Maat ja markkinat 2/2026: Auttaako tekoäly Afrikan maat kehitysloikkaan? - Uusissa teknologioissa vientipotentiaalia Suomelle

Tekoälyn äärimmäisen nopea kehittyminen ja sen laaja käyttöönotto on herättänyt runsaasti keskustelua tuottavuuden kasvusta ja työmarkkinoiden murroksesta kehittyneissä talouksissa. Vähemmän on keskusteltu siitä, miten tekoäly voi auttaa kehittyviä maita nopeuttamaan taloudellista kehitystään. Saharan eteläpuolinen Afrikka on yhä maailman köyhintä ja vähiten kehittynyttä aluetta. Digitaalinen talous ja uusien teknologioiden käyttöönotto kasvavat siellä kuitenkin nopeasti ja voivat avata uusia vientimahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Tekoäly ei korvaa kehityksen perustekijöitä eikä ratkaise Afrikan kehityshaasteita yksin, mutta oikein hyödynnettynä siitä voi muodostua merkittävä taloudellisen kehityksen kiihdytin ja osa ratkaisua alueen pitkäaikaisiin osaamis- ja tuottavuushaasteisiin. 

Aiemmat teknologiset innovaatiot ovat jo mahdollistaneet merkittäviä kehitysaskeleita Afrikassa. Esimerkiksi kenialainen mobiilimaksujärjestelmä M-Pesa mahdollisti digitaalisten rahoituspalveluiden laajamittaisen käytön ilman kattavaa pankkikonttoriverkostoa. Tekoäly voi olla seuraava teknologinen murros, joka auttaa ratkaisemaan kehityksen pullonkauloja ja nopeuttamaan talouskasvua.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tekoälyvalmiudet ovat vielä tällä hetkellä heikompia kuin monilla muilla kehittyvillä markkinoilla, koska infrastruktuurissa on yhä paljon puutteita, kansalaisten digitaaliset taidot ovat eriasteisia ja toisaalta myös valtioiden julkisen hallinnon kapasiteetti on heikkoa ja julkiset varat rajallisia tarvittaviin investointeihin. 

Tekoäly voi kuitenkin olla Saharan eteläpuoliselle Afrikalle erityisen arvokas teknologia, sillä monet maat kärsivät osaaja-, tieto- ja resurssivajeista useilla yhteiskunnan osa-alueilla. Toisin kuin monissa kehittyneissä talouksissa, joissa tekoälyyn liittyvä keskustelu keskittyy usein työpaikkojen korvautumiseen, Afrikassa tekoälyn suuri potentiaali liittyy työvoiman täydentämiseen aloilla, joilla osaajista on pulaa. Monissa maissa lääkäreitä, opettajia, maatalousneuvojia ja muita asiantuntijoita on väestön tarpeisiin nähden liian vähän, joten jo yksinkertaisillakin tekoälyratkaisuilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Myös julkisessa hallinnossa tekoäly voi tukea esimerkiksi verohallintoa, palveluiden kohdentamista ja hallinnollisten prosessien tehostamista maissa, joissa viranomaisten resurssit ovat rajalliset. Tekoälyn merkitys ja tuottavuusvaikutukset näkyvät siis erityisesti niukkojen resurssien täydentämisessä ja paremmassa kohdentamisessa.

Afrikan kehityspankin teettämän tutkimuksen mukaan tekoäly voisi kasvattaa Afrikan maanosan yhteenlaskettua BKT:tä jopa noin 1 biljoonalla dollarilla vuoteen 2035 mennessä, mikäli käyttöönotto onnistuu laajasti. Tämän suuruinen kasvu olisi erittäin merkittävä, sillä se vastaa lähes kolmannesta alueen nykyisestä BKT:stä. Arvion toteutuminen edellyttää kuitenkin oikeita politiikkavalintoja, investointeja infrastruktuuriin ja datanhallintaan, työntekijöiden koulutusta sekä luottamusta vahvistavaa sääntelyä tietosuojan ja kyberturvallisuuden ympärille. 

Tutkimus arvioi tekoälyn suurimpien taloushyötyjen kohdistuvan maatalouteen 

Maatalous on Saharan eteläpuolisen Afrikan tärkein taloudellinen sektori. Se työllistää yli puolet kansasta ja on tärkeä talouskasvun tekijä. Maataloussektorilla on kuitenkin lähitulevaisuudessa edessään isoja haasteita. Ensinnäkin Saharan eteläpuolisen Afrikan väkiluvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Maatalouden täytyisi siis pystyä ruokkimaan yhä enemmän ihmisiä samalla kun uutta viljelymaata ei pystytä ottamaan käyttöön samaa tahtia. Tuottavuuden kasvattaminen nykyisellä viljelyalalla on siksi yhä tärkeämpää. Samalla ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja epätavalliset säätilat vaikuttavat enenevissä määrin maatalouden satokausiin. Esimerkiksi tänä ja ensi vuonna poikkeuksellisen voimakkaan El Niño -ilmiön odotetaan aiheuttavan tulvia itäisessä Afrikassa ja pahoja kuivuusjaksoja eteläisessä Afrikassa ja Sahelin alueella.

