– Olen nyt ensimmäistä kertaa yrittäjänä, ja heti vähän isommalla mittakaavalla, Kivi sanoo.

Outokumpulainen Finelcomp valmistaa kotelointiratkaisuja sähkönjakelu- ja telelaitteisiin. Tuotteille on tarvetta käytännössä jokaisessa kiinteistössä. Lisäksi yhtiöllä on ohutlevyvalmistusta.

Kivi itse ehti olla Finelcompin toimitusjohtajana kolme vuotta ennen yrityskauppaa. Ehdotukseen kaupasta ajoi halu kasvattaa yritystä nopeammin kuin silloisella omistajalla, pääomasijoitusyhtiö Sievi Capitalilla, oli haluja.

– Minulla oli jo pieni omistusosuus. Kerroin viime kesänä omistajalle, että mitä jos ostaisin koko firman. He olivat ajatuksesta aika nopeasti kiinnostuneita, Kivi muistelee.

Yrittäjä halusi alun perin koko osakekannan itselleen. Hän oli nähnyt haasteita yrityksissä, joissa oli useita omistajia.

Arjen realismi tuli kuitenkin nopeasti vastaan rahoituksessa. Toteutunut velaton kauppahinta oli lopulta 13,4 miljoonaa euroa, kun pörssilistattu Sievi Capital luopui 98,1 prosentin omistusosuudestaan.

– Tajusin, että en saa yksin sellaista rahoitusta. Ulkopuolista rahaa tarvittiin niin paljon. Mietin eri vaihtoehtoja ja olin pankkiin yhteydessä. Sain sieltä vinkkejä pääomasijoittajan ottamiseksi mukaan, Kivi sanoo.

Kasvulaina ratkaisi

Omistajanvaihdos toteutui, kun Kivi ja pääomasijoittaja Juuri Partners löysivät toisensa. Lisäksi Kiven haave enemmistöomistuksesta vaati Finnveran kasvulainan käyttämistä.

Kasvulainalla tuetaan yrityksen omaa pääomaa. Se on juniorilaina eli alisteinen seniorilainalle, joka on ensimmäisenä velkomisen etuoikeusjärjestyksessä.

Finnveran ohjelmapäällikkö Kalle Åström sanoo, että oman pääoman osuus on yleensä ongelma kasvun ja yrityskauppojen rahoittamisessa.

– Kasvulaina on hyvä tuote. Se ei sovellu pelkästään yritysostoihin, vaan sitä voidaan myöntää myös kasvuloikkiin ja kansainvälistymiseen aina kolmeen miljoonaan euroon asti, Åström sanoo.

Käytännössä yritys hakee Finnveralta vakuudettoman kasvulainan, jotta se voi saada enemmän vierasta pääomaa muilta rahoituslaitoksilta. Esimerkiksi miljoonan euron rahoituksen voi järjestellä siten, että 20 prosenttia summasta on omaa rahoitusta ja 30 prosenttia kasvulainaa. Sen jälkeen on mahdollista rahoittaa loppusumma pankkilainalla.

– Finelcomp-kauppa ei ollut tyypillinen tapaus, sillä mukana oli pääomasijoittaja. Tekisimme mielellämme enemmänkin yhteistyötä pääomasijoittajien kanssa. Ne tuovat yrityksiin pääoman lisäksi paljon osaamista, Åström arvioi.

Kasvua ulkomailta

Osa yrittäjistä suhtautuu pääomasijoittajiin nihkeästi, mutta Kivi on toista mieltä. Hänen mukaansa Juuri Partners oli oikea kumppani, sillä pääomasijoittaja ei edellyttänyt Finelcompista enemmistöosuutta.

Lisäksi yrittäjä sai kaipaamaansa pääomaa ja osaamista kasvun rakentamiseen.

– Olemme tehneet yhdessä liiketoimintasuunnitelmaa. He ovat vahvoja johtamis- ja strategiatyössä, Kivi kiittelee.

Juuri Partnersilla on tällä hetkellä yhdeksän kohdeyhtiötä, jotka ovat liikevaihdoltaan 5-50 miljoonan euron suuruisia.

Pääomasijoitusyhtiön partnerien Hanna Viinikaisen ja Markus Einiön silmissä yrittäjällä on iso rooli, kun pääomasijoittaja miettii kohdeyhtiön sopivuutta. He listaavat hyvän yrittäjän ominaisuuksina halun kasvattaa yhtiötä, kyvyn toteuttaa kasvua ja johtamisen taidot.

– Kivi otti meihin yhteyttä ja löysimme nopeasti yhteisen sävelen. Enemmistöosuus yrityksessä motivoi yrittäjiä aina parhaiten. Yrittäjä itse on puolestaan aika yksin. Hän tarvitsee paljon vertaistukea ja sparrauskumppania. Rahan lisäksi apua tarvitaan strategiaan, kasvun rakentamiseen, kansainvälistymiseen, myyntiin ja markkinointiin, Viinikainen ja Einiö listaavat.

Einiö sanoo, että pääomasijoittajaa miettivän yrittäjän kannattaa aina ensin pohtia, haluaako tehdä kaiken itse vai kumppanin kanssa. Sen jälkeen on syytä vertailla, minkälaisesta sijoittajasta olisi eniten hyötyä yritykselle.

– Osalla yrittäjistä on melko realistinen käsitys yrityksensä arvosta. Osa puolestaan yrittää löytää vain ostajan, jolta saisi jackpotin, Einiö arvioi.

Finelcompin tavoitteena on kasvaa erityisesti ulkomailla. Tällä hetkellä 35 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee Suomen rajojen ulkopuolelta. Toimitusjohtajan katse on kääntynyt Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Lisäksi myyntimatkojen kohteita ovat Venäjä, Balkan ja muut Itä-Euroopan maat.

– Asiakkaat ovat ottaneet uudet omistajat hyvin vastaan. Yrittäjyyttä arvostetaan ja firmalla on nyt kasvot. Panostamme vientiin, ja se vaatii alkuvaiheessa paljon tuotekehitykseltä, myynniltä ja markkinoinnilta, Kivi sanoo.

FAKTA: Mikä kasvulaina?

  • Kasvulaina on vakuudeton laina, jonka tavoitteena on pönkittää yrityksen omaa pääomaa. Laina on niin sanottu vieraan pääoman ehtoinen välirahoitustuote.
  • Kasvulaina on juniorilaina, eli se on alisteinen seniorilainalle. Käytännössä yrityksen pitää hoitaa ensin kaikki seniorilainavelvoitteet.
  • Finnvera voi myöntää kasvulainaa yli kolme vuotta toimineille pk- ja midcap-yrityksille. Se on tarkoitettu kasvu- ja kansainvälistymishankkeisiin tai yritysjärjestelyihin. Lainan maksimimäärä on kolme miljoonaa euroa.
  • Yrityksen omarahoitusosuuden pitää olla vähintään 20 prosenttia. Lisäksi muiden rahoittajien osuuden on oltava vähintään 50 prosenttia.

Lue kasvulainasta lisää täältä.