Suomen talousko kroonikkopotilas? SuomiAreena-keskustelu löysi merkkejä positiivisesta talouskehityksestä

Onko Suomen talous kuin kroonikkopotilas, joka ei tunnista olevansa sairas vai löytyykö merkkejä myös positiivisesta talouskehityksestä? Vastausta haettiin Finnveran ja Nasdaq Helsingin värikkäässä SuomiAreena-keskustelussa Porissa. Talouspuheen sävy on useimmiten pessimististä, mutta tärkeää onkin erottaa valtiontalous ja kansantalous. Kun katsotaan kansantaloutta, se kasvaa jo tällä hetkellä ja tulee kasvamaan myös keskipitkällä aikavälillä. Olennaista on pitkän aikavälin talouskasvu, sanoi Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä keskustelussa, jossa löydettiin myös ratkaisuehdotuksia.  

– Ensi vuoteen neuvotellaan jo vientikauppoja. Kauppoja tulee sekä tänä että ensi vuonna olemaan viime vuotta enemmän. Kyllä meillä talous kasvaa, tulee kasvamaan myös keskipitkällä aikavälillä. Se mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä, on oire, josta olen huolissani. Miten varmistetaan, että meillä on riittävästi työvoimaa ja miten saamme koulutettua meidän nuorista riittävän suuri osa, Juuso Heinilä sanoi.

– Valtiontalouden kohentuminen edellyttää, että saamme talouden nykyistä vauhdikkaampaan kasvuun, jotta saadaan tulot ja menot jonkinlaiseen tasapainoon ja varmaan lisäksi tarvitaan turhien menojen karsintaa, hän arvioi.

Suomen talouden ydinongelma on viimeiset 10–15 vuotta ollut heikko työn tuottavuuden kehitys. Verrokkimaista on jääty jälkeen, mutta ottamalla käyttöön niiden parhaita toimintatapoja maat saadaan kiinni. Näin on historiassa yleensä tapahtunut, ja toivoa on nytkin, Heinilä sanoi.

Suomen talous ei ole kriisissä, mutta kasvuhakuisuutta tarvitaan

Suomen talous ei ole kriisissä etenkään kansantalouden ja yritysten tilanteen perusteella. Näkyvissä on hienoja kasvuaihioita eri kokoisissa yrityksissä, Nasdaq Helsingin toimitusjohtaja Henrik Husman totesi. Kriisi voi kuitenkin toimia muutoksen ajurina. Kriisi luo mahdollisuuksia, sanoi Summa Defencen toimitusjohtaja Jussi Holopainen esimerkkinä puolustusteollisuus. Vaikka geopoliittinen tilanne on valitettava, se luo isot kasvumahdollisuudet kokonaisturvallisuuden alalla. 

Onko yrityksillä Suomessa riittävästi kasvuhaluja ja rohkeutta ottaa riskiä? Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä on ollut lievässä laskussa viime vuosina, ja toivottavaa olisi, että yhä useampi yritys tavoittelisi kasvua. Heinilän mukaan yritysten ja yrittäjien näkymät ovat kuitenkin tällä hetkellä positiivisemmat kuin yleisen talouskeskustelun luoma kuva.

– Yritykset investoivat ja uskoa tulevaisuuteen löytyy. Finnvera rahoittaa tuhansien pienten ja keskisuurten yritysten näkymiä vuosittain ja näkymä on selvästi piristyvä eikä hyytyvä. Myös veturiyrityksissä on positiivista virettä, mikä luo koko yrityssektorille myönteistä tuulta.

Kasvuhaluihin vaikuttaa yritysten ikärakenne. Nuoret yrittäjät ovat useimmiten kasvuhakuisia, ja siksi omistajanvaihdokset ovat tärkeä resepti kasvuun. Finnverassa on nähty, että yritykset muuttuvat usein kasvuyrityksiksi, kun ne löytävät uuden omistajan.

Innovaatioiden kaupallistaminen ja vienti tärkein kysymys

Kotimaassa kasvamisen lisäksi tarvitaan kansainvälistä kasvua ja innovaatioiden kaupallistamista. Innovaatioita syntyy suurten yritysten ohella usein pienissä, nuorissa yrityksissä.

Juuso Heinilä painotti, että kun myös julkisia panostuksia tuotekehitykseen ja innovaatiohin ollaan lisäämässä, on tärkeää varmistaa riittävä resurssien ohjaaminen pienemmille yrityksille. 

– Usein pienemmät yritykset tuottavat radikaaleimpia innovaatioita ja aidosti uudistavat taloutta. Kun teemme julkisia avustuksia ja allokoimme resursseja, silloin on tärkeää, että emme allokoi pienten yritysten resursseja suuriin ainakaan julkisten tukien myötä, Heinilä sanoi.

Seuraava ja vielä tärkeämpi vaihe on se, miten panostukset kyetään skaalaamaan aidosti kansainväliseksi kasvuksi. 

– Se että saadaan bruttokansantuotteesta 4 prosenttia tuotekehitys- ja innovaatiomenoja ei ole päätavoite, vaan päätavoite on saada tuloja myymällä innovatiivisia tuotteita maailmalle. Se on tärkein kysymys. 

Tapahtumalla oli runsaslukuinen yleisö Porin Raatihuoneenpuiston lavalla.

Lisää aiheesta

Finnvera ja Nasdaq Helsinki: Talouden tabut julki – Kasvun myytinmurtajat SuomiAreenassa 26.6.2025. 
Katso keskustelun tallenne MTV Katsomosta!

Mukana keskustelussa: Johtaja Emilia Kullas, EVA, johtaja ja professori Mika Maliranta, Labore/ Turun yliopisto, toimitusjohtaja Jussi Holopainen Summa Defence, enkelisijoittaja, sarjayrittäjä Jenni Kynnös Moretime, toimitusjohtaja Henrik Husman Nasdaq Helsinki sekä toimitusjohtaja Juuso Heinilä Finnvera. Juontajana toimittaja Eeva Lehtimäki.