Tekoälypohjaiset ratkaisut voivat auttaa viljelijöitä parantamaan satoja muun muassa viljelykäytäntöihin, tuholaistorjuntaan ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän tiedon avulla. Tekoäly voi auttaa sääennusteissa ja kuivuus- tai tulvariskien ennakoinnissa, kasvitautien tunnistamisessa, lannoituksen ja kastelun optimoinnissa, ja ruuan markkinahintojen ennustamisessa. IMF nosti keväällä julkaistussa raportissaan esiin, että tämän tyylisiä ratkaisuja on onnistuttu ottamaan käyttöön esimerkiksi Norsunluurannikolla, Keniassa, Nigeriassa, Malissa ja Ruandassa.

Potentiaalinen hyöty suuri monilla toimialoilla teollisuudesta terveydenhuoltoon

Maatalouden lisäksi muun muassa vähittäiskauppa, teollisuus, finanssisektori, terveydenhuolto ja koulutus voivat hyötyä tekoälystä merkittävästi. Terveydenhuollossa tekoälyä voi hyödyntää esimerkiksi diagnostisten kuvien analysoinnissa, epidemioiden seurannassa ja etähoidon tukena. Alueilla, joilla lääkäreitä on vähän, tekoäly voi auttaa seulomaan tapauksia ja kohdentamaan niukkoja resursseja tehokkaammin. Koulutuksessa tekoälypohjaiset oppimisalustat voivat tarjota yksilöllistä opetusta alueilla, joilla opettajista on pulaa. Digitaaliset työkalut voivat myös tukea ammatillisten taitojen kehittämistä nopeasti kasvavalle nuorelle väestölle.

Mahdollisuuksista huolimatta tekoäly ei ole mikään ihmelääke Afrikan rakenteellisiin ongelmiin. Afrikan suurin haaste on yhä puutteet perusinfrastruktuurissa, joka hidastaa osaltaan myös tekoälypohjaisten ratkaisujen hyödyntämistä. IMF:n mukaan vain noin 53 prosentilla Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä on pääsy sähköön ja vain 38 prosentilla internetyhteys. Sähkökatkokset, korkeat yhteyskustannukset ja rajallinen laskentakapasiteetti vaikeuttavat teknologian laajamittaista käyttöönottoa.

Haasteena on myös datan saatavuus. Monet tekoälymallit on koulutettu pääasiassa eurooppalaisilla ja pohjoisamerikkalaisilla aineistoilla, minkä vuoksi niiden suorituskyky voi olla heikompi afrikkalaisissa toimintaympäristöissä ja paikallisilla kielillä. Tämä korostaa paikallisen datan ja osaamisen kehittämisen merkitystä. 

Toisaalta Afrikan väestö on maailman nuorinta. Nuori ja nopeasti kasvava työikäinen väestö saattaa omaksua uusia teknologioita helpommin verrattuna moniin kehittyneisiin talouksiin, joissa väestö ikääntyy nopeasti. Kyvykkyyttä ja tahtotilaa tekoälyn hyödyntämiseen alueella on, mutta valtioiden valmius ottaa tekoälyä laajemmin käyttöön voi osoittautua pullonkaulaksi. 

Suomalaisyrityksille voi aueta markkinoita datakeskuksissa ja muissa infrastruktuurihankkeissa - Näin Finnvera voi rahoittaa vientiä

Ennen kuin tekoäly voi nostaa tuottavuutta ja osaamista merkittävästi, tarvitaan huomattavia investointeja niin fyysiseen kuin digitaaliseen infrastruktuuriin. Juuri näissä hankkeissa myös suomalaisilla yrityksillä voi olla tarjottavaa. Mahdollisuuksia suomalaisyrityksille voi syntyä esimerkiksi datakeskuksissa ja niihin liittyvissä energia- ja jäähdytysratkaisuissa, sähkönsiirrossa, uusiutuvassa energiassa, tietoliikenneverkoissa, kyberturvallisuudessa, koulutusteknologioissa tai digitaalisissa terveyspalveluissa. 

Finnvera voi olla mukana rahoittamassa vientihankkeita useimmissa Afrikan maissa esimerkiksi rembursseilla tai vientitakuilla maiden taloudelliset ja poliittiset riskit huomioon ottaen. Katso lisätietoja maakohtaisista luokituksista Finnveran maaluokituskartasta. 

Kirjoittaja:

Lisätietoa rahoitusmahdollisuuksista antaa aluepäällikkö Nea Tiililä, joka vastaa Itä- ja Etelä-Afrikan, Kaakkois-Aasian ja Oseanian maiden seurannasta ja maapolitiikasta Finnverassa.

Tutustu myös:

Maat ja markkinat 1/2026: Latinalaisen Amerikan eteläkärki tarjoaa kiinnostavan vientimarkkinan suomalaisyrityksille