Finnveran Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekatsaus 1–12/2025: Pohjois-Savon investoinnit kasvoivat voimakkaasti, Pohjois-Karjala hakee kasvun suuntaa

Finnveran pk- ja midcap-yrityksille myöntämä rahoitus laski vuonna 2025 Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla lähes viidenneksellä. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 73 miljoonaa euroa, kun vuonna 2024 vastaava summa oli 89 miljoonaa euroa. Pohjois-Savossa Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien arvo kasvoi selvästi, mikä johtui erityisesti matkailualan vahvasta kehityksestä. Kasvusta huolimatta alueen kokonaisrahoitus laski hieman. Pohjois-Karjalassa rahoituksen ja investointien laskua selitti ennen kaikkea teollisuuden jyrkkä heikkeneminen, sillä teollisuuden rahoitus ja investoinnit putosivat lähes puoleen vuodesta 2024.

Pohjois-Savo kasvun veturina

Pohjois-Savon yrityksille myönnettiin rahoitusta 50 miljoonaa euroa vuonna 2025, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna (55). Investointien arvo nousi kuitenkin selvästi ja oli 48 miljoonaa euroa, kun vastaava summa edellisvuonna oli 31 miljoonaa euroa. Teollisuus pysyi suurimpana rahoituskohteena 22 miljoonalla eurolla, ja matkailun rahoitus kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti.

– Pohjois-Savossa investointien merkittävä kasvu on erittäin myönteinen uutinen ja vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uudella tavalla kasvun rahoitusmahdollisuudet. Yritykset ovat selvästi aiempaa tietoisempia eri rahoitusvaihtoehdoista, ja InvestEU‑rahoituksen vahva kasvu osoittaa, että instrumenttia osataan hyödyntää tehokkaasti, sanoo Finnveran aluepäällikkö Johanna Reinikainen.

InvestEU‑rahoituksen käyttö kasvoi 5 miljoonaan euroon (3), mikä kertoo rahoitusinstrumenttien paremmasta hyödyntämisestä ja yritysten aktiivisemmasta investointihalukkuudesta.

Pohjois-Karjalassa selvä lasku teollisuudessa

Pohjois-Karjalan alueelle myönnetty rahoitus laski 23 miljoonaan euroon, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Investointien arvo puolittui 51 miljoonasta 27 miljoonaan euroon. 

– Vaikka kaupan ja kuluttajapalveluiden rahoitus kasvoi, toimialan koko on teollisuutta selvästi pienempi, eikä kasvu riittänyt tasoittamaan alueen kokonaiskehitystä, toteaa Reinikainen.

InvestEU-rahoitus kasvoi

InvestEU-rahoitusta myönnettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille yhteensä 7 miljoonaa euroa (5). Pohjois-Savon osuus oli 5 miljoonaa euroa (3) ja Pohjois-Karjalan 1 miljoonaa euroa (3), joten kasvu painottui selvästi Pohjois-Savoon, kun taas Pohjois-Karjalassa InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vähäiseksi.

Finnveran InvestEU-lainoja voidaan käyttää yritysten vihreän siirtymän investointeihin sekä digitalisaatioon ja innovaatioihin liittyviin kehityshankkeisiin, kuten energiatehokkuuden parantamiseen, kiertotalousratkaisuihin, tuote- ja palvelukehitykseen sekä digitaalisten liiketoimintamallien ja prosessien uudistamiseen.

Yrityskaupat piristyivät kappalemääräisesti

Finnvera rahoitti yhteensä 75:tä omistajanvaihdosta (63). Vaikka yrityskaupat piristyivät kappalemääräisesti, niiden rahoitus väheni 19 miljoonasta 9 miljoonaan euroon. 

– Yrityskauppojen hinnoittelu on lähentynyt realistisempaa tasoa, toteaa Johanna Reinikainen.

Viennin rahoitus jatkoi laskuaan

Finnveran rahoitus viennin edistämiseksi alueiden yrityksille jatkoi laskuaan. Vuonna 2025 niiden arvo oli 6 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vastaava summa oli 16 miljoonaa euroa.

– Monipuolisilla viennin rahoitusratkaisuilla voidaan auttaa suomalaisia yrityksiä sekä kasvamaan kansainvälisesti että tekemään kauppaa turvallisemmin ja kilpailukykyisemmin. Tässä on edelleen merkittäviä mahdollisuuksia, toteaa Reinikainen.

Tulevaisuuden näkymät

Pk-yritysbarometrin mukaan Pohjois-Savon yritysten investointiodotukset ovat heikentyneet, mikä näkyy varovaisuutena kehittämishankkeissa ja rahoituksen hakemisessa. Tämä voi pahimmillaan kasvattaa investointivelkaa, jos rahaa ei haeta tarpeeseen. Samaan aikaan Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien selvä kasvu antaa kuitenkin myönteisen signaalin: alueen yritykset tunnistavat aiempaa paremmin erilaiset rahoitusvaihtoehdot ja hyödyntävät esimerkiksi InvestEU-rahoitusta hankkeissaan.

Pohjois-Karjalassa erityisesti teollisuuden investointien jyrkkä lasku korostaa kehittämistarvetta: kasvun edellytykset vahvistuvat vasta, kun teollisuuden investointikyky palautuu ja yritykset ottavat käyttöön monipuolisempia rahoituslähteitä. Toisaalta yritysten kasvuhakuisuuden hienoinen nousu kertoo potentiaalista, joka voidaan hyödyntää, jos rahoitusratkaisut ovat helposti saatavilla ja yritysten tietoisuus vaihtoehdoista kasvaa.

– Finnveran tehtävä on varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus muodostu esteeksi alueiden yritysten kasvulle ja uudistumiselle. Sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa tulevien vuosien kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka hyvin yritykset uskaltavat investoida ja hyödyntää laajasti eri rahoitusmuotoja, toteaa Reinikainen.

Lisätietoja

Johanna Reinikainen, aluepäällikkö, Finnvera, puh. 029 460 2769, [email protected]