Content Section
Artikkelit

Suomen meriteollisuus aikoo voittaa kilpajuoksun laivojen kehitystyössä

Havainnekuva hiilineutraalista NEcOLEAP-risteilyaluksesta.
Published date

Uudet energianlähteet ja laivojen ympäristökuormituksen pienentäminen ovat avainasemassa, kun suomalainen meriteollisuus hakee etulyöntiasemaa kilpailijoihin. Kehitystyön vetureina toimivat alan jättiläiset Meyer Turku ja Wärtsilä. Merenkulun kasvihuonepäästöjen vähentäminen on tärkeää myös Finnveralle, joka on sitoutunut alusrahoituksen ilmastovaikutuksia seuraaviin Poseidon Principles -periaatteisiin.

Uusien teknologisten ratkaisujen vauhdittajana toimii paitsi merenkulkualan kiristyvä ympäristösääntely myös risteilyvarustamojen ennakointi matkustajien vaatimuksiin. Kallistunut energian hinta luo vielä lisää aikataulupainetta.

Telakkayhtiö Meyer Turun varatoimitusjohtaja Tapani Pulli kuvaa tämän hetken tilannetta kilpajuoksuksi. Voittaja on se, joka keksii ja osaa soveltaa nopeimmin asiakkaiden kannalta parhaat teknologiat.

Meyer Turku toimii veturiyrityksenä Business Finlandin NEcOLEAP-rahoitusohjelmassa, jossa risteilyaluksiin kehitetään ilmastoneutraaleja ja kestäviä ratkaisuja.

–  Olemme tehneet kehitystyötä jo vuosikymmeniä, joten tämä ei ole meille uutta. Ensimmäinen tavoitteemme on kehittää ilmastoneutraali risteilyaluskonsepti vuoteen 2025 mennessä. Toiseksi laivanrakentaminen telakalla pitäisi olla hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä, Pulli listaa.

Laivanrakennustoimiala on Suomessa merkittävä, ja Finnveran vientitakuutoiminnan noin 22 miljardin euron vastuista puolet liittyy alusrahoitukseen. Finnvera seuraa ja raportoi merenkulkuun liittyvien rahoitusvastuidensa ilmastovaikutuksia kansainvälisten Poseidon Principles -periaatteiden kautta. Periaatteet noudattavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn tavoitteita puolittaa merenkulun vuosittaiset kasvihuonepäästöt vuoteen 2050 mennessä vuoden 2008 tasosta.

Kehitystyössä mukana satoja kumppaneita

NEcOLEAP-hankkeen kustannusarvio on 160 miljoonaa euroa, josta Meyer Turun osuus on neljäsosa. Telakkayhtiö hamuaa mukaan 1 500 kumppania aina startupeista meriklusterissa jo toimiviin yrityksiin ja tutkimuslaitoksista yliopistoihin.

– Haluamme saada aikaan suuren harppauksen ekosysteemiin pohjautuvalle tekemiselle, jossa lopputuloksena syntyy täysin uusia innovaatioita. Ekosysteemi tarjoaa pienellekin yritykselle mainion alustan päästä hyödyntämään joukkovoimaa, Pulli kertoo.

Tutkimus- ja kehitystyö jakautuu neljään osa-alueeseen: risteilyalus, telakan toiminta, älykkäiden teknologioiden käyttöönotto ja tulevaisuuden ammattilaiset.

Tekoälyä on mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin esimerkiksi laivojen reittivalintojen suunnittelussa. Telakalla puolestaan voidaan ottaa useita pieniä askeleita ympäristöpäästöjen vähentämiseksi. Yksi ratkaisu on miettiä sisäistä logistiikkaa, kuten trukkien korvaamista ei-fossiilisilla kuljetusvälineillä.

– Risteilyaluksen kehittäminen jakautuu kolmeen eri osaan: laivan runko, koneisto ja kulkeminen sekä hotellipuoli. Kaikki ovat omia projektejaan, Pulli sanoo.

Hänen mukaansa risteilymatkustaminen saattaa muuttua lähitulevaisuudessa siten, että laiva on enemmän varsinainen kohde. Risteilyjen palvelukirjo laajenee erilaisten teemojen avulla. Samalla laivojen nopeudet laskevat, kun seuraavaan satamaan ei tarvitse ehtiä nykyisellä tahdilla.

Suomalainen tuotekehitysympäristö on erinomaisen maaperä uusille innovaatioille. Yritykset tekevät keskenään yhteistyötä, ja mukana työssä ovat myös yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Nollahiilinen polttoaine tulevaisuuden ratkaisu

Wärtsilän tuotekehitys nojaa Suomessa pitkälti moottori- ja polttoaineteknologioiden edistämiseen. Yhtiöllä on globaalisti kehitysprojekteja, jotka liittyvät muun muassa akkuteknologiaan, laivojen navigaatioon ja voimalaratkaisuihin.

– Nollahiilipolttoaineilla toimivat laivojen moottorit ovat valmiina vuonna 2030. Lisäksi olemme asettaneet toisen ylätason tavoitteen, jonka mukaan omat toimintomme ovat tuolloin hiilineutraaleja, sanoo Wärtsilän kestävistä polttoaineista ja vähähiilisyydestä vastaava johtaja Mikael Wideskog.

Nollahiiliset polttoaineet tarkoittavat ammoniakkia ja vetyä, kun taas metanoli on hiilineutraali polttoaine.

Wideskogin mukaan kehityspolku kulkee siten, että nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyttö kasvaa aluksissa vuoteen 2035 asti. Tuona aikana alukset myös siirtyvät käyttämään sekoituksia, jotka koostuvat fossiilisista ja hiilivapaista polttoaineista. Nollahiilisiin ja hiilineutraaleihin polttoaineisiin voidaan siirtyä suuremmassa määrin siinä vaiheessa, kun niitä on laajalti saatavilla.

– Polttoaineen kulutusta voi vähentää myös pienentämällä kitkaa laivan rungossa, navigoinnilla ja purjeratkaisuilla, hän listaa.

Aluekuva laivatelakalle.

Laivanrakennusta Meyer Turun telakalla.

Rahoituksella iso rooli koko klusterille

Niin Wideskog kuin Pulli pitävät suomalaista tuotekehitysympäristöä erinomaisena maaperänä uusille innovaatioille. Yritykset tekevät keskenään yhteistyötä, ja mukana työssä ovat myös yliopistot ja tutkimuslaitokset.

– Täällä Vaasassa on vahva energiaklusteri, joka kehittää ratkaisuja niin maalle kuin merelle. Turun ympäristössä on puolestaan laaja telakkaklusteri. Meillä kaikilla on hyvä mahdollisuus toimia yhdessä, Wideskog kertoo.

Pulli nostaa esiin myös rahoituksen saatavuuden, joka on etenkin pääomaintensiiviselle telakkateollisuudelle elintärkeää.

– Finnveran rooli on oleellinen, sillä rahoitusinstrumenteilla on keskeinen merkitys meidän liiketoiminnallemme. Pelikentän pitää olla tasapuolinen kilpailijoiden kesken. Nyt se sitä on, hän sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko
Kuvat: Meyer Turku