Etsi Finnverasta

Uutiset

Edellinen sivu

Venäjän halu kehittää omaa tuotantoaan voi avata markkinoita suomalaisille vientiyrityksille

14.06.2017

Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen.

Suomalaisyritysten kasvava kiinnostus Venäjän markkinoita kohtaan näkyy lisääntyneinä kyselyinä Finnveran Pietarin-edustustossa. Venäjän talous on kääntynyt hienoiseen nousuun, mikä avaa haasteista huolimatta mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.Finnveran arvion mukaan rahoituksen kysyntä Venäjän-kauppaan tulee vilkastumaan tänä vuonna.

Ohje kuulostaa kliseeltä mutta on täyttä totta: Kotiläksyt pitää tehdä hyvin, kun yritys tähtää Venäjän markkinoille.

–Venäjällä ei voi ajatella, että hyvä tuote myy itse itsensä. Suhteet ja kauppakumppanin luottamus ovat tärkeitä, sanoo tiimipäällikkö Anu-Leena Koskelainen Finnverasta.

Hän siirtyi huhtikuussa 2017 Finnveran suuryritykset-yksikköön maa- ja ympäristöriskien hallinnan vetäjäksi Suomen Moskovan-lähetystön talous- ja rahoitusasiantuntijan paikalta, jossa hän seurasi aitiopaikalta Venäjän talouden kehitystä kolmen ja puolen vuoden ajan. Venäjä lähialueineen oli tuttu jo aiemmalta uralta Nordeassa ja sen edeltäjissä, ja Finnvera puolestaan tuttu yritysrahoituksen kautta.

Verrattuna vuosiin 2014–15 talouden näkymät ovat Venäjällä parantuneet. Lännen asettamilla pakotteilla tai Venäjän omilla vastapakotteilla on toki ollut vaikutusta, muttei ehkä niin paljon kuin ennakoitiin, Anu-Leena Koskelainen sanoo.

–Kun talous supistuu, sen täytyy jossain vaiheessa myös kasvaa.  Aiemmin talouskasvun moottorina ollut yksityinen kulutus on voimakkaan laskun jälkeen kääntynyt hienoiseen kasvuun.  Venäjän ulkomaankauppa kasvaa parin–kolmen vuoden laskun jälkeen. Vuoden 2017 alussa tapahtui käänne mielialoissa, ja Venäjällä uskotaan nyt lievään talouskasvuun.

Investoinneissa tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomi vie

Myös suomalaisyritysten näkymät Venäjästä ovat aiempaa positiivisemmat. Vaikka Venäjä on kääntynyt protektionistiseen suuntaan ja suosii kotimaista tuotantoa tuonnin korvaus -ohjelmallaan, se voi avata mahdollisuuksia suomalaisille vientiyrityksille. Muun muassa EU:n Venäjän-kaupalle asettamat sanktiot ovat edelleen voimassa, mutta ne huomioiden kaupankäynti on mahdollista.

–Venäjän oman tuotannon kehittäminen tarvitsee investointeja, joihin tarvitaan ulkomaista teknologiaa. Silloin tarvitaan koneita ja laitteita, joita Suomesta viedään eniten, Koskelainen sanoo.

Venäjä on erittäin varteenotettava kauppakumppani siitä huolimatta, että viejän täytyy tuntea paikalliset olot ja viranomaiset, tottua byrokratiaan ja pohtia suhtautuminen korruptioon.

–Venäjä kannustaa ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan maahan.  Vientikauppa puolestaan on helpompaa, kun ei tarvitse etabloitua. Haasteina ovat kuitenkin partnereiden löytäminen, luottamus ja se, miten varmistaa saamiset myydystä tavarasta.

–Vakiintuneissa kumppanuuksissa kauppaa tehdään yleisesti laskua vastaan. Laskusaataviensa turvaamiseen suomalaiset viejät voivat käyttää Finnveran vientisaatavatakuuta, joka soveltuu kulutustavaroiden ja raaka-aineiden lyhyellä maksuajalla käytävään kauppaan. Tälläkin hetkellä Finnvera luottovakuuttaa yli sataan venäläiseen ostajayritykseen liittyviä luottoriskejä. Kun Venäjällä on kriisi, käytetään paljon ennakkomaksua. Silloin puolestaan ostajan täytyy luottaa myyjään. Remburssia käytetään paljon saatavien varmistamiseen, mutta Venäjällä se on myös rahoitusinstrumentti.

