksia, kuten tarjous-, ennakon-, toimitus- ja vastuuajan takauksia.Finnveran Erickson sanoo, että tärkeintä on olla ajoissa rahoittajaan yhteydessä.- Viennin, kuten myös valmistusaikaisen rahoituksen määrät ovat nousussa. Yritykset ovat oivaltaneet mahdollisuutemme rahoittaa ja vakuuttaa vientiä. Kotimaiset alihankkijat puolestaan tarvitsevat rahoitusta käyttöpääomaan volyymien kasvaessa ja palkatessaan uutta henkilökuntaa, Finnveran Erickson sanoo.FAKTA: Viennin veturit, Pohjanmaa Vaasan energiaklusterin muodostaa noin 150 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli neljä miljardia euroa. Klusterin liikevaihdosta noin 80 prosenttia kertyy viennistä. Yrityksissä työskentelee noin 11 000 henkilöä, joista yli tuhat tuotekehityksessä. Pohjanmaalla on myös toinen klusteri, joka on osa Keski-Pohjanmaalla Kokkolassa sijaitsevaa bioenergian ja kemian teollisuuden klusteria. Tullin tilastojen mukaan Pohjanmaan osuus koko Suomen viennistä on kuusi prosenttia. Lue lisää vientikaupan luottoriskeistä täältä. Lue lisää käyttöpääomaratkaisuista täältä. Lue lisää ostajaluotoista täältä. Teksti: Kimmo Koivikko

Yrityksen perustaminen saattaa muhia haaveissa pitkään ennen toteutumistaan. Rahoituksen järjestyminen on usein aivan keskeisessä roolissa. Yritys tarvitsee rahaa käyttöpääomaksi ja investointeihin sekä toiminnan käynnistysvaiheessa että laajentaessa toimintaansa. Toimintaa aloitettaessa alkuinvestoinnit on tehtävä ennen kuin tulorahoitusta alkaa kertyä yrityksen kassaan.Jotta aloittava yrittäjä pääsee ideastaan toteutukseen, yrityksen perusasioiden, eritoten liiketoimintasuunnitelman, on oltava kunnossa. Kokosimme viisi käytännön vinkkiä yrityksen alkutaipaleeseen.1. Liiketoimintasuunnitelma kuntoonLaadi perusteellinen liiketoimintasuunnitelma, jossa hanke on kerrottu selkeästi auki. Mitä konkreettisemmalla tasolla suunnitelma on, sen parempi. Tiedätkö esimerkiksi jo, keitä tulevan yrityksesi asiakkaat ovat ja miten heidät tavoitat?Jos olet vasta aloittamassa yritystoimintaa, kerro omasta taustastasi riittävästi. Oma koulutus ja kokemus ovat tärkeitä alkavan toiminnan kannalta.2. Laadi yritykselle tulosennuste.Tee tulosennuste huolellisesti. Kun laadit ennustetta, lähde liikkeelle siitä, mikä on sinun tuotantokapasiteetillasi ja työpanoksellasi realistinen myyntitavoite ja paljonko siten voit saada liikevaihtoa aikaan. Yleensä kulupuolen arvioiminen on helpompaa kuin liikevaihdon ennustaminen. Hyviä laskureita löytyy netistä. Suomi.fi3. Paljonko rahaa tarvitset?Rahoituksen suunnittelussa tarvitaan hyvät laskelmat. Kiinnitä huomioita erityisesti rahoituksen oikeaan määrään ja riittävyyteen, sillä rahoituksen tulee riittää liiketoimintasuunnitelman toteuttamiseen kokonaisuudessaan.Yleisohje on, että alussa kannattaa varautua vähintään kolmen kuukauden käyttöpääomatarpeen rahoittamiseen. Laske toiminnan kiinteät kulut ostojen lisäksi ja muista myös oma toimeentulosi.  Mikäli myyt tuotteesi tai palvelusi laskulla, ota huomion antamasi maksuaika. Vaikka olisit aloittamassa yritystoimintaa ostamalla valmiiksi toimivan yrityksen kalustoineen, muista silti miettiä käyttöpääoman tarve. Kassavarat eivät pääsääntöisesti siirry kaupan mukana.4. Millaista rahoitusta voit saada?Rahoitus voi koostua yrittäjän omasta rahoituksesta ja vieraasta pääomasta. Oma rahoitus tarkoittaa esimerkiksi omia säästöjä tai yrittäjän henkilökohtaisesti ottamaa lainaa, jonka hän sijoittaa yritykseen. Oman rahoituksen osuus on yleensä vähintään 20 prosenttia koko rahoitustarpeesta. Vieras pääoma puolestaan on yritykselle myönnettyä lainaa. Varmista rahoitushakemusta täyttäessäsi, että rahan lähteet ja rahan käyttötarkoitus ovat yhtä suuret. Joskus yrittäjä pyrkii selviämään liiankin pienellä lainalla, joskus taas haetaan turhan suurta puskuria.5. Rahoitusta pankista vai Finnverasta?Kun liiketoimintasuunnitelma ja rahoitussuunnitelma ovat valmiit, ota yhteys omaan pankkiisi.Yrityksen rahoituksessa pankki voi myöntää lainaa. Jos pankki tarvitsee lainalle lisävakuutta, se voi hakea puolestasi alkutakausta Finnverasta. Alkutakaus sopii erinomaisesti alle kolme vuotta toimineelle yritykselle vauhdittamaan toiminnan alkuvaihetta.Lisätietoa muista rahoitusvaihtoehdoista löydät täältä.--Lisätietoa aiheesta:Apua yrittäjätaipaleen alkuun saa esimerkiksi uusiyrityskeskusten yrittäjäkursseilta. Ohjeita ja vinkkejä yritystä perustavalle löytyy Suomi.fi/yritykselle.Lisätietoa yrityksen alkuvaiheestaOletko siirtymässä yrittäjäksi yrityskaupan kautta?Lue myös: Yrityskauppa onnistuu isolla prosentilla

Henkilöstö on käyttämätön voimavara yritysten omistajina.  Yrittäjät eivät aina tule ajatelleeksi omaa henkilökuntaa, kun yritykselle tarvitaan jatkaja tai lisää omistajia. Tutkimusten mukaan yrityksen myynti ulkopuoliselle on yrittäjälle yleisin vaihtoehto. Vain joka kymmenes uskoo jatkajan löytyvän yrityksen omasta johdosta tai avainhenkilöstöstä.Talotehdas Karelmentin yrittäjien oli pakko miettiä yrityksen tulevaisuuden omistusrakennetta, kun yksi kolmesta omistajasta menehtyi viime vuonna.- Talven yli mentiin siten, että kuolinpesä oli yksi omistajista, sanoo yrittäjä ja toimitusjohtaja Ari Kilpeläinen.Yrittäjät päätyivät pohdinnan jälkeen ratkaisuun, jossa kolme yrityksen muuta avainhenkilöä tuli mukaan omistajiksi. Nyt yhtiöllä on viisi omistajaa, kaikki tasaosuuksin.- Järjestely oli hieno asia, sillä halusimme sitouttaa avainhenkilöt. Saimme myös lisää osaamista suunnittelu- ja talouspuolelle sekä vahvistimme yrityksen omaa pääomaa. Kaikilla on sama hanskat käteen ja töihin -ajattelumalli, Kilpeläinen kertoo.Kilpeläisen mukaan aloite järjestelyyn tuli häneltä ja toiselta pääomistajalta. Varsinaiset neuvottelut osakekaupasta alkoivat keväällä ja päättyivät jo heinäkuussa.Neuvottelujen keskiössä olivat yrityksen arvo, yhteiset pelisäännöt ja kauppojen rahoitus. Finnvera on ollut mukana rahoittamassa kauppaa.- Jouduimme teettämään arvonmäärityksen ulkopuolisella jo viime syksynä. Sen pohjalta mietimme hinnan. Näkemykset eivät olleet kaukana toisistaan, vaikka siihen tietynlaista kaupankäyntiä liittyikin, Kilpeläinen vahvistaa.- Teimme myös osakassopimuksen. Aikaisemmin sellaista ei ollut. Sopimuksessa on useita sivuja tekstiä. Sinne on pyritty tekemään mahdollisimman selvät pelisäännöt, hän jatkaa.Rankasta vuodesta huolimatta Nurmeksessa Pohjois-Karjalassa sijaitseva Karelment onnistui kasvattamaan liikevaihtoaan 3,9 miljoonaan euroon.Yhtiö on tullut tunnetuksi Samitalo-omakotitaloista. Lisäksi puolet liikevaihdosta syntyy rivi- ja paritaloihin toimitettavista rakennusmateriaaleista. Yrityksille suunnattu hallirakentaminen on vielä käynnistysvaiheessa.- Pyrimme pientalopuolella edelleen erikoistumaan ja tarjoamaan ekologisia ratkaisuja. Rakennusliikepuolella on paljon potentiaalia ja uskon, että palvelun joustavuus on yksi vahvuuksistamme. Myyntiin pitää kuitenkin panostaa, Kilpeläinen listaa.Kovaa kasvua idässäKarelmentin omistusjärjestelyt ovat yksi esimerkki yrityskaupoista Pohjois-Karjalassa. Omistajanvaihdosten määrä kasvoi maakunnassa alkuvuonna huimaa vauhtia.Finnveran tilastojen perusteella Pohjois-Karjalassa yrityskauppoja tehtiin tammi-kesäkuussa 44 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu on viidenneksi kovinta koko Suomessa. Vain Etelä-Karjala, Kainuu, Lappi ja Kanta-Häme ylsivät kovempiin kasvulukuihin.Suomessa toteutettiin alkuvuonna 550 yrityskauppaa, joissa Finnvera oli rahoittajana. Pohjois-Karjalan osuus kaikista kaupoista on vajaat seitsemän prosenttia.Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen sanoo, että pienemmissä yrityskaupoissa ostajana on yleensä uusi yrittäjä. Isommissa kaupoissa yritykset puolestaan hakevat kasvua investoimalla uuteen liiketoiminta-alueeseen.- Toimialarajat ovat hämärtyneet. Yritykset eivät osta vain kilpailijoita, vaan laajentavat toimialojen yli. Muutosta on myös siinä, että entistä nuoremmat luopuvat yrityksistään. Ne yritykset ovat alusta asti myyntikunnossa, Vänttinen kertoo.Hänen mukaansa kasvua selittää aktiivinen tiedotus alueen yrittäjille. Omistajanvaihdosiltoja on järjestetty ympäri maakuntaa.- Työ kantaa hedelmää pienellä viiveellä. Myyjät täytyy ensin saada aktivoitumaan ja näkemään oman yrityksensä arvo realistisesti. Rahoittaja on paras arvioimaan hintaa, jos kauppaan tarvitaan vierasta pääomaa, Vänttinen sanoo.Suomessa tehdään vuosittain arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa. Finnvera on mukana rahoittamassa yli tuhatta omistajanvaihdosta.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista.

​Finnvera osallistuu tänä syksynä MTV:n Huomenta Suomen Duunikunto-ohjelmaan, jossa teemana on työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Ohjelmasarja käsittelee oikeanlaisen ruoan, liikunnan sekä henkisten harjoitusten vaikutusta työkykyyn ja hyvinvointiin inspiroivien mentorien avulla. Sarjan juontaa Heidi Sohlberg ja ohjelma alkaa pyöriä torstaina 19.10.Finnveralaisena ohjelmassa on mukana tiimipäällikkö Leena Waarna, jonka työhyvinvoinnin kehittymistä ohjelmassa seurataan pitkin syksyä. Leenan mukaan ohjelman teosta on tarttunut matkaan hyviä käytäntöjä, kuten hyötyliikunnan lisääminen ja uudenlaiset ruokailutottumukset.– Olen mahdollisuuksien mukaan alkanut käyttää arkena enemmän lenkkareita, jolloin paikasta toiseen pinkominen on helpompaa. Lisäksi olen siirtänyt päivän ruokailujen painopistettä illasta aamuun. Nyt syön aina ison aamupalan ja kunnon lounaan.Myös Kaikki muut finnveralaiset on ohjelman teon myötä haastettu mukaan pitämään yllä omaa duunikuntoaan. Ohjelmassa finnveralaisille annettu yhteisöllinen haaste koskee sähkötyöpöytien tarjoamaa mahdollisuutta vaihtelevien työasentojen hyödyntämiseen ja työn tekemistä välillä seisaallaan.– Tämä juttu ei muutenkaan ole pelkästään minulle, vaan haluan, että kaikki muutkin finnveralaiset voivat halutessaan hyötyä niistä vinkeistä, joita ohjelman aikana saan, Leena sanoo.Ohjelman pääyhteistyökumppani on Ilmarinen, ja ohjelmaa on kuvattu muun muassa Team Finland -talossa. Duunikunto-ohjelmaa esitetään Huomenta Suomessa 19.10. lähtien noin klo 8.05.Lisätietoa ohjelmasta: mtv.fi/duunikunto

Finnveran myöntämien lainojen ja takausten vakuutena olevat paperiset panttikirjat muunnetaan sähköiseen muotoon 16.10.2017. Muutos ei vaadi toimenpiteitä kiinteistön omistajilta tai vuokraoikeuden haltijoilta.Muuntamisen hoitaa massamuuntona Maanmittauslaitos. Finnvera toimittaa hallussaan olevien kirjallisten panttikirjojen tiedot muiden rahoituslaitosten tavoin Maanmittauslaitokselle ja mitätöi sähköisiksi muunnetut panttikirjat. Massamuunnon 12.10.–4.11.2017 aikana kirjallisia panttikirjoja ei luovuteta enää muihin rahoituslaitoksiin eikä asiakkaille.Lisätietoja: http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/25-miljoonaa-panttikirjaa-muutetaan-sahkoisiksi

Rahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppaneuvotteluissa, ja trendi on voimistunut viime vuosina. Finnvera edisti Nokian verkkolaitetoimituksia maailman johtaviin teleoperaattoreihin kuuluvalle Verizonille tarjoamalla ostajaluottorahoituksen ja vientitakuun. Kokoluokaltaan mittavassa rahoituksessa Finnveran takuun ja rahoituksen osuus on 1,5 miljardia dollaria eli noin 1,3 miljardia euroa. Pohjois-Amerikkaan suunnattu rahoitus syntyi vientitakuulaitosten yhteistyönä, sillä mukana rahoituksen järjestelyssä oli myös Kanadan vientitakuulaitos Export Development Canada (EDC).Vientitakuulaitosten yhdessä toteuttama rahoitus on ensimmäinen laatuaan.–Verizon on Nokian johtava asiakas kaikissa pääteknologioissa, tuotteissa ja palveluissa. Olemme tyytyväisiä, että pystyimme edistämään Nokian ja Verizonin suhteita Nokian vientitakuulaitoskumppanien Finnveran ja EDC:n tukemana. Vientiluotto oli merkittävä virstanpylväs, sanoo Nokian Amerikan mantereen varainhankinnan ja strukturoidun rahoituksen johtaja Lenny Floria.Telesektorilla suurin kauppa, jonka rahoitukseen Finnvera on osallistunutMitä vaikeammille ja kovemmin kilpailluille markkinoille yritys pyrkii, sitä todennäköisemmin ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi. Vientitakuulaitoksena Finnveran tehtävä on edistää suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksia markkinoilla. Finnveran kannalta poikkeuksellista oli kaupan koko. Telesektorilla kauppa on suurin, jossa Finnvera on ollut mukana.–Tämä osoitti, että ostajarahoituksen ja takuiden avulla voimme edistää suomalaisyritysten vientiä. Vaikka ostaja on globaali yritys, vientitakuulaitoksella voi olla tärkeä rooli rahoituksessa, sillä suuryritykset pyrkivät hankkimaan rahoitusta monipuolisesti eri lähteistä, sanoo rahoituspäällikkö Antti Saviaho Finnverasta.Finnvera tarjosi rahoituksen pääjärjestäjälle Deutsche Bankille takuun. Ostajaluoton rahoitti Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy.–Finnveran kannalta kyseessä on normaali rahoitusjärjestely, joka perustuu muiden suurten rahoitusten tapaan huolelliseen analyysiin, riskinarvioon ja itsekannattavuuteen, joka on keskeinen Finnveran toimintaa ohjaava tekijä. Finnvera ei anna tukea vaan katamme asiakkailta saaduilla tuloilla toiminnan menot, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Telekommunikaatio yksi suurista suomalaisista vientialoista Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen lakimuutoksilla. Kuluvan vuoden lukujen perusteella kasvaneille valtuuksille on myös todella ollut tarvetta. Verizon-kauppa on mittava esimerkki siitä, miten Finnvera kasvaneita valtuuksiaan käyttää Suomen vientisektorin edistämiseksi.Vientitakuulaitoksille tyypillisesti Finnverankin vienninrahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialoille.Lisätiedot:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, Finnvera, 050 346 9537 Antti Saviaho, rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 468 4478

Arvo Ylppö, Aira Samulin – ja Marja Putkisto. Harvassa ovat ihmiset, jotka ottavat sydämenasiakseen joka ikisen suomalaisen terveyden. Putkisto käänsi oman intohimonsa menestyväksi yritystoiminnaksi, ja Method Putkisto on valittu yhdeksi Suomen kansainvälisistä menestystuotteista. Putkiston mukaan yrittäjyydelle on pohjaa nimenomaan silloin, kun hyväksi todetulle konseptille sykkii sydänjuuriaan myöten.

Kannattavat projektit eivät saa jäädä vaille rahoitusta. Tämän varmistaminen on tärkeä osa Finnveran tehtävää valtion omistamana erityisrahoitusyhtiönä. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus on tärkeä painopiste, sanoo pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tullut merkittävä osa mandaattiamme vientitakuulaitoksena. Tämän kaikki vientitakuulaitokset tuovat mielellään esille strategioissaan ja viestinnässään, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Monet vientitakuulaitokset ovatkin kehittäneet tuotteitaan ja palvelujaan vastaamaan paremmin myös pk-yritysten tarpeita. Finnverakin on tuonut palveluvalikoimaansa nimenomaan pk-vientiyrityksille ja pieniin vientikauppoihin soveltuvia tuotteita. Hiljattain lanseerattu vientisaatavatakuu on suunnattu vientiyrityksille ja laskusaatavatakuu puolestaan pankeille, jotka rahoittavat viejien saatavia. Lisäksi Finnvera on lanseerannut vekselitakuun markkinoille, joilla vekseli toimii hyvin.Monet vientitakuulaitokset ovat viime vuosina menestyksekkäästi tuoneet markkinoille käyttöpääomatakuun kaltaisia tuotteita. Finnveran näkökulmasta tässä ei ole mitään uutta, sillä kotimainen pk-rahoitus ja vientitakuutoimintamme ovat toimineet rinta rinnan yhtiön alkuvaiheista saakka, ja tuotevalikoimassamme ovat esimerkiksi Finnvera-takaus ja rahoitustakuu pankin myöntämälle käyttöpääomarahoitukselle. Pk-yritysten käyttöpääomatarpeiden vahvistaminen on ollut toimintamme ytimessä 1960-luvulta lähtien.Keskittyminen pelkästään tuotteisiin ei riitä – se on jopa hieman vanhanaikaista. Pk-yritykset eivät ehkä tiedä, mitä tuotteita ne tarvitsevat tai haluavat. Kasvavien pk-yritysten ja midcap-yritysten rahoituksen parissa työskentelevät pankkiammattilaiset eivät puolestaan ehkä aina tunne viennin rahoituksen kaikkia välineitä. Tämän kuilun ylittämiseen Finnvera on luonut vientikaupan koulutusohjelmia sekä kasvuyrityksille että pankeille. Nyt Finnvera suunnittelee viennin rahoituksen neuvontapalvelujen kehittämistä pk-yrityksille.Finnvera keskittyy erityisesti kasvaviin ja kansainvälistyviin pk-yrityksiin. Tätä kohderyhmää palveleva yksikkömme tarjoaa sekä kotimaan että viennin rahoituksen palveluja. On ratkaisevan tärkeää, että asiakasvastaavamme pystyvät tarjoamaan ratkaisuja myös suuremman mittaluokan rahoitustarpeisiin niin, että kotimaan pk-rahoitusta ja viennin rahoitusta ei tehdä siiloissa.Kotimaan rahoituksen ja vientitakuutoiminnan yhdistäminenkään ei vielä kerro kaikkea Finnveran toiminnan laajuudesta. Olemme osa Team Finland -verkostoa, joka kokoaa yhteen useiden julkisten toimijoiden kansainvälistymispalvelut ja luo siten synergiaetuja asiakkaillemme.Olemme varmoja siitä, että seuraava megatrendi julkisessa pk-rahoituksessa on yhteistyön lisääntyminen toimintojen keskittymisen sijasta. Kysymys kuuluu, miten yhdistämme voimamme kumppaniorganisaatioidemme kanssa, jotta voimme palvella pk-yrityksiä paremmin. Tämä edellyttää uudenlaista asennetta, mutta Finnvera on päättänyt olla eturivissä etsimässä parempia tapoja edistää pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Loppujen lopuksi vain tuloksilla on merkitystä: tarvitsemme lisää uusia globaaleja yrityksiä! Katja KeitaanniemiLiiketoimintajohtaja, Finnvera Teksti on lyhennelmä alun perin Bernin Unionin Bulletin-uutiskirjeessä julkaistusta englanninkielisestä artikkelista. Pääset lukemaan koko artikkelin englanniksi täältä.Lisätietoa Bernin Unionista

Pörssitiedote 29.9.2017, klo 10:00Finnvera Oyj laski 27.9.2017 liikkeeseen 1 miljardin US-dollarin kolmen vuoden joukkovelkakirjalainan. Merkintöjen yhteismäärä nousi nopeasti noin 1,6 miljardiin dollariin. Kyseessä on Finnveran suurin dollarimääräinen laina.Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat Crédit Agricole CIB, Citi, HSBC ja Nordea. Suurin kysyntä tuli amerikkalaisilta ja aasialaisilta sijoittajilta.Finnvera käyttää varat sekä vientiluottojen rahoitukseen että pk-yritysrahoitukseen.Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen Finnveran EMTN-lainaohjelman (Euro Medium Term Note) puitteissa. Sen alla liikkeeseen lasketuilla lainoilla on valtion takaus. Finnveran EMTN-ohjelman luokitus vastaa Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle annettua luokitusta. Moody’s:in luokitus Finnveralle on Aa1 ja Standard & Poor’s:in AA+.Lisätietoja:Ulla Hagman, CFO, puh. 029 460 2458Mikael Nordgren, Head of Treasury, puh. 029 460 2467

Kukaan ei tarvitse tuotettasi. Ole valmis luopumaan omista suosikeistasi – tässä muutamia Sissi Silvánin oppeja brändäykseen ja hallitustyöskentelyyn. Mitä suomalaisyritykset voisivat oppia mielikuvien rakentamisesta, ja miten hallitustyöskentelystä saadaan kaikki tehot irti?Sissi Silvánin oma yritys PanScan Consulting auttaa suomalaisia yrityksiä saamaan jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla. Aikaisemmin esimerkiksi Finpron ja H&M Finlandin johdossa työskennelleen Silvánin piinkova asiantuntemus B2C-tuotteiden, retail-konseptien ja muotoilun parissa takaa hänen osaamiselleen kovan kysynnän myös hallitusammattilaisena.Silván tyrmää sitkeässä istuvan uskomuksen suomalaisyritysten kyvyttömyydestä menestyä kansainvälisesti.– Suomi ei ole huono eikä heikko, olemme yksinkertaisesti kaupallisesti pieni peluri. Meillä on aloja, joilla on valtava mahdollisuus kasvattaa kansainvälistä kauppaa.Silván asuu puolet vuodesta 150-vuotiaassa olkikattoisessa tanskalaistalossa ja ammentaa ammatillisesti tanskalaisesta asenteesta ja sykkeestä. Tanskan koti mahdollistaa myös kyvyn jakaa asiakkaille viimeisimpiä tuulia maailmalta. Silvánin mukaan yksi yritysten suurimmista haasteista on napakka erottautuminen.– Vanha kunnon hissipuhe on edelleen kunniassaan. Jokaisen yrittäjän pitää pystyä kertomaan tiiviisti, mistä yrityksessä on kyse. Mitä teemme, ja miten se on erilaista?Maailmassa on jo kaikkeaSilvánin mukaan hyvä lähtökohta brändiajatteluun on kollegalta lainattu ”basically nobody needs your product” – kaikesta on jo tarjontaa. Yrittäjällä on kuitenkin mahdollisuus ja vastuu tehdä tuotteesta kiinnostava. Tämän tiedostettuaan on helpompaa pohtia, mikä tekee omasta tekemisestä tai tuotteesta kiinnostavan. Bränditarinan on oltava aito ja oivaltava, sillä päälle liimatun kiillon aika on ohi.Erottautua voi myös tekemällä jotain poikkeuksellisesti ja tavalla, joka tarjoaa kuluttajalle helppoutta. Fyysisissä tuotteissa erottautumistekijänä voi toimia tuotteen uudenlainen tai miellyttävä muotoilu. Eräs tapa erottautua on myös alalle poikkeuksellinen valmistustapa – esimerkiksi ekologista uutuutta on helppo brändätä ja markkinoida.– Ja kaiken tämän pitää luonnollisesti olla myös houkuttelevassa paketissa. Koiraihmisenä sanon aina, että kuluttajalle pitää tulla kuolatipat!Suomalaisyritysten vahvuudet ovat osaaminen, kunnianhimo ja huolellinen viimeistely, Silván listaa. Haasteena on se, että maailmassa tätä kaikkea on jo yllin kyllin. Silván luonnehtii Suomea pieneksi ja kiltiksi markkinaksi, mikä ei ole omiaan hilaamaan markkinoinnin rimaa riittävän korkealle.– Vaikka brändi olisi kuinka hyvä, kansainvälistyminen on paljolti myös jalkatyötä ja rantautumista ihmisten keskuuteen. Nopean kiinnostuksen herättäminen on nykyään erittäin tärkeää. Myyntitilanteessa oma innostus pitää saada tartutettua.Yrityksen pyrkiessä uusille markkinoille on äärimmäisen tärkeää saada tuotteesta tai palvelusta rehellistä palautetta jo varhaisessa vaiheessa. Mukana on hyvä olla paikallisen kulttuurikontekstin tunteva henkilö, sillä monesti ulkomailla tapa kommunikoida on liikemaailmassa kuorrutetumpi kuin Suomessa.Hallitustyöskentelystä resursseja ja ammattimaisuutta Kaikkien yritysten ei tarvitse kasvaa Suomen rajojen ulkopuolelle, mutta julkinen rahoitus halutaan kuitenkin kohdistaa yrityksiin, jotka aidosti hakevat kasvua myös maailmalta. Silvánin mukaan on ymmärrettävää, jos jo ympäripyöreää päivää painava yrittäjä empii bisneksensä kasvattamista. Tähän Silván tarjoaa ratkaisuksi ammattimaista hallitustyöskentelyä, jota hänen mukaansa hyödynnetään aivan liian vähän.– Yrittäjät pelkäävät hallitustyöskentelyssä lähinnä kolmea mörköä: päätösvallan menetystä, kuluja ja päätöksenteon jäykkyyttä.Silván haluaa rauhoitella yrittäjiä. Omistajan äänen yli ei voida ajaa. Kulut kannattaa ajatella äärimmäisen edullisena konsultointina. Hallitustyöskentelyn mukanaan tuoma systemaattisuus taas on hyvä saada mukaan mahdollisimman varhain, jotta pystyy kasvattamaan jotain muuta kuin korttitaloa. Järjestelmällisyys myös valmistaa kasvuun.Hallitustyöskentelyssä on hyvä kuitenkin valmistautua kompromisseihin –  ”be prepared to kill your darlings”. Toimitusjohtaja saattaa myös huomata, että omat vahvuudet ovatkin esimerkiksi tuotekehityksessä, jolloin on hyvä pohtia, mikä firman kasvulle on tehokkainta. Hallitusten jäsenten näkemyksistä kannattaa ilahtua, ei ahdistua. Yksikään hallitus ei halua olla vain kumileimasin.Synergiaa ja henkilökemioitaHallitukseen on hyvä saada henkilöitä, joilla on kokemusta ja näkemystä vastaavantyyppisistä haasteista ja siitä, missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä – sanalla sanoen: strategista osaamista. Hallituksen päätehtävänä tulee olla yrityksen strategian luominen ja siihen sitoutuminen. Hallitus pohtii yhdessä, mitä yrityksen matkaan tarvitaan, mitä vielä puuttuu ja mihin halutaan sparrausta.Hallituksen ja johtoryhmän olisi hyvä muodostaa tiimi, jolla on myös hauskaa yhdessä.– Hyvä fiilis syntyy henkilökemioista. Hallitustyöskentelyssä 1+1 on päivänselvästi 11! Tämä kuvaa sitä synergiaa, joka tiimissä pitää syntyä.Lisää rahoitusta myyntiinSilvántoimii nykyään myös bisnesenkelinä. Hän pitää yritysten rahoitusmahdollisuuksia kaikissa Pohjoismaissa hyvinä, mutta löytää myös parannettavaa.– Suomessa myyntiin liittyvät toimenpiteet ovat asia, joihin ei voi saada rahoitusta. Ehkä meillä myyntiä pidetään tietynlaisena punaisena vaatteena, mikä kertoo siitä, ettemme täysin ymmärrä sen merkitystä yrityksen kasvulle. Julkisella rahoituksella voisi toteuttaa myyntiesitys-koulutuksia ja sparrausta. Pitäisin tätä hyvänä investointina.Sanottua On hyvä miettiä, miten kauan ihminen on samassa tehtävässä parhaimmillaan. Uskon tässäkin vahvasti kierrätykseen. Työelämää pitäisi muutenkin ajatella enemmän kolmiulotteisena surffauksena kuin uratikkaina, joita kiivetään yhteen suuntaan. Usein kysytään, miten luovuus ja kaupallisuus sopivat yhteen. Kysymys on nurinkurinen – kaiken luomisen lähtökohta on, mikä tässä on kiinnostavaa ja mitä hyötyä tästä on. Näkisin mielelläni enemmän yhteistyötä kilpailijoiden välillä. Yhdessä olemme vahvempia.

Porvoolainen Hamari Auditorium Furniture Solutions Oy tekee tuotteitaan asiakaslähtöisesti vain tilauksesta ja tarpeeseen. Vasta kolmevuotiaalla Hamarilla on asiakkaita Japania ja Yhdysvaltoja myöten – ja taustallaan jo 20 vuoden kokemus.

Finnvera varautuu kasvaneisiin vastuisiin jälleenvakuutuksilla ja pyrkii lieventämään erityisesti toimialakeskittymistä johtuvia riskejä.Finnvera on uudistanut vientitakuutoiminnan portfoliojälleenvakuutuksensa osana yhtiön riskienhallintastrategiaa. Jälleenvakuutuksilla Finnvera varautuu kasvaneisiin vastuisiin ja pyrkii lieventämään erityisesti toimialakeskittymistä johtuvia riskejä. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vienti keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat, kuten risteilijätilaukset, voivat olla hyvin suuria. Maaliskuussa 2017 julkistetun kansainvälisen arviointiraportin mukaan Finnveran riskien ja vastuiden hallinta ovat kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Jälleenvakuuttamisessa Finnvera kuuluu vientitakuulaitosten joukossa edelläkävijöihin.Uudelleen neuvoteltu, aiempaa laajempi niin sanottu portfoliojälleenvakuutus astui voimaan 1.7.2017. Portfoliojälleenvakuutus kattaa merkittävän osan Finnveran koko vientitakuuvaltuuksista ja on räätälöity kattamaan Finnveran riskiprofiili. Uudistettu portfoliojälleenvakuutus on monitasoinen, jotta se kattaa kaikki tarvittavat vastuukoot. Jälleenvakuuttajina toimii useita kansainvälisiä jälleenvakuutusyhtiöitä vakuutusturvan kattavuuden varmistamiseksi.Finnvera on kansainvälisesti vertaillen yksi ensimmäisiä vientitakuulaitoksia, jonka suojausstrategiaan on vuosien ajan kuulunut systemaattinen riskeiltä suojautuminen jälleenvakuutuksilla sen lisäksi, että toiminta perustuu aina hallittuun riskinottoon ja analyysiin ostajasta, toimialasta ja maasta.–Systemaattinen kaupallinen jälleenvakuuttaminen ei välttämättä kuulu kaikkien maiden vientitakuulaitosten toimintaan. Vaikka vientitakuutoiminnan itsekannattavuusvaatimus tulee jo kansainvälisistä säännöksistä, on se myös mukana Finnveraa koskevassa yhtiölaissa. Meidän täytyy siis kattaa kulumme toiminnastamme saatavilla tuloilla. Jälleenvakuutus suojaa vientikaupan riskeiltä aivan kuten kotitalouksissa kotivakuutus, ja on myöhäistä pohtia sen hankkimista silloin, kun liekit lyövät liedellä, sanoo jälleenvakuuttamisesta vastaava rahoituspäällikkö Jenni Ruotsi Finnveran suuryritykset-yksiköstä.–Kannamme huolta siitä, että tutkimusten mukaan suomalaisista pk-yrityksistä vain noin kolmannes suojautuu viennin riskeiltä, ja haluamme itse toimia kuin opetamme. Jotta voimme varmistaa toimintamme jatkuvuuden, meidän täytyy suojautua riskeiltä, joita ei aina voi ennakoida. Valtion vientitakuulaitoksena tehtävämme on tukea suomalaisia vientiyrityksiä saamaan kauppoja ulkomailta, ja ilman Finnveran riskinottoa moni vientikauppa jäisi toteutumatta. Vastuumme ovat isoja, mutta meidän on toimittava niin, ettei riskin mahdollinen toteutuminen vaarantaisi itsekannattavuutta pitkälläkään aikavälillä, Ruotsi sanoo.Toimialakeskittyminen tyypillistä vientitakuutoiminnalleSuomalaiset yritykset ovat tehneet suuria vientikauppoja, mikä on myönteinen asia Suomen kansantaloudelle. Kasvaneen kysynnän vuoksi Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä nostettiinkin vuoden 2016 aikana kahteen otteeseen lakimuutoksilla. Alkuvuoden lukujen perusteella kasvaneille valtuuksille on myös todella ollut tarvetta.Finnveran vienninrahoitus on keskittynyt erityisesti kolmelle toimialalle: tietoliikenne-, varustamo- ja telakka- sekä metsäteollisuustoimialoille.Toistaiseksi Finnveran olemassaoloajan ainoa suurempi riski on toteutunut juuri telesektorilla: Finnvera on kertonut varautuvansa merkittävämpään tappioon Brasiliassa. Jälleenvakuutusten ansiosta tappio on merkittävästi pienempi kuin se muutoin voisi olla.Toimialakeskittyminen on hyvin tiedostettu seikka, joka kuuluu vientitakuutoiminnan luonteeseen.–Vientitakuulaitoksille on tyypillistä, että niiden vastuut painottuvat vahvasti johonkin sektoriin, joka hallitsee kyseisen maan elinkeinorakennetta. Esimerkiksi Tanskassa painopiste on tuulivoimassa, Norjassa öljysektorilla ja Italiassa telakkateollisuudessa. Keskittymäriskien syntyminen on myös syy, miksi vientitakuulaitokset tarvitsevat valtion viimekätistä tukea toiminnalleen.Uusien suojausmenetelmien kartoitus riskienhallintastrategiassaPortfoliojälleenvakuutuksen lisäksi Finnvera käyttää ja kehittää aktiivisesti muita suojaustapoja katettujen vastuiden suojaamiseksi, kuten tiettyyn riskiin liittyviä pistevakuutuksia. Samaa riskiä voidaan suojata eri tavoin, ja kuten asuntokaupassa ostettava asunto toimii vakuutena, vientikaupassakin käytetään vakuuksia.–Uusien suojausmenetelmien kartoittaminen kuuluu Finnveran riskienhallintastrategiaan. Tähtäimemme on itsekannattavuus pitkällä tähtäimellä, ja haluamme toimia etunojassa. Jälleenvakuuttaminen on yksi alue, jossa haluamme jatkossakin olla maailman vientitakuulaitosten joukossa uranuurtaja.Lisätiedot:Jenni Ruotsi, rahoituspäällikkö, 050 352 2430

Yrityskauppa on tilastojen valossa paljon riskittömämpi vaihtoehto verrattuna uuden yrityksen perustamiseen. Kolmen vuoden jälkeen 92 prosenttia omistajaa vaihtaneista yrityksistä jatkaa toimintaansa ja vielä viiden vuoden jälkeenkin selviytymisaste on 81,5 prosenttia. Luvut ovat kovat, jos niitä vertaa yritystoiminnan aloittamiseen täysin nollasta. Yli puolet perustetuista yrityksistä lopettaa toimintansa joko vapaaehtoisesti tai ajautuu konkurssiin ensimmäisen viiden vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Finnveran tilastoista, jossa on mukana 1 629 omistajanvaihdosta vuosilta 2010-2011. Omistajanvaihdosten selviytymisasteen tutkiminen on yksi osa Finnveran rahoituspäällikön Elisa Sipposen pro gradu -työtä.– Selviytymisasteen tulokset olivat positiivinen yllätys. Startup-yrittäjyys ja ylipäätään uusien yritysten syntyminen saavat paljon näkyvyyttä, mutta myös olemassa olevien yritysten potentiaalin hyödyntäminen omistajanvaihdosten kautta on tärkeää huomioida, Sipponen sanoo.Omistajanvaihdoksiin erikoistunut Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi on Sipposen kanssa samoilla linjoilla.Koivuniemen mukaan yrittäjyyttä miettivän kannattaa tosissaan pohtia yrityskauppaa yhtenä vaihtoehtona sen sijaan, että lähtee rakentamaan kaikkea alusta.– Liiketoimintamalli on testattu, ja yrityksellä on valmis asiakaskunta. Yritys tuottaa jo myyntiä ja kassavirtaa, Koivuniemi luettelee.Suuri osa nollasta liikkeelle lähtevistä yrityksistä kompastuu nimenomaan kassavirtaan. Odotukset tuloista ovat alussa liian optimistiset. Samalla kulut ja tarvittavan rahoituksen määrä on arvioitu alakanttiin.Hinta kulmakivenäSipponen selvitti tutkimuksessaan tarkemmin yrityskaupan menestystekijöitä. Hän tarkasteli aihetta viidestä näkökulmasta, joita olivat ostajan inhimillinen pääoma, ostajayrityksen taustat, ostettavan yrityksen ominaisuudet, toimintaympäristö ja yrityskauppatekijät.– Tärkeimmiksi menestystekijöiksi nousevat ostajan erityisosaaminen, yrittäjyyskokemus, ostettavan yrityksen ikä ja toimiala, kaupan rahoitusrakenne, myyjän osallistuminen kauppaan sekä ostajayrityksen kannattavuus, Sipponen luettelee.Sen sijaan ostajan koulutustasolla ei vaikuttaisi olevan merkitystä, ainakaan pienempien yritysten kaupoissa.Suurin syy yrityskaupan epäonnistumiselle on liian korkea valuaatio eli käytännössä kauppahinta suhteessa kannattavuuteen. Heikko kannattavuus korostuu, jos kauppa on pääosin rahoitettu lainarahalla.Koivuniemen mukaan järkevän kauppahinnan löytyminen on erityisen haastavaa ammatinharjoittajien liiketoimintaa myytäessä.– Yrityskauppaa pitäisi katsoa aina tuoton kautta. Jos esimerkiksi miljoonan euron kauppahinta perustuu pitkälti substanssiin, pitäisi tarkastella myös millainen tuotto sille saadaan, Koivuniemi sanoo.Rahoittaja katsoo yrityksen lainanhoitokykyä. Vieras pääoma pitää pystyä maksamaan pois muutamassa vuodessa.Koivuniemi myös varoittaa ostajia luottamasta liikaa tuleviin tuottoihin.– Ostaja ajattelee helposti, että myynnin tehostaminen on automaatio tuloksen kasvattamiseksi. Jos se on niin helppoa, niin miksi myyjä ei ole tehnyt sitä aikaisemmin? Koivuniemi kysyy.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Alkuvuonna yrityskauppojen kasvu on jatkunut kuuden prosentin vauhdilla.Yhteensä Suomessa tehdään 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain.FAKTA: Näin yrityskauppa onnistuu Yrityskaupan menestystekijät ovat seuraavat: ostajan erityisosaaminen, yrittäjyys- ja johtamiskokemus, ostajayrityksen ja ostettavan yrityksen ikä ja kannattavuus, toimiala, yrityskaupan rahoitusrakenne sekä myyjän osallistuminen kauppaan. Yrityskaupan sudenkuopat ovat: toimialan kova kilpailutilanne ja liian korkea valuaatio. Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa laskurillamme millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosTeksti: Kimmo Koivikko

Syksyn 2017 pk-barometrissa noin 4 700 vastaajaa kertoivat pääosin parantuneista näkymistään. Erityisesti kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea siihen rahoitusta. Rahoituksen käyttökohteina korostuvat yrityksen kasvun rahoitus, kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen sekä käyttöpääoman tarve, kirjoittaa Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Barometrin mukaan pk-yritykset kokevat ulkoisen rahoituksen saatavuuden parantuneen.  Toki osa kokee ongelmaksi pankkien lainaehdot kuten vakuudet ja oman pääoman vaatimukset. Mutta vain joka seitsemäs yritys on jättänyt hankkeittaan toteuttamatta rahoitukseen liittyvistä syistä.Finnvera myönsi pk- ja midcap-yritysten investointeihin rahoitusta tammi–kesäkuun aikana reilut 160 miljoonaa euroa. Tästä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointirahoituksen osuus oli noin 37 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointeja rahoitettiin hieman yli 55 miljoonaa euroa. Tämä on yksi vahva tulevaisuuteen uskomisen indikaattori.Investointien lisäksi omistajanvaihdokset luovat tarvetta ulkopuoliselle rahoitukselle. Pk-kentässä tullaan näkemään paljon omistajanvaihdoksia seuraavien 10 vuoden aikana. Eniten tätä harkitsevia on kaupan alalla.Noin viidennes yrityksistä on kiinnostuneita laajentamaan omaa toimintaansa yritysostojen kautta. Tarve rahoitukselle on silloin suuri, sillä lähes 80 prosenttia näistä yrityksistä tarvitsisi laajentumiseensa ulkoista rahoitusta.Tulosten perusteella näyttää aidosti siltä, että pk-yritykset ovat valmiita hyödyntämään talouden noususuhdanteen ja ottamaan kasvuaskelia. Samalla rahoitusmarkkinoiden kyky mahdollistaa nämä askeleet on parantunut. Me Finnverassa haluamme osaltamme varmistaa, että suomalaiset yritykset saavat tarvitsemansa rahoituksen hyviin ja kannattaviin hankkeisiin!Pauli Heikkilätoimitusjohtaja, FinnveraLue myös: Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset satsaavat nyt yrityksen kehittämiseenLue lisää Pk-yritysbarometrista 2/2017.

Kasvuhakuiset ja kansainvälistyvät pk-yritykset pyrkivät viemään toimintaansa voimakkaasti eteenpäin ja aikovat hakea kehityshankkeisiin ulkoista rahoitusta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä peräti puolet ja kansainvälisillä markkinoilla toimivista kolmannes aikoo hakea toimintaansa ulkopuolista rahoitusta tulevan vuoden aikana, selviää Pk-yritysbarometristä.  Rahoituksen käyttökohteina erottuvat yrityksen kasvun rahoitus, yrityksen kehittämishankkeet ja liiketoiminnan kansainvälistyminen samoin kuin käyttöpääoman tarve.Pk-yritysbarometrin mukaan pk-yritykset eivät pidä rahoituksen saatavuutta enää yhtä suurena esteenä yrityksen kehittämiselle kuin aiemmin. Barometrin vastaajista nyt 20 prosenttia listaa rahoituksen yhdeksi kolmesta pahimmasta liiketoimintansa kehittämisen esteistä, kun luku vuosi sitten oli 26 prosenttia. Myös kasvuhakuisten yritysten joukossa arvio rahoituksen saatavuudesta on muuttunut selvästi valoisampaan suuntaan. Ongelmaksi ne kokevat lainaehtojen kireyden ja oman pääoman vaatimukset.Yleisesti ottaen vain noin joka seitsemäs yritys on jättänyt hankkeita toteuttamatta rahoituksen saatavuuden vuoksi.–Tulosten perusteella näyttää siltä, että pk-yritykset ovat nyt valmiita hyödyntämään Suomen talouden noususuhdanteen ja ottamaan kasvuaskelia. On mielenkiintoista nähdä, miten pk-yritysten aikeet hakea rahoitusta ja toteuttaa investointeja toteutuvat loppuvuonna, sanoo toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Investointien rahoitus kasvusuunnassaPk-yritysbarometrin mukaan kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointeja lisääviä yrityksiä kuin niitä, joilla investoinnit ovat laskussa. Vahvimmat odotukset investointien kasvusta ovat teollisuudessa, mikä näkyy myös Finnveran rahoituksessa. Finnveran investointirahoituksen kärkitoimialat ovat metallituotteiden valmistus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, it-ala ja puuhun perustuva valmistus.Finnvera myönsi pk- ja midcap-yritysten investointeihin kokonaisuutena rahoitusta tammi–kesäkuun aikana reilut 160 miljoonaa euroa. Tästä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointirahoituksen osuus oli noin 37 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointeja rahoitettiin hieman yli 55 miljoonaa euroa. Investointien osuus kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille myönnetystä rahoituksesta on 18 prosenttia.– Rahoituksen käyttökohteet osoittavat, että kasvuhakuiset ja kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset hakevat selvästi muita yrityksiä useammin rahoitusta yrityksen kasvuun, kehittämiseen ja henkilöstön osaamiseen. Globaaleilla markkinoilla toimiminen haastaa yritysten osaamista ja toimintamalleja. Puhtaasti kotimaan markkinoilla toimivat yritykset hakevat puolestaan rahoitusta eniten kone- ja laitehankintoihin, toteaa Pauli Heikkilä.Omistajanvaihdokset luovat tarvetta ulkopuoliselle rahoituksellePk-kentässä tullaan näkemään paljon omistajanvaihdoksia seuraavien 10 vuoden aikana. Pk-yritysbarometrin vastaajista noin 40 prosenttia harkitsee yrityksestään luopumista seuraavan 10 vuoden aikana pitkälti ikääntymisen seurauksena. Eniten omistajanvaihdosta harkitsevia on kaupan alalla.Noin viidennes yrityksistä on kiinnostuneita laajentamaan toimintaansa yritysostojen kautta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa neljännes on kiinnostunut laajenemaan yritysoston kautta seuraavan parin vuoden aikana. Tarve ulkopuoliselle rahoitukselle on suuri, sillä lähes 80 prosenttia toimijoista tarvitsisi laajentumiseensa ulkoista rahoitusta.Kasvuhakuiset pk-yritykset suojaavat vientikauppojaanPk-yritysten tietoisuus vientikauppojen myyntisaatavien suojaamisesta näyttää lisääntyneen. Pelkkää laskua vastaan ilman luottovakuutusta vientiä tekevien yritysten määrä on tasaisessa laskussa. Nyt 65 prosenttia pk-viejistä kertoi tekevänsä vientikauppaa ilman luottovakuutusta. Vuosi sitten osuus oli 72 prosenttia ja syksyllä 2015 peräti 75 prosenttia.Eniten vientikaupan suojaamisessa ovat kunnostautuneet kasvuhakuiset pk-yritykset. Toimialoista myyntisaatavia suojaavat parhaiten palvelualat, joista jo yli 70 prosenttia käyttää jotain instrumenttia vientikaupan rahoittamiseen ja suojaamiseen.Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, Finnvera, 029 460 2400Pk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2017 barometri perustuu noin 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri löytyy verkosta osoitteesta: https://www.yrittajat.fi/yrittajat/a/pk-yritysbarometri-22017-562696

Valmistavan teollisuuden yritykset vaihtavat Hämeessä tiuhaan omistajaa.Uudet yrittäjät ottavat isompaa roolia yrityskaupoissa.Näin on käynyt alkuvuonna etenkin Lapissa ja Hämeessä, jossa matkailualan ja valmistavan teollisuuden yrityksiä on siirtynyt uusien yrittäjien omistukseen.Ostettavat yritykset eivät ole aina edes pienimmästä päästä. Jani Mäkinen osti toukokuussa yhdessä veljensä Jonin kanssa metallirakenteiden alihankintaa tekevän yrityksen, jonka liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa.– Olimme ammattikoulun jälkeen 13 vuotta palkkatöissä yrityksessä, jossa isä on osakkaana. Veri veti yrittäjiksi. Perustimme kahden miehen firman TwinSteel Oy:n helmikuussa, mutta sitten tuli mahdollisuus yrityskauppaan, Jani Mäkinen kertoo.Ostettu yritys jatkaa TwinSteelin nimellä.Mäkinen myöntää, että hyppäys palkkatyöstä ensin yrittäjäksi ja yrityskaupan jälkeen 11 työntekijää työllistävän yrityksen toimitusjohtajaksi on iso. Työasiat pyörivät mielessä myös vapaa-ajalla, vaikka itse työ on samanlaista.– Työntekijät ovat ottaneet meidät hyvin vastaan. He ovat tyytyväisiä. Toinen vaihtoehto olisi ollut, että edellinen omistaja olisi myynyt hallit ja laitteet pois. Työt olisivat loppuneet, Mäkinen sanoo.Suurimpana riskinä ja haasteena yrityskaupassa oli rahoituksen järjestyminen. Toimitusjohtajan mukaan neuvottelut kestivät kolme kuukautta.– Laskelmia piti tehdä paljon. Koneiden ja varastojen läpikäyminen, liiketoimintasuunnitelma sekä budjettilaskelmia, Mäkinen luettelee.Finnvera myönsi Mäkisille yrittäjälainan ja takasi pankkilainasta puolet. Omaa pääomaa rahoittajat edellyttivät 20 prosenttia kauppahinnasta.– Kaikilla oli lopulta sama näkemys. Odotin, että se olisi ollut hankalampaa.Orimattilassa Päijät-Hämeessä sijaitseva TwinSteel hakee nyt voimakasta kasvua.Uudet omistajat uskovat putkistorakenteiden valmistuksen lisäävän monipuolisuutta nykyiseen tuotantoon. Putkistoja on toimitettu muun muassa risteilijälaivojen vesilaitoksiin.– Tavoitteenamme on kasvattaa liikevaihtoa yhdessä henkilöstömme kanssa. Pyrimme pitkäaikaiseen omistukseen edellisten omistajien tavoin, Mäkinen uskoo.Yrittäjät eläkkeelleFinnveran Sisä-Suomen aluejohtaja Juha Ketola kertoo, että TwinSteelin esimerkki antaa hyvän kokonaiskuvan koko Hämeen osalta.Vanha yrittäjä on saavuttanut eläkeiän ja haluaa myydä yrityksen. Samaan aikaan kuluttajien luottamus on niin korkealla, että uudet yrittäjät uskaltavat ottaa riskiä ja ostavat yrityksiä. Uusilla yrittäjillä on yleensä kokemusta toimialalta.– Kaikenlaiset yritykset käyvät nyt kaupaksi. Eniten valmistavan teollisuuden, kuten puu-, metalli-, konepaja- ja sähköteollisuuden yritykset. Niillä on jo liikevaihtoa miljoonan molemmin puolin ja työntekijöitäkin 5–10, Ketola sanoo.Päijät-Hämeessä yrityskaupat kasvoivat kappalemääräisesti alkuvuonna peräti 41 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 14 prosenttia.Ketola arvioi, että kasvu jatkuu vahvana myös loppuvuonna.– Tervettä liiketoimintaa on kaupan. Ostajat ovat nälkäisiä, he näkevät paljon kasvupotentiaalia yrityksissä.FAKTA: Yrityskaupat kasvussa Finnvera rahoitti tammi-kesäkuussa 550 yrityskauppaa. Kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan on kolme prosenttia. Kasvu kiihtyy perinteisesti loppuvuotta kohti. Alkuvuonna yrityskauppojen veturina toimi Pohjois-Suomi, jossa kasvua oli peräti 35 prosenttia. Joka viides Suomessa toteutettu yrityskauppa tehtiin Pohjois-Suomessa. Maakunnittain kolmen kärjen muodostavat: Etelä-Karjala (+100 %), Kainuu (+86 %) ja Pohjois-Karjala (+59%). Finnvera rahoitti viime vuonna yli tuhatta yrityskauppaa 141 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa vuosittain. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla: Laske yrityksesi arvoLisää tietoa omistajanvaihdoksistaTeksti: Kimmo KoivikkoLue myös: Finnveran rahoittamat yrityskaupat lisääntyivät edelleen – Pohjois-Suomessa kasvua 35 prosenttia

Haluaako yrityksesi kasvaa kansainvälistymällä? Me Finnverassa haluamme rahoittaa yrityksiä, joilla on tahto kansainvälistyä joko tekemällä kansainvälistä kauppaa tai laajentamalla liiketoimintoja yli Suomen rajojen, sanoo aluejohtaja Markus Laakkonen.Palvelemme asiakkaitamme 15 toimipisteessämme Suomessa, ja näiden lisäksi meillä on oma edustus sekä Norjassa että Venäjällä. Venäjällä olemme toimineet jo pidempään, Norjassa aloitimme keväällä.Norja valikoitui kohdemaaksi hyvin tunnistetun potentiaalin ja asiakasyritystemme osoittaman mielenkiinnon vuoksi. Uskon, että Norjassa lähivuosina tehtävät merkittävät investoinnit esimerkiksi terveydenhuoltoon ja liikenneinfrastruktuuriin voivat olla ainutlaatuinen mahdollisuus monelle suomalaisyritykselle.  Kerromme näistä mahdollisuuksista mielellämme lisää.Suomalaisyritykset ovat Norjassa markkinapotentiaaliin nähden aliedustettuja verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Lähtökohdat ovat toki historiallisista syistä erilaiset: suomalaistaustaisten osuus koko Ruotsin väestöstä on noin 7,5 prosenttia, kun taas Norjassa asuu alle 8 000 suomalaista. Mutta yhtä kaikki bisnesmahdollisuuksia on Norjassa paljon ja toimintaympäristö ennustettava, eikä etäisyyskään ole ongelma.Myös norjalaiset toivovat suomalaisyrityksiltä näkyvämpää läsnäoloa – halua tehdä bisnestä suomalaisten kanssa tuntuu todella olevan, mutta onnistuminen vaatii suomalaisyrityksiltä nykyistä enemmän panostuksia. Pystyäksemme herättämään riittävän luottamuksen meiltä suomalaisilta odotetaan enemmän myyntityötä ja läsnäoloa: kaupankäynti perustuu luottamukseen.Tyypillisiä kansainvälistyvän yrityksen rahoitustarpeita ovat muun muassa kaupankäynnissä vaadittavien vakuuksien asettaminen, ostajalta olevan saamisen vakuuttaminen, lisääntyneen volyymin aiheuttamat lisäkapasiteetin investoinit  tai niiden sitoman lisäkäyttöpääoman rahoittaminen sekä ulkomaisen investoinnin tai yrityskaupan rahoittaminen ja suojaaminen.Haluamme näissä ponnisteluissa toimia asiakkaidemme tukena. Toimimme osana Team Finland -verkostoa, jonka tavoitteena on suomalaisten yritysten kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen mahdollistaminen. Team Finlandissa Finpron rooli on konsultatiivinen, Tekes rahoittaa kehittämis- ja tutkimustyötä ja Finnvera toimii puolestaan liiketoiminnan ja kaupan rahoittajana yhdessä pankkien kanssa. Suurlähetystöjen tärkeää roolia paikallismarkkinoiden tuntijoina ei myöskään sovi unohtaa. Yhdessä pystymme tarjoamaan paljon, mutta onnistuminen mitataan lopulta ainoastaan asiakkaidemme menestyksen kautta.Muutama vuosi sitten pohdimme, miten pystymme kohdentamaan rahoituksemme entistä paremmin kasvavien yritysten tarpeisiin ja vaikuttamaan mahdollisimman positiivisesti Suomen kansantalouteen. Päätimme tuolloin aloittaa aktiivisen myyntityön sellaisiin yrityksiin, joilla uskomme olevan mahdollisuuksia kansainväliseen kasvuun. Jos meistä ei ole vielä kuulunut, niin otathan reippaasti yhteyttä!Markus LaakkonenAluejohtajaFinnvera Oyj, NorjaOnko yritykselläsi liiketoimintaa Norjassa tai Venäjällä? Tiesitkö, että Finnveralla on edustus molemmissa maissa, ja toimimme yhdessä suurlähetystön, Finpron ja Tekesin kanssa? Norjan liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen voit olla yhteydessä aluejohtaja Markus Laakkoseen +358 400 843 816 markus.laakkonen(at)finnvera.fi ja Venäjän liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen edustuston päällikkö Timo Pietiläiseen +358 40 508 8956 timo.pietilainen(at)finnvera.fiLue myös:Ruotsin takana pilkistää uuteen panostava NorjaSähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

5. syyskuuta vietetään Yrittäjän päivää. Nämä luvut kuvaavat osaltaan yritystoiminnan merkittävää mittakaavaa Suomessa. Finnvera rahoitti tammi–kesäkuussa lähes 1 900:a aloittavaa yritystä. Jos määrä kehittyy loppuvuonna samaa tahtia, tänä vuonna rahoitusta saa noin 400 aloittavaa yritystä enemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2016 Finnveran rahoitusta sai noin 3 400 aloittavaa yritystä. Finnveran rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä on ollut vuosittain yli 3 000 kappaletta vuodesta 2010 lähtien. Aloittavaksi yritykseksi katsotaan yritys, joka on perustettu enintään kolme vuotta ennen Finnveran rahoituspäätöstä. Yritysten määrä on kasvanut Suomessa koko 2000-luvun ajan, joskin kasvu on hidastunut viime vuosina. Suomen yrittäjien ja Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on noin 284 000 yritystä. Luvussa eivät ole mukana maa-, metsä- ja kalatalouden yritykset. Yritykset työllistävät noin 1,4 miljoonaa suomalaista. Yrityksistä yli 90 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä. Niitä on myös Finnveran 27 700 asiakasyrityksestä lähes 90 prosenttia. Reilut 10 prosenttia on pk- ja midcap-yrityksiä. Finnveran pk- ja midcap-rahoituksella myötävaikutettiin alkuvuonna lähes 5 200 uuden työpaikan syntyyn ja reilun 2 000 työpaikan säilymiseen. Vuonna 2016 uusia työpaikkoja syntyi Finnveran rahoituksella yli 8 700 kappaletta. Yritysten uudistumista ja kasvua pyritään vauhdittamaan muun muassa yritysten omistajanvaihdoskampanjalla. Omistajanvaihdosten on todettu nostavan pk-yritykset kasvu-uralle ja luovan niihin uusia työpaikkoja. Alkuvuonna Finnvera oli rahoittamassa 550 pk-yrityksen omistajanvaihdosta. Valtakunnallisesti alkuvuoden omistajanvaihdoksissa arvioidaan syntyneen yrityksiin yli 600 täysin uutta työpaikkaa yli 700 säilytetyn työpaikan lisäksi. Uusia rahoitus-, takaus- ja vientitakuuasiakkaita tulee vuosittain reilut 4 000. Tämän vuoden tammi–kesäkuussa uusia asiakkaita on tullut 2 200. Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden tammi–maaliskuussa aloitti toimintansa reilut 8 500 uutta yritystä. Koko viime vuonna aloittaneita yrityksiä oli noin 28 500. Lähde: Finnvera, Suomen yrittäjät, Tilastokeskus

Yrityskauppojen määrä kasvoi edelleen alkuvuonna, vaikka jo viime vuosi oli poikkeuksellisen vilkas. Finnveran tammi-kesäkuun tilastojen perusteella veturin roolin on ottanut Pohjois-Suomi, jossa Finnveran rahoittamat yrityskaupat lisääntyivät peräti 35 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Yrityskauppoja syntyy paljon muun muassa terveydenhuoltoalalla yritysten valmistautuessa sote-uudistukseen. Valtakunnallisesti omistajanvaihdoksia tehtiin kolme prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Pohjois-Suomen alueeseen kuuluvat Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat. Kainuussa kasvua on 86 prosenttia, Pohjois-Pohjanmaalla 38 prosenttia ja Lapissa 32 prosenttia. Keski-Pohjanmaalla kauppojen määrä on hieman vähentynyt.Muualla Suomessa neljä yksittäistä maakuntaa yltää samoille luvuille.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtajan Juuso Heinilän mukaan talousnäkymät kääntyivät nopeasti positiiviseksi ja se näkyy myös yrityskaupoissa.– Halukkaita myyjiä on ollut muutaman vuoden, joten suma purkautuu. Lapissa matkailu nousee vahvasti esille, mutta Oulun alueella omistajaa vaihtavat valmistavan teollisuuden, ict- ja puualan yritykset. Lisäksi yrityskauppoja syntyy paljon terveydenhuoltoalalla. Yritykset valmistautuvat soteen, Heinilä sanoo.Alkuvuoden perusteella joka viides yrityskauppa tehtiin Pohjois-Suomessa. Loppuvuotta kohti kauppojen määrä yleensä kasvaa ja Heinilä uskoo trendin jatkuvan myös pohjoisessa.– Meillä on koko ajan hankkeita käsittelyssä, Heinilä vahvistaa.Finnvera osallistui kesäkuun 2017 loppuun mennessä lähes 550 yrityksen omistusjärjestelyn rahoittamiseen. Koko viime vuonna Finnvera rahoitti yli tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Suomessa tehdään vuosittain arviolta 2 000–3 000 yrityskauppaa.Työvoiman saanti haasteenaMatkailu on Lapissa kovassa nosteessa. Ulkomaisten turistien virta pohjoiseen on herättänyt yritykset investoimaan kymmeniä miljoonia euroja uusiin majoitustiloihin. Lisäkapasiteetin hankkiminen yrityskauppojen avulla ei ole kuitenkaan suurin syy matkailualan omistajanvaihdoksiin.– Yleisesti ostaja on yritys, joka toimii samalla alalla. Matkailussa yrityskaupat ovat selvästi pienempiä ja ostajat ovat monesti uusia yrittäjiä. Ikääntyneet yrittäjät ovat olleet alalla aito haaste, eikä jatkajia ole löytynyt omasta perheestä, Heinilä kertoo.– Yritysten kasvun kannalta uudet omistajat tuovat usein positiivisen muutoksen. Matkailualalla yrittäjien kasvuhalut näkyvät selkeästi. Heillä on paljon uusia ideoita esimerkiksi markkinointiin, hän jatkaa.Heinilän mukaan suurimmaksi ongelmaksi yritysten kasvulle on nousemassa osaavan työvoiman saanti.– Valtavan iso joukko yrityksiä kipuilee rekrytoinnin kanssa. Osaavan työvoiman saaminen ei ole todellakaan helppoa. Tilanne kärjistyy etenkin kasvukeskusten ulkopuolella.Yrityskaupoilla haetaan yrityksiin uutta toimeliaisuutta ja kasvua. Valtakunnallisesti alkuvuoden yrityskaupoissa arvioidaan syntyvän yrityksiin 626 täysin uutta työpaikkaa säilyvien yli 700 työpaikan lisäksi, eli toteutuessaan omistajanvaihdosten työllistävä vaikutus on huomattava.Lisätiedot: Juuso Heinilä, aluejohtaja, Finnvera, 029 460 2576Lue myös: Yrityskauppa vei veljekset palkkatyöstä yrittäjiksi - Valmistavan teollisuuden yritykset vaihtavat Hämeessä tiuhaan omistajaa

