Finnvera-konserni, Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2026

”Suomen taloudessa on nähtävissä merkkejä myönteisestä käänteestä, vaikka kansainväliseen toimintaympäristöön liittyy edelleen epävarmuutta. Finnveran viennin rahoituksen kysyntä on jatkunut vahvana, mikä osaltaan tukee talouskasvun vahvistumista. Kotimaan rahoituksessa investointien euromäärä ja osuus rahoitettujen hankkeiden kokonaismäärästä ovat kasvaneet selvästi. Tämä kertoo yritysten luottamuksesta tulevaisuuteen. On tärkeää, että suomalaisyritykset hyödyntävät avautuvia mahdollisuuksia sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla niin nykyisen liiketoiminnan kehittämisessä kuin uuden kasvun rakentamisessa. 

Viennin rahoituksen kysyntä on jatkunut erittäin vahvana. Finnvera myönsi tammi–syyskuussa vientitakuita, vientitakauksia ja erityistakauksia yhteensä 6,5 miljardia euroa, kun vertailukaudella niitä myönnettiin 6,3 miljardia euroa. Myös vientiluottoja myönnettiin runsaasti, yhteensä 5,1 miljardia euroa. Katsauskauden aikana myönnetyistä vientiluotoista 2,6 miljardia euroa kuitenkin raukesi. Tämä kuvastaa sitä, että vientikaupan rahoittajana toimii edelleen useimmiten pankki, jonka myöntämälle rahoitukselle Finnvera antaa takuun. 

Finnveran vientitakuiden, vientitakausten ja erityistakausten vastuukanta oli syyskuun lopussa 24,6 miljardia euroa, mikä oli 6 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vientiluottojen vastuukanta puolestaan oli 9,6 miljardia euroa eli 15 prosenttia edellisen vuoden loppua pienempi. 

Rahoitetut vientikaupat tukevat suomalaista työtä, kasvua ja kotimaisia tuotantoketjuja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla ne vahvistavat Suomen talouden kasvuedellytyksiä, koska vienti on keskeinen talouskasvun vauhdittaja. 

Finnvera myönsi tammi–syyskuussa kotimaan lainoja ja takauksia yhteensä 0,8 miljardia euroa, mikä oli 6 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kotimaan rahoituksen vastuukanta oli syyskuun lopussa 2,2 miljardia euroa eli 4 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden lopussa. Vastuukannasta takausten osuus oli 69 prosenttia ja lainojen 31 prosenttia. 

Finnvera mahdollisti tammi–syyskuussa poikkeuksellisen suuren määrän investointeja kotimaan rahoituksessa. Yhdessä muiden rahoittajien kanssa Finnvera rahoitti hankkeita yhteensä 1,9 miljardin euron arvosta. Rahoitetut investoinnit olivat 841 miljoonaa euroa eli 44 prosenttia rahoitettujen hankkeiden kokonaismäärästä. Keväällä käynnistetty miljardin euron investointiohjelma täydensi rahoitusmarkkinoita ja vauhditti osaltaan myös suuria teollisen mittakaavan investointeja. 

InvestEU-takausohjelmaan perustuvia ilmasto- ja digilainoja myönnettiin katsauskaudella yhteensä 33 miljoonaa euroa. Lainat ovat vakiinnuttaneet asemansa kasvuyritysten rahoitusvaihtoehtona, ja tukevat niiden vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja kilpailukyvyn vahvistamista. Lisäksi Finnvera oli mukana rahoittamassa 427 yrityksen omistajanvaihdosta yhteensä 75 miljoonalla eurolla. 

Mikro- ja aloittaville yrityksille suunnattu kasvulaina on saanut positiivisen vastaanoton. Lainan myöntäminen käynnistettiin uudelleen helmikuussa 2026, ja lainaa myönnettiin helmi–syyskuussa yhteensä 17 miljoonaa euroa 424 yritykselle. Vaikuttavuustulokset osoittavat, että pienimpien yritysten kasvulla ja niiden luomilla työpaikoilla on merkittävä vaikutus Suomen talouteen. Vahva kysyntä ja myönteiset kokemukset tukevat tavoitetta vakiinnuttaa laina pysyväksi osaksi Finnveran rahoitusvalikoimaa. 

Finnvera-konsernin tammi–syyskuun tulos oli 417 miljoonaa euroa. Vertailukautta selkeästi parempaan tulokseen vaikuttivat erityisesti tappiovarausten purkaminen ja nettopalkkiotuottojen kasvu. Tulos vahvistaa Finnveran pääomapuskureita ja mahdollistaa suomalaisten yritysten kasvun, investointien ja viennin rahoittamisen myös jatkossa. Finnveran toiminnan taloudellinen perusta on kestävä, ja toiminnalle asetettu kumulatiivinen itsekannattavuustavoite on toteutunut. 

Finnvera jatkaa tiivistä yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa investointien, yritysten kasvun ja viennin edistämiseksi. Yhteistyöllä varmistetaan, että yritykset löytävät hankkeidensa toteuttamiseen tarkoituksenmukaiset palvelut ja rahoitusratkaisut. Myös maatalousyritysten suuriin investointeihin ja omistajanvaihdoksiin avattu rahoitus vahvistaa alan kasvun, uudistumisen ja elintarvikeviennin edellytyksiä. 

Asiakastyytyväisyys on säilynyt korkealla tasolla. Asiakkaiden suositteluhalukkuutta mittaava NPS-indeksi oli tammi–syyskuussa 77 pistettä. Tulos osoittaa, että Finnveran rahoitus vastaa yritysten tarpeisiin ja täydentää rahoitusmarkkinoita tarkoituksenmukaisesti. 

Tulevaisuuden näkymät ovat varovaisen myönteiset: vienti kasvaa ja yritysten investointihalukkuus on vahvistunut. Geopoliittisen tilanteen rauhoittuminen voisi vahvistaa kasvua edelleen. Finnvera jatkaa määrätietoista työtä sen eteen, että suomalaiset yritykset voivat toteuttaa investointejaan, kasvaa ja menestyä kansainvälisillä markkinoilla.”  

Finnvera-konsernin tulos tammi–syyskuussa 2026 oli 417 miljoonaa euroa (360). Tuloksesta 348 miljoonaa euroa kertyi kahden ensimmäisen vuosineljänneksen ja 69 miljoonaa euroa kolmannen vuosineljänneksen aikana. 

Tammi–syyskuun tulos oli 16 prosenttia vertailukautta parempi. Tulosta paransivat erityisesti vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan odotettavissa olevien luottotappioiden eli tappiovarausten purkaminen sekä korkeammat nettopalkkiotuotot. Suuryritykset-liiketoiminnan ja tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n tulokset olivat voitolliset. Pk- ja midcap-liiketoiminnan tulos jäi sen sijaan tappiolliseksi, mihin vaikutti kotimaan rahoituksen valtion tappiokorvaustason alentaminen 50 prosentista 40 prosenttiin heinäkuun 2026 alussa. Muutos on huomioitu kotimaan rahoituksen odotettavissa olevien luottotappioiden laskennassa. 

Konsernin korkokate kasvoi vertailukaudesta 2 prosenttia 93 miljoonaan euroon (91). Korkotuotot luotonannosta asiakkaille pienenivät sekä kotimaan että viennin rahoituksessa, kun taas korkotuotot saamistodistuksista ja johdannaisista kasvoivat. Korkokulut kasvoivat vertailukaudesta 4 prosenttia erityisesti liikkeeseen laskettujen velkakirjojen korkokulujen kasvun vaikutuksesta. Korkokulut johdannaisista taas olivat vertailukautta pienemmät. 

Nettopalkkiotuotot kasvoivat vertailukaudesta 23 prosenttia 154 miljoonaan euroon (125). Nettopalkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat erityisesti yksittäisten vientitakuuvastuiden ennenaikaisten takaisinmaksujen yhteydessä tuloutetut takuumaksut sekä yksittäisiin nostamattomiin vientiluottoihin liittyvien purkukulujen tuloutukset. Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista eristä ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat katsauskaudella 3 miljoonaa euroa (4). 

Konsernin toteutuneiden luottotappioiden ja odotettavissa olevien luottotappioiden muutoksen tulosvaikutus oli yhteensä 213 miljoonaa euroa positiivinen (192). 

Toteutuneet luottotappiot olivat yhteensä 63 miljoonaa euroa (29). Kotimaan rahoituksen luottotappiot kasvoivat vertailukaudesta 58 prosenttia 52 miljoonaan euroon (33). Kasvu johtui pääasiassa yksittäisistä suuremmista luottotappioista sekä ensimmäisellä vuosineljänneksellä tehdystä luottotappioiden kirjaustavan muutoksesta. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan toteutuneet luottotappiot olivat 11 miljoonaa euroa. Vertailukaudella niiden nettovaikutus oli 4 miljoonaa euroa positiivinen. Valtion luottotappiokorvaukset kattoivat katsauskaudella kotimaan rahoituksen tappioita 25 miljoonalla eurolla (16). 

Tappiovaraukset pienenivät katsauskaudella yhteensä 251 miljoonaa euroa (204). Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovaraukset pienenivät 258 miljoonaa euroa (187), mihin vaikutti erityisesti risteilytoimialan liiketoimintanäkymien parantuminen edelleen. Kotimaan rahoituksen tappiovaraukset puolestaan kasvoivat 7 miljoonaa euroa, kun ne vertailukaudella pienenivät 18 miljoonaa euroa. Kasvu johtui valtion luotto- ja takaustappiokorvauksen alentamisesta, joka lisäsi kotimaan rahoituksen tappiovarauksia 18 miljoonalla eurolla puolivuosikatsauksessa H1/2026 esitetyn mukaisesti. 

Konsernin toimintakulut, liiketoiminnan muut kulut ja poistot olivat yhteensä 47 miljoonaa euroa (46). Henkilöstökulut olivat 27 miljoonaa euroa (25), ja ne muodostivat 63 prosenttia toimintakuluista (61). 

Emoyhtiön kotimaan rahoituksen sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan puskurivarat olivat syyskuun lopussa katsauskauden tulos huomioon ottaen yhteensä 2 582 miljoonaa euroa (2 211). Puskurivaroilla katetaan mahdollisia tulevia tappiollisia tuloksia. Puskurivarat muodostuivat kotimaan toiminnan rahaston 477 miljoonan euron varoista (481) sekä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahaston ja valtiontakuurahaston yhteensä 2 105 miljoonan euron varoista (1 730). Valtiontakuurahasto on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, johon sisältyy Finnveran edeltäjäorganisaatioiden vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta kertyneitä varoja. Rahaston varoilla katetaan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan sekä vientiluottorahoituksen tappiollista tulosta, jos yhtiöiden vapaat omat pääomat eivät siihen riitä.  

Suomen Vientiluotto Oy:n vapaa oma pääoma oli syyskuun lopussa 315 miljoonaa euroa (264). Finnvera-konsernin vapaa oma pääoma ja valtiontakuurahaston varat olivat yhteensä 2 897 miljoonaa euroa (2 477). 

Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset olivat syyskuun lopussa 153 miljoonaa euroa (185) ja viennin rahoituksen 77 miljoonaa euroa (68). Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset pienenivät katsauskaudella 17 prosenttia ja viennin rahoituksen ongelmasaamiset kasvoivat 14 prosenttia. Kotimaan rahoituksen ongelmasaamiset suhteessa vastuukantaan olivat syyskuun lopussa 6,9 prosenttia (8,2) ja viennin rahoituksen 0,3 prosenttia (0,3). 

Kotimaan rahoituksen vakavaraisuussuhde oli syyskuun lopussa 34,9 prosenttia (35,3) ja viennin rahoituksen 7,0 prosenttia (7,7) yhtiön vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahasto ja valtiontakuurahaston varat huomioon ottaen. Pankkitoiminnassa käytetty vakavaraisuuslaskenta sopii viennin rahoitukseen huonosti ottaen huomioon Finnveran erityinen elinkeinopoliittinen tehtävä viennin edistäjänä sekä se, että valtio vastaa viennin rahoituksen tappiollisesta tuloksesta, jos yhtiön taseessa olevan rahaston ja valtiontakuurahaston varat eivät riitä tappiollisen tuloksen kattamiseen. 
 

Kotimaan rahoituksen luottoriskiasema on pysynyt yhtiön tavoitteiden mukaisena. Nostettu vastuukanta aleni hieman vuoden 2026 alkuun verrattuna. Suomen taloustilanteen piristyminen ei ole vielä näkynyt merkittävästi vastuukannan muutoksena. Asiakkaiden maksuviiveiden, järjestämättömien saamisten sekä lainanhoitojoustojen taso on ollut edelleen tavanomaista korkeampi. 

Viennin rahoituksen nostettu vastuukanta laski hieman verrattuna vuoden 2026 alkuun. Viennin rahoituksen luottoriskiasema parani katsauskauden aikana. Luottoriskiasemaan vaikuttaa edelleen pandemiasta elpyneen toimintaympäristön vahvistuminen ja asiakkaiden parantunut taloudellinen tilanne. 

Varainhallinnan markkinariskit pysyivät asetettujen limiittien puitteissa. Varainhallinnan hallinnoimat sijoitukset kasvoivat vuoden alun tilanteesta. Taseen nykyarvoriski laski hieman edellisestä neljänneksestä ollen kuitenkin vuodenvaihdetta korkeammalla tasolla oman pääoman suojausohjelman vaikutuksesta. 

Likviditeettiasema säilyi vahvana kolmannen vuosineljänneksen aikana. Kolmannen neljänneksen lopussa toteutettiin liikkeeseenlasku EMTN-lainaohjelman alla korvaamaan erääntyvää varainhankintaa. 

Vuoden 2026 tulosnäkymät ennallaan 

Elokuussa julkistetun puolivuosikatsauksen H1/2026 mukaisesti tulosnäkymien arvioidaan edelleen olevan aiempaa positiivisemmat. Vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiovarauksia on pystytty purkamaan merkittävästi. Viennin rahoituksen vastuiden luottotappioriski on kuitenkin yhä korkealla.

Juuso Heinilä, toimitusjohtaja, puh. 029 460 2576  

Ulla Hagman, talousjohtaja, puh. 029 460 2458  

Johdon osavuotinen selvitys 1.1.–30.9.2026 on saatavilla yhtiön verkkosivuilta suomeksi ja englanniksi pdf-tiedostona osoitteessa: www.finnvera.fi/tulosraportit. 

Johdon osavuotinen selvitys on tilintarkastamaton. 

Jakelu: 

NASDAQ Helsinki Oy, London Stock Exchange, keskeiset tiedotusvälineet, www.finnvera.fi