Etsi Finnverasta

Artikkelit

Edellinen sivu

Pieni Sri Lanka ehostaa kasvojaan kiinalaisella rahalla

24.11.2017

Kiinalaisen unelman eli uuden silkkitien lonkerot ulottuvat laajalle. Hyvänä esimerkkinä tästä on pieni Sri Lanka, jonka satamiin ja muuhun infrastruktuuriin kiinalaiset investoivat parhaillaan satoja miljoonia euroja. Suomalaisyrityksille suhteellisen tuntematon maa pyrkii tärkeäksi väliasemaksi meriliikenteessä.

Syynä investointi-innolle on saarivaltion sijainti.

–Kaikki Aasian meriliikenne ohittaa käytännössä Sri Lankan. Kiina toivoo siitä väliasemaa kuljetuksille, sanoo Finnveran aluepäällikkö Outi Homanen.

Sri Lanka myös markkinoi, että sillä on vapaakauppasopimukset muiden lähialueen valtioiden kanssa. Näin se toimisi hyvänä porttina isoille markkinoille, kuten naapurimaa Intiaan.

Saarivaltion kiinnostus merenkulun infrahankkeisiin ja erityisesti valvontaan on nyt kova. Projektien toteuttamiseen tarvitaan kiinalaisten lisäksi muitakin ulkomaisia yrityksiä. Suomen vahvuutena on yli 3 000 yrityksen muodostama meriklusteri.

Pääministeri Ranil Wickremesinghen vierailu Suomeen lokakuussa nosti esiin myös muita kiinnostuksen kohteita. Homasen mukaan suomalainen terveysteknologia, energiasektori, voimalaitokset, cleantech ja koulutus olivat mukana keskusteluissa.

–Kannattaa huomioida, että pääministerin vierailu kohdistui vain Suomeen ja muut Pohjoismaat jätettiin väliin. Suomalaisen elinkeinoelämän tarjontaa pidettiin erityisen kiinnostavana.

Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä otti Sri Lankan pääministerin Ranil Wickremesinghen vastaan lokakuussa Helsingissä. Tapaamisessa keskusteltiin vientikauppojen mahdollisuuksista Sri Lankaan.

Vientipotentiaalia myös suomalaisille - kaupan varmistamiseen esimerkiksi remburssi

Sri Lankan jättimäiset investoinnit ja tärkeä sijainti eivät ole vielä saaneet suomalaisyrityksiä laajalti liikkeelle. Tullin tilastojen perusteella yritysten tavaravienti Sri Lankaan oli viime vuonna vaivaiset 9,4 miljoonaa euroa. Tämän vuoden alkupuolella vienti on ollut sitäkin vaatimattomampaa.

Vertailun vuoksi, suomalaisyritykset vievät naapurimaa Intiaan tavaraa yli puolella miljardilla ja Pakistaniinkin 60 miljoonalla eurolla.

–Sri Lankassa toimintaympäristö on helpompi kuin esimerkiksi Bangladeshissa tai Pakistanissa. Maa on ketterä ja tuotannollisesti korkeamman tason kumppani esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa, Outi Homanen kertoo.

Hänen mukaansa yritysten on hyvä huomioida, että englanti on saarivaltiossa käytännössä virallinen kieli. Brittiläinen historia näkyy myös pankkijärjestelmässä. Sitä Homanen kuvaa luotettavaksi ja toimivaksi.

Finnvera suosittelee vientikaupan varmistamista remburssilla varsinkin, jos kyseessä on uusi ostaja. Sri Lankaan voidaan tapauskohtaisesti harkita myös Finnveran vientitakuun myöntämistä keskipitkän tai pitkän maksuajan viennin rahoitukseen.

Rahoitusta investointeihin

Yli 20 miljoonan asukkaan Sri Lankalla on oma synkkä menneisyytensä, sillä vuosikausia kestänyt sisällissota jätti jälkensä. Uusi poliittinen johto on kuitenkin valmis muutokseen.

Saarivaltio pyrkii houkuttelemaan turisteja ja kasvattamaan tekstiiliteollisuuden vientiä. Yksi tärkeimmistä vientivalteista on tee.

Homanen sanoo, että Sri Lankan talous on kasvanut 5–8 prosentin vauhtia. Viime vuosina vauhti on tosin hidastunut alle viiteen. Talouskasvulla on myös käänteinen puolensa. Sri Lanka on noussut Maailmanpankin luokituksessa alemman keskitulon maiden luokkaan, mikä tarkoittaa pehmeäehtoisen kehitysrahoituksen vähentymistä.

Sri Lanka pystyy kuitenkin hyödyntämään monia osittain pehmeäehtoisia rahoitusmuotoja. Maahan suuntautuviin hankkeisiin voi hakea muun muassa Suomen ulkoministeriön hallinnoimaa, kehittyvän maan julkisen sektorin investointeihin tarkoitettua rahoitusta (PIF).

–Yksi Sri Lankan suurimmista riskeistä on valtion velkaantuminen. Innokkaat investoinnit lisäävät velkaantumista, mutta toisaalta investointeja tarvitaan talouskasvun perustaksi, Homanen sanoo.

Teksti: Kimmo Koivikko

Lue lisää vientitakuutoiminnasta täältä

Katso Finnveran maaluokitukset täältä

Lue myös: Ovatko vientikaupan riskit hallinnassa? Kokosimme 8 vinkkia pk-yrityksille

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)


Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Avaa chat
Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki


Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio


Katso kaikki yhteystiedot