Hyvien ideoiden puolustaja uskoo rahoituksen vaikuttavuuteen

Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm uskoo, että yritysrahoituksen toimivuus edistää oleellisesti suomalaisyritysten kasvua ja uudistumista. Rahoituksen vaikuttavuutta voidaan analysoida kansantaloudellisesti ja yksittäisissä hankkeissa. Se kannattaa, sillä vaikuttavuus tarkoittaa merkittäviä hyötyjä Suomen taloudelle.

Timo Lindholmilla on pitkä kokemus pääekonomistina sekä pankkialalta OP:sta että etujärjestökentältä Suomen Yrittäjistä. Viime syksystä lähtien hän on toiminut Finnveran pääekonomistina. Vaikka nimike on Lindholmille tuttu, on rooli Finnverassa uusi. Pääekonomisti analysoi viennin vaikuttavuutta ja käy aktiivista vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa.

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää?

– Paljon investointeja ja tuotekehitystä jäisi tekemättä ilman toimivaa rahoitusta, Lindholm selittää.

Kyse on siis yksinkertaisesti Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamisesta. Suomen yrityskenttään on Lindholmin mukaan syytä suhtautua varsin luottavaisesti. Monipuoliset rahoitusmahdollisuudet ja vahva pankkisektori kertovat Suomen perusedellytysten olevan kunnossa.

– Meillä on vakaa talous, toimiva pk-yritysten rahoitus ja vahvat pankit, Lindholm kertoo.

Paljon investointeja ja tuotekehitystä jäisi tekemättä ilman toimivaa rahoitusta.

Epäsuorat vaikutukset ovat kaikista suurimpia

Rahoituksen vaikuttavuus on määritelty Finnverassa tärkeäksi mittariksi. Tavoitteena on, että yritykset saavuttavat rahoituksen avulla jotain, mikä ei muutoin olisi mahdollista.

– Meitä kiinnostaa, miten rahoituspalvelujemme mahdollistama liikevaihto säteilee asiakasyritystemme alihankintaketjuihin. Silloin epäsuorat vaikutukset ovat kaikista suurimpia.

Epäsuorat, positiiviset kerrannaisvaikutukset tarkoittavat sitä, että ne yltävät paljon yksittäisiä vientikauppoja laajemmalle alihankintaketjujen ja syntyvien työpaikkojen myötä. Vaikuttavuutta mitataan muun muassa panos-tuotos-analyysillä, joka kertoo eri toimialojen tuotannon merkityksestä koko talouden tuotannon ja työllisyyden kannalta.

Lindholm kertoo, että esimerkiksi Meyer ja Nokia tuovat Etlan tekemän selvityksen mukaan merkittävää arvonlisää Suomeen.

– Meyer edustaa telakkateollisuutta ja Nokia televerkkoja, mutta toimialojen eroista huolimatta kummatkin yritykset tuottavat miljardin euron vientitakuuta kohti satoja miljoonia euroja arvonlisää ja tuhansia työpaikkoja.

Rahoituksen vaikuttavuutta voidaan analysoida yksittäisten hankkeiden osalta kuten Meyerin ja Nokian tapauksessa tai kansantalouden näkökulmasta, kuten Turun yliopistossa teetetty selvitys kertoo. Yliopistossa vaikuttavuuden seurannan kohteena oli joukko rahoitusta saaneita suuria vientiyrityksiä vuosina 2009–2013. Tulokset olivat vakuuttavia.

– Viidessä vuodessa yritykset tuottivat Suomen bruttokansantuotteelle 10 miljardia euroa arvonlisää vastaten 170 000 henkilötyövuotta. Voisi sanoa, että rahoituksen vaikuttavuus on ollut merkittävä, Lindholm sanoo. Vaikuttavuutta syntyy myös pelkästään sitä kautta, kun Finnvera mahdollistaa yritysten liiketoiminnan kehityksen säilyttäen samalla oman kannattavuutensa.

Suomella on pienenä maana paljon voitettavaa

Viennillä on Suomelle tärkeä merkitys. Se on Lindholmin mielestä päivänselvä asia. Kuitenkaan hän ei halua luoda vastakkainasettelua Suomen kotimarkkinoilla tapahtuvan yritystoiminnan ja viennin välille. Hän korostaa, että kumpaakin näistä tarvitaan kansantalouden pyörittämiseksi.

– Suomi on pieni maa, joten vientiä tarvitaan, ja kotimarkkinat tukevat sitä osaltaan. Meillä on maailmalla paljon potentiaalisia markkinoita voitettavanamme, Lindholm toteaa.

Perinteisesti viennissä on menestytty valmistavan teollisuuden alalla. Nykyään menestystarinoita voivat kertoa peliteollisuuden johtotähdet, joiden kasvua oli vielä muutamia vuosia sitten vaikea ennustaa.

– Peliteollisuutta saatettiin pitää jonkinlaisena leikkinä, mutta nykyään pidämme samoja yrityksiä Suomen BKT:n kannalta merkittävinä toimijoina. Esimerkiksi Supercell on kokoonsa nähden valtava viejä ja veronmaksaja.

Jos yrityksen idea on tarpeeksi hyvä, niin rahoituksen puutteeseen ei toiminta yleensä kaadu.

Aineeton liiketoiminta uudistaa viennin rakennetta

Peliteollisuus on yksi esimerkki aineettomasta teollisuuden alasta, niin kutsutusta korkean lisäarvon tuotannosta, jossa yritysten liiketoiminta perustuu enenevissä määrin erilaisiin palvelumalleihin. Tällaisten yritysten osalta palvelun todellista vaikuttavuutta ei ole vielä mahdollista ennustaa.

– Meille oleellista on kyetä analysoimaan erilaisia liiketoimintoja ja näkemään yrityksen taakse – millä konsepteilla on potentiaalia menestyä.

Arvokkaisiinkaan aineettoman liiketoiminnan yrityksiin ei ole sitoutunut sellaista omaisuutta, jota voitaisiin käyttää vakuutena. Jos pankeille ja Finnveralla tärkeä luottokelpoisuus on kunnossa, pitäisi myös rahoituksen järjestyä.

Lindholmin mukaan hyvin palkattujen kotimaan työpaikkojen lisäksi palveluvientiä tukevat ketterästi moneen mukautuvat toimintamallit ja kiivas kasvupotentiaali.

– Palveluvienti uudistaa koko viennin rakennetta – siinä on paljon voitettavaa, hän sanoo.

Strategista kumppanuutta suomalaisyrityksille

Timo Lindholm uskoo, että rahoitusmahdollisuuksien monipuolisuus ja yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri parantavat yritysten suhtautumista yrittäjyyteen ja sitä myötä myös rahoituksen saatavuuteen.

– Jos yrityksen idea on tarpeeksi hyvä, niin rahoituksen puutteeseen ei toiminta yleensä kaadu.

Yrittäjällä on Suomessa jatkossakin hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Lainojen, takauksien ja vientitakuiden myöntämisen lisäksi Timo Lindholm haluaa julkisella keskustelulla olla tasoittamassa yrittämisen tietä erityisesti pk-yrityksille ja avata uusia mahdollisuuksia niitä haluaville.

– Tarjoamme ennen kaikkea strategista kumppanuutta yrityksen tielle. Olemme aina yrittäjän puolella.

Kirjoittaja: Kristiina Äikäs