Finnvera-konserni, puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026

Finnvera-konserni, pörssitiedote 20.8.2026

Puolivuosikatsaus 1.1.–30.6.2026

Viennin rahoituksen myöntäminen erittäin korkealla, kotimaan rahoitus vertailukautta alemmalla tasolla – Pääomapuskurit mahdollistavat kasvun, investointien ja viennin rahoittamisen

Finnvera-konserni, yhteenveto H1/2026 (vs. H1/2025 tai 31.12.2025) 

• Katsauskauden tulos 348 Me (150) oli vertailukautta selkeästi parempi. Tuloksen paranemiseen vaikuttivat merkittävimmin 195 miljoonaa euroa vertailukautta suurempi tappiovarausten purkaminen ja 22 miljoonaa euroa korkeammat nettopalkkiotuotot. Katsauskauden korkokate oli vertailukautta 2 miljoonaa euroa pienempi, ja luottotappioita toteutui 30 miljoonaa euroa vertailukautta enemmän.
• Tulokset liiketoiminnoittain: Emoyhtiö Finnvera Oyj:n pk- ja midcap-liiketoiminta -16 Me (9) ja suuryritykset-liiketoiminta 327 Me (123) sekä tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy 37 Me (17). 
• Toiminnalle asetettu kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut. 
• Tase 16,3 Mrd. e (15,5) kasvoi 5 %. 
• Taseen ulkopuoliset sitoumukset 19,5 Mrd. e (16,8) kasvoivat 16 %. 
• Taseen vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat eli konsernin puskurivarat mahdollisten tappiollisten tulosten kattamiseksi, yhteensä 2,8 Mrd. e (2,5) kasvoivat 14 %. 
• Taseen odotettavissa olevat luottotappiot 0,7 Mrd. e (1,0) pienenivät 25 %. 
• Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-indeksi oli korkealla tasolla 77 pisteessä (77), muutos 0 pistettä.
• Tulosnäkymät 2026 on päivitetty: Vuoden 2026 tulosnäkymien arvioidaan olevan aiempaa positiivisemmat. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia on pystytty purkamaan merkittävästi. Toukokuussa julkistetun johdon osavuotisen selvityksen Q1/2026 tulosnäkymien mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla.

Toimitusjohtaja Juuso Heinilän kommentit

”Maailmantalouden näkymät olivat alkuvuonna epävarmat muun muassa Iranin sodan seurauksena. Näkymät tuleville vuosille ovat kuitenkin varovaisen positiiviset ja uutiset Suomen talouden myönteisestä kehityksestä sekä korjatuista bruttokansantuotteen kasvuluvuista viestivät niin ikään kotimaan talouden vahvistumisesta. Myös Suomen vienti on kehittynyt hyvään suuntaan. Käsillä on talouden kasvun käännekohta, ja on tärkeää, että suomalaisyritykset ovat siinä mukana. 

Finnveran viennin rahoituksen erittäin korkea volyymi kertoo osaltaan kysynnän kiihtymisestä ja vientiyritysten tilauskirjojen vahvistumisesta. Myönsimme vientitakuita, -takauksia ja erityistakauksia tammi−kesäkuussa yli 6 miljardia euroa. Koko vuonna 2025 rahoitimme vientiä 7 miljardilla eurolla, eli alkuvuoden 2026 myönnetty rahoitus oli ennätyksellisen korkealla. 

Kasvua oli monilla vientitoimialoilla, mutta erityisesti meriteollisuudessa. Finnveran takuu Royal Caribbean Groupin (RCG) Icon 5 -risteilyalukselle sekä RCG:n julkistama suunnitelma tilata Icon 6 ja Icon 7 -alukset Meyer Turun telakalta ovat myönteisiä viestejä Suomelle ja koko suomalaisen meriteollisuuden jatkuvuudelle. Finnveran vastuiden kannalta merkittävän alus- ja telakkatoimialan osuus vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan vastuukannasta jälleenvakuutukset huomioon ottaen nousi vuoden 2025 lopun 54 prosentista 56 prosenttiin. 

Myös Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämät vientiluotot ovat kasvaneet viime vuosista merkittävästi. Viennin rahoituksen kasvu osoittaa, että olemme olleet mukana rahoittamassa yhä useampaa suomalaista vientikauppaa, mikä tukee työtä ja kasvua kotimaisissa valmistusketjuissa tulevina vuosina.