Lähivuosina ei näköpiirissä muutosta talouspolitiikkaan

Venäjän taloutta vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten valtion vahva rooli, heikko työn tuottavuus ja demografian haasteet.  Ennen maaliskuun 2018 presidentinvaaleja suuria muutoksia talouspolitiikkaan tuskin kuitenkaan tulee. Budjettivajetta on viime vuosina katettu öljytuloista kerätyillä rahastoilla.

–Budjettivaje on yksi suurimmista talouden ongelmista, ja se vaikuttaa valtion hallitsemassa taloudessa siihen, mihin jakovaraa on.  Nyt kun talouden näkymät ovat paremmat, mittavia uudistuksia ei välttämättä ole pakko tehdä.

Suomen näkökulmasta Venäjä on kuitenkin moneen muuhun vientikaupan kohteeseen nähden lähellä ja maantieteellisesti valtavan suuri. Vaikka ongelmiakin on, Venäjä on parantanut asemaansa sääntelyä kartoittavassa Maailmanpankin Doing business -vertailussa.

--

”Kyselyjä tulee siitä, miten Venäjällä menee”

Suomalaisyritykset ovat muutaman vuoden tauon jälkeen kiinnostuneet jälleen Venäjän-kaupasta.

–Asiakaskyselyitä tulee runsaasti yleisesti markkinoista ja siitä, miten Venäjällä menee. Tämä on positiivinen asia. Positiivista on myös se, että venäläisiä turisteja tulee kuluvana vuonna taas enemmän Suomeen vilkastuttamaan elinkeinoelämää tällä puolella rajaa. Ruplan ostovoima suhteessa euroon on parantunut, mikä lisää venäläisten turistien halua tulla Suomeen, sanoo Finnveran Pietarin-edustuston päällikkö Timo Pietiläinen.

Hän on hoitanut suomalaisyritysten suhteita Pietarin alueella kymmenisen vuotta, joista yhteensä seitsemän vuoden ajan työpistekin on sijainnut Pietarissa. 

–Toimin Finnveran silminä ja korvina Pietarissa, hän luonnehtii.

Finnvera rahoitti Venäjän-vientiä kasvavassa määrin vuosina 2014–15, jolloin Finnveran vastuukanta Venäjällä 1,5-kertaistui. Vastuukanta on nyttemmin hieman pienentynyt, koska venäläiset maksavat luottoja pois.

Yrityksille välineitä verkostoitumiseen ja toimiviin asiantuntijapalveluihin

Pietiläisen mukaan tällä hetkellä Venäjälle investoivat pääasiassa sellaiset suomalaiset pk-yritykset, jotka tuntevat jo Venäjän markkinat viejinä tai ovat jo etabloituneet Venäjälle. Tuotantolinja Venäjällä auttaa yritystä nyt, kun Venäjä rajoittaa tuontia tullialueensa ulkopuolelta.

Venäjällä toimii tälläkin hetkellä lukuisia suomalaisia rakennustuoteteollisuuden, puunjalostusteollisuuden ja palvelualan yrityksiä.

Finnvera toimii Venäjällä yhteistyössä Team Finland -toimijoiden kanssa. Ne auttavat yrityksiä verkostoitumaan, luomaan kontakteja ja opastavat muun muassa käyttämään paikallisia asiantuntijapalveluita.  Ensi vaiheen jälkeen yritykset hoitavat pääosin itse yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin venäläisiin yhteistyötahoihin.

Luoteis-Venäjällä suomalaiset tunnetaan hyvin maineeltaan luotettavina kauppakumppaneina. Useimmat Venäjällä toimivat suomalaisyritykset toimivatkin Pietarin alueella. Moskovassa tai kauempana Suomi-tuntemus ei ole yhtä vankkaa. Kesäkuussa Kazakstanin Astanassa alkavassa maailmannäyttelyssä aukeaa tilaisuus tunnettuuden lisäämiseen myös Venäjän ulkopuolella.

Linkit:

Maaluokitukset

Vientikaupan luottoriskit

Puhelinvaihde

029 460 11 (ark. 8.00-16.15)

Rahoitusneuvonta

029 460 2580 (ark. 9.00–16.15)

Muu asiointi

029 460 2790 (ark. 9.00–16.15)

Helsingin-pääkonttori

Porkkalankatu 1

PL 1010, 00101 Helsinki

Kuopion-pääkonttori

Kallanranta 11

PL 1127, 70111 Kuopio

Katso kaikki yhteystiedot