Suomen talouden hyvä vire näkyi alkuvuonna pk- ja midcap-yritysten rahoituksen kysynnässä, joka oli tammi–kesäkuussa hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Pk-yritykset ovat myös hieman aiempaa rohkeampia investoimaan ja hakemaan kasvua. Tämä näkyy Finnveran pk-rahoituksen tammi-kesäkuun tilastoissa. Pk- ja midcap-rahoitus on painottunut edelleen käyttöpääomaan, mutta positiivisena ilmiönä näkyy rahoituksen aiempaa parempi kohdentuminen investointeihin ja kasvuyrityksiin. Finnvera julkisti puolivuosikatsauksensa torstaina 17.8.2017.Finnvera myönsi pk- ja midcap-yritysten investointeihin kokonaisuutena rahoitusta tammi–kesäkuun aikana reilut 160 miljoonaa euroa. Tästä kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten investointirahoituksen osuus oli 36,8 miljoonaa euroa, kun koko viime vuonna investointeja rahoitettiin hieman yli 55 miljoonaa euroa. Investointien osuus kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille myönnetystä rahoituksesta on 18 prosenttia. Enin osa investointirahasta kohdistuu kone- ja kalustohankintoihin. Seuraavaksi eniten yritykset investoivat rakennuksiin ja alueisiin sekä toisaalta aineettomiin investointeihin, kuten tuote- ja palvelukehitykseen. Finnveraninvestointirahoituksen kärkitoimialat ovat metallituotteiden valmistus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, it-ala ja puuhun perustuva valmistus.–Suomen talouden piristyminen saattaa näkyä yritysten investointihalukkuudessa pienellä viiveellä, mutta kehitys näyttää nyt positiiviselta etenkin kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten osalta. Edellisvuonna investointien rahoituskysyntä painottui loppuvuoteen, eli seuraamme mielenkiinnolla, toistuuko sama kehitys tänä vuonna, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnverasta.Finnvera myönsi kasvaville ja kansainvälistyville pk-yrityksille käyttöpääomaa alkuvuonna reilut 127 miljoonaa euroa. Myös käyttöpääomarahoitus on kasvussa edellisvuoteen nähden, sillä koko viime vuonna käyttöpääomarahoitusta myönnettiin tälle segmentille reilut 181 miljoonaa euroa.Finnveran pk- ja midcap-rahoituksen kotimaan laina- ja takauskanta oli tammi–kesäkuussa 2,2 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia vuoden alkua alemmalla tasolla. Uusia lainoja ja takauksia myös myönnettiin alkuvuonna hieman edellisvuoden tammi-kesäkuuta vähemmän. Sen sijaan pk-yritysten vientitakausten ja -takuiden määrä kasvoi vuoden vaihteesta 7 prosentilla noin 330 miljoonaan euroon, mikä kertoo pk-yritysten aktiivisuudesta viennissä ja ulkomaankaupassa.Lähes 550 omistajanvaihdosta sai rahoitusta alkuvuonnaVuonna 2016 alkanut pk-yritysten omistajanvaihdosten ja yrityskauppojen vauhdittaminen jatkuu edelleen ennätystasolla. Finnvera osallistui kesäkuun 2017 loppuun mennessä lähes 550 yrityksen omistusjärjestelyn rahoittamiseen, mikä oli kappalemäärissä 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Yrityskaupoilla haetaan yrityksiin uutta toimeliaisuutta, kasvua ja työllisyyden kasvua. Alkuvuoden yrityskaupoissa arvioidaan syntyvän yrityksiin 626 täysin uutta työpaikkaa säilyvien yli 700 työpaikan lisäksi, eli toteutuessaan omistajanvaihdosten työllistävä vaikutus on huomattava.–On olemassa selvää näyttöä siitä, että uuden omistajan tulo lisää yritysten kasvuhakuisuutta. Finnverassa joka kolmas omistajanvaihdosrahoitusta saanut yritys on luokiteltu kasvuyritykseksi. Viime vuonna rahoitimme tuhatta omistajanvaihdosta, ja painopiste oli loppuvuodessa, joten tänä vuonna voidaan päästä jälleen uuteen ennätykseen. Alkuvuonna yrityskaupat olivat edellisvuotta pienempiä ja euromääräisesti omistajanvaihdosten rahoitus oli 18 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin samaan aikaan viime vuonna. Alueellisesti mielenkiintoista on, että lähes joka viides yrityskaupoista tehtiin alkuvuonna Pohjois-Suomessa, missä rahoittamiemme omistajanvaihdosten kappalemäärä kasvoi 35 prosenttia viime vuodesta, sanoo aluepäällikkö Janne Koivuniemi Finnverasta.Rahoitusta hakevat yritykset ovat taloudellisesti aiempaa paremmassa kunnossaSuomen talouden piristyminen vaikuttaa osaltaan rahoitettavien yritysten tuloksiin myönteisesti ja näkyy myös yritysten luottoluokitusten paranemisena. Finnveran pk-rahoituksen vastuista yli puolet sijoittuu luottoriskiltään keskimääräiseen B2-luokkaan, ja heikompien riskiluokkien vastuut ovat alentuneet aiempiin vuosiin verrattuna. Pk-rahoituksen luottoriskit ovat jonkin verran alentuneet alkuvuonna, ja muun muassa Finnveran asiakasyritysten osalta konkurssien määrä väheni 15 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.Sama näkyy myös suuryritysten viennin rahoituksessa, missä uudet suuret vastuut sijoittuvat pääosin hyviin riskiluokkiin. Finnveran vientitakuuvastuista 90 prosenttia on luottoluokitukseltaan B2-luokassa tai sitä paremmassa luottoluokassa.–Suomalaisyritysten talouskunto on monilla mittareilla hyvä siitä huolimatta, että taustalla on useita heikon suhdannekehityksen vuosia. Näyttää siltä, että yritysten kyky selviytyä taantumasta ja lähteä uuteen nousukauteen on selvästi parempi kuin esimerkiksi 1990-luvun laman jälkeen. Hyvä riskinsietokyvyn mittari on yritysten omavaraisuusaste. Yritysten johtaminen on kehittynyt, on uskallettu tehdä toimenpiteitä, taseista on karsittu ylimääräiset kuluerät ja nyt, kun talous vihdoin nousee, ne voivat päästä ripeästikin kasvuun kiinni, Katja Keitaanniemi arvioi.Finnvera julkisti puolivuosikatsauksensa torstaina 17.8.2017. Suomen talouden piristyminen ja vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntää. Finnveran vientitakuuvaltuutta ja vientiluottojen rahoitusvaltuutta korotettiin vuoden 2017 alusta, jotta yhtiö pystyy vastaamaan erityisesti alusrahoituksen kasvaneeseen kysyntään. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto osoitti alkuvuonna tarpeellisuutensa. Korotettuja valtuuksia tarvittiin uusien suurten tilausten varmistamiseksi myös muun muassa teletoimialalla. Konsernin alkuvuoden tulos oli vahva. Tulos oli voitollinen 57 miljoonaa euroa (-7). Koko katsaus löytyy osoitteesta www.finnvera.fi/finnvera/julkaisut/vuosikertomukset-ja-tulosraportit.Lisätiedot:Katja Keitaanniemi, liiketoimintajohtaja, 029 460 2888Janne Koivuniemi, aluepäällikkö, 029 460 2577

Vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran viennin rahoituksen kysyntääSuomen talouden piristyminen ja vientiteollisuuden tilausten kasvu on lisännyt Finnveran vientitakuiden ja -luottojen kysyntää. Finnveran vientitakuuvaltuutta ja vientiluottojen rahoitusvaltuutta korotettiin vuoden 2017 alusta, jotta yhtiö pystyy vastaamaan erityisesti alusrahoituksen kasvaneeseen kysyntään. Finnveran vientitakuiden ja -luottojen enimmäismäärien nosto osoitti alkuvuonna tarpeellisuutensa. Korotettuja valtuuksia tarvittiin uusien suurten tilausten varmistamiseksi myös muun muassa teletoimialalla. Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna tasaisempaa. Konsernin alkuvuoden tulos oli vahva. Tulos oli voitollinen 57 miljoonaa euroa (-7).Työ- ja elinkeinoministeriön Finnveran toiminnasta teettämän ulkopuolisen arvion mukaan yhtiön riskienhallinta on kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Finnvera hallitsee riskejä rahoituksen myöntämisen yhteydessä huolellisella analyysillä, ja vastuukannan tilannetta seurataan jatkuvasti sekä mahdollisuuksien mukaan suojataan muun muassa jälleenvakuutuksilla.Finnveran varainhankinta vastasi katsauskaudella vientiluottojen voimistuneeseen kysyntään. Finnvera laski toukokuussa liikkeeseen 750 miljoonan euron 15 vuoden joukkovelkakirjalainan, joka oli hyvin kysytty. Joukkovelkakirjalainaa korotettiin private placementilla kesäkuun lopussa 100 miljoonalla eurolla. Laina on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista laina-ajaltaan pisin.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera tarjosi tammi–kesäkuussa vienti- ja erityistakauksia 6,3 miljardia euroa eli yli viisi kertaa enemmän kuin vastaavalla jaksolla edellisenä vuonna (1,2). Myös vientiluottojen tarjonta kasvoi merkittävästi. Finnvera tarjosi vientiluottoja tammi-kesäkuussa 5,7 miljardia euroa (0,5). Kasvuun vaikuttivat isot yksittäiset hankkeet muun muassa alus- ja teletoimialoilla.Finnvera jatkoi pienten vientikauppojen rahoituksen vauhdittamista lanseeraamalla laskusaatavatakuun, joka soveltuu alle kahden miljoonan euron, lyhyen maksuajan vientikauppoihin. Tavoitteena on vauhdittaa rahoitusta ja edistää kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia.Vientitakuiden ja erityistakausten kokonaisvastuukanta, sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut, oli kesäkuun lopussa 22,4 miljardia euroa (18,4). Kokonaisvastuukanta kasvoi katsauskaudella 22 prosenttia. Kasvuun vaikutti erityisesti tarjousvastuiden määrän kasvu. Kokonaisvastuista voimassa olevat vastuut olivat kesäkuun lopussa 15,8 miljardia euroa, eli kasvua oli vuoden alusta ainoastaan 2 prosenttia. Vientitakuiden 27 miljardin euron enimmäisvaltuuden mukaiset vastuut olivat kesäkuun lopussa 17,2 miljardia euroa (14,4).Pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä oli tammi–kesäkuussa hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lainoja ja takauksia tarjottiin katsauskaudella markkinaehtoisen rahoituksen toimiessa kuitenkin 6 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Pk- ja midcap-rahoituksen kotimaan laina- ja takauskanta oli katsauskauden päättyessä 2,2 miljardia euroa, mikä oli 2 prosenttia vuoden alkua alemmalla tasolla. Pk- ja midcap-rahoitus on painottunut edelleen käyttöpääomaan, mutta positiivisena ilmiönä näkyy rahoituksen aiempaa parempi kohdentuminen investointeihin ja kasvuyrityksiin. Finnvera jatkoi katsauskaudella hyvin toiminutta kampanjaa pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Tavoitteena on omistajanvaihdosten kautta lisätä kasvuyritysten määrää. Finnvera osallistui kesäkuun loppuun mennessä lähes 550 yrityksen omistusjärjestelyn rahoittamiseen, mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Euromääräisesti omistajanvaihdosten rahoitus oli 18 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Finnvera-konserni         1.1.-30.6.2017 1.1.-30.6.2016 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 454 483 -6 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  6 262 1 226 411 %     Vientiluotot 5 748 477 1105 %           30.6.2017 31.12.2016 Muutos % Vastuut, Me           Lainat ja takaukset 2 226 2 261 -2 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  22 397 18 426 22 %     Vientiluotot 5 043 4 782 5 %           1.1.-30.6.2017 1.1.-30.6.2016 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto), Me 90 93 -4 % Toimintakulut, Me 23 25 -8 % Liikevoitto, Me 60 -7,4 913 % Tulos , Me 57 -6,9 929 %           30.6.2017 31.12.2016 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 986 9 498 5 % Oma pääoma,  Me 1 264 1 207 5 %  -josta vapaat rahastot, Me 1 012 955 6 %           30.6.2017 31.12.2016 Muutos %-yks. Omavaraisuus, % 12,7 % 12,7 % 0,0 Vakavaraisuus, Tier 2, kotimaan toiminta, % 23,1 % 22,5 % 0,6 Kulu-tuotto-suhde, % 25,4 % 27,0 % -1,6 Konsernin tammi–kesäkuun 2017 tulos oli 57 miljoonaa euroa voitollinen, kun tulos oli edellisen vuoden vastaavalla jaksolla tappiollinen 7 miljoonaa euroa.Tuloksen paranemiseen edellisvuoteen verrattua vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat tammi–kesäkuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun vertailukaudella tappioita kirjattiin ja tappiovarauksia lisättiin 66 miljoonaa euroa. Konsernin takaus- ja takuutappiot ja -varaukset sekä arvonalentumiset lainoista olivat katsauskaudella yhteensä 9 miljoonaa euroa (65) eli 57 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaa jaksoa alemmalla tasolla. Tehdyt arvonalentumis- ja tappiovarauskirjaukset ovat arvioita, joiden määrät saattavat merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.Konsernin katsauskauden tuloksen paranemiseen vaikutti takuutappioiden ja -varausten pienentymisen lisäksi voitot käypään arvoon arvostettavista eristä, jotka olivat 3 miljoonaa euroa (-10). Käypään arvoon arvostettavien erien voittojen kasvu johtui erityisesti johdannaisten ja velkojen sekä pääomasijoitusten käyvän arvon muutoksista.Tuloksen paranemiseen vaikutti lisäksi toimintakulujen pieneneminen 8 prosenttia eli 2 miljoonaa euroa. Toimintakulujen pieneneminen johtui erityisesti henkilöstökulujen sekä vuokra- ja kiinteistökulujen alenemisesta.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos oli 53 miljoonaa euroa (-7). Tulos oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liiketoiminnan osuus oli 40 miljoonaa euroa (-17) ja pk- ja midcap-liiketoiminnan 13 miljoonaa euroa (10). Tytäryritysten vaikutus katsauskauden konsernitulokseen oli 4 miljoonaa euroa (0,1). Finnvera-konserni H1/2017 H1/2016 Muutos Muutos 2016   Me Me Me % Me Korkokate 23 27 -3 -12 % 50 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 66 67 -0,3 -1 % 144 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä 3 -10 12 127 % -20 Sijoitustoiminnan nettotuotot -0,5 0,1 -0,7 -496 % 0 Liiketoiminnan muut tuotot 0,6 0,2 0,4 202 % 12 Hallintokulut -22 -22 -0,4 -2 % -44 Poistot ja arvonalentumiset -0,8 -0,7 0,2 25 % -2 Liiketoiminnan muut kulut -1,0 -2,6 -1,6 -61 % -4 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (netto) -9 -65 -57 -87 % -66 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot 0 0 0 0 % -2 Liikevoitto 60 -7,4 67 913 % 69 Tilikauden voitto 57 -6,9 64 929 % 70 Rahoituksen näkymätFinnveran tarjoamien vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana. Kokonaismääriin vaikuttavat jatkossakin merkittävästi yksittäiset suuret hankkeet erityisesti alus- ja teletoimialoilla. Suuryritysten pitkäaikaista rahoitusta vaativat kauppaneuvottelut ovat usein pitkäkestoisia emmekä näe merkittäviä muutoksia aiemmin ennustettuun kysyntään.Kysyntä kohdistuu aiempaa useammin myös läntisiin teollisuusmaihin, mikä kertoo osaltaan pitkäaikaisen rahoituksen merkityksestä pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialojen odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Finnveran isoista vastuumaista Venäjällä nähdään talouden lievää kasvua, ja myös vientitakuiden kysynnän uskotaan vilkastuvan aiempiin vuosiin verrattuna. Brasilian talouden ja hallinnon ongelmista huolimatta takuukysynnän odotetaan jatkuvan ja kohdistuvan laajalti eri toimialoille. Uutta kysyntää on nähtävissä myös Lähi-idän alueelta.Finnveran pk-rahoituksen kysynnän ja myöntämisen odotetaan vilkastuvan loppuvuonna Suomen talouden hyvän kasvuvauhdin myötä. Rahoituksesta aiempaa suurempi osa kohdistui alkuvuonna kasvuyrityksiin. Vuonna 2016 alkanut Euroopan investointirahaston (EIR) pankeille takaamien luottojen määrä kasvoi, kuten myös Finnveran osatakaukset. Alkuvuonna 2017 osatakausten määrä kolminkertaistui noin 24 miljoonaan euroon viime vuoden loppupuoleen verrattuna. Tämä ennakoi vahvaa kysyntää myös jatkossa.Kampanja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi jatkui, ja omistajanvaihdoksia rahoitettiin alkuvuonna kappalemäärissä mitattuna ennätysmäärä aiempiin vuosiin verrattuna. Omistajanvaihdoksiin kohdistuvan rahoituskysynnän odotetaan pysyvän hyvällä tasolla myös loppuvuonna.Rahoitusmarkkinoiden osalta on oletettavaa, että sekä viennin rahoituksen että kotimaan pk-rahoituksen kysynnän trendi jatkuu nykyisellään myös loppuvuonna.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vientitakuiden ja rahoituksen kysynnästä päätellen Suomen viennin voidaan arvioida olevan elpymässä alusrahoituksen lisäksi myös muilla toimialoilla. Kevään aikana julkaistut barometrit ennakoivat myös kotimaassa investointien kasvua ja sen myötä kasvavaa rahoituskysyntää, mutta tämä ei ole vielä näkynyt Finnveran kotimaan pk-rahoituskysynnän selvänä kasvuna. Arvioimme tämän selittyvän sillä, että pankkisektori toimii Suomessa hyvin ja pystyy vastaamaan rahoituskysyntään markkinaehtoisesti. Talouden näkymät ovat hyvät, ja rahoitusta hakevat yritykset ovat taloudellisesti aiempaa paremmassa kunnossa, mikä voi vähentää Finnveralta haettua riskinjakoroolia. Lisäksi uudeksi vaihtoehdoksi on tullut Euroopan strategisten investointien rahaston takaus, jota pankit voivat hyödyntää vaihtoehtona Finnveran takauksille.Finnveran valtuuksien käyttö tarkoittaa samalla sitä, että viennin rahoitukseen liittyvät valtion kokonaisvastuut ovat kasvaneet nopeasti. On kuitenkin huomionarvoista, että valtuuksien kasvu liittyy tulevaisuudessa tapahtuviin vientikaupan toimituksiin. Todellisten, tällä hetkellä nostettujen Finnveran vastuiden kasvu on selvästi maltillisempaa. Finnvera hallitsee riskejä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä ja vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän, maaliskuussa 2017 julkaistun kansainvälisen arviointiraportin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama viennin rahoitusjärjestelmä on korkeatasoinen, ja riskienhallinta edustaa parasta kansainvälistä tasoa.Taloudellisesti Finnveran alkuvuosi oli vahva. Kokonaisuutena tavoitteenamme on jatkossakin, että Finnveran toiminta pitkällä aikavälillä pysyy itsekannattavana ja että toiminta rahoitetaan takuutoiminnasta saatavilla tuloilla. Lakisääteinen tehtävämme on kantaa luottoriskejä, joita muun muassa vientikauppoihin liittyy. Yksittäisten riskien toteutumista on mahdotonta kaikilta osin ennustaa.”Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2017 (PDF)Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Miljoonainvestoinnin uusiin majoitustiloihin tehnyt lappilaisyritys pyrkii kotiuttamaan rahat etukäteismaksuilla.Kassan kuivuminen on yksi pk-yritysten pahimmista kriiseistä.Ongelmat korostuvat etenkin kesälomakauden jälkeen, sillä kesäkuukausina monella toimialalla tulot tippuvat, mutta kulut pysyvät samalla tasolla.Taloushallinnon ammattilaiset ovat jo pitkään peräänkuuluttaneet, että yrittäjien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myyntisaatavien kiertoon. Rahojen kotiuttamista voi nopeuttaa säännöllisellä laskutuksella, lyhyillä maksuehdoilla ja saatavien aktiivisella perinnällä.Oman vaikeusasteensa kassanhallintaan tuo kausiluonteisuus. Erityisesti sesongeista riippuvaiset yritykset joutuvat usein myös turvautumaan ulkopuolisiin rahoitusratkaisuihin, kuten luotolliseen tiliin tai käyttöpääomarahoitukseen.Rovaniemeläinen yrittäjä Petri Palkinen myöntää kassan olevan koetuksella ennen sesongin käynnistymistä marras-joulukuussa. Palkinen pyörittää yhdessä vaimonsa Minna Pennasen kanssa lumi- ja jääelämyskeskus Arctice Oy:tä.– Aiempina vuosina on ollut kova tuska marraskuun lopulla, kun limiitit ovat olleet loppumassa. Tänä vuonna olemme pyrkineet laskuttamaan asiakkailta jo varausvaiheessa. Myös matkanjärjestäjien kanssa meillä on tiukat ehdot. Onneksi varauksia on tullut todella hyvin, Palkinen sanoo.Ennakkomaksut ovat Arcticelle elinehto, sillä yrittäjäpariskunta investoi seuraavalle kaudelle yli miljoona euroa uusiin majoitustiloihin. Joulupukin Pajakylän yhteydessä olevaan keskukseen on rakenteilla 14 uutta lappilaiskotaa. Valmista pitäisi olla joulukuun alkuun mennessä.Investointi on jättimäinen vähän yli 800 000 euroa liikevaihtoa tekevälle yritykselle. Liikevaihto on kertynyt lipunmyynnistä alueelle sekä jäähotellin, -ravintolan ja –baarin myyntituloista.– Iglurakentaminen on aina säiden armoilla, ja halusin vähän vakaampaa pohjaa. Lisäksi Pajakylä tarvitsee majoituskapasiteettia, Palkinen perustelee investointia.Vierailijoista 95 prosenttia on ulkomaisia turisteja. Suurimmat ryhmät tulevat Aasiasta, Englannista, Keski-Euroopasta ja Venäjältä.Ennakkomaksut eivät vielä takaa yrityksen kannattavuutta.– Olin aiemmin hinnoittelussa arka. Yrittäjällä pitää olla rohkeutta hinnoitella oikein. Alussa meidän hintojamme epäiltiin liian korkeiksi, mutta ei epäillä enää, Palkinen sanoo.  Oma pääoma koetinkiviPalkinen ryhtyi täysipäiväisesti yrittäjäksi vuosi sitten marraskuussa, kun hän lopetti työt liikunnanopettajana. Hänen vaimollaan on vuoden virkavapaa samoista tehtävistä.– Aina voi tietysti ajatella, että minulla oli turvallinen eläkevirka. Vaimo kuitenkin kannusti tähän. En koe, että tämä investointi on iso riski, Palkinen sanoo.Hänen mukaansa suurin rahoituksen haaste liittyi oman pääoman keräämiseen. Yrittäjäpariskunta tarvitsi 15 prosenttia kokonaissummasta omaa pääomaa. ELY-keskus lähti mukaan neljäsosalla ja loppu on pankkilainaa.– Oli siinä vääntöä. Viimeisin tilikautemme toi uskoa myös rahoittajille. Finnveralla oli todella tärkeä rooli yrittäjälainan osalta ja lainojen takaajana. Ilman Finnveraa tänne ei olisi noussut mitään.Laskelmat kuntoonFinnveran rahoituspäällikkö Helena Hakkarainen pitää Palkisen tapaa saada maksut varauksista jo etukäteen esimerkillisenä kassanhallinnan kannalta.– Puolet meiltä rahoitusta hakevista yrittäjistä miettii kassanhallintaa tosi hyvin, toinen puoli taas huonosti. En ole kovin monella yrittäjällä nähnyt kassavirtalaskelmaa. Heille se tulee yleensä kotiläksyksi, Hakkarainen sanoo.Hän korostaa käyttöpääoman merkitystä, jos tulot kohdistuvat vain tietyille kuukausille mutta kiinteät kulut juoksevat koko ajan.– Tyypillisin tilanne on se, että rahat eivät riitä lyhennyksiin ja korkoihin. Olemme kuitenkin joustavia maksujen kanssa. Monet matkailuyrittäjät ovat enemmän jalat maassa ja ymmärtävät kausiluonteisuuden haasteet. Ulkomaisilla matkanjärjestäjillä on usein myös pitkät maksuajat, ja saatavia joutuu karhuamaan, Hakkarainen sanoo.Tammi-toukokuun tilastot osoittavat, että Suomi vetää nyt matkailijoita ennätystahtiin. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä oli alkuvuonna 2,5 miljoonaa. Erityisesti kiinalaisten turistien määrä on kovassa kasvussa.Matkailijamäärien kasvu näkyy matkailualan yritysten investoinneissa. Jo pelkästään Lapissa matkailuun investoidaan arviolta 100-150 miljoonaa euroa.– Lapissa on käynnissä paljon 5-10 miljoonan euron yksityisiä hankkeita. Erityisesti investoidaan rakennuksiin, kuten hotelleihin ja igluihin. Se näkyy myös meidän tilastoissamme, Hakkarainen vahvistaa.Lue lisää investointien rahoittamisestaLue lisää käyttöpääoman saamisestaTeksti: Kimmo Koivikko

Finnvera toimii syksyllä Barcelonassa, Espanjassa järjestettävän kansainvälisen vienninrahoitusseminaarin ECA partnerina eli vientitakuulaitosyhteistyökumppanina. Global Export Finance -konferenssi (GEF) järjestetään 12.–14. syyskuuta 2017.Puhtaasti vienninrahoituksen markkinoihin keskittynyt GEF on vaikutusvaltaisimpia ja vakiintuneimpia kansainvälisiä alan ammattilaisten kokoontumisia, joka kerää vuosittain osallistujia eri puolilta maailmaa. GEF järjestetään tänä vuonna 18. kerran, ja sen järjestää brittiläinen kansainväliseen kauppaan ja finanssimarkkinoihin keskittynyt kustantaja Euromoney Trade Finance.Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri on yksi tapahtuman pääpuhujista. Vesteri on kansainvälisen Bernin Unionin presidentti. Bernin Unioni on maailmankaupan poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuuttajien järjestö.Tutustu konferenssin ohjelmaan ja lue lisää tapahtumasta!

Heinäkuu on tyypillisintä lomakautta, mutta miltä näyttää kesä yrityksessä? Kysyimme asiaa turkulaiselta pakopeliyritykseltä, CLU TKU:lta. Toni Heinonen ja Heta Pyhäjärvi vastasivat.Suomi on kiinni heinäkuussa, näin usein todetaan. Pitääkö tämä paikkansa teidän näkökulmastanne?Toni: Alkukesä on lähtenyt vilkkaasti liikkeelle. Yritykset ovat pitäneet kesäjuhliaan ja tulleet viettämään osan päivästä meille. Kesäkuussa asiakkaat ovat myös hajaantuneet enemmän arkipäiville ja viikonloput olleet hiljaisempia, kun talviaikana viikonloput olivat vilkkaampia. Heinäkuun tilannetta on vielä vaikea arvioida. CLU TKU on auki koko kesän lukuun ottamatta elo-syyskuun taitetta.Heta: Kuluva kesä on CLU TKU:n ensimmäinen, sillä pakohuoneet avattiin joulukuussa 2016. Nyt vasta näemme, millainen kesästä tulee. Veikkaan, että muitakin kuin turkulaisia, matkailijoita ja turisteja, saattaa tulla käymään. Ehkä kävijöiden määrä on myös säästä riippuvaista. Jos ei olekaan niin aurinkoista, ihmiset saattavat hakeutua sisäaktiviteetteihin.Toinen paljon käytetty ilmaisu on, että yrittäjä ei koskaan lomaile. Pitääkö paikkansa?Toni: Olen päätoimisesti yrittäjä, mutta myös päätoiminen opiskelija. Minusta kesäaika sinänsä tuntuu lomalta, kun opiskelut ovat tauolla ja teen vain yhtä asiaa. Nyt tuntuu, että olisi vaikeaa irrottautua töistä kuukaudeksi tai edes viikoksi. Vaatii luovuutta, miten oman lomahetken löytää.Miten yrittäjä lataa akkuja?Toni: Kesän ajaksi on sovittu monta pientä parin päivän lomailua lähellä, Tukholmassa, Tallinnassa ja Suomessa. On kiva lähteä vähän pois kotoa, jotta pystyy irrottautumaan arjesta.Heta: Minulle fyysinen aktiviteetti ja liikunta on tärkeä tapa virkistyä. Se voi olla mitä vain: uintia, vaeltamista tai vaikka pyöräilyä saaristoon.Pakohuoneessa ratkotaan mysteerejäCLU TKU on pakohuoneyritys, jossa asiakkaat saavat ratkaista mysteereitä menneisyydestä: etsiä kadonnutta mayojen aarretta vuonna 1915 Jukatanin niemimaalla, auttaa Sherlock Holmesia ratkaisemaan rikosta Baker Streetillä tai selvittää hämäriä bisneksiä 1970-luvun pankissa.Pakohuonepelissä ideana on erilaisia arvoituksia ratkaisemalla selvittää tunnissa tiensä ulos suljetusta huoneesta. Arvoituksia ratkaistaan 4-6 henkilön ryhmissä, joten tiimiyhteistyö on suuressa roolissa. Pakohuoneen kävijöitä Baker Streetin tunnelmissa. Kuva: CLU TKUMillainen yritys CLU TKU on? Millaisella kokoonpanolla toimitte, millainen tausta teillä on?Toni: Olen toinen perustajista. Alkuperäinen idea tuli Iraklis Grousilta, joka pyysi minua mukaan. Hän on kotoisin Kreikasta, missä Ateenassa on jo satoja pakohuoneita pelattavana. Tuntui, että Turussa voisi olla tilaa uudelle toimijalle. Iraklisilta löytyi bisneskokemus ja minulta osaaminen pelien suunnitteluun ja rakentamiseen. Opiskelen game designia, pelisuunnittelua, Turun yliopistossa.Heta: Tulin CLU TKU:un töihin helmikuussa 2017. Taustani on journalistisessa kirjoittamisessa ja tiedottamisessa. Vastaan osittain niistä, mutta teen myös paljon yritysasiakkaiden kanssa työtä. Pienessä yrityksessä on hyvä osata kaikkea ja opetella uutta.Onko yritystoiminta ollut sellaista kuin etukäteen ajattelitte? Millaisia yllätyksiä, onnistumisia tai haasteita eteen on tullut?Toni: Pääsääntöisesti yrittäjyys on ollut sellaista, mitä oletinkin. On täytynyt opetella paljon yrityksen pyörittämiseen liittyviä asioita, joita ei ollut etukäteen ajatellut. On myös täytynyt oppia delegoimaan. Vaikka olisi halu tehdä kaikki itse, jotkut tehtävät on hyvä antaa muille. Esimerkiksi kirjanpito on parasta antaa kirjanpidon ammattilaisen hoitoon. Aiemmat verkostot Turun seudun yrityskiihdyttämöistä ja muilta tahoilta ovat olleet yllättävän tärkeitä yrityksen alkutaipaleella. Rahoitukseen liittyvän tiedon löytyminen ei silti ollut erityisen haastavaa.Kun on suoraan asiakkaiden kanssa tekemisissä, on aina yllättävää miten paljon erilaisia ihmisiä kohtaa. Ideamme on, että elämys alkaa jo ovelta, kun asiakkaat astuvat sisälle tiloihimme. Kutsumme heidät saman tien luomaamme maailmaan. Tilanteessa ihmiset täytyy uskaltaa kohdata rohkeasti, tunnustella reaktioita ja saada heidät rentoutumaan. Tämä on omalla tavallaan showbisnestä ja teatteria.Lisätietoa:Mikä CLU TKU? CLU TKU Facebookissa Kiinnostaako yrityksen perustaminen? Lisätietoa löydät täältä.

Uinuvat ostajaehdokkaat ja yrittäjät eivät tunne kaikkia yrityskaupan rahoitusmahdollisuuksia.Yritysostoista kiinnostuneiden on turha pelästyä kauppahintoja suhteessa omiin säästöihin. Parhaassa tapauksessa miljoonan euron yrityskaupan voi järjestellä lähes kokonaan ulkoisella rahoituksella, jos säästöstä löytyy 25 000 euroa.Laskukaava menee siten, että yksi neljäsosa yrityskaupasta eli 250 000 euroa miljoonasta on niin sanottu omarahoitusosuus. Omarahoitusosuus on minimissään 20 prosenttia, usein 30 prosenttia tai ylikin.Esimerkkilaskelmassa on mukana kaksi ostajaa tasaosuuksin, jotka kumpikin sijoittavat 125 000 euroa. Sijoituksen määrästä he järjestävät vähintään 20 prosenttia eli 25 000 euroa omista säästöistään, ja neuvottelevat Finnveralta 100 000 euron henkilökohtaisen yrittäjälainan. Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen vakuudeton luotto.Omien sijoitustensa lisäksi ostajat varmistavat myyjältä 100 000 euron rahoituksen.- Ulkopuolisen rahoituksen osaksi kauppahinnasta tulisi esimerkkitapauksessa 650 000 euroa. Se summa voidaan neuvotella pankista käyttäen vakuuksina Finnveran 50 prosentin takausta ja yritystoimintaan mahdollisesti sisältyvää vakuusmassaa, sanoo Finnveran aluepäällikkö Janne Koivuniemi.Esimerkkilaskelmalla Koivuniemi haluaa herätellä etenkin niin sanottuja uinuvia, potentiaalisia ostajaehdokkaita.- He tuntevat rahoitusmahdollisuudet heikosti, eivätkä uskalla toteuttaa omaa haavettaan ryhtyä yrittäjäksi. Kauppahinta pelottaa liikaa.Koivuniemen mukaan suuri osa yrittäjistäkään ei tunne yrityskaupan rahoitusmekanismeja.- Yrityskaupan rahoittamiseen on useita vaihtoehtoja. Ne pitäisi selvittää ajoissa useiden rahoittajien kanssa. Neljä viidestä tarvitsee kuitenkin ulkopuolista rahoitusta yrityskaupassa.Jokainen yritys on yksilöKoivuniemi muistuttaa, että jokaisen yrityskaupan rahoitusratkaisu räätälöidään tapaus kerrallaan. Rahoittaja kiinnittää huomiota etenkin yrityksen tuleviin kassavirtoihin ja niihin liittyviin riskeihin.Käytännössä ostettavan yrityksen pitää olla liiketoiminnallisesti ja liiketaloudellisesti hyvässä kunnossa. Lisäksi ostajan henkilökohtainen osaaminen ja talous vaikuttavat rahoituksen ehtoihin.- Kauppahinnan tulee olla kannattavuuteen ja kassavirtaan suhteutettuna kohtuullinen. Myös myyjän rooli muutostilanteen onnistumisen turvaamisessa on tärkeä. Eikä pidä unohtaa kaupan valmistelun laatua, sopimuksia ja muuta dokumentaatiota, Koivuniemi listaa.Hän näkee myyjän kahdessa roolissa: yrityksen jatkuvuuden varmistajana ja rahoittajana.- Se voi tarkoittaa, että myyjä jää osakkaaksi yhtiöön tietyksi aikaa. Myyjä voi myös tarjota maksuaikaa, lainaa tai rahoittajille vakuuksia.Kauppa vauhdittaa kasvuaLainan takaisinmaksuaika vaikuttaa aina saatavaan rahoitukseen. Yrityskauppaan liittyvät luotot pitäisi pystyä maksamaan noin viiden vuoden maksuohjelmalla.Koivuniemen mukaan pidemmät maksuajat ovat harvinaisempia.- Omarahoitusosuus on tärkeä rahoituselementti. Se on käytännössä edellytys ulkopuolisen rahoittajien mukaantuloon.Pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamisella on iso merkitys yritysten uudistumiselle.Ensinnäkin omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen.Toiseksi, onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät yritysten kasvuluvuissa. Joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kaupan jälkeen kasvuyritykseksi.- Viime vuonna yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, Koivuniemi sanoo.Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla. Yhteensä Suomessa tehdään 2 000-3 000 yrityskauppaa vuosittain. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon?Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet.Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin?Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset.Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen.Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa.Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa.Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Finnveran uudesta laskusaatavatakuusta lisää vauhtia pienten vientikauppojen rahoitukseenPuolet suomalaisista pk-vientiyrityksistä uskoo vientikauppansa arvon kasvavan tänä vuonna. Yhtä moni yritys lisää myös panostuksia kansainvälistymiseen. Tämä käy ilmi kevään Pk-yritysbarometristä, johon vastanneista noin 4 800 yrityksestä yli  tuhat toimii kansainvälisillä markkinoilla. Vientiyrityksillä on kuitenkin edelleen haasteita pienten vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä ja viennin riskeiltä suojautumisessa. Rahoituksen vauhdittamiseksi Finnvera on tuonut markkinoille uuden laskusaatavatakuun vuosi sitten lanseerattujen vekselitakuun ja vientisaatavaluoton lisäksi.Laskusaatavatakuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan, kun vientituotteina ovat esimerkiksi kulutustavarat, raaka-aineet, palvelut tai puolivalmisteet. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä. Takuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia.– Pienten vientikauppojen rahoittamiseen käytettävien instrumenttien tulisi olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä sekä viejälle että pankille. Pyrimme jatkuvasti kehittämään tuotteitamme niin, että pankkien olisi helppo tarjota takuidemme avulla pieneenkin vientikauppaan rahoitusta. Alle 2 miljoonan euron kauppoihin suunnatuissa tuotteissa Finnvera pyrkii ehtoja keventämällä vauhdittamaan rahoitusta ja edistämään kaikenkokoisten suomalaisten vientiyritysten toimintamahdollisuuksia, sanoo kehityspäällikkö Minna Lindqvist Finnverasta.Uudet tuotteet pienentävät viejän ja pankin riskiäSekä laskusaatavatakuu että vekselitakuu mahdollistavat sen, että viejä voi myöntää ostajalleen maksuaikaa ja saada itse rahat kaupasta heti kassaan. Kumpikin takuu suojaa pankkia ensisijaisesti ostajaan ja ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Vekselitakuu voidaan myöntää jopa viiden vuoden maksuajalle ja se soveltuukin hyvin esimerkiksi yksittäiseen pääomatavarakauppaan, kuten kone- tai laitevientiin, kun taas laskusaatavatakuu soveltuu lyhyeen maksuaikaan. Tuotteet täydentävät toisiaan. Finnvera ei esimerkiksi myönnä vekselitakuuta Venäjälle suuntautuviin kauppoihin, koska vekseli ei ole Venäjällä yleisesti käytetty maksuväline. Laskusaatavakuuta sen sijaan voidaan käyttää Venäjän-kauppoihin.Vuosi sitten lanseeratun vekselitakuun käyttö on hienoisessa kasvussa. Takuun hakijoiden joukossa on suuria, pieniä ja midcap-yrityksiä, joiden kaupat ovat suuntautuneet pääosin Eurooppaan ja Etelä-Amerikkaan. Keskimääräinen kaupan koko hakemusten perusteella on ollut 1,3 miljoonaa euroa ja pienin tähän mennessä vekselitakuulla taattu kauppa arvoltaan 200 000 euroa. Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltäUudet tuotteet lisäävät myös vientiyritysten keinoja suojautua vientikauppaan liittyviltä riskeiltä. Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä, ja jopa kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Näin siitä huolimatta, että yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden etenkin, jos kyseessä on vientiä aloittava yritys. Vientikaupan riskeiltä suojautuminen on tärkeää myös nyt, kun vienti vetää ja talouden suhdanne on erittäin lupaava.–Mitä merkittävämmästä ja räätälöidymmästä kaupasta yritykselle on kyse, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen. Kannustamme vientikauppaa tekeviä yrityksiä ottamaan meihin yhteyttä kauppaneuvottelujen varhaisessa vaiheessa, jos jokin kaupassa mietityttää. Neuvomme mielellämme soveltuvan rahoitusratkaisun valinnassa. Tavoitteenamme on auttaa kaikenkokoisia suomalaisyrityksiä voittamaan kaupat kotiin sekä suojautumaan vientiin liittyviltä riskeiltä, Lindqvist sanoo.Lisätiedot:Minna Lindqvist, kehityspäällikkö, Finnvera +358 50 5267 639 , etunimi.sukunimi@finnvera.fiPk-yritysbarometriSuomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä.Lue myös:Lisätietoa laskusaatavatakuusta. Lisätietoa vekselitakuusta.Finnveralta jälleen uusi rahoitusmalli pienille vientikaupoille. Vekselitakuusta vauhtia pienille vientikaupoille.

Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.Suomalaisyritysten kasvava kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan näkyy lisääntyneinä kyselyinä Finnveran Pietarin-edustustossa. Venäjän talous on kääntynyt hienoiseen nousuun, mikä avaa haasteista huolimatta mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Finnveran arvion mukaan rahoituksen kysyntä Venäjän-kauppaan tulee vilkastumaan tänä vuonna.Ohje kuulostaa kliseeltä mutta on täyttä totta: Kotiläksyt pitää tehdä hyvin, kun yritys tähtää Venäjän markkinoille.–Venäjällä ei voi ajatella, että hyvä tuote myy itse itsensä. Suhteet ja kauppakumppanin luottamus ovat tärkeitä, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnverasta.Hän siirtyi huhtikuussa 2017 Finnveran suuryritykset-yksikköön maa- ja ympäristöriskien hallinnan vetäjäksi Suomen Moskovan-lähetystön talous- ja rahoitusasiantuntijan paikalta, jossa hän seurasi aitiopaikalta Venäjän talouden kehitystä kolmen ja puolen vuoden ajan. Venäjä lähialueineen oli tuttu jo aiemmalta uralta Nordeassa ja sen edeltäjissä, ja Finnvera puolestaan tuttu yritysrahoituksen kautta.Verrattuna vuosiin 2014–15 talouden näkymät ovat Venäjällä parantuneet. Lännen asettamilla pakotteilla tai Venäjän omilla vastapakotteilla on toki ollut vaikutusta, muttei ehkä niin paljon kuin ennakoitiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.–Kun talous supistuu, sen täytyy jossain vaiheessa myös kasvaa.  Aiemmin talouskasvun moottorina ollut yksityinen kulutus on voimakkaan laskun jälkeen kääntynyt hienoiseen kasvuun.  Venäjän ulkomaankauppa kasvaa parin–kolmen vuoden laskun jälkeen. Vuoden 2017 alussa tapahtui käänne mielialoissa, ja Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun.Investoinneissa tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomi vieMyös suomalaisyritysten näkymät Venäjästä ovat aiempaa positiivisemmat. Vaikka Venäjä on kääntynyt protektionistiseen suuntaan ja suosii kotimaista tuotantoa tuonnin korvaus -ohjelmallaan, se voi avata mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Muun muassa EU:n Venäjän-kaupalle asettamat sanktiot ovat edelleen voimassa, mutta ne huomioiden kaupankäynti on mahdollista.–Venäjän oman tuotannon kehittäminen tarvitsee investointeja, joihin tarvitaan ulkomaista teknologiaa. Silloin tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomesta viedään eniten, Koskelainen sanoo.Venäjä on erittäin varteenotettava kauppakumppani siitä huolimatta, että viejän täytyy tuntea paikalliset olot ja viranomaiset, tottua byrokratiaan ja pohtia suhtautuminen korruptioon.–Venäjä kannustaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan maahan.  Vientikauppa puolestaan on helpompaa, kun ei tarvitse etabloitua. Haasteina ovat kuitenkin partnereiden löytäminen, luottamus ja se, miten varmistaa saamiset myydystä tavarasta.–Vakiintuneissa kumppanuuksissa kauppaa tehdään yleisesti laskua vastaan. Laskusaataviensa turvaamiseen suomalaiset viejät voivat käyttää Finnveran vientisaatavatakuuta, joka soveltuu kulutustavaroiden ja raaka-aineiden lyhyellä maksuajalla käytävään kauppaan. Tälläkin hetkellä Finnvera luottovakuuttaa yli sataan venäläiseen ostajayritykseen liittyviä luottoriskejä. Kun Venäjällä on kriisi, käytetään paljon ennakkomaksua. Silloin puolestaan ostajan täytyy luottaa myyjään. Remburssia käytetään paljon saatavien varmistamiseen, mutta Venäjällä se on myös rahoitusinstrumentti.Lähivuosina ei näköpiirissä muutosta talouspolitiikkaanVenäjän taloutta vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten valtion vahva rooli, heikko työn tuottavuus ja demografian haasteet.  Ennen maaliskuun 2018 presidentinvaaleja suuria muutoksia talouspolitiikkaan tuskin kuitenkaan tulee. Budjettivajetta on viime vuosina katettu öljytuloista kerätyillä rahastoilla.–Budjettivaje on yksi suurimmista talouden ongelmista, ja se vaikuttaa valtion hallitsemassa taloudessa siihen, mihin jakovaraa on.  Nyt kun talouden näkymät ovat paremmat, mittavia uudistuksia ei välttämättä ole pakko tehdä.Suomen näkökulmasta Venäjä on kuitenkin moneen muuhun vientikaupan kohteeseen nähden lähellä ja maantieteellisesti valtavan suuri. Vaikka ongelmiakin on, Venäjä on parantanut asemaansa sääntelyä kartoittavassa Maailmanpankin Doing business -vertailussa.--”Kyselyjä tulee siitä, miten Venäjällä menee”Suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden tauon jälkeen kiinnostuneet jälleen Venäjän-kaupasta.–Asiakaskyselyitä tulee runsaasti yleisesti markkinoista ja siitä, miten Venäjällä menee. Tämä on positiivinen asia. Positiivista on myös se, että venäläisiä turisteja tulee kuluvana vuonna taas enemmän Suomeen vilkastuttamaan elinkeinoelämää tällä puolella rajaa. Ruplan ostovoima suhteessa euroon on parantunut, mikä lisää venäläisten turistien halua tulla Suomeen, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen. Hän on hoitanut suomalaisyritysten suhteita Pietarin alueella kymmenisen vuotta, joista yhteensä seitsemän vuoden ajan työpistekin on sijainnut Pietarissa. –Toimin Finnveran silminä ja korvina Pietarissa, hän luonnehtii.Finnvera rahoitti Venäjän-vientiä kasvavassa määrin vuosina 2014–15, jolloin Finnveran vastuukanta Venäjällä 1,5-kertaistui. Vastuukanta on nyttemmin hieman pienentynyt, koska venäläiset maksavat luottoja pois.Yrityksille välineitä verkostoitumiseen ja toimiviin asiantuntijapalveluihinPietiläisen mukaan tällä hetkellä Venäjälle investoivat pääasiassa sellaiset suomalaiset pk-yritykset, jotka tuntevat jo Venäjän markkinat viejinä tai ovat jo etabloituneet Venäjälle. Tuotantolinja Venäjällä auttaa yritystä nyt, kun Venäjä rajoittaa tuontia tullialueensa ulkopuolelta.Venäjällä toimii tälläkin hetkellä lukuisia suomalaisia rakennustuoteteollisuuden, puunjalostusteollisuuden ja palvelualan yrityksiä.Finnvera toimii Venäjällä yhteistyössä Team Finland -toimijoiden kanssa. Ne auttavat yrityksiä verkostoitumaan, luomaan kontakteja ja opastavat muun muassa käyttämään paikallisia asiantuntijapalveluita.  Ensi vaiheen jälkeen yritykset hoitavat pääosin itse yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin venäläisiin yhteistyötahoihin.Luoteis-Venäjällä suomalaiset tunnetaan hyvin maineeltaan luotettavina kauppakumppaneina. Useimmat Venäjällä toimivat suomalaisyritykset toimivatkin Pietarin alueella. Moskovassa tai kauempana Suomi-tuntemus ei ole yhtä vankkaa. Kesäkuussa Kazakstanin Astanassa alkavassa maailmannäyttelyssä aukeaa tilaisuus tunnettuuden lisäämiseen myös Venäjän ulkopuolella.Linkit:MaaluokituksetVientikaupan luottoriskit

Suomalaisyritysten kaupat Brasiliaan ovat perinteisesti erittäin suuria. Myös pk-yritysten vientimahdollisuudet ovat hyvät.Brasilian kansallistanssin samban sävelet ovat pikkuhiljaa kääntymässä mollista duuriin. Väkiluvultaan ja pinta-alaltaan maailman viidenneksi suurimman valtion talous koki historiansa pahimman laman. Vuonna 2015 talous pieneni lähes neljä prosenttia, eikä viime vuosi ollut paljoa parempi.– Brasilia on ollut perinteisesti vahva raaka-aineviejä, mutta maailmanlaajuisesta laskusuhdanteesta alkanut lama ja poliittinen kriisi ovat horjuttaneet toimintaympäristöä viime vuosina. Tälle vuodelle odotetaan vihdoin pientä kasvua ja ensi vuonna kasvua on luvassa enemmän, sanoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Relanderin näkemystä tukevat myös tilastot. Brasilian bruttokansantuote oli jo alkuvuonna plussalla. Relanderin mukaan protektionismi ja byrokratia jylläävät edelleen, ja maassa käsitellään korruptioon liittyviä kysymyksiä, mutta asenteet vapaakauppaan ovat hiljalleen muuttumassa myönteisemmiksi. Samaan aikaan Yhdysvalloissa suunta on toinen.– Brasilian omat sisämarkkinat ovat valtavat, ja kotimaan kysyntä on ollut perinteisesti maan talouskasvun veturi. Kysyntä on hieman tökkinyt työttömyyden kasvaessa, mutta silläkin saralla suunta on kääntynyt parempaan.Brasilia on ollut pitkään Suomen tärkein kauppakumppani Etelä-Amerikassa. Yksittäiset kaupat ovat euromääräisesti erittäin suuria. Suomesta Brasiliaan on matkannut erityisesti raskaan teollisuuden koneita ja laitteita, erilaisia kemikaaleja sekä lannoitteita. Maa tarjoaa valtavia mahdollisuuksia myös pk-yritysten viennille.Relander huomauttaa, että Finnveran vientitakuuvastuiden määrällä mitattuna Brasilia on edelleen kolmen suurimman poliittisen riskin maan joukossa.– Takuukysyntä on jatkuvaa ja varsin laajaa, vaikka sellu- ja telepuolella on ollut aiempaa hiljaisempaa. Investointien maan infrastruktuuriin odotetaan lähivuosina jälleen virkistyvän. Se tuo mahdollisuuksia suomalaisviejille, Relander sanoo.Kasvu pitää maassaKehittyvä talous houkutteli Valmetin Brasiliaan yli 50 vuotta sitten.Valmetin nykyinen painopiste Brasiliassa on sellutuotannon teknologioissa sekä siihen liittyvissä automaatio- ja palveluratkaisuissa.Viimeisen viiden vuoden aikana Valmet on toimittanut Brasiliaan kaksi suurta sellutehdasta. Toimitusten arvo on ollut satoja miljoonia euroja. Sen lisäksi Valmet on perustanut palveluliiketoimintaa alueelle. Tällä hetkellä yrityksellä on Brasiliassa noin 500 työntekijää viidessä eri toimipisteessä. Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan johtaja Bertel Karlstedt kertoo, että Brasilian talous ja poliittinen järjestelmä ovat Eurooppaan verrattuna paljon epävakaampia.– Epävakaus luonnollisesti vaikuttaa meihin ja asiakkaisiimme. Brasiliassa on ollut voimakkaita kasvun vuosia esimerkiksi vuodesta 2002 vuoteen 2011. Toisaalta maassa on ollut myös viime vuosien kaltaisia lama-aikoja. Toimintaympäristö on silti meille houkutteleva, sillä toimimme globaaleilla markkinoilla ja haemme kasvua kehittyvistä alueista.Karlstedt sanoo, että asiakkaiden tuottamasta sellusta merkittävä osa menee vientiin.– Globaalit markkinat ohjaavat voimakkaasti asiakkaidemme investointeja ja liiketoiminnan kannattavuutta. Reilun kymmenen vuoden aikana Brasiliaan on rakennettu maailman suurimpia sellutehtaita.Karlstedtin mukaan Brasilian vuotuinen inflaatio on ollut viime vuosina noin kuuden prosentin luokkaa. Vuonna 2015 inflaatio tosin nousi yli kymmenen prosentin.– Voimakas inflaatio vaikuttaa niin palkkoihin kuin erilaisiin toimitussopimuksiinkin.Brasilia ei ole ollut Valmetille helpoin mahdollinen toimintaympäristö. Kilpailu selluteknologian toimittajien kesken on erittäin kovaa.– Valmet on yksi johtavista toimijoista Brasiliassa, mutta myös uusia kilpailijoita tulee markkinoille. Olemme kehittäneet sekä omaa paikallista tuotantoa että tuotantoa kumppaniverkoston kanssa. Meidän on toimittava näin, jotta pystymme varmistamaan kilpailukyvyn ja toisaalta selviämme tuontitulleista ja veroista.Karlstedt huomauttaa, että Brasilian hallinto on pyrkinyt ohjaamaan tuotantoa maan sisälle tuontitullien ja verojen avulla.– Tullien purkamiseen on paineita. Maan sisäinen tilanne saattaa ajaa asioita myös toiseen suuntaan.Paikalle suuntaavan yrityksen on Karlstedtin mielestä syytä varautua myös siihen, että Brasiliassa yritykset kantavat sosiaalista vastuuta panostamalla hyväntekeväisyyteen erityisesti niillä alueilla, joilla yritys toimii.– Valmet antaa merkittävää tukea paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille, kuten Instituto Ayrton Sennalle ja Instituto Ecofuturolle. Tuettavien ohjelmien tavoitteena on tukea peruskoulutusta ja ympäristönsuojelua. Lisäksi olemme lahjoittaneet vanhoja tietokoneita koululle ja keränneet varoja päiväkodille.FAKTA: Brasilia Finnveran määrittelemä, maan maksukykyä kuvaava maaluokka on 5/7 (välttävä maksukyky). Bruttokansantuote: Noin 1 603 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 7 838 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: -3,6 % (2016). Tälle vuodelle odotetaan 0,6 prosentin kasvua. Inflaatio: 10,7 (2015). Vienti: 170 miljardia euroa (2015). Tuonti: 152 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Brasiliaan oli vuonna 2016 noin 381 miljoonaa euroa. Päätoimialat: maatalous, kaivosteollisuus ja selluteollisuus. Valuutta: Brasilian real: 1 eurolla saa 3,3 realia. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliKuva: Mika Relander, Finnvera

Kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla vientikauppaan liittyvä rahoitus voi tuoda ratkaisevan edun suomalaiselle toimijalle. Finnveran tarjoama takuu ja Nordean tarjoama rahoitus varmistivat Metsolle tilauksen Omaniin, mihin Metso toimittaa murskaus- ja seulontalaitoksen paikalliselle sementtiyritykselle Al Tasnimille. Projekti on käynnissä ja ensimmäiset laitetoimitukset tehtiin helmikuussa 2017.Kyseessä on vuosien tauon jälkeen Metson ensimmäinen sopimus kokonaisen murskaus- ja seulontalaitoksen toimittamisesta Omaniin. Se on myös ensimmäinen Omaniin saatu kauppa, joka ratkaistiin ostajarahoitusjärjestelyn avulla.Metso teki Al Tasnimille tarjouksen, jossa vientirahoitus kattoi 85 prosenttia vientikaupan hinnasta. Rahoituksen tarjosi Nordea ja Finnvera kattoi kaupan luottoriskit vekselitakuulla.Vekselitakuu kattaa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät luottoriskit. Tyypillisin riski on ostajan maksukyvyttömyys eli konkurssi.Vekselitakuu soveltuu hyvin esimerkiksi yksittäisiin pääomatavarakauppoihin, kuten kone- ja laitehankintoihin. Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehdoilla ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Viejä saa rahat heti ja ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan. Finnvera antaa pankille vekselintakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta.–Vekselitakuu on takuumuotona mahdollinen silloin, kun ostaja ja ostajamaa ovat luottokelpoisia ja kun ostajan maassa on toimiva vekselilainsäädäntö. Vekselitakuun  haaste on, että valmistelut on aloitettava jo varsin varhaisessa vaiheessa kauppaa. Samalla kun viejä ja ostaja neuvottelevat tuotteesta, rahoittajan puolella tehdään selvityksiä rahoituksen ehdoista ja kauppaan liittyvistä riskeistä, kertoo tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta.Finnvera on kehittänyt vekselitakuuta ja haluaa edistää sen  käyttöä maksuajaltaan enintään viiden vuoden mittaisissa ja alle muutamien miljoonien eurojen euron arvoisissa hankkeissa. Omanin kaupassa ostajan takaisinmaksuaika vekselille on kolme vuotta.–Kilpailunäkökulmasta rahoitusta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa rahoituspakettia tarjoamaan. Kansainvälisessä kilpailussa vientitakuilla pyritään aina edistämään suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vientiä, Pietikäinen sanoo. Onnistunut Omanin kauppa on hyvä esimerkki yhteistyöstä viejän, vientitakuulaitoksen ja liikepankin välillä.–Kilpailun voittaminen ei perustu vain tarjoamiimme ratkaisuihin vaan myös myynnin ja rahoituksen saumattomaan yhteistyöhön. Olemme sitoutuneet alentamaan ostajan kynnystä kaupantekoon siten, että ”tulemme puolitiehen vastaan” rahoitusmielessä. Vetoan myyntitiimeihimme eri puolilla maailmaa, että ne todella kuuntelevat asiakkaita ymmärtääkseen, mikä helpottaisi asiakkaiden tuskaa ostoprosessissa, sanoo Olli Kellokumpu, johtaja, myynti ja palvelut, Metso Minerals, Lähi-itä ja Itä Afrikka.Lisätietoa Finnveran vientitakuista.Lue lisää vekselitakuusta.

Mikko Vänttinen on nimitetty Finnveran Itä-Suomen aluejohtajaksi 1.8.2017 alkaen.Vänttinen siirtyy Finnveraan Danske Bankin Savo-Karjalan alueen finanssikeskuksen johtajan tehtävästä. Hän on toiminut pitkään pk-yritysten parissa alueella. Finnveran Itä-Suomen alueeseen kuuluvat Kuopion, Jyväskylän, Joensuun ja Mikkelin toimipisteet. Finnvera palvelee yrityksiä koko Suomessa viidellä toimialueella.Lisätiedot: viestintäjohtaja Tarja Svartström, puh. 029 460 2424

Savon pk-vientiyritykset hakevat kuluvana vuonna voimakasta kasvua. Lähes puolet maakunnan kansainvälisillä markkinoilla toimivista yrityksistä aikoo kasvattaa panostuksiaan kansainvälistymiseen. Lisäksi selvästi yli puolet yrityksistä kertoo innovaatiosatsaustensa kasvavan. Pohjois-Savossa toimivista pk-yrityksistä hieman alle puolet ilmoittaa toimivansa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. Tämä käy ilmi keväällä julkaistusta Pk-yritysbarometrista.Kaksi kolmesta kansainvälisesti toimivasta pohjoissavolaisesta yrityksestä harjoittaa suoraa vientiä, ja pienellä osalla on ulkomainen yhteisyritys tai tytäryhtiö. Silti vain noin joka neljäs yrityksistä arvioi, että kokonaisliikevaihdosta yli puolet tulee suorasta viennistä.–Savon pk-vientiyritysten näkymät ovat hyvin positiiviset, halua kasvuun löytyy. Pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet vastaajista arvioi, että yrityksen viennin arvon kasvaa kuluvan vuoden aikana. Erinomainen merkki on myös se, että yli puolet ulkomaanmarkkinoilla toimivista savolaisyrityksistä aikoo panostaa lisää kansainvälistymiseen. Joka neljäs vientiyrityksistä kertoo olevansa voimakkaasti kasvuhakuisia ja lisäksi yli puolet pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteensä kolmannes yrityksistä pohtii myös yrityskauppoja seuraavien viiden vuoden sisällä, sanoo rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen Finnverasta.Team Finland- toimijat Finnvera, Finpro, Tekes ja Ulkoministeriö kumppaneineen ovat mukana 1.6.2017 Kuopiossa järjestettävässä Sawosta maailmalle -tapahtumassa, joka keskittyy yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun. Pohjois-Savossa on runsaasti suhteellisen pieniä, innovatiivisia ja menestyviä pk-kasvuyrityksiä, joilla on markkinapotentiaalia sekä lähimarkkinoilla että kauempanakin.–Eritysesti pk-yritysten kansainvälistymisen tukena ovat Finpron asiantuntijat yli 30 toimistossa eri puolilla maailmaa sekä Suomessa lähellä yrityksiä. Olemme aina valmiita sparraamaan, neuvomaan ja opastamaan yrityksiä eteenpäin kansainvälistymisen eri vaiheissa sekä valituilla markkinoilla. Olemme luoneet myös laajan kontakti- ja asiantuntijaverkoston maailmalla tukemaan ja auttamaan suomalaisia yrityksiä kohdemaissa, kertoo Seppo Tossavainen, Export Finland, Finpro.Hän kehottaa yrityksiä olemaan aktiivisia ja rohkeasti yhteydessä kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Yrityksen apuna kansainvälistymisessä maailmalla Finpron lisäksi on myös ulkoministeriön noin 90 edustuston globaali ulkomaanverkko.–Verkostomme auttaa varsinkin mahdollisten viennin esteiden ja ongelmien taklaamisessa, antaa yrityksille analyyttistä tietoa kohdemaasta ja auttaa monin eri tavoin yrityksen verkottumisessa ja kontakteissa kohdemarkkinalla, sanoo Team Finland -vientisuurlähettiläs Juha Markkanen ulkoministeriöstä.Finpro ja muut Team Finland -toimijat seuraavat jatkuvasti globaaleja markkinamahdollisuuksia, suoria kaupanmahdollisuuksia sekä pidemmälle luotsaavia signaaleja markkinoilta, joilla voi olla vaikutusta suomalaisyritysten menestymiseen markkinoilla. Kaikki nämä löytyvät www.marketopportunities.fi-verkkopalvelusta.Innovaatioihin ja tuotekehitykseen halutaan panostaa enemmän kuin koko maassa keskimäärinPohjois-Savossa 60 prosenttia kansainvälisesti toimivista pk-yrityksistä arvioi kasvattavansa innovaatio-, tuotanto- ja tuotekehityspanostuksiaan. Into panostaa innovaatioihin ja toiminnan kehittämiseen on maakunnan vientiyrityksissä korkeammalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, sillä koko maassa puolet vientiyrityksistä kertoo lisäävänsä innovaatiopanostuksia.Tekes rahoitti pohjoissavolaisia yrityksiä viime vuonna lähes 13,5 miljoonalla eurolla. Hieman yli puolet rahoituksesta suunnattiin teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Palvelualoja rahoitettiin noin 6,3 miljoonalla eurolla.–Valtaosa eli 89 prosenttia pohjoissavolaisten yritysten Tekes-rahoituksesta kohdistui pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Valtakunnallisestikin pk-yritykset ovat Tekesin keskeisin asiakasryhmä, viime vuonna 77 prosenttia rahoituksestamme käytettiin kasvuhakuisten pk-yritysten innovaatioprojekteihin. Viime syksynä lanseeratusta innovaatiosetelistä tuli nopeasti suosittu myös Pohjois-Savossa, iloitsee palvelujohtaja Kari Komulainen Tekesistä.Sawosta maailmalle powered by Team Finland -tapahtuma järjestetään 1.6.2017 Kuopiossa Ravintola Albatrossissa. Lisätietoa tapahtumasta ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta: www.sawostamaailmalle.fi. Tapahtuman pääjärjestäjät ovat Savonia ammattikorkeakoulu ja Kuopion alueen kauppakamari.Lisätiedot:Heidi Nousiainen rahoituspäällikkö, Finnvera, 050 5756 335 etunimi.sukunimi@finnvera.fi Hetta Huittinen viestintäpäällikkö, Finpro, 040 033 9597 etunimi.sukunimi@finpro.fi Kari Komulainen palvelujohtaja, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi Juha Markkanen vientisuurlähettiläs, Ulkoministeriö, 050 3271 314 Juha.markkanen@formin.fi Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin eri puolilta Suomea. Vastaajista kansainvälisillä markkinoilla toimii vajaat 1 100 yritystä. Barometriin osallistuneista pohjoissavolaisista yrityksistä 20 ilmoitti harjoittavansa kansainvälistä liiketoimintaa.

Finnveran alkutakaus mahdollisti Garden Livingin kasvun.Finnveran kaksi vuotta sitten lanseeraama alkutakaus on auttanut jo yli 3 000 alkuvaiheen yritystä.Tiimipäällikkö Leena Waarna korostaa, että rahoitusmalli on vakiinnuttanut paikkansa pankkien ja yrittäjien keskuudessa.– Konsepti on havaittu hyväksi ja toimivaksi, ja sen käyttö on kasvussa, Waarna sanoo.Hänen mukaansa takauksesta hyötyvät erityisesti kasvussa olevat yritykset, joiden toiminta on aluksi lähtenyt liikkeelle omalla tai pankin rahoituksella.– Kolme vuotta on usein sellainen aika, jossa näkee, onko yritystoiminta lähtenyt hyvin käyntiin. Yrittäjän uskallus lisäinvestointeihin tai yrityksen kehittämiseen on tällöin ajankohtaista.Pankki hakee alkutakausta yrittäjän puolesta, joten yrittäjä asioi suoraan vain oman pankkinsa kanssa. Pankit puolestaan lähettävät takaushakemuksen Finnveralle.Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia haettavasta lainasta, ja takauksen voi saada maksimimäärä voi olla enintään 80 000 euroa.  – Tarpeen ei tarvitse olla suuri. Alkutakaus sopii myös pienempiin, esimerkiksi 20 000–50 000 euron luottoihin. Takausta voi hakea uudelleenkin, kunhan yritykselle myönnettyjen alkutakausten yhteissumma ei ylitä 80 000 euroa.Waarna huomauttaa, että kolme vuotta täyttäneellekin yritykselle löytyy sopivia rahoitusmalleja.– Jos alkutakaus ei sovi, Finnvera-takaus on toinen hyvä rahoitusvaihtoehto.Alkutakaus mahdollisti kasvunGarden Living Oy:n luova johtaja Eva Wuite kertoo alkutakauksen auttaneen yritystä kasvamaan. Yritys tarjoaa maisemasuunnittelua ja puutarhuripalveluita sekä myy viherkasveja ja leikkokukkia.– Koko Garden Living kasvoi oikeastaan aivan uudelle tasolle. Lähdimme laajentamaan liiketoimintaamme viime vuonna reilusti. Yrityksen omistuspohja laajeni, ja mukaan tuli kaksi uutta liiketoiminta-aluetta, Wuite kertoo.Tänä keväänä uudelleen lanseerattu Garden Living on Wuiten mukaan ensimmäinen puutarha-alan lifestyle-myymälä Suomessa. Kahden hengen yrityksenä aloittanut Garden Living työllistää nyt useita puutarha- ja viheralan ammattilaisia.Kasvu nykyisiin mittasuhteisiin ei olisi ollut mahdollista ilman alkutakausta.– Teimme paljon suuria investointeja, joihin tarvitsimme rahoitusta. Tarvitsimme myös myymälän, laajemman varaston, myymälän irtaimiston sekä muun muassa markkinointibudjetin.Wuite luonnehtii alkutakauksen hakemista helpoksi ja nopeaksi prosessiksi.– Toki yrityksen täytyy suunnitella ensin, mihin bisnesidea perustuu. Rahoitushakemusta varten tarvitaan hyvin tehty liiketoimintasuunnitelma, ja yrityksen toiminnan tulee olla budjetoitu kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koska olimme suunnitelleet nämä etukäteen, varsinainen rahoituspäätös saapui nopeasti.Wuite uskoo Garden Livingin kasvavan jatkossakin.– Koko viherala on kasvussa, eikä loppua ole näkyvissä, sillä myös rakennusala vetää hyvin. Lisäksi ihmisten kiinnostus luontoon, hyvinvointiin ja kasveihin on nousussa. Myös piha- ja maisemasuunnittelulle on koko ajan enemmän kysyntää. Moni ostaa mielellään pihanhoitotyöt palveluna.FAKTA: Mikä alkutakaus?Alkutakaus on tarkoitettu enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille. Takaus on tarkoitettu erityisesti aloittavan yrityksen käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin. Se ei käy yrityskauppoihin eikä toimitilahankintojen rahoittamiseen.Takaus sopii erityisesti pieniin rahoituksiin. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia, ja yritykselle myönnettyjen alkutakausten määrä voi olla enintään 80 000 euroa. Takauksen vähimmäismäärä on 5 000 euroa.Alkutakauksen hakeminen on yritykselle helppoa; yritys esittää rahoitushakemuksen omalle pankilleen, jonka jälkeen pankki arvioi liiketoiminnan uskottavuuden ja käy läpi laskelmat sekä hakijoiden luottokelpoisuuden ennen rahoituksen myöntämistä. Pankki hakee alkutakausta Finnverasta yrityksen puolesta.Alkutakaus voi olla myös osa isompaa rahoituskokonaisuutta. Taatun lainan takaisinmaksuaika voi olla maksimissaan kymmenen vuotta.Lue lisää alkutakauksesta täältä.

Maailmankaupan riskejä vakuuttavat toimijat suhtautuvat optimistisesti kasvuun lisääntyvistä kaupan riskeistä ja poliittisesta epävarmuudesta huolimatta. Poliittisten riskien ja vientikaupan luottoriskien vakuuttajien järjestön, Bernin Unionin, jäsenten liiketoiminta seuraa maailmantalouden kehitystrendejä, mutta vaihtelee huomattavasti vähemmän kuin maailmankaupan kauppavolyymit, sanoo järjestön presidentti, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri. Vesterin mukaan tämä todistaa jäsenten vakuutustoiminnan tukevan talouskasvua ja pehmentävän suhdanteita.–Jäsenet vakuuttivat viime vuonna 11 prosenttia maailmankaupasta ja ovat maksaneet yhteensä 40 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä korvauksia sitten vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin. Korvaukset ovat kuitenkin siedettävällä tasolla suhteessa riskinotosta perittäviin vakuutus- ja takuumaksuihin, Vesteri sanoo.Bernin Unioni kokoontui toukokuussa Kööpenhaminassa.Kööpenhaminan kokouksessa puhunut Tanskan valtiovarainministeri Kristian Jensen korosti globaalin vapaan kaupankäynnin merkitystä talouskehityksen, hyvinvoinnin ja rauhan edistäjänä. Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Elleman-Jensen puolestaan totesi, että luottamuksen palauttaminen kansainvälisen kaupan järjestelmiin ja pelisääntöihin edellyttää nyt kansainvälistä yhteistyötä enemmän kuin koskaan aiemmin.  Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, Finnvera, puh. 029 460 2679Bernin Unionin tiedote 19.5.2017.Bernin Unioni verkossa.

Finnvera ja Export Guarantee Fund of Iran (EGFI) allekirjoittivat 16.5.2017 yhteistyösopimuksen, joka osaltaan vahvistaa Suomen ja Iranin välistä yhteistyötä kaupan edistämiseksi.Finnvera ja EGFI voivat toimia yhteistyössä kaupan edistämiseksi myös kolmansissa maissa. –Tämä sopimus edistää valmiuksia kehittää Iranin kauppaa, mikä on kärsinyt liikepankkien rajallisista mahdollisuuksista rahoittaa hankkeita, sanoo Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri.Kuvassa EGFIn toimitusjohtaja Seyed Kamal Seyed Ali (vas.) ja Topi Vesteri allekirjoitustilaisuudessa.

Finnvera laski 10.5.2017 liikkeeseen 750 miljoonan euron 15 vuoden joukkovelkakirjalainan. Merkintöjen yhteismäärä nousi nopeasti noin 1,5 miljardiin euroon. Sijoittajia oli yli 50.PÖRSSITIEDOTE 12.5.2017 klo 10.0015 vuoden joukkovelkakirjalaina on Finnveran tähän mennessä liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista pisin.Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä toimivat Citi, Deutsche Bank ja Goldman Sachs. Suurin osa sijoittajista tuli Saksasta ja Ranskasta. Finnvera käyttää varat sekä pk-yritysrahoitukseen että vientiluottojen rahoitukseen.Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeelle Finnveran EMTN-lainaohjelman (Euro Medium Term Note) puitteissa. Sen alla liikkeelle lasketuilla lainoilla on valtion takaus. Finnveran EMTN-ohjelman luokitus vastaa Suomen valtion pitkäaikaiselle velalle annettua luokitusta. Moody’s:in luokitus Finnveralle on Aa1 ja Standard & Poor’s:in AA+.Lisätietoja:Ulla Hagman, CFO, puh. 029 460 2458Mikael Nordgren, Head of Treasury, puh. 029 460 2467

Finnveran puhelinpalvelun asiantuntijat vastaavat kukin päivittäin useisiin kymmeniin yhteydenottoihin. Kysyimme puhelinpalvelustamme, missä asioissa tällä hetkellä yhteyttä otetaan.Yrityskaupat ja niiden rahoittaminenOmistajanvaihdokset kiinnostavat, ja kasvu yrityskaupoilla on ajankohtaista useille yrittäjille. Puhelinpalvelustamme kysytään usein Finnveran mahdollisuuksia olla mukana rahoittamassa yrityskauppoja.Yritysjärjestelyissä rahoitusta tarvitaan yleensä kauppahinnan maksamiseen, investointeihin tai käyttöpääomaan. Tarjoamme näihin lainoja ja takauksia. Rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä jo hankkeen alkuvaiheessa. Rahoituksen järjestymisen edellytyksenä on, että hanke on suunniteltu hyvin ja riskeihin on varauduttu. Yrityskaupassa myös myyjä voi toimia kaupan osittaisena rahoittajana.Tavoitteenamme on, että kannattavien hankkeiden tai yrityskauppojen toteutuminen ei jäisi kiinni rahoituksen puuttumisesta.Lue lisää omistajanvaihdosten rahoittamisestaYrittäjyys kiinnostaaNoin puolet puhelinpalvelumme saamista yhteydenotoista tulee alkavilta yrityksiltä. Yrittäjäksi ryhtyminen on juuri nyt kiinnostavaa, ja tämä näkyy myös Finnveralle alkuvuoden aikana tulleiden rahoitushakemusten runsaassa määrässä.Lue lisää yrityksen perustamisen rahoittamisestaMiten rahoitusta haetaan?Yrityksen kannattaa kääntyä rahoitustarpeissa aina ensin oman pankkinsa puoleen. Finnveran mukaan tuloon vaikuttaa rahoitustarpeen suuruus eli se, voiko Finnvera toimia hankkeen ainoana rahoittajana, vai edellyttääkö rahoituksen järjestyminen muita rahoittajia sekä riittävää omarahoitusosuutta. Usein myös pieniin hankkeisiin tarvitaan Finnveran lisäksi muita rahoittajia.Finnveran rahoitusta haetaan turvallisesti ja helposti sähköisessä asiointipalvelussa, jonne kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla tai Katso-organisaatiotunnisteella. Poikkeuksena tästä on alle kolme vuotta vanhoille yrityksille suunnattu Finnveran alkutakaus, jonka osalta asiakas ei ole lainkaan yhteydessä Finnveraan, vaan pankki hakee alkutakausta asiakkaansa puolesta.Rahoitusta haettaessa yrityksen ei tarvitse olla vielä perustettuna. Finnveran myöntämän rahoituksen voi kuitenkin nostaa käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun yritys on saanut y-tunnuksen ja se on merkitty kaupparekisteriin.Lue lisää usein kysyttyjä kysymyksiä Usein kysyttyä -osiostamme.

Maa houkuttelee erityisesti energia- ja telealan yrityksiä.Velkasotkuistaan selvinnyt Argentiina on herättänyt yhä useamman vientiyrityksen kiinnostuksen. Pitkään länsimaisten rahoittajien tavoittamattomissa ollut maa houkuttelee erityisesti energia- ja telealan yrityksiä.– Argentiinan uusi hallitus on bisnesmyönteinen, ja maan eturivin yritykset näyttävät saavan bondimarkkinoilta rahaa kilpailukykyiseen hintaan. Se on aiheuttanut tilanteen, jossa lähes kaikki intoilevat Argentiinasta, kertoo Finnverassa Latinalaisesta Amerikasta vastaava aluepäällikkö Mika Relander.Hänen mukaansa investointitarpeita on paljon. Energia- ja telesektorin lisäksi kysyntää syntyy infrastruktuurin kehittämiseen sekä kaivos- ja puunjalostusteollisuuteen.– Argentiinan talous on riittävän kehittynyt, niin että suomalaisyrityksiä voi houkutella myös palvelu- ja koulutusvienti, Relander arvioi.Perusrakenteet kunnossaRelander uskoo Argentiinan kehityksen jatkuvan positiivisena, vaikka poliittinen riski on korkea.– Talous oli pitkään heikko maksamatta jääneiden velkojen takia, mutta toipuminen on ollut yllättävän nopeaa. On hyvä muistaa, että maa oli yksi maailman rikkaimmista 1950-luvulle asti. Väestö Argentiinassa on edelleen Latinalaisen Amerikan parhaiten koulutettua, ja institutionaaliset perusrakenteet ovat vielä olemassa. Moneen muuhun maahan, kuten Iraniin, verrattuna Argentiina saattaa olla helpommin lähestyttävä uusi markkina-alue, Relander sanoo.Kansainvälisten velkojien eli niin sanotun Pariisin klubin tekemän velkajärjestelysopimuksen jälkimainingeissa Argentiinan maaluokitus nousi heikoimmasta maaluokasta riskiluokkaan 6/7.– Argentiinalla on tällä hetkellä vähän valtion velkaa, koska se ei ole saanut sitä aiemmin. Maa saa nyt luottoa varsin helposti, jonka seurauksena pelkona on, että tärkeitä talouden tervehdyttämiseen tähtääviä uudistuksia siirtyy eteenpäin ja myönteinen kehitys viivästyy, Relander arvioi.Hän uskoo, että moni rahoittaja on vielä varovainen ja odottaa miten maan poliittinen kehitys jatkuu seuraavien vaalien yli. Argentiinan suunnan kannalta tärkeät presidentin- ja parlamenttivaalit pidetään vuonna 2019.– Rahoittajilla on pitkä muisti ja vanhat ongelmat maksuhaluttomuudesta ovat useimmilla muistissa. Argentiina on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, kuinka demokratia korjaa ennen pitkää itse itsensä.Tilausten määrä räjähtiMarkkinoiden avautuminen on pitänyt myös voimalaitoksia toimittavan Wärtsilän kiireisenä Argentiinassa. Wärtsilän rahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski sanoo, että yhtiön tilauskanta moninkertaistui Argentiinassa maan avautumisen seurauksena.– Teimme päätöksen olla läsnä Argentiinassa jo vuosia sitten, ja meillä on ollut siellä tytäryhtiö vuodesta 1997. Tällä hetkellä voimalaitosratkaisuillemme on todella paljon kysyntää, kertoo Wärtsilän asiakasrahoitusjohtaja Tuomas Haapakoski.Wärtsilä sai viime vuonna seitsemän voimalaitostilausta Argentiinaan. Voimaloiden yhteenlaskettu teho on yli 500 megawattia ja tilaukset moninkertaistavat voimalaitoskannan Argentiinassa kertaheitolla. Tämä avaa mahdollisuuden myös huoltopalveluiden kasvulle.– Tilaukset liittyvät maan akuutin energiakriisin hoitoon, jolla valtio pyrkii paikkaamaan vuosien varrella kertynyttä kapasiteettivajetta ja hillitsemään sähköntuotannon kustannusten kasvua. Nyt toimitettavat voimalaitokset rakennetaan nopealla aikataululla, ja kyse onkin lähinnä ensiavusta. Mahdollisuudet tällä toimialalla tulevat varmasti kasvamaan, Haapakoski sanoo.Hänen mukaansa Argentiinan tilanne on muuttunut nopeasti ulkomaisille toimijoille myönteiseksi.– Esimerkiksi valuuttasääntelyä on helpotettu ja energiapolitiikkaa kehitetty investointeja rohkaisevaan suuntaan. Rahoitusmarkkinoilla Argentiina on päässyt eroon vuosia jatkuneesta eristäytymisestä, ja maa toimii tällä hetkellä kohtalaisen avoimesti, Haapakoski kertoo.FAKTA: Argentiina Finnvera on luokitellut Argentiinan maariskitasolle 6/7. Bruttokansantuote: Noin 402 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 9 653 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 2,1 % (2015). Inflaatio: 26,9 % (2015). Vienti: 52,2 miljardia euroa (2015). Tuonti: 55 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Argentiinaan oli vuonna 2015 noin 15 miljoonaa euroa. Päätoimialat: Teollisuus, palvelut ja maatalous. Argentiinan tärkeimmät vientituotteet ovat soija, öljy, kaasu ja ajoneuvot. Valuutta Argentiinan peso: 1 eurolla saa 16,0 pesoa. Linkit:Maaluokitukset ja maaluokituskarttaVientitakuutoimintaLähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, Tulli

Me Finnverassa rahoitimme viime vuonna noin tuhatta yrityskauppaa yhteensä noin 141 miljoonalla eurolla. Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain arviolta 2 000–3 000 yritystä. Rahoitus on isossa roolissa jokaisessa omistajanvaihdoksessa, joten olemme kaupoissa usein vahvasti mukana.Myyjällä on tietty odotusarvo oman yrityksensä arvosta. Usein mukana on tunnearvoa tai taseessa sellaista omaisuutta, joka ei varsinaisesti kuulu ydinliiketoimintaan. Ostaja ei ole valmis maksamaan kummastakaan. Ostajaa sen sijaan kiinnostaa, mikä on ostokohteen tuottoarvo tulevina vuosina ja millaisia epävarmuustekijöitä siihen liittyy. Sen lisäksi ostaja haluaa perehtyä dokumentaatioon, tutkia asiakkuuksia ja asiakasrekistereitä, pohtia henkilökunnan potentiaalia, tutustua mahdollisiin immateriaalioikeuksiin, koneisiin ja laitteisiin sekä arvioida mahdollisia lähitulevaisuuden investointitarpeita. Näistä tekijöistä muodostuu yritykselle hinta.Ideaalitilanteessa yritykset olisivat jatkuvasti niin sanotusti myyntikunnossa, ja tällöin osapuolilla olisi paremmat edellytykset päästä yhteisymmärrykseen kauppaan liittyvistä yksityiskohdista, esimerkiksi yrityksen arvosta. Kaikkien yrityskauppaa miettivien onkin syytä olla ajoissa rahoittajaan yhteydessä. Rahoittaja kertoo oman neutraalin näkemyksensä yrityksen arvosta suhteessa sen tuottoon ja siihen, miten kauppa on mahdollista rahoittaa ja minkälaisia vakuuksia rahoituksen saaminen vaatii.Molemmilla osapuolilla on oltava realistinen kuva kaupan onnistumisen edellytyksistä. Myyjälle yrityskauppa on usein ainutkertainen kokemus ja hän tarvitsee siihen ulkopuolista apua. Ostajalle on puolestaan tarjolla useita ratkaisuja kaupan rahoittamiseksi. Rahoituksen saamiseen eivät hyvät hankkeet kaadu.Finnveran rooliin kuuluu olla mukana edistämässä yrityskauppojen toteutumista. On ollut hienoa nähdä, kuinka paljon omistajanvaihdokset ovat edistäneet kasvun kulttuuria Suomessa. Finnveran tilastojen mukaan joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi. Me annamme vauhtia yrityskauppoihin ja kasvuun rahoituksen keinoin!aluepäällikkö Janne KoivuniemiLinkit: Testaa yrityksesi arvon määrittämistä arvonmäärityslaskurillamme Muistilista yrityksen ostoon Tarinoita omistajanvaihdoksesta

Vuonna 2002 perustetun Elcoline Group Oy:n menestystarina hakee vertaistaan. Parikymppisten kaverusten, Jere Räisäsen ja Jouko Juvosen, yritys on kehittynyt vuosien varrella yhdeksi Pohjois-Savon menestyneimmistä ja toimii nyt ympäri maailmaa. Yritys on kasvattanut kokoluokkaansa myös strategisilla yrityskaupoilla.

Finnveran tuki mahdollisti riskinoton ulkomailla, Smarpin toimitusjohtaja Roope Heinilä kertoo.Palveluista on pitkään povattu Suomen viennin pelastajaa. Etenkin tietotekniikkaan liittyvät palvelut ovat kovassa kasvussa, ja niiden osuus on yli 40 prosenttia lähes 18 miljardiin euroon yltävästä palvelujen viennistä. Palveluja tarjoavan yrityksen ainoa vakuus on yleensä kassavirta.Finnveran asiantuntijoiden mukaan palveluvienti vaatii paljon luovempia rahoitusratkaisuja perinteiseen tavaravientiin verrattuna.– Yritykselle kertyy usein kuluja ennen kuin se ehtii alkaa tuottaa palvelua. Siinä, missä tavaraviejä voi käyttää esimerkiksi koneita ja laitteita vakuutena, palveluviennin ainoa vakuus on usein yrityksen kassavirta, kertoo Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen.Rahoitusneuvottelun näkökulmasta ero on oleellinen.– Palveluviennissä keskitymme ansaintaan ja bisneslogiikkaan eli muun muassa siihen, minkälaisia sopimuksia tehdään ja millainen yrityksen kassavirta on, Tuominen kertoo.Tavaraviennin osalta rahoitusratkaisun löytyminen on usein yksinkertaisempaa.– Tavaraa viedessä pystymme yleensä katsomaan yrityksen historiaan. Yrityksen tilinpäätöksestä ja tunnusluvuista voi nähdä, miten se on vienyt vastaavia tuotteita aiemmin. Palveluviejän kanssa emme välttämättä pysty näkemään samaa kausittaisista tunnusluvuista, selventää Finnveran tavaraviennistä vastaava rahoituspäällikkö Ilkka Soininen.Raja on häilyväFinnveran tilastoissa palveluviennin kasvu ei näy erityisen voimakkaana, sillä palveluvienti on yhä useammin osa tavaravientiä. Finnvera räätälöi rahoitusratkaisut aina kullekin yritykselle sopivaksi, joten tavara- ja palveluviennin vientivakuudet eivät välttämättä eroa toisistaan.– Palveluvienti on nykyisin todella monipuolista, sillä moni perinteisesti tavaraa myyvä yritys myy myös palveluja. Esimerkiksi kone- ja laiteteollisuuden yritykset myyvät laitteiden ylläpitoa, Tuominen kertoo.Hänen mukaansa palveluviennin kasvu johtuu osin taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi markkinat ovat muuttuneet ja palveluja myydään yhä enemmän.– Palveluviejät tarvitsevat yleensä paljon läsnäoloa kohdemaassa paikanpäällä. Näin on varsinkin isoilla markkinoilla, kuten Yhdysvalloissa, jonne moni palveluyritys  hakeutuu. Myös Aasian moderni bisneskeskittymä Singapore vetää palveluviejiä puoleensa.Riskinotolla kasvuunYritysten työntekijöiden viestintään erikoistunut ohjelmistoyritys Smarp on vienyt palveluaan maailmalle yli neljän vuoden ajan. Startupina aloittaneelle palveluyritykselle Finnveran tuki on ollut merkittävässä asemassa.– Rahoitus on mahdollistanut riskien ottamisen, ja ilman riskiä emme olisi mitenkään voineet kasvaa, kertoo Smarpin toimitusjohtaja Roope Heinilä.Smarp työllistää tällä hetkellä yli 50 työntekijää.Heinilän mukaan Smarp on jalkautunut maailmalle perustamalla omia toimistoja, jälleenmyymällä paikallisten partnereiden kautta sekä myymällä tuotetta suoraan Suomesta käsin. Vientiin on tarvittu apua varsinkin silloin, kun yritys on perustanut konttoreita ulkomaille.Tällä hetkellä Smarp on jalkautunut Helsingin lisäksi Tukholmaan, Lontooseen ja New Yorkiin. Seuraavaksi yritys katsoo Aasian suuntaan.– Vientiä on katsottava ennen kaikkea kohdemaan mukaan. Haluamme olla viejänä paikanpäällä silloin, kun tavoitteena on tavata potentiaalisia asiakkaita kasvokkain. Esimerkiksi Indonesian markkinoilla se ei ole toistaiseksi ollut järkevää, mutta Britanniassa se on elintärkeää.Fakta: Viennin rahoitusFinnveralla on valikoimassaan useampia laina-, takaus ja vientitakuuvaihtoehtoja, joista voidaan koostaa viejälle sopiva rahoitusratkaisu. Sopivan rahoitusratkaisun löytyminen on aina tapauskohtaista.Lainat. Lyhytaikaiset lainat sopivat usein palvelu- ja tavaraviejien rahoitusratkaisuihin. Esimerkiksi kansainvälistymislaina on tarkoitettu suomalaisen pk-yrityksen ulkomailla tapahtuvan liiketoiminnan rahoittamiseen.Takaukset. Finnveran myöntämiä takauksia voidaan käyttää vakuutena pankeilta tai muilta rahoittajilta saaduille luotoille ja muille vastuusitoumuksille. Esimerkiksi vientitakauksen avulla viejä voi saada pankista viennin valmistusaikaista tai toimituksen jälkeistä käyttöpääoman rahoitusta. Finnvera voi taata esimerkiksi luotollisia tilejä, limiittejä sekä pankkitakaustilejä. Lisäksi vientitakausta voidaan käyttää myös vastavakuutena pankille tilanteessa, jossa ulkomaiselle ostajalle annetaan toimituksenaikainen takaus. Mahdollisia toimitustakuita ovat tarjousajan-, ennakkomaksun- sekä toimitus- ja takuuajan takaus.Vientitakuut. Remburssitakuu suojaa pankkia tämän vahvistamaan vientiremburssiin liittyviltä kaupallisilta tai poliittisilta riskeiltä, vekselitakuu taas soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin. Vientisaatavatakuu on tarkoitettu lyhyen maksuajan vientiin, ja sen avulla viejä voi vakuuttaa ulkomaiselta ostajalta olevat saatavansa luottotappioiden varalta.Teksti: Pi Mäkilä

Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen näkee, että etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille on eduksi, että pyritään monipuolistamaan yritysten rahoituskanavia ja vähentämään pankkiriippuvuutta. Suomen pankkisektoria Nykänen kuvaa vahvaksi ja toimivaksi.Nykänen on toiminut Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä helmikuusta 2017 lähtien. Hän vastaa tehtävässään muun muassa rahoitusmarkkinakysymyksistä, makrovakauspolitiikasta sekä sijoitustoiminnan ja rahapolitiikan riskien valvonnasta. Nykänen toimi aiemmin johtotehtävissä Finanssivalvonnassa ja Nordeassa.Euroopassa pankeilla on yritysrahoituksessa vahva asema. Nykänen kiittää nyt EU:ssa vireillä olevaa pääomamarkkinaunioni-aloitetta, jonka tavoitteena on monipuolistaa yritysten rahoituskanavia.– Suuret yritykset toimivat rahoitusmarkkinoilla itse, ja ne pystyvät hankkimaan rahoitusta laskemalla liikkeelle yritystodistuksia ja joukkovelkakirjalainoja. Heidän pankkiriippuvuutensa on pienempi ja rahoituspohja erilainen. Pk-sektorille puolestaan on ominaista riippuvuus pankeista ja perinteisistä rahoituskanavista. Pääomamarkkinaunioni pyrkii laajentamaan mahdollisuuksia hakea rahoitusta myös muualta kuin pankilta. Yhdessä pankit ja pääomamarkkinatoimijat pystyvät tarjoamaan parhaiten rahoitusta talouden heilahteluja kestävällä tavalla.Rahoituksen saanti ei ole kuitenkaan pk-yritysten suurin ongelma. Nykänen viittaa Euroopan keskuspankin, EKP:n, SAFE-kyselyyn, jossa selvitettiin euroalueen pk-yritysten haasteita. Rahoitusta merkittävämmiksi haasteiksi nousivat tuotantokustannukset, regulaatio, kilpailu ja työvoima. Toisaalta Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön toteuttaman Pk-yritysbarometrin mukaan Suomessa voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä noin 30 prosenttia pitää rahoituksen saantia liiketoiminnan kehityksen suurimpana esteenä.– Vakuudet ovat haaste esimerkiksi innovatiivisille uusille yrityksille, joiden tuotteet ovat immateriaalisia ja joilla on vähän vakuuskelpoista omaisuutta. Sen takia on tärkeää, että on vaihtoehtoisia rahoituskanavia, Nykänen sanoo.Vahva pankkisektori on yrityksille eduksi Nykänen kuitenkin korostaa, että vahva ja toimiva pankkisektori on tärkeä yritystoiminnan kannalta.– Sillä on vaikutus yrityksiin, jos pankit ovat terveitä ja kannattavia ja pystyvät myöntämään lainoja ja tuomaan rahoitusta yrityksiin.Nykäsen mukaan pohjoismainen pankkisektori on hyvässä mallissa. Euroalueen tasolla pankkisektorilla on kolme haastetta. Näistä ensimmäinen on järjestämättömien luottojen osuus salkussa – jos näitä huonosti hoidettuja luottoja on suhteellisesti liian paljon, pankin kyky myöntää lainoja terveille hankkeille vaarantuu. Myös ansaintalogiikka ja pankin liiketoiminnan kannattavuus saattavat alhaisessa korkoympäristössä olla haaste. Kolmanneksi euroalueen pankkisektorilla esiintyy tehottomuutta. Nykänen korostaa, että eri euromaat ja pankit ovat hyvin eri tilanteissa näiden haasteiden suhteen.– Suomessa ei 90-luvun pankkikriisin seurauksena ole ylikapasiteettia. Yksi Suomen pankkisektorin ongelmista on, että se on kovin keskittynyt. Meillä on muutama isompi toimija, joita johdetaan Suomen ulkopuolelta. Pankkisektorimme kytkennät muihin Pohjoismaihin ovat siten merkittävät.Nykänen toteaa kuitenkin, että kaikissa Pohjoismaissa on ollut omat pankkikriisinsä ja alueen pankkisektorin vakavaraisuus ja kannattavuus ovat nyt hyvällä tasolla.  Matala korkoympäristö aiheuttaa kuitenkin haasteita pankkien korkokatteeseen perustuvalle ansaintalogiikalle. Kiristyneet pääomavaatimukset eivät ole Nykäsen mukaan Suomessa juurikaan heikentäneet vakavaraisten pankkien mahdollisuuksia myöntää rahoitusta.Korot pysynevät alhaallaMatalalle korkoympäristölle odotetaan jatkoa. EKP on viestittänyt, että vaikka inflaatiossa nähdään pientä nousua, kasvua vahvasti tukevaa rahapolitiikkaa ja laajennettua osto-ohjelmaa jatketaan.Kasvun kannalta tärkeitä kysymyksiä Euroopassa tulevat olemaan työn tuottavuuden kasvu. Kevyiden rahoitusolojen lisäksi Euroopan kasvua edistää myös maailmantalouden vakaa kasvu. Vaikka Euroopan kasvun odotetaan jatkuvan kohtalaisen vakaana, Nykänen näkee, että Brexit, poliittiset riskit liittyen lähiaikoina pidettäviin vaaleihin, pankkisektorin tila joissakin euromaissa sekä julkisen sektorin haasteet voivat heikentää näkymiä.Vientimarkkinat kasvavat tasaisesti Suomen Pankin maaliskuun lopun ennusteen mukaan maailmantalouden kasvu voimistuu vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna ja jatkuu runsaan kolmen prosentin vauhtia vuosina 2017–2019. Suomen vientimarkkinoiden odotetaan kasvavan tasaisesti, mutta tähän vaikuttavat maailmankaupan rakenteet ja kehitys keskeisillä vientimarkkinoilla.– Maailmantalouteen liittyy huoli protektionismin lisääntymisestä. Suomen kaltaiset pienet vientiriippuvaiset maat kärsivät protektionismista. Se saattaisi vaikuttaa paitsi maailmankaupan kasvuun, myös suoraan Suomen vientimahdollisuuksiin.Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan runsaan parin prosentin vauhtia lähivuosina. Nykänen nostaa esille odotukset uuden hallinnon kasvua tukevia toimia kohtaan. Jos luvatut toimet toteutuvat täysimittaisina, voi kasvu olla vahvempaakin. Toisaalta, jos toimia ei toteuteta ja odotukset sakkaavat, tämä voi hidastaa Yhdysvaltojen talouskasvua.– Yhdysvaltain uusi hallinto ei ole vielä tehnyt merkittäviä päätöksiä, mutta odotukset ovat kasvua tukevia.Suomen Pankin arvio vuosille 2018–2019 on, että Kiinan talouskehitys hidastuu hallitusti noin viiteen prosenttiin, mikä hillitsee maailmantalouden kasvua vuosina 2018-2019. Hallittu kasvun hidastuminen Kiinassa on Nykäsen mukaan kuitenkin hyvä asia.– Nopeassa velkaantumiseen perustuvassa kasvussa on se riski, että se voi johtaa nopeaan alamäkeen.Venäjällä, joka on sekin suomalaisille vientiyrityksille tärkeä markkina, ollaan hyvin riippuvaisia öljyn hinnasta. Nyt öljyn hinta on hieman noussut, mikä on parantanut Venäjän talouden elpymistä.Suomalaisten yritysten kansainvälistymisen ja investointien kannalta avainasemassa ovat Nykäsen mukaan tuotteet, joilla on kysyntää. Työvoiman saatavuus ja kustannukset ovat niin ikään keskeisiä tekijöitä suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta.– Lisäksi on tärkeää, että vientiyritykset saavat rahoitusta ja sellaisilla ehdoilla, että sitä kannattaa ottaa.Sanottua ”Toimiva ja vahva pankkisektori on kaikkien etu. Rahoitusta on saatavilla, mutta joillekin yrityksille se on haastavampaa. Näihin kuuluvat kasvuyritykset ja kansainvälistyvät yritykset sekä high tech -yritykset, joiden tuotteet ovat immateriaalisia.” ”Kasvuyritys on keskivertaista riskipitoisempi, mikä tekee rahoittajasta varovaisemman. Tämä ilmenee luototuksen hinnoissa ja vakuusvaatimuksissa.” ”Näköpiirissä on, että korot pysyvät matalina. Matalat korot sinänsä on yrityksille positiivinen asia, koska silloin rahan hinta investointeihin on edullista. EKP:n rahapolitiikalla on ollut selkeä vaikutus siihen, että euroalue on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta.”

Finnveralle kansainvälinen tunnustus maailman suurimman biomassavoimalaitoksen rahoittamisestaRahoituksen järjestäminen on yhä keskeisemmässä roolissa vientikauppaneuvotteluissa, ja trendi on voimistunut viime vuosina. Mitä vaikeammille ja kansainvälisemmille markkinoille yritys pyrkii, sitä todennäköisemmin ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi. Englantiin rakennettavan maailman suurimman biomassavoimalaitoksen räätälöity rahoitusratkaisu toi Finnveralle kansainvälisen Deal of the Year -palkinnon. Joustavat ja innovatiiviset rahoitusmallit saivat kiitosta myös kansainvälisen konsulttiryhmän Finnveran vienninrahoituksesta tekemässä arviossa.Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän arvioinnin mukaan Finnveran Suomessa toteuttama vienninrahoitusjärjestelmä on korkealla tasolla. Kansainvälisen tutkijaryhmän mukaan Finnveran riskien ja vastuiden hallinta on kansainvälisesti vertaillen erinomaisella tasolla. Finnvera hallitsee riskejä sekä huolellisella analyysillä luottoja myönnettäessä että vastuukannan tilannetta jatkuvasti seuraten. Finnvera on toiminut innovatiivisesti ja tuonut markkinoille kysyntää vastaavia uusia tuotteita ja palveluprosesseja.Maaliskuussa julkaistussa arvioraportissa todetaan, että Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vienti keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat voivat olla hyvin suuria, esimerkkinä risteilijätilaukset.Tärkeintä tukea suomalaisen viejän kilpailukykyäHyvä esimerkki joustavasta ja paikallisiin olosuhteisiin räätälöidystä rahoitusratkaisusta on hanke, jossa Finnvera rahoitti ostajaluottorahoituksella suomalaisen Amec Foster Wheeler Energia Oy:n kattilalaitoksen suunnittelua ja laitetoimitusta maailman suurimpaan biomassalla toimivaan voimalaitokseen Middlesbrough'un Englantiin.Voimalaitoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja laitoksen on määrä aloittaa kaupallinen toimintansa vuoden 2020 alussa. 299 megawatin voimalaitos käyttää polttoaineenaan puupellettejä ja haketta. Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa (n. 750 miljoonaa euroa). Finnveran osuus rahoituksesta on noin 100 miljoonaa puntaa (n. 115 miljoonaa euroa).Biomassavoimalaitosten rahoitus Englannissa on haasteellista muun muassa uudentyyppisen liiketoimintamallin vuoksi. Siinä laitoksen tuotot perustuvat Iso-Britanniassa käytössä olevaan uusiutuvan energian CfD-syöttötariffiin ja polttoaineen hankinta pitkäaikaisiin sopimuksiin. Haasteita rahoitukselle tuovat myös pitkät luottoajat. MGT Teesside -hankkeen rahoitusratkaisussa huomioitiin hankkeeseen liittyvät erityistarpeet, ja vientitakuulaitoksella oli keskeinen rooli kaupallisen rahoituksen täydentämisessä.– Vientiluoton rahoittaa brittiläinen Pension Insurance Corporation -työeläkevakuutusyhtiö, ja voimalaitosyhtiöön liittyvän luottoriskin takaa Finnvera. Tämä ei ole tyypillinen järjestely tilanteessa, jossa mukana on vientitakuulaitos, mutta ratkaisun ansiosta voimalaitoshankkeesta päästiin sopimukseen. Tämä rahoitushanke toi Finnveralle Deal of the Year -palkinnon kansainvälisessä Trade Finance Awards -tapahtumassa, mistä olemme hyvin ylpeitä. Meille on erityisen tärkeää tukea suomalaisen viejän onnistumista ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, sanoo liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta Finnverasta.Lue myös: Finnvera rahoittamassa suurta biomassalaitosta Isoon-BritanniaanNosto: Finnveralle hyvä arvosana kansainvälisessä arvioraportissa Työ- ja elinkeinoministeriö teetti selvityksen vienninrahoitukseen liittyvistä vastuista, riskeistä ja vaikuttavuudesta loppuvuonna 2016.  Arvioinnin teki riippumaton kansainvälinen tutkijaryhmä, jolla on vahva kokemus viennin rahoituksesta. Mukana olivat konsulttiyhtiöt Antitrust&TradeRx GmbH (ATRx) ja International Financial Consulting Ltd. (IFCL) sekä Northumbria University. Lisätietoa raportista.

Norjassa ei tiedetä, mitä kaikkea suomalaisyritykset osaavat.Norja on jäänyt pahasti Ruotsin varjoon, jos mittarina pidetään suomalaisyritysten vientiä. Norjan-vienti on Tullin tilastojen mukaan noin 1,5 miljardia euroa vuodessa, kun länsinaapuri Ruotsin kanssa kauppaa käydään lähes kuudella miljardilla.Yritysten into suunnata Norjan markkinoille on ollut pitkään vähäistä, vaikka suomalaisten maine naapurimaassa on hyvä.– Norjalaisten katse kohdistuu usein muualle kuin idässä sijaitsevaan Suomeen, joten onnistunut vienti vaatii läsnäoloa paikanpäällä. Kaupankäynti perustuu luottamukseen. Moni yritys lähtee viemään pitkälle, vaikka siihen liittyy haasteita, ja se vaatii paljon rahaa sekä aikaa, sanoo Finnveran aluejohtaja Markus Laakkonen.– Vientiä suunnittelevan yrityksen kannattaisikin katsoa ensin lähemmäs. Yrityksille esitetyissä kyselyissä on mielenkiinto lähialueita kohtaan lisääntynyt. Esimerkiksi Norja on asettunut suomalaisyritysten mielenkiinnon kohteena säännöllisesti sijoille 3-4, hän jatkaa. Perinteiset öljy-, kaasu- ja energia-alat ovat pitkään vetäneet yrityksiä Norjan suuntaan. Kysyntä on viime aikoina lisääntynytmyös merenkulussa, kalastuksessaja rakennusteollisuudessa.Norjassa katsotaan nytrohkeasti tulevaan. Yksi esimerkki tästä on maan voimakas panostus sähköautoiluun: Norjan hallitus suunnittelee perinteisten diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuoteen 2025 mennessä.Laakkosen mukaan potentiaalia on monella muullakin alalla. Norjan talouskasvu hiipui viime vuoden aikana, mutta ennusteiden mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna noin 1,7 prosenttia.Vauraus antaa Norjalle liikkumavaraa tehdä investointeja myös infraan ja terveyspalveluihin.–Norjassa panostetaan paljon terveyspalveluiden uudistamiseen, joten suomalaisille terveysalan yrityksille olisi Norjassa paljon kysyntää. Varsinkin osaaminen ja tehokkuus ovat suomalaisten terveysalan yritysten myyntivaltteja, Laakkonen arvioi.Sininen talous nouseeTalouskasvuakin mielenkiintoisempi mittari on maan väkiluvun kasvu. Väestöennusteiden mukaan Norja on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia maita.– Kun väkiluku lisääntyy, tarvitaan uusia teitä, liikenneratkaisuja ja kouluja. Tämä luo mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, sillä luonnonolosuhteet ovat Norjassa hyvin samanlaiset kuin Suomessa,sanoo suurlähettiläs Erik Lundberg.Hänen mukaansaNorjassa katsotaan nyt varsinkin merelle.– Öljy ja kaasu eivät riitä loputtomiin, joten Norja joutuu hakemaan koko ajan uusiutuvan energian ratkaisuja. Mahdollisuuksia näkyy varsinkin niin sanotussa sinisessä taloudessa: meriteollisuudessa, kalateollisuudessa ja energiasektorilla.Myös terveysala kurkottaa merelle. Lundbergin mukaan tällä hetkellä Norjassa tutkitaan muun muassa merilevän vaikutuksia terveyteen.Lundbergin mielestä suomalaisyritysten hakeutuminen Norjaan on ollut vähäistä siksi, että kummassakin maassa toinen osapuoli tunnetaan melko huonosti.– Norjassa ei tiedetä mitä Suomessa osataan, ja sama pätee toisinpäin. Monella alalla on kuitenkin paljon yhtymäkohtia ja sellaisia alueita, joissa olisi hyvät mahdollisuudet tehdä yhteistyötä.Kilpailua riittääLundberg korostaa, että Pohjoismaiden kannattaisi ylipäätään tehdä enemmän yhteistyötä. Innovaatioyhteistyötä on jo jonkin verran yliopistojen välillä.– Myös esimerkiksi Slush on jo huomattu Norjassa, ja kiinnostus suomalaista startup-puolta kohtaan on kasvanut.Norja on osa EU:n sisämarkkinoita maatalous- ja elintarvikesektoria lukuun ottamatta. Protektionismia ilmenee lähinnä niillä aloilla.–Norja on hyvinkin avoin talous. Norjan markkinoista haaveilevan yrityksen on hyvä kuitenkin pitää mielessä se, että kilpailu on kovaa. Paikalle pitää tulla hyvin valmistautuneena ja paikallisten kanssa täytyy rakentaa ensin vankka luottamus.Onko yritykselläsi liiketoimintaa Norjassa tai Venäjällä?Finnveralla on edustus molemmissa maissa, ja toimimme yhdessä lähetystön, Finpron ja Tekesin kanssa. Norjan liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen voit olla yhteydessä aluejohtaja Markus Laakkoseen +358 400 843 816 markus.laakkonen@finnvera.fi ja Venäjän liiketoimintaan ja suunnitelmiin liittyen edustuston päällikkö Timo Pietiläiseen +358 40 508 8956 timo.pietilainen@finnvera.fi.FAKTA: Norja Bruttokansantuote: Noin 486 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 93 270 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).Talouskasvu: 1,6 % (2015). Inflaatio: 2,3 % (2015). Vienti: 105 miljardia euroa (2015). Tuonti: 71 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Norjaan oli vuonna 2015 noin 1,55 miljardia euroa. Päätoimialat: Teollisuus ja palvelut. Norjan tärkeimmät vientituotteet ovat öljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Valuutta Norjan kruunu: 1 eurolla saa 9,16 kruunua. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliLue myös: Sähköautobuumi veti suomalaisyrityksen Norjaan

Parkkisähkön toimitusjohtaja: Norjalaisilla ei ole samanlaista osaamista huipputeknologiassa.Norjan voimakas panostus uuteen teknologiaan ja erityisesti sähköautoilun kehittämiseen on herättänyt alan yritykset myös Suomessa.Syytä onkin, sillä suomalaisyrityksiä on sijoittunut Norjaan vain kourallinen. Paikanpäällä toimii tällä hetkellä parisataa suomalaisyritystä. Läheisestä sijainnista huolimatta Norja on vasta Suomen 13. suurin ulkomaankauppakumppani.Sähköautojen latausteknologiaan erikoistunut Parkkisähkö Oy katsoo Norjan suuntaan toiveikkaana.– Norja on maailman sähköautomarkkinoilla selkeällä ykkössijalla, joten sen markkinoille suuntaaminen on meille erittäin luontaista. Maassa on tällä hetkellä lähes 150 000 sähköautoa ja väestöä kuitenkin suurin piirtein saman verran kuin Suomessa, sanoo Parkkisähkön toimitusjohtaja Jiri Räsänen. Parkkisähkön toimitusjohtaja Jiri Räsänen näkee Norjan markkinoilla valtavasti mahdollisuuksia.Joka viides norjalaisauto toimii sähköllä, ja Norjan hallitus suunnittelee perinteisten diesel- ja bensiiniautojen myynnin kieltämistä vuoteen 2025 mennessä. Markkinat ovat Parkkisähkön kaltaisille yrityksille monikymmenkertaiset, sillä Suomessa sähköautoja on tällä hetkellä vain noin 4 000.Kommunikointi toimiiHelsinkiläisyritystä vetää Norjaan myös maan ostovoima ja pitkään jatkunut rakennusbuumi.– Meidän näkökulmastamme tilanne on erinomainen, sillä uusilla tuotteilla ei tunnu olevan niin paljon kilpailua kuin perinteisillä aloilla. Paikanpäällä ei ole ihan samanlaista huipputeknologiaosaamista kuin Suomessa, eikä toisaalta yhtä laajaa palvelualojen yrityskulttuuria kuin esimerkiksi Ruotsissa, Räsänen kertoo.Hänen mukaansa suomalaisyritys on otettu Norjassa hyvin vastaan. Vientiä on helpottanut se, että muutama muu sähköautojen lataukseen erikoistunut suomalaisyritys on jo raivannut tietä.– Maa vaikuttaa toistaiseksi hyvin suoraviivaiselta. Norjassa on ollut helppo päästä paikallisten päättäjien ja sähköalan viranomaisten puheille. Viranomaisten kanssa asiointi on yllättävän samanlaista kuin Suomessa ja kanssakäyminen on kaiken kaikkiaan hyvin mutkatonta, Räsänen sanoo.– Norja seuraa EU-direktiivejä monessa asiassa, mutta Norjan peruskalliosta johtuen maadoitus tehdään hieman eri tavalla kuin muualla Euroopassa. Tätä pientä mutkaa matkassa lukuun ottamatta meillä ei ole ollut markkinoille pääsyn kanssa ongelmia, hän jatkaa.FAKTA: Norja Bruttokansantuote: Noin 486 miljardia euroa (2015). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 93 270 euroa (2015). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 1,6 % (2015). Inflaatio: 2,3 % (2015). Vienti: 105 miljardia euroa (2015). Tuonti: 71 miljardia euroa (2015). Suomen kokonaisvienti Norjaan oli vuonna 2015 noin 1,55 miljardia euroa. Päätoimialat: Teollisuus ja palvelut. Norjan tärkeimmät vientituotteet ovat öljy, maakaasu, koneet, metallit, kemikaalit ja kala. Valuutta Norjan kruunu: 1 eurolla saa 9,16 kruunua. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliLue myös: Ruotsin takana pilkistää uuteen panostava Norja

Vienti ja erityisesti pk-yritysten vienti ovat Suomen talouskasvun kannalta avainasemassa. Finnveran vientitakuuvalikoimasta löytyy ratkaisuja sekä pieniin että suuriin kauppoihin.Arveluttavatko vientikauppaan liittyvät luottoriskit?Finnveran vientitakuiden avulla sekä viejät että pankit voivat  suojautua ostajaan tai ostajan maahan liittyviltä luottoriskeiltä. Viejälle myönnettävällä luottovakuutuksella voidaan turvata yksittäisiä vientikauppoja tai luottorajan puitteissa tehtävää jatkuvaa vientiä ja räätälöitävien tavaroiden kaupassa suojautua niiden valmistukseen liittyvältä riskiltä. Luottoraja voi pienimmillään olla noin 10 000 euroa.Tarvitseeko ulkomainen asiakas pitkäaikaista (2 vuotta tai enemmän) rahoitusta ostaakseen tuotteesi?Kun viejän myöntämä maksuaika ei riitä ja ostaja tarvitsee rahoitusta, tarvitaan mukaan rahoittajapankki. Pankki uskaltaa myöntää luoton, kun Finnvera takaa siihen liittyvän luottoriskin. Pienissä kauppasummissa kätevä luottoinstrumentti on esimerkiksi vekseli.Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehtojen mukaisesti ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Vekseli on määrämuotoinen ja yksinkertainen velkasitoumus, jonka viejä siirtää pankille. Pankki diskonttaa vekselin, jolloin viejä saa rahat heti. Ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan.Finnvera antaa pankille vekselitakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta. Alle 2 miljoonan euron kaupoissa Finnvera kantaa luottoriskin lisäksi vekselilainsäädäntöön liittyvät dokumenttiriskit sekä myöntää takuun ilman vakuuksia.Viejän on hyvä olla jo aikaisessa vaiheessa yhteydessä Finnveraan ja pankkiin, sillä kaikissa maissa vekseli ei toimi.Voiko vientisaatavista saada rahaa kassaan?Viejä voi myydä luottovakuutetut saatavat rahoitusyhtiölle tai pankille. Tämä tarkoittaa luottovakuutuksen korvausoikeuksien siirtämistä pankille. Kuluvan kevään aikana Finnvera ottaa käyttöön uuden laskusaatavatakuun. Laskusaatavatakuu myönnetään suoraan pankille, joka ostaa oman asiakkaansa eli viejän ulkomaankauppaan liittyviä laskusaatavia. Rahoitus tapahtuu toimituksen jälkeen. Takuu soveltuu tyypillisesti jatkuvaan lyhyen maksuajan vientikauppaan. Vientituotteena on tällöin esimerkiksi kulutus- ja kestokulutustavaroita, raaka-aineita, palveluita tai puolivalmisteita. Viejä voi takuun turvin myöntää ostajalle maksuaikaa ja saada rahat kaupasta heti kassaan. Rahoitukseen liittyvät riskit kantaa Finnvera, ja pankki saa suojan siltä varalta, että ostaja ei maksaisikaan laskua eräpäivänä.EU-maat ja muut läntiset teollisuusmaatEU-valtiontukisääntöjen vuoksi alle kahden vuoden maksuajan vientikauppoihin myönnetään takuita pääsääntöisesti vain EU- ja muiden läntisten teollisuusmaiden ulkopuolelle. Takuiden myöntämisessä EU-maihin tai muihin läntisiin teollisuusmaihin sovelletaan poikkeuslupaa, josta saa lisätietoja nettisivuiltamme. Pääsääntöisesti tätä kenttää hoitavat yksityiset luottovakuuttajat.Lue myös: Viejän täytyy tunnistaa riskit

Finnveran yhtiökokous valitsi 7.4.2017 uusia jäseniä yhtiön hallitukseen ja hallintoneuvostoon.Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin EKP:n Pankkivalvonnan neuvoston jäsen Pentti Hakkarainen. I varapuheenjohtajana jatkaa ylijohtaja Pekka Timonen. II varapuheenjohtajaksi valittiin ylijohtaja Terhi Järvikare, joka valittiin hallitukseen uutena jäsenenä.Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin lisäksi KTM Ritva Laukkanen.Jäseninä jatkavat OTK Kirsi Komi, ekonomi Pirkko Rantanen-Kervinen ja yrittäjäneuvos Antti Zitting.Finnveran hallintoneuvoston puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Antti Rantakangas ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Krista Kiuru.Hallintoneuvostoon valittiin uusina jäseninä elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka ja tiimipäällikkö Olli Rantanen.Jäseninä jatkavat kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, kansanedustaja Lasse Hautala, kansanedustaja Laura Huhtasaari, kansanedustaja Timo Kalli, kansanedustaja Kari Kulmala, työllisyyspoliittinen asiantuntija Leila Kurki, toimitusjohtaja Kari Luoto, pääekonomisti Veli-Matti Mattila, kansanedustaja Ville Niinistö, toimitusjohtaja Carita Orlando, kansanedustaja Eero Suutari, II varapuheenjohtaja Christel Tjeder, johtava asiantuntija Tommi Toivola ja kansanedustaja Sofia Vikman.Yhtiökokous vahvisti konsernin ja emoyhtiön tilinpäätökset ajalta 1.1.–31.12.2016 ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi hallituksen ehdotuksen emoyhtiön voittovarojen käyttämisestä.Varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KPMG Oy Ab, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha-Pekka Mylén.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400hallintojohtaja Risto Huopaniemi, puh. 029 460 2520

Seitsemänvuotias Samuli Laurikainen ilmoitti lehtihaastattelussa aikovansa yrittäjäksi. Ensimmäisen liiketoimintasuunnitelmansa hän teki yläasteella. Kun ostettavaa yritystä ei aikuisiällä löytynyt, hän perusti oman. Nyt Silmusalaatti testaa konseptiaan Suomessa, tähtäimessä maailmanvalloitus.

Vain kolmasosa vientiyrityksistä suojautuu riskeiltä ja varmistaa rahan saamisen tilille.Suomalaiset pk-yritykset vievät tavaroita ja palveluja ulkomaille kovalla riskillä. Peräti kaksi kolmasosaa vientiyrityksistä luottaa asiakkaan maksukykyyn ja -haluun niin paljon, etteivät ne suojaa myyntisaataviaan.Tiedot perustuvat helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin lukuihin.Finnveran rahoituspäällikkö Maria Frosterus kehottaa etenkin vientiä aloittavia yrityksiä tutustumaan vientikaupan riskienhallintaan, sillä yksi luottotappio voi pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen tulevaisuuden.– Takuumaksut ovat aika pieniä, jos verrataan siihen, miten isoja tappioita yritykselle voi tulla ilman saatavien vakuuttamista. Mitä suurempi kauppa ja mahdollinen tappio on, sitä tärkeämpää on saatavien suojaaminen, Frosterus sanoo.Hänen mukaansa suojautumisen tuomat hyödyt ovat jääneet joillekin yrittäjille ja yrityksille tuntemattomiksi.– Vakuutusta ei koeta tarpeelliseksi, koska asiakkaan maksuhistoria on ollut hyvä tai koska ostaja on iso yhtiö. Varovaisimmat viejät toimittavat tavaraa vain ennakkomaksulla, mutta tällä maksutavalla kauppakoot ja myyntivolyymi kokonaisuudessaan tulevat nopeasti vastaan, Frosterus sanoo.Hän muistuttaa, ettei varmaa maksajaa ole olemassakaan.– Lisäksi on hyvä pitää mielessä se, että maksukyky ja -halu ovat kaksi eri asiaa. Tyypillinen ostajan esittämä syy maksuhaluttomuudelle on ostajan omien saatavien viipyminen loppuasiakkaalta.Politiikka tuo mutkiaFinnveran rahoituspäällikkö Markku Olli on kollegansa kanssa samoilla linjoilla.– Vaikka kauppakumppani olisi vanha ja luotettava, vientimaa saattaa kuulua poliittisen riskin maihin. Tällöin kaupantekoon saattaa tulla yllättäviä mutkia matkaan, Olli kertoo.Hänen mukaansa poliittinen riski realisoitui kaupallisena riskinä esimerkiksi Venäjällä pari vuotta sitten, kun rupla devalvoitui. Öljyn hinnan laskusta aiheutunut ruplan syöksykierre aiheutti kovia kolauksia Venäjällä toimiville suomalaisyhtiöille ja niiden asiakkaille.Ruplan devalvoituminen ei ollut ainutkertainen riskejä aiheuttanut ilmiö. Tavallisimmat poliittiset riskit liittyvät luottovaluutan siirron rajoituksiin, velkojen vakauttamiseen ja sotaan tai kapinaan. Finnveran takuilla viejä saa turvaa sekä kaupallisia että poliittisia riskejä vastaan.Ollin mukaan selvää nyrkkisääntöä ei ole olemassa, paljonko yksittäinen yritys voi kantaa riskiä taseessaan.– Yrityksen kannattaa luottovakuutuksen tarpeellisuutta harkitessaan joka tapauksessa muistaa, että sen pitää muilla katteilla tienata se, minkä yritys voi potentiaalisesti yhdessä luottotappiossa hävitä, Olli sanoo.Riskit huomioituLiikkuvan kaluston ovijärjestelmiä valmistava Tamware päätti suojata osan kaupankäynnistään viime vuonna.1970-luvulta saakka linja-auto-, metro- ja raitiovaunuvalmistajien alihankkijana toiminut tamperelaisyritys päätyi suojaamaan osan vientikaupoistaan, kun Venäjälle ja Valko-Venäjälle suuntautuvat kaupat ja niiden toimitukset uhkasivat jäädä muuten toteutumatta. Riskeiltä suojautuminen hyödyttää Tamwaren Riiko Kaurolan mielestä sekä viejää että viejän asiakasta.– Riskienhallinnan näkökulmasta kauppojen suojaaminen oli välttämätöntä. Kyseiset kaupat ovat euromääräisesti niin suuria, että riskin kaatuminen yrityksen niskaan voisi olla kohtalokasta, kertoo Tamwaren business controller Riiko Kaurola.Venäjällä oleva asiakas on Tamwarelle tuttu ja pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa yritys on ennen toiminut ennakkomaksuperiaatteella. Venäjän heikon taloustilanteen takia asiakasyritys joutui kuitenkin perääntymään ennakkomaksusta.Kaurolan mielestä vientikaupan riskeiltä suojautuminen on käytännössä vakuutus pahimman varalta. Tamwaren liikevaihto oli vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan yli viisi miljoonaa euroa. Viime vuonna kasvua kertyi yli 35 prosenttia ja kuluvana vuonna kasvuluvut ovat samaa luokkaa. Liikevaihdosta yli puolet tulee ulkomailta.– Itä-Euroopan ja Venäjän taloustilanteen takia luottotappioihin ja esimerkiksi poliittisiin riskeihin on tärkeää varautua, Kaurola sanoo.FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Viejän on syytä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen. Vientikauppaan liittyvät riskit johtuvat tavallisimmin asiakkaan maksukyvyttömyydestä, maksuhaluttomuudesta tai yrityksen sijaintimaasta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä. Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton. Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja. Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon. Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu parhaiten pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin. Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta. Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa sekä ostajasta että mahdollisesta takaajasta luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta. Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuusta.Lue lisää myös vekselitakuustaTeksti: Pi Mäkilä

Työ- ja elinkeinoministeriö on toteuttanut arvioinnin julkisten vientiluottojen ja -takuiden kysynnän ja vastuiden kasvuun sekä sen aiheuttamaan riskiin valtiontaloudelle. Arvioinnin on tehnyt ulkopuolinen ja riippumaton kansainvälinen tutkijaryhmä, jolla on vahva kokemus viennin rahoituksesta. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi vientimme keskittyy vahvasti muutamalle toimialalle, mikä korostaa Finnveran riskinhallintajärjestelmän merkitystä. Lisäksi yksittäiset vientikaupat voivat olla hyviä suuria, esimerkiksi risteilijätilaukset.Lue koko tiedote työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Intiassa on käynnissä aggressiivinen kilpailu telesektorilla.Finnvera uskoo, että vientiyritykset kääntävät tänä vuonna katseensa erityisesti viiteen maahan.Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistuu Argentiinaan ja Iraniin. Lisäksi Finnveran takuiden kysyntä kasvaa ennusteissa myös Intiassa ja Meksikossa. Viidentenä maana listalle pääsee Venäjä.Näissä maissa etenkin infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät investoinnit luovat suomalaisillekin yrityksille vientimahdollisuuksia.– Esimerkiksi Intiassa vientitakuut ovat olleet suurimmillaan yli 600 miljoonaa euroa, mutta viimeisten kolmen vuoden aikana vienti on ollut laskussa, sanoo Finnveran Aasian-aluepäällikkö Outi Homanen. - Viimeisen puolen vuoden aikana kysyntää on kuitenkin ilahduttavasti viriämässä.Hän muistuttaa, että viisikosta Iran on muihin maihin verrattuna eri asemassa. Maahan kohdistuu yhä laajoja pakotteita, jotka vaikeuttavat vientiä ja rajoittavat viennin rahoittamista. Venäjää koskevat pakotteet eivät ole yhtä rajoittavia tässä mielessä.Finnvera takaa ulkomaisille yrityksille annettuja vientiluottoja, jotta suomalaisyritykset voivat tehdä niiden kanssa kauppaa. Yhdessä kaupassa kyse voi olla jopa sadoista miljoonista euroista. Homasen mukaan Finnveraa tarvitaan varsinkin silloin, kun vientiluottojen maksuaika on pankin riskinoton kannalta liian pitkä.– Takuulaitosten merkitys on muutenkin kasvanut 2010-luvulla. Pankit ovat edelleen varovaisia edellisen talouskriisin jälkeen, Homanen kertoo.Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus sekä tele- ja metsäsektori.Riskiarvioita myös paikanpäälläVientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu ja arvioida samalla riskejä. Osa riskiarvioista tehdään paikanpäällä.Finnveran edustajat vierailivat viime vuonna pelkästään telesektorin asiakasyritysten kanssa Intiassa, Venäjällä, Nigeriassa, Dubaissa, Meksikossa, Argentiinassa ja Brasiliassa.Intiassa toimivien teleoperaattoreiden 3G- ja 4G-asiakkaiden lukumäärät ovat viisinkertaistuneet muutamassa vuodessa. Operaattoreiden välille on tullut uusia kilpailijoita, kuten noin vuoden ajan Intiassa toiminut, äärimmäisen aggressiivisesti kampanjoiva Reliance Jio.Reliance Jio oli yksi syy siihen, miksi Finnvera ja Nokia jalkautuivat viime syksynä yhteiselle Intian matkalle.– Intia on aina ollut äärimmäisen kilpailtu ja hintaherkkä markkina-alue. Asukkaita on paljon, joten volyymit ovat suuria. Intiassa tehdään nyt isoja investointeja operaattoreille, kun esimerkiksi 3G-verkko päivitetään 4G-verkkoon. Tällaiset tilanteet vaativat usein rahoituskeskusteluja, joihin Finnverakin pyydetään mukaan, kertoo telesektorista Finnveralla vastaava rahoituspäällikkö Antti Saviaho.Kaikki paikalliset operaattorit eivät kuitenkaan tarvitse vientitakuulaitoksia.– Kansainvälisesti suurilla toimijoilla on usein käytössään omia rahoitusvaihtoehtoja, Saviaho sanoo.Finnvera tapasi viime syksyisen vierailun aikana noin puoli tusinaa Nokian asiakasta. Näistä osa oli vanhoja asiakkaita, osa uudempia tuttavuuksia.– Meillä oli hyviä tapaamisia yhdessä viejän kanssa ja saimme paljon lisätietoa Intian markkinatilanteesta. Tapasimme oikeastaan kaikki operaattorit, ja oli kiinnostavaa huomata, että ne kaikki näkivät markkinatilanteen ja siinä tapahtuneet suuret muutokset vähän eri tavalla.Nokian treasurysta sekä viennin- ja kaupanrahoitustoiminnasta Aasiassa vastaavan Gergely Abrahamin mukaan Finnveran läsnäolo kohdemaassa hyödyttää kaikkia osapuolia.– Se on usein elintärkeää Nokian paikallisille asiakkaille ja keskeistä Nokian rahoitukselliselle kilpailukyvylle. Tavallaan näissä on kyse erittäin tehokkaasta ovelta ovelle -markkinoinnista, jonka avulla pääsemme tapaamaan kaikki oleelliset kaupan osapuolet, Abraham sanoo.FAKTA: Näin toimii viennin rahoitus Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille samantasoisen vienninrahoitusjärjestelmän kuin Suomen pääkilpailijamaat. Ostaja hyötyy kilpailukykyisistä rahoitusehdoista. Vientitakuutoiminnan kannalta Finnveran tehtävänä on ymmärtää, mitä markkinoilla tapahtuu. Yhteistyömatkat auttavat Finnveraa arvioimaan riskejä, parantamaan Finnveran tunnettuutta ja edistämään suomalaista vientiä. Palvelumalli on sama kaikille isoille viejille eri toimialoilla. Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan niiden arvioidun maksukyvyn perusteella kahdeksaan maaluokkaan. Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Finnveran vienninrahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon. Jokainen rahoituspäätös tehdään aina huolelliseen arviointiin ja analyysiin perustuen. Lisäksi Finnvera arvioi portfoliotaan säännöllisesti. Tähän mennessä toiminnasta on kertynyt lähes 1,8 miljardin euron puskurit kattamaan mahdollisia tulevia tappioita. Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältäLue lisää vientiluotoista täältäLue lisää vientitakuutuotteista täältä

Kovaa vauhtia kasvava Mittametalli haki rahoitusta laiteinvestointiin.Kaikki yritysten investointiaikeita kuvaavat ennusteet osoittavat tällä hetkellä kohti koillista. Esimerkiksi helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan investointiaikeet ovat nyt samalla tasolla kuin vuonna 2011. Vuodet 2010 ja 2011 olivat positiivisimmat sitten finanssikriisin. Finanssikriisiä edeltävälle huipputasolle on kuitenkin vielä matkaa.– Investoinneissa on tapahtunut viime syksyn ja tämän kevään aikana selkeä muutos. Yhä useampi kasvuyritys hakee Finnveralta rahoitusta, kertoo Finnveran aluejohtaja Mirjam Sarkki.Hänen mukaansa yritykset tarvitsevat rahoitusta varsinkin kone- ja laite- sekä kiinteistöinvestointeihin. Erityisesti kasvavilla yrityksillä avun tarve rahoituksessa voi olla suuri, sillä niillä on harvoin tarpeeksi vakuuksia hakea kaupallista rahoitusta.– Finnveran rahoitus antaa mahdollisuuden monen pk-yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen, Sarkki kertoo.Investointien vetureina toimivat teollisuusalan yritykset.Joka neljäs teollisuusyritys ilmoitti pk-barometrissa lisäävänsä investointeja seuraavan 12 kuukauden aikana. Teollisuusyritykset ovat myös halukkaimpia hakemaan ulkoista rahoitusta. Tärkein ulkopuolisen rahoituksen käyttökohde ovat investoinnit koneisiin ja laitteisiin. Muutos on iso, sillä aiemmin rahoitusta on haettu pääosin käyttöpääomaksi.– Osa investoinneista on korvausinvestointeja, eli yritykset korvaavat vanhentunutta kalustoa uudella. Tämäkin on siinä mielessä positiivinen ilmiö, että korvausinvestointien avulla yritykset pystyvät toimimaan tehokkaammin ja siten parantamaan kilpailukykyään, Sarkki sanoo.Varsinaista investointien aaltoa ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Esimerkiksi palveluala on investoinneissa varovainen.– Kehitys on maltillista, mutta pientä positiivisuutta on näköpiirissä, Sarkki vahvistaa.Eroja on myös maakunnallisesti. Investointiaikeita on eniten Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Lapissa sekä Etelä-Savossa. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa investoinnit ovat alamaissa.Apua laitehankintoihinHeinolalainen, vuonna 2012 perustettu Mittametalli Oy kasvaa kovaa vauhtia. Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli jo lähes kolme miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli vajaa miljoona.Mittametalli on tyyppiesimerkki nopeasti kasvavasta teollisuusyrityksestä, joka tarvitsee Finnveran rahoitusta investointien tueksi. – Investoimme uusien laitteiden hankintaan, joten Finnveran takaama rahoitus tuli tarpeeseen. Saimme rahoittajalta ammattimaista apua ja yrityksemme tarpeet ymmärrettiin todella hyvin, sanoo Mittametallin toimitusjohtaja Jari Kolehmainen.Yritys valmistaa huonekaluputkesta osia putkilaserilla ja ohutlevystä komponentteja yhdistelmäkoneella. Asiakkaita löytyy niin kalusteteollisuudessa, rakennusteollisuudessa kuin kone- ja laiterakentajissakin.Kasvuhakuinen yritys saattaa tarvita rahoittajan vetoapua myös jatkossa.– Liikevaihtomme kasvaa kovaa tahtia. Vedämme nyt vuoden verran henkeä, mutta tarkoituksena on kasvattaa yritystä selvästi myös jatkossa, Kolehmainen kertoo.Pk-yritysbarometri on Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön kaksi kertaa vuodessa toteuttama tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.FAKTA: Rahoitusta kasvuunFinnvera voi osallistua yrityksen kasvun ja investointien rahoitukseen. Rahoitus täydentää pankkirahoitusta ja voi olla joko laina tai yrityksen puolesta pankin lainalle tarjottu vakuus.Finnvera takaa lainoja kaikille toimialoille lukuun ottamatta maatilataloutta, metsätaloutta ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia.Lue lisää Finnvera-lainasta täältäLue lisää Finnvera-takauksesta täältäLue lisää alkutakauksesta täältäLue lisää kasvulainasta täältä Teksti: Pi Mäkilä

Finnvera ja Euroopan investointipankki (EIP) ovat allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan (Memorandum of Understanding) koskien yhteistyötä Euroopan investointineuvontakeskuksen kanssa.Yhteistyö koskee muun muassa tiedonvaihtoa ja hyvien toimintamallien jakamista. Se voi tarkoittaa myös osallistumista neuvontakeskuksen työryhmiin, keskusteluihin ja esimerkiksi aloitteisiin, joiden tarkoituksena on tiedonvaihto tai kansallisen neuvontapalvelun kehittäminen.Euroopan investointipankki ja Euroopan komissio ovat käynnistäneet Euroopan investointineuvontakeskuksen osana Euroopan investointiohjelmaa. Investointiohjelman tavoitteena on poistaa investointien esteitä Euroopassa, antaa investointihankkeille näkyvyyttä ja teknistä apua sekä tukea nykyisten rahoituslähteiden hyödyntämistä entistä paremmin. Kaksikymmentä maata Euroopassa ovat tähän mennessä allekirjoittaneet yhteisymmärryspöytäkirjan EIP:n kanssa. Osana Euroopan investointiohjelmaa Finnvera myös ylläpitää Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) neuvontapalvelua (esir.fi).- Yhteistyö parantaa suomalaisten investointihankkeiden mahdollisuuksia hyödyntää Eurooppalaista investointineuvontaa. Keskeistä toimintaan osallistumisessa on myös yhteistyön kehittäminen muiden kansallisten Team Finland -toimijoiden kanssa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Valtteri Vento, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2531valtteri.vento@finnvera.fiwww.esir.fi

Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman puitteissa on viiden vuoden aikana järjestetty yritysten avainhenkilöiden kanssa lähes 200 tapaamista. Tapaamisissa haetaan ratkaisuja muun muassa seuraaviin kysymyksiin: Miten ostaja voi varmistaa myyjän toimituskyvyn? Mahdollistaisiko pidempi maksuaika isommat kertaostot? Helpottaisiko maksuaika osto- tai investointipäätöstä? Mistä valmistusaikainen rahoitus? Ohjelmaan otetaan jatkuvasti mukaan yrityksiä.Miten yrityksesi hallitsee vientikaupan vastapuoliriskejä?Kansainvälisessä kaupassa vastapuoliriski korostuu. Osapuolten tulisi arvioida omaa riskipolitiikkaansa ja sitä, miten varautua vastapuolen kyvyttömyyteen tai haluttomuuteen vastata omista sitoumuksistaan. Tämä koskee niin taloudellisia kuin toiminnallisiakin sitoumuksia.Riski voi ilmetä ostajalle esimerkiksi toimituksen myöhästymisenä, mikä puolestaan voi johtaa ostajan omien sopimusvelvoitteiden rikkoutumiseen tai jopa toiminnan keskeytymiseen. Vastaavasti myyjän näkökulmasta vastapuoliriski voi ilmetä kaupan peruuntumisena myöhäisessä vaiheessa, kun merkittäviä resursseja on jo sitoutunut tuotantoon tai luottotappiona.Kilpailunäkökulmasta vakuutta tarjoava tasavertainen kauppakumppani on etulyöntiasemassa kilpailevaan yritykseen nähden, ellei tämä kykene vastaavaa turvaa tarjoamaan. Jo pelkkä vakuuden tarjoaminen on osoitus maksu- tai toimituskyvystä. Vastapuoliriski on olemassa aina tarjouksesta maksu- ja mahdollisen takuuajan loppuun asti.Onko yrityksesi suojautunut maariskiä vastaan?Poliittisella maariskillä tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa viennin kohdemaan viranomaisten toiminta (valuuttasiirtojen rajoittaminen, sota, kapina tms. poikkeustila) estää maksamisen. Maariski voi olla myös taloudellinen, maan valuuttavaranto hupenee ja uhkaa maksuvalmiutta.Yrityksen harkittu riskipolitiikka luo raamit riskeiltä suojautumiselle.  Jo neuvotteluvaiheessa on hyvä pyytää rahoittajalta arvio suojautumisen kustannuksista ja sisällyttää se katteeseen.  Suunniteltu vakuuspolitiikka puolestaan varmistaa, että käyttöpääoma on tehokkaasti käytössä. Kun nämä asiat ovat osana myynti- ja ostotoimintaa, vältytään yllätyksiltä ja tulevia kauppoja voidaan suunnitella varmemmalta pohjalta.Tutustu Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan

Haku ensi kesän kesätyöpaikkoihin on päättynyt, ja olemme saaneet ennätysmäärän hakemuksia: yhteensä peräti 1 117 hakemusta, eli keskimäärin 124 hakemusta jokaista avointa hakua kohden. Kiitos kaikille kiinnostuksensa osoittaneille!Tutustumme ilolla jokaiseen hakemukseen ja kutsumme haastatteluun valitut henkilöt työhaastatteluihin maaliskuun aikana. Kesätyöntekijöiden valinnat suoritetaan huhtikuun aikana, jonka jälkeen rekrytointien päättymisestä ilmoitetaan kaikille hakijoille.Lue myös:Kesätöistä arvokasta työkokemusta tulevaan (julkaistu 9.8.2016)

Tilastokeskus julkisti 7.3. tiedot valtion takauskannan kasvusta ja maksetuista korvauksista. Korvausmäärän kasvussa piilee tilastoharha.Finnvera raportoi viime puolivuosituloksessaan, että teleoperaattori Oi on hakenut velkasaneerausta. Pörssiyhtiö Oi on itse julkistanut, että sillä on Finnveran takaamia luottoja noin 500 miljoonaa euroa. Tällaisessa tilanteessa Finnveran toimintaan kuuluu, että se korvaa luotot pankeille ja saaminen siirtyy Finnveralle, joka hakee jälleenvakuuttajilta korvauksia. Tämä rajaa nettotappion murto-osaan julkistetusta 500 miljoonasta eurosta, ja tappio katetaan Finnveran takaustoiminnasta kertyneillä tuloilla – eikä tämä siis tule Suomen valtion tai veronmaksajien maksettavaksi. Olemme julkistaneet viime vuoden tilinpäätöksemme yhteydessä, että arvioimme lopullisen tappion olevan 55 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta Finnveran tulos viime vuodelta oli 70 miljoonaa euroa voitollinen. Kumulatiivisesti Finnvera on kerännyt noin 1,8 miljardin euron puskurin mahdollisia tulevia tappioita kattamaan.

Olemme julkaisseet vuosikertomuksemme edellisvuosien tapaan verkkojulkaisuna.Raportoimme myös vastuullisuudesta vuosittain ja  vastuullisuusraportti on osana vuosikertomusta. Finnvera raportoi  Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeiston mukaisesti. Keskitymme raportoinnissamme yhtiön toiminnan ja sen sidosryhmien kannalta kaikkein olennaisimpiin asioihin ja noudatamme valtionyhtiöiden raportointiohjetta soveltuvin osin.Vuosikertomus julkaistaan myös englanninkielisenä.Tutustu vuosikertomukseen täällä.

PörssitiedoteFinnvera-konsernin 28.2.2017 julkistettu tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sisälsivät joitakin virheellisiä tietoja. Näillä virheillä ei ole vaikutusta yhtiön liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin tai liikkeellelaskijan, Finnvera Oyj:n, lainojen takaisinmaksukykyyn.Korjatut versiot Finnvera-konsernin vuoden 2016 tilinpäätöksestä, hallituksen toimintakertomuksesta sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä ovat tämän tiedotteen liitteenä.Tehdyt korjaukset: (suluissa tieto ennen korjausta)Hallituksen toimintakertomus- Tase 31.12.2016Emoyhtiöllä oli pitkäaikaisia velkoja joulukuun lopussa yhteensä 5 175 (4 962) miljoonaa euroa.Liitetiedot- Liitetieto B1 Luottoriskit, luvut esitetty tuhansina euroinaSaamistodistukset; 193 425 (208 919)- Liitetieto B11 Maksuvalmiusriski, varojen, velkojen ja takausten erääntyminen, luvut esitetty tuhansina euroinaVertailuvuoden 2015 varat, velat ja johdannaiset netto -rivillä olevien lukujen esitystapa korjattu.- Liitetieto E3 Sijoitukset, luvut esitetty tuhansina euroinaSijoitukset osakkuusyrityksissä yhteensäKonserni 31.12.2015; 19 860 (2 058 655)Emoyhtiö 31.12.2016; 0 (2 153 299)Emoyhtiö 31.12.2015; 0 (2 178 721)Sijoitukset yhteensäKonserni 31.12.2015; 2 058 655 (19 860)Emoyhtiö 31.12.2016; 2 153 299 (0)Emoyhtiö 31.12.2015; 2 178 721 (0)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä- VarainhankintaMoody’s:in luokitus Finnveralle Aa1 (Aaa)Finnvera-konsernin H2/2016 ja tilinpäätös 1.1.-31.12.2016 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (PDF)Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460   2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460   2458Lue myös uutinen: Finnvera-konsernin tilinpäätös 1.1.–31.12.2016

Piristyvän kysynnän ja uusien valtuuksien vuosiMaailmantaloudessa oli vuonna 2016 havaittavissa positiivisia merkkejä epävarmuuksia luoneista merkittävistä poliittisista tapahtumista huolimatta. Myös suomalaiset yritykset viestivät kysynnän ja investointien lisääntymisestä, ja yksittäiset suuret vientikaupat toivat kaivattua piristystä Suomen muutoin vaisuun vientiin. Viennin rahoituspalvelujen kysynnän ennakoidun lisääntymisen ja vastuukantojen kasvun myötä Finnveran viennin rahoituksen valtuuksia korotettiin merkittävästi. Lisäksi yhtiö sai uusia mandaatteja, joista yksi oli välirahoitustuote kasvulaina. Finnvera toi vuoden aikana markkinoille myös pienten vientikauppojen edistämiseen liittyviä uusia rahoitusratkaisuja.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnvera tarjosi vuonna 2016 lainoja ja takauksia pk- ja midcap-yrityksille 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä omistajanvaihdoksiin kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti. Rahoitusta tarjottiin kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille 6 prosenttia ja omistajanvaihdoksiin 21 prosenttia edellisvuotta enemmän.Vuonna 2016 vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia 14,6 miljardiin euroon. Myös vientiluottojen kysyntä kasvoi ja oli 12,5 miljardia euroa eli 74 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Vaikka vientitakuita ja erityistakauksia sekä vientiluottoja kysyttiin edellisvuotta enemmän, Finnvera antoi vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 34 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 82 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Finnvera-konserni         1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 845 906 -7 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  4 438 6 760 -34 %     Vientiluotot 760 4 131 -82 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos % Vastuut Me           Lainat ja takaukset 2 261 2 285 -1 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  18 426 17 436 6 %     Vientiluotot 4 782 4 240 13 %           1.1.-31.12.2016 1.1.-31.12.2015 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut (netto), Me 194 197 -2 % Liikevoitto, Me 69 114 -39 % Tulos , Me 70 111 -37 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 498 8 418 13 % Oma pääoma,  Me 1 207 1 121 8 %  -josta vapaat rahastot, Me 955 871 10 %           31.12.2016 31.12.2015 Muutos %-yks. Omavaraisuus, % 12,7 13,3 -0,6 Vakavaraisuus, Tier 2, % 24,3 19,6 4,7 Kulu-tuotto-suhde, % 27,0 28,3 -1,3 Finnvera-konsernin heinä-joulukuun 2016 tulos oli 77 miljoonaa euroa. Tulos oli 84 miljoonaa euroa tammi–kesäkuun 2016 tappiollista 7 miljoonan euron tulosta parempi.Heinä-joulukuun 2016 tuloksen paranemiseen edelliseen puolivuosikauteen verrattuna vaikuttivat merkittävimmin emoyhtiö Finnvera Oyj:n pienemmät vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappioiden ja -varausten määrä oli heinä-joulukuussa ainoastaan 2 miljoonaa euroa, kun tappioita kirjattiin ja varauksia lisättiin tammi-kesäkuussa 66 miljoonaa euroa. Tammi-kesäkuun puolivuosikatsauskaudelle brasilialaisesta Oi S.A. -konsernista tehtiin 55 miljoonan euron takuutappiovaraus, kun kävi ilmi, että saamisiin yhtiöltä liittyy ilmeinen riski. Tilinpäätöksen laatimishetkellä Finnvera on arvioinut, että Oi S.A. -konsernista Finnveralle aiheutuva tappio on alkuvuoden aikana tehdyn tappiovarauksen suuruinen.Finnvera-konsernin vuoden 2016 tulos oli 70 miljoonaa euroa (111). Tulos heikkeni edellisvuodesta 41 miljoonaa euroa eli 37 prosenttia. Tuloksen heikkenemiseen vaikuttivat edellä todetut, ensimmäisellä puolivuosikatsauskaudella toteutuneet ja vertailuvuotta merkittävästi suuremmat emoyhtiö Finnvera Oyj:n vientitakuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n vuoden 2016 tulos oli 65 miljoonaa euroa (95), josta suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli 33 miljoonaa   euroa (82) sekä pk- ja midcap-liiketoiminnan 32 miljoonaa euroa (38). Suuryritykset-liiketoiminnan tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi, kun taas pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos oli jo toista vuotta peräkkäin hyvällä tasolla. Konserni- ja omistusyhteysyritysten vaikutus konsernin tulokseen oli 6 miljoonaa euroa (16). Finnvera-konserni H2/2016 H1/2016 Muutos H2/2015 2016 2015 Muutos Muutos   Me Me % Me Me Me Me % Korkokate 24 27 -11 28 50 56 -6 -10 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 77 67 16 68 144 141 3 2 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -10 -10 0,3 -15 -20 -21 -1 -6 Sijoitustoiminnan nettotuotot 0,2 0,1 16 0,4 0,3 0,1 0,2 133 Liiketoiminnan muut tuotot 12 0,2 - 2 12 2 10 - Hallintokulut -22 -22 -4 -22 -44 -44 0,1 0 Poistot ja arvonalentumiset -2 -1 157 -1 -2 -1 1 124 Liiketoiminnan muut kulut -2 -3 -31 -3 -4 -6 -1 -22 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot (netto) -0,2 -65 -100 -0,2 -66 -15 51 348 Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot -2 0 - 0 -2 0 2 - Liikevoitto 77 -7 - 58 69 114 -44 -39 Tilikauden voitto 77 -7 - 57 70 111 -41 -37                   Rahoituksen näkymätPk- ja midcap-yritysten suhdanneodotukset ovat kääntyneet varovaiseen nousuun, minkä arvioidaan näkyvän positiivisesti Finnveran vuoden 2017 pk- ja midcap-yritysten rahoituksessa. Tämä korostunee erityisesti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa, ja näiden yritysten investointien rahoitus saattaa jatkaa nousuaan vuonna 2016 tapahtuneen käänteen jälkeen. Finnveran omistajanvaihdoksiin myöntämän rahoituksen arvioidaan pysyvän vuonna 2017 edellisvuoden vahvalla tasolla. Pk- ja midcap-yritysten joukkovelkakirja-aktiviteetin arvioidaan yleisesti hieman vilkastuvan ja näkyvän myös Finnveran rahoituksessa.Ostajalle tarjottavat rahoitusratkaisut ovat keskeisessä asemassa suuryritysten myymien pääomahyödykkeiden vientikaupoissa. Vientitakuiden ja -luottojen kysynnän odotetaan kasvavan edellisvuodesta, mutta kokonaismääriin vaikuttaa yksittäisten suurten vientikauppojen ajoitus. Kysynnän alus-, tele- ja metsäteollisuustoimialoille odotetaan yhä muodostavan merkittävimmän osan suuryritysten vientikauppoihin liittyvästä kysynnästä. Uusista avautuvista markkinoista eniten kysyntää kohdistunee Iraniin ja Argentiinaan. Vuonna 2016 Venäjä-vastuut laskivat ostajien lykättyä investointeja, mutta vuonna 2017 odotetaan uutta kysyntää. Muita maita, joissa Finnveran takuiden kysynnän odotetaan jatkossa kasvavan, ovat Intia ja Meksiko. Näissä maissa infrastruktuurin uudistamiseen liittyvät reformit tuovat suomalaisille yrityksille vientimahdollisuuksia. Suomessa takuukysyntään vaikuttaa vientiä edistävien suurten investointihankkeiden eteneminen.Vuoden 2017 odotetaan olevan kasvavan kysynnän vuosi. Strategian toteutuksen arvioidaan etenevän konsernissa suunnitelmien mukaisesti ja toiminnan olevan itsekannattavaa myös kuluvalla tilikaudella. Saamisten arvonalentumisten sekä takaus- ja takuutappioiden kehitykseen liittyy epävarmuutta, mistä johtuen toteutuvat tulokset saattavat poiketa arvioidusta merkittävästikin.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vuotta 2016 vauhdittivat eritoten kasvanut viennin rahoituksen kysyntä ja omistajanvaihdosten merkittävä kasvu.  Team Finland -toiminnan kehittäminen jatkui, ja työn tuloksena 370 kansainvälistyvää yritystä sai räätälöidyn palveluehdotuksen. Eduskunnan päätökset Finnveran valtuuksien korottamisesta takaavat sen, että pystymme jatkossakin osaltamme edistämään suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.Taloudellisen tuloksen muodostumisen osalta kulunut vuosi erottuu edellisvuosista. Kotimaan rahoituksen osalta luottosalkun rakenne ja siitä seuraten tulos oli hyvällä tasolla. Vientitakuiden osalta vuodelle 2016 sen sijaan osui yksi merkittävämpi toteutunut riski, ison brasilialaisen teleoperaattorin hakeutuminen velkasaneeraukseen, mistä syystä yhtiötason tulos jäi edellisvuosia alhaisemmaksi. Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin väistämättä liittyy.Vuotta 2017 tulee todennäköisesti leimaamaan yhä kasvava kysyntä Finnveran viennin rahoituspalveluille. Pk-rahoituksessa omistajanvaihdosten määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Finnvera käynnistää eurooppalaisen ESIR-rahoituksen, mikäli kaupalliset toimijat eivät lähde rahoituksen välittäjäksi. Kansainvälinen toimintaympäristö pysyy epävarmana. Kotimaan kasvun käynnistämiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä parannuksia Suomen vientisektorin rakenteeseen ja kustannuskilpailukykyyn.”Lisätiedot:Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460   2400Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460   2458Tilinpäätös 1.1.–31.12.2016 (PDF)Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2016 (PDF)

Finnveran rooli rahoittajana kasvaa myös tänä vuonna. Suurten yritysten lisäksi yli 12 000 pk-yritystä haki rahoitusta.Yritysten rahoitustarpeet ovat kovassa kasvussa.Finnveran vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä nousi viime vuonna 50 prosenttia lähes 15 miljardiin euroon. Vientiluottojen kysyntä puolestaan kasvoi peräti 74 prosenttia 12,5 miljardiin euroon.Lisääntyneen kysynnän vetureina ovat erityisesti telakkateollisuus, tele- ja metsäsektori.Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta uskoo kasvun jatkuvan myös tänä vuonna. Erityisrahoituslaitoksen rooli rahoittajana on noussut, sillä pankit eivät pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta yritysten tarpeisiin. Yksi merkittävä syy tähän on kiristynyt pankkien sääntely.– Taustalla on maailmanlaajuinen talouskriisi ja siitä seurannut pitkäaikaisen rahoituksen tarpeen kasvu. Finnvera pystyy tarjoamaan kilpailukykyisen rahoituksen vientikaupan tueksi, Haarasilta sanoo.Esimerkiksi risteilykaupoissa ostaja edellyttää vientiluottorahoituksen järjestymistä ennen laivanrakennussopimukseen sitoutumista.Viime aikaisia isoja kotimaisia hankkeita ovat olleet muun muassa investoinnit Metsä Groupin vetämään Äänekosken biotuotetehtaaseen sekä metsäyhtiö Kotkamillsiin. Haarasillan mukaan Äänekosken biotuotetehtaan rahoitusta Finnvera takaa 400 miljoonalla eurolla.– Tällaisissa hankkeissa Finnvera pystyy tuomaan potkua investoinnin koko alihankintaketjuun Suomessa, Haarasilta kertoo.Finnveran viennin rahoituksen taustalla vaikuttaa aina niin sanottu Suomen intressi.Jos yritys ei ole sataprosenttisesti kotimainen, Finnvera tarkastelee yritystä muiden kriteerien pohjalta. Viejäyritys voi olla esimerkiksi Suomeen rekisteröity ja sen tuotekehityksestä suuri osa voi olla Suomessa.– Emme jää kiinni teknisiin muotoseikkoihin, vaan pyrimme edistämään sellaista vientikauppaa, mikä on Suomelle tärkeää, Haarasilta sanoo.Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon.Tuhansia pk-yrityksiäYritysten kasvaneet rahoitustarpeet eivät kosketa pelkästään suuryrityksiä, vaikka Suomen vienti onkin pitkälti niiden harteilla.Finnveralle tuli viime vuonna pk- ja midcap-yrityksiltä rahoitushakemuksia yli 12 500. Yritykset kysyvät rahoitusta etenkin kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistajanvaihdoksiin.– Takaamme myös pienempiä vientikauppoja. Näin pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus erilaisiin vientihankkeisiin. Suomi on maantieteellisesti pieni alue, joten yksikään suomalaisyritys ei voi kasvaa loputtomasti maamme rajojen sisällä, Haarasilta kertoo.Kaikki lähtee kuitenkin yrityksen omista kasvuhaluista.– Totuus on se, että mitä vaikeammille ja kansainvälisemmille markkinoille yritys pyrkii, sitä enemmän ostaja näkee rahoituksen kilpailueduksi, Haarasilta huomauttaa.Finnveralla on vastuita yli sadassa maassa. Näistä eksoottisiksi luokiteltuja on puolet.FAKTA: Mikä viennin rahoituksen valtuus? Finnvera pyrkii turvaamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä vientimarkkinoilla tarjoamalla viejille ja viennin rahoittajille samantasoisen vienninrahoitusjärjestelmän kuin Suomen pääkilpailijamaat. Vientitakuutoiminnassa maat luokitellaan kahdeksaan maaluokkaan maariskiarvion perusteella. Vientitakuutoimintaa sääntelee joukko kansainvälisiä säädöksiä ja sopimuksia. Finnveran viennin rahoittamisen valtuudet nousivat vuodenvaihteessa. Vientitakuuvaltuus nousi 19 miljardista 27 miljardiin euroon ja vientiluottojen rahoitusvaltuus ja korontasausvaltuus 13 miljardista 22 miljardiin euroon. Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältäLue lisää vientiluotoista täältäLue lisää vientitakuutuotteista täältä Teksti: Pi Mäkilä

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Toimimme yhdessä lähes 30 000 asiakasyrityksen kanssa, joten joukkoon mahtuu koko yritystoiminnan kirjo.Parhaimmillaan pystymme olemaan mukana koko arvoketjun leveydeltä. Arvoketjuissa yhden yrityksen menestys heijastuu moniin muihin yrityksiin. Laivanrakennussektorilla alihankintaverkosto on tärkeä ja monikerroksinen. Suomen meriklusterissa toimii noin 3 000 yritystä, joista merkittävä osa on mikroyrityksiä. Yksi alustilaus säteilee siis laajalti telakalle toimittavien yritysten kenttään, jonka pitää pysyä kansainvälisesti kilpailukykyisenä hyötyäkseen telakan tilauskirjan kasvusta. Finnvera on mukana tämän arvoketjun rahoittamisessa itse laivakaupasta yhden miehen yritykseen juuri näiden kokonaishyötyjen takia. Tejaran yritystarina kertoo yhden näkökulman asiaan.Suomesta löytyy monta muutakin innostavaa esimerkkiä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi viime vuonna tutkimuksen suurten yritysten ja niiden arvoketjujen roolista taloudessa. Tutkimuksessa analysoitiin case-esimerkkinä, millaisia kokonaistaloudellisia vaikutuksia syntyy Metsä Fibren investoinnista Äänekosken uuteen tehtaaseen. Tulokset todistavat yksittäisen suuren metsäteollisuuden investoinnin merkityksen paitsi rakennusaikana myös tehtaan tuotantovaiheessa. Voimme Finnverassa käytännön työssä havaita investoinnin tuoman aktiviteetin suomalaisessa yrityskentässä. Olemme iloisia voidessamme olla mukana Äänekosken hankkeen rahoituksessa ja siihen liittyvän toimittajaverkoston kilpailukyvyn vahvistamisessa.Suurten ja pienten yritysten etu on meille yhteinen asia. Kilpailukykyiset vientiyritykset tarvitsevat kansainvälisesti kilpailukykyisen alihankintaverkoston. Haluammekin auttaa teitä, asiakkaitamme, kasvamaan!liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, pk-yrityksetliiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta, suuryritykset

Telakka-alalla rakennustöitä tekevä Telakka- ja Rakennustyöt Tejara Oy onnistui kolmessa vuodessa lähes tuplaamaan liikevaihtonsa, vaikka alalla elettiin haastavia aikoja. Nyt jatko näyttää valoisalta.

Markkinoilla on kova kilpailu mutta lähes loputtomasti mahdollisuuksia.Arabiemiraatteihin kuuluvat Dubai ja Abu Dhabi houkuttelevat yhä kasvavassa määrin suomalaisyrityksiä. Kysyntää on varsinkin terveys- ja teknologia-aloilla.– Arabiemiraatit on rauhallinen, vakaa ja melko ennustettava markkina-alue. Dubailla ja Abu Dhabilla on suuret suunnitelmat, ja rahaa liikkuu paljon, kertoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen.Yksi tärkeimmistä suunnitelmista liittyy energiantuotantoon.Kymmenen suurimman raakaöljyn tuottajan joukkoon kuuluva Arabiemiraatit aikoo tuottaa 75 prosenttia energiasta puhtaasti vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen täyttyminen edellyttää uusien teknologioiden käyttöönottoa.Haapiaisen mukaan etenkin Dubai on jo nyt tuontiriippuvainen korkeasta teknologiasta.Terveysala sen sijaan kasvaa terveysturismin vanavedessä.Dubai tähtää vuoteen 2021 mennessä johtavaksi terveysturismikaupungiksi. Samaan aikaan länsimaistuneet elämäntavat ovat tuoneet mukanaan elintasosairauksia. Arabiemiirikuntien kansallisen agendan päätavoitteena onkin ennalta ehkäisevä lääketiede.Rakenna ensin verkostotArabiemiraatit on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin vientikohde Lähi-idässä heti Saudi-Arabian jälkeen. Arabiemiraateissa pitää virallisesti toimistoa noin 50 suomalaisyritystä. Lisäksi lukuisat suomalaisyritykset toimivat paikallisten agenttien kautta.Finnveran rahoituspäällikön Laura Strandbergin mukaan Dubain markkinoille ei kannata rynnistellä ilman hyviä suhteita. Kilpailu on todella kovaa, sillä kaikki muutkin haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta.– Ennen kuin Dubaissa pääsee läpi, täytyy rakentaa kattava suhdeverkosto. Verkoston rakentaminen vaatii kärsivällisyyttä, ja se saattaa viedä jopa pari vuotta. Suhteita ei voi luoda sähköpostin välityksellä.Hyviä kumppanuuksia tarvitaan myös luovimaan paikallisen, usein muuttuvan lainsäädännön kanssa. Luottovakuutuksen käyttäminen sekä valmistuksen ja toimituksen aikaisen rahoituksen tarve korostuu, sillä maksuajat ovat pitkiä ja kassavirta saattaa joutua koetukselle.– Markkina-alue on sellainen, että lainsäädännön tunteminen on välttämätöntä. Esimerkiksi ulkomaisen yhtiön omistuksesta vähintään 51 prosenttia täytyy olla paikallisissa käsissä. Niin sanotulle freezone-alueelle taas voi perustaa kokonaan ulkomaisessa omistuksessa olevan yhtiön. Tällöin myyntiä varten tarvitaan paikallinen jakelija, Strandberg kertoo.Lainsäädännön kiemuroista ja kilpailusta huolimatta Arabiemiraateissa on paljon potentiaalia varsinkin suomalaisille pk-yrityksille.– Tarjontaa kyllä on, mutta samaan aikaan kaikki tekevät toisilleen latua. Dubai toimii alueena vähän samalla tavalla kuin Singapore Kaukoidässä. Se on myönteinen paikka ulkomaisille toimijoille.Lähi-idän tilanne elää koko ajan, ja talouspakotteista osittain vapautunut Iran kasvattaa kilpailua investoinneista. Myös Qatarilla on omat suunnitelmansa erityisesti turistien houkuttelemiseksi. Maa järjestää jalkapallon MM-kisat viiden vuoden kuluttua.Paikallinen jakelija avainroolissaYksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance aloitti viennin Dubaihin reilu vuosi sitten. Kaikki haluavat palan Lähi-idän kultakimpaleesta. Yksilöllisiä pohjallisia valmistava Footbalance lähti Dubaihin ja Abu Dhabiin mahdollisuuksien perässä, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.– Dubai on todella mielenkiintoinen markkina-alue, koska siellä pyörivät isot rahat, sanoo Footbalancen perustaja Erkki Hakkala.Footbalancen auttoi alkuun paikallinen jakelija, jonka kanssa yritys teki heti alussa kattavan suunnitelman markkinoista. Jakelija auttoi myös suhteiden rakentamisessa.–Opimme sen, että esimerkiksi omaa tytäryhtiötä ei kannata missään nimessä perustaa heti ensimmäisenä, Hakkala kertoo.Kulttuurierot ovat Hakkalan mukaan synnyttäneet myös hauskoja tilanteita, sillä dubailainen keskustelukulttuuri on hyvin erilainen kuin Suomessa.– Yhdessäkin liiketapaamisessa saatoimme kiertää koko päivän paikallisten seurassa. Kävimme katsomassa nähtävyyksiä ja pääsimme illalliselle koko paikallisen suvun kesken. Vasta aamun pikkutunneilla ryhdyimme puhumaan bisneksestä.Hakkala näkee Dubaissa ja Arabiemiraateissa yhä suuria kasvumahdollisuuksia. Tällä hetkellä Footbalance on saanut jalansijaa kahdessa Dubain suurimmassa ostoskeskuksessa sekä Abu Dhabin puolella.– Tilanne näyttää hyvältä. Arabiemiraatit on sellainen paikka, että isoja mahdollisuuksia voi aueta tosi nopeastikin. Paikalliselta suomalaisyhteisöltä ja asiantuntijatahoilta saa apua, jotta pääsee alkuun, Hakkala neuvoo.FAKTA: Arabiemiraatit Finnvera on määritellyt Arabiemiraattien maaluokaksi 2/7, joka tarkoittaa hyvää maksukykyä. Bruttokansantuote: Noin 367 miljardia euroa (2014). Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 39 579 euroa (2014). Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 3,1 % (2015). Inflaatio: 3,6 % (2015). Vienti: 349 miljardia euroa (2014). Tuonti: 225 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Arabiemiraatteihin oli viime vuonna noin 263 miljoonaa euroa. Päätoimialat: Palvelut, turismi, rakentaminen ja öljyntuotanto. Arabiemiraatit on raakaöljyntuottajana kymmenen kärkimaan joukossa. Päivittäinen tuotanto on noin 3,2 miljoonaa barrelia. Valuutta Dirhami: 1 eurolla saa 3,67 AED:tä. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Ulkoministeriö, Focus Economics, TulliTeksti: Pi Mäkilä

Yrityksen ostaminen on prosessi, jossa omat suunnitelmat kannattaa jalostaa ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Rahoitusneuvotteluihin kannattaa usein varata riittävästi aikaa.Vastaajana asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi Omistajanvaihdoksista puhutaan tällä hetkellä paljon. Mistä ostettavia ja myytäviä yrityksiä löytää?Esimerkiksi seuraamalla yritysvälittäjien ja muiden tahojen ylläpitämiä kauppapaikkoja. On hyvä myös olla yhteydessä samoihin tahoihin, sillä kaikki kohteet eivät tule julkiseen myyntiin. Kannattaa myös pitää silmät ja korvat auki ja keskustella aktiivisesti; usein vinkkejä voi löytyä omasta verkostosta.Kun yrittäjä alkaa miettimään omistajanvaihdosta yhtenä mahdollisuutena joko yrittäjäksi ryhtymiseen tai olemassa olevan yritystoimintansa laajentamiseen, mistä kannattaa lähteä liikkeelle? Omien peruslähtökohtien selvittämisen jälkeen kannattaa aika pian olla yhteydessä ulkopuolisiin asiantuntijoihin testatakseen ja jalostaakseen omia suunnitelmiaan ja toisaalta selvittääkseen esimerkiksi rahoitukseen liittyviä reunaehtoja.Yrityksen ostaminen edellyttää usein kohtalaista taloudellista panostusta, ja varsinkin aloittavan yrittäjän kohdalla varallisuutta ei välttämättä ole. Kaatuuko kaupanteko rahoituksen puutteeseen?Kannattaa rohkeasti selvitellä rahoitusmahdollisuuksia yhdessä rahoittajien ja muiden yrityskauppojen asiantuntijoiden kanssa. Usein pk-yritysten kaupoissa huomattava osa kauppasummasta katetaan ulkopuolisten rahoittajien toimesta. Ostajan omarahoitusosuuden osalta kannattaa olla aktiivinen neuvottelija. Hyvään ja tasapainoiseen hankekokonaisuuteen pyritään aina löytämään rahoitusratkaisu eri osapuolten kesken.Miten ostaja voi tietää, onko myyjän hintapyyntö oikea?Yksiselitteistä vastausta ei ole olemassa. Kohtuullista hintatasoa haarukoidessa on syytä perehtyä huolellisesti oston kohteeseen ja sen tulevaisuudennäkymiin - mistä on maksamassa ja mitkä sen realistiset tulevaisuuden tuotto-odotukset ovat. Suosittelen ehdottomasti hyödyntämään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.Missä vaiheessa rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä?Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta osaa huomioida neuvotteluissa rahoitukselliset näkökulmat, ja jo siksikin, että rahoitusneuvotteluihin jää riittävästi aikaa. Rahoittajien kanssa käytävissä keskusteluissa kannattaa myös selvittää miten he näkevät hankkeen, vahvuuksineen ja mahdollisine riskeineen, ja hyödyntää huomiot yhtenä näkökulmana omassa päätöksenteossaan.Testaa yrityksesi arvon hahmottelua arvonmäärityslaskurillamme.Lue lisää omistajanvaihdoksista:OmistajanvaihdosKasvua näkyvissä - yrityskaupat kasvun vauhdittajina kiinnostavatYrityskaupan onnistuminen on taitolajiYrityskauppa tuo lisää kasvajia Suomeen

Finnvera, Finpro, Tekes ja Suomen Teollisuussijoitus muuttivat saman katon alle työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitaloon Helsingin Ruoholahteen 2016. Asiakkaat saavat nykyisin palvelunsa yhdestä paikasta Helsingissä. Toiminnallisen lisäarvon lisäksi yhteiset tilat toivat myös merkittävän säästön toimijoiden vuokrakuluihin.Muutto saman katon alle on parantanut tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. Samaan suuntaan vaikuttaa myös 2017 käyttöön otettava yhteinen asiakkuudenhallintajärjestelmä. Yhteinen toimitalo helpottaa yhteistyötä innovaatiorahoituksessa ja kansainvälistämisessä.Yritykset saivat vuoden 2016 aikana yhteensä 373 Team Finland -palveluehdotusta. Palveluehdotuksen saaneiden yritysten vientitavoitteet vuonna 2020 ovat yhteensä 4,4 miljardia euroa. Team Finlandin palvelut saivat hyvää palautetta asiakaskyselyssä, joka toteutettiin 2016 vuoden lopussa. Kysely lähetettiin 240 asiakkaalle, jotka ovat saaneet syksyn 2016 aikana Team Finland -palveluehdotuksen. Vastauksia saatiin 75. Yleisimmin vastaajat olivat käyttäneet Tekesin palveluita, mutta myös ELY-keskukset, Finpro ja Finnvera ovat hyvin edustettuina.Vastaajien tyytyväisyys sekä Team Finlandin palveluihin että palveluehdotukseen on erinomaisella tasolla. Asteikolla 1-5 asioinnin miellyttävyys sai arvosanan 4,3. Hyöty yrityksen kasvusuunnitelman kannalta sai arvosanan 4,0, ja hyöty yrityksen kansainvälistymissuunnitelman kannalta 4,0. Kirjallisen palveluehdotuksen saaneet antoivat ehdotuksen selkeydelle ja ymmärrettävyydelle arvosanan 4,1. Palvelusuunnitelman ehdotettujen toimenpiteiden soveltuvuus yrityksen tarpeisiin sai arvosanan 3,8. Tuki ja neuvonta ehdotuksen saamisen jälkeen sai arvosanan 4,2. Vaikka kyselyn tulokset ovat erinomaisia, on Team Finland -toiminnassa vielä parannettavaa.Tästä on hyvä jatkaa! Team Finland -toimijat pyrkivät edistämään Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla, vielä entistä paremmin asiakkaitaan palvellen.

Voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten kiinnostus liiketoiminnan kehittämiseen yrityskaupoilla on korkealla tasolla. Rahoitusta haetaan investointeihin, mutta hieman aiempaa enemmän myös käyttöpääomaksi.Pk-yritykset näkevät tulevaisuuden hieman aiempaa valoisampana, vaikka positiivinen viriäminen ei ole ollut kovinkaan voimakasta. Hitaasta kehityksestä huolimatta voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on säilynyt samana ja noin joka kymmenes pk-yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen.Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy rahoitustarpeenaJoka viides pk-yritys näkee yrityskaupat mahdollisena kasvun kiihdyttäjänä. Erityisen ilahduttavaa on, että voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa lähes kolmannes on kiinnostunut laajentamaan toimintaansa yrityskauppojen kautta seuraavan parin vuoden aikana. Kiinnostus yrityskauppoihin näkyy myös ulkopuolisen rahoituksen tarpeena, sillä näistä noin 80 prosenttia kertoi mahdollisen laajentumisen edellyttävän rahoitusta.”Tutkimuksen mukaan noin puolella pk-yrityksistä omistajanvaihdos ei kuulu tulevaisuudensuunnitelmiin. Toisaalta 40 prosenttia ilmoittaa luopuvansa yritystoiminnasta tulevien kymmenen vuoden aikana. Haluamme olla vaikuttamassa siihen, että myyjät aloittavat valmistautumisen kaupantekoon ajoissa ja että kasvuhaluisilla yrityksillä kauppa ei jää rahoituksesta kiinni.  Omistajanvaihdosten ja yrityskauppojen rahoittamiseen löytyy ratkaisuja”, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten arvon kehittämisessä. Omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista kiinnostuneet pk-yritykset ovat aktiivisia yrityksen arvon seuraamisessa, kun taas muiden yritysten osalta kiinnostus on selvästi vähäisempää. Rahoituksen saatavuudessa ei oleellista muutostaRahoituksen saatavuus on edelleen hyvällä tasolla, ja reilu viidennes pienyrityksistä ilmoittaa hakeneensa pankki- tai muuta rahoitusta. Erityisesti kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkopuolista rahoitusta kohtaan on säilynyt korkealla tasolla. Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta erilaisiin investointitarpeisiin ja myös kasvupanostuksiin. Rahoituksen hakuaikomusten taustalla näkyy talouskasvun kiihtyminen ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Näiltä osin näkymät ovat edelleen lievästi parantuneet edellisestä barometrista. Toisaalta odotusten hienoisesta epävarmuudesta kertoo se, että rahoitusta käyttöpääomaksi aikoo hakea hieman aiempaa suurempi osa yrityksistä.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Kevään 2017 barometri perustuu noin 4 800 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien verkkosivuilla.Lisätietoja:toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 029 460 2400tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Entisessä väestönsuojassa aikanaan aloittanut SantaPark on laajentanut elämys- ja majoituspalvelujaan vastaamaan jatkuvasti kiihtyvään kysyntään. Nyt yrittäjät vievät osaamistaan myös kansainvälisille markkinoille.

Vuoden bisnesenkeli 2016 ja Pihlajalinnan hallituksen varapuheenjohtaja Leena Niemistö on erinomaisella näköalapaikalla suomalaiseen yrittäjyyteen. Kasvuyritysten menestymisessä tärkeintä ovat skaalautuvuus ja kansainvälistymispotentiaali. Yritysten tulee ajatella globaalimarkkinoita jo alusta pitäen.Suomi tunnetaan perinteisesti laadusta, luotettavuudesta, mutkattomuudesta sekä vähäisestä korruptiosta. Tämä maine on se perusta, jolle suomalaisyritykset rakennetaan ja josta tulee pitää huolta. Globaali kilpailu on kuitenkin kovaa, ja meille perinteiset kilpailukykytekijät menettävät merkitystään riman noustessa maailmalla jatkuvasti.Kasvuyritysten potentiaalin toteutuminen vaatii Niemistön mielestä enemmän yhteistyötä ja törmäyttämistä niin startupien ja julkisyhteisöjen kuin startupien ja suuryritysten välillä, joista hyvänä esimerkkinä vakiintuneiden yritysten järjestämät hackathonit. Myös valtio voi tehdä osansa osoittamalla pilottihankkeita, lisäämällä kokeilukulttuuria ja mahdollistamalla uudenlaisia toimintatapoja. Kasvuyrittäjyyteen tulisi rohkaista jo varhaisessa vaiheessa.Rohkeasti maailmalle– Opetusjärjestelmämme tulisi lisätä nuorten digitaalista kyvykkyyttä perustaitojen lisäksi esimerkiksi koodauksen opetuksella, jota ilokseni jo onkin. Kielitaito on edelleen välttämätöntä. Eväitä maailmalla pärjäämisen saisi myös lisäämällä ongelmalähtöistä oppimista sekä keskustelevaa pienryhmäopetusta, jossa aktiivisesti tuotetaan aineistoja ja harjoitellaan argumentointia ja esiintymistä, Leena Niemistö kertoo.Niemistö kannustaa kasvuyrityksiä kansainvälisille markkinoille.– Kansainvälisille markkinoille kannattaa ja pitää pyrkiä. Suomi tarvitsee kasvua ja vientiä. On vain muutamia sote-yritysten ja kaupan alan kaltaisten palvelualojen poikkeuksia, joilla Suomen markkina on jo itsessään riittävä. Onneksi nuorille yrittäjille globaalissa maailmassa toimiminen on jo itsestään selvää.Tulevaisuuden kasvuyrittäjät aloittavat aikaisemminKasvuyrittäjäkentässä on meneillään hienoinen sukupolvenvaihdos. Niemistön mukaan nykypäivän tyypillinen kasvuyrittäjä on toiminut jo hyvän aikaa yritysmaailmassa ja omaa verrattain hyvän kokemuksen. Aiemmin moni kasvuyrittäjä on puolestaan ollut itseoppinut tee se itse -yrittäjä.Tulevaisuuden kasvuyrittäjä hyppää yhä useammin suoraan yrittäjyyteen, ilman ”korporaatiovaihetta”. Tähän viittaa kansainvälisesti myös yrittäjäkoulutuslinjojen suosio. Tällainen koulutus antaa käytännön eväitä ja rohkeutta kasvuyrityksen perustamiseen.Siemenvaiheen rahoitus kaipaa uudistamistaSuurimmat kasvuyrittäjien kohtaamat haasteet ovat tällä hetkellä Niemistön mukaan globaali kilpailu ja rahoitus.– Suurin haaste ensimmäisestä päivästä alkaen on ehdottomasti globaali kilpailu. Melko äskettäin toimimme vielä alueellisessa tai valtakunnallisessa toimintaympäristössä. Nyt on oltava oikeaan aikaan liikkeellä, tiimin tulee olla uskottava ja idean/tuotteen ihastuttava, ja yrittäjällä tulee olla toimeenpanokykyä ja rohkeutta viedä tuote maailmalle riittävän aikaisin.Toinen merkittävä haaste ei tule yllätyksenä: rahoitus. Joukkorahoituksen lisääntyminen laajentaa sijoittajakuntaa, ja kasvuyrityksiin sijoittavien bisnesenkelien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan. Suomessa on silti vain vähän isoja siemenvaiheen sijoittajatahoja. Lisäksi suuremmat sijoitukset kohdistuvat usein muutamiin hankkeisiin. Yhtenä parannuskeinona voisi olla siemenvaiheen julkisen rahoituksen automatisoiminen sovittujen kriteerien mukaisesti, mikä vähentäisi byrokratiaa ja parantaisi läpinäkyvyyttä.Kasvuyrittäjä välttyy tavallisilta sudenkuopilta miettimällä jo varhaisessa vaiheessa, miltä toivoisi omistusrakenteen näyttävän myöhemmässä vaiheessa. Muutama isohko sijoitus näyttää paremmalta kuin monta pientä. Sijoittajien tulisi mielellään tuoda yhtiöön sen kaipaamaa osaamis- ja kokemuspääomaa sekä tarvittavia verkostoja. Perustajalla ja johdolla on lisäksi hyvä olla riittävä osuus yhtiöstä. Näillä asioilla on iso merkitys, kun myöhemmin haetaan esimerkiksi Venture Capital -rahoitusta.Kasvuyrittäjän kaikki rahoitusmahdollisuudet jäävät usein hyödyntämättä, koska niistä ei tiedetä riittävästi. Suomessa kasvuyritysten rahoituksessa voisi Niemistön mukaan käyttää myös laaja-alaisemmin erilaisia instrumentteja, kuten ulkomailla paljon käytettyä vaihtovelkakirjalainaa.– Kasvuyrittäjän alun haasteisiin kuuluu valuaatiovaihe. Vaihtovelkakirjalainassa valuaatiota ei lyödä niin tarkasti lukkoon, vaan se määräytyy myöhemmässä vaiheessa seuraavaa rahoituskierrosta haettaessa.Vaikuttavuutta vastuullisuudellaLeena Niemistö on Suomen näkyvimpiä enkelisijoittajia. Vuoden 2016 bisnesenkeliksi palkittu sijoittaja keskittyy erityisesti terveysteknologian startupeihin, joiden toimialat liittyvät vastuullisuuteen tai kestävään kehitykseen.– Haluan olla omalla panoksellani mukana siinä teknologisessa murroksessa, joka nyt on meneillään. Meidän tulee uudistaa toimintatapojamme innovatiivisella, vastuullisella ja vaikuttavalla tavalla. Vain vastuullinen liiketoiminta on pitkällä tähtäimellä kannattavaa. Ja nimenomaan sellainen liiketoiminta, joka helpottaa asiakkaan elämää ja tuo tälle kustannushyötyä.Sijoituskohteiden valinnassa Niemistön johtotähtinä ovat etenkin skaalautuvuus, kansainvälistysmispotentiaali ja toimintatapojen muutoksen myötä saavutettava vaikuttavuus. Niemistö on iloinen, että suurin osa kasvuyrittäjistä osaa hyödyntää bisnesenkeleiltä saamansa henkisen tuen.Sanottua Slush on valtavan positiivinen asia. Tarvitsemme sen tuomaa hypeä ja mahdollisuuksia luoda sijoittajasuhteita. On kuitenkin hyvä ymmärtää, että kasvuyrittäjän haasteet jatkuvat Slushin jälkeenkin. Kasvuyrittäjyyttä ei enää ole ilman digitalisaatiota. Se ravisuttaa toimintaympäristöä tavalla, johon on vaikea löytää vertailukohtaa – totaalisesti. Jokainen tuote on digitalisoitava (IoT) ja kaikki palvelu tuotettava monikanavaisesti ja mahdollisimman personoidusti. Suomen vahvuuksia ovat korkealaatuinen lääketieteellinen osaaminen sekä huippuluokan teknologiaosaaminen, ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy nämä yhdistämällä. Myös puhdasta luontoa hyödyntävissä maatalouden (food tech) ja metsäteollisuuden (green tech) innovaatioissa sekä pelillistämistä hyödyntävissä oppimissovelluksissa on kasvupotentiaalia.

Corporate Spiritin Peoplepower -henkilöstötutkimuksen tehneiden yritysten joukosta parhaisiin tuloksiin yltäneet palkitaan vuosittain Suomen innostavimmat työpaikat –tunnustuksella. Finnvera saavutti erinomaiset tulokset vuoden 2016 tutkimuksessaan ja on tämän vuoksi valittu satojen yritysten joukosta yhdeksi tunnustuksen saajista.Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustus viestii siitä, että olemme panostaneet toimintamme kehittämiseen kuuntelemalla henkilöstön näkemyksiä yritykselle tärkeistä asioista. Henkilöstömme on innostunut, motivoitunut ja omistautunut työskentelemään yrityksen päämäärien ja liiketoiminnan kasvattamisen puolesta.Lue lisää ja tutustu muihin tunnustuksen saajiin Corporate Spritin sivuilla

Finnveran vuotta 2016 vauhditti muun muassa kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin tarjotun rahoituksen sekä viennin rahoituksen kysynnän kasvu. Eduskunnan päätökset Finnveran valtuuksien korottamisesta takaavat sen, että pystymme jatkossakin osaltamme edistämään suomalaisten yritysten menestymistä kansainvälisillä markkinoilla.Rahoitus kasvuun, kansainvälistymiseen ja omistuksenvaihdoksiin kasvoiFinnvera tarjosi vuonna 2016 rahoitusta pk- ja midcap-yritysten lähes 2 200 miljoonan euron kokonaishankkeisiin yhteensä 1 040 miljoonaa euroa. Tarjottu pk- ja midcap-rahoitus oli 7 prosenttia edellisen vuoden vastaava jaksoa alemmalla tasolla. Rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille kuitenkin kasvoi strategian mukaisesti, ja rahoitusta tarjottiin 6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisestä vuodesta jo toista vuotta peräkkäin. Vuonna 2016 omistuksenvaihdokseen sai rahoitusta noin 1 000 yritystä yhteensä 141 miljoonaa euroa. Omistuksenvaihdosten rahoitus kasvoi edellisvuodesta 21 prosenttia.Finnvera sai vuonna 2016 pk-ja midcap-yrityksiltä yli 12 500 rahoitushakemusta, joista lähes 10 300 hakemusta eli noin 80 prosenttia sai myönteisen päätöksen.Pk- ja midcap-rahoituksen vastuukanta oli vuoden 2016 lopussa 2,6 miljardia euroa.Vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä edellisvuotta korkeammalla tasollaVuonna 2016 vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä kasvoi 50 prosenttia yhteensä 14,6 miljardiin euroon.  Myös vientiluottojen kysyntä kasvoi. Vientiluottokysyntä oli yhteensä 12,5 miljardia euroa, joka oli 74 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Lisääntyneen kysynnän taustalla oli erityisesti suomalaisen telakkateollisuuden tilauskannan voimakas kasvu osana maailmanlaajuista risteilytoimialan myönteistä kehitystä. Muiden toimialojen osalta viennin rahoituksen kysyntä on säilynyt vakaana; erityisesti tele- ja metsäteollisuusalojen osalta kysyntää on edelleen ollut runsaasti.  Vaikka vientitakuiden ja erityistakausten sekä vientiluottojen kysyntä kasvoi, Finnvera antoi vuonna 2016 vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 35 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 82 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa.Viennin rahoituksen vastuukanta sisältäen voimassa olevat ja tarjousvastuut oli vuoden 2016 lopussa 18,1 miljardia euroa.Finnvera julkaisee 1.1.–31.12.2016 tilinpäätöksen 28.2.2017. Vuosikertomus julkaistaan Finnveran verkkosivuilla maaliskuussa.

Kauppojen määrä kasvoi peräti 21 prosenttia. Varsinais-Suomi loistaa tilastossa.Yrityskauppoja syntyi viime vuonna jopa ennustettua enemmän.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi kertoo, että euromääräinen kasvu oli peräti 21 prosenttia. Kappalemääräisestikin kasvua oli viisi prosenttia. Finnvera rahoitti viime vuonna tuhatta pk-yrityksen omistusjärjestelyä 141 miljoonalla eurolla.Vielä loppusyksystä Koivuniemi ennusti rahoitusosuuden nousevan 130 miljoonaan euroon.– Kauppojen määrä ylitti kaikki odotukset, ja etenkin loppuvuonna vauhti vain kiihtyi. Kauppoja on tehty myös alkuvuonna viime vuotta vauhdikkaammin, Koivuniemi sanoo.Hyvien lukujen taustalla on kotimarkkinayritysten siirtyminen uuteen omistukseen. Euromääräisesti kasvu oli 46 prosenttia ja kappalemääräisesti viidenneksen. Sen sijaan paikallisten pienyritysten yrityskaupat jäivät pari prosenttia miinukselle.– Markkinat ovat toipumassa, ja samalla viestimme omistajanvaihdoksista sekä niiden rahoittamisesta on mennyt perille. Kotimarkkinayrityksissä on varmasti ollut patoutuneita myyntiaikeita. Yrittäjät ovat heränneet, Koivuniemi arvioi.– Yrityskaupat ovat meilläkin olleet selvemmin fokuksessa. Haluamme rahoittajana katsoa kaikki tapaukset entistä tarkemmin läpi. Rahoitusta on kyllä tarjolla hyviin hankkeisiin, hän jatkaa.Ostajilla halu kasvaaKoivuniemen mainitsema markkinoiden toipuminen näkyy etenkin Varsinais-Suomessa. Maakunnassa yrityskauppojen euromääräinen kasvu oli hulppeat 137 prosenttia ja kappalemääräinen kasvu 28 prosenttia.– Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Tämän vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, sanoo Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Finnveran tilastoista selviää, että kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin päästiin myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa.Koivuniemen mukaan hyvistä yrityksistä on kysyntää ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.– Ostajilta löytyy kasvuhaluja. Ostetuista yrityksistä 28 prosenttia muuttuu kasvuyritykseksi, kun yleisesti kovaa kasvua tavoittelee vain joka kymmenes. Yrityskauppojen ja muiden omistajanvaihdosten myötä yritysten uudistuminen ottaa harppauksen, joka näkyy muun muassa tulevassa kasvussa, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000–3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -47 % -58 % Etelä-Pohjanmaa 25 % 26 % Etelä-Savo -37 % 13 % Kainuu -47 % -41 % Kanta-Häme -40 % -40 % Keski-Pohjanmaa -23 % 90 % Keski-Suomi -11 % 19 % Kymenlaakso 228 % -14 % Lappi -47 % -5 % Pirkanmaa 34 % 16 % Pohjanmaa 72 % 15 % Pohjois-Karjala -68 % -3 % Pohjois-Pohjanmaa 19 % -15 % Pohjois-Savo 34 % 29 % Päijät-Häme -46 % -43 % Satakunta 113 % 12 % Uusimaa 45 % 12 % Varsinais-Suomi 137 % 28 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen muutos on -23 prosenttia, mutta kappalemääräisesti kasvua on +90 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet paikalliset pienyritykset. Niiden arvo on pienempi kuin laajemmin kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä.Kymenlaaksossa tilanne on päinvastainen.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Ennakkotietoihin Finnveran vuoden 2016 tapahtumista voi tutustua uutisessamme: Finnveran vuosi 2016 – ennakkotietojaFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeää huomioida, jotta kauppa onnistuisi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Tietoisuus yrityksen arvosta antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3–5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa laskurimme avulla, millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksistaTeksti: Kimmo Koivikko

Tamperelainen Juhani Lehti on ollut ostamassa seitsemää yritystä.Pk-yritysten omistajanvaihdokset onnistuvat hyvällä prosentilla. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan peräti neljä viidestä ostajasta on tyytyväinen yrityskaupan lopputulokseen. Kriittisiä onnistumisen edellytyksiä ovat muun muassa valmis yhdistämisstrategia, liiketoiminnan yhdistämisen aikataulutus, viestintä ja henkilökunnan johtaminen.Onnistuneet omistajanvaihdokset näkyvät myös yritysten kasvuluvuissa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että joka neljäs omistajaa vaihtava yritys muuttuu kasvuyritykseksi.Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.– Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, kommentoi Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera ennusti yrityskauppojen määrän kasvavan viime vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoitti yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä yli 130 miljoonalla eurolla.Seitsemän kauppaaTampereen Konepajat Oy:n omistava Juhani Lehti on hyvä esimerkki yrittäjästä, joka on onnistunut yrityskaupoissa. Lehti siirtyi yrittäjäksi kymmenen vuotta sitten ostamalla kaksi pientä metalliteollisuuden alihankintayritystä.Vuosien aikana yrittäjä on tehnyt seitsemän yritysostoa ja yritysryppään yhteenlaskettu liikevaihto on 25 miljoonaa euroa.– Yrityskaupoissa on tietty kaava. Pääosassa meihin otetaan ensin yhteyttä. Arvioimme, sopiiko yritys meidän kokonaisuuteemme. Emme halua ostaa ylikapasiteettia, vaan liiketoiminnan pitää täydentää nykyistä tekemistä, Lehti sanoo.– Sen jälkeen katsomme, onko toiminta terveellä pohjalla ja onko hintapyyntö yleisen arvostuksen mukainen. Tiedämme, miten rahoittajat laskevat arvonmäärityksen, hän jatkaa.Lehden mukaan myytävien yritysten dokumentaatiossa on isoja eroja. Osassa on nähtävissä, että tulosta on säädetty keinotekoisesti plussalle.Sen sijaan epärealistiset hintapyynnöt ovat karsiutuneet.– Rakennemuutos on kohdellut joitakin yrityksiä vieläkin kovemmin kuin alaa keskimäärin. Korvausinvestoinnit on jätetty tekemättä, ja laitekanta on vanhentunut. Emme osta yritystä, jossa ei ole tuottoarvoa. Iso kriteeri on myös se, että yritys ei saa olla riippuvainen yrittäjästä, Lehti kertoo.Oma identiteettiOstettavien yritysten integrointi on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä yrityskaupan jälkeen.Lehden yrityksissä kaikki saavat säilyttää oman kulttuurinsa. Jokaisella yrityksellä on myynti- ja tuotannollinen vastuu. Yrityskaupan onnistumisen ratkaisee pitkälti hyvä viestintä.– Yhdenmukaistamme taloushallinnon ja annamme muutenkin tukea. Yritykset auttavat toinen toistaan, ja palveluja myydään ristiin. Johtoryhmässä on aina oma henkilö jokaisesta yrityksestä, Lehti sanoo.Hänen oma toimenkuvansa on muuttunut vuosien aikana, kun uusia yrityksiä on tullut konserniin. Tehtaissa on johto, joka johtaa päivittäistä tekemistä.– Isoin muutos on ollut tuotekehityksen tuleminen mukaan aika vahvasti. Mietin paljon enemmän tulevaa kuin ennen, Lehti sanoo.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupan onnistumisen kannalta on tärkeintä huomioida ostajan tarpeet. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla.Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: Kasvu > OmistajanvaihdosLue myös:Yrityskaupoissa tulossa huippuvuosiYrityskauppa käy – neljä maakuntaa ylitse muidenYrityskauppa tuo lisää kasvajia SuomeenTeksti: Kimmo Koivikko

Verohallinto on kehittänyt yhteistyössä asiakasyritystensä ja Team Finland -toimijoiden kanssa uudenlaisen palvelumallin, jonka tarkoituksena on tukea kasvuyrityksiä veroasioissa mahdollisimman mutkattomasti. Tavoitteena on, että yritykset voivat keskittyä ydinosaamiseensa, veroasioiden hoituessa joustavasti yhteistyössä Verohallinnon kanssa.Palvellakseen kasvuyrityksiä mahdollisimman reaaliaikaisesti ja laadukkaasti, Verohallinnon Konserniverokeskuksen asiantuntijoista koottu tiimi vastaa kysymyksiin tai sopii jatkokeskusteluista viivytyksettä. Verohallintoa voi lähestyä verokysymyksissä sähköpostitse osoitteessa kasvuyritykset(at)vero.fi aiheissa, jotka koskevat erityisesti kansainvälistyvää kasvuyritystä. Tällaisia ovat esimerkiksi siirtohinnoittelua, lähdeveroja, kannustinjärjestelmiä ja digitaalisten palveluiden arvonlisäveroa koskevat kysymykset.Kasvuyritysten tukeminen veroasioissa nähdään tärkeänä myös Team Finlandilla, jonka keskeisenä tehtävänä on auttaa kansainväliseen kasvuun tähtääviä yrityksiä.Lue asiasta lisää Verohallinnon verkkosivuilta

Suomen vienti lepää kapeilla harteilla, sillä kolmisenkymmentä suurinta yritystä vastaa puolesta koko Suomen viennistä. Finnveran rahoituspäällikkö Heidi Nousiainen puhuu rakenteellisesta ongelmasta. Hän kääntää katseen erityisesti 2 600 suomalaisyritykseen, jotka ovat kokoluokaltaan keskisuuria. Niitä tarvitaan lisää.– Keskisuuria on vain yksi prosentti koko yrityskannasta. Yritämme omalta osaltamme auttaa pienempiä yrityksiä nousemaan keskisuurten sarjaan ja keskisuuria kasvamaan entistä suuremmiksi, Nousiainen sanoo.Keskisuureksi yritykseksi luokitellaan yritys, jolla on 50–249 työntekijää.Positiivisia uutisia näiden yritysten kasvuhalukkuudesta saatiin marraskuussa perheyrityksiä koskevasta selvityksestä. Suuri osa perheyrityksistä on keskisuurten kokoluokassa.PwC:n Global family business survey –raportista selviää, että seitsemän prosenttia haluaa kasvaa aggressiivisesti ja peräti 89 prosenttia maltillisesti. Luvut ovat omaa luokkaansa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan. Kasvu tulee nimenomaan kansainvälisiltä markkinoilta.Nousiaisen mukaan keskisuurten yritysten rooli korostuu etenkin maakunnissa.– Ne ovat isoja työllistäjiä ja toimivat samalla merkittävinä alihankintaketjujen ylläpitäjinä. Lonkerot ulottuvat pitkälle, Nousiainen kertoo.Myös Finnvera on saanut lisää mahdollisuuksia rahoittaa kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten kasvua. Rahoituslaitos otti puolitoista vuotta sitten käyttöön kasvulainan. Kasvulainan on ajateltu soveltuvan erityisesti midcap-kokoluokan yrityksille.Midcapeiksi lasketaan yritykset, joiden liikevaihto on konsernitasolla enintään 300 miljoonaa euroa eikä niillä ole työntekijämäärärajoituksia.Mandaatti on nykyisellään voimassa vuoden 2018 loppuun.– Mandaattimme on 600 miljoonaa euroa, ja siitä riittäisi kyllä jokaiselle midcapille, Nousiainen vakuuttaa.Lunawood kasvaa kaupallaLämpöpuuvalmistaja Lunawood on hyvä esimerkki keskisuuresta yrityksestä, joka on kovassa kasvussa.Lunawoodin liikevaihto on tänä vuonna noin 33 miljoonaa euroa. Kasvua viime vuoteen on seitsemän miljoonaa.– Teimme kesäkuussa liiketoimintakaupan, jossa ostimme Metsä Woodin Kaskisissa sijaitsevan Thermo Wood –liiketoiminnan. Olemme tehneet vuosien aikana myös isoja investointeja, sanoo toimitusjohtaja Arto Halonen.Kauppa kasvattaa Lunawoodin tuotantokapasiteettia 81 000 kuutiosta 105 000 kuutioon. Lisäksi Kaskisissa sijaitseva tehdas on merikuljetuksille otollinen sijaintinsa puolesta. Yhtiön kaksi muuta tehdasta sijaitsevat Iisalmessa ja Joensuussa.Merikuljetukset ovat isossa roolissa, sillä Lunawoodin liikevaihdosta 93 prosenttia tulee ulkomailta. Vientiä on kaikkiaan yli 40 maahan.– Eurooppa on suurin markkinamme ja kasvaa orgaanisesti. Lisäksi Lähi-itä kasvaa paljon. Tähtäämme seuraavaksi Kiinaan ja Amerikkaan, Halonen kertoo.Hänen mukaansa uuden yksikön upottaminen Lunawoodiin ei tapahdu sormia napsauttamalla. Henkilöstön motivoiminen on tärkeä osa kaupan onnistumista.– Aina siinä on pieni jännitys. Olemme luvanneet, että Kaskisissa modernisoidaan tehdasta. Se näyttää meidän olevan tosissamme.Myös päätös kasvun toteuttamistavoista vaatii strategiasta tuen hakemista. Vaakakupissa painavat orgaaninen kasvu ja yritysostot.– Kaikki lähtee lopulta strategiasta. Missä on kasvukipuja ja onko ostettavalla kohteella kivut paikattavissa? Kokonaisuus pitää hallita, Halonen kertoo.Fakta: Mikä Midcap? Midcap-kokoluokan yritykseksi lasketaan yritys, jonka konsernitasoinen liikevaihto on enintään 300 miljoonaa euroa. Työntekijärajoitetta ei ole. Tavallisesti keskisuuri yritys työllistää 50–249 työntekijää. Näitä yrityksiä on yrityskannassa vajaa prosentti eli noin 2 600 kappaletta. Finnveran kasvulaina on ajateltu erityisesti midcap-yrityksille. Finnvera sai vuoden 2015 alusta erikoisluvan rahoittaa kotimaan rahoitustuotteilla myös midcap-yrityksiä. Mandaatti on voimassa vuoden 2018 loppuun.Lue lisää kasvulainastaFinnvera neuvottelee mahdollisuudesta myöntää lainoja midcap-yrityksilleTeksti: Kimmo Koivikko

Negatiivisten viitekorkojen hyvittäminen asiakkaille viivästyy aiemmin ilmoitetusta hyvittämisen vaatimien järjestelmämuutosten takia. Finnvera hyvittää asiakkailleen negatiiviset viitekorot takautuvasti vuonna 2017.Kertyneillä negatiivisilla viitekoroilla pienennetään takautuvasti asiakkaan maksamaa marginaalia myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Hyvitettävän negatiivisen viitekoron määrä voi enimmillään olla asiakaskohtaisen marginaalin suuruinen.Lisätietoja puhelinpalvelustamme: 029 460 2580.

Rahoittajaa kiinnostaa erityisesti se, minkälaiset tiimit ovat yrityksissä töissä.Työmäärä ja oman ajan hallinta nousevat aina esille, kun kasvuyrittäjiltä kysytään arjen haasteista.Monialayrittäjä Anne Kukkohovi ei tee poikkeusta sääntöön. Kukkohovin mukaan kahden yrityksen pyörittäminen vaatii häneltä paljon.- Olen ollut aina luovalla alalla, jossa on mukana systemaattinen projektinjohto ja numero-osaaminen. Kun perustin ensimmäisen firmani, harjoittelin todella paljon työnteon ja levon suhdetta koko paletin kannalta. Nyt toinen yritykseni on lyömässä läpi maailmalla ja joudun puskemaan hartiavoimin töitä sen eteen, hän sanoo.Yksinkertaista ratkaisua ajanhallintaan ei ole Kukkohovillakaan. Hän korostaa hyvän kunnon merkitystä jaksamisessa.- Startup-tyyppistä firmaa ei voi olla kuin yksi kerrallaan. Siihen menee kaikki aika.Televisiosta ja mallimaailmasta tuttu yrittäjä on pääomistaja vuonna 2010 perustetussa Supersuper-nimisessä yrityksessä. Lisäksi Kukkohovi on perustanut kolme vuotta sitten Supermoodin, josta hän omistaa suoraan ja välillisesti osake-enemmistön. Supersuper omistaa vielä pienen osuuden kolmannesta yrityksestä.Supersuper tarjoaa luovan suunnittelun asiantuntijapalveluja muun muassa viihdeteollisuudelle, ja Supermood on luonnonkosmetiikkamerkki.Supermoodin omistajien tavoitteena on rakentaa yhtiöstä maailmanlaajuinen brändi.- Teemme asioita oikein, sillä muuten emme olisi saaneet sellaisia jakelusopimuksia kuin nyt saamme. Brändäys ja tuotekehitys ovat meidän ehdottomat vahvuutemme, Kukkohovi kertoo.Kasvuhakuisia yrittäjiäYrittäjyyttä tutkitaan Suomessa eri tavoin.Kaksi kertaa vuodessa julkistettava pk-yritysbarometri paljastaa, että voimakasta kasvua hakevia yrityksiä on noin joka kymmenes. Sen sijaan monialayrittäjyydestä ei ole tutkimustietoa.Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sanoo, ettei myöskään rahoituslaitos tee tilastointia.- Monialayrittäjät ovat pääosin kasvuhakuisia persoonia, jotka näkevät pitkälle. Yleensä taustalla on joku teknologia, josta syntyy sitten palvelu. Kukkohovi on myös hieno esimerkki. Hänellä on vahva henkilöbrändi, jonka päälle liiketoiminnat ovat rakentuneet.Strandberg haluaa vielä erotella monialayrittäjyyden ja sarjayrittäjyyden toisistaan. Hänen mukaansa monialayrittäjä on operatiivisesti mukana omistamissaan yrityksissä, eikä pelkästään omistajan roolissa hallituksessa.Tiimi kiinnostaaUseiden yritysten perustaminen ja kasvu vaativat rahoitusta. Rahoittajan näkökulmasta katse kiinnittyy erityisesti tiimiin.- Olemme kiinnostuneita siitä, ketkä oikeasti tekevät työt ja kuka johtaa. Lisäksi katsomme taloudellisia menestymisen edellytyksiä ja sitä, onko tuotteelle tai palvelulle markkinoita, Strandberg luettelee.Hänen mukaansa toisen yrityksen perustaminen on perusteltua, jos se liittyy olemassa olevaan kokonaisuuteen.- Yrittäjällä voi olla samalla paikkakunnalla pesula ja ravintola. Synergiat ovat melkoiset, jos asiakaskunta on sama ja hallintokulut voidaan yhdistää, Strandberg näkee.Anne Kukkohovi kannustaa yrittäjiä niin ikään synergioiden hakemiseen. Supersuperin liiketoiminta tukee Supermoodin kasvua.- Firmojeni luonne on kuitenkin erilainen. Toisessa myymme osaamistamme, ja se on hyvin kannattavaa. Toinen taas on iso ponnistus vientimarkkinoille, Kukkohovi sanoo. Teksti: Kimmo Koivikko

Finnvera Oyj myy noin 80 prosenttia omistuksestaan Aloitusrahasto Vera Oy:ssä. Kauppa liittyy Finnveran asteittaiseen luopumiseen pääomasijoitustoiminnasta.Osuus myydään suomalaiselle Innovestor Kasvurahasto I Ky:lle. Finnvera jää edelleen Aloitusrahasto Vera Oy:n omistajaksi noin 20 prosentin osuudella. Rahastoa kohtaan osoitettiin kiinnostusta sekä kotimaasta että ulkomailta. Innovestorin tarjous vastasi parhaiten myyjän tavoitteita.Järjestelyllä varmistetaan rahaston sijoitustoiminnan jatkuvuus ja kohdeyritysten paremmat jatkorahoitusmahdollisuudet, kun pääomasijoitusmarkkinoille saadaan uusi yksityinen pääomasijoitusyhtiö.Kaupan taustalla on työ- ja elinkeinoministeriön linjaus, jonka mukaan Finnveran vastuulla ollut aikaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehittämisvastuu on siirtynyt Tekes Pääomasijoitus Oy:lle.Aloitusrahasto on aktivoinut yksityistä sijoittamista– Vaikuttavuuden näkökulmasta Finnveran aikaisen vaiheen sijoitustoiminta on ollut merkittävää. Rahaston toiminnan kautta kohdeyrityksiin on saatu kaikkiaan 350 miljoonaa euroa yksityistä pääomaa, joista bisnesenkeleiden osuus on noin 90 miljoonaa euroa. Summat ovat merkittäviä kansainvälisessäkin vertailussa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Aloitusrahasto Vera Oy:n kaupan myötä rahastoon saadaan paljon yksityistä pääomaa ja osaamista, mikä tuo vakautta kohdeyhtiöiden kehittämiseen jatkossa. Nykyiset sijoituskohteet saavat lisää verkostoja ja uudenlaisia mahdollisuuksia kasvuun.Teollisuussijoitus ja Tekes vastaavat jatkossa valtion pääomasijoittamisestaJatkossa valtion pääomasijoitustoiminnasta vastaavat pääosin Suomen Teollisuussijoitus ja Tekes, ja näistä Tekesin hallinnoima Tekes Pääomasijoitus Oy keskittyy alkuvaiheen sijoitustoimintaan rahastosijoitusten kautta.Aloitusrahasto Vera Oy:n toiminta on alkanut vuonna 2005.Lisätietojatoimitusjohtaja Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj, 029 460 2400

Finnveran hallitus on hyväksynyt 15.12 Finnveran liiketoimintaperiaatteet eli Code of Conductin.Code of Conduct on kansainvälisesti vakiintunut termi, jota käytetään puhuttaessa yritysten itsensä määrittelemistä ja johdon julkilausumista liiketoimintaperiaatteista – sekä eettisistä että juridisista.Finnveran toiminta on tarkoin säänneltyä. Ajan kuluessa onkin syntynyt useita periaatteita, linjauksia ja ohjeistuksia vaatimusten noudattamisen avuksi. Code of Conduct toimii Finnveran yhteisinä pelisääntöinä. Se kokoaa yhteen sekä eettiset periaatteet että juridiset säännöt, joita toiminnassamme noudatamme ja joihin olemme sitoutuneet. Code of Conductin välityksellä haluamme kertoa myös ulkopuolisille, millainen toimija olemme. Code Of Conductiin voit tutustua täällä.

Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Profinin liikevaihto on kolminkertaistunut.Omistajanvaihdokset lisäävät kasvuyritysten määrää Suomessa.Finnveran yrityskauppatilastosta paljastuu, että 27 prosenttia kaikista omistajaa vaihtavista yrityksistä luokitellaan jatkossa kasvuyritykseksi. Kasvuennuste perustuu Finnveran asiantuntijoiden arvioon. Arvion lähtökohtana on se, että uudet omistajat aikovat kasvattaa yrityksen liikevaihtoa vuosittain vähintään 10 prosenttia seuraavan kolmen vuoden ajan.Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä pitää omistajanvaihdosten ja kasvuyritysten välistä yhteyttä merkittävänä. Vertailupohja löytyy kaksi kertaa vuodessa julkistettavasta pk-yritysbarometrista.Barometrin mukaan vain joka kymmenes yritys ilmoittaa hakevansa voimakasta kasvua.- Uusi omistaja tuo automaattisesti lisää dynamiikkaa. Kun on omistanut yrityksen kymmeniä vuosia, pyrkii yrittäjä helposti vain säilyttämään asemiaan, Heikkilä sanoo.Yritysten kasvuhalua ruokkii sekin, että yleensä yrityskauppa rahoitetaan lainarahalla. Lainojen takaisinmaksu vaatii parempaa tuloskuntoa.Heikkilä korostaa myös yrityskauppojen muutostrendiä. Kasvuhaluisten yritysten määrä omistajanvaihdostilanteessa on noussut viime vuodesta lähes viidenneksen. Kovin kasvuinto on tilastojen mukaan Pohjanmaalla ja Sisä-Suomessa. Sisä-Suomen alueeseen kuuluvat maakunnista Pirkanmaa ja Keski-Suomi.- Startup-kulttuuri ja korkeakoulutettujen entistä suurempi määrä yrittäjinä näkyy. Toisaalta meillä on ollut huolena se, että onko yrityksissä riittävän paljon think big -ajattelua. Yritykset ovat usein liian pienesti liikkeellä, Heikkilä arvioi.Think big -ajattelulla hän viittaa yrityksen kykyyn kasvaa keskisuureksi eli yli 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekeväksi yritykseksi. Niistä on Suomessa pula.- Olemme tässä Ruotsia jäljessä. Selittäviä tekijöitä on paljon. Kaikki lähtee yritysten arvomaailmasta, omien pääomien riittävyydestä, myynti- ja markkinointiosaamisesta sekä kyvystä toteuttaa kansainvälistä kasvua, Heikkilä luettelee.Finnvera ennusti aiemmin yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Kasvua ja kipujaLasiliukuseinistä tunnettu Profin Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka liikevaihto lähti räjähtävään kasvuun omistajanvaihdoksen jälkeen.Käytännössä yhtiö on kolminkertaistanut liikevaihtonsa vajaassa viidessä vuodessa 12 miljoonaan euroon.Profin siirtyi Mikko Haapalan omistukseen liiketoimintakaupassa keväällä 2012, kun hänen setänsä Martti Haapala myi yrityksen. Martti Haapala on yhä vähemmistöomistajana ja hallituksessa.Nykyinen omistaja ja toimitusjohtaja kertoo, että kasvun taustalla olivat varsin yksinkertaiset syyt.- Teimme heti suunnitelman, jonka mukaan liikevaihto täytyy tuplata kolmessa vuodessa. Meidän piti saada riittävä tuloskunto päälle. Emme olisi enää hengissä, jos olisimme jämähtäneet neljään miljoonaan.Kasvu ja sen tuomat kivut ovat opettaneet Haapalalle paljon. Aikaisemmin hän työskenteli Keskon K-citymarketin aluejohtajana ja isosta pörssiyrityksestä löytyi aina osasto apuun. Nyt kaikki tieto on pakko hakea itse.- Opin sieltä tietyn systematiikan. Prosessien täytyy olla kunnossa. Lasiliukuseinämme on huipputuote, mutta alun murrosvaiheessa suurin osa liikevaihdosta tuli hirsitalopuolelta. Nyt rakennusteollisuus on vahvasti mukana. Muutos on vaatinut uudenlaisia osaamistarpeita ja olemme joutuneet vaihtamaan avainhenkilöitä johtoryhmätasolla, Haapala sanoo.Toinen kipuilu liittyi kasvun rahoittamiseen. Yhtiö tarvitsi käyttöpääomaa varsinkin alkuvaiheessa.- Olemme aiempaa viisaampia ja nyt meillä on puskureita kerättynä. Meillä on myös valmiit paketit yrityskauppojen varalle, Haapala vahvistaa.Profin on ollut kansainvälisillä markkinoilla jo vuosikausia. Pudasjärvellä sijaitsevan yrityksen myynnistä yli puolet tulee ulkomailta, kuten Japanista, Venäjältä ja Englannista.Seuraavaksi yhtiö hakee kasvua naapurista, sillä Tukholmaan on tarkoitus perustaa oma maayksikkö.- Pörssilistatun Lehto Groupin perustaja on kotikunnasta. Yritys on meille esimerkkinä siitä, että vain taivas on kasvun rajana, Haapala sanoo.Lue Yrityskauppa-sarjan ensimmäinen osa täältä.Lue Yrityskauppa-sarjan toinen osa täältä. FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo  Lisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos Teksti: Kimmo Koivikko

Team Finland -johtajat tietävät, miten suomalaiset yritykset saadaan nousukiitoon maailmalla – jos ne vain itse haluavat kasvaa. Kaikki lähtee yrityksen omasta voitontahdosta. Suomella menee hyvin maailmalta katsottuna, vaikka itse ehkä luulemme toisin.Team Finland -organisaatioiden johto on yhtä mieltä siitä, että jos yrityksestä löytyy tahtoa, niin löytyy myös auttajia ja ratkaisuja. Tätä työtä Team Finland -verkostossa petrataan nyt koko ajan, jotta yhteistyö olisi saumatonta. Team Finland -organisaatioiden johtajilta löytyi #tiimitavattavissa-keskusteluissa konkreettisia vinkkejä siitä, miten yritykset pääsevät maailmalle.Yrittäjien pitää uskoa itseensä”Suomen ulkopuolelta maamme näyttää paremmalta, fiksummalta ja toimivammalta. Meidän pitää kannustaa yrityksiä uskomaan itseensä”, ulkoministeriön Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen sanoo.Markkanen on aiemmin toiminut Suomen pääkonsulina läntisessä USA:ssa ja näkee siksi Suomen myös ulkopuolisten silmin. Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi vahvistaa, että kaikki lähtee yrityksestä itsestään.”Yrittäjä on kuin kilpahiihtäjä – lopulta kaikki on kiinni voitontahdosta. Menestyvä hiihtäjä hyötyy kuitenkin tuesta. Me Team Finlandissa olemme osa huoltojoukkuetta: yksi heittää havuja, toinen lykkää uutta sauvaa katkenneen tilalle ja kolmas huutaa väliaikoja. Hiihtäjä voi keskittyä suoritukseen. Hän tekee sen kovan työn”, sanoo Suomi.Kasvu löytyy kasvutaskuistaTekesin toimitusjohtajan Pekka Soinin mukaan maailma on täynnä kasvutaskuja, jotka pitää löytää.”Jos Suomessa talouskasvu on hidasta, maailmalta löytyy koko ajan merkittäviä kasvutaskuja. Pitää vain löytää oikea paikka ja oikea hetki. Me voimme auttaa myös tässä. Suomesta löytyy esimerkiksi maailman parhaisiin kuuluvat aaltovoimaratkaisut, vaikka meillä ei edes ole aaltoja”, Soini sanoo.Siksi on tärkeää, että yritykset tekevät tuotekehitystä tiettyä markkinaa ja asiakkaita varten, eivätkä kehitä ensin ratkaisua ja etsi sille markkinaa.”Suuri osa maailmantalouden kasvusta tulee kehittyviltä markkinoilta. Markkinaolosuhteet poikkeavat kehittyvien talouksien maissa täysin Suomen vastaavista. Jotta voi ymmärtää esimerkiksi Intian energiatuotannon jakeluongelmia, täytyy mennä paikalle. Toisaalta uskomme vieläkin liikaa, että uniikilla teknologialla pärjää, sen lisäksi tuote kaipaa tarinan ja markkinointia ympärilleen. Vasta silloin sen arvo moninkertaistuu”, toteaa Suomi.Rahoituksen saamisessa ei ole kikkoja”On sitkeä myytti, että hakemukseen pitää osata kirjoittaa tietyt oikeat sanat, jotta rahoitusta saa. Todellisuudessa haluamme keskustella asiakkaan kanssa ennen kuin hän laittaa mitään paperille, siksi kannattaa aloittaa olemalla meihin yhteydessä”, Tekesin Pekka Soini sanoo.   Team Finlandissa kysytään ensin yritykseltä, mikä on kasvuvisiosi. Sen mukaan yritys voi asiantuntijan kanssa pohtia, millainen tuki on tarpeen. Tarvitaanko esimerkiksi tuotekehitykseen tai kansainvälistymiseen rahoitusta vai puuttuuko yritykseltä jotakin olennaista osaamista, joka on kasvun edellytys?”Yritysten ei pidä suunnata toimintaansa sen mukaan, mihin saa tukea, vaan hyödyntää Team Finlandin instrumentteja, kun ne osuvat omaan asiakaslähtöiseen tarpeeseen. Me perustamme arviomme rahoitusmahdollisuuksistamme aina yhtiökohtaisesti”, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä päättää.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi ja toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto, Tekesin toimitusjohtaja Pekka Soini, verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä sekä Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöstä. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Varsinais-Suomessa on ollut poikkeuksellisen hyvä vuosi. Myös Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa kasvuluvut ovat merkittävät.Neljän maakunnan yrityksissä on käynyt kova kuhina tämän vuoden aikana.Finnveran tilastoista selviää, että Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Uusimaa ja Pohjois-Savo yltävät yrityskaupoissa kaksinumeroisiin kasvuprosentteihin niin euroissa kuin kappalemääräisesti mitattuna.Varsinais-Suomessa vuosi on ollut jopa poikkeuksellinen. Euromääräisesti yrityskaupat ovat kasvaneet hurjat 129 prosenttia ja kappaleissakin neljänneksen. Omistajaa ovat vaihtaneet etenkin työllistävät pk-yritykset. Niiden markkina-alue on myös maakunnan ulkopuolella.- Keskimäärin kaupan arvo on joitakin satoja tuhansia euroja. Kauppoja on ollut koko ajan ja niitä on vieläkin pöydällä, kuvaa Finnveran Lounais-Suomen aluejohtaja Seija Pelkonen.Hänen mukaansa yrityskauppojen vilkastuminen kertoo ilmapiirin muutoksesta koko Lounais-Suomen alueella. Positiivisia uutisia on kuultu telakkatilauksista ja Uudenkaupungin autotehtaalta.- Telakka luo uskoa. Yrityksiä uskalletaan ostaa ja kauppoihin on helpompi saada rahoittajia mukaan. Ensi vuoden näkymät ovat yhtä valoisat, Pelkonen vahvistaa.Yksi kasvua selittävä tekijä on Finnveran aktiivisuus. Rahoituslaitos on ollut läsnä useissa tilaisuuksissa kannustamassa yrittäjiä harkitsemaan yrityskauppoja ja huolehtimaan yrityksensä myyntikunnosta. Potentiaalisille ostajille tärkeä viesti on rahoituksen järjestyminen hyviin hankkeisiin.- Nuoret ja korkeasti koulutetut ostavat entistä enemmän yrityksiä. Yksi ostajaporukka ovat alanvaihtajat. He haluavat hypätä pois oravanpyörästä, mutta eivät halua aloittaa yritystoimintaa nollasta, Pelkonen arvioi.Myös muualla Suomessa omistajanvaihdoksissa on pääosin positiivinen vire.Finnvera on ennustanut yrityskauppojen määrän kasvavan tänä vuonna valtakunnallisesti 12-14 prosenttia. Näin ollen Finnvera rahoittaa yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä 130 miljoonalla eurolla. Yrityskauppojen kasvu maakunnittain Maakunta Kasvu euroissa, % Kasvu kpl, % Etelä-Karjala -54 % -64 % Etelä-Pohjanmaa +7 % +16 % Etelä-Savo -41 % +6 % Kainuu -43 % -36 % Kanta-Häme +85 % -35 % Keski-Pohjanmaa -31 % +89 % Keski-Suomi -21 % +18 % Kymenlaakso +216 % -6 % Lappi -52 % -13 % Pirkanmaa +19 % +9 % Pohjanmaa +44 % +10 % Pohjois-Karjala -71 % -9 % Pohjois-Pohjanmaa +46 % -19 % Pohjois-Savo +26 % +28 % Päijät-Häme -29 % -38 % Satakunta +96 % +4 % Uusimaa +43 % +15 % Varsinais-Suomi +129 % +23 % Joissakin maakunnissa heilunta on suurta. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla yrityskauppojen euromääräinen kasvu on -31 prosenttia mutta kappalemääräisesti +89 prosenttia. Poikkeamaa selittää se, että omistajaa ovat vaihtaneet pienet paikalliset pienyritykset. Niiden yritysten arvo on yleensä kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä pienempi.Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä tilanne on päinvastoin.Pienissä maakunnissa tehdään yrityskauppoja kappalemääräisesti vähän, joten sekin selittää isoa heiluntaa.Vuositasolla 50 omistajanvaihdoksen raja ylittyy Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.Teksti: Kimmo Koivikko

Team Finlandin johto ja asiantuntijat pohjustavat torstaina 8.12. viimeisissä #tiimitavattavissa-lähetyksissä teesejä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavat 100 vuotta.Itsenäisyyden juhlavuotta aloittava Suomi on harpannut 100 vuoden aikana vaatimattomasta maatalousyhteiskunnasta teknologia-alan johtajaksi. Miten asema ja kasvu varmistetaan tulevaisuudessa? Miten Team Finland auttaa suomalaisia yrityksiä jatkuvasti muuttuvan maailman markkinoille myös tulevaisuudessa?”Eteenpäin katsoessa mullistus on vähintään yhtä suuri kuin viimeisen 100 vuoden aikana kokemamme, mutta pystymme näkemään eteenpäin vain hyvin vähän”, sanoo Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto.”Parhaiten voimme erottautua alueilla, joissa haetaan korkeaa lisäarvoa ja tarjotaan isompia, kokonaisvaltaisia palveluita ja ratkaisuja. Ihmiskeskeiset innovaatiot, joilla mahdollistetaan kestävä ja vastuullinen kuluttaminen, ovat avainasemassa”, tiivistää Tekesin asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Viimeisen #tiimitavattavissa-päivän aiheena tulevaisuusTorstaina 8.12. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohjustetaan eväitä, joilla suomalainen vienti vetää seuraavina vuosikymmeninä. Keskustelemassa ovat Finpron toimialajohtaja Risto Huhta-Koivisto sekä Tekesin verkostojohtaja Raine Hermans ja asiakaskokemusjohtaja Minna Suutari.Iltapäivällä lähdetään maailmalle Team Finlandin kanssa. Keskusteluun osallistuvat Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi, Team Finland -suurlähettiläs Juha Markkanen ulkoasiainministeriöistä, Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä ja Tekesin pääjohtaja Pekka Soini. Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Viimeiset live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi, palvelunumero: 029 502 0510, #tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597

Euroopan investointipankin EIP:n hallitus hyväksyi Finnveran ESIR-rahoituksen välittäjäksi 15.11.2016.Finnvera neuvottelee EIP:n kanssa mahdollisuudesta myöntää lainoja pk-yrityksiä suuremmille midcap-yrityksille. EIP voisi taata Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) kautta kustakin lainasta 50 prosenttia.Finnvera on ensimmäisiä ESIR-ohjelmaan valittuja välittäjiä. Tavoitteena on saada takausohjelma käyttöön vuoden 2017 alkupuolella.Lisätietoja:sidosryhmäpäällikkö Jukka Suokas, Finnvera Oyj, p. 029 460 2525http://ec.europa.eu/finland/news/esir_161201_fi

Roope Heinilän johtama Smarp yrittää vallata markkinoita yli kuuden miljoonan euron rahoituksen turvin.Maailmanvalloituksesta on helppo puhua, mutta teot ja toteuttaminen ovat toinen asia.Näin kuvailee Smarp Oy:n toimitusjohtaja Roope Heinilä niin sanottujen born global –yritysten tuntoja. Born globalilla tarkoitetaan yritystä, jonka markkinat ovat alusta lähtien globaalit.– Yrityksissä koetaan kahdenlaista pelkoa. Toinen on pelko epäonnistumisesta. Toinen pelko on sitä, että kilpailija tekee, jos itse ei tee. Jälkimmäinen ajaa kansainvälistä kasvuyritystä eteenpäin. Riskit ovat kovat. Meidän tavoitteenamme on, että tästä tulee iso tai sitten iso räjähdys, Heinilä kertoo.Hänen mukaansa startupeissa pitää sietää jatkuvaa vuoristorataa. Yrittäjän kestokyky on äärirajoilla.– Se ei riitä, että kestää itse. Myös muita täytyy pystyä motivoimaan.Heinilä perusti Smarpin kahden muun osakkaan kanssa viisi vuotta sitten. Alun perin yhtiö kehitti sähköistä työntekijöiden koulutusratkaisua. Liikeidea ei kantanut pitkälle, mutta toinen idea on kantanut.Smarp on kehittänyt ohjelmiston, jonka avulla työnantajat kannustavat henkilöstöä jakamaan yrityksen tuottamia sisältöjä sosiaalisen median eri kanavissa. Työntekijälähettilyys on kovassa huudossa maailmalla.– Idean ei tarvitse olla oma, sillä toteutus ratkaisee. Meillä oli hypoteesi, että tällaiselle on kysyntää ja lähdimme kokeilemaan. Näytin beta-version heti, kun olin asiakkaan luona, Heinilä muistelee.Hän kehottaakin startupeja panostamaan jo alkuvaiheessa myyntiin. Toimitusjohtaja korostaa myös tiimin merkitystä, sillä sijoittajien silmissä tiimi ratkaisee.Verkostot avainasemassaSmarp sai ensimmäisen sijoittajan Lontoosta, kun TNS Globalin entinen toimitusjohtaja Pedro Ros päätti sijoittaa yhtiöön. Hän on yhä Smarpin hallituksen puheenjohtajana.– Tarinan pitää olla hyvä ja tavoitteiden tarpeeksi korkealla. Lisäksi hyvä tarina houkuttelee työntekijöitä. Nimekkäitä tiimin jäseniä kannattaa tosin etsiä vasta siinä vaiheessa, kun startup on todistanut pärjäävänsä markkinoilla, Heinilä sanoo.Smarp on onnistunut houkuttelemaan osaajia avainpaikoille muun muassa LinkedInistä. Helsinkiläisyritys on rakentanut systemaattisesti verkostoa Suomessa niin rahoittajia kuin rekrytointejakin ajatellen.– Suomessa piirit ovat aika pienet. Olimme alussa mukana monissa Aalto ES:n ja Fibanin tapahtumissa. Sieltä saimme kontakteja.Yksi kontakteista on ollut Nokia-taustainen Tero Ojanperä, jonka sijoitusyhtiö on sijoittanut Smarpiin. Yhteensä Smarp on onnistunut keräämään maailmanvalloitusta varten rahoitusta 6,3 miljoonaa euroa. Yrityksessä on jo noin 60 työntekijää.Kovien ammattilaisten rekrytointi, kansainvälinen kasvu ja rahoituskierrokset vaativat myös Heinilältä uuden oppimista.– Kaikkea oppii tekemällä. Yritän palkata itseäni fiksumpia ja menen intuition mukaan. Tehtäväni onkin arvioida, minkälaisia tyyppejä ja mihin paikoille tarvitaan, ja pitää tietysti nykyiset tiimit tyytyväisinä, Heinilä luettelee.Tarpeeksi, mutta ei liikaaKuusi miljoonaa euroa kuulostaa paljolta, mutta pahin kilpailija on kerännyt yli 40 miljoonaa. Kokeneet kasvuyrittäjät varoittavatkin, että rahaa on syytä kerätä tarpeeksi. Sitä nimittäin kuluu.Heinilä on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen.– Rahalla ei tätä peliä voiteta. Olemme toiseksi suurin 50 kilpailijan joukosta ja suurimman yrityksen asiakasmäärä on vain tuplat meitä suurempi, toimitusjohtaja sanoo.Smarpilla on tällä hetkellä noin 200 yritysasiakasta.Heinilä puhuu fiksuudesta. Jos rahoitusta on liikaa, se voi laiskistaa tai johtaa vääriin päätöksiin.– Tuotepuolella fiksuus on sitä, ettei kehitetä liikaa. Myynnissä ja markkinoinnissa yritämme maksimoida tuotot mahdollisimman pienillä kuluilla.Smarp on jo voittanut useita eri yrityskilpailua. Sillä on pääkonttori yhä Helsingissä ja konttoreita muun muassa Tukholmassa, Lontoossa sekä New Yorkissa. Seuraava askel on todennäköisesti Singapore.– Konttorin perustaminen tarkoittaa, että sisäinen viestintä heikkenee, mutta olemme lähempänä asiakasta. Jonkun pitää täältä aina mennä vetämään paikallista konttoria. Näin viemme yrityskulttuurimme paikanpäälle, Heinilä sanoo.Hän ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan kansainvälistä kasvuyritystä ei voi johtaa Suomesta. Heinilän mukaan Suomessa on kaksi etua ylitse muiden.– Tuotekehitys kannattaa pitää täällä. Esimerkiksi Piilaaksossa kaikki on todella kallista. Toiseksi, Suomessa asuu paljon päteviä ulkomaalaisia, jotka sopivat hyvin kansainväliseen ympäristöön. Meillä on toimistolla jo 20 eri kansallisuutta.Fakta: Kasvuyrityksen rahoitus Mikä on riittävä rahoituksen määrä uskottavan kansainvälisen kasvun takaamiseksi? Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Kansainvälistä kasvua hakevat yritykset etsivät sijoittajilta myös osaamista. Kansainvälistymiseen yritys tarvitsee neuvoja henkilöiltä, joille markkina-alue on tuttu. Sijoittajien profiiliin tutustuminen kannattaa. Osa sijoittaa vain tietyn toimialan yrityksiin. Osalla taas on sijoituksissa minimi ja maksimi. Kasvuyrityksen tiimi on yksityisissä sijoituksissa aina keskiössä. Myös tarinan pitää olla uskottava: isot ja kasvavat markkinat, mallin skaalautuvuus sekä polku exitiin. Ulkomailta voi löytyä sijoittaja siinä missä kotimaastakin. Sijoittajat peilaavat aktiivisesti liikevaihdon yläpuolella olevia lukuja. Erityisesti myyntiaktiivisuutta. Se kertoo, miten yrityksellä menee kuuden kuukauden kuluttua. Myös Finnveralta löytyy useita eri rahoitusratkaisuja yritysten käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämiseen ulkomailla. Finnveralta haetaan rahoitusta oman organisaation kasvattamiseen, rekrytointeihin, myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisten markkinoiden lanseeraukseen. Teksti: Kimmo Koivikko

Pelkkä vahva tekninen taituruus ei riitä, jos suomalaisella digiosaamisella aiotaan menestyä maailmalla. Menestyvien yrittäjien viesti on selvä: globaalit markkinat alkavat heti oven ulkopuolelta ja kuluttajien tarpeisiin vastaaminen on kaiken ydin. Suomalaiseen koulutukseen luottavat kaikki, mutta osaajapula uhkaa silti.Nokia antoi suomalaiselle digitalisaatiolle pohjan, jolta edelleen lähdetään maailmalle. Yritys loi uskon, että täältäkin voi ponnistaa maailmalle.”Kun suomalainen yritys miettii markkinoita, kehotan katsomaan heti ulos Suomesta. Tämä on pieni markkina ja riittämätön palveluiden kehittämiseksi”, sanoo Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Yrityksen liiketoiminnasta 70 prosenttia tulee Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, mutta tekninen toteutus on edelleen Suomessa.”Koulutusjärjestelmämme ansiosta toimintamme voi edelleen säilyä Suomessa. Täällä on osaavaa työvoimaa. Tulevaisuudessa kohtaamme kuitenkin osaajahaasteen, josta muodostuu vielä kasvun hidaste”, Hämäläinen jatkaa.”Teknologiaosaamisemme, erityisesti langaton tietoliikenne ja kyberturvallisuus, on perinteisesti ollut vahvaa. Nyt meillä on lisäksi uusia toimintamalleja ja kokeilukulttuuria. Esimerkiksi lohkoketjuosaajien ja koodarien puute on kuitenkin jo todellisuutta”, vahvistaa Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen.  Teknologiakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteenKäyttäjälähtöinen yritystoiminta ja kulttuuri on vähitellen laajentunut insinöörivetoisessa Suomessakin.”Yrityksen tekemisen pitää olla käyttäjälähtöistä ja ottaa käyttäjät – kuluttajat – vakavasti. He sen palvelun lopulta kuitenkin maksavat”, painottaa Hämäläinen.Suomeen on syntynyt paljon kumppaniverkostoja, joissa on mukana myös käyttäjälähtöisiä yrityksiä. Ne vievät osaltaan insinööriajattelua lähemmäksi kuluttajaa. Verkostoista hyötyvät kaikki. Pienille toimijoille ne levittävät tietoa siitä, minne kehitys on menossa. Suuremmat puolestaan löytävät hyödyllistä osaamista ja uusia, pienempiä kumppaneita.”Maailmalla on riittävästi bisnestä otettavaksi kaikille suomalaisille yrityksille. Yritysten ei tarvitse pelätä operaattorin edessä kilpailevansa tarjoamallaan toistensa kanssa, vaan sen sijaan nähdä, että voimme täydentää toistemme osaamista ja näin tehdä laajempia kokonaisuuksia, jolloin kilpailukyky on riittävä. Tästä on Connectivity from Finland -ohjelman puitteessa syntynyt jo hyviä esimerkkejä”, sanoo Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura.Onko suomalaisuus kilpailuvaltti?Teknologiaosaamisesta Suomi tunnetaan, mutta avoin yhteistyön kulttuuri on selkeä kilpailuetu maailmalla. Organisaatioiden mataluus, tehokkuus ja suoraviivaisuus usein jopa yllättävät. Rehellisyys, lahjomattomuus, rahoituspuolella jäykkyys ja tiukkuus ovat osa suomalaisuutta. Mutta kuitenkin:”Sovitaan, mitä tehdään, ja tehdään, mitä sovitaan. Kun tämän pääsee osoittamaan käytännössä, tulee heti lisätilauksia. Niin innostuneita suomalaisten suoraselkäisyydestä ollaan”, päättää Ideanin Niko Frilander.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Conmion toimitusjohtaja Tero Hämäläinen, Ideanin perustaja Niko Frilander, Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen, Finpron Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen ja Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 8.12. teemalla Sadan vuoden strategia 15 minuutissa. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 13-13.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Rakennetaanko biteistä menestystarinoita? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat tiistain 29.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä, miksi suomalaisten yritysten kannattaa panostaa digitalisaatioon kasvua ja kansainvälistymistä tavoitellessaan.”Yrityksemme kulmakivi ovat käyttäjälähtöiset ratkaisut. Tarjosimme niitä merkittävälle kotimaiselle yritykselle, joka ei niitä kuitenkaan kelpuuttanut. Päätimme lähteä suoraan Piilaaksoon”, kertoo yksi Ideanin perustajista Niko Frilander.Suomalaisuus on digitaaliseen designiin erikoistuneen Ideanin tärkein kilpailuvaltti, mutta yrityksen osaamista arvostetaan maailmalla huomattavasti enemmän kuin kotimaassa. Miksi näin, vaikka Suomesta on muodostunut ICT:n ja digitalisaation supervalta, jossa kehitetyt innovaatiot ovat valloittaneet markkinoita?Seuraavan #tiimitavattavissa-lähetyksen aiheena digitalisaatioTiistaina 29.11. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä kerrotaan, mikä tekee digitalisaatiosta kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksen. Keskustelemassa ovat Finpron ohjelmajohtaja Kimmo Aura, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen sekä Conmio Oy:n toimitusjohtaja Tero Hämäläinen.Iltapäivällä pohditaan, onko suomalaisuus todellinen kilpailuvaltti maailmalla. Keskusteluun osallistuvat Tekesin Klemettisen lisäksi Export Finlandin johtaja Risto Vuohelainen, Finnveran rahoituspäällikkö Jani Tuominen ja Ideanin Niko Frilander.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoawww.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissa

Kauppojen määrä kasvaa Finnveran arvion mukaan 12-14 prosenttia. Erityisesti kotimarkkinayritykset käyvät kaupaksi.Yrityskauppojen määrä kasvaa tänä vuonna reippaasti.Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi ennustaa euromääräiseksi kasvuksi jopa 12-14 prosenttia. Yrityskauppoja seuraava Koivuniemi laskee, että Finnvera rahoittaa tänä vuonna 130 miljoonalla eurolla yli 1 000 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.- Kasvu tulee erityisesti kotimarkkinayrityksistä. Niiden kauppojen määrä on noussut euromääräisesti kolmanneksella ja kappalemääräisesti yhdeksän prosenttia, Koivuniemi sanoo. - Positiivista on myös huomata, että rahoitetuista yrityskaupoista entistä useampi kohdistuu kasvua hakeviin yrityksiin, hän jatkaa.Vastaavasti paikallisten pienyritysten yrityskauppojen volyymit ovat hieman laskeneet.Finnveran pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi pitää lukuja erinomaisena.- Tässä huomaa, minkälainen voima on viestinnällä. Olemme olleet puhumassa omistajanvaihdoksista yli 200 tilaisuudessa tämän vuoden aikana. Emme tosin odottaneet, että yritysten patoutunut myyntihalu purkautuisi näin nopeasti, Keitaanniemi sanoo.Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan yrityskauppojen määrän ennakoidaan jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa. Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle.- Entistä nuoremmat ovat halukkaita ottamaan riskejä ja ostavat yrityksiä. Tämä näkyy tilastoissa, Keitaanniemi iloitsee.Dynamiikka paraneeKoivuniemi löytää lisää syitä parantuvasta talous- ja rahoitustilanteesta. Lisäksi on havaittavissa, että yrityksiä eivät myy pelkästään eläköityvät yrittäjät.- Osalla yrittäjistä on heti alusta lähtien selvä exit-suunnitelma. Se on yleisen dynamiikan kannalta hyvä asia. Yritys on pidetty koko ajan kunnossa ja uusi ostajakin hakee aina uutta kasvua, Koivuniemi kertoo.Hänen mukaansa hyvistä yrityksistä on kova kysyntä ja enemmänkin menisi kaupaksi. Ostajia kiinnostavat kannattavat yritykset, joissa on kasvupotentiaalia.Kiinnostus näkyy myös arvostuksissa eli kauppahinnoissa.- Vielä ollaan järkevillä tasoilla. Hinnat eivät ole kohtuuttomia, Koivuniemi laskee.Kuluvasta vuodesta tulee toinen peräkkäinen kasvun vuosi. Kaksi vuotta sitten oli pohjakosketus, kun Finnvera rahoitti kauppoja 88 miljoonalla eurolla. Ero tämän vuoden lukuihin on noin 50 prosenttia.- Yrittäjät eivät myy huonoina aikoina. Tässä on menty monta vuotta sumussa ja odottelu saa nyt näköjään riittää, Koivuniemi sanoo.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka toisessa tai kolmannessa yrityskaupassa.Lisätietoja: asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi, p. 029 460 2577

”Valtio viennin vauhdittajana” -seminaarissa 23.11.2016 pohdittiin, mikä rooli valtiolla on suomalaisyritysten menestyksessä kansainvälisessä kilpailussa.Seminaarin avannut Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä korosti, että Finnvera haluaa tarjota suomalaisyrityksille samat lähtökohdat kuin kilpailijamaiden vientitakuulaitokset omissa maissaan.– Kilpailukenttä on koko ajan haastavampi. Kilpailemme itseämme isompia, kuten Saksaa, Ruotsia ja Italiaa vastaan, Heikkilä sanoi.Heikkilä kuitenkin painotti, että ei ole tarkoitus eikä toivottavaa, että vientirahoituksen ehdoilla kilpaillaan.– Tätä tulisi kansainvälisillä sopimuksilla rajoittaa. Mutta kunnes näin tapahtuu, Suomi ja Finnvera joutuvat vastaamaan haasteeseen.Finnveran viennin rahoituksen kysyntä on viime vuosina kasvanut jyrkästi. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä onkin hallituksen esitys, jossa Finnveran viennin valtuuksia ehdotetaan korotettavaksi 27 miljardiin nykyisestä 19 miljardista.– Voi kysyä, onko Suomella varaa olla tarjoamatta yrityksilleen vastaavia palveluita kuin kansainvälisillä kilpailijoilla, Heikkilä pohti.Finnveran varatoimitusjohtaja ja Bernin Unionin puheenjohtaja Topi Vesteri pohdiskeli puheenvuorossaan vientitakuulaitosten roolia muuttuvassa maailmankaupan tilanteessa.– Globaalissa tarkastelussa viennin kasvu on ollut nopeinta Kiinassa. Kiinalaisista julkisista rahoituslaitoksista onkin tullut suurimpia viennin rahoittajia. Pelikenttä on epätasaisempi kuin koskaan, koska kansainväliset pelisäännöt koskevat vain OECD-maita. Nyt on mielenkiintoista nähdä, sulkeeko Trumpin hallinto Yhdysvaltain julkisen viennin rahoituksen, vai nähdäänkö Trumpin hallinnossa ”jobs through exports” -mahdollisuus, hän sanoi.Panelistit: Valtuuksien oltava riittävällä tasollaValtion merkitystä viennille pohdittiin myös kahdessa paneelikeskustelussa. Ensimmäisessä paneelissa keskustelivat TEM:in elinkeino- ja innovaatio-osaston ylijohtaja Ilona Lundström, VM:n rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen, EK:n johtava asiantuntija Tommi Toivola sekä Turun yliopiston tutkija Peter Zettinig.Panelistien mukaan on tärkeää varmistaa, että valtio osaltaan edistää suomalaisten vientiyritysten menestymistä. Lisää panostuksia kaivattiin pk-yritysten vientiponnistelujen tukemiseksi. Keskustelussa kuitenkin painotettiin, että riskien osalta on huolehdittava tasapainosta.Toisessa paneelikeskustelussa keskityttiin yritysten näkökulmaan. Paneeliin osallistuivat Meyer Turku -yhtiön toimitusjohtaja Jan Meyer, Nokian talousjohtaja Timo Ihamuotila, Wärtsilän johtaja Kari Hietanen sekä MB Fundsin partneri Hannu Puhakka.Keskustelussa todettiin, että Finnveran rooli vientikauppojen onnistumisessa on hyvin usein merkittävä. Onkin tärkeää, että viennin valtuuksien yläraja on tarpeeksi korkealla tasolla, jotta suomalaisyritykset pärjäävät yhä kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.Meyer Turun toimitusjohtaja Jan Meyer muistutti, että kun isot suomalaisyhtiöt saavat merkittäviä kauppoja, hyödyt valuvat myös laajalle alihankkijaverkostolle.– Turun telakan saamilla alustilauksilla on voimakkaat myönteiset vaikutukset pk-kenttään. Kun pienemmät yritykset pääsevät uimaan vanavedessämme, Suomeen syntyy parhaimmillaan jopa 15 000 työpaikkaa, Meyer totesi.Lisätietoja:Tarja Svartström, viestintäjohtaja, p. 040 826 2006Esitys: Topi Vesteri (PDF)Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia ja vienninrahoituspalveluja. Finnvera jakaa rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

Ainoastaan puolet pk-yrityksistä seuraa aktiivisesti yrityksensä arvon kehittymistä. Finnveran arvonmäärityslaskurilla on kuitenkin ilahduttava määrä käyttäjiä.Noin 5000 kävijää on hahmotellut yrityksensä arvoa Finnveran verkkosivuillaan tarjoaman laskurin avulla. Laskuri on ollut käytettävissä viime toukokuusta lähtien.– Lukumäärä on kohtalaisen korkea, vaikkakin tutkimusten mukaan vain noin puolet yrityspäättäjistä seuraa yrityksensä arvon kehittymistä, arvioi Finnveran asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi.– Ulkopuolista asiantuntija-apua on syytä käyttää arvonmäärityksessä. Sen avulla on helpompi hahmottaa kaikki ne osatekijät, joista arvo muodostuu, hän jatkaa.Ajantasainen käsitys arvosta selkeyttää yrityksen kehityspotentiaalia ja varmistaa sen, että omistajanvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi myyjällä on realistinen käsitys tulevasta kauppahinnasta.Lue lisää:OmistajanvaihdosLaske yrityksesi arvo

Team Finland on jälleen Slushin kumppanina yhdessä maailman merkittävimmässä kasvuyritystapahtumassa. Helsingin Messukeskuksessa 30.11.–1.12.2016 järjestettävä teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush kerää yhdeksättä kertaa yhteen yritykset, kansainväliset vaikuttajat, sijoittajat ja median.Team Finlandin asiantuntijat ovat tavattavissa Team Finlandin messuosastolla, joka sijaitsee 6. hallissa. Kasvuyrityksille on tarjolla tietoa rahoituksesta, kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksista sekä ulkomaisille yrityksille ja sijoittajille kerromme investointimahdollisuuksista teknologiaosaamisen huippumaahan.Mukana osastolla ovat Finnvera, Finpro, Tekes, Teollisuussijoitus, PRH, ulkoministeriö, Finnfund, Finnpartnership, Enterprice Europe Network sekä Suomalais-Venäläinen kauppakamari.Tervetuloa messuosastolle tapaamaan asiantuntijoitamme ja tutustumaan Team Finlandin tarjoamiin palveluihin!Team Finland team.finland.fiSlush slush.org

Sytyttääkö suomalainen osaaminen kansainvälisillä markkinoilla? Kohdemarkkinoiden tunteminen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen ovat vientiammattilaisten tarjoamia reseptejä onnistumiseen kansainvälisillä markkinoilla. Myyntityön hanskaamisessa suomalaisilla on vielä työsarkaa. Sudenkuoppana on usein myös fokuksen puuttuminen.”Kansainvälistyville suomalaisille pk-yrityksille tärkeää on kyky tunnistaa kysyntä sekä ymmärtää asiakkaiden tarpeita kohdemarkkinoilla”, sanoo ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen.Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala komppaa ajatusta kohderyhmän tarpeiden ymmärtämisestä. On tunnistettava se, mikä kv-asiakaskunnan silmissä on tarpeellista ja mikä haluttavaa.”Parhaat onnistumiset aikaansaadaan, kun yritys on intohimoinen sekä tunnistamaan asiakkaan tarpeen että auttamaan häntä ratkaisuissa”, tiivistää Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Myynti on usein akilleen kantapäämme”Se, mikä on opittu vuosien varrella, on että ilman paikallista toimintaverkostoa on todella vaikea lähteä liikkeelle. Kohdemarkkinoiden kulttuurin ymmärrys on avainasemassa”, Markus Hakala kertoo.Markkinointiviestintään ja digitaalisiin palveluihin erikoistunut Mirum Agency tuli osaksi kv-verkostoa vuonna 2012. Helsingin toimistossa työntekijöitä on tätä nykyä 130. Päätös lähteä ulkomaille tehtiin vuonna 2008. Toimistoja on avattu tämän jälkeen Lontooseen, Tukholmaan, Düsseldorfiin, Kööpenhaminaan ja Mumbaihin. Tuotekehitystukea saatiin Tekesiltä, ja systeemi on Hakalan mukaan toiminut hyvin.”Isoin juttu, missä suomalaisilla on opittavaa, on se että pitää investoida enemmän markkinointiin ja myyntiin.  Tämä on meidän akilleen kantapää. Se, että jotain pitäisi erikseen myydä, on meillä välillä vierasta. Hyvin toteutettu markkinointi ei tunnu markkinoinnilta, vaan asiakkaan palvelulta”, Hakala korostaa.”Suomessa arvostetaan perinteisesti enemmän sitä, että osaat tehdä hyvän tuotteen kuin sitä, että osaat markkinoida ja myydä. Myynnin arvostuksen tulisi kasvaa. Lisäksi asiakashyödyn kiteyttämiseen tarinankerronnan kautta voisi panostaa entistä enemmän”, kehottaa Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtaja Jukka Salo.Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ei täysin yhdy väitteeseen, että syvin sudenkuoppamme olisi huonoissa myyntitaidoissa.”Kokemusperäisesti voin todeta, että syvin sudenkuoppamme on fokuksen puuttuminen. Kansainvälistyvät yritykset ampuvat toisinaan koko maailmaa kohti. Puutteelliset taloudelliset tai henkilöresurssit ovat toinen usein ontuva kohtamme. Se, kun tehdään asioita liian kauan yksin, tai pyritään tekemään täydellistä tuotetta”, Mantila sanoo.Onko oikopolkuja onnistumiseen?Aarikan helmikuun alusta lähtien toimitusjohtajana työskennellyt Anu Vauhkonen näkee yritysten suurimpana haasteena sen, miten lähteä kansainvälistymään.”Jäädään niin sanotusti lähtökuoppiin, kun ei uskalleta lähteä boxin ulkopuolelle. Toinen haaste on se, mistä ja miten löytää oikeat yhteistyökumppanit. Mikä on vientimyyntiin liittyvä strategia? Sudenkuoppiin kuuluu myös se, että menee samalla konseptilla joka markkinalle. Se mikä toimii yhdessä paikassa ei välttämättä toimi toisessa”, Vauhkonen sanoo.Tänä päivänä ei enää kannata rakentaa liian moniportaisia jakelukanavia, mutta se voi olla jossain maassa maan tapa. Oma lukunsa on toimialasta riippuen maakohtainen lainsäädäntö, joka saattaa asettaa esteitä.”Oikoteitä ei taida olla, mutta mäkinen tie helpottuu, kun verkostoituu muiden yritysten kanssa ja hakee jeesiä niiltä tahoilta jotka sitä voivat tarjota. Jalkatyötä vaatii joka tapauksessa se, että löytää oikeat yhteistyökumppanit viennissä. Olen ollut yllättynyt, kuinka konkreettista Team Finlandilta saamamme apu Aarikalle on ollut. Ostaja on jopa tuotu oven taakse.”, Anu Vauhkonen sanoo.”Suomalaisuus sinällään on kiinnostavaa etenkin Aasiassa. Euroopassa taas, esimerkiksi Saksassa, on ymmärretty laatu, joka sytyttää kyllä”.Team Finland -organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Market Opportunities -palvelu kokoaa yrityksille markkinamahdollisuuksia maailmalta. Palvelu tarjoaa muun muassa myyntidiilejä ja maakohtaista toimintaympäristötietoa. Vastavuoroisesti Team Finland -talossa kaivataan myös palautetta heille päin.”Market Opportunities-palveluun kaipaamme entistä enemmän palautetta suoraan yrityksiltä.  Tarvitsemme hyvää keskinäistä dialogia”, korostaa Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksissä Aarikan toimitusjohtaja Anu Vauhkonen, ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki,  Team Finlandin kansallisen palvelumallin kehityksestä vastaava johtajaJukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila sekä Team Finland -talon studion ulkopuolelta Mirum Agencyn toimitusjohtaja Markus Hakala. Keskustelut isännöi toimittaja Jukka Relander.Mediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on tiistaina 29.11. teemalla Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero:029 502 0510#tiimitavattavissa

Sytyttääkö suomalainen osaaminen ja intohimo maailmalla? Team Finlandin asiantuntijat paljastavat torstain 17.11. #tiimitavattavissa-lähetyksissä kansainvälisille markkinoille tähtäävien yritysten suurimmat sudenkuopat ja oikopolut onnistumiseen.Keskustelussa vaihdetaan ajatuksia siitä, mistä suomalaisten yritysten kilpailuetu kansainvälisillä markkinoilla syntyy. Olisiko kilpailuetua saatavissa vaikkapa aineettomista arvoista, kuten luotettavuudesta ja täsmällisyydestä.”Suomalaisten pk-yritysten osuus viennin arvosta on vain 13 prosenttia, kun naapurimaissa se on yli 20. Meillä on hyödyntämätöntä potentiaalia ja kaikki syyt olettaa, että pk-yritysten osuus viennistä voisi olla suurempi”, sanoo Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen.Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohditaan kansainvälistymisen sudenkuoppia ja oikopolkuja. Keskustelemassa ovat Tekesin palvelujohtaja Kari Komulainen, Finpron Team Finland -palveluiden johtaja Jukka Salo, Finnveran rahoitusjohtaja Titta Mantila ja Mirum Agencyn CEO Markus Hakala.Suunta Italiaan vai Intiaan?Iltapäivällä keskitytään Market Opportunities -palveluun, joka opastaa yrityksen oikeille markkinoille. Keskusteluun osallistuvat ulkoasiainministeriön johtava asiantuntija Anne Ahonen, Finpron Head of Marketing Petri Katajamäki ja Tekesin ennakointipäällikkö Soile Ollila.Team Finlandin Market Opportunities -palveluun on koottu oivalluksia kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. Palvelussa on tarjolla suomalaisten pk-yritysten liiketoiminnalle olennaista markkinakohtaista tietoa niin konkreettisista kysyntätarpeista kuin pidemmän aikavälin markkinoiden muutosilmiöistä. Yritysten kanssa yhteistyössä kehitettyä kansainvälistymispalvelua on hyödyntänyt jo yli tuhat yritystä.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa:www.tiimitavattavissa.fipalvelunumero: 029 502 0510#tiimitavattavissaMediayhteydet:Tomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597

Uusiutuvan energian innovaatioista ei Suomessa ole pulaa: osaamista, teknologiaa sekä pk-yrityksiä löytyy. Suomessa energiasta on uusiutuvaa 40 prosenttia, mikä tekee meistä kärkikastia globaalilla mittapuulla. Esimerkiksi tuulivoima on noin miljardin vientibisnes Suomelle. Miten uusiutuvan energian menestymistä maailmalla tuetaan?Suomessa on tehty kansallisesti pitkäjänteistä työtä uusiutuvan energian osaamisen kehittämiseksi. Esimerkiksi biopolttoaineosaamisen pohja on luotu 15 vuotta sitten, jolloin mm. VTT ja yliopistot tekivät aiheesta tutkimusta. Tuossa vaiheessa suomalainen teollisuus ei vielä nähnyt bisnestä riittävän kannattavana, mutta sittemmin mielipide on muuttunut.”Vaikka biopolttoainebisnekseen ei teollisuudessa uskottu, Tekesissä tehtiin silloin päätös, että tähän alueeseen tulee panostaa. Yritykset hyödyntävät panostuksen hedelmiä tänä päivänä. Juuri tästä syystä meillä on oltava kansallisia, pitkäjänteisiä strategioita”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.St1 johtaja Patrick Pitkänen vahvistaa tämän: ”Suomessa on kasassa hyvä bändi”, hän viittaa Tekesiin, Finprohon ja Finnveraan. ”Nykyään Suomi on powerhouse biopolttoaineessa. Maailmalla ihmetellään, miten meillä voi olla niin kovan luokan osaamista”, Pitkänen jatkaa. St1 on matkalla fossiilisesta tuontienergiasta uusiutuvan energian pioneeriksi.Uusiutuvalle energialle löytyy rahoitustaVuonna 2015 noin puolet, 270 miljoonaa euroa, Tekesin rahoituksesta kohdistui energia- ja ympäristösektoriin. Mukana on useita uusiutuvaan energiaan liittyviä innovaatioprojekteja. Myös Finnvera rahoittaa kotimaassa cleantech-hankkeita vuodesta toiseen melko tasaisesti, noin 30 miljoonalla eurolla. Finnvera on lisäksi rahoittamassa suomalaisten, vientiä tekevien yritysten ulkomaisia asiakkaita. Näiden kauppojen euromääräinen koko sekä määrä vaihtelevat vuosittain.”Finnveraan perustettiin vuonna 2010 uusiutuvaan energiaan panostava tiimi. Hankkeita on useita kymmeniä vuodessa. Finnveran uusiutuvan energian puolella merkittävimpiä kasvualueita ovat olleet biomassahankkeet eli esimerkiksi hakekattilat, joissa poltetaan pellettejä tai biomassaa”, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt sanoo.Rahoituspanostusten lisäksi kansallisilla ympäristötavoitteilla on suuri vaikutus innovaatioiden syntymiseen. EU-lainsäädäntö sekä kansalliset tavoitteet, esimerkiksi 2020-tavoitteet, ohjaavat sitä, millaisia innovaatiota yritykset lähtevät kehittämään. Tavoite luo uskoa siihen, että markkina on syntymässä.Erilaisia reittejä kansainvälistymiseenSuomalaisen uusiutuvan energia myyntivalttina on teknologian kova maine maailmalla. Kansainvälisyyttä hakeva yritys tarvitsee lisäksi rohkean ratkaisun, omaa rahoituspohjaa sekä riskinottoa. Selkeä trendi on myös se, että ostajat, suuret yritykset, haluavat ensisijaisesti ostaa ratkaisun – eivät teknologiaa. Se vaati riskinottoa myös yritykseltä: ei riitä, että valmistaa, pitää olla valmis myös toteuttamaan. Kansainvälistymiseen ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa tapaa.”Vaihtoehtoja kansainvälistymisen tielle on käytännössä kaksi. Yritys voi syntyä suoraan globaaliksi, jolloin jo ensimmäiset asiakkaat löytyvät eri puolilta maailmaa. Toinen vaihtoehto on hankkia näyttöjä kotimaasta ja pyrkiä sitä kautta avaamaan ovia maailmalla”, sanoo Finpron Program Director Jussi Vanhanen.Keskusteluun osallistuvat suorassa #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja St1 Uusituvan Energian myyntijohtaja Patrick Pitkänen. LehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla: sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi palvelunumero: 029 502 0510 #tiimitavattavissa

Yritysten on syytä kiinnittää huomiota talouspakotteisiin ja valuuttapulaan osassa vientikohteista.Suomalaisyritykset ovat löytäneet viime vuosina hanakasti uusia vientikohteita, joissa ne tarvitsevat erilaisia rahoitusjärjestelyjä.Finnveralla on rahoitusvastuita tai takuuhakemuksia 102 maassa. Näistä jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja. Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella.Uudet kohteet ovat herättäneet paljon myös kysymyksiä, joihin yritykset toivovat rahoituslaitoksilta vastauksia. Kysymykset liittyvät erityistesti talouspakotteisiin ja valuuttapulaan.– Nämä ovat aika uusia asioita yrityksille. Jos halutaan, että ostaja maksaa ennakkomaksun, niin silloin tulee miettiä mitä kanavia maksu kulkee. Pankit eivät ota vastaan rahaa kaikista maista. Nyt on myös entistä enemmän maita, joissa on kannattavia yrityksiä, mutta ne eivät saa valuuttaa millä maksaa tuontilaskunsa, Rissanen luettelee.Esimerkkeinä pakotteista kärsivistä, mutta nousevista talouksista Rissanen mainitsee Kuuban ja Myanmarin. Näissä maissa on panostettu paljon matkailuun. Venäjä ja Iran ovat perinteisempiä vientikohteita, joihin kohdistuu niin ikään talouspakotteita.Valuuttapula vaivaa puolestaan Nigeriaa, Egyptiä ja Venezuelaa. Aiemmin myös Argentiina kärsi samasta ongelmasta.Vaikka Finnveralla on rahoitusvastuita yli sadassa maassa, löytää Rissanen vielä useita potentiaalisia kohteita, joissa suomalaiset loistavat poissaolollaan.– Hyvä taloudellinen tilanne on esimerkiksi Karibian ja Aasian pienissä maissa.Isoja muutoksia kohteissaVastuut eivät vielä kerro koko totuutta siitä, mihin Suomen vienti suuntautuu, vaan takuu- ja rahoitustarpeiden painopisteistä.Muutoksia viennin rahoittamisessa on tapahtunut paljon, jos vertailukohtana on vuosituhannen alku. Eksoottisten maiden mukaantulon lisäksi kärki on käytännössä vaihtunut.– Vuosituhannen vaihteessa kärjessä olivat Kiina, Thaimaa ja Filippiinit. Nyt siellä ovat Venäjä, Brasilia ja USA. Myös Intia ja Turkki ovat nousussa, luettelee Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen.Hänen mukaansa syytkin ovat selvät. Kiina järjestää tilausten rahoitukset itse ja Venäjän vastuukanta on muodostunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Yhdysvaltain nousu puolestaan kertoo isoista laivatilauksista.– Vastuutilastoissa heijastuvat isot hankkeet, jotka näkyvät meillä vuosikausia. Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana ja Finnvera jakaa pankin riskiä, Pietikäinen selvittää.– Tällaiset luotot ovat usein kymmenien, jopa satojen miljoonien euron luottoja, hän jatkaa.Telekommunikaatio, erilaiset kone- ja laitetilaukset, laivanrakennus-, metsä- ja energiateollisuus tuottavat suurimmat numerot, mutta kappaletasolla korostuu pk-yritysten rooli.Pietikäisen mukaan pienimmissä kaupoissa yritykset suojaavat myyntisaataviaan luottovakuutusten ja remburssien avulla. Pk-yritykset eivät ole vielä löytäneet uusimpia maita, joissa talous on vahvassa kasvussa.– Pk-yritykset vievät eniten Euroopan maihin, joissa yritysten täytyy käyttää yksityisiä luottovakuuttajia. EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Euroopan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Venäjä on meidän kannaltamme aktiivisin luottovakuutusmarkkina pk-yrityksille, Pietikäinen sanoo.Finnveran vientirahoituksen takuuvastuut ovat 16,5 miljardia euroa. FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuustaLue lisää myös vekselitakuustaFinnveran maaluokitukset

Palvelupuhelinnumeromme ovat koulutuspäivän vuoksi suljettuina perjantaina 11.11. Palvelemme normaalisti jälleen maanantaina klo 9:00–16:15.

Finnveran Jyväskylän-toimipiste muuttaa uusiin tiloihin tiistaina 8.11.2016. Toimipiste on suljettuna muuttopäivän ajan. Toimipisteen uusi osoite on Piippukatu 11, 40100 Jyväskylä.Puhelinnumerot ja muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.Vaihde 029 460 11Puhelinpalvelu 029 460 2580www.finnvera.fi

Argentiinan suotuisten näkymien seurauksena maan riskiluokitusta on parannettu luokkaan 6/7. Argentiina on palannut 15 vuoden jälkeen osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, kun maahan saatiin viime vuodenvaihteessa uusi hallitus, joka sopi maan vanhat velkariidat ja on nopeasti lähtenyt uudistamaan maan politiikkaa ja taloutta markkinamyönteisempään suuntaan.– Argentiinan taloudellinen tilanne on vielä hauras pitkään jatkuneen taloudellisen eristyksen jälkeen, mutta suunta oikea. Tämä on mahdollistanut maan avaamisen jälleen takuukelpoiseksi. Maan talouden odotetaan kääntyvän ensi vuonna kasvuun ja myös poliittisen tilanteen pysyvän suhteellisen vakaana, joskin talouden kääntäminen kokonaisuudessaan kestävälle pohjalle ottaa vielä aikaa, arvioi aluepäällikkö Mika Relander.Brasilian talouden vaikeudet heijastuvat riskien kasvamisena, minkä vuoksi maan riskiluokitus on heikennetty luokkaan 5. Brasilian jo viidettä vuotta peräkkäin hiipunut talouden kehitys ja poliittinen kriisi ovat pitäneet näkymät epävarmoina. Pahimman arvioidaan maassa kuitenkin jo olevan ohi, sillä talouden ennustetaan kääntyvän ensi vuonna lievään kasvuun ja luvassa on myös uuden hallinnon esityksiä talouden tervehdyttämiseksi.– Pidemmällä tähtäimellä Brasilia on vahva ja monipuolinen talous, jolla on edellytykset nousta taantumasta kotimaisen kysynnän avulla. Vahvemman kasvun aikaansaamiseksi maa tarvitsee kuitenkin sekä rakenteellisia uudistuksia että maan viennin kannalta tärkeiden raaka-ainehintojen suotuisaa hintakehitystä, Relander sanoo.Brasilia on Finnveran kolmanneksi suurin markkina noin kahden miljardin euron maavastuilla.Maaluokitus vaikuttaa osaltaan Finnveran asettamiin vakuusvaatimuksiin vientikaupan rahoittamiseksi. Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.Finnvera on aktiivisesti mukana OECD:n maariskityöryhmän toiminnassa, joka luokittelee maat vähintään kerran vuodessa.Tutustu Finnveran maaluokituskarttaan.Lisätietoja:Mika Relander, aluepäällikkö p. 029 460 2725

Cleantech- ja biotalousbisneksen polttopisteessä ovat tällä hetkellä energiantuotanto, liikenne ja ruoka sekä ylipäätään hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Suomalainen yhteistyöverkosto tuottaa ratkaisuja globaaleihin ympäristöongelmiin.Cleantechista puhutaan silloin, kun yritys kehittää ympäristönäkökohdista myös muiden toimintaa, ei vain omaansa. Tällä hetkellä cleantech-yritykset toimivat pitkälti b-to-b-puolella. Tuleva trendi on, että cleantech laajenee entistä enemmän myös kuluttajabisnekseen, ja kuluttajia autetaan toimimaan kestävämmin.”Uuden sukupolven kuluttajat ovat myös entistä tietoisempia kestävästä kehityksestä ja tulevatkin tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin vaikuttamaan ja muuttamaan perinteisiä b-to-b liiketoimintamalleja. Suomalaiset cleantech-yritykset ovatkin jo heräämässä tähän trendiin, joka näkyy jo kansainvälisillä markkinoilla, jossa kasvava keskiluokka on entistä tietoisempi kulutuskäyttäytymisestään ja vaikutusmahdollisuuksistaan”, arvioi Finpron Head of Industry Ilkka Homanen.Cleantech-yrityksille löytyy kysyntää Suomesta, mutta suurimmat markkinat ovat ulkomailla, missä myös ympäristöongelmat ovat suurempia. Ympäristöongelmien lisäksi markkinan kehittyminen tarvitsee avuksi lainsäädäntöä.”Ympäristölainsäädäntö on ollut voimakas kehityksen ajuri, ja lainsäädännön avulla voidaan luoda edelläkävijämarkkinoita.  Esimerkiksi paljon keskustelua herättänyt rikkidirektiivi on parantanut ilman laatua, mutta se on luonut markkinoita muun muassa kaasumoottoreille ja suomalaisille biopolttoaineille. Jotta markkina syntyy, ei riitä, että on ongelma, pitää olla regulaatiota, valvontaa ja sanktioita”, sanoo yrittäjä Kaisa Hernberg.Hyönteisbisneksen markkina on maailmallaYrittäjä Santtu Vekkeli kehitti kellarissaan hyönteisten kasvatusjärjestelmän, jota myydään nyt globaalisti. Käytännössä Vekkelin innovaatiolla voi muuttaa esimerkiksi oman varastonsa hyönteisfarmiksi. Hyönteisiä arvostetaan ravintona maailmalla, ja Thaimaassa hyönteiset ovat kilohinnaltaan kalleinta lihaa.Hyönteisravinnon etuna on myös se, että hiilidioksidipäästöjä syntyy tuotannossa selkeästi vähemmän kuin muussa lihantuotannossa. Vekkeli raivasi tiensä rohkeasti rahoittajien puheille, mutta myös kuluttajilla on ollut tärkeä rooli bisneksen kasvussa.”Aasiassa lähes kaikki tuotteet myytiin aiemmin torituotteina. Kun ensimmäiset länsimaiset tuotteet tulivat kaupan hyllyille, kuluttajat innostuivat ostamaan ja torilaatu ei enää riittänyt valmistajille. Nyt tarvitaan parempia farmeja. Käytännössä kuluttajat ovat saaneet meidän markkinamme aikaan”, yrittäjä Santtu Vekkeli kertoo.Miten yritys voi päästä kasvupolulle?Team Finland -organisaatiot auttavat yrityksiä kansainvälistymään. Tekes erityisesti alkuvaiheessa ja Finpro hieman myöhemmin, kun kasvusuunta alkaa olla selvillä. Finnveralta taas voi saada apua esimerkiksi riskeiltä suojautumisessa. ”Rahoituksen myöntäjinä meitä kiinnostaa erityisesti se, millaista osaamista yritykseltä löytyy sekä mikä on kansainvälinen kysyntä. Lisäksi ratkaisee, mihin yritys tähtää ja kuinka kunnianhimoisia suunnitelmia sillä on. Pitää olla resurssit jatkuvaan toimintaan ja liiketoiminnan kehittämiseen”, sanoo Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola.Finnvera on viimeisen viiden vuoden aikana myöntänyt tasaisesti rahoitusta cleantech-alan yrityksille. Syyskuun loppuun mennessä 2016 rahoitusta oli myönnetty 15 miljoonaa euroa ja hankkeita oli 33 kappaletta. Vuosina 2013-2015 rahoitusta myönnettiin vuosittain 26-33 miljoonaa euroa.Aiheesta keskustelivat #tiimitavattavissa-lähetyksessä Finpron Head of Industry Ilkka Homanen, Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola sekä yrittäjät Kaisa Hernberg ja Santtu Vekkeli.Seuraava #tiimitavattavissa-lähetys on torstaina 17.11. teemalla sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla. Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45.Team Finland auttaa suomalaisyrityksiä kansainväliseen menestykseen. Tarjoamme asiantuntijapalveluita, rahoitusta ja mahdollisuuden verkostoitua alan huippujen kanssa. Team Finlandin keskeiset toimijat Tekes, Finnvera ja Finpro työskentelevät nyt saman katon alla Helsingin Ruoholahdessa. Tiimiin saa yhteyden puhelimitse yhteisen palvelunumeron kautta sekä chatissa. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös live-lähetyksissä, joissa koko tiimi on tavattavissa. #tiimitavattavissa tarjoaa maan terävimmät näkemykset ja parasta käytännön apua kansainvälistymiseen.Lisätietoa: www.tiimitavattavissa.fi palvelunumero: 029 502 0510 #tiimitavattavissa

Teemavuosi voi tuoda uusia mahdollisuuksia cleantech-alalle. Talous on kääntymässä plusmerkkiseksi.Suomalaisyritykset odottavat kuumeisesti positiivisia signaaleja Venäjältä synkän viime vuoden jälkeen.Syksyn aikana yksittäisiltä yrityksiltä on kuulunutkin parempia uutisia, mutta matka huippuvuosiin on vielä pitkä.Suomen ja Venäjän välinen kaupankäynti saavutti viime vuonna jonkinlaisen pohjakosketuksen, kun vienti romahti edellisvuodesta lähes kolmanneksen 3,2 miljardiin euroon. Parhaimmillaan tavaraa on liikkunut tällä vuosituhannella itärajan yli 7,5 miljardilla.Finnveran asiantuntijoiden mukaan positiivisinta Venäjän taloudessa on se, että pohja on saavutettu. Ennustelaitokset arvioivat talouden kasvavan ensi vuonna noin prosentin. Kasvua ruokkii öljyn maailmanmarkkinahinta, joka vaikuttaa myös ruplaan.– Inflaatio on laskussa ja teollisuustuotanto on kääntynyt nousuun. Lisäksi Venäjällä on varsinainen turistibuumi Aasiasta, listaa aluepäällikkö Outi Homanen.Samaan hengenvetoon Homanen lisää, että poliittinen tilanne lisää epävarmuutta ennusteisiin.Finnveran Venäjän edustuston päällikkö Timo Pietiläinen on ollut yllättynyt, kuinka valmiita venäläiset ovat olleet tinkimään omasta elintasostaan.Hänen mukaansa oikea muutos vaatisi yli kolmen prosentin talouskasvua vuodessa.– Investoinnit ovat käytännössä jäissä. Talouden uudistuksiakaan ei ole tehty. Ne ovat isoja ongelmia pitkällä tähtäimellä, Pietiläinen kertoo.Pietiläisen asemapaikka on Pietari, joten hän on hyvin perillä venäläisten investointitarpeista.Suomalaisyritykset pystyvät myymään koneita ja laitteita esimerkiksi elintarviketeollisuuteen ja maatalouteen. Lisäksi meriteollisuuteen Venäjä tarvitsee alihankkijoita.– Ensi vuosi on Venäjällä niin sanottu ympäristövuosi. Se avaa ovia cleantech-alan yrityksille. Muuten kysyntä koskee aika perinteisiä aloja. Täältä pystyy kuitenkin viemään tuotteita kannattavasti länsimarkkinoille, jos työvoima ja kulut ovat paikallisessa valuutassa, mutta tulot saa ulkomaan valuutassa, Pietiläinen uskoo.Hän nostaa hyviksi esimerkeiksi ne puunjalostukseen ja rakennustuoteteollisuuteen erikoistuneet yritykset, jotka ovat etabloituneet Venäjälle.Vaikeina aikoina läsnäSuomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti lokakuun 20. päivä Moskovassa Finnish Business –tapahtuman. Paikalla oli 67 suomalaista yritystä ja elinkeinoelämän organisaatiota. Yhteensä tilaisuuteen osallistui noin 400 vierasta.Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan yksi tilaisuuden viesteistä oli se, että suomalaisyritykset pyrkivät pitämään kauppasuhteet elossa vaikeinakin aikoina.– Venäläiset ovat todella varovaisia investoimaan. Vastuukantamme on laskenut ja meillä on hyviä mahdollisuuksia auttaa suomalaisyrityksiä. Isoimmat toimialat Finnveran näkökulmasta ovat ict ja metsäteollisuus, Haarasilta kertoo.Homanen jakaa Haarasillan näkemyksen. Venäjän-kauppaa käyvät yritykset tuntevat hyvin kohdemaan tavat ja kauppakumppanit. Uusia tulijoita on vähän.– Kyselyjä tulee, mutta hankkeet etenevät hyvin hitaasti, Outi Homanen sanoo.Hän suosittelee lyhyen maksuajan kaupankäyntiin luottovakuutusta.– Takuita myönnetään hyville ostajille, vaikka maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. Pyrimme olemaan tarkkana ostajan luottokelpoisuuden suhteen.Timo Pietiläinen muistuttaa myös Venäjä-osaajan tärkeydestä, jos suomalaisyritys haluaa tehdä kauppaa venäläisten kanssa.– Kannattaa olla tarkkana, että asiantuntijalla on ajantasaiset tiedot. Osaaminen vanhenee nopeasti, Pietiläinen sanoo.FAKTA: Venäjä Finnvera on luokitellut Venäjän maariskitasolle 4/7 eli maksukyky on kohtalainen. Venäjälle voidaan myöntää luottovakuutusta sekä keskipitkän ja pitkän maksuajan vientitakuita ottaen huomioon EU:n asettaman sanktiot. Bruttokansantuote: Noin 1078 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 7 501 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa. Talouskasvu: -3,7 % (2015). Ennuste tälle vuodelle on -0,9-1,8 %. Ensi vuodelle konsensusennuste +1,0 %. Inflaatio: 12,9 %. Vienti: 472 miljardia euroa. Suomen tuonti Venäjältä oli 6,0 miljardia euroa. Näistä 73 prosenttia oli energiatuotteita. Tuonti: 292 miljardia euroa. Suomen vienti Venäjälle oli 3,2 miljardia euroa, joista suurimpana ryhmänä kemialliset aineet ja tuotteet (24,4 %). Päätoimialat: Maatalous (noin viisi prosenttia bkt:sta), teollisuus (noin 40 prosenttia bkt:sta, sisältää hiili-, öljy-, kaasu-, kaivos-, kemikaali- ja metalliteollisuuden) ja palvelut (noin 55 prosenttia bkt:sta, sisältää kaupan alan, korjauspalvelut, kiinteistönvälitys- ja vuokrauspalvelut). Valuutta Rupla: 1 eurolla saa 68,6 ruplaa. Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä. Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Seuraavassa Team Finlandin #tiimitavattavissa-lähetyksessä pohditaan biotalouden ja cleantechin markkinamahdollisuuksia. Team Finlandin asiantuntijat ja ulkopuoliset vieraat keskustelevat, miten suomalaiset yritykset voivat olla ratkaisemassa maailman ympäristöongelmia. Myös yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun puhelimitse tai verkon välityksellä. Cleantech on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista aloista. Yli kolmasosa Suomen julkisista T&K-investoinneista tehdään cleantechiin. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on maailman johtava tutkija energia- ja ympäristöaloilla. Tekes panostaa vahvasti kasvuhakuisiin biotalous- ja cleantech-yrityksiin.”Viimeisin cleantech-kampanja on herättänyt paljon kiinnostusta ja nostanut esille useita lupaavia liiketoiminta-avauksia. Kentällä on paljon ideoita, ja Tekes voi auttaa yrityksiä muuttamaan ne menestyväksi liiketoiminnaksi”, sanoo Tekesin johtaja Jarmo Heinonen.#tiimitavattavissa-lähetysten asiantuntijat keskustelevat siitä, miten kotimaiset ratkaisut voivat vastata maailman ympäristöhaasteisiin. Keskustelut on suunnattu erityisesti kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Globaalien markkinoiden löytämiseen apua tarjoaa esimerkiksi Finpron cleantech-toimiala.”Kokoamme yhteen kotimaisia cleantech-osaajia ja autamme suomalaisia alan yrityksiä kansainvälistymisessä. Markkinat suomalaisille kestäville innovaatioille ovat kansainvälisesti valtavat”, toteaa cleantech-toimialan johtaja Ilkka Homanen Finprosta.Näin uusiutuvaa energiaa myydään Suomesta ulkomailleMaailman väestö kasvaa nopeasti ja ilmastonmuutos on tosiasia. Luonnonvarat ehtyvät ja luonnon monimuotoisuus hupenee. Biotaloudessa käytetään uusiutuvia, biopohjaisia luonnonvaroja ja ympäristöä säästävää pudasta teknologiaa sekä kierrätysmateriaaleja.Miten Suomi pääsee mukaan kasvavaan biotaloustoimialaan? Yhtenä esimerkkinä toimii uusiutuva energia – mitkä ovat Suomen myyntivaltit tällä alalla?Seuraavassa Team Finlandin #tiimitavattavissa-lähetyksessä torstaina 3.11. aiheina ovat cleantech ja biotalousTeam Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Aamupäivän lähetyksessä pohditaan, miten suomalainen cleantech ratkaisee maailman ympäristöongelmia. Keskustelemassa ovat Finpron Head of Industry Ilkka Homanen, Tekesin ohjelmapäällikkö Tuula Savola sekä yrittäjät Kaisa Hernberg ja Santtu Vekkeli.Iltapäivällä keskitytään määrittelemään suomalaisen uusiutuvan energian myyntivaltit maailmalla. Keskusteluun osallistuvat Finpron Program Director Jussi Vanhanen, Finnveran rahoituspäällikkö Otto Lindstedt, Tekesin johtaja Jarmo Heinonen ja KPA Uniconin talousjohtaja Mikko Marttala.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. – Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. – Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. – Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. – Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. – Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-10.45 ja klo 14-14.45. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoja lähetyksistä: www.tiimitavattavissa.fiLehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen(at)tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki(at)finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen(at)finpro.fi+358 40 033 9597

Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri on valittu Kansainvälisen luotto- ja poliittisen riskien vakuuttajien yhdistyksen Bernin Unionin presidentiksi.Valinnan teki Portugalin Lissabonissa kokoontunut Bernin Unionin vuosikokous. Varapuheenjohtajaksi valittiin Etelä-Afrikan takuulaitoksen ECIC SA:n johtaja Mandisi Nkuhlu.Bernin Unionin jäseninä on sekä valtiollisia vientitakuulaitoksia että yksityisiä ja multilateraaleja luotto- ja poliittisen riskin vakuuttajia, yhteensä 82 jäsentä 73 maasta, joissa asuu yhteensä 90 prosenttia maailman väestöstä.Vuonna 2015 Bernin Unionin jäsenorganisaatiot vakuuttivat vientikauppoja yli 1,8 biljoonan Yhdysvaltain dollarin arvosta.– WTO:n raportoimat maailmankaupan volyymit laskivat 13 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2015. Syynä on raaka-aineiden hintojen lasku ja siitä seurannut erittäin varovainen investointi-ilmapiiri. Myös kasvaneet geopoliittiset riskit ja talouspakotteet ovat vaikuttaneet kauppalukujen laskuun. Bernin Unionin jäsenten volyymi laski kuitenkin huomattavasti vähemmän, vain seitsemän prosenttia. Mielestäni tämä on osoitus järjestön jäsenten suhdanteita tasapainottavasta roolista maailmankaupassa, Topi Vesteri sanoo.Finanssikriisin alusta, vuodesta 2008 lukien Bernin Unionin jäsenet ovat korvanneet 35 miljardia Yhdysvaltain dollaria vientiyritysten ja rahoittajapankkien riskejä.– Riskinotosta perityt takuumaksut ja korvattujen erien takaisinperintä huomioiden toiminta on kuitenkin kannattavaa, Vesteri toteaa.Lisätietoja:Topi Vesteri, varatoimitusjohtaja, p. 029 460 2676

Kasvu Open ja Team Finland palkitsevat myös tänä vuonna kaksikymmentä Kasvu Open -finalistia Going Global -ohjelmalla. Kansainvälistyminen on merkittävä tavoite usealle Pk-yritykselle, johon Kasvu Open ja Team Finland haluavat tällä ohjelmalla vastata.  Palkitut yritykset saavat ohjelmassa kaksi päivää sparrausta omiin kansainvälistymissuunnitelmiinsa ja haasteisiinsa.Kasvu Open 2016 finalistien joukosta valitut kovimmat kansainvälistyjät ovat: Aurelia Turbines Oy Lappeenrannasta, Belightful Design Oy Turusta, Cityvarasto Oy Helsingistä, Cozify Oy Espoosta, Datapartner Oy Porvoosta, Envor Protech Oy Jyväskylästä, Juha Toivanen Oy / Classic Pizza / Hangon Makaronitehdas Siuntiosta, Nethit Oy Forssasta, Oy Soya Ab/Jalofods Raaseporista, Paptic Oy Espoosta, Profin Oy Pudasjärveltä, Proxion Oy Pieksämäeltä, Quva Oy Tampereelta, Rasilaisen Hapankaali Oy Keravalta, Ruokangas Guitars Harvialasta, TreLab Oy Tampereelta, U-Cont Pieksämäeltä, VideoVisit Oy Helsingistä, Wetend Technologies Oy Savonlinnasta ja Wiitta Oy Heinolasta.”On hienoa nähdä, kuinka monilta toimialoilta yrityksiä saatiin ohjelmaan. Tämä kertoo siitä, että uudistumishaluiset yrittäjät löytävät kasvumahdollisuuksia niin teollisuudessa, palvelualoilla kuin kuluttajabisneksessä”, iloitsee tuomariston jäsen Kari Komulainen.Valinnat tehneeseen tuomaristoon kuuluivat Anne Rahikainen ja Risto Kaksi Finprolta sekä Kari Komulainen ja Sari Paavilainen Tekesiltä. Kansainvälisen kasvupotentiaalin lisäksi ohjelman tuomaristo kiinnitti erityisesti huomiota kasvusuunnitelman realistisuuteen.”Oli haastavaa valita mukaan vain 20 yritystä todella kovasta yritysporukasta. Kaikilla finaalissa mukana olevilla yrityksillä on mahdollisuuksia kv-markkinoilla. Painotimme valinnassa sparrauksen hyötyä ja ajankohtaisuutta sekä huomioimme myös mylläreiltä saadun palautteen. Osalla yrityksiä kv- liiketoiminnan aloitus on tulevaisuudessa. Samoin kiinnitimme huomiota yritysten nykytilanteeseen, resursseihin ja kv-kasvutavoitteisiin”, Risto Kaski kertoo.Going Global - ohjelma toteutettiin ensimmäistä kertaa vuona 2015, jolloin palkitut yritykset saivat ohjelmasta erityisesti uusia kontakteja ja ideoita oman kansainvälistymisensä vauhdittamiseen. Going Global – ohjelman eteneminenGoing Global ohjelman kahdessa Going Global Workshop -päivissä (22.11 ja 8.12) ohjelmaan valitut 20 yritystä pääsevät tapaamaan kansainvälistymisen asiantuntijoita, jotka sparraavat yritysten kasvusuunnitelmia. Lisäksi ohjelmassa on varattu aikaa yritysten väliselle verkostoitumiselle. Ohjelmaan kuuluu myös optio talvella 2017 toteutettavasta kansainvälistymismatkasta, mikäli yritysten joukosta nousee kiinnostusta tiettyä kohdemarkkinaa kohtaan.Ohjelman organisointipartnerina toimii Kasvun Roihu Oy.YhteyshenkilötSatu Haka, coach, Kasvun Roihu Oy, p. 050 304 8779satu.haka@roihu.comKari Komulainen, palvelujohtaja, Tekes, p. 050 557 7842kari.komulainen@tekes.fiRisto Kaski, aluepäällikkö, Finpro, p. 040 038 4147risto.kaski@finpro.fi Kasvu Open Going Global -palkinnon tuotannosta vastaa Kasvun Roihu Oy. Kasvu Openia järjestää voittoa jakamaton Kasvu Open Oy, jonka osakkaita ovat Keski-Suomen kauppakamari, Kasvun Roihu Oy, Jykes Oy ja Aava&Bang Oy. Kyseessä on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma, joka tukee pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä maksutta ympäri Suomen ja eri toimialoilla. Mukana on tänä vuonna yhteensä 349 yritystä ja yli 950 Suomen liike-elämän huippua. www.kasvuopen.fi

Suomen ja Iranin välillä on allekirjoitettu yhteistyöpöytäkirja, joka on ensimmäinen askel pyrkimyksissä helpottaa suomalaisyritysten vientihankkeiden rahoittamista.Allekirjoittajana toimi Suomen osalta Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta. Allekirjoitus tapahtui osana tasavallan presidentin Sauli Niinistön Iranin-vierailua.Haarasilta näkee, että suomalaisyritysten vientimahdollisuudet Iraniin tulevat vähitellen paranemaan.– Finnvera on jo taannut Iran-kauppoja sen jälkeen, kun talouspakotteita purettiin. Voidaksemme olla mukana aiempaa suurempien kauppojen rahoittamisessa tarvitaan vahvaa sitoutumista niin Suomen kuin Iraninkin puolelta. Yhteistyöpöytäkirjan allekirjoitus on tärkeä askel tällä tiellä. Tästä olemme iloisia. Finnveran tehtävänä on edistää niin pienten kuin suurtenkin suomalaisyritysten vientiä ja turvata kilpailukykyinen vienninrahoitusjärjestelmä.Haarasilta näkee suomalaisyrityksille vientimahdollisuuksia usealla toimialalla.– Cleantech, biotalous ja kaivosteknologia ovat hyviä esimerkkejä toimialoista, jotka ovat iranilaisille tärkeitä ja joissa suomalaisilla on vahvaa osaamista. Myös infrahankkeissa on Suomelle potentiaalia, hän arvioi.Haarasilta kuitenkin muistuttaa, että Iranin rahaliikenteessä on yhä haasteita.– Mikäli suunnittelee kauppoja Iraniin, viejäyrityksen kannattaa olla pankkiin ja Finnveraan yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, hän korostaa.Lisätietoja: Jussi Haarasilta, p. 029 460 2601Kuvassa: Yhteistyöpöytäkirjan allekirjoittivat Teheranissa Jussi Haarasilta (Finnvera) sekä Mohammad Khazaee (Organization for Investment, Economic and Technical Assistance of Iran).Kuva: Juhani Kandell/Tasavallan presidentin kanslia

Yrittäjyydessä on tapahtunut iso murros parin viime vuoden aikana. Etenkin naiset, korkeasti koulutetut, työttömät ja maahanmuuttajat perustavat aktiivisesti yrityksiä.Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtaja Juuso Heinilä sanoo, että korkeasti koulutettujen yrittäjien kasvu näkyy selvästi.– Ict-ala työllistää Oulun alueella jo yhtä paljon kuin Nokian huippuvuosina. Täällä on paljon onnistuneita tarinoita, joissa Nokian Bridge-ohjelma auttoi uusien yritysten syntymistä. Ne ovat suoraan työllistäviä ja kovaa kasvua hakevia yrityksiä, Heinilä kertoo.Hänen mukaansa ict-alan yritysten suurimpana kasvun jarruna on kova työvoimapula.– Muilla toimialoilla lähdetään pienestä, ja yrityksetkin ovat aika perinteisiä, kuten ravintoloita ja partureita. Maahanmuuttajat hallitsevat pohjoisessa ravintola-alaa. Naisyrittäjät perustavat puolestaan paljon hoiva-alan yrityksiä, Heinilä jatkaa.Finnvera ei tilastoi suoraan yrittäjäasiakkaidensa taustoja. Suomen Uusyrityskeskusten tilastoista selviää, että sen asiakkaista peräti joka kolmas on taustaltaan työtön. Korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto on lähes puolella yrityksen perustaneista, ja naisyrittäjien osuus on yli 40 prosenttia.Muutos on iso, sillä koko yritysmassasta miesten osuus on ollut vuosikausia kaksi kolmasosaa.– Joillakin paikkakunnilla jopa enemmistö uusien yritysten perustajista on naisia. Näin on esimerkiksi Tampereella. Korkeasti koulutettujen osuuden nousu kertoo ihmisten ymmärtävän, ettei koulutus takaa automaattisesti hyvää palkkatyötä, sanoo Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Jari Jokilampi.Hänen mukaansa myös epävarmat ajat näkyvät.– Se on paradoksi. Kun on hyvät ajat, niin mennään palkkatyöhön. Taantuma tekee aktiiviseksi.Suomen Uusyrityskeskusten kautta perustetaan noin kolmannes yrityksistä. Yhteensä Suomessa aloitti viime vuonna vajaat 28 000 yritystä.Heinilä uskoo, että Finnveran aktiivisuus rahoittajana vaikuttaa niin ikään positiivisesti.– Alkutakaus on hyvin selkeä ja helppo tuote. Lisäksi yrittäjälaina helpottaa toiminnan käynnistämistä ja tukee kasvua. Se voi olla monelle ratkaiseva kokonaisuus, Heinilä sanoo.Valmis muutoksiinPalkittu valokuvaaja Irina Kolomijets ryhtyi yrittäjäksi jo viisi vuotta sitten.Virosta vuosituhannen alussa Suomeen muuttanut Kolomijets ehti kerätä vuosikausia alan kokemusta ennen kuin perusti oman yrityksen, Valokuvaamo Luovan, Tampereelle.– Työpaikassa on aina tietyt raamit, ja halusin laajentaa omaa osaamistani. Suurin muutos oli se, että oman yrityksen pyörittäminen vie todella paljon aikaa. Välillä ajattelee vieläkin, kuinka helppoa oli olla vain työntekijänä, Kolomijets kertoo.Hänen mukaansa starttirahan ja Finnveran lainan saaminen onnistui helposti. Sen sijaan paikallisessa Uusyrityskeskuksessa käytiin tarkasti liiketoimintaa läpi.– Haaveet olivat haaveita. En halunnut alun perin ottaa passikuvia, mutta se oli pakko. Otan niitä vieläkin, Kolomijets sanoo.Kolomijets kannustaakin aloittavia yrittäjiä olemaan joustavia ja valmiita muutoksiin, jos alkuperäiset suunnitelmat eivät toimi.– Asiakkaita kannattaa kuunnella ja heidät pitää tuntea. Lisäksi verkostoituminen on todella tärkeää menestyksen kannalta.FAKTA: Yrittäjyys murroksessa Suomen Uusyrityskeskuksen asiakkaista joka kolmas yrittäjyyttä suunnitteleva on työtön. Uusyrityskeskusten kautta perustetaan arviolta kolmannes kaikista yrityksistä. Viime vuonna Suomessa syntyi vajaat 28 000 uutta yritystä. Yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto on 46 prosentilla uusista yrittäjistä. Naisten osuus on myös nousussa. Koko maassa 45 prosenttia uusista yrityksistä on naisten perustamia. Joillakin paikkakunnilla jopa enemmistö on naisia. Vajaa viidennes uusista yrittäjistä oli viime vuonna alle 24-vuotiaita. Tutkimusten mukaan 18-24-vuotiaista 20 prosenttia haluaa ryhtyä yrittäjäksi seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutustu rahoituksen hakemiseen perustettavalle yritykselleLue lisää alkutakauksesta ja yrittäjälainasta.Teksti: Kimmo Koivikko

Team Finlandin ensimmäisessä #tiimitavattavissa-keskustelussa oli aiheena Kansainvälistä kasvua terveydestä. Live-lähetyksissä käsiteltiin suomalaista terveysteknologiaa, sen rahoitus- ja tukijärjestelmiä ja lukuisia syitä luoda kansainvälisiä menestystarinoita.Terveysala on yksi Suomen viennin kärkisektoreista. Terveyspalveluiden kehittäminen on globaali megatrendi ja suuri mahdollisuus alan suomalaisyrityksille.Aamupäivän livelähetyksessä Team Finland -talossa olivat keskustelijoina Planmeca Oy:n hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä sekä kansainvälisesti tunnetun Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkisto. Team Finlandin keskustelijoina toimivat terveys- & hyvinvointi -alan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta, vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta ja Terveyttä biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä.Keskustelussa pureuduttiin yhteistyön teemaan, jota erityisesti maailman johtava hammashoitoteknologian yritys Planmeca Oy on voimakkaasti painottanut omassa toiminnassaan.– Toiminnan alussa, kun rahaa oli vähän, saamamme avustus oli ratkaiseva Planmecan liikkeellelähdössä 1980-luvulla. Menimme markkinoille Skandinavian maihin ja osaan Länsi-Eurooppaa, joiden jakelijoista iso osa on nyt meidän omistuksessamme, totesi Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä.Planmeca on yksi maailman johtavista hammashoitolaitteiden valmistajista, jonka tuotteita viedään yli 120 maahan. Vientiin menee 98 prosenttia tuotannosta. Yritys saavutti alkuvuodesta erityistä tunnettuutta, kun yhtiön tekemän 3D-mallinnuksen avulla toteutettiin Pohjoismaiden ensimmäinen kasvojensiirto.Team Finland tukee yrityksiä kansainvälistymisessä– Tekes astuu kuvaan, kun ensiksi on hyvä tuote, lupaava tiimi sekä kyky ja halu kansainvälistyä. Kun yritys ottaa riskin, me jaamme riskin sen kanssa, kertoi Terveyttä biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä.Finpro tunnistaa kansainvälisiä markkinamahdollisuuksia ja auttaa yrityksiä tarttumaan niihin. Lisäksi Finpro houkuttelee kansainvälisiä investointeja ja matkailijoita Suomeen.– Meidän tehtävämme on viedä suomalaisten terveysalan yritysten tarjoamaa niille markkinoille, joilla on kysyntää. Terveysalalla kansainvälisten asiakkaiden tarpeet ovat sen verran monimuotoisia, ettei yksittäinen suomalaisyritys pysty niihin vastaamaan. On vaikuttavampaa lähestyä asiakasta yhteisellä tarjoamalla. Tässä Finpro auttaa, kertoi terveys- & hyvinvointialan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta.Keskustelua käytiin myös vientikauppojen rahoituksesta.– Tässä Finnveralla on keskeinen rooli. Finnvera kantaa ulkomaisiin ostajiin ja ostajien maihin liittyvää luottoriskiä. Tarjoamme erilaisiin tilanteisiin sopivia rahoitusratkaisuja. Yritykseltä odotetaan kuitenkin aina myös omaa rahoitusta. Yrityksellä itsellään tulee olla kasvuhalua ja kasvun tekijöitä, sanoi vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta.Yksi lupaavimmista aloista Suomessa– Terveysteknologia on yksi lupaavimmista aloista Suomessa. Meillä on Suomessa etulyöntiasema muihin maihin nähden. Tämä perustuu koulutukseen, tutkimukseen ja hyvään terveydenhuoltojärjestelmäämme, sanoi Kari Kataja.Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkiston mukaan suomalaisten myyntiosaamisessa on vielä kehitettävää.– Tarvitsemme out of the box -ajattelua. Historiamme on sellainen, että kommunikointikulttuurimme on puolustautuva, ei kommunikoiva. Mutta suomalaiset ovat hyviä tiimi-ihmisiä, sanoi Marja Putkisto.Keskustelussa todettiin yhteen ääneen, että teknologian ohella tarvitaan hyvää muotoilua, joka ei tarkoita ainoastaan estetiikkaa vaan myös toimivuutta.– Hyvin muotoiltu ja ergonominen potilastuoli, jossa ihminen on rentoutunut, mahdollistaa sen, että hammaslääkäri voi tehdä työnsä tarkoituksenmukaisesti, havainnollisti Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä.– Välineiden ei tulisi tulla itsetarkoitukseksi. Ihminen tarvitsee ihmistä voidakseen hyvin. Aseenteemme tulisi olla ”how can we help you?”, Marja Putkisto jatkoi.Osaammeko kertoa tarinaamme?Keskustelun isäntä, toimittaja Jukka Relander esitti kysymyksen, osaammeko me suomalaiset kertoa tarinaamme maailmalla.– Osaamme ja meidän pitää osata. Viemme Suomen viestiä päättäjille eri maihin. Tasoitamme tietä. Luomme positiivista Suomi-kuvaa, jolloin kaupankäynti on paljon helpompaa, painotti Kari Kataja Tekesistä.– Suomen terveysalan vahvuudet ja maamme erinomaisen terveydenhoitojärjestelmän rummuttaminen on meille korkea prioriteetti, sanoi terveys- & hyvinvointi -alan toimialajohtaja Nora Kaarela Finprosta.Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä tiivisti terveisensä kansainvälistyville yrityksille.– Vientiin tulee satsata niin paljon kuin on rahaa. Mennä maihin, joista asiakas löytyy. Asiakas ja hänen tarpeensa tulee tuntea, asiakkaan kuuntelu on tärkeää. Rahaa vientiponnisteluihin saa vienti- ja messutuista, joita saa Team Finlandilta. One stop shop -toiminta on mahdollistettu todella hyvin nyt kun Team Finland on muuttanut saman katon alle. Tätä siilojen purkamista pitää jatkaa.Miten maailma valloitetaan? – Case Commit OyIltapäivän keskustelussa tutustuttiin Commit Oy:n tarinaan. Vuonna 1989 perustettu ohjelmistoyritys kehittää ratkaisuja terveydenhuollon organisaatioille. Yhdessä pohdittiin menestykseen vaikuttaneita tekijöitä ja keskusteltiin julkisten tukien vaikutuksesta kasvun rakentumiseen. Keskusteltavana oli, missä määrin kasvuhakuinen ja kansainvälistymiseen tähtäävä Commit on Tekesin ja Finpron unelma-asiakas. Lisäksi tutkailtiin terveysalan ja erikoistuneiden softien yleisiä näkymiä.Kansainvälistymisen askelmerkkeihin opastivat Commit Oy:n toimitusjohtaja Markku Myllylä. Team Finlandia edustivat Kari Katajan lisäksi Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg sekä Digital Hospitals -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Eero Toivainen Finprosta.Keskustelut voi katsoa jälkilähetyksenä osoitteessa:www.tiimitavattavissa.fiTeam Finland -palvelunumero: 029 502 0510

Suomalaisyritysten menestymistä maailmalla edistävän Team Finlandin keskeiset toimijat muuttivat elokuussa saman katon alle Helsingin Ruoholahteen. Yritysten on nyt entistä helpompaa saada neuvoja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, kun Finnvera, Finpro ja Tekes löytyvät yhdestä osoitteesta. Tapaaminen useamman toimijan kanssa on helppo järjestää, ja Team Finland -asioissa palvelee tuttu yhteinen puhelinnumero. Kysymyksiin vastataan syksyn aikana myös erityisissä live-lähetyksissä, kun koko Team Finland -tiimi on tavattavissa.Team Finland tarjoaa monipuolisia asiantuntijapalveluita ja yhteisiä menestystarinoita syntyy koko ajan enemmän. Team Finland -talossa asiantuntijoiden työ suomalaisten yritysten kansainvälistymiseksi on entistä saumattomampaa, kun organisaatioiden rajat ovat poistuneet työtiloissa.#tiimitavattavissa-lähetykset esittelevät Team Finlandin yhteistyötä kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrittäjille. Team Finland -talon studiossa talon omat ja ulkopuoliset asiantuntijat vastaavat yrittäjiä askarruttaviin kysymyksiin kansainvälistymisestä. Yleisö voi osallistua lähetyksiin esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä puhelimitse ja chatissa. Lähetyksiä voi seurata suorana tai jälkikäteen tallenteina netissä.Ensimmäisenä aiheena terveysala#tiimitavattavissa-lähetykset avaava terveysala on yksi viennin kärkisektoreista, jota edistetään Team Finlandin toimenpitein. Terveyspalveluiden kehittäminen ja uudelleen muokkaaminen on globaali megatrendi, jossa on paljon mahdollisuuksia kansainvälistymisestä kiinnostuneille suomalaisille alan yrityksille. Terveysteknologian Liiton mukaan suomalaisen terveysteknologian vienti onkin viisinkertaistunut 20 viime vuoden aikana.Aamupäivän lähetyksessä suomalaisesta terveysteknologiasta ovat keskustelemassa Digital Hospitals -kasvuohjelman ohjelmajohtaja Eero Toivainen Finprosta, vientikaupan rahoituksen tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen Finnverasta ja Terveyttä Biteistä -ohjelman päällikkö Kari Kataja Tekesistä. Kokemuksistaan kertovat Planmecan hallinto- ja kehitysjohtaja Veli Mäkelä sekä kansainvälisesti tunnetun Method Putkiston kehittäjä ja kouluttaja Marja Putkisto.Iltapäivän lähetyksessä kansainvälistymisen askelmerkkeihin opastavat Toivaisen ja Katajan lisäksi Finnveran rahoituspäällikkö Laura Strandberg ja Commit Oy:n toimitusjohtaja Markku Myllylä.Viisi #tiimitavattavissa-päivää ja -teemaa: ke 26.10. – Kansainvälistä kasvua terveydestä to 3.11. – Kotimaisia ratkaisuja maailman ympäristöhaasteisiin to 17.11. – Sytyttääkö suomalainen intohimo myös maailmalla? ti 29.11. – Miten biteistä rakennetaan menestystarinoita to 8.12. – Sadan vuoden strategia 15 minuutissa Live-keskustelut käydään klo 10-11 ja klo 14-15. Keskustelut studiossa isännöi toimittaja Jukka Relander.Lisätietoja lähetyksistä: www.tiimitavattavissa.fiLehdistöyhteydetTomi Korhonenjohtaja, Tekestomi.korhonen (at) tekes.fi+358 50 449 9575Satu Malkamäkiviestintäpäällikkö, Finnverasatu.malkamaki (at) finnvera.fi+358 50 448 1182Hetta Huittinenviestintäpäällikkö, Finprohetta.huittinen (at) finpro.fi+358 40 033 9597

Luottovakuutus ja remburssi estävät turhilta luottotappioilta erityisesti eksoottisilla vientimarkkinoilla.Suurin osa vientiä harjoittavista pk-yrityksistä suojautuu varsin heikosti mahdollisilta luottotappioilta.Uusimman pk-yritysbarometrin mukaan vientiyrityksistä 15 prosenttia käyttää luottovakuutusta myyntisaatavien turvaamiseksi. Maksuajalliseen remburssiin turvautuu yhdeksän prosenttia vastaajista, ja yhtä suuri osuus vastaajista käyttää käteisremburssia.Vientikaupan rahoitusinstrumentteja kysyttäessä sai merkitä useammankin kuin yhden vaihtoehdon. Syyskuun puolivälissä julkaistuun barometriin vastasi lähes 6 000 pk-yritystä. Niistä vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla harjoittavia on joka viides. Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen kehottaa pk-yrityksiä turvaamaan myyntisaatavansa, varsinkin niin sanotuissa eksoottisissa maissa.– Luottovakuutus on yksinkertaisin suojauskeino, ja se sopii erityisesti jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin. Meiltä on mahdollisuus saada myös niin sanottu pistevakuutus, joka tarkoittaa vakuutusta yksittäisille kaupoille. Se on erittäin tärkeä pienille toimijoille, Pietikäinen sanoo.Finnvera voi myöntää luottovakuutuksen vain sellaisiin maihin, jotka ovat EU-valtiontukisääntöjen ulkopuolella.Vakuutukseen kuuluu myös kymmenen prosentin omavastuu, ja saatavan pitää olla riidaton.– Yritys voi hakea Finnveralta korvausta, kun maksu on 90 päivää myöhässä eräpäivästä, Pietikäinen kertoo.Kymmeniä kohteitaRemburssi sopii niin ikään yritysten suojautumiskeinoksi lyhyiden maksuaikojen kaupoissa. Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle.Pietikäinen pitää haasteena sitä, että joissakin maissa ei välttämättä löydy sellaista pankkia, joka voisi ottaa remburssin hoitaakseen.– Yhtenä keinona käytetään myös ennakkomaksua, jolloin ainakin osa kaupasta maksetaan ennakkoon. Näin voidaan toimia etenkin eksoottisimmissa maissa, Pietikäinen sanoo.Finnveralla on vastuita 90 maassa, joista jo puolet on eksoottisiksi luokiteltuja.Finnveran maatutkimuksen vetäjä Raija Rissanen määrittelee eksoottisuuden etäisyyden, kulttuurin ja erilaisen toimintaympäristön perusteella. Eksoottisimpia kohteita, joihin suomalaisyritykset vievät tuotteitaan Finnveran takuun turvin, ovat muun muassa Burkina Faso, Trinidad & Tobago ja Malawi.Afrikan ja eteläisen Amerikan lisäksi listalla on maita Aasiasta ja Lähi-idästä.– Suurin osa vastuistamme koskee ostajaluottoja. Se tarkoittaa, että luotto myönnetään suoraan suomalaisen viejän ostaja-asiakkaalle ulkomailla. Pankki toimii rahoittajana, ja Finnvera jakaa pankin riskiä. Tällaiset luotot ovat usein yli sadan miljoonan euron luottoja. Luottovakuutukset ja remburssit ovat käytössä tyypillisesti pienemmille kaupoille, Rissanen sanoo.FAKTA: Pk-yritysten suojausmekanismit Pk-yritysten kannattaa käydä kauppaa turvatuin maksuehdoin tai suojata myyntisaatavansa välttyäkseen luottotappioilta. Yleisimmät suojausmekanismit ovat luottovakuutus, remburssi ja vekselitakuu. Luottovakuutus: Finnvera myöntää luottovakuutuksen suoraan vientiyritykselle ja viejä on Finnveran kanssa sopimussuhteessa. Vakuutus sopii jatkuvaan, lyhyen maksuajan kaupankäyntiin.EU-lainsäädäntö kieltää Finnveraa myöntämästä luottovakuutusta Eurooppaan ja muutamiin Euroopan ulkopuolisiin maihin. Katso listaus täältä.Vakuutukseen kuuluu kymmenen prosentin omavastuuosuus, jos riskit realisoituvat. Yritys voi hakea korvausta 90 päivän maksuviiveen jälkeen, jos saatava on riidaton.Luottovakuutus sopii pienillekin kaupoille: Finnveralla on esimerkiksi 10 000 euron luottorajoja.Remburssi: Remburssissa ostaja-asiakkaan pankki sitoutuu kirjallisesti kauppahinnan maksamiseen myyjälle eli avaa remburssin. Myyjä on niin ikään sopimussuhteessa oman pankkinsa kanssa, joka vahvistaa remburssin. Pankki puolestaan voi jakaa ulkomaiseen pankkiin liittyvää riskiä Finnveran kanssa hakemalla Finnveran remburssitakuuta. Remburssitakuun käyttö ei välttämättä aina tule viejän tietoon.Vekselitakuu: Vekselitakuu soveltuu hyvin pienehköihin pääomatavarakauppoihin sekä jatkuvaan vientiin.Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa Finnveralle sekä ostajan että mahdollisen takaajan luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 3-4 vuodelta.Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin ennen vientikauppaa. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin kauppaan sopiva maksutapa.Lue lisää luottoriskitakuusta ja vientisaatavatakuustaLue lisää myös vekselitakuustaPk-yritysbarometrin kalvot, syksy 2016 (PDF)Teksti: Kimmo Koivikko

Finnveran asiakkaana on tällä hetkellä noin tuhat franchising-yrittäjää. Henkilöstöalan Opteam pohtii yrittäjien rekrytointia.Franchising-ketjut etsivät kuumeisesti yrittäjiä.Yrittäjiä on tarkoitus rekrytoida seuraavan vuoden aikana 600-800, sillä jokainen ketju tarvitsee keskimäärin 2,8 uutta yrittäjää. Tiedot selviävät franchising-alan juuri julkaistusta kasvuselvityksestä.Suomessa on franchising-ketjuja laskentatavasta riippuen 200-300.Samalla ketjujen odotukset kasvusta ovat korkealla. Tälle vuodelle ketjujen yhteenlasketun liikevaihdon ennustetaan kasvavan 5,5 prosenttia ja ensi vuonna jopa 7,3 prosenttia.Finnveran sidosryhmäpäällikkö Jukka Suokas tunnistaa franchisingin kasvupotentiaalin: konsepti on moneen kertaan testattu ja samalla kynnys lähteä yrittäjäksi on varsin pieni.– Siinä on hyvät puolet yhdistetty. Me teimme ensimmäisiä ketjuanalyyseja jo 20 vuotta sitten ja kaikki arviot yrittäjien rahoittamiseksi tehdään franchising-antajan laskelmamallien pohjalta. Yrittäjän kannalta hyvää on se, että yleensä kassavirta alkaa juosta yrityksessä heti, Suokas sanoo.Hänen mukaansa Finnveran asiakkaina on tällä hetkellä vähän alle 1 000 ketjuyrittäjää ja toiset tuhat yrittäjää on jo maksanut lainansa tai takausvastuunsa.Yhteensä alalla on noin 5 000 yrittäjää.– Aika monessa tapauksessa rahoitus hoidetaan alkutakauksella. Yrittäjien kannattaa perehtyä hyvin ketjusopimuksiin ennen rahoituksen hakemista, Suokas kertoo.Kahdessa vuosikymmenessä franchising on ehtinyt muuttua paljon. Suokas muistelee, että alkuvuosina pikaruokaloiden kasvuluvut olivat jopa 40-50 prosenttia.– Nykyään kilpailu on kovempaa ja liiketilat ovat kalliimpia. Siitä huolimatta hyvät ketjut pärjäävät heikommassakin suhdanteessa.Yrittäjäksi moniosaajaHenkilöstöpalvelualan tavarataloksi itseään nimittävä Opteam pohtii jälleen uusien yrittäjien rekrytoimista.Toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen (kuvassa) sanoo, että kyselyjä on taas alkanut tulla potentiaalisilta yrittäjiltä. Yli 80 miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevällä yrityksellä on tällä hetkellä yhdeksän franchising-yrittäjää ympäri Suomea.– Tämä ei ole helppo ala. Yrittäjän pitää olla itse myyjä, hyvä esimies ja samalla tehdä nöyrästi kaikkia töitä. Lisäksi täytyy hallita työmarkkina-asiat ja psykologiset arviot, Vanhala-Harmanen luettelee.Aloittavan yrittäjän liittymismaksu on Opteamissa varsin maltillinen, 15 000 euroa. Yrittäjä tarvitsee kuitenkin alkupääomaa 50 000-100 000 euroa vuokrakuluihin ja palkkoihin.Henkilöstövuokrauksessa- ja henkilöstön välittämisessä palkat pitää maksaa yleensä ennen kuin raha tulee asiakkailta.– Kassa käy kovilla, Vanhala-Harmanen myöntää.Toimitusjohtajan mukaan Opteamin ketju- ja markkinointimaksut ovat niin ikään maltilliset. Yleensä franchising-alalla maksut vaihtelevat 5-15 prosentin välillä liikevaihdosta.– Koulutamme yrittäjiämme jatkuvasti ja meillä on muun muassa yrittäjäpäivät neljä kertaa vuodessa. Lisäksi yrittäjä saa Opteamin konseptin käyttöönsä ja ison ketjun edut kilpailutuksissa, Vanhala-Harmanen luettelee.Paljon työtäOpteam perustettiin henkilöstövuokrauksen kulta-aikana eli vuosituhannen vaihteessa.Parhaimmillaan ketjuyrittäjät ovat päässeet jopa 35 miljoonan liikevaihtoon. Näin kävi Satakunnassa, kun Olkiluoto kolmosen rakennustyömaalle tarvittiin henkilökuntaa.Nykyään kilpailu alalla on kovaa. Vanhala-Harmanen laskee, että henkilöstövuokrauksessa käyttökateprosentit ovat 2-8 prosentin välillä. Menestyminen perustuu isoihin volyymeihin.Opteamin ensimmäinen franchising-yrittäjä aloitti strategian mukaisesti vuosi yhtiön perustamisen jälkeen. Lohja-Karkkila-alueen yrittäjänä toimiva Mika Fräntilä tuli mukaan 2009 eli pahimmassa mahdollisessa taloustilanteessa.– Olihan se aika uhkarohkeaa. Olin ollut kuitenkin alalla pitkään, joten yrittäjyys oli selkeä jatkumo. Kaikki pankit eivät ymmärtäneet henkilöstöpalvelualaa, mutta yksi ymmärsi ja Finnvera lähti mukaan, Fräntilä muistelee.Hänen mukaansa kolmen vuoden toiminta- ja liikevaihtosuunnitelmien teko pankille oli käytännössä mahdotonta ja perustui pelkkiin spekulaatioihin.– Alku vaati hirveästi jalkatyötä. Voi sanoa, että vahva ravintolatausta pelasti. Kesti yllättävän kauan laajentaa muille toimialoille.Fräntilä kertoo, että ketjun tuki on franchising-yrittäjälle tärkein apu. Tukeen kuuluvat niin koulutukset kuin muukin materiaali.Sen sijaan suurimpana harhana yrittäjä pitää sitä, jos joku kuvittelee kaiken hoituvan itsestään.– Rahat on saatava itse kasaan. Sohvalle ei voi todellakaan jäädä makaamaan, Fräntilä sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Mikä franchising? Franchisingista puhuttaessa on tehtävä jako kahteen. Franchising-antajat ovat ketjun omistajia ja franchising-ottajat ovat ketjun jäsenyrittäjiä. Franchisingissa on kyse näiden välisestä yhteistyöstä. Franchising perustuu franchising-antajan kehittämään, omistamaan ja luovuttamaan konseptiin, jonka mukaisesti kaikki ketjun jäsenet toimivat. Konseptissa kaiken ytimessä on brändi. Yrittäjä saa konseptin käyttöönsä ja sitoutuu noudattamaan sitä. Yrittäjä maksaa alussa ns. liittymismaksun, joka vaihtelee ketjuittain. Yleensä sen suuruus on noin 10 000-20 000 euroa. Lisäksi yrittäjä maksaa yleensä kuukausittain yhteistyö- ja markkinointimaksua. Yhteistyömaksu vaihtelee toimialoittain, mutta on keskimäärin 5-10 prosenttia liikevaihdosta. Sopimukset ovat yleensä määräaikaisia, tyypillisesti viidestä kymmeneen vuoteen. Franchising-yrittäjä kantaa samanlaista yrittäjäriskiä kuin muutkin yrittäjät. Suomessa on arviolta 200-250 franchising-ketjua, joilla on noin 5 000 yrittäjää. Markkinan koko on noin viisi miljardia euroa. Finnveran asiakkaina on noin tuhat franchising-yrittäjää. Alkutakaus on nykyään yleisin lainainstrumentti.

Ympäristöriskien läpikäynti on myös suomalaisten vientiyritysten etu.Finnvera tekee ympäristöarvion kaikista suomalaisyritysten vientihankkeista, joissa rahoituslaitoksen vastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa ja lainan takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta.Suositukset ovat peräisin OECD:ltä ja niitä noudattavat kaikki OECD:n vientiluottolaitokset.Ympäristöarviossa Finnveran asiantuntijat pyrkivät varmistamaan, että ulkomainen investoija noudattaa kohdemaassa paikallista lainsäädäntöä ja täyttää kansainväliset standardit. Päävastuu taustaselvityksestä on investoijalla. Finnveran ympäristöasiantuntijan Lauri Etelämäen mukaan ympäristöriskien läpikäynti on normaali käytäntö ja samalla myös suomalaisten vientiyritysten etu. Näin voidaan välttää turhia mainehaittoja.– Vientiyritykset ovat auttavaisia ja antavat kohteesta meille tietoa. Herkkiä alueita voi olla joka puolella maailmaa, esimerkiksi köyhiä kansanryhmiä tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja, Etelämäki sanoo.Ympäristöarvio kohdistuu koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus koskisi vain yksittäistä laitteistoa.Finnveran toinen ympäristöasiantuntija Virve Tulenheimo korostaa, että pääsääntöisesti investointi ei saa rukseja päälle ympäristöarvioinnin osalta.– Rahoittajalla on oikeus vaatia luottosopimukseen ehtoja. Hankkeet ovat niin isoja, että yleensä investoijallakin on halu saada asiat kuntoon, Tulenheimo sanoo.Neljä eri luokitustaYmpäristöarvion luokituksia on yhteensä neljä: A-, B- C- ja EI-luokka.A-luokan hankkeita tulee Finnveralle muutamia vuodessa. A-luokka tarkoittaa sitä, että investointiin voi liittyä kohdemaassa merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia riskejä.– Siihen kuuluvat esimerkiksi ulkomaiset sellutehdashankkeet, voimalaitokset ja kaivokset. Yleensä suomalaiset toimittavat tehtaisiin ja laitoksiin suurempia laitekokonaisuuksia, Tulenheimo kuvaa.Hän kertoo, että A-luokan arvion tekeminen kestää kuukausia.– Pyrimme käymään kohteissa myös paikan päällä. Lopullinen takuupäätös tulee vasta sen jälkeen, Tulenheimo sanoo.A-luokan ympäristöarvioiden pieni määrä kielii siitä, että suomalaisyritykset eivät ole päässeet osille jättimäisistä kansainvälisistä teollisuusinvestoinneista. Vientitakuiden avulla yritykset suojautuvat yleensä mahdollisilta luottotappioilta.– Viime vuosina on ollut hiljaisempaa. Hankkeet ovat tosin entistä massiivisempia. Laivat ja öljynporauslautat ovat rajautuneet tarkastelun ulkopuolelle, mutta olemme ottamassa niitä tulevaisuudessa mukaan, Etelämäki kertoo.Toiseksi korkeimpaan eli B-luokan ympäristöarviointiin kuuluvat muun muassa alle 140 megawatin voimalaitokset. C-luokkaan luokitellaan esimerkiksi sairaalat sekä matkapuhelintehtaat. Finnvera tekee B-luokan arvioita 5-10 vuodessa ja C-luokassa on kymmeniä kohteita.– B-luokka on hankalin arvioitava, sillä taustamateriaalit ovat kirjavia. C-luokassa ympäristövaikutukset ovat vähäisiä, eivätkä ne vaadi taustaselvitystä, Tulenheimo kertoo.Neljäs ympäristöluokitus eli EI-hanke on nimensä puolesta harhaanjohtava. Siihen kuuluvat yleensä korvausinvestoinnit.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Mikä luokitus? Viejät ja viennin rahoittajat haluavat yleensä suojautua luottotappioilta, joita voi syntyä, kun ulkomaiselle asiakkaalle myönnetään maksuaikaa. Ulkomaiselle asiakkaalle on helpompi järjestää tarvittaessa myös rahoitus tuotteen hankkimista varten, jos Finnvera kattaa luottoriskejä. Finnvera myöntää takuita luottokelpoisiin maihin ja tutkii ostajien ja takaajien luottokelpoisuuden. Jos Finnveran takuuvastuut ylittävät 10 miljoonaa euroa tai lainan takaisinmaksuaika on yli kaksi vuotta, hankkeesta tehdään aina myös ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvio. Finnveran hankearviointi kohdistuu pääsääntöisesti koko hankkeeseen, vaikka viennin rahoitus myönnettäisiin esimerkiksi yksittäiselle laitetoimitukselle. Hankeyhtiön omistaja tai hankkeen päätoimittaja vastaa siitä, että taustaselvitykset tehdään tai teetetään. Viennin rahoituksen hakija vastaa tietojen toimittamisesta Finnveraan. Hankkeet jaetaan neljään luokkaan: A, B, C ja EI-luokka. A- ja B-luokat: Hakijan pitää toimittaa Finnveralle ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arviointiselvitys. A-luokassa arvioidaan vaikutuksia laajemmin. C- ja EI-luokka: Ei vaadi mitään taustaselvitystä. A-luokan hankkeissa viennin rahoituksen myöntämisen edellytyksenä on ympäristö- ja sosiaalisten tietojen julkaiseminen 30 päivää ennen kuin Finnvera allekirjoittaa viennin rahoitussopimuksen. Julkaisulle pyydetään asianosaisten tahojen suostumukset. Lue lisää vientitakuista.

Viime keväänä käyttöön otettu Finnveran kasvulaina on yksi uusimmista keinoista vastata voimakkaasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituspulaan ja niiden kasvun tukemiseen rahoituksen keinoin. Jo myönnettyjen kasvulainojen lisäksi tällä hetkellä käsittelyssä on toistakymmentä hanketta.Kasvulaina on tarkoitettu liikevaihdoltaan enintään 300 miljoonan euron pk-yrityksille, jotka ovat olleet toiminnassa yli kolmen vuoden ajan. Lainaa voidaan myöntää yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymispyrkimysten rahoittamiseen. Kasvulainalla tarjotaan hankkeisiin rahoituksellista vipua, jonka avulla mukaan lähtisivät helpommin myös markkinaehtoiset rahoittajat.Enintään kolmen miljoonan euron suuruisissa lainoissa Finnvera voi olla ainoa juniorirahoittaja, mutta tätä suuremmissa lainoissa edellytetään toisen juniorirahoittajan mukanaoloa. Kasvulainan osuus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeen koosta. Yrityksen omarahoitusosuuden on oltava aina vähintään 20 prosenttia.Kasvulaina on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote, jossa yhdistyy piirteitä sekä oman että vieraan pääoman rahoituksesta.  Kasvulainaa ei voida myöntää aivan pieniin hankkeisiin. Näiden rahoittamiseen voidaan kuitenkin käyttää muita Finnveran rahoitustuotteita.”Kasvulaina on erinomainen tuote voimakasta kasvua hakeville pk-yrityksille ja vähän suuremmillekin yrityksille. Kasvulainan myöntäminen edellyttää jo hyvässä vauhdissa olevaa ja vakiintunutta liiketoimintaa, ja tämä tarkoittaa sitä, ettei tuotteen kohderyhmä ole valtava”, kertoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aidon Oy on ensimmäinen kasvulainalla rahoitettu yritys. Tutustu Aidonin tarinaan ja katso video!Lue lisää kasvulainasta

Kunnianhimoa ei Timo Chronsilta puutu. Jyväskyläläisen teknologiayritys Aidonin toimitusjohtaja tietää, että nyt on isketty kultasuoneen – markkinaan, joka ei osoita tyrehtymisen merkkejä.

Omistajanvaihdosta miettivät yrittäjät eivät aina näe työntekijöitä potentiaalisina yritystoiminnan jatkajina. Vili Heiskanen tarrasi kiinni mahdollisuuteen.Yrityksen johto ja henkilökunta nousevat harvoin vaihtoehdoksi, kun yrittäjä etsii yritykselleen jatkajaa.Joka kymmenes yli 50 vuotta täyttäneestä yrittäjästä näkee johdon todennäköisenä ostajajoukkona. Työntekijät mainitsee vain alle prosentti vastaajista.Tiedot selviävät Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Suomen Yrittäjien toteuttamasta Valtakunnallisesta omistajanvaihdosbarometrista, joka julkaistiin viime vuonna.Työntekijöiden rooli omistajanvaihdoksissa on jäänyt barometrin jälkeenkin pimentoon. Suurin huomio kohdistuu siihen neljännekseen vastaajista, jotka aikovat lopettaa koko yrityksen jäädessään eläkkeelle.Yli 55-vuotiaita yrittäjiä on jo 78 000, joten yritystoiminnan lopettaminen uhkaa lähes 20 000 yritystä.Finnveran rahoituspäällikkö Tuomas Kuhmonen arvioi, että yrityksen sisältä löytyy paljon enemmän jatkajaehdokkaita kuin barometrin tulokset kertovat.– Yrittäjän pitäisi nähdä alaistensa potentiaali paremmin. Epävarmuutta voi luoda monta eri tekijää, kuten rahoitus ja myyntihinta. Myyjälle on tärkeää saada yrityksestä riittävän hyvä hinta. Siinä on usein tunteet pelissä, Kuhmonen sanoo.Hänen mukaansa talon sisältä tuleva jatkaja on rahoittajalle yhtä mieluinen vaihtoehto kuin ulkopuolinenkin ostaja.– He tietävät mitä pitää tehdä.Rohkea hyppyVili Heiskanen, 24, teki oman ratkaisunsa ryhtyä työntekijästä yrittäjäksi vähän yli kaksi vuotta sitten.Tuolloin somerolainen Laukamo-yhtiöt ilmoitti hakevansa jatkajaa yhdelle yksikölleen eli työkalutehtaalle. Jos sitä ei olisi löytynyt, tehdas olisi suljettu.Heiskanen oli tullut tehtaaseen töihin kaksi vuotta aikaisemmin ja näki ruiskupuristusmuotteja valmistavan tehtaan potentiaalin.– Olen yrittäjäperheestä ja metalliala on aina kiinnostanut. Tunsin asiakkaat ja tiesin tuotteet. Olin aloitteellinen ja aloimme neuvotella kaupasta, yrittäjä muistelee.Ensimmäisestä sopimusluonnoksesta lopulliseen kauppakirjan allekirjoitukseen kesti yhdeksän kuukautta.Heiskanen kuvaa loppuvaihetta raskaaksi, sillä sopimukseen tuli jatkuvasti pieniä muutoksia. Neuvotteluista ei saanut myöskään vihjata työntekijöille.– Rahoitus oli helpoin homma. Voitin pronssia vuoden 2014 Euroskills-ammattitaitokilpailuissa ja se näytteli rahoituksen saamisessa suurta osaa. Rahoittajat olivat vakuuttuneita osaamisestani, Heiskanen muistelee.Laukamosta irronnut työkalutehdas muuttui HeViMet Oy:ksi noin puolitoista vuotta sitten. Yrittäjä sanoo, että yritys on muuttunut sen jälkeen paljon.– Tekniikka kehittyy ja yritämme olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa kaikkea uutta. Myyjä antoi koneet ja tilat vuokralle kolmeksi vuodeksi osto-optiolla. Ostin kesäkuussa kaikki koneet itselleni, Heiskanen kertoo.Hänen mukaansa asiakkaat ovat suhtautuneet muutokseen positiivisesti. Yhtiö on tehnyt ensimmäisen vientikauppansa Venäjälle. Parhaillaan on neuvotteluja käynnissä asiakkaiden kanssa muottivalmistuksen siirrosta Kiinasta Suomeen. HeViMetin liikevaihto oli viime vuonna yli 800 000 euroa.Myös työmotivaatio on noussut.– Kaikki olivat täysillä lähtemässä minun matkaani. Olen itse paljon tuotannon puolella ja olemme saaneet tehokkuutta tuotantoon, Heiskanen sanoo.Teksti: Kimmo KoivikkoFAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Toinen nyrkkisääntö se, että ostajan omarahoitusosuus kauppahinnasta on vähintään 20 prosenttia. Omarahoitusosuuteen kannattaa kysyä vinkkejä asiantuntijoilta. Neuvotteluissa voi löytyä muitakin ratkaisuja. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Laske yrityksesi arvo: https://www.finnvera.fi/Kasvu/OmistajanvaihdosLisää tietoa omistajanvaihdoksista: https://www.finnvera.fi/Kasvu/Omistajanvaihdos

Pietarsaarelainen Oy Fluid-Bag Ab on jäänyt kotimaassa varsin tuntemattomaksi toimijaksi pakkausalalla. Asian selittää se, että teollisuuden nestepakkauksiin erikoistuneen yhtiön asiakkaista 97 prosenttia on ulkomailla. Team Finland -verkostoa monipuolisesti hyödyntänyt perheyritys ottaa seuraavan kasvuaskeleensa Yhdysvaltain markkinoilla.

Hallitus esittää Finnvera Oyj:n vientirahoituksen laissa olevien myöntämisvaltuuksien merkittävää korottamista. Esityksellä varmistetaan hallitusohjelman mukaisesti viennin rahoituksen valtuuksien ja ehtojen säilyminen vähintään keskeisten kilpailijamaiden tasolla.Lue aiheesta tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteesta.

Kasvuhakuisten pk-yritysten määrä on lisääntynyt viime keväästä ja voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on jo finanssikriisiä edeltävällä tasolla. Rahoituksen hakeminen kuitenkin takkuaa. Tiedot ilmenevät tuoreesta Pk-barometrista.Jo keväällä näkynyt positiivinen kehityssuunta on jatkunut, sillä pk-yritysten suhdanneodotukset lähitulevaisuudelle ovat huomattavasti aiempaa positiivisemmat. Suunta näkyy myös kasvuhalukkuudessa, sillä nyt jo 11 prosenttia yrityksistä ilmoittaa olevansa voimakkaasti kasvuhakuinen ja 39 prosenttia tavoittelee kasvua mahdollisuuksiensa mukaan.Kansainvälistyminen nähdään keskeisenä kasvun väylänä. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on jo lukumääräisesti saman verran kuin ennen finanssikriisiä.Ulkopuolisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut muutosta ja hieman aiempaa useammat pk-yritykset suunnittelevat hakevansa rahoitusta seuraavan vuoden aikana. Toisaalta joka kymmenes vastanneista kertoi, että heillä olisi ollut viimeisten 12 kuukauden aikana tarvetta rahoitukselle, mutta eivät ole hakeneet sitä. Myöskään kansainvälistymisrahoituksen hakuinto ei ole noussut samassa suhteessa kasvuhakuisuuden lisääntymisen kanssa.– Rahoitusta hakeneista noin 80 prosenttia kertoo, ettei rahoituksen ehdoilla tai saatavuudella ollut negatiivista vaikutusta hankkeiden toteutukseen. Kun peräti joka kymmenes jättää rahoituksen hakematta olettaen nimenomaan saatavuuden huonoksi, on meidän entistä selkeämmin tuotava pk-yrityskenttään viestiä siitä, että kannattaviin hankkeisiin rahoitusta kyllä löytyy, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Positiivista signaalia rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta kertoo kuitenkin se, että 46 prosenttia niistä yrityksistä, jotka eivät tarpeestaan huolimatta rahoitusta hakeneet, ilmoittavat hankkeensa joka tapauksessa toteutuneen suunnitelmien mukaisena.Vienti- ja investointiodotukset kasvussaPk-yritysbarometriin vastanneiden odotukset viennin suhteen ovat myös positiiviset ja viennin odotetaan kasvavan voimakkaasti kaikilla toimialoilla. Rahoitusta haetaan nyt hieman aiempaa enemmän investointeihin ja käyttöpääomaa hakevien määrä on laskenut.Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät Pk-yritysbarometrin yhteistyössä kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on selvittää pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Syksyn 2016 barometri perustuu yli 6 000 pk-yrityksen vastauksiin.Tutustu Pk-yritysbarometriin Suomen Yrittäjien sivuilla.Lisätietoja:liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi, puh. 029 460 2888tiedottaja Jonna Myllykangas, puh. 029 460 2740

Isoon-Britanniaan Middlesbrough'n kaupungin lähelle nousee maailman suurin pelkkää biomassaa polttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos. Voimalaitoksen kiertoleijupetikattilan sekä savukaasunpuhdistuslaitoksen toimittaa Amec Foster Wheeler Energia Oy.  Finnvera on mukana rahoittamassa hanketta 100 miljoonalla punnalla eli noin 120 miljoonalla eurolla.Voimalaitoksen rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 650 miljoonaa puntaa eli noin 780 miljoonaa euroa.MGT Teesside -voimalaitoksen alustavat rakennustyöt alkavat lähikuukausina. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä. Polttoaineenaan 299 megawatin voimalaitos käyttää pelkästään puhtaita puupellettejä ja puuhaketta.– Olemme iloisia, että saamme olla mukana tukemassa suomalaisen uusiutuvan energian teknologiavientiä. Suomessa on vahvaa osaamista tämän tyyppisestä uusiutuvan energian teknologiasta, joka yllättävää kyllä, koetaan maailmalla usein vielä uutena, sanoo Finnveran rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.– Finnveran mukanaolo hankkeessa mahdollisti pitkäaikaisen, 15 vuoden rahoituksen, mikä on keskeistä tämän tyyppisen hankkeen onnistumiselle, hän lisää.Voimalaitoksen kattilalaitoksen toimittavan Amec Foster Wheeler Energia Oy:n varatoimitusjohtaja Jaakko Riiali pitää hanketta hyvänä aluevaltauksena keskisessä Euroopassa suurille sähköyhtiöluokan biokattiloille. Lisäksi se toimii esimerkkinä myös pohjoisemmille maille siitä, että fossiilisten polttoaineiden rinnalla myös biomassa soveltuu polttoaineeksi suurille peruskuormalaitoksille. – Finnveran mukaantulo rahoitusratkaisuun antoi vakautta rahoitusneuvotteluille ja helpotti merkittävästi projektrahoitussopimuksen syntyä, Riiali sanoo.Polttoainetta vastuullisesti hoidetuista metsistäBiomassaa polttavan voimalaitoksen polttoaineenhankinnan kestävyys on pyritty varmistamaan käyttämällä FSC Forest Management -sertifioiduilta metsäalueilta hankittua polttoainetta. Polttoaineen FSC-tavaramerkki takaa, että se on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.Englannin valtio maksaa puhtaalla biomassalla tuotetusta sähköstä huomattavasti normaalia korkeampaa sähkönhintaa ja haluaa tukea tällä hallituksen sekä Euroopan Unionin tavoitetta saavuttaa CO2 –päästötavoitteet ja edistää lisäksi tavoitetta vähentää hiilen polttoa suurissakin sähköntuotantoyksiköissä.Lisätietoja:Tuukka Andersén, rahoitusjohtaja, Finnvera, p. 029 460 2688Jaakko Riiali, varatoimitusjohtaja, Amec Foster Wheeler Energia Oy, p. 040 585 1590

Kansainvälisiltä markkinoilta kasvua hakevien yritysten pitkään vähentyneet investoinnit näyttävät kääntyneen kasvuun vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tieto perustuu Finnveran alkuvuoden aikana käsittelemiin rahoitushakemuksiin.– Tämä on mielestäni hyvä signaali yritysten investointiluottamuksen parantumisesta. Erityisen merkittäväksi muutoksen tekee se, että investointien kasvu perustuu aineettomiin investointeihin, kuten tutkimus- ja tuotekehitykseen, sekä erilaisiin yritysjärjestelyihin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi.Aineettomien investointien osuus Finnveran rahoittamista kansainvälistyvien yritysten hankkeista on viime vuosina ollut 2–3 % tasolla. Tämän vuoden alkupuoliskolla niiden osuus kuitenkin lähes kaksinkertaistui. Myös yritysjärjestelyihin tarvittavan rahoituksen määrä nousi lähes kaksinkertaiseksi edellisvuosiin verrattuna.Keitaanniemi korostaa aineettomien investointien tärkeyttä pitkän aikavälin kilpailukyvyn kehittämisessä.– Suomen ongelma kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa on ollut suhteellisen pieni yrityskoko, jolloin käytettävissä olevat resurssit ovat myös pieniä. Yrityskoon kasvaessa mahdollisuus panostaa kansainväliseen kasvuun lisääntyy.– Mikään yksittäinen alue tai toimiala ei selitä investointien kasvua, joten kyse lienee yleisen investointiaktiivisuden lisääntymisestä, Keitaanniemi arvioi.Positiivista kehityssuuntaa vahvistavat myös FK:n ja EK:n kyselyt. Investointien lisääntymisestä huolimatta kasvun vaatima käyttöpääoma on edelleen suurin yksittäinen tarve Finnveran rahoitukselle.Linkit:Kasvu > InvestoinnitKasvu > Liiketoiminta ulkomaillaJätä yhteydenottopyyntö

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana toukokuussa aloittanut Mikael Pentikäinen on uuden haasteen edessä. Suomalaisyritykset tarvitsevat lisää kasvua, kilpailua ja kehitystä, sekä rohkeutta tarttua uusiin mahdollisuuksiin.Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo, että moni yrittäjä tuntuu olevan odottavissa tunnelmissa.– Kentällä selvästi odotetaan, että hallitusohjelmaan kirjatut asiat laitettaisiin toimeen. Etenkin työmarkkinoiden dynamiikkaa ja talouden kilpailua lisäävät uudistukset ovat valtaosin vielä tekemättä.Keskeinen haaste Pentikäisen mukaan on kasvun puuttuminen, johon vaikuttaa esimerkiksi se, että työntekijöiden palkkaaminen saatetaan kokea riskinä.– Avainasemassa ovat työmarkkinoiden ja talouden kilpailun lisääminen, työllistämisen riskien keventäminen ja kannustava verotus. Näillä asioilla voidaan saavuttaa yritysmaailmaan nostetta – lisää asiakkaita, liikevaihtoa ja kasvua, Pentikäinen summaa.Investoinnit ja rahoitus tiukassaToisena haasteena Pentikäinen mainitsee rahoituksen, joka sekin on yhteydessä kasvun puuttumiseen ja nihkeyteen palkata uutta työvoimaa.Rahoitusmarkkinoiden lisääntynyt säätely ja pk-yritysten rahoitusehtojen tiukentuminen ovat Pentikäisen kokemuksen mukaan aiheuttaneet pullonkauloja pk-yritysten rahoitukseen.– Pankkikilpailu on paikoittain Suomessa myös hävinnyt, mikä asettaa yrityksiä eriarvoiseen asemaan. Kun kilpailu vähenee, hinnat nousevat tai rahoituksen saaminen voi vaikeutua, Pentikäinen toteaa.Rahoituskentältä on onneksi kuulunut myös positiivisia uutisia.– Esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahasto on tervetullut lisä rahoitusmarkkinoita täydentämään. Sitä täytyy rohkeasti markkinoida ja tuoda esille, Pentikäinen mainitsee.Euroopan investointipankin yhteydessä toimiva rahasto vauhdittaa investointeja kannattaviin hankkeisiin, joista osa saattaa olla korkeampiriskisiä. Suomessa ESIR:in keskeisinä välittäjäorganisaatioina toimivat Finnveran lisäksi Teollisuussijoitus ja Tekes.Digitalisaatio vaikuttaa yrittäjyyden murrokseenInvestointien vähyys on kurittanut koko Eurooppaa, jonka talous painii osittain yhä talouskriisin jälkimainingeissa. Suomen valttikorteiksi kansainvälisessä kilpailussa Pentikäinen mainitsee erinomaisen koulutusjärjestelmän, toimivan oikeusvaltion sekä hyvän infrastruktuurin.Yhteiskunta ja sen myötä yrittäjyys ovat kuitenkin murroksessa. Digitalisaatio muuttaa yritysten prosesseja, markkinointia ja kilpailua, tuoden maailman lähemmäs yrittäjää. Toisaalta se tuo myös lisää kilpailua.– Digitalisaatio muuttaa joka ikistä toimialaa ja yritystä, luoden mahdollisuuksia mutta myös uhkia. Yhdelläkään yrittäjällä ei ole varaa jäädä digitalisaation kelkasta pois, sillä kilpailija varmasti hyödyntää mahdollisuudet, Pentikäinen sanoo.Hänen mukaansa moni yrittäjä ei ole tarpeeksi kiinnostunut tai paneutunut asiaan, ja tämä tulee jatkossa erottamaan jyvät akanoista.Muita tulevaisuuden trendejä ovat Pentikäisen mukaan yrittäjyyden lisääntyminen, niin nuorten kasvaneen innon, yhteiskunnan murroksen kuin joskus myös pakon vuoksi.– Tosiasia on, että yhä useampi meistä työllistää itsensä tulevaisuudessa yrittäjänä. Yrittäjyys on joustava vaihtoehto epävarmassa työllisyystilanteessa, ja nuoret ovat tämän jo hyväksyneet, Pentikäinen kertoo.Omistajanvaihdoksia vauhdittamalla kaksi kärpästä yhdellä iskullaVastikään julkaistun tutkimuksen mukaan jopa joka viides 18–24-vuotias suomalaisnuori haluaa tulevaisuudessa työllistää itsensä. Luku on kaksikymmenkertaistunut reilun kymmenen vuoden aikana.– Tämä on suuri mahdollisuus Suomelle. Mitä useampi näistä nuorista onnistuu yrittäjyydessä, sitä parempi asia se on yhteiskunnalle. Tämä on vain ja ainoastaan hyvä uutinen, Pentikäinen iloitsee.Yhtenä ratkaisuna yrittäjäinnostuksen nousuun ja toisaalta kasvaneeseen työttömyyteen on Pentikäisen mukaan yritysten omistajanvaihdokset. Suomessa on lähes 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista monen yrityksen liiketoiminta työpaikkoineen on yrittäjän eläköitymisen jälkeen vaakalaudalla.Pentikäisen mukaan kysyntä ja tarjonta pitäisi saada kohtaamaan.– Meidän täytyy varmistaa, että yrityksen myyminen tai liiketoiminnan siirtäminen on luontevaa ja helppoa. Olisi tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.Ne yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä, pitäisi tuoda yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneiden ihmisten kanssa.– Tarvitaan erilaisia tilaisuuksia, sivistyksellisiä toimia, keskusteluja ja hyviä esimerkkejä. Tärkeintä on tiedostaa, ettei asia hoidu itsestään, vaan asia vaatii toimia, yhteistyötä ja herättelyä, Pentikäinen muistuttaa.Lue lisää omistajanvaihdosten rahoitusmahdollisuuksista: www.finnvera.fi/omistajanvaihdos.Sanottua”Yksikään suuri yritys ei ole syntynyt suurena – jokainen on aloittanut pienestä. Pitäisi keskittyä siihen, millä tavalla omistajayrittäjän riskiä voidaan pitää hallittavana ja samalla tukea kasvua ja työllisyyttä.”” Liiketoiminnan eteenpäin siirtämisen tulisi olla luontevaa ja helppoa. On tärkeää, että omistajanvaihdosta mietitään riittävän aikaisin, valmistaudutaan ja jaetaan vastuuta esimerkiksi osakkaille.””Start-up -buumin lisäksi meidän pitäisi puhua restart-ajattelusta. Miten saadaan haarukoitua yritykset, jotka lähestyvät myymishetkeä ja ohjattua niiden ihmisten tietoisuuteen, joita yritystoiminta kiinnostaa?”

Terveysteknologian yritys löysi jälleenmyyjän kontaktien avulla. Outotec on puolestaan tehnyt kauppaa Iraniin yli 40 vuotta.Jos verkostot ja suhteet ovat Suomessa tärkeitä, niin Iranissa ne ovat jopa menestyksen elinehto.Kuopiolainen lääkehuollon automaatioratkaisuihin erikoistunut NewIcon onnistui saamaan ensimmäisen kauppansa Iraniin hyvän jälleenmyyjän ansiosta. Seuraavatkin kaupat ovat paljolti paikallisen jälleenmyyjän varassa. Kuopiolaisen NewIconin markkinointijohtajan Jori-Matti Savolaisen mukaan hyvät kontaktit auttoivat löytämään oikean jälleenmyyjän Iranissa.– Meitä varoitettiin, että Iranissa kaikki etenee hitaasti. Varsinkin, kun asiakkaitamme ovat sairaalat eli julkinen sektori. Olimme kuitenkin yllättyneitä miten suoraviivaisesti kaikki on sujunut verrattuna muihin Lähi-idän maihin, sanoo NewIconin markkinointijohtaja Jori-Matti Savolainen.Kuopiolaisyrityksellä on asiakkaita ympäri maailmaa, kuten Venäjällä, Puolassa, Israelissa, Englannissa, Arabiemiraateissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Valtaosa noin 5,5 miljoonan euron  liikevaihdosta tulee kuitenkin vielä Suomesta.NewIcon saa kiittää jälleenmyyjän löytymisestä yhtiön Advisory boardin puheenjohtajaa.– Jälleenmyyjän kontaktien ansiosta toimitusjohtajamme kutsuttiin Iraniin tutustumaan loppuasiakkaisiimme. He olivat otettuja, että hän tuli paikalle. Vuodenvaihteessa kutsuimme delegaation Suomeen ja käytimme heitä muissakin terveysteknologia-alan yrityksissä, Savolainen muistelee.Hän hämmästelee iranilaisten hyvää Suomi-tietoutta.– Suomalaista teknologiaa arvostetaan, kiitos Nokian. Kontaktimme myös tietävät täältä sellaisia huippukirurgeja, joista me emme ole edes kuulleet, Savolainen kertoo.Iranissa vuosikymmeniäPörssiyritys Outotecilla on NewIconiin verrattuna hieman toisenlainen historia. Yhtiö on ollut Iranissa vuodesta 1973 eli 43 vuotta. Outotecin Markkinat-yksikön johtaja Adel Hattab sanoo, että kaupankäynti Iranissa vaatii paljon aikaa ja läsnäoloa.Markkinat-yksikön johtaja Adel Hattab sanoo asiakkaiden arvostavan, ettei Outotec poistunut Iranista edes vaikeina aikoina.– Olemme olleet avoimia Iranin suhteen ja kaikki tehdään turvallisuus edellä. Kauppasaarto oli aika vaikeaa aikaa. Meillä on isot tiimit varmistamassa, että emme myy mitään väärää, Hattab kertoo.Outotecin projektit liittyvät raaka-aineiden rikastamisprosesseihin ja metallien jatkojalostamiseen. Yritys suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää laitteistoja.Kymmeniä kertoja Iranissa käynyt Hattab sanoo iranilaisten arvostavan kanssakäymistä ja kahdenkeskisiä suhteita.– He ovat vaativia neuvottelukumppaneita ja taitavia hakemaan hyviä diilejä itselleen. Ihmisiä täytyy tuntea kaikilla tasoilla, myös poliittisia päätöksentekijöitä. Asiakkaina iranilaiset ovat kuitenkin lojaaleja, Hattab luettelee.NewIconin Savolainen allekirjoittaa Hattabin arviot. Markkinointijohtaja sanoo kuopiolaisyrityksenkin vääntäneen paljon sopimuksesta jälleenmyyjän kanssa.Liiketoimintaympäristössä on muitakin eroja.– Iranissa pitää olla pitkäjänteinen eikä aggressiivinen myynti toimi. Ihmisten kanssa pitää jutella niitä näitä. Ensimmäisenä päivänä puhutaan urheilusta ja perheestä. Vasta toisena päivänä keskustellaan sopivassa vaiheessa kaupoista, Savolainen kertoo.Rahaliikenne tökkiiNewIconissa Iran-kauppojen riskien arviointi liittyi enemmänkin resurssien riittävyyteen ja taloudellisiin riskeihin.Sen sijaan Savolainen ja Hattab nimeävät kaikille yrityksille yhteisen riskin: rahoituksen.– Investoinnit jäävät vaatimattomaksi potentiaaliin verrattuna, kun rahoitusmarkkinat eivät ole kunnossa. Toivon, että pankkijärjestelmä kuntoutuisi siihen tilaan kuin se on keskimäärin muualla. Asiakkailla on isoja vaikeuksia remburssien kanssa, Hattab sanoo.Hänen mukaansa länsimaisten pankkien riskihalukkuuteen vaikuttaa myös Yhdysvaltojen suhtautuminen Iraniin.NewIconin Savolainen neuvoo suomalaisyrityksiä tekemään kauppaa euroissa. Myöskään yhden pankin varaan ei kannata nojautua.– Iranissa on syytä seurata, mikä pankki hoitaa milloinkin ulkomaanliikennettä, Savolainen kertoo.Lue myös: Iran hamuaa merkittäväksi kaupan solmukohdaksiTeksti: Kimmo KoivikkoLisätietoa:Vientikaupan luottoriskitMaaluokitukset

Uusi Silkkitie näkyy jo massiivisina rakennushankkeina. Suomi-kuva on Iranissa kirkas.Pitkään kansainvälisen kaupan ulkopuolella ollut Iran tekee näyttävää paluuta takaisin parrasvaloihin. Team Finlandin elokuun lopussa järjestämä Iran-seminaari keräsi Helsinkiin yli 150 suomalaisyrityksen edustajaa kuuntelemaan liiketoimintamahdollisuuksista Iranissa. Suurlähettiläät Dr. Kambiz Jalali (vas.) ja Harri Kämäräinen kertoivat muun muassa Silkkitien vaikutuksista Lähi-idässä.Suomen Iranin suurlähettiläs Harri Kämäräinen kuvaa muutosta dramaattiseksi. Ensimmäisenä askeleena kohti muutosta oli vuoden 2013 presidentinvaalit, josta käynnistyi uuden Iranin vaihe. Viime vuonna syntyi sopu ydinohjelmasta, joka purki ison osa pakotteista.– Iran muuttuu kovaa vauhtia. Siellä on paljon kaupallisia mahdollisuuksia ja valtuuskuntia käy paikanpäällä eri puolilta maailmaa. Myös Suomi on verkottunut Iraniin hyvin. Olemme onnistuneet luomaan verkostoja poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, Kämäräinen sanoo.Iran pyrkii palauttamaan vanhan asemansa merkittävänä kaupan solmukohtana ja uusi Silkkitie antaa siihen oivan mahdollisuuden. Iranissa rakennetaan parhaillaan kuumeisesti satamia ja parannetaan rataverkostoa, muun muassa kiinalaisten ja intialaisten johdolla.Ensi vuonna Helsingistä on mahdollisuus päästä kiskoja pitkin Teheranin kautta Iranin satamiin ja siitä eteenpäin laivalla esimerkiksi Intian Mumbaihin. Matka lyhenee kilometreissä peräti kahdella tuhannella.– Infrahankkeet ovat valtavia. Jostain syystä Silkkitie on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle. On kuitenkin ilahduttavaa nähdä, miten moni pk-yrityskin on herännyt Iranin-kauppaan. Kun Team Finland esittäytyi keväällä Teheranissa, paikalla oli 60 suomalaista yritystä, Kämäräinen kehuu.Luotettavat suomalaisetSuomi tunnetaan Iranissa hyvin ja se lisää yritysten mahdollisuuksia solmia hyviä suhteita.Kämäräisen mukaan Nokia on luonut ja luo edelleen Suomi-kuvaa.– Suomi tiedetään korruptiosta vapaana, korkean teknologian maana. Tuotteet ovat korkealaatuisia ja meitä pidetään erittäin luotettavina, Kämäräinen listaa.Yksi suomalainen tuote jopa dominoi markkinoita, nimittäin lämpöpuu.Suurlähettiläs kuvaa lämpöpuun menestystarinaa ainutlaatuiseksi. Kaikki lähti nollapisteestä 5-6 vuotta sitten.– Puun laatu on korkea ja iranilaiset arvostavat laatua. Se sopii hyvin vaativaan ilmastoon ja toimii erinomaisesti julkisivumateriaalina.Lämpöpuun lisäksi muun muassa hygieniatuotteet menevät kuin kuumille kiville. Yli 6 000 supermarkettia on halunnut niitä myyntiin.Kämäräinen sanoo, että Iran panostaa poikkeuksellisen paljon terveydenhuoltoon. Rakenteilla on 50-60 huippusairaalaa. Muuallakin on mahdollisuuksia, kuten energiatehokkuudessa ja –taloudessa, ympäristöystävällisen teknologian yrityksillä sekä perinteisessä puu- ja metsäteollisuudessa.Iranilla on kymmenen vuoden ero kurottavanaan korkean teknologian tuotteissa ja palveluissa.– Kilpailu joillakin aloilla on kovaa. Omin voimin ei myöskään pärjää. Paikallinen jälleenmyyjä tai kumppani pitää etsiä huolella. Parasta on tulla itse paikan päälle ja tutustua ihmisiin. Sähköpostilla ei kauppoja synny, Kämäräinen valottaa.Rahaliikenne kuntoonMahdollisuuksien vastapainoksi yritysten on hyvä tiedostaa arjen realismi.Korruptio on Iranissa edelleen ongelma ja siihen on hyvä varautua. Toiseksi, osa pakotteista on yhä voimassa.Kämäräinen kannustaa yrityksiä tarkistamaan tuotteiden soveltuvuuden ulkoministeriön pakoteyksiköstä. Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen patistaa pk-yrityksiä löytämään hyvät paikalliset kumppanit Iranista.Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen nostaa esille vielä yhden huomion.– Jos yrityksellä on toimintaa USA:ssa, kannattaa selvittää tarkasti myös USA:n pakotteiden vaikutus.Haapiaisen mukaan suurin kaupankäynnin este suomalaisille ja eurooppalaisille yrityksille on ongelmat rahaliikenteessä. Iranilaiset pankit eivät vielä vastaa länsimaisia standardeja ja pakotteet hankaloittavat maksuliikennettä.– Töitä tehdään paljon rahaliikenteen helpottamiseksi ja se vaatii kaikilta avoimuutta, Kämäräinen vahvistaa.Finnvera luokittelee Iranin riskiluokkaan kuusi eli toiseksi heikoimmalle tasolle. Haapiainen uskoo, että iranilaiset tekevät kaikkensa rahaliikenteen parantamiseksi.– Mekin olemme muuttaneet takuupolitiikkamme Iranin suhteen. Olemme valmiita myöntämään sinne vientitakuita. Arvioimme takuun tapaus kerrallaan, Haapiainen kertoo.Hän liputtaa remburssin puolesta myyntisaatavien turvaamiseksi. Remburssi on ostajan pankin sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.– Suomalaiset yritykset ovat aktivoituneet Iranin suhteen, mutta kauppojen saaminen voi kestää pitkään, Haapiainen sanoo.Lue myös: Hyvät verkostot ovat Iranissa kullanarvoisiaFAKTA: Iran lukuina (2014)Finnvera on luokitellut Iranin maariskitasolle 6/7. Iranin riskiluokitusta parannettiin kesäkuussa. Pakotteisiin ja maksujen siirtoon liittyvät asiat vaikuttavat riskiluokkaan. Bruttokansantuote: 361 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015). Bruttokansantuote per capita: 4 632 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015). Talouskasvu: 4,3 %. Inflaatio: 16,2 %. Vienti: 77 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Iraniin oli tammi-toukokuussa 25,6 miljoonaa euroa (-2%). Iranin-viennin osuus koko viennistä oli 0,1 prosenttia. Tuonti: 58 miljardia euroa. Päätoimialat: Öljy-, kaivos-, kaasu- ja petrokemian teollisuus. Lisäksi auton- ja lannoitevalmistus. Valuutta: 1 eurolla saa 35 192 rialia. Lisätietoa:Vientikaupan luottoriskitMaaluokituksetLähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Finnveran asiantuntijat tapaavat ja sparraavat työssään kasvuun tähtääviä yrityksiä. Koko vuoden kestävä kasvuyrityskilpailu Kasvu Open huipentuu syksyllä finaaliin, jossa parhaat kasvuyritykset palkitaan. Rahoituspäällikkö Laura Strandberg kertoo kasvuyrityksistä myllärin näkökulmasta.Miten kasvuyritys hyötyy mylläyksestä?”Myllärin tavoitteena on tuoda kasvu systemaattisesti mukaan yrityksen ajatteluun ja toimintaan. Yritys saa uusia näkökulmia sekä vahvistusta ja selkeyttä omille ajatuksilleen.Mylläri ei kerro yritykselle valmiita vastauksia, vaan kysymysten avulla ajaa ajattelemaan monipuolisemmin. Kasvu Openissa yritys kohtaa vähintään kahdeksan eri liiketoiminnan ydinprosessien osaajaa. Näitä ovat esimerkiksi johtamisen, myynnin ja rahoituksen myllärit.Mylläri kehittää myös yrityksen valmiuksia hakea rahoitusta eri lähteistä. Strategia on usein viety konkreettiseksi tekemiseksi, mutta toiminnan rahoitusta ei ole mietitty loppuun asti. Myllärin kanssa yritys voi pohtia minkälaista rahoitusta se tarvitsee.”Mitä asioita kasvuyritysten tulisi parantaa?”Kasvuyrityksellä tulisi olla selkeä fokus. Monilla yrityksillä on niin paljon mahdollisuuksia, ettei uskalleta keskittyä ydinasiaan. Rajalliset resurssit pitää suunnata oikein. Myös myyntiosaamista ja asiakkuuksien hoitoa voi parantaa; kuinka tärkeät asiakkaat hankitaan ja saadaan pysymään yrityksen asiakkaina.Kasvuyrityksiltä puuttuu usein pitkäjänteisyyttä tekemisen kehittämiseen ja rahoitussuunnitteluun. Rahoitussuunnittelun tulisi rakentua osaksi kasvusuunnitelmaa. Rahaa puuttuu aina, mutta täytyy tietää kuinka paljon rahaa tarvitaan ja mihin se käytetään. Finnveran tavoite on, ettei yksikään kannattava hanke jää rahoittamatta.”Mitä yhteistä kasvuyrityksillä on?”Sitoutuminen kasvuun on tärkeintä. Kasvuyrityksessä halu kasvaa on koko yrityksen yhteinen asia. Ei riitä, että yksittäiset henkilöt havittelevat kasvua; sen on lähdettävä koko toiminnasta. Yritykset jotka onnistuvat kasvamaan ovat myös yleensä panostaneet toimintaan ja resursseihin etupainotteisesti.Menestyvällä yrityksellä on kilpailukykyisen tuotteen tai palvelun lisäksi rohkeutta ja hieman hulluutta. On uskallettava kokeilla ja mennä maailmalle puhumaan omasta jutustaan. Innovatiiviset ratkaisut ja rohkeus ajatella eri tavalla tuottavat yleensä timantteja. Kun ne ovat oikeissa käsissä, syntyy menestystä.”Lue lisää Finnveran rahoitusmahdollisuuksista kasvuyrityksen investointeihin ja käyttöpääomaksi.

Raaka-aineiden hintojen lasku jarruttaa maanosan kehitystä ja syö ostovoimaa. Yritykset hakevat nyt uusia markkinoita varsinkin Egyptistä.Voitot ovat niin suuria, että niiden tavoitteleminen päihittää kaikki haasteet.Näin ovat yritykset kuvailleet kaupankäyntiä Egyptissä. Vanha sanonta ”korkeat riskit, isot voitot” pätee hyvin koko Afrikkaan.Yritysten kertomia haasteita riittää. Levottomuuksien lisäksi Afrikkaa ja erityisesti maanosan kehittyneintä maata Etelä-Afrikkaa kiusaa raaka-aineiden alhainen hinta. Ongelmien taustalla on heikko kysyntä Aasiassa.– Etelä-Afrikka on vetänyt muita mukaansa. Monet maat ovat ottaneet viime vuosina askeleita taaksepäin, sanoo Finnveran aluepäällikkö Jarkko Haapiainen. Jarkko HaapiainenOngelmista huolimatta Afrikka kiinnostaa yrityksiä ympäri maailmaa.Esimerkiksi tanskalainen Vestas on solminut yli kahden miljardin euron kaupat tuulienergiasta Egyptiin. Myös maan ensimmäinen Ikea on avattu Kairossa.– Suomalaisten kilpailijat juoksevat Egyptissä koko ajan. Siellä on sata miljoonaa asukasta, joista osa on ostovoimaista väkeä, sanoo Suomen Egyptin suurlähettiläs Tuula Yrjölä.Pohjoisen Egyptin, lännessä sijaitsevan niin ikään väkirikkaan Nigerian ja Etelä-Afrikan tarpeet ovat samankaltaiset. Energia- ja ict-alan yrityksille on kysyntää. Samoin puutteita on infrassa, cleantechissä ja terveydenhuollossa.Pk-yritykset voivat löytää liiketoimintaa isojen toimialojen ulkopuoleltakin. Afrikan maat arvostavat varsinkin niitä yrityksiä, jotka pystyvät tarjoamaan kokonaisratkaisuja.– Mobiiliteknologia on myös tärkeässä asemassa. Keniassa hoidetaan kännykällä jo pankkipalveluja. Mobiilipuolelle tarvitaan palveluntarjoajia, Finnveran Haapiainen uskoo.Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria ovat suomalaisyrityksille eksoottisia kauppakohteita, mutta siellä kauppaa tekevät yritykset ovat kuvailleet liiketoimintaympäristöä samanlaiseksi kuin Venäjällä. Ja itänaapurin kanssahan kauppaa on tehty pitkään.Egypti tarvitsee puutaKolmikosta eniten tavaraa Suomesta kulkee Egyptiin. Alkuvuonna tavaraviennin arvo oli yli 160 miljoonaa euroa, josta kasvua on yli kymmenen prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.Sen sijaan vienti Etelä-Afrikkaan on vähentynyt ja Nigeriaan suorastaan romahtanut. Nigeria on Afrikan suurin talous, mutta sen mainetta ovat tahranneet nigerialaiskirjeet ja Boko Haram –terroristijärjestö.– Egyptiin viedään pääosin puuta. Siellä on tällä hetkellä massiivisia infrahankkeita suunnitteilla, kuten toisen pääkaupungin rakentaminen ja Suezin kanavan ympäristö. Ongelmana on heikko taloustilanne ja maksujen kanssa on ollut viiveitä, Haapiainen sanoo.Hänen mukaansa viiveet johtuvat valuuttapulasta. Egypti odottaa kuumeisesti Kansainvälisen valuuttarahaston 12 miljardin lainapäätöstä, joka tuo toteutuessaan rakenneuudistukset. Egyptissä on eri arvioiden mukaan noin 60 suomalaisyritystä.Myös Etelä-Afrikassa on kymmeniä suomalaisyrityksiä ja maalla on suuria suunnitelmia investoida sähkö- ja voimalaitoksiin.– Kun rahat ovat tiukoilla, niin kuinka paljon hankkeita viedään eteenpäin? Haapiainen kysyy.Afrikan ”Singapore”Haapiainen pitää koko Afrikkaa rahoittajan näkökulmasta hankalana alueena, mutta vientitakuut ovat voimassa suurimmassa osassa maanosaa. Sotaa käyvät maat ovat takuiden ulkopuolella.– Afrikkaan on jonkin verran kysyntää, mutta hirveän moni hanke ei ole mennyt maaliin asti. Varmasti sinne on sellaistakin vientiä, joka ei näy meille. Suosittelen kuitenkin vahvasti remburssien käyttöä myyntisaatavien turvaamiseksi. Myös oikean paikallisen kumppanin löytäminen on erittäin tärkeää, Haapiainen kertoo.Yhdeksi potentiaaliseksi vientikohteeksi Haapiainen nostaa vielä Ruandan, joka pyrkii Afrikan Singaporeksi.– Namibia on myös vakaa maa liiketoimintaympäristön puolesta. Ja Marokko on hoitanut talouttaan hyvin, Haapiainen sanoo.FAKTA: Egypti, Etelä-Afrikka ja Nigeria lukuina (2015)Finnvera on luokitellut Egyptin ja Nigerian maariskitasolle 6/7. Sen sijaan Etelä-Afrikan maariskitaso on 4/7.EGYPTI: Bruttokansantuote: 293 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 3 313 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa. Talouskasvu: 4,2 %. Inflaatio: 11,1 %. Vienti: 19,5 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Egyptiin oli tammi-toukokuussa 161,4 miljoonaa euroa (+14%). Tuonti: 54 miljardia euroa. Päätoimialat: Turismi, tekstiili-, elintarvike-, öljy-, metalli- ja kemian teollisuus. Valuutta Punta: 1 eurolla saa 8,68 puntaa. ETELÄ-AFRIKKA: Bruttokansantuote: 291 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 5 309 euroa. Talouskasvu: 1,3 %. Inflaatio: 5,2 %. Vienti: 76 miljardia euroa. Suomen tavaravienti Etelä-Afrikkaan oli tammi-toukokuussa 99,4 miljoonaa euroa (-5%). Tuonti: 80 miljardia euroa. Päätoimialat: Raaka-aineet, kaivos-, auto-, metalli-, konepaja- ja tekstiiliteollisuus. Valuutta Randi: 1 eurolla saa 15,9 randia. NIGERIA: Bruttokansantuote: 424 miljardia euroa. Bruttokansantuote per capita: 2 371 euroa. Talouskasvu: 2,7 %. Inflaatio: 9,6 %. Vienti: 73,5 miljardia euroa (2014). Suomen tavaravienti Nigeriaan oli tammi-toukokuussa 7,8 miljoonaa euroa (-53%). Tuonti: 55 miljardia euroa. Päätoimialat: Öljy-, elintarvike-, rakennus-, paperi- ja kemian teollisuus. Valuutta Naira: 1 eurolla saa 220 nairaa. Lisätietoa:VientitakuutMaaluokituksetLähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, Focus Economics, Tulli.Teksti: Kimmo Koivikko

Vajaan vuoden verran on rakennettu toimintatapaa, jossa eri Team Finland -verkoston toimijat kokoavat ratkaisut asiakkaan puolesta palveluehdotukseksi. Tuoreen kyselyn perusteella toiminta saa hyvää palautetta.Uudenlaista toimintatapaa on rakennettu tiimissä, johon kuuluvat edustajat Finnfundista, Finprosta, Finnverasta, Tekesistä ja ELY-keskuksista sekä PRH:stä ja ulkoministeriöstä.  Tiimi on rakentanut asiakkuuden hoitoon yhteistä prosessia, jossa asiakkaan ei tarvitse selvittää eri organisaatioiden palveluja erikseen, vaan ne tarjotaan hänelle yhdellä kertaa kohdennettuna yrityksen tarpeisiin.Kesäkuussa 2016 tehtyyn kyselyyn tuli 62 kpl vastauksia palveluehdotuksen saaneilta yrityksiltä. Asteikolla 1-5 (5 erinomainen, 1 huono) erityisesti Team Finland -asiantuntijoiden rooli alkuvaiheen neuvotteluissa (4,1/5) ja palvelut ehdotuksen jälkeen (4,3/5) saivat kiitosta.Kehitettävää nähtiin jonkin verran sparrauskeskustelujen sisällössä kansainvälistymisen kannalta (3,7/5) ja esitettyjen palveluiden osuvuudessa yrityksen tarpeisiin (3,8/5)."Yritysten antama palaute on ensiarvoisen tärkeää kehittäessämme palveluidemme sisältöä vastaamaan entistä paremmin yritysten tarpeisiin", toteaa Team Finlandin kansallisesta palvelumallista vastaava Jukka Salo.Sanallisissa palautteissa varsinkin yhden luukun periaate sai kiitosta.”TF-konsepti on erinomainen palvelukokonaisuus kansainvälistyville yrityksille, jossa vihdoin valtiovaltakin on ymmärtänyt "yhden luukun periaatteen". Vielä toiminta on melko jäyhää ja virkamiesmäistä, mutta alku on lupaava. Olen mielelläni mukana palveluita käyttämässä ja kehittämässä jatkossakin!””Palveluehdotus ja Team Finlandin aktiivisuus on erittäin tärkeää. Tietenkin päävastuu hakemisesta ja kaikesta muusta on yrityksellä, mutta oikean tuen hakeminen tai sen hakeminen oikealla tavalla on haastavaa, kun on muutenkin kiire. Kaikista tuista ei useinkaan ole joko mitään tietoa tai se on puutteellista tai se ei ole yrityksessä ajan tasalla.”Palveluehdotuksen kautta rakentuu syvempi luottamus ja tiiviimpi yhteydenpito yrityksen ja Team Finland toimijoiden välille.”Team Finland -palveluehdotuksen tekeminen yhdessä yrityksen avainhenkilöiden kanssa luo vahvan perustan yrityksen todellisten palvelutarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen. Samalla rakentuu luottamus yrityksen ja palveluja tuottavan julkisen asiantuntijaverkoston välille. Toimiva palveluehdotuskonsepti edellyttää säännöllistä, yrityksen kasvuun ja muutostilanteisiin perustuvaa yhteydenpitoa myös Team Finland -yhteyshenkilön toimesta ja tarvittaessa suunnitelmien päivittämistä, jotta palveluehdotus toimii käytännön työkaluna eikä jää vain arkistopapereiksi mappeihin”, kertoo Varsinais-Suomen Team Finland -koordinaattori Jari Kauppila.”Yhteenvetona voi sanoa, että palvelun piirissä olevat yritykset ovat tyytyväisiä palveluun. Seuraava haaste on palvelujen tunnettavuuden lisääminen sekä markkinointi laajemmalle yritysjoukolle”, summaa johtaja Reijo Kangas Tekesistä.Lisätietoja:Markku Jokelaryhmäpäällikkö, Satakunnan ELY-keskuspuh. 029 50 22045markku.jokela(at)tekes.fiRisto Kaskialuepäällikkö, Finpropuh. 0400 384 147risto.kaski(a)finpro.fiPetri Kuurmakaupallinen sihteeri, ulkoministeriöpuh. 0295 351 427petri.kuurma(at)formin.fiJukka Suokassidosryhmäpäällikkö, Finnvera Oyjpuh. 029 460 2525jukka.suokas(at)finnvera.fi

Pienten ja suurten yritysten menestystä selittävät tekijät ovat erilaiset. Tutkimusten mukaan pk-yritykselle kaikkein ratkaisevinta on yrityksen johto. Suurelle yritykselle taas tarjolla ovat laajemmat johdon rekrytointimarkkinat ja esimerkiksi mahdollisuus siirtää toimintoja maasta toiseen kustannusetujen saavuttamiseksi. Tästä syystä suuren yrityksen menestyksen kanssa eniten korreloiva yksittäinen tekijä on yksinkertaisesti toimiala.Kun Finnverassa on mahdollisuus seurata tuhansien erilaisten yritysten tarinoita sekä nähdä menestykseen – ja joskus valitettavasti menetykseen – vaikuttaneita syy-seuraussuhteita, sanoisin itse, että pk-yritykselle jopa johtoakin tärkeämpi on omistaja. Usein nämä ovat tietysti sama henkilö. Mutta silloinkin kun eivät ole, omistaja vaikuttaa suoremmin johdon valintaan ja saattaa puuttua enemmän yhtiön operatiiviseen toimintaan kuin isoissa yrityksissä tapahtuu.Hyvä tai huono omistaja voi olla sangen ratkaiseva suurellekin yritykselle – esimerkiksi käynee Turun telakan uudistuminen omistajan vaihduttua korealaisesta saksalaiseen – mutta pk-yritykselle omistaja on siis yleensä aina täysin keskeisesti vaikuttamassa siihen, miten yritys kehittyy ja menestyy.Finnvera rahoittaa yli tuhat omistajanvaihdosta vuodessa. Yrittäjien ikärakennetta koskevat tilastot kertovat, että tarve sukupolvenvaihdoksille ja yrityskaupoille jatkuu poikkeuksellisen korkeana jopa seuraavat kymmenen vuotta. Kyselytutkimusten mukaan tärkeimmät pullonkaulat ovat toisilleen sopivien ostajien ja myyjien löytyminen, oikea arvonmääritys sekä verotukseen ja juridiikkaan liittyvät seikat. Rahoitus tulee seuraavana näiden jälkeen.Yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa Finnvera pyrkii aktiivisesti myötävaikuttamaan kaikkien mainittujen pullonkaulojen poistumiseen. Järjestämme eri puolilla maata lukuisia tilaisuuksia, joissa ostajat, myyjät, eri alojen asiantuntijat ja rahoittajat pääsevät kohtaamaan toisiansa. Tavoitteemme on, että mahdollisimman moni yritys, jonka nykyinen omistaja on tuonut oman ainutlaatuisen polkunsa kautta tähän hetkeen, löytää uuden hyvän omistajan, jolla on valmiudet ja halu jatkaa seuraavaan tulevaisuuden menestystarinaan!Pauli HeikkiläFinnveran toimitusjohtajaLue lisää omistajanvaihdoksista ja Finnveran rahoitusmahdollisuuksista

Autojen myyminen alan mekkana tunnettuun Saksaan voi äkkiseltään tuntua järjettömältä idealta. Iisalmelaisen Profile Vehicles Oy:n sitkeys on kuitenkin palkittu. Saksassa menestyminen ja Team Finland -verkosto ovat auttaneet avaamaan ovia ajoneuvovalmistajan viennille eri puolilla maailmaa.

Kazakstanissa järjestetään ensi vuonna myös Maailmannäyttely. Myyntisaatavien suojaaminen on tärkeää.Jos Suomen ja Venäjän välinen maaraja on pitkä, niin keskiaasialaisella Kazakstanilla sitä vasta riittää.Venäjän kanssa yhteistä rajaa on peräti 6 500 kilometriä ja Kiinankin kanssa 1 500 kilometriä. Entinen neuvostotasavalta on maailman suurin sisämaavaltio, jonka tunnetuin ”asukas” lienee koomikko Sacha Baron Cohenin luoma törttöilevä tv-toimittaja Borat.Naurut on kuitenkin nopeasti naurettu, kun puhe kääntyy Silkkitiehen. Tuo muinainen kauppareitti elää Kiinan johdolla uutta kukoistusvaihetta ja Kazakstanin sijainti on keskeinen kauttakulkumaana.Kiina on pistänyt peliin paljon arvovaltaa ja kymmeniä miljardeja euroja rahaa Silkkitien toteutumisen puolesta. One Belt, One Road -nimeä kantavan hankkeen massiivisuudesta kertoo jotain se, että Silkkitie yhdistää 64 maata ja alueella asuu 4,4 miljardia ihmistä.Tavoitteena on luoda tiiviit juna- ja lentoyhteydet sekä tieverkosto Euroopan ja Aasian välillä.– Kiina toimii moottorina. Hankkeet ovat todella isoja, joten suomalaisyritysten voi olla hankala päästä niihin mukaan. Alihankkijana toimiminen saattaisi olla sopivampi rooli, arvioi Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.Ulkomaisia yrityksiä tarvitaan ainakin infrastruktuurin, liikenteen, logistiikan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian suunnittelussa sekä toteuttamisessa.Homanen jatkaa vielä listaa Kazakstanin osalta.– Kazakstan on asettanut kestävän kehityksen tavoitteekseen ja valtio tukee esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita. Lisäksi cleantech, koulutus ja kaivososaaminen kiinnostaa, hän kertoo.Ensi vuonna valokeilassaSuomalaisyritysten kannattaa muutenkin kääntää enemmän katsetta Kazakstanin suuntaan. Syynä on ensi vuonna järjestettävä Maailmannäyttely.Suomi osallistuu Astana Expoon omalla paviljongilla.– Osallistuminen tuo Suomelle paljon positiivista näkyvyyttä ja uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech-sektorilla, Homanen uskoo.Maailmannäyttelystä ja Silkkitien tuomista mahdollisuuksista huolimatta Finnvera luokittelee Kazakstanin korkean riskin maaksi.Öljyn hinnan lasku on lähes puolittanut vientitulot, inflaatio laukkaa yli kymmenessä prosentissa ja valuutan arvo romahti viime vuonna. Nyt valuutan arvo on vakaampi. Myös valtion omistamien yhtiöiden rooli on korostunut vaikeassa taloustilanteessa.Osittain näistä syistä suomalaisyritykset eivät ole tuttu näky Kazakstanissa.– Liiketoimintaympäristö on haastava ja siksi yritysten käyttäytymistä voi olla vaikea ennakoida. Yleensä asiat venyvät. Toisaalta joissakin kiireellisissä tilanteissa käteistäkin saattaa löytyä. Saatavien suojaaminen on erittäin tärkeää ja remburssien käyttö on suositeltavaa, Homanen kuvailee tilannetta.Remburssi on ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle.Homanen lisää vielä yhtenä kysymysmerkkinä poliittisen tilanteen. Kazakstanilla on ollut vain yksi presidentti, Nursultan Nazarbayev.– On hyvin epävarmaa, mitä hänen jälkeensä tapahtuu. Suuriin muutoksiin pitää varautua, Homanen pohtii.FAKTA: Kazakstan lukuinaFinnvera on luokitellut Kazakstanin maariskitasolle 6/7. Kazakstan on merkittävä öljyn ja kaasun viejä ja maassa on runsaasti muitakin luonnonvaroja. Maan velkaantuneisuus on kasvanut samalla, kun öljyn hinnan romahdus heikentää tulovirtaa.Kazakstanin poliittinen tilanne on tällä hetkellä suhteellisen vakaa. Finnveran vastuut maassa ovat noin 10 miljoonaa euroa. Finnvera tekee maariskiluokkien arvioinnissa yhteistyötä OECD:n maariskityöryhmän kanssa.Kazakstan on nykyään Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen.Bruttokansantuote: 110 miljardia euroa (2015). Toissa vuonna BKT oli 185 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote on 207 miljardia euroa (2015).Bruttokansantuote per capita: 6 230 euroa (2015). Toissa vuonna bruttokansantuote per capita oli 10 600 euroa. Suomen bruttokansantuote per capita on 37 827 euroa (2015).Talouskasvu: Ennuste 0,1-0,7 % (2016). Viime vuonna kasvu oli 1 % ja toissa vuonna 4,3 %.Inflaatio: 13,6 % (2015).Vienti: Noin 46 miljardia dollaria (2015).Tuonti: Noin 30 miljardia dollaria (2015).Päätoimialat: Öljy- ja kaasu- sekä malmi- ja metalliteollisuus. Kazakstan on Top 20 –öljyntuottajamaa. Keskimäärin öljyntuotanto on noin 1,5-1,6 miljoonaa barrelia päivässä eli samaa tasoa kuin Norjassa. Maailmassa tuotetaan keskimäärin 80 miljoonaa barrelia päivässä.Valuutta Tenge: 1 eurolla saa 376 tengeä.Suomen kansalaisilla on mahdollista matkustaa Kazakstaniin ilman viisumia ja oleskella maassa maksimissaan 15 päivää. Viisumivapaus on määräaikainen ja päättyy ensi vuoden lopussa.Finnveran vientitakuista lisää tietoa löytyy täältä.Lähteet: Tilastokeskus, Maailmanpankki, IMF, Asian Dev Bank, Focus Economics.Teksti: Kimmo Koivikko

Kansainvälistymisen kirkkain osaaminen löytyy nyt yhden katon alta.Team Finland -verkosto edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto kokoaa yhteen yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaamme edistävät valtiorahoitteiset toimijat ja niiden tarjoamat palvelut.Yhteistyö on tulevaisuudessa entistäkin tiiviimpää ja saumattomampaa, kun Team Finland -verkostoon kuuluvat Finnvera, Finpro ja Tekes muuttavat 15.8. samoihin tiloihin Helsingin Ruoholahteen. Lisäksi tässä Team Finland -talossa tulee työskentelemään väkeä useasta viennin edistämisen parissa toimivasta ministeriöstä. Ensi vuoden puolella taloon muuttaa myös Teollisuussijoitus."Teemme yhteistyötä asiakasta varten. Finnveran, Finpron, Tekesin ja Tesin palvelut ovat erilaisia ja toisiaan täydentäviä. Asiakas saattaa tarvita niistä useampia, jolloin tiedon nopea liikkuminen hyödyttää kaikkia", sanoo Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita."Suomen menestyminen on entistä riippuvaisempaa yritystemme kansainvälisestä menestymisestä. Meillä Team Finland -talon toimijoilla on merkittävä rooli yritysten tukemisessa maailmalla", toteaa Finpron toimitusjohtaja Markus Suomi.Finpro koostuu kolmesta toiminnosta: Export Finlandista, Invest in Finlandista ja Visit Finlandista. Toiminnot edistävät kotimaisten yritysten kansainvälistymistä, houkuttelevat ulkomaisia investointeja Suomeen ja edistävät ulkomailta tänne suuntautuvaa matkailua. Finpron tehtävä on tuoda kasvua Suomeen."Team Finlandin tehtävä on auttaa suomalaisia yrityksiä maailmalle. Yhdistimme voimamme ja muutimme samaan osoitteeseen, jotta voisimme palvella yrittäjiä entistä paremmin. Kaikki kansainvälistymisen asiantuntijapalvelut löytyvät nyt keskeiseltä paikalta Ruoholahdesta. Uusi toimintamalli takaa, että yrittäjä saa tarvitsemansa ratkaisut mahdollisimman nopeasti", sanoo Tekesin pääjohtaja Pekka Soini.Tekesin innovaatiorahoituksella yritykset voivat kehittää uusia tuotteita ja palveluja sekä työstää liiketoimintasuunnitelman kansainvälisille markkinoille. Tekesin ohjelmat tarjoavat verkostoja, tietoa ja näkemystä kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.Suomen Teollisuussijoitus Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka tarjoaa kasvuyrityksille pääomaa, osaamista ja verkostoja. Teollisuussijoitus sijoittaa yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen yhdessä koti- ja ulkomaisten sijoittajakumppanien kanssa.Team Finland -talon avautumisen yhteydessä uudistuu myös verkoston yhteinen logo. Talo sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa osoitteessa Porkkalankatu 1 (Ilmarisen toimitalo). Siellä tulee työskentelemään yhteensä yli 600 kansainvälistymisen ammattilaista.  

Finnveran valtuudet kasvoivat merkittävästi – tulos lievästi tappiollinenKatsauskaudella korotettiin lakimuutoksilla Finnveran vientiluottojen ja -takuiden enimmäismääriä. Korotustarpeiden taustalla olivat etenkin alusrahoituksen määrän jyrkkä kasvu viime vuosina sekä tietoliikenteen ja metsäteollisuuden vientihankkeiden määrän lisääntyminen. Konsernin alkuvuoden tulos painui 7 miljoonaa euroa tappiolliseksi, mikä oli seurausta vientitakuutoiminnan tappioista ja tappiovarauksista. Negatiivinen tulos ei kuitenkaan vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiivisen itsekannattavuuden toteutumiseen.Vienninrahoituspalvelujen kysynnän voimistuessa kasvoi myös varainhankinnan tarve. Huhtikuussa Finnveran liikkeeseen laskema miljardin euron kiinteäkorkoinen joukkovelkakirjalaina oli yhtiön ensimmäinen 10 vuoden euromääräinen joukkovelkakirjalaina.Huhtikuussa Finnvera käynnisti yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa kampanjan pk-yritysten omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi. Erilaisilla aktivointitoimenpiteillä pyritään lisäämään yritysten tietoisuutta muun muassa arvonmääritykseen ja verotukseen liittyvistä asioista. Finnveran rahoittamissa omistajanvaihdoksissa tapahtui alkuvuonna euromäärillä mitattuna 17 prosentin kasvu.Finnvera toi hallitusohjelmaan perustuen markkinoille uutena tuotteena kasvulainan, joka on vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote. Se on tarkoitettu pk- ja midcap-yritysten merkittävien kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden rahoittamiseen.Liiketoiminta ja tuloskehitysFinnveran vienti- ja erityistakausten kysyntä oli katsauskaudella noin 50 prosenttia ja vientiluottojen rahoituksen kysyntä lähes 90 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla. Sen sijaan pk- ja midcap-rahoituksen kysyntä laski edellisvuodesta 17 prosenttia.Vaikka vienti -ja erityistakausten kysyntä kasvoi, Finnvera antoi katsauskaudella vientitakuu- ja erityistakaustarjouksia 76 prosenttia ja vientiluottotarjouksia 87 prosenttia edellisvuotta vähemmän, koska osa hankkeista tai niiden luottosopimuksista oli katsauskauden päättyessä vielä neuvotteluvaiheessa. Pk- ja midcap-yrityksille myönnettyjen lainojen ja takausten määrä laski katsauskaudella edellisen vuoden vastaavasta jaksosta 11 prosenttia. Finnvera-konserni 1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Rahoituspäätökset, Me           Lainat ja takaukset 483 541 -11 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  1 226 5 124 -76 %     Vientiluotot 477 3 601 -87 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Vastuut, Me           Lainat ja takaukset 2 322 2 285 2 %     Vientitakuut ja erityistakaukset  16 896 17 436 -3 %     Vientiluotot 4 718 4 240 11 %           1.1.-30.6.2016 1.1.-30.6.2015 Muutos % Korkokate sekä palkkiotuotot ja -kulut, Me 93 102 -8 % Liikevoitto, Me -7 56 -113 % Tulos, Me -7 55 -113 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos % Taseen loppusumma, Me 9 166 8 418 9 % Oma pääoma, Me 1 116 1 121 0 %   - josta vapaat rahastot, Me 865 871 -1 %           30.6.2016 31.12.2015 Muutos %-yks. Omavaraisuus, %  12,2 % 13,3 % -1,1 % Vakavaraisuus, Tier 2, % 18,9 % 19,6 % -0,7 % Kulu-tuotto-suhde, % 30,6 % 28,3 % 2,3 % Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun tulos oli tappiollinen 7 miljoonaa euroa, kun se oli vuotta aiemmin 55 miljoonaa euroa voitollinen. Tulos oli 62 miljoonaa euroa edellisvuoden vastaavan jakson tulosta heikompi.Alkuvuoden tappiolliseen tulokseen vaikuttivat merkittävimmin vertailukautta suuremmat emoyhtiö Finnveran vienti-takuutoiminnan tappiot ja tappiovaraukset. Vientitakuutappiot ja tappiovaraukset olivat katsauskaudella 66 miljoonaa euroa (2). Katsauskaudella ilmeni, että brasilialaisesta Oi S.A.-konsernista voi realisoitua riski, joka saattaa tämän hetken arvion mukaan aiheuttaa noin 55 miljoonan euron tappion. Tämän perusteella katsauskaudella kasvatettiin takuutappio-varausten määrää. Tappiovaraukset ovat tämänhetkisiä arvioita. Niiden määrä voi vielä merkittävästikin muuttua tietojen lisääntyessä ja tarkentuessa.Emoyhtiö Finnvera Oyj:n katsauskauden tulos -7 miljoonaa euroa (56) oli liiketoiminnoittain seuraava: suuryritykset-liike-toiminnan tulos oli -17 miljoonaa euroa (48) ja pk-liiketoiminnan 10 miljoonaa euroa (8).Konsernin tulos on ollut yhtiön 17 toimintavuoden aikana tilikausittain ja alkuvuoden 2009 jälkeen myös puolivuosikat-sauskausittain voitollinen ennen nyt päättynyttä tammi–kesäkuun katsauskautta. Myös emoyhtiö Finnveran vientitakuu-toiminta on ollut yhtiön toimintavuosien aikana kumulatiivisesti itsekannattavaa tammi–kesäkuun negatiivinen tulos huomioiden. Finnvera-konserni H1/2016 H1/2015 Muutos Muutos *2015   Me Me Me % Me Korkokate 27 28 -2 -6 56 Palkkiotuotot  ja -kulut (netto) 67 73 -7 -9 141 Voitot/tappiot käypään arvoon arvostettavista eristä -10 -6 4 63 -21 Hallintokulut -22 -22 0 1 -44 Liiketoiminnan muut kulut -3 -3 0 -5 -6 Saamisten arvonalentumiset, takaus- ja takuutappiot -65 -14 51 352 -15     Luotoista ja takauksista -15 -72 -57 -79 -87     Luottotappiokorvaus valtiolta 15 60 -45 -74 83     Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta -66 -2 64 - -10 Liikevoitto -7 56 -63 -113 114 Tilikauden voitto -7 55 -62 -113 111 Rahoituksen näkymätFinnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan jatkossakin. Kysynnän euromäärä painottunee edelleen risteilijä-, tele- ja metsäsektoreihin. Näillä toimialoilla kansainvälisesti kilpailukykyisen vienninrahoitusjärjestelmän rooli on merkittävä yksittäisten investointien suuren mittaluokan vuoksi.Uusia vientimarkkinoita on auennut muun muassa Iraniin ja Argentiinaan. Markkinoiden avautuessa julkisella rahoituksella, kuten Finnveran vientitakuilla, on tärkeä merkitys vientikauppojen toteutumiselle. Finnveran vastuumaista Brasilian, Turkin ja Venäjän tilanteen odotetaan jatkuvan epävarmana aiheuttaen haasteita näissä maissa toimiville yrityksille. Toisaalta mm. Brasilian ja Venäjän heikentynyt paikallisvaluutan arvo tukee näissä maissa toimivien vientiyritysten toimintaedellytyksiä, mikä voi lisätä kiinnostusta investointeihin ja tuoda vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Ison-Britannian kansanäänestyksen tulos EU:sta eroamiseksi aiheuttaa Euroopassa epävarmuutta todennäköisesti  useiden vuosien ajan.Finnveran pk-rahoituksen kysyntä oli alkuvuonna vähäisempää kuin mitä se oli vuotta aiemmin. Myös myönnetty rahoitus oli viime vuotta alhaisemmalla tasolla. Alkuvuoden aikana Finnvera valmisteli uuden kasvulaina-välirahoitustuotteen käyttöönottoa sekä valmistautui tehtäväänsä Euroopan strategisten investointien rahaston välittäjäorganisaationa. Nämä yhdessä käyttöön otetun omistajanvaihdosohjelman kanssa lisännevät rahoituksen kysyntää ja myöntämistä loppuvuonna.Vuoden 2016 tulos toteutunee alkuvuodesta annetun arvion mukaan vuoden 2015 tulosta heikompana. Puolivuotiskatsauskauden tappiollinen tulos ei vaikuta Finnveran vientitakuutoiminnan kumulatiiviseen itsekannattavuuden toteutumiseen.Toimitusjohtaja Pauli Heikkilä:”Finnveran vastuuluvut ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimmalle tasolleen, ja Finnveran tarjoamien vientitakuiden ja rahoituksen kysynnän odotetaan kasvavan myös jatkossa. On tärkeää huolehtia viennin rahoitusjärjestelmämme toimivuudesta, jotta suomalaisyritykset voivat kilpailla vientikaupoista yhtä hyvillä rahoitusehdoilla kuin niiden kilpailijayrityksetkin.Pk-yritysten rahoituksen osalta yrityskauppojen määrän kasvu on ollut ilahduttavaa. Jatkamme ponnisteluja omistajanvaihdosten vauhdittamiseksi myös jatkossa; mitä useampi yritys jatkaa toimintaansa, sitä paremmin koko Suomen taloudella menee. Uusi omistaja tuo yritykseen mukanaan usein myös kehittämisajatuksia ja kasvuhalua.Työ Team Finland -verkoston kehittämiseksi on tiivistä. Yhteisen kotimaan palvelumallin parantaminen jatkuu loppuvuoden ajan. Tähän mennessä palvelun piirissä olleilta asiakkailta koottu palaute on ollut positiivista. Käytännössä Team Finland -yhteistyö saa vauhtia, kun Finnvera, Finpro ja Tekes sekä Suomen Teollisuussijoitus muuttavat lähiaikoina yhteisiin toimitiloihin Team Finland -taloon Helsingin Ruoholahteen.Finnveran lakisääteisenä tehtävänä on ottaa kantaakseen osittain niitä luottoriskejä, joita vientikauppoihin aina väistämättä liittyy. Kuluneella vuosipuoliskolla tällaisia riskejä toteutui.”Puolivuosikatsaus 1.1.-30.6.2016 (PDF)Lisätiedot: Pauli Heikkilä, toimitusjohtaja, p. 029 460 2400 Ulla Hagman, talousjohtaja, p. 029 460 2458

Finnveran Helsingin-pääkonttori muuttaa 15.8.2016 Eteläesplanadilta Ruoholahteen, Team Finland -taloon.Uusi käyntiosoitteemme on Porkkalankatu 1, Helsinki. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan.Finnveran lisäksi Team Finland -taloon muuttavat Finpro ja Tekes. Myös Teollisuussijoitus siirtyy samoihin tiloihin vuoden 2017 alussa.Finnvera kuuluu Team Finland -verkostoon, joka edistää Suomen ja suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Verkosto tukee julkisrahoitteisilla palveluillaan yrityksiä kansainvälistymisessä, houkuttelee Suomeen investointeja ja rakentaa Suomi-kuvaa maailmalla. Tutustu Team Finlandiin ja sen palveluihin: team.finland.fi.

Finnverassa on tänä kesänä työskennellyt 21 kesätyöntekijää ja kolme harjoittelijaa. Joka vuosi palkkaamme noin kaksikymmentä opiskelijaa kesätöihin. Liiketoimintoihin ja tukitoimintoihin työllistyvät nuoret ovat tärkeä lisäresurssi kesän ajan. Meille halutaan myös tulla takaisin töihin; jopa 16 tämän kesän kesätyöntekijöistä on työskennellyt talossa aiemminkin.Haluamme tarjota nuorille opintoja vastaavan työkokemuksen ja hyvän kuvan työelämästä, mitkä kannustavat opiskelemaan ja valmistumaan nopeammin työelämään. Onnistunut kesätyö antaa nuorille ajatuksia myös tulevaisuuden ammatista. Vastavuoroisesti odotamme nuorilta sitoutunutta ja ahkeraa otetta työhön, sekä uusia ajatuksia ja näkökulmia.Finnveran HR-asiantuntija Tiina Hiltunen on ilokseen huomannut, että useat Finnverassa aiemmin kesätöissä olleista ovat ammattikorkeakoulututkinnon suoritettuaan motivoituneet jatkamaan yliopistoon maisteriopintoihin.Kyselimme kuulumisia kahdelta tämän kesän kesätyöntekijältä nyt, kun kokemusta Finnverassa on takana jo muutama kuukausi. Ensimmäistä kesää Finnveran Oulun-pisteessä työskentelevä Karri Leino opiskelee Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa alkutakausten toteutus palvelutuotanto-yksikössä.1. Miksi hait juuri Finnveraan kesätöihin?Ensimmäisenä kriteerinä oli oman alan työ, ja ilmoituksessa mainittiin kesätyö rahoituksen tuessa. Finnvera oli minulle siinä vaiheessa vielä hieman mystinen rahoitusalan toimija. Kun aloin perehtymään työnantajaan tarkemmin selvisi, että tarjolla on kesätyö rahoitusalan ylimmän kerroksen näköalaterassilla, joten päätös hakemuksen jättämisestä oli helppo tehdä.2. Onko työ vastannut mielikuviasi ja oletko saanut tarpeeksi haasteita?Voin myöntää, että työnkuva ei ollut aivan selvillä itselleni, kun ensimmäisenä päivänä saavuin toimistolle. Olihan se käyty tietenkin läpi, mutta käytännön konkretia puuttui. Onneksi sain loistavan perehdytyksen. Vielä kolmen kuukauden jälkeenkin tulee eteen uusia tilanteita, mutta on mahtavaa, että apua tarjotaan ja sitä on aina saatavilla.3. Onko kesätyö tukenut opintojasi?Ehdottomasti. Koulussa opittua on voinut hyödyntää käytännön työssä, ja toisaalta taas moni kursseilla käyty asia on saanut aivan uuden valon, kun siihen on törmännyt oman työn ohessa.4. Missä haluat työskennellä valmistumisen jälkeen?Työ finanssialalla on ollut jo aika pitkään selkeä päämäärä ja etenkin kansainväliset tehtävät kiehtovat. Kesän aikana olen saanut tavata monissa eri työtehtävissä työskenteleviä finnveralaisia ja uskon, että olen aivan oikeilla jäljillä uravalintani suhteen.5. Mikä työssäsi on parasta?Kohtaamiset asiakkaiden kanssa ovat aina mukavia piristysruiskeita. Yrittäjistä huokuva innostuneisuus ja usko omaan juttuun saavat aikaan fiiliksen, että omalla työlläni on oikeasti merkitystä ja olen mukana toteuttamassa yhteiskunnallisesti tärkeää duunia.6. Minkälainen työyhteisö Finnvera on?Finnveran yhteishenki on vertaansa vailla. On ollut ilo huomata ja kokea heti alusta alkaen, että saan aidosti kuulua porukkaan. Kiitos koko ”joukkueelle” kuluneesta kesästä jo tässä vaiheessa, toivottavasti tavataan taas! Vilma Makkonen työskentelee toista kesää Kuopion-toimipisteessämme perintäassistenttina. Hän opiskelee oikeustiedettä Lapin yliopistossa. Vaikka perinnässä käsitellään rahoitusalan nurjempaa puolta, ei sen takia pidä Vilman mielestä yöunia menettää, vaan nämäkin asiat on pyrittävä hoitamaan ammattimaisesti.1. Miksi hait juuri Finnveran töihin?Olin kuullut, että Finnvera on hyvä työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia työtehtäviä. Viihdyin hyvin ensimmäisenä kesänä, joten tulin mielelläni tänä vuonna uudestaan.2. Onko työ vastannut mielikuviasi ja oletko saanut tarpeeksi haasteita?Kesätyö Finnverassa on vastannut odotuksia, ja etenkin nyt toisena kesänä olen saanut tehdä monipuolisesti omaan alaan liittyviä työtehtäviä.3. Onko kesätyö tukenut opintojasi?Oikeustieteellisessä opiskelu on hyvin teoriapainotteista, joten Finnveralla perintäyksikössä työskentelystä olen saanut tulevaisuutta ajatellen arvokasta käytännön kokemusta insolvenssioikeudesta.4. Missä haluat työskennellä valmistumisen jälkeen?Finnvera on ensimmäinen oman alan työpaikkani, ja positiivisten kokemusten perusteella pidän mahdollisena, että työskentelen tulevaisuudessa asiantuntijatehtävissä rahoitusalalla tai yritysten parissa.5. Mikä työssäsi on parasta?Mielenkiintoiset työtehtävät, viihtyisä työympäristö ja hyvät henkilöstöedut. Puhumattakaan mukavista työkavereista!6. Minkälainen työyhteisö Finnvera on?Finnverassa on mielestäni avoin ja keskusteleva ilmapiiri, jossa voi rohkeasti kysyä jos ei jotain osaa tai tiedä.

Talouskasvun ja -käänteen merkkejä on jo vuosia etsitty lähes yhtä suurella vimmalla kuin Pokemoneja tänä kesänä. Aina, kun positiivisia signaaleja on kurkistellut kulman takana, joku huono uutinen on lakaissut ne alleen.Suomen talouden ongelmat liittyvät vientiin ja investointeihin. Ne ovat kehittyneet heikosti, ja taloutta on ylläpidetty velkaantumiseen pohjautuvalla kotimaisella kysynnällä. Varmaa on, että näin ei voi jatkua loputtomiin. Stoppi tulee viimeistään siinä vaiheessa, kun euroalueen korkokehitys kääntyy. Jos muu euroalue pääsee kasvu-uralle ja inflaatio kiihtyy, ei EKP:n rahapolitiikka jää odottamaan Suomen mukaan pääsyä.Suomessa olemme tehneet oikean suuntaisia asioita talouden kääntämiseksi. Yhteiskuntasopimus tuo talouteen ennustettavuutta, mikä helpottaa investointipäätöksiä. Samalla maltillinen kustannuskehitys kohentaa kilpailukykyä. Tämä toivottavasti riittää parantamaan vientiyritystemme kovassa kilpailussa heikentyneitä markkinaosuuksia.Kun tarkkaan katsoo, niin positiivisia valon pilkahduksia onkin jo nähtävissä! Suomen talous on vihdoin kääntynyt varovaiselle kasvu-uralle ja investoinnitkin näyttävät viimeisissä luvuissa olevan nousussa. Työllisyys kehittyy tällä hetkellä positiivisemmin kuin vuosiin. Valitettavasti positiiviset luvut pohjaavat edelleen lähinnä kotimarkkinakysyntään ja viennin puolella on vaikeampaa.Meillä Finnverassa on näköalapaikka elinkeinoelämään ja talouskasvuun. Onneksi emme kuitenkaan tyydy sivustaseuraajiksi vaan etsimme aktiivisesti yrityksiä, joiden kasvua voisimme vauhdittaa. Täällä Pohjois-Suomessa valoa tunneliin tuovat tällä hetkellä hyvin kehittyvät matkailuyritykset erityisesti Lapissa, vihdoin käynnistyneet suurhankkeen investoinnit Pyhäjoen ydinvoimalaprojektin ympärillä sekä esimerkiksi Oulun seudun korkean teknologian äärimmäisen kasvu- ja kansainvälistymishakuiset pk-yritykset. Potentiaalia on valtavasti ja positiivisen kierteen käynnistyminen on hyvin lähellä.Juuso HeiniläAluejohtaja, Pohjois-Suomi

 Iranin maaluokka parani, Nigerian ja Sambian heikkeni. Maaluokista päätettiin OECD:n maariskityöryhmässä, jossa Finnvera on jäsenenä.Iranin maaluokkaa on parannettu luokkaan 6. Maa on avautumassa ulkomaiselle liiketoiminnalle, joskin hyvin hitaasti. Usealla takuulaitoksella on pakotteista johtuvia vanhoja saatavia Iranista, joita maa on nyt ruvennut maksamaan. Tämän vuoksi maaluokan parantaminen oli mahdollista.Nigerian maaluokka heikkeni luokkaan 6. Nigeria on Afrikan suurin talous ja hyvin riippuvainen öljystä. Nyt sekä valtion- että vientitulot ovat laskeneet ja ulkomaisesta valuutasta on pulaa.  Nigerialaisilla yrityksillä ja pankeilla on vaikeuksia saada valuuttaa maksujen hoitoon. Maan turvallisuustilanne on heikko.Sambian maaluokka heikkeni luokkaan 6. Sambian vienti nojaa kupariin ja Kiina on ollut tärkeä kumppani. Poliittiset jännitteet ovat kasvaneet ja IMF:n apu on tulevaisuudessa todennäköistä.Maaluokan 6 maat ovat haavoittuvaisia usein juuri talouden yksipuolisuuden vuoksi, kuten Nigerian ja Sambian kohdalla. Epäedullisissa suhdanteissa paikallisilla toimijoilla voi syntyä vaikeuksia hoitaa luottoja tai maksuja. Myös valtiontalous heikkenee tulojen vähetessä.Maaluokitus vaikuttaa osaltaan Finnveran asettamiin vakuusvaatimuksiin vientikaupan rahoittamiseksi. Usein 6 luokan maissa edellytetään remburssin käyttöä maksuvälineenä. Se on viejän kannalta turvallisin maksuväline. Riski siirtyy remburssin vahvistavalle pankille ja Finnveralle.Finnvera noudattaa toiminnassaan maaluokan määrittelemiä minimitakuumaksutasoja.Lisätietoja: Raija Rissanen (Iran), p. 029 460 2726 Liisa Tolvanen (Nigeria, Sambia), p. 029 460 2728 Finnveran maaluokitukset

Finnveran Tampereen-toimipiste muuttaa uusiin tiloihin tiistaina 5.7.2016. Toimipiste on suljettuna muuttopäivän ajan.Toimipisteen uusi käyntiosoite on Kalevantie 2, Technopolis Yliopistonrinne, Tampere.Puhelinnumerot säilyvät ennallaan.Vaihde 029 460 11 Puhelinpalvelu 029 460 2580 www.finnvera.fi

Ohjelmistoyritysten on usein suunnattava kansainvälisille markkinoille jo perustamisvaiheessa. Tamperelainen tiedonhallintaan erikoistunut M-Files on hakenut myyntikannuksensa rohkeasti Yhdysvalloista ja Britanniasta. Nyt suuntana ovat Eurooppa ja Aasia.

Finnveran sijoitusjohtaja listaa hyvän hallituksen kokoonpanon ja tehtävät. Turkulaisen BCB Medicalin roolitus on kuin oppikirjasta.Suomalaisyritysten kannalta kriittinen johtamisen osa-alue eli hallitustyö on parantunut selvästi viimeisen 5-10 vuoden aikana.Finnveran sijoitusjohtaja Petri Laine arvioi, että hallituksissa suunnitellaan nykyään paljon paremmin pk-yritysten tulevaisuutta kuin aikaisemmin.– Jos viisi vuotta sitten hallituksen kokouksissa vain 20 prosenttia ajasta suunniteltiin tulevaa ja 80 prosenttia kulutettiin menneiden asioiden käsittelyyn, niin nyt suhdeluku on 50-50. Sen pitäisi olla 80-20, Laine sanoo.Kehityksen taustalla on monia tekijöitä. Kauppakamarien viime vuonna toteuttama pk-hallitusbarometri paljasti, että laskusuhdanne on pakottanut pk-yritysten hallituksia päivittämään strategiaa ja riskienhallintaa. Myös hallitusjäsenten koulutusta on lisätty.Laine nostaa esiin vielä kaksi syytä: startupit ja omistajanvaihdokset. Startupeissa on yleensä rahoittajia taustalla, jotka haluavat ammattimaisen hallituksen kehittämään yritystä.– Yrityskauppatilanteissa hyvä hallituksen puheenjohtaja on avainpeluri. Hän käy keskustelut ja toimitusjohtaja keskittyy bisnekseen, Laine sanoo.Laineella itsellä on pitkä kokemus hallitustyöstä. Finnvera on tälläkin hetkellä sijoittajana 130 yrityksessä. Ensisijoituksia ei ole tehty enää vuodenvaihteen jälkeen, sillä varhaisen vaiheen pääomasijoitustoiminnan kehitysvastuu on siirtynyt Tekesille. Tekes ei tosin tee suoria sijoituksia, vaan toimii rahastojen kautta.– Olemme halunneet tuoda oman pääoman ehtoista rahoitusta yhtiöihin ja olla mukana kantamassa riskiä, Laine perustelee.Finnveran tavoitteena on irtautua yrityksistä 5-7 vuodessa, mutta pidempiäkin omistuksia löytyy listalta. Yksi sijoituksista on verkko- ja mediatietojen jalostamiseen erikoistunut M-Brain, joka on ollut Finnveran salkussa sijoitustoiminnan alusta asti eli vuodesta 2006.M-Brainin liikevaihto on nykyään noin 40 miljoonaa euroa.Verkostot avainasemassaMinkälainen sitten on hyvä hallitus?Laineen mielestä ideaalitilanteessa hallituksessa on maksimissaan kuusi jäsentä. Hallitusjäsenten taustojen täytyy olla myös riittävän erilaiset.– Yhdellä on hyvä olla toimialakokemusta, yhdellä startup-kokemusta, yhdellä suuryritystaustaa, yhdellä myynnin johtamisen osaamista ja yhdellä rahoitustuntemusta, Laine luettelee.Samalla puheenjohtajan rooli korostuu. Puheenjohtajalla pitää olla kykyä ja aikaa keskustella toimitusjohtajan kanssa kokousten välissäkin.– Hallitusjäsenten tärkein lisäarvo on tuoda osaamista sekä verkostoja ja miettiä aina yrityksen etua. Suomessa on edelleen yrityksiä, joissa toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on sama henkilö. Se ei pitkällä aikavälillä toimi, Laine sanoo.Hän painottaa ulkopuolisten hallitusjäsenten arvoa. He katsovat asioita riittävän neutraalisti.– Pk-yritysten hallituksiin tarvitaan vielä paljon lisää raskaan sarjan yritysjohtajia.Hallitustyölle kiitettäväTurkulaislähtöinen kasvuyritys BCB Medical on hyvä esimerkki Laineenkin mainitsemasta hyvästä hallitustyöstä.Terveydenhuollon tietojärjestelmätoimittajalla on hallituksessa puheenjohtajan lisäksi viisi jäsentä. Heistä kaikki ovat operatiivisen toiminnan ulkopuolella ja yksi jäsen on ulkomailta. Ulkomaalainen suomalaisyrityksen hallituksen jäsenenä on vieläkin harvinaisuus jopa suurissa yrityksissä.– Päätimme heti alussa, että pieni koko ei saa olla tekosyy, vaan asiat pitää tehdä oikein. Hallituksen täytyy palvella koko ajan yrityksen strategiaa, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tero Silvola.Hänen mukaansa hallituksen jäsenten yksi suurimmista lisäarvoista on tuoda aitoja voimavaroja liiketoiminnan kehittämiseen, yhtenä esimerkkinä verkostojen luominen.– Tämä on referenssiliiketoimintaa. Jäsenten laajan ja monipuolisen kokemuksen avulla avaamme asiakasrajapinnassa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Hallituksen jäsenet osaavat katsoa asioita myös tarpeeksi pitkälle.Silvola antaa nykyiselle hallitukselle kouluarvosanaksi kiitettävän. Yhteistyö puheenjohtajan ja toimitusjohtajan välillä sujuu niin ikään hyvin.– Meillä on yrityksen perustaja edelleen toimitusjohtajana. Yhteistyötä on harjoiteltu ja roolit ovat selvät.FAKTA: Hyvä hallituskokoonpano Hallitusjäsenten tärkein tehtävä on antaa oma osaaminen ja verkostot yrityksen käyttöön. Hyvässä hallituksessa on maksimissaan kuusi jäsentä. Yhdellä jäsenellä on hyvä olla kokemusta toimialalta, yhdellä startup-maailmasta, yhdellä taustaa suuryritysten johtotehtävistä, yhdellä myynnistä ja yhdellä rahoituksesta. Lisäksi hallitusjäsenistä kaksi on hyvä olla ulkopuolisia. Finnvera on sijoittajana 130 yrityksessä. Listalla on paljon mielenkiintoisia yrityksiä. Finnveran omat asiantuntijat tai kumppanit istuvat jokaisen yrityksen hallituksessa. Teksti: Kimmo Koivikko

Finnvera osallistuu tänä kesänä ensimmäistä kertaa Porissa 11.–15.7. järjestettävään SuomiAreenaan. Liiketoimintajohtajamme Katja Keitaanniemi on mukana yritysten omistajanvaihdoksia käsittelevässä puheenvuorossa keskiviikkona 13.7. työ- ja elinkeinoministeriön teltalla.Vuosittain tuhannet yritykset tulevat elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että omistajanvaihdos on ajankohtainen. Yli puolessa pk-yrityksistä ei ole kuitenkaan tehty suunnitelmia omistajanvaihdoksesta. Herättelyä asian suhteen kaivataankin, ja omistajanvaihdokset ovat yksi Finnveran tämän vuoden johtava teema.SuomiAreena tarjoaa viiden päivän ajan näköalapaikan suomalaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Teemana on tänä vuonna suomalainen työ. Finnvera on tapahtumassa mukana yhdessä pääyhteistyökumppani työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.Tervetuloa kuuntelemaan keskustelua TEM:n teltalle!Katso TEM:n tiedotteesta muita mielenkiintoisia keskusteluitaLue lisää SuomiAreenastakuva: SuomiAreenan kuvapankki

Finnvera etsii lisää uusia rahoitusmahdollisuuksia pienille vientikaupoille. Toukokuussa käyttöönotettu uusi vekselitakuu saa jatkoa vientisaatavaluotosta.Vientisaatavaluotto on tarkoitettu suomalaisille investointihyödykkeitä vieville yrityksille toimituksen jälkeisen vientisaatavan jälleenrahoittamiseen. Vientisaatavaan liittyvä luottoriski katetaan Finnveran luottoriskitakuulla.Jos ostajan rahoittaminen pankin kautta esim. Finnveran vekseli- tai remburssitakuuta hyödyntäen ei onnistu, voi viejä hakea Finnveran vientisaatavaluottoa maksuajallisen kaupan rahoittamiseen.Rahoituksen määrä on yleensä 95 prosenttia luottovakuutetusta saatavasta, kuitenkin enintään kaksi miljoonaa euroa. Vientisaatavaluotto voidaan myöntää pk-yrityksille ja midcap-yrityksille.Lue lisää: Tuotteet > Lainat > Vientisaatavaluotto

Finnvera on alkuvuonna rahoittanut pk-yritysten omistajanvaihdoksia lähes 70 miljoonalla eurolla.Yrityskauppojen määrä on yllättänyt rahoittajat positiivisesti.Finnveran rahoittamat omistajanvaihdokset ovat alkuvuoden aikana lisääntyneet euromääräisesti 11 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Finnvera rahoitti liki 70 miljoonalla eurolla lähes 500 pk-yrityksen omistusjärjestelyjä.Vertailun vuoksi, vuonna 2015 vastaavat luvut koko vuoden osalta olivat 120 miljoonaa euroa ja lähes tuhat omistusjärjestelyä. Omistusjärjestelyt nousivatkin tuolloin ensimmäistä kertaa kasvuun vuoden 2010 jälkeen.Asiakkuuspäällikkö Janne Koivuniemi yllättyi yrityskauppojen määrästä, sillä vertailukauden eli viime vuoden alku oli todella kova. Ensimmäisen vuosipuoliskon osalta kasvu oli lähes 70 prosenttia. Loppuvuotta kohti volyymi laimeni selvästi.– En ollut tällaiseen varautunut, eikä varmaan kukaan muukaan. Tästä vuodesta tulee viime vuotta vilkkaampi, Koivuniemi ennustaa.– Kappalemääräisesti kauppoja on nyt rahoitettu suunnilleen samaan tahtiin. Se kertoo siitä, että hankkeet ovat isompia, hän jatkaa.Koivuniemen mukaan yrityskauppojen osuus Finnveran pk-yritysten kokonaisrahoituksesta on myös noussut, 15 prosenttiin. Kasvua on kolme prosenttiyksikköä.– Joillakin alueilla yrityskauppajärjestelyjen osuus on jopa yli neljänneksen, Koivuniemi vahvistaa.Pientä ja perinteistäAsiakkuuspäällikkö näkee kasvun taustalla useitakin syitä.Yrityskaupat ja omistajanvaihdokset ovat olleet viimeisen vuoden aikana enemmän julkisuudessa. Lisäksi Finnvera on entisestään lisännyt omaa aktiivisuuttaan niin yrityskauppojen asiantuntijoiden kuin suoraan yritystenkin kanssa.Ylivoimaisesti suurin osa rahoitetuista kaupoista kohdistuu edelleen pieniin, muutaman hengen yrityksiin. Tutkimusten mukaan omistajaa vaihtavan yrityksen keskimääräinen liikevaihto on noin 400 000 euroa.– Yritykset ovat myös aika perinteisiltä aloilta, kuten tuotannosta ja palvelualalta sekä jonkin verran maahantuontialan yrityksiä, Koivuniemi vahvistaa.Suomessa tehdään vuosittain noin 2 000-3 000 yrityskauppaa. Tarkkaa tilastoa ei ole. Finnvera on mukana arviolta joka kolmannessa yrityskaupassa.Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin mukaan yrityskauppojen määrän on ennakoitu jopa tuplaantuvan lähitulevaisuudessa, sillä Suomessa on 78 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä neljä kymmenestä on ilmoittanut, että yritys myydään ulkopuoliselle. Jatkajan etsiminen on kuitenkin verkkaista.– Passiivisuus liikkeelle lähtemisen ja jatkajan etsimisen suhteen on aika hämmentävää. Yrittäjät kuvittelevat, että omistajanvaihdos hoituu lyhyessä ajassa. Joskus toki kaupat järjestyvät muutamassa kuukaudessa, mutta ei välttämättä luopuvan yrittäjän kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Kauppahinta voi jäädä alhaisemmaksi kuin yrityksellä olisi potentiaalia, Koivuniemi sanoo.Hänen mukaansa esimerkiksi liiketoiminnan kannalta ei-välttämättömistä kustannuksista ja tase-eristä karsitut tunnusluvut olisi hyvä näkyä useammassa tilinpäätöksessä.– Silloin potentiaalisella ostajalla ja rahoittajalla olisi selvempi kuva siirtyvän liiketoiminnan suorituskyvystä.FAKTA: Tiedätkö yrityksesi arvon? Muista, että yrityskaupassa ostajan tarpeet on tärkeintä huomioida kaupan onnistumiseksi. Liiketoiminnan pitää olla kannattavaa. Mikä on yrityksen kasvu ja käyttökate suhteessa toimialan mediaaniin? Putsaa taseesta kaikki liiketoiminnan kannalta ylimääräinen, kuten autot ja sijoitusvarallisuus sekä kiinteistöomistukset. Oman yrityksen arvo pitää tietää, vaikka omistajanvaihdos ei olisikaan edessä lähivuosina. Se antaa pohjan yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Joillakin toimialoilla pidetään suuntaa-antavana nyrkkisääntönä, että yrityksen arvo on suunnilleen käyttökate kertaa 3. Myyjä katsoo yleensä historiallista tuottoa, ostaja taas tuottoja tulevaisuudessa. Aloita omistajanvaihdoksen suunnittelu ajoissa, viimeistään 3-5 vuotta ennen yrityskauppaa. Testaa millainen yrityksesi taloudellisiin tunnuslukuihin perustuva laskennallinen arvo voisi olla. Testaa laskuria Lisää tietoa omistajanvaihdoksista Teksti: Kimmo Koivikko

Lahden Palokalusto Oy:n työntekijät halusivat turvata työpaikkansa ja kasvattaa yrityksen toimintaa, joten he päättivät ostaa yrityksen edellisen omistajan siirtyessä eläkkeelle. Siirtyminen työntekijästä omistajaksi on tuonut mukanaan uudenlaista vastuuta, mutta myös hämmästyttävää kasvua.

Finnveralla on merkittävä rooli suomalaisen pk-yrityskentän rahoittajana. Tehtävänä on rahoituksen keinoin auttaa suomalaisyrityksiä menestymään.Finnveraa tarvitaan erityisesti silloin, kun yrityksen rahoitus ei järjesty kaupallisilta markkinoilta. Vuonna 2015 Finnvera sai pk-yrityksiltä yli 12 800 rahoitushakemusta, joista noin 80 prosenttia sai myönteisen päätöksen.Yhtiön pk-rahoituksesta vastaava liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi vastaa yleisimpiin Finnveran rahoitustoimintaa koskeviin kysymyksiin.Miksi Finnveraa tarvitaan pk-yritysten rahoittajaksi?Erityisesti epävarmassa taloustilanteessa yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, ja silloin tarvitaan Finnveraa. Voimme ottaa enemmän riskejä kuin yksityiset rahoittajat ja näin edesauttaa suomalaisten pk-yritysten toimintaa ja koko kansantalouden kasvua.Parannamme ja monipuolistamme yritysten rahoitusmahdollisuuksia. Ilman Finnveraa voisi käydä niin, että uutta yritystoimintaa ei syntyisi tai olemassa olevat yritykset eivät kehittyisi yhtä paljon kuin avullamme.Voimme rahoittaa suomalaisia pk-yrityksiä lainoin ja takauksin, sekä myöntää takuita pk-yritysten vientikauppoihin. Rahoitus perustuukin riskien ja yrityksen menestysmahdollisuuksien arviointiin sekä rahoituksella saavutettavaan vaikuttavuuteen.Mitä korkeampi riskinotto käytännössä tarkoittaa?Finnvera toimii viime kädessä valtion vastuulla ja pystyy ottamaan yksityisiä rahoituslaitoksia enemmän luottoriskejä. Toiminnan keskiössä on erityisesti kasvun rahoitus, jossa voimme ottaa tavanomaistakin enemmän riskejä.Valtio korvaa Finnveralle noin puolet pk-rahoituksessa syntyneistä luottotappioista. Valtion luottotappiokorvauksen jälkeen aiheutuva tappio katetaan kunkin vuoden tuloksesta, ja sen jälkeen taseessa olevasta kotimaan toiminnan rahastosta, jonne on siirretty edellisvuosien voitollisia tuloksia. Finnveran toteutuneet luottotappiot ovat olleet vuosittain noin 2,0–3,5 prosenttia vastuukannasta, joka oli 2,7 miljardia euroa vuonna 2015.Finnveran toiminnalle on asetettu itsekannattavuustavoite, jonka mukaan Finnveran tulee pitkällä aikavälillä kattaa omat toimintakustannuksensa sekä vastuullaan olevat luotto- ja takaustappiot liiketoiminnasta saamillaan tuloilla. Siksi asiakas maksaa rahoituksestaan aina myös hinnan.Kilpaileeko Finnvera pankkien kanssa?Finnvera ei kilpaile pankkien kanssa. Päinvastoin, täydennämme pankkien ja muiden rahoittajien tarjoamia rahoituspalveluita ja jaamme riskiä muiden rahoittajien kanssa. Pankeilla on suuri rooli rahoitusjärjestelyissämme.Finnvera arvioi asiakkaan luottoriskin aina tapauskohtaisesti. Mitkä ovat rahoituksen myöntämisen edellytykset ja mitä vakuuksia asiakas tarvitsee?Ennen rahoituspäätöstä teemme selvityksen yrityksen mahdollisuuksista harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Arvioimme yrityksen tavoitteita, kehittämissuunnitelmia ja markkinatilannetta sekä paikallista kilpailutilannetta, samoin kuin yrityksen liiketoiminnan vaatiman kokonaisrahoituksen ja omarahoitusosuuden riittävyyttä. Yrittäjän henkilökohtaisen talouden tulee myös olla kunnossa.Rahoituspäätös perustuu pääasiassa yrityksen menestysmahdollisuuksien arviointiin, mutta usein tarvitaan myös vakuuksia. Vakuus voi olla esimerkiksi henkilötakaus. Suuremmissa rahoitustarpeissa käytetään usein vakuutena yrityskiinnityksiä tai kiinteistökiinnityksiä. Yrittäjän omistamaa, omassa käytössä olevaa asuntoa Finnvera ei koskaan käytä rahoituksen vakuutena.Mistä luotonantoon tarvittavat varat hankitaan?Rahoitamme toimintaamme pääasiassa laskemalla liikkeelle joukkovelkakirjalainoja pääomamarkkinoilla. Varainhankinnalla on Suomen valtion takaus. Emme siis käytä antolainauksessamme valtion varoja, vaan hankimme varat markkinoilta. Hankittuja varoja käytetään sekä pk-yritysten että vientiluottojen rahoitukseen.Lue lisää Finnveran roolista ja toiminnan merkityksestä.

Vekselitakuu soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin. Finnveran tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen vastaa yleisimpiin kysymyksiin vekselitakuusta.Millaisiin vientikauppoihin vekseli ja vekselitakuu soveltuvat?Etenkin pienehköt yksittäiset pääomatavarakaupat kuten kone- ja laitehankinnat soveltuvat vekselillä rahoitettavaksi, mutta vekseliä voi käyttää myös jatkuvaan myyntiin.Miten vekseli käytännössä toimii?Viejä ja ostaja sopivat kauppaneuvotteluissa, että ostaja maksaa kauppahinnan luottoehdoilla, ja että luottoinstrumenttina on vekseli.  Tyypillisesti viejä asettaa vekselin eli antaa ostajalle maksukehotuksen, jonka ostaja hyväksyy allekirjoituksellaan. Vekseli on määrämuotoinen ja yksinkertainen velkasitoumus, jonka viejä siirtää pankille. Pankki diskonttaa vekselin, jolloin viejä saa rahat heti, ja jolloin ostaja maksaa vekseliluoton takaisin pankille sovitun maksuaikataulun mukaan. Finnvera antaa pankille vekselintakuun eli maksaa pankille korvauksen, jos ostaja ei suoriudukaan takaisinmaksusta.Mitä riskejä vekselitakuu kattaa?Vekselitakuu kattaa ostajaan ja ostajan maahan liittyvät luottoriskit. Tyypillisin riski on ostajan maksukyvyttömyys eli konkurssi.Mitä asioita viejän täytyy erityisesti huomioida käyttäessään vekseliä?Jo aikaisessa vaiheessa kaupantekoa kannattaa pohtia, voisiko vekselirahoituksen tarjoaminen olla hyvä vaihtoehto, ja tarkastaa omasta pankista ja Finnverasta, voiko vekseliä käyttää viennin kohdemaassa. Kaikissa maissa kuten Venäjällä se ei toimi. Toinen tarkistettava asia ovat vekselirahoituksen kustannukset. Rahoittajapankki määrittää koron ja Finnvera luottoriskin hinnan, ja usein vekselirahoitukseen voi liittyä myös juridisia kuluja. Myyminen luotolla edellyttää sitä, että asiakas on luottokelpoinen, joten tulee varautua pyytämään asiakkaalta 2–3 vuoden tilinpäätöstiedot – myös siihen vaihtoehtoon tulee varautua, että heikon luottoriskin vuoksi Finnvera ei voikaan myöntää takuuta.  Miten vekselitakuuta haetaan?Viejä hakee takuuta Finnverasta, koska viejä pystyy parhaiten antamaan vientikaupan tiedot. Hakemuksen yhteydessä pyydämme myös viejää allekirjoittamaan lahjonnanvastaisen vakuutuksen. Itse takuu myönnetään rahoittavalle pankille.Millaisia ehtoja vekselitakuun myöntämiselle on?Ostajan ja ostajan maan on oltava luottokelpoisia, ja ostajan maassa on oltava toimiva vekselilainsäädäntö.Kuinka pitkä maksuaika voi olla?Pääomatavaroille korkeintaan 5 vuotta. Jatkuvassa viennissä tyypillisesti esiintyy lyhyttä maksuaikaa eli 3 kk tai 6 kk.Lisätietoja:Tuotteet > Vientitakut > Vekselitakuu

Kauppalehden Kasvajat -kiertueen viimeisellä etapilla Helsingissä vuoden ”superkasvajana” palkittiin Unity Technologies Finland. Palkinnon tilaisuudessa vastaanotti Pekka Aakko Unityltä.– Yrityksemme on buutattu kahteen otteeseen ja kolmannella kerralla onnistui. Nyt firma on menossa hyvällä track recordilla eteenpäin. Me haluamme miljardiluokkaan mukaan. Tavoitteena on haastaa Google, YouTube ja päästä samoihin sfääreihin Supercellin kanssa, iloitsee Aakko.Unity Technologies Finland on osa kansainvälistä pelimoottoriyritystä, jonka tuotteisiin kuuluu muun muassa vuonna 2008 perustettu suomalainen Everyplay-palvelu. Palvelu videoi pelisession, jonka pelaaja voi halutessaan jakaa Everyplayn sisällä sekä Facebookissa, Youtubessa ja Twitterissa.Unity Technologiesilla on myös videomainostuote Unity Ads, jossa pelaaja saa jokaisesta katsotusta mainosvideosta palkkioksi virtuaalituotteen. Unity Adsin mallissa jokainen osapuoli voittaa. Pelaaja haluaa katsoa mainoksia saadakseen palkinnon, mainostaja kohtaa erittäin vastaanottavaisen yleisön ja pelinkehittäjä hyötyy merkittävästä liikevaihdosta.Yrityksen liikevaihto on kasvanut huimasti, vuonna 2015 se on ollut 118 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 liikevaihto oli 28,2 miljoonaa euroa ja vuotta aiemmin luku oli reilun yhdeksän miljoonan luokkaa.Team Finland on ollut mukana kasvun kiertueella Kauppalehden yhteistyökumppanina. Viidellä paikkakunnalla kasvun tarinat ja verkostoituminen ovat kiinnostaneet. Kiertueelle ilmoittautui ennätysyleisö, lähes 800 henkeä.Onko teidän yritys ensi vuoden kasvaja? Team Finland auttaa yrityksiä kiihdyttämään maailman markkinoille – tuplataan vienti nyt. Teksti: Miia LinnusmaaKuva: VNK

Finnveran alkutakausta on haettu 1 600 rahoitushankkeelle ensimmäisen vuoden aikana. Yrittäjä pitää takausta kätevänä aloittaville yrityksille.Vähän yli vuoden käytössä ollut Finnveran alkutakaus on löytänyt pankit ja yrittäjät.Tiimipäällikkö Leena Waarnan mukaan pankit ovat nimittäin lähettäneet Finnveralle alkutakaushakemuksen 1 600 rahoitushankkeesta.Pankki hakee alkutakausta yrittäjän puolesta, joten yrittäjä asioi suoraan vain oman pankkinsa kanssa. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia, ja myönnettävän takauksen enimmäismäärä on 80 000 euroa.– Alkutakaus sopii hyvin myös pienempiin, esimerkiksi 30 000–50 000 euron hankkeisiin. Yrittäjien ei siis kannata lamaantua, vaikka pankkia varten ei kunnon vakuuksia olisikaan, Waarna sanoo.Hän kannustaa aloittavia yrittäjiä ottamaan aluksi yhteyttä paikallisiin neuvontapalveluihin. Sieltä saa tietoa esimerkiksi alueen ja toimialan kilpailutilanteesta.Yritysten aloituskulut ja rahoitustarpeet vaihtelevat paljon.Esimerkiksi palvelualalla riittää muutama kymppitonni alkuvaiheen käyttöpääomaksi, kun taas tuotannollisissa hankkeissa rahaa kuluu huomattavasti enemmän investointitarpeisiin.– Yrittäjät osaavat laskea aika hyvin etukäteen kulunsa. Sen sijaan liikevaihtoennusteet ovat helposti ylioptimistisia. Ajatellaan, että liikevaihtoa alkaa kertyä nopeasti ja maksusuunnitelmatkin tehdään sen mukaan, Waarna sanoo.– Realistiset kokonaislaskelmat sekä oikein mitoitettu luotto takaisinmaksuaikoineen auttavat alkuvaiheen yrittäjää välttämään pahimmat karikot, hän jatkaa.Nopeampi starttiHelsinkiläisyrittäjä Tuure Parkkinen (kuvassa) kehuu alkutakausta estoitta.– Alkutakaus oli harvinaisen kätevä, sillä pankki haki sen meidän puolestamme. Yrittäjän kannalta paperirumba oli vähäinen. Päätimme lopulta nostaa 25 000 euroa, Parkkinen muistelee.Hän perusti kumppaneidensa kanssa viime marraskuun lopussa ResQ Clubin. Yrityksen kehittämän digitaalisen palvelun avulla kuluttajat saavat tietää hukkaanmenouhan alaisesta ruuasta ravintoloissa, leipomoissa, kahviloissa ja hotelleissa.Kuluttajalle palvelu antaa mahdollisuuden ostaa ruokaa jopa yli 50 prosenttia halvemmalla. Ravintolat puolestaan vähentävät hävikkiä.Parkkinen kertoo, että perustajilla ei ollut juurikaan omia säästöjä yritystä perustettaessa.– Vaikka työtä tehtäisiin itse palkatta, alussa tulee aina väkisinkin kuluja ja nyt saimme asiat nopeammin käyntiin.ResQ Clubin palvelu on herättänyt heti alusta mielenkiintoa niin sijoittajissa kuin kuluttajissakin.Yhtiö julkisti yli 300 000 euron rahoituskierroksen, kun uusina sijoittajina mukaan tuli yksityishenkilöitä ja pääomasijoittajia. Samalla ResQ Club ilmoitti, että palvelu avataan myös Ruotsissa.Palvelussa on noin 20 000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja 150 tarjoajakumppania.FAKTA: Mikä alkutakaus? Alkutakaus on tarkoitettu aloittaville ja enintään kolme vuotta vanhoille yrityksille. Yrityksen pitää olla henkilöomisteinen. Alkutakaus sopii erityisesti pieniin rahoituksiin. Varsinkin, jos yrittäjällä ei ole pankin kannalta riittäviä vakuuksia. Finnveran takausosuus on enintään 80 prosenttia. Yritykselle myönnettyjen alkutakausten määrä voi olla enintään 80 000 euroa. Tällöin pankista haettava maksimi lainamäärä alkutakauksen nimissä on 100 000 euroa. Vakuutena toimivat pääosakkaiden antamat omavelkaiset erityistakaukset, joiden tulee kattaa vähintään neljäsosa takauksen määrästä. Yritys esittää rahoitushakemuksen omalle pankilleen. Sen jälkeen pankki arvioi liiketoiminnan uskottavuuden, käy läpi laskelmat ja hakijoiden luottokelpoisuuden ennen rahoituksen myöntämistä. Pankki hakee alkutakauksen Finnverasta yrityksen puolesta. Alkutakaus on tarkoitettu erityisesti aloittavan yrityksen käyttöpääoma- ja investointitarpeisiin. Se ei käy yrityskauppoihin eikä toimitilahankintojen rahoittamiseen. Alkutakaus voi olla myös yksi osa yrityksen lainakokonaisuutta. Alkutakauksen maksimi lainan takaisinmaksuaika on kymmenen vuotta. Lisää tietoa alkutakauksesta löytyy täältä.Lisää tietoa yrityksen perustamisen rahoitusratkaisuista löytyy täältä.Teksti: Kimmo Koivikko

Eteläamerikkalaisen Argentiinan talous on vähitellen avautumassa uudelleen ulkomaiselle liiketoiminnalle. Finnveran asiantuntijat näkevät Argentiinassa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.Argentiinan talous romahti vuosituhannen vaihteessa, ja maa joutui maksamattomien velkojen seurauksena vuosiksi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle. Uusi konservatiivinen hallinto on kuitenkin ryhtynyt nopeasti sopimaan avoinna olevia riitoja velkojiensa kanssa, minkä ansiosta maa on nyt vähitellen palaamassa osaksi kansainvälisiä rahoitusvirtoja. Uusi hallitus on myös vapauttanut ulkomaankaupan rajoitukset.Finnveran liiketoimintajohtajan Jussi Haarasillan mukaan Argentiinasta on vähitellen syntymässä potentiaalinen vientimaa Suomelle.‒ Argentiinalla on pitkän eristäytymisen vuoksi paljon uudistustarpeita. Esimerkiksi infrastruktuuri kaipaa kipeästi kehittämistä, ja siinä suomalaisilla voi hyvinkin olla paljon tarjottavaa tulevina vuosina. Puhutaan esimerkiksi tele- ja sähköverkoista, kaivostoiminnasta, puunjalostuksesta ja satamien rakentamisesta, Haarasilta luettelee.‒ Voisi kiteyttää, että perinteinen suomalainen vientiportfolio sopii Argentiinan tuleviin tarpeisiin.Haarasilta korostaa, että 43 miljoonan asukkaan Argentiinasta on tulossa houkutteleva markkina nyt monille yrityksille.‒ Kilpailu tulee olemaan kovaa, se on selvää, hän arvioi.‒ Suurten hankkeiden toteutuminen vaatii rahoitusta, joka puolestaan edellyttää vastapuolen luottokelpoisuutta. Argentiina oli vuosia vientitakuutoiminnan ulkopuolella. Finnvera voi tällä hetkellä tukea kaupan rahoitusta ja tutkii mahdollisuuksia taata pitkän maksuajan luottoja, Haarasilta sanoo.”Kumppaneiden taustat kannattaa tutkia”Useat yritykset ovat jo olleet yhteydessä Finnveraan ja tiedustelleet Argentiinan tilannetta. Vastikään Argentiinassa vieraillut aluepäällikkö Mika Relander korostaa, että vaikka Argentiina tarjoaa lupaavia mahdollisuuksia, liiketoimintaa siellä harkitsevien yritysten kannattaa kuitenkin noudattaa varovaisuutta.‒ Toimintaympäristössä on yhä riskejä varsinkin julkisella puolella, sillä maan talous on vielä varsin heikossa kunnossa ja vaatii paljon pitkäjänteisiä uudistuksia. Esimerkkinä mainittakoon sähkön ja bensiinin suuret hintatuet, jotka pitää purkaa julkisen talouden tasapainottamiseksi.‒ Asiakkaiden maksukyky ja kumppaneiden taustat muutoinkin kannattaa etukäteen selvittää yhdessä Finnveran kanssa, Relander sanoo.Relanderin mukaan Finnvera pyrkii kuitenkin aina etsimään ja räätälöimään sellaiset rahoitusratkaisut, että vientikauppa voitaisiin toteuttaa.‒ Argentiinan kohdalla toki mekin joudumme yhä olemaan varsin varovaisia, hän lisää.Lisätietoja:Jussi Haarasilta, p. 029 460 2601, jussi.haarasilta (at) finnvera.fi Mika Relander, p. 029 460 2725, mika.relander (at) finnvera.fi

Kauppalehti palkitsi tiistaina Lounais-Suomen vuoden kasvajana kaarinalaisyhtiö NIT Naval Interior Teamin.NIT suunnittelee ja toteuttaa muun muassa ravintoloita, kylpyläosastoja ja teknisiä tiloja lähinnä loistoristeilijöihin ja autolauttoihin. Telakkateollisuuden viime vuosien turbulenssista huolimatta NIT on kovassa nousussa. Vuonna 2000 perustettu yritys työllistää 100 henkeä ja sen liikevaihdon on ennustettu kasvavan tänä vuonna jopa 50 miljoonaan euroon. Syyskuussa 2015 päättyneellä tilikaudella NIT:n liikevaihto oli hieman yli 36 miljoonaa. Finnvera on ollut rahoittamassa yritystä sen alkutaipaleelta asti.Valtaosa NIT:n liikevaihdosta tulee ulkomailta, ja viime aikojen suurin kasvu on tullut Japanista. Yhtiö lähti etsimään asiakkaita ulkomaisilta telakoilta jo vuonna 2008, minkä ansiosta liiketoiminta lähti kasvuun ja yritys sai rekrytoitua parhaat osaajat ennen kotimaan telakkateollisuuden buumia. Nyt NIT:n asiakkaat ovat maailman johtavia telakoita: saksalaisen Meyerin telakat Turussa ja Papenburgissa, Mitsubishin telakka Japanin Nagasakissa, Lloyd Werft Bremerhaven Saksassa sekä muutamia yhdysvaltalaisia varustamoja.Kuva: Palkinnon tuli noutamaan yhtiön toinen perustaja ja omistaja, toimitusjohtaja Jari Suominen.Kauppalehden Kasvajat -kiertueen seuraava tilaisuus järjestetään Helsingissä tiistaina 31.5. Team Finland -toimijat ovat paikalla innostamassa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://kasvajat.kauppalehti.fi/

Metsä-, energia- ja kaivosteollisuudelle prosessilaitteita toimittava Viafin Oy sai kokea vaikeita hetkiä finanssikriisin aikaan. Nyt yritys on markkinajohtaja massatornien, painesäiliöiden ja teollisuusputkistojen valmistuksessa. Tähän ovat johtaneet oikeisiin liiketoiminta-alueisiin panostaminen, johtamismallin ylläpitäminen sekä toimiva yhteistyö rahoittajien kanssa.

Nuoret Yrittäjät kokoontuivat vuotuiseen päätapahtumaansa Get Togetheriin viime viikonloppuna Jyväskylässä. Team Finland -verkoston Finnvera ja Tekes olivat mukana viemässä yrittäjille ilosanomaa kasvusta ja kansainvälistymisestä.Get Together on Nuorten Yrittäjien vuoden päätapahtuma, joka kerää yhteen yrittäjäkentän nuoret ja nuorekkaat keskustelemaan ja verkostoitumaan sekä tietenkin tekemään bisnestä.Tänä vuonna tilaisuudessa kuultiin menestyneiden yrittäjien ja johtajien tarinoita. Team Finland haastoi nuoret yrittäjät pohtimaan ideoita ja keinoja, joilla kasvu ja kansainvälistyminen tehdään mahdolliseksi.Tilaisuudessa myös palkittiin vuoden nuori yrittäjä. Voittajaksi kruunattiin PaaPii Design Oy:n Anniina Isokangas. Toiseksi sijoittui Suomen Saneerauspalvelu Oy:n Sami Takkula ja kolmanneksi Biancaneve Oy:n Elina Loueranta. Biancaneven kasvutarinasta voit lukea täältä.Tilaisuuden järjestivät Suomen Yrittäjät ja Keski-Suomen Yrittäjät yhteistyökumppaneiden kanssa.Kuva: Vuoden nuori yrittäjä -kilpailun palkinnot jaettiin Jyväskylässä. Kuvassa vasemmalta palkitut Sami Takkula, Anniina Isokangas ja Elina Loueranta. Tapahtuman juonsivat festarihenkisiin asuihin sonnustautuneet Suvi Widgren ja Petri Salminen.

Finnvera haluaa omalta osaltaan helpottaa yritysten pienempien vientikauppojen rahoitusmahdollisuuksia. Ensimmäinen askel on uusi vekselitakuu, joka soveltuu parhaiten alle kahden miljoonan euron kauppoihin.Suomen vienti on keskittynyt muutamiin toimialoihin ja valtaosaltaan suuryrityksiin. Pk-yritysten osuus on vain noin 15 prosenttia koko viennin arvosta.– Suomi tarvitsee ilman muuta lisää pk-viejiä, ja pienet vientikaupat ylipäätään aiempaa yksinkertaisempia rahoitusmahdollisuuksia. Monimutkaiset luottoasiakirjat ja niiden korkeat kustannukset ovat usein esteitä pienimpien kauppojen rahoitukselle. Ensimmäisenä otamme käyttöön vekselitakuun, jossa olemme huomattavasti keventäneet vaatimuksiamme sekä viejältä että pankilta. Jatkamme palvelujemme kehittämistä entistä ketterimmiksi auttaaksemme suomalaisviejien vientiponnisteluja, liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta toteaa.      Vekseli on perinteinen maksuvälineVekselin käyttö ulkomaankaupassa on viime vuosina hiljalleen lisääntynyt. Vekseli palvelee sekä viejää että ostajaa, sillä viejä saa käteismaksun ja ostaja maksuaikaa. Finnveran vekselitakuu taas suojaa pankkia mahdollisilta luottotappioilta. Esimerkiksi lainasopimukseen verrattuna vekseli on maksuvälineenä nopea ja halpa.– Uusi vekselitakuumme on pienissä, alle kahden miljoonan euron kaupoissa vakuudeton. Kevensimme takuusopimuksen sisältöä, yksinkertaistimme hinnoittelua ja katamme myös eri maiden vekselilainsäädännön soveltamiseen liittyviä riskejä. Haluamme vauhdittaa juuri tämän kokoluokan kauppoja joustavoittamalla vientivekseleihin liittyviä takuuehtojamme, tiimipäällikkö Eeva-Maija Pietikäinen kertoo.Viejä hakee takuuta Finnveralta ja toimittaa sekä ostajasta että mahdollisesta takaajasta luottotiedot sekä tilinpäätöstiedot 2–3 vuodelta. Lisätietoja pyydetään tarvittaessa. Takuupäätökset Finnvera tekee aina hankekohtaisesti.Oikeanlaisen maksutavan löytäminen vaatii yhteistyötä viejän, viejän pankin ja Finnveran kanssa. Keskeistä on, että rahoitus suunnitellaan hyvissä ajoin etukäteen ennen vientikaupan solmimista. Näin pystytään valitsemaan kuhunkin vientikauppaan sopiva maksutapa. Erityisesti vekselin osalta tämä on tärkeää, koska vekseliä ei kaikissa maissa käytetä maksuvälineenä.Lisätietoja:Jussi Haarasilta, liiketoimintajohtaja, puh. 029 460 2601Eeva-Maija Pietikäinen, tiimipäällikkö, puh. 029 460 2674Tuotteet > Vientitakuut > VekselitakuuVienti > Ostajan rahoitus

Oikeat rekrytoinnit ja omistajien riskinottokyky ovat ratkaisevia yrityksen kasvun kannalta.Virheitä tulee kaikille, mutta niistä pitää oppia, kannustaa kasvuyrittäjä Lennu Keinänen.Keinänen sanoo astuneensa itse kaikkiin mahdollisiin miinoihin aina markkina-analyyseista rahoitukseen. Siitä huolimatta hän on ollut perustamassa yhdeksää yritystä, joista tunnetuin on verkkomaksujen palveluntarjoaja Paytrail. Tanskalainen Nets osti yrityksestä 80 prosenttia kaksi vuotta sitten.Suurimmaksi miinaksi Keinänen nostaa kuitenkin tiimin ja sen merkityksen.– Tiimissä ihmisillä pitää olla riittävän monipuolinen tausta. Kurssikaveria ei välttämättä kannata palkata, Keinänen kertoo.Hänen mukaansa oikeaa tiimiä voi lähteä rakentamaan, kun yrittäjä ymmärtää mitä hän on oikeasti tekemässä.– Yrityskulttuuri täytyy luoda ensin. Kulttuuri muotoutuu lopulta vain ihmisten kautta, mutta sen tavoitetila tulee olla tiedossa, jotta osataan tehdä oikeat rekrytointivalinnat.Keinänen on ehtinyt olla yrittäjänä nuoresta iästään huolimatta jo 20 vuotta. Ensimmäisen yrityksen hän perusti 15-vuotiaana Kuopioon.Kasvu, kansainvälistyminen ja rahoitus linkittyvät kaikki yhteen. Kasvu on ollut aina Keinäsenkin yritysten ytimessä.– Kasvu vaatii isompaa ajattelua eli siirtymistä pois omasta hiekkalaatikosta. Pahimpia juttuja on alirahoitteisuus. Kasvu on aina kalliimpaa kuin alun perin kuvittelee, Keinänen sanoo.Hän allekirjoittaa menestysyrittäjä Kim Väisäsen opin, jonka mukaan yrityksessä on vain yksi kriisi ja se on kassakriisi.Bikineistä kasvu-uralleTutkimusten mukaan nuoret ovat ryhtymässä ryminällä yrittäjiksi. Nuoret yrittäjät ovat nyt muutenkin tapetilla, sillä Vuoden nuori yrittäjä valittiin viime perjantaina Jyväskylässä.Viime vuonna kunnia meni Varustelekalle, joka on hakenut kasvua myös Suomen rajojen ulkopuolelta.Yksi tämän vuoden finalisteista oli tamperelainen Biancaneve, joka valmistaa yksilöllisiä urheiluasusteita. Biancaneve ylsi valtakunnallisessa kilpailussa kolmanneksi. Yrittäjä Elina Loueranta myöntää, että hänkin on astunut erilaisiin miinoihin.– Unelmani oli tehdä vain vaatteita. En laskenut alussa edes katteita, Loueranta sanoo.Herätys tuli kolme vuotta sitten kasvuleirillä, jossa muut yritykset suunnittelivat kansainvälistymistä.– Olimme niin pieniä muiden rinnalla. Yksi oli myymässä miljoonaa ruuvia Venäjälle ja me puhuimme bikineistä. Meille tuli kysymyksiä, että miten me muka voimme kasvaa ja kansainvälistyä. En tajunnut kertoa, että bikinit maksavat 600 euroa kappale, Loueranta muistelee.Kasvuun eivät uskoneet kaikki omassa tiimissäkään. Yrittäjä sanoo, että yksi tiimiläinen sai muutkin epäilemään.Puuttuminen tilanteeseen vaati paljon, mutta se oli välttämätöntä.– Nousin pois ompelukoneen takaa ja aloin katsoa isoa kuvaa, Loueranta kertoo.Noin puolen miljoonan euron liikevaihtoa tekevä Biancaneve on vahvassa kasvuvaiheessa. Yhtiö on lanseeraamassa kesällä web-kamerapalvelun. Sen avulla asiakas voi tilata Biancaneven mittatilausbikinit mistä tahansa maailman kolkasta.Nyt kasvua tuo naisille suunnattu ja luksukseen painottuva urheiluvaatemallisto, jonka markkinointi vie yrittäjää myös Suomen rajojen ulkopuolelle.– Halusimme ulkomaille ja meiltä kysyttiin, että olemmeko valmiita matkustamaan. Nyt se on sitten realisoinut. Suhteet voi luoda vain paikanpäällä, Loueranta sanoo.FAKTA: Keinot, joilla kasvun lasikatto murretaan Tutkimusten mukaan joka viidennellä yrityksellä on tullut kasvussa lasikatto vastaan. Suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Kasvuyrittäjien mielestä lasikaton voi rikkoa, jos johdolla tai omistajilla on riittävä riskinottokyky. Se on merkittävin yksittäinen keino. Muita tärkeitä ovat tuote- ja palveluinnovaatiot, myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus ja asiakaskysyntä. Riittävän rahoituksen hankkiminen on myös yksi lasikaton murtamisen välineistä. Tiedot perustuvat Kauppalehden Kasvuyrityskyselyyn, joka lähetettiin 715 yrittäjälle. Näistä 92 vastasi kyselyyn. Käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla löytyy useita eri rahoitusratkaisuja. Teksti: Kimmo KoivikkoLue lisää:Kasvu > KäyttöpääomaKasvu > Liiketoiminta ulkomailla

Tamperelainen Framery Oy palkittiin tiistaina Pirkanmaan ja Pohjanmaan alueen vuoden kasvajana Kauppalehden Kasvajat -tilaisuudessa. Framery toimittaa korkean tason akustisia puhelinkoppeja ja hiljaisia tiloja avokonttoreihin ja julkisiin tiloihin.Yritys syntyi kahden opiskelijan oivalluksesta, kun heidän silloisen työpaikkansa esimies kailotti avokonttorissa kovaan ääneen puhelimeen. Tampereen Teknillisen yliopiston opiskelijat Samu Hällfors ja Vesa-Matti Marjamäki oivalsivat, että alati lisääntyvistä avokonttoreista puuttuu puhelinkopit. Oivalluksen seurauksensa syntyi vuonna 2010 Framery Oy.Yritys iski hyvään niche-markkinarakoon: perustamisen aikaan maailmalla ei ollut puhelinkoppimarkkinoita eikä ainuttakaan kilpailijaa. Kasvavana trendinä kuitenkin nähtiin monitoimitila-ajattelu.Kun perustajina oli kaksi opiskelijaa, rahoituksen saanti oli alkuvaiheessa kiven alla. Finnvera antoi yritykselle pienlainaa jo sen alkutaipaleella. Tekes myönsi Framery Oy:lle Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta. Rahoitus tähtää liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja sen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.Lupaavaa kasvu onkin ollut. Viime vuonna Frameryn liikevaihto oli jo 5,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna kasvu on jo 20 miljoonan euron vauhdissa.Frameryn tuotteita myydään ympäri maailmaa jälleenmyyjäverkoston kautta. Valtaosa, noin 80 prosenttia tuotannosta menee vientiin, ja päämarkkinat ovat ulkomailla. Tamperelaisen yrityksen osaamiseen on uskonut muun muassa Twitter, joka otti yritykseen yhteyttä kun se oli uudistamassa toimitilojaan avokonttoreiksi. Yksi asia on kuitenkin säilynyt – Frameryn kaikki tuotteet valmistetaan edelleen Suomessa.Kuva: Palkinnon vastaanottivat Frameryn toinen perustaja Samu Hällfors ja toimitusjohtaja Ossi Paija.Kauppalehden Kasvajat -kiertue jatkuu ensi viikolla 24.5. Turussa. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa http://kasvajat.kauppalehti.fi/

Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marju Silander näkee taloustilanteen parantamiseen useita ratkaisuja. Keskeisiä tekijöitä ovat kasvun hakeminen kansainvälistymisen ja omistajanvaihdosten kautta.Suomessa on viime vuosina koettu työelämän ja yrittäjyysrakenteen murros. Etulinjassa rakennemuutosta on ollut seuraamassa Marju Silander, jolla on itselläänkin yrittäjätausta. Ennen siirtymistään Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtajaksi Silander haki kannuksiaan muun muassa Helsingin Yrittäjissä.– Olemme siirtyneet suuryritysten Suomesta mikroyritysten Suomeen.Silanderin mukaan lainsäädännössä eletään kuitenkin vielä suuryritysten aikaa, vaikka nykyinen hallitus pyrkiikin työelämän rakenteiden uudistamiseen ja turhan sääntelyn purkamiseen.– Pienet ja mikroyritykset synnyttävät suurimman osan työpaikoista. Noudattamalla EU:n pienet ensin -periaatetta, Suomi Oy voitaisiin viedä nykypäivään, Silander pohtii.Pienyritykset uuden äärelläSilanderia huolestuttaa kansainvälisen kasvun puuttuminen. Eurooppaan kohdistuva talouskasvu ei näytä valuvan Suomeen asti.– Pienten yritysten haaste on miten tavoittaa kansainväliset kasvun markkinat. Vahva kotimaan markkina ei riitä valtion velkakierteen katkaisuun – käytännössä pyöritellään saman pöydän äärellä rahoja kukkarosta toiseen, Silander summaa.Hänen mukaansa kasvupotentiaalia löytyy etenkin teknologiavetoisilta aloilta. Kestävä kehitys ja kiertotalous, väestön ikääntyminen sekä terveys- ja hyvinvointibuumi tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja palveluiden luomiseen kansainvälisille markkinoille.Nuoremmilta yrittäjäsukupolvilta löytyy myös intoa lähteä maailmalle.– Ei tarvitse enää miettiä, että ensin perustetaan yritys ja sitten lähdetään kansainvälistymään, vaan ajatellaan alusta asti isommin, Silander sanoo.Yrittäjyydestä on tullut houkuttelevaa: nuoret yrittäjät tarttuvat yhä hanakammin mahdollisuuteen rakentaa itselleen juuri sellainen elämä, josta on haaveillut.– Kulttuurinmuutoksen lisäksi vuosikausien yrittäjyyskasvatustyö oppilaitoksissa ja yrittäjäjärjestöissä alkaa vihdoin näkyä, Silander iloitsee.Kotimaan työelämään vauhtia omistajanvaihdoksistaKaikille yrittäjille kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Tiettyjä paikallispalvelutoimintoja ei voi globalisoida tai digitalisoida, ja nostetta liiketoimintaan täytyy etsiä muilla keinoilla.Silanderin mukaan omistajanvaihdokset ovat Suomen taloudelle aivan keskeinen kasvun väline.– Meillä on tällä hetkellä yli 80 000 yli 55-vuotiasta yrittäjää, joista lähes kolmannes on ilmoittanut yrityksensä liiketoiminnan loppuvan eläköitymisen yhteydessä. Tiedetään myös, että yleensä yksi omistajavaihdos koskettaa keskimäärin noin neljää ihmistä, eli moni työpaikka on vaarassa, Silander pohtii.Tiedon puute on yksi syy omistajanvaihdosten vähäisyyteen.– Erityisesti yksinyrittäjää vaivaa usein liika vaatimattomuus oman yrityksen arvosta. Suomen Yrittäjien toimialajärjestönä me käymme yhdessä myös Finnveran kanssa vahvaa vuoropuhelua siitä, millä tavalla saisimme yrittäjät oivaltamaan yrityksensä realisoitavan arvon, ja jatkossakin mahdollisuuden tarjota työpaikkoja, Silander kertoo.Hän kertoo tapauksesta, jossa naisyrittäjä oli luopumassa yrityksensä toiminnasta kokonaan, mutta päätti lopulta kysyä neuvoa myymisen mahdollisuuksista. Lopputuloksena yrittäjä sai eläketulojensa kylkeen lähes 10 000 euron voiton pilkkomalla yrityksen varastot ja toiminnat ostettaviksi paketeiksi.– Me tavallaan haaskaamme omaisuuttamme, jos kauppoja ei tapahdu. Pitäisi luoda ylpeyttä ja hyvää virettä siitä, että yrittäjä on pystynyt luomaan jotakin, mistä on muillekin hyötyä, Silander sanoo.Oikean kumppanin löytyminen palkitseeAloittavalle yrittäjälle olemassa olevan yrityksen ostaminen on mainio keino päästä nopeasti vauhtiin. Yrittäjän ei tarvitse lähteä nollasta, vaan verkostot, toimitilat ja prosessit ovat jo valmiina. Yritysoston kautta yrittäjiksi päätyneet ovatkin keskimäärin tyytyväisempiä yrittäjyyteen ja kokevat onnistuneensa siinä.Silanderin mukaan myös ostajien tietoisuus yrityskaupoista on heikkoa.– Uusyrityskeskuksissa käy paljon henkilöitä omien ideoidensa kanssa. Jos idea ei kanna, voitaisiin ehdottaa, että haettaisiinkin kehittäjäkumppania olemassa olevasta yrityksestä, Silander miettii.Yhdistämällä oman idean valmiin yrityksen toimintaan, voi syntyä jotakin täysin uutta. Oman idean rahaksi tekemiseen ei mene niin paljon aikaa, ja toisaalta ideakin saattaa jalostua prosessissa.Omistajanvaihdokset ovat myös erinomainen tapa kasvattaa olemassa olevaa liiketoimintaa.– Laittamalla kaksi yritystä yhteen, voi lopputulos joskus olla enemmän kuin kaksi. Olisi todella arvokasta saattaa ihmiset yhteen jo varhaisemmassa vaiheessa, eikä odottaa siihen asti, että yritys on kärsinyt vuosien kehittämisvajeesta, Silander summaa.Silander vertaa yrityksen myymistä asuntokauppoihin: yleensä jokainen asuntoaan myyvä huolehtii siitä, että myyntihetkellä siitä saadaan mahdollisimman hyvä hinta. Tämän filosofian hän soisi olevan yrittäjän mielessä yrityksen jokaisessa kehitysvaiheessa. Sanottua”Suomi on niin pieni maa, että yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Emme voi haaskata aikaa siihen, että kinaamme toisiamme vastaan, vaan meidän pitää olla yhtenä Suomena Kiinaa, Saksaa tai Ruotsia vastaan.””Jos kylän ainoa putkiliike lopettaa, myös kaupunkien ja kuntien intressissä pitäisi olla uuden yrittäjän etsiminen paikkakunnalta ennemminkin kuin toiminnan loppuminen ja kuntalaisten peruspalveluiden heikentyminen.”” Yrityksen kehittämiskartoitus, joka on maksuton julkinen palvelu, on erinomainen keino pysyä kärryillä yrityksen kehittämispotentiaalista ja arvosta. Olisi hyvä, että jokaiselle yritykselle tulisi tavallaan ”vuosikatsastus” yrityksen tietyissä elinkaaren vaiheissa.”Teksti: Noora Puro Kuva: Heidi StrengellKirjoitus on julkaistu Finnvera Info -lehdessä 2/2016

Myynnin suunniteltua hitaampi kehitys tulee usein yllätyksenä. Yrittäjä opastaa etsimään paikallisia partnereita.Ulkomaan markkinoille lähtevät kasvuyritykset arvioivat rahoitustarpeensa pahasti alakanttiin.Syitä tähän on monia.Yleisimpänä syynä on se, että yritysten tekemät liiketoiminnan avaukset ulkomailla ovat todellisuudessa huomattavasti kalliimpia ja ne kestävät pidempään kuin alun perin on suunniteltu.Suunnitelmien ja todellisuuden välistä ristiriitaa selittävät muun muassa odottamattomat tilanteet ja tuotteen tai palvelun hitaampi myynnin kehitys kohdemarkkinoilla.– Kustannukset ovat aina vähintäänkin tuplat suunnitellusta ja ulkoinen rahoitustarve kolminkertainen. Yritysten budjetointi lähtee lievästä ylioptimismista. Kuluttajamarkkinoilla pitää saada kuitenkin näkyvyyttä ihan älyttömästi. Yritysten välisessä liiketoiminnassa uskottavuuden saavuttaminen vie aikaa, sanoo Finnveran pk-yritysten rahoituksesta vastaava johtaja Titta Mantila.Hän vetää Finnverassa kasvu- ja kansainvälistysmisrahoituksen tiimiä.Mantilan mukaan suomalaisyrityksille korostetaan aina myyntiosaamista, mutta rahoitus- ja talousosaamista ei pidä aliarvioida.Oman pääoman osuus pitäisi olla lähellä kolmasosaa kokonaisrahoituksen tarpeesta. Lisäksi olisi hyvä miettiä, mitä yritykselle tapahtuu, jos kaikki meneekin ulkomailla pieleen. Eli riskinsietokykyä.– Myöskään kohdemaiden ja niiden kauppatapojen tuntemus ei ole pahasta, Mantila jatkaa.Kasvuyritysten ja hitaamman kasvun yritysten välillä ei ole isoja eroja rahoitustarpeista. Käyttöpääoma on yleisin syy ulkoisen rahoituksen hakemiseen.Kasvajilla kaikki on vain paljon isompaa. Finnveran kasvuyritykselle myöntämä rahoitus on keskimäärin noin 400 000 euroa.– Sadalla tuhannella ei kukaan pystytä kansainvälistä bisnestä. Meiltä haetaan rahoitusta oman organisaation kasvattamiseen, rekrytointeihin, myyntiin ja markkinointiin sekä kansainvälisten markkinoiden lanseeraukseen, Mantila luettelee.Hänen mukaansa esimerkiksi Finnveralta löytyy käyttöpääomatarpeisiin ja liiketoiminnan käynnistämisen ulkomailla useita eri rahoitusratkaisuja.Etsi partnereita Picote Oy:n markkinointijohtaja ja Picoten kansainvälisten yhtiöiden toimitusjohtaja Katja Lindy-Wilkinson myöntää, että ikuinen resurssipula on hidastanut myös porvoolaisyrityksen kasvua.Viemäriputkien remontoija ja sukituslaitteita kehittävä sekä valmistava yritys on edennyt ulkomailla sitä vauhtia, kun rahaa on riittänyt.– Laitemyynti alkoi ulkomailla vuonna 2012. Saksalainen kumppanimme halusi ryhtyä jälleenmyyjäksi, joten se antoi meille hyvän alun, Lindy-Wilkinson muistelee.Nykyisin Picoten laitemyynnistä ulkomaiden osuus on 88 prosenttia. Yli kuusi miljoonaa euroa liikevaihtoa tekevällä yrityksellä on 19 jälleenmyyjää eri puolilla maailmaa.Vuosikausia Yhdysvalloissa asuneen Lindy-Wilkinsonin mukaan jälleenmyyjiä tuetaan menestymään monin eri tavoin. Jälleenmyyjien tuoma lisäarvo on puolestaan paikallisten markkinoiden tunteminen.– Menestymisen mahdollisuudet ovat paljon paremmat, jos löydät paikallisia partnereita. Lisäksi kannattaa muistaa, että maailmalla asuu paljon suomalaisia ekspatteja. Mekin palkkasimme USA:ssa suomalaisen konsultin. Hän oli meille erinomainen tuki, Lindy-Wilkinson sanoo.FAKTA: Jarruttaako rahan saaminen kasvua? Yritysten mukaan suurimpia syitä kasvun lasikaton taustalla on myynti- ja markkinointiosaaminen, osaavan henkilökunnan saatavuus, rahoituksen hankkiminen ja omistajien riskinottokyky. Finnvera myönsi alkuvuonna rahoitusta yrityksille yli 300 miljoonalla eurolla. Kasvuyritysten osuus oli 49 prosenttia. Kaikilla voimakasta kasvua hakevilla yhtiöillä ei ole potentiaalistaan huolimatta pitkää taloudellisessa mielessä kannattavaa historiaa ja tällöin reittaus ei välttämättä riitä. Reittaus vaikuttaa rahan hintaan ja saatavuuteen. Nyrkkisääntönä on se, että vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen lisäksi on oltava riittävästi omaa pääomaa. Riittävänä määränä voi pitää 30 prosenttia. Teksti: Kimmo Koivikko