Content Section
Artikkelit

Kriisistä vauhtia positiiviselle rakennemuutokselle

Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Marjo Miettinen

Jälkisyklisenä maana Suomi kokee pandemian pitkäaikaiset vaikutukset hieman ensi-iskua myöhemmin. Koronakriisin kurittaessa Suomen teollisuutta nähtävissä on kuitenkin myös myönteisiä merkkejä. Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja Marjo Miettinen uskoo niin teknologiayritysten kuin muidenkin teollisuuden alojen löytävän avaimet uuteen kasvuun osaamisen kehittämisestä, digitalisaatiosta ja vihreistä innovaatioista.

Tuoreiden ennakkotietojen perusteella Suomen bruttokansantuote supistui huhti–kesäkuussa edellisestä vuosineljänneksestä 4,5 prosenttia. Viime vuoden vastaavan ajankohtaan verrattuna BKT pieneni 6,4 prosenttia. Vientiteollisuuteen painottunut talous tarkoittaa, että isku tulee usein jälkijättöisesti, ja syksystä on ennakoitu vaikeaa. Koronakriisin pitkän aikavälin vaikutukset näyttävätkin huolestuttavilta: tilaukset ovat vähentyneet yhtäjaksoisesti puoli vuotta ja tuotanto kolme kuukautta. Pandemia-aikaa onkin verrattu tyrmäysiskun sijaan pitkäksi suovaellukseksi.

Teknologiateollisuus ry:n puheenjohtaja ja Ensto Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marjo Miettinen antaa käytännön neuvoja työpaikoille, vaikka toteaakin kunkin työpaikan tietävän itse parhaiten keinot toimia.

– Ensto meni koronan voimasta polvilleen, vaan ei aivan rähmälleen, ja syynä on se, että pohjoismainen klusterimme on toiminut. Olemme pystyneet toimittamaan tavaraa kriisin aikanakin. Teimme lähityöllä pyörivässä tuotannossa kaikki mahdolliset varotoimenpiteet: maskit, suojapleksit, porrastetut ruokailut, vierailukiellot. Näillä keinoin saimme pidettyä tuotannon pyörimässä. Käymme kuukausittain läpi seuraavan kuukauden toimintatavat. Pitää kiittää suomalaista yhteiskuntaa, sillä pystyimme välttämään yhteiskunnan täydellisen sulkemisen. Työpaikat toimivat nyt esimerkkeinä siitä, miten vapaa-ajallakin on hyvä toimia. 

Onko yrityksellä resilienssiä?

Miettisen pitkä kokemus perheyrityksensä Enston johdossa on tuonut oppia myös kriiseihin, joihin varautumisessa hän kehottaa pohtimaan neljää seikkaa: Onko liiketoiminnannalla resilienssiä ja kantovoimaa kriisien yli ja tarvitaanko toimintaa myös kriisien aikana? Onko pääomarakenne kunnossa –vahva tase pitää yrityksen pystyssä kriisienkin aikaan. Jaksavatko ihmiset vetää yhtä köyttä? Onko yrityksen maine kunnossa?

Miettinen on todennut olevansa huolissaan yritysten omistusten pysymisestä Suomessa etenkin nyt koronakriisin aikaan ja toivoo rohkaisevansa niin yrittäjiksi pyrkiviä kuin yrittäjyydestä luopuvia antamaan sukupolvenvaihdokselle aikaa.

– Toivoisin Suomen erinomaisen osaamisen pysyvän Suomessa, jos kotimainen vaihtoehto yrityksen jatkamiseen vain löytyy. Sukupolvenvaihdos on teknisesti helppo toteuttaa, mutta luopujasukupolven tulisi ottaa nuorempi sukupolvi riittävän ajoissa mukaan esimerkiksi tilaisuuksiin ja asiakaskäynteihin, jotta heidän verkostonsa muodostuisi mahdollisimman laajaksi jo etukäteen. On myös hyvä huomata nuoremman polven erilaiset painotukset: vuoropuhelua esimerkiksi vastuullisuudesta ja johtamisesta on hyvä käydä ajoissa.

Myönteistä on se, että digitalisaatio ja kestävään kehitykseen liittyvät teknologiat ovat ottaneet ison harppauksen. 

Suomalaista vientikenttää hän rohkaisee uudistumaan hiljaisenakin aikana – kriisin keskellä on syntynyt myös positiivisia asioita.

– Tilauskanta ei mittarina välttämättä kerro kaikkea. Osa yrityksistä elää kuukauden sykleillä. Myönteistä on se, että digitalisaatio ja kestävään kehitykseen liittyvät teknologiat ovat ottaneet ison harppauksen. Meillä on koulutus-, terveysteknologian ja kiertotalouden kaltaisia erityisosaamisalueita, ja Suomen on oltava nyt tarkka, että otamme tämän potentiaalin hyötykäyttöön ja saamme nämä vientieurot Suomeen panostaen samaan aikaan uusiin innovaatioihin. Siten pystymme hoitamaan homman kotiin, Miettinen toteaa.

Elämmekö digivihreällä kiihdytyskaistalla?

Teknologiateollisuus on kesän aikana valmistellut skenaarioita koronakriisin jälkeiseen aikaan. Kuudesta hahmotellusta skenaariosta valittiin kolme todennäköisintä.
Ensimmäisen mahdollisuuden mukaan olemme jo nyt hitaan palautumisen skenaariossa – korona saadaan taittumaan alkuvuonna 2021, mutta sen jälkeen talous palautuu vasta 2–4 vuoden kuluessa. 

– Pahin tilanne on edessä toisessa skenaariossa; emme pysty tekemään oikeita päätöksiä ja tekemään yhteistyötä eri sektoreiden kesken, käsillä on täydellisen pysähtyneisyyden skenaario eli stagnaatio, mikä tarkoittaisi vielä pidempää toipumista. Siinä palkankorotusten ja inflaation epäsuhta johtaisi työmarkkinakriisiin. 

Kolmas skenaario on digivihreä-kiihdytyskaista, joka toisi Suomeen lisäeuroja vauhdittamalla digiloikan ja kestävän kehityksen ympärillä olevaa liiketoimintaa. Tässä vaihtoehdossa koronakriisi toimii piristysruiskeena digitalisaatiolle ja vähähiilisille teknologioille mahdollistaen positiivisen rakennemuutoksen ja runsaasti investointeja.

Apua monipuolisesta rahoituksesta

Pohdittaessa rahoituksen keinoja auttaa yrityksiä koronakriisistä eteenpäin Miettinen nostaa esiin EK:n Kasvu maksaa velan -ohjelman. Se pitää sisällään esimerkiksi seuraavat keinot työllisyyden parantamiseksi: omistajuuden ja yrittäjyyden vahvistaminen, joustavat ja kilpailukykyiset työmarkkinat, työhön kannustava sosiaaliturvan uudistus ja investoinnit ilmastonmuutoksen ratkaisuihin.

– Tutkimukseen ja kehitykseen on varattava tulevaisuudessa neljä prosenttia BKT:sta, vientiyritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja osaamisesta on pidettävä kiinni, Miettinen summaa kriisistä selviytymisen avaintekijöitä.

Vientiyritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja osaamisesta on pidettävä kiinni.

Vaikka suomalaisyrityksillä on laajat rahoitusmahdollisuudet, Miettinen toivoo yritysten paremmin hyödyntävän EU-rahoitusta, johon liittyvään neuvontaan tulisi myös fokusoida resursseja. 

– Yritykset toivovat Finnveralta pienten, alle 50 miljoonan euron, vientikauppojen suoraa rahoitusta, koska pankit eivät ole näistä kiinnostuneita. Myös valtiokonttorin myöntämää kustannustukea tulisi jatkaa ja sen saamisen kriteereitä tarkistaa. Koronakriisi jatkuu edelleen.

Avainasemassa osaaminen

Teknologiateollisuutta on viime vuosina vaivannut krooninen osaajapula. Vuosille 2018–2021 ennustettiin muutama vuosi sitten 53 000 uuden osaajan tarvetta, eikä tilanne ole kohentunut. Ratkaisuna Miettinen näkee työperäisen maahanmuuton.

– Työperäisessä maahanmuutossa merkittävä pullonkaula on lupakäsittelyn venyminen jopa kuudeksi kuukaudeksi. Tavoitteen pitäisi olla lähempänä paria viikkoa, minkä vuoksi katsonkin, ettei maahanmuuttovirasto ole oikea taho lupia hoitamaan. Niiden käsittely tulisi siirtää työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.

Osaaminen on avainasemassa myös siinä, että suomalaista teknologiaosaamista voitaisiin viedä tehokkaammin kansainvälisille markkinoille.

– Osaamisen pitäisi myös tukea yritysten kansainvälistymistä. Kun kilpaillaan globaaleilla markkinoilla, on selvää, että siinä kilpaillaan kustannuksilla. Suomessa on verrattain jähmeä työmarkkinajärjestelmä, minkä koronakriisikin toi ilmi. Ruotsi ja Saksa pystyivät siirtämään työehtoneuvotteluja ja etenemään vanhoilla prosenteilla, mikä asetti ne etulyöntiasemaan. Toki kiitosta voi antaa työmarkkinaosapuolille nopeista lomautusehtoihin liittyvistä muutoksista.

Osaamisen kautta Suomi saa myös houkuteltua investointeja.

– Meillä on perinteisesti korkeatasoista syväosaamista esimerkiksi materiaalitutkimuksessa ja sähköteknologiassa, mikä näkyy Suomessa esimerkiksi ABB:n tehtaina ja Bayerin Pohjoismaiden pääkonttorina. Meillä on heille sopivaa tuotekehitystä ja osaamista. Kriisien aikaan houkuttelevaksi tekijäksi nousee myös Suomen turvallisuus.