Katsaus Team Finland -Kumppanuuspäivään: kasvua, kumppanuuksia ja kansainvälistymisen rohkeutta
Published date
Team Finland -Kumppanuuspäivä järjestettiin tiistaina 26.8.Team Finland -talolla, ja tilaisuus striimattiin myös verkkoon. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja viennin riskeistä, geopoliittisista jännitteistä, digitaalisesta liiketoiminnasta ja vastuullisuudesta sekä kaksi yritystarinaa. Tilaisuuden moderoi Heidi Nousiainen.
Capalo AI – akkuälyn edelläkävijä
Itä-Suomen yliopistosta ponnistanut Capalo AI on noussut nopeasti yhdeksi energiamurroksen kiinnostavimmista toimijoista. Yritys ei omista akkuja, vaan tarjoaa palvelun, joka vie akut sinne, missä sähkömarkkinoilla on suurin kysyntä. Poolaus, eli hajautettujen akkujen yhdistäminen yhdeksi älykkääksi kokonaisuudeksi, on yhtiön kilpailuetu.
– Me maksimoimme järjestelmän tuoton, mutta samalla maksimoimme sen hyödyt koko sähköjärjestelmälle, sanoo toimitusjohtaja Henri Taskinen.
Capalo AI:n kasvu on ollut nopeaa ja nyt koossa on 31 hengen tiimi, siemenrahoitus ja sopimuksia jo 600 MWh:n edestä. Seuraava tavoite on gigawattituntien kokoluokka. Kansainvälistyminen on strateginen valinta, ja markkinat valikoidaan regulaation muutosnopeuden perusteella. Taskinen kiteyttää yhtiön lähestymistavan näin: Me emme mene sinne, missä akut jo ovat – me viemme ne sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
Capalo AI ei patentoi algoritmejaan, sillä silloin se joutuisi julkistamaan ne. Asiakkaille tarjotaan jatkuvaa koulutusta ja kommunikaatiota – he antavat mandaatin, miten akkuja käytetään. Kasvun hallinnassa korostuvat oikea ajoitus, rekrytoinnit ja rohkeus mennä uusille markkinoille. Team Finland -palvelut ovat tukeneet mm. brändin suojaamista ja markkinoille pääsyä.
Tapojärvi – kiertotalouden suunnannäyttäjä
Tapojärvi on noussut teollisen kiertotalouden suunnannäyttäjäksi, joka käsittelee vuosittain miljoonia tonneja teollisuuden sivuvirtoja, terästeollisuuden kuonasta elektroniikkajätteisiin. Yrityksen tavoitteena on, ettei jätteitä syntyisi lainkaan, vaan kaikki arvokkaat materiaalit saataisiin talteen ja uudelleenkäyttöön. Tapojärvi avaa uudelleen Rautuvaaran kaivoksen, jossa hyödynnetään vanhoja varantoja, kuten kuparia – kriittistä akkumineraalia, jota Eurooppa tuo lähes kokonaan ulkoa.
Yrityksellä on 1046 työntekijää ja parinkymmenen hengen kehitystiimi, joka innovoi uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Italiassa Tapojärvi operoi laitosta keskellä kaupunkia, missä tilaa ei ole, mutta ratkaisut löytyvät.
– Maailma tarvitsee kestävää kehitystä ja se tarkoittaa, että meidän on otettava raaka-aineet uudelleen hyötykäyttöön, ei kaivettava aina uutta, sanoo yhtiön Chief Innovation Officer Seppo Ahola.
Team Finland -verkoston tuki on ollut Tapojärvelle keskeinen: ELY-keskus, Business Finland, Finnvera ja ulkoministeriö ovat olleet mukana investoinneissa ja etabloitumisessa. Suurlähetystöjen rooli on ollut erityisen tärkeä uusilla markkinoilla, joissa viranomaisyhteistyö ja paikallinen ymmärrys ratkaisevat.
Kotamäki: Viennin vuoristorata vaatii sopeutumiskykyä
Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki toi tilaisuuteen makrotaloudellisen näkökulman. Hän muistutti, että vientinäkymät eivät ole koskaan yksinkertaisia. Korkea julkinen velka, Ukrainan sota, sulkeutuva kauppapolitiikka ja demokratian haasteet horjuttavat globaalia vakautta. Lisäksi kryptovaluuttojen virallistuminen ja tekoälyalan mahdolliset arvostuskuplat voivat aiheuttaa taloudellisia shokkeja.
Kotamäki keskittyi erityisesti Yhdysvaltoihin, jonka kauppapolitiikka vaikuttaa suoraan suomalaisyrityksiin. Trumpin tullikorotukset ovat nostaneet tullit 20 prosenttiin, mikä näkyy Yalen laskelmien mukaan BKT:ssa ja kuluttajahintojen nousussa. Silti suomalaisyrityksillä on edelleen uskoa USA:n markkinoihin: Finnveran vientikyselyn mukaan vain kolme prosenttia vastaajista piti tulleja syynä etsiä uusia kohdemaita – suurin syy oli kasvu.
Suurlähettiläs: Diplomatia tukee vientiä
Tilaisuudessa kuultiin myös pääkonsuli, suurlähettiläs Jarmo Sarevan, New York, puheenvuoro, jossa korostettiin diplomatian roolia viennin tukena.
– Me suurlähetystöissä emme vain avaa ovia – me autamme yrityksiä ymmärtämään, miten maassa todella toimitaan. Viranomaisyhteistyö, kulttuurinen herkkyys ja paikalliset verkostot ovat keskeisiä tekijöitä onnistuneessa etabloitumisessa, totesi Sareva.
Diginatiivin yrityksen pelikirja
Business Finlandin Mission Lead Janne Järvinen esitteli diginatiivin yrityksen pelikirjan. Hänen mukaansa perinteisetkin yritykset voivat tehdä diginatiiviloikan, kun teknologian mahdollisuudet tunnistetaan ja hyödynnetään liiketoiminnan ytimessä.
– Olemme nyt tilanteessa, jossa meillä on massiivista laskentatehoa, rajattomat yhteydet ja helppo pääsy dataan. Tästä kombinaatiosta voidaan rakentaa vaikka minkälaisia liiketoimintamalleja, Järvinen totesi.
Esimerkkeinä nostettiin Reima, jonka digiliiketoiminta on korkealla tasolla, ILoq, joka on rakentanut palvelukerroksia fyysisen tuotteen ympärille, ja Mehiläisen Be Healthy -alusta, joka yhdistää terveydenhuollon ja datan.
Järvinen korosti, että diginatiivisuus ei ole vain tekninen muutos – se on kulttuurinen uudistus, joka vaatii koko yritysjohdon sitoutumista: ”Oletpa minkä alan yritys tahansa, teillä on mahdollisuus lähteä mukaan diginatiiviksi yritykseksi. Kyse ei ole IT-osaston projektista, vaan koko liiketoiminnan uudelleenajattelusta."
Vastuullisuus ja ESG – Finnveran rooli
Finnveran tiimipäällikkö Marjaana Vainio-Mattila korosti, että ESG-näkökulmat ovat yhä keskeisempi osa vientihankkeita: Haluamme lisätä ilmastomyönteisten hankkeiden rahoitusta ja olla avoimia vastuullisuuden toimissamme. Meillä on velvoitteita esimerkiksi rahanpesusääntelyyn liittyen, ja ymmärrämme, että vaikutuksemme ovat mittavat – siksi haluamme niistä avoimesti kertoa ja tehdä toimenpiteitä.
Team Finland – strateginen kumppani kasvussa
Business Finlandin yksikön johtaja Marjo Ilmari kiteytti Team Finland -strategian ytimen ja kutsui kaikki yhteistyöhön:
– Ydintehtävämme on suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälisen kasvun vauhdittaminen. Vaikuttavuutta syntyy strategisilla valinnoilla, oikeilla palveluilla oikeaan aikaan – ja tuloksellisuutta yhteistyötä ja työnjakoa kehittämällä.