Finnveran kotimaan lainojen ja takausten myöntäminen jäi tammi−kesäkuussa lähes viidenneksen vertailukautta alemmalle tasolle, ja investointien osuus pk- ja midcap-yritysten rahoitetuista kokonaishankkeista jäi vertailukaudesta. Haluamme olla kääntämässä investoinnit kasvuun, ja julkistimme miljardin euron investointiohjelman kaiken kokoisten kotimaisten hankkeiden vauhdittamiseksi. Tavoittelemme investointiohjelmalla rahoitusmarkkinaa täydentäen myös suuria teollisen mittakaavan investointeja uudenlaisilla joustavilla rahoitusmalleilla. 

Katsauskaudella Finnveran kotimaan rahoituksesta 86 prosenttia oli takauksia pankkien ja muiden rahoittajien lainoihin ja 14 prosenttia suoria lainoja. Helmikuun alussa uudelleenkäynnistettyä mikro- ja aloittavien yritysten kasvuun suunnattua lainaa myönnettiin kesäkuun loppuun mennessä 12 miljoonaa euroa. InvestEU-takausohjelmaa hyödyntäviä ilmasto- ja digilainoja myönnettiin katsauskaudella yhteensä 28 miljoonaa euroa (53). Kotimaan rahoituksesta 92 prosenttia kohdistui Finnveran strategian mukaisesti aloittaville, kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille sekä investointeihin, omistajanvaihdoksiin, vienti- ja toimitushankkeisiin ja pk-takaushankkeisiin.

Finnveran toiminnan keskeinen tavoite on vaikuttavuus, joka näkyy rahoittamiemme yritysten liikevaihdon kasvuna, työpaikkojen lisääntymisenä ja kansainvälistymisenä sekä sitä kautta kansantalouden vahvistumisena. 

Konsernin tammi−kesäkuun tulos 348 miljoonaa euroa kasvattaa pääomapuskureita ja antaa hyvät edellytykset vauhdittaa yritysten kasvua, rahoittaa vientiä kilpailukykyisesti ja vahvistaa Suomen taloutta. Suuryritykset-liiketoiminnan ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulokset paranivat selvästi, mutta pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos laski vertailukaudesta. Toimintamme taloudellinen perusta on kestävä, riskienhallintamme on ollut onnistunutta ja kumulatiivinen itsekannattavuutemme on toteutunut. 

Jatkamme strategiamme mukaisesti työtä Suomen viennin ja viejien määrän kasvattamiseksi sekä kotimaisten investointien kasvun ja kaupallistamisen kiihdyttämiseksi. Vuoden 2026 alusta voimaan tullut uusi Finnveraa ohjaava lainsäädäntö antaa tähän erinomaiset edellytykset. Miljardin euron kotimainen investointiohjelma tukee myös vientiä. 

Mahdollisuutemme rahoittaa Suomen vientiä Ukrainaan kasvavat merkittävästi, kun Finnvera liittyy arvion mukaan vuonna 2026 Euroopan komission Ukraine Investment Framework (UIF) -takausohjelmaan. Toukokuussa käynnistynyt rahoituksen myöntäminen maatalousyritysten suuriin investointeihin ja omistajanvaihdoksiin tähtää kasvuun ja elintarvikeviennin lisääntymiseen. Jatkamme tiivistä yhteistyötä Team Finland -toimijoiden, kuten Business Finlandin, ulkoministeriön, Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) ja Elinvoimakeskusten, kanssa. 

Asiakastyytyväisyys on erittäin tärkeä mittari toimintamme onnistumiselle. Asiakkaidemme suositteluhalukkuutta kuvaava NPS-indeksi oli katsauskaudella erinomaisella tasolla 77 pisteessä. 

Iranin sodan pitkittyminen ylläpitää geopoliittista ja taloudellista epävarmuutta. Suomen talous on kuitenkin tällä hetkellä nosteessa, ja etenkin Finnveran viennin rahoituksen kehitys ennakoi hyvää suuntaa tulevalle talouskasvulle ja kotimaisille investoinneille. Nyt rahoitetut vientikaupat tulevat näkymään bruttokansantuotteessa tänä ja ensi vuonna.”

Finnvera-konserni, myönnetty rahoitus ja vastuukannat

Taloudellinen kehitys 

Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2026 tulos oli 348 miljoonaa euroa (150). Tuloksesta 78 miljoonaa euroa kertyi ensimmäisellä vuosi neljänneksellä ja 270 miljoonaa euroa toisen vuosineljänneksen aikana. 

Katsauskauden tulos oli selkeästi vertailukautta parempi, mihin vaikuttivat erityisesti vientitakuiden ja erityistakausten odotettavissa olevien luottotappioiden eli tappiovarausten purkaminen sekä korkeammat nettopalkkiotuotot. Liiketoiminnoista suuryritykset-liiketoiminnan ja tytäryhtiö Suomen Vientiluoton tulokset olivat voitolliset, mutta pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos muodostui tappiolliseksi kotimaan rahoituksen valtion tappiokorvaustason alenemisen vaikutuksesta.

Konsernin korkokate laski vertailukaudesta 4 prosenttia 60 miljoonaan euroon (62). Korkotuotot luotonannosta asiakkaille pienenivät sekä kotimaan että viennin rahoituksessa, kun taas korkotuotot saamistodistuksista ja johdannaisista kasvoivat. Korkokulut kasvoivat vertailukaudesta 3 prosenttia erityisesti liikkeeseen laskettujen velkakirjojen korkokulujen kasvun vaikutuksesta. Korkokulut johdannaisista taas olivat vertailukautta pienemmät. 

Nettopalkkiotuotot kasvoivat vertailukaudesta 27 prosenttia 105 miljoonaan euroon (83). Katsauskauden korkeampiin nettopalkkiotuottoihin vaikuttivat erityisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä yksittäisten vientitakuuvastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen perusteella tehdyt takuumaksujen ja nostamattomien vientiluottorahoitusten purkukulujen tuloutukset. 

Konsernin arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat katsauskaudella miljoona euroa (3).

Konsernin toteutuneilla luottotappioilla ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutoksella oli yhteensä 215 miljoonan euron (39) positiivinen tulosvaikutus. 

Toteutuneet luottotappiot olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa (24). Kotimaan rahoituksen toteutuneet luottotappiot kasvoivat vertailukaudesta 72 prosenttia 48 miljoonaan euroon (28), mihin vaikutti merkittävimmin yksittäisten isompien tappioiden toteutuminen ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehty muutos luottotappioiden kirjaustavassa. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan toteutuneet luottotappiot olivat 6 miljoonaa euroa pääasiassa ensimmäisellä vuosineljänneksellä toteutuneen yksittäisen tappion vaikutuksesta. Vertailukaudella lopulliset luottotappiot olivat 3 miljoonaa euroa positiiviset. Kotimaan rahoituksen tappioita kattavat valtion luottotappiokorvaukset olivat 24 miljoonaa euroa (14).

Tappiovaraukset pienenivät katsauskaudella yhteensä 245 miljoonaa euroa (50), josta eriteltynä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset pienenivät 252 miljoonaa euroa (60) ja kotimaan rahoituksen tappiovaraukset kasvoivat 8 miljoonaa euroa (10). Kotimaan rahoituksen tappiovarausten kasvuun vaikutti valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen aleneminen 40 prosenttiin aiemmasta 50 prosentista, mikä kasvatti kotimaan rahoituksen tappiovarauksia yhteensä 18 miljoonaa euroa. Uusi luotto- ja takaustappiokorvaussitoumus tuli voimaan heinäkuun 2026 alusta alkaen, ja tappiokorvaustason muutos on otettu huomioon odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa.

Konsernin toimintakulut, liiketoiminnan muut kulut ja poistot olivat vertailukauden tasolla eli yhteensä 33 miljoonaa euroa (33). Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 19 miljoonaa euroa (18) eli 62 prosenttia (60).                             

Emoyhtiön kotimaan toiminnan sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat mahdollisten tulevien tappiollisten tulosten kattamiseksi olivat kesäkuun lopussa yhteensä 2 524 miljoonaa euroa (2 211) katsauskauden tulos huomioon ottaen. Puskurivarat kattavat myös tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vientiluottojen luottoriskin ja ne muodostuivat seuraavasti: kotimaan toiminnan rahasto 468 miljoonaa euroa (481) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja tappiollista tulosta kattavan valtiontakuurahaston varat yhteensä 2 056 miljoonaa euroa (1 730). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varoihin sisältyvät Finnveran edeltäjäorganisaatioiden vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta kertyneet varat ja joka kattaa vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ja vientiluottorahoituksen tappiollista tulosta, jos yhtiöiden vapaat omat pääomat eivät riitä. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli kesäkuun lopussa 301 miljoonaa euroa (264). Yhteensä Finnvera-konsernin vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat olivat kesäkuun lopussa 2 827 miljoonaa euroa (2 477). 

Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset olivat kesäkuun lopussa 150 miljoonaa euroa (185) ja viennin rahoituksen 78 miljoonaa euroa (68). Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset pienenivät katsauskaudella 19 prosenttia ja viennin rahoituksen ongelmasaamiset kasvoivat 14 prosenttia. Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat kesäkuun lopussa 6,8 prosenttia (8,2) ja viennin rahoituksen 0,3 prosenttia (0,3).

Kotimaan rahoituksen vakavaraisuussuhde oli kesäkuun lopussa 35,6 prosenttia (35,3) ja viennin rahoituksen 6,6 prosenttia (7,7) yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja valtiontakuurahaston varat huomioon ottaen. Pankkitoiminnassa käytetty vakavaraisuuslaskenta sopii viennin rahoitukseen huonosti ottaen huomioon Finnveran erityinen elinkeinopoliittinen tehtävä viennin edistäjänä sekä se, että valtio vastaa viennin rahoituksen tappiollisesta tuloksesta, jos yhtiön taseessa olevan rahaston ja valtiontakuurahaston varat eivät riittäisi tappiollisen tuloksen kattamiseen.

Rahoituksen näkymät

Rahoituksen kysynnän näkymät vuodelle 2026 ovat tällä hetkellä myönteiset etenkin Finnveran viennin rahoituksessa, mutta odotamme kysynnän kasvavan myös kotimaan rahoituksessa. Kansainvälisestä toimintaympäristöstä johtuva epävarmuus kuitenkin jatkuu, mikä voi vaikuttaa suuriin investointeihin ja heijastua koko yrityskentän toimintaan. 

Varaudumme vauhdittamaan pk- ja midcap-yritysten sekä suurten yritysten investointeja miljardilla eurolla tämän ja ensi vuoden aikana kaikkialla Suomessa. Olemme lisänneet merkittävästi rahoitusta tutkimukseen ja kehitykseen panostavien yritysten kansainvälisen kasvun käynnistys- ja kiihdytysvaiheeseen. Vahvistamme rooliamme puolustus- ja kaksikäyttöteknologioiden rahoituksessa, ja maatalouden suurten investointien rahoitus on käynnistynyt. Lainan myöntäminen mikroyritysten ja aloittavien yritysten kasvuhankkeisiin jatkuu, ja selvitämme tarvetta kehittää lainasta pysyvä rahoitustuote. Odotamme kotimaan rahoituksen kysynnän nousevan koko vuoden osalta edellisen vuoden tasolle tai jopa korkeammalle.

Jatkamme InvestEU-rahoituksen kanavointia Suomessa. Finnveran investointiohjelmaan liitetään myöhemmin tänä vuonna myös uusia EU-komission kanssa toteutettavia, osin taattuja investointilainoja erityisesti teollisiin ja puhtaan siirtymän hankkeisiin. Ohjelman puitteissa Finnvera voi rahoittaa investointeja yhteensä 500 miljoonan euron arvosta. Tämä laajentaa Finnveran EU-tason riskinjaon käyttöä suurempiin kotimaisiin investointeihin.

Odotamme viennin rahoituksen korkean kysynnän jatkuvan loppuvuonna. Viennin näkymät ovat hyvät suurilla vientitoimialoilla, kuten alus- ja telakka-, tele-, kaivos ja metalli- sekä energiasektoreilla. 

Maailmalla etsimme aktiivisesti suomalaisille vientiyrityksille uusia kauppamahdollisuuksia. Niin sanottu shopping line -luottojärjestely ohjaa ulkomaiset toimijat ostamaan suomalaisen vientiteollisuuden tuotteita ja palveluja. Finnveran viennin edistämisen trade facilitator -toimintoa on vahvistettu. Kansainvälisistä EPC-infrastruktuurihankkeista odotetaan syntyvän vientikauppaa myös suomalaisille yrityksille. Jatkamme aiempaa laajemmin valtuuksin viennin mahdollistamista Ukrainaan osana kansallista jälleenrakennussuunnitelmaa.

Toimimme tiiviissä rahoitusyhteistyössä Tesin, Business Finlandin, ulkoministeriön ja Elinvoimakeskusten kanssa kasvun, investointien, viennin ja Suomen talouden vahvistamiseksi. 

Tulosnäkymät vuodelle 2026 päivitetty

Vuoden 2026 tulosnäkymien arvioidaan olevan aiempaa positiivisemmat. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia on pystytty purkamaan merkittävästi. Toukokuussa julkistetun johdon osavuotisen selvityksen Q1/2026 tulosnäkymien mukaisesti viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla.

Lisätiedot: 

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576 

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458 

Tämä pörssitiedote on tiivistelmä Finnvera-konsernin tammi–kesäkuun 2026 puolivuosikatsauksesta ja sisältää sen olennaiset tiedot. Puolivuosikatsaus on kokonaisuudessaan tämän tiedotteen liitteenä pdf-tiedostona sekä saatavilla yhtiön internetsivuilta suomeksi ja englanniksi osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit. 

Jakelu: 